Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 KOULUMME TEHTÄVÄ... 2 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET... 3 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA... 4 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO... 4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 5 ARVIOINTI... 5 KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ:... 8 ARVOSTELUEHDOTUS... 8 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO PAKOLLISET OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS A-KIELI, ENGLANTI B-KIELI, RUOTSI A1-KIELI, SAKSA A2-KIELI, VENÄJÄ RANSKAN KIELI (B2) VENÄJÄN KIELI (B2) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI MATEMATIIKKA FYSIIKKA KEMIA BIOLOGIA MAANTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KOTITALOUS KÄSITYÖ, tekninen työ KÄSITYÖ, tekstiilityö LIIKUNTA TERVEYSTIETO VUOSILUOKAT OPPILAANOHJAUS ERITYISOPETUS

3 JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ Koulu on turvallinen paikka, jossa opettajat ja oppilaat voivat luottavaisesti työskennellä. He luovat yhteistyöllä ystävällisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa kaikilla on mahdollista päästä asettamiinsa päämääriin. Koulussa työskentelevät sisäistävät yhteiset pelisäännöt ja hyvät käytöstavat työn sujuvuuden ja miellyttävyyden takaamiseksi. Kaikkien hyvinvointi on edellytyksenä tuloksiin pääsemiselle. Näistä lähtökohdista on luonnollista ja välttämätöntä laajentaa toimintaa oman lähipiirin ulkopuolelle, jopa globaalisiin ongelmiin. Tavoitteena on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Totuuksia kyseenalaistamalla ja luovia ratkaisuja kehittämällä syntyy oivallusta ja uutta ymmärrystä. Monipuolisten, jatkuvasti arvioitavien opetusmenetelmien käyttö ja vilkas yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa rikastavat koulun elämää. Koulu opettaa arvostamaan erilaisuutta ja näkemään vaikuttamismahdollisuuksia monien kanavien kautta. Erityisesti viestintä- ja mediataitojen merkitys korostuu nyky- yhteiskunnassa. Koulumme tehtävä on antaa oppilaille avaimet hyvään yleissivistykseen ja ihmisarvoiseen elämään, ihmisenä kasvamiseen. Koulumme henkilökunta seuraa jatkuvasti opetuksen, kasvatuksen ja oppimisen uusia teorioita ja menetelmiä soveltaakseen niitä kouluyhteisössämme. Esim. yhteistoiminnallisen oppimisteorian mukaan kouluopetus pyrkii laajasti ymmärrettynä tietojen ja asioiden oppimiseen (tiedolliset tavoitteet). yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaan sekä oppimaan oppimiseen (taidolliset ja sosiaaliset tavoitteet). asenteiden ja käsitysten tarkastelemiseen (affektiiviset tavoitteet). Nämä eri tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan useimmiten samanaikaisesti mukana oppimistapahtumassa. Koulun opetusjärjestelyjen ja opettajan on ratkaistava tavoitteiden painoarvo kussakin tilanteessa. Lisäksi opetustyössä huomioitavaa on: oppimiskäsityksen täysremontti, jossa korostetaan oppijan aktiivisuutta, subjektina olemista sekä entistä suuremman vastuun ottamista omasta oppimisestaan mielikuvaoppimisen ideat voivat avata oppimiseen uusia kanavia aineiden välinen integraatio on välttämätöntä laajempien aihekokonaisuuksien opiskelussa eriyttäminen on välttämätöntä heterogeenisen oppilasaineksen opettamisessa. 2

4 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Koulumme kasvatus- ja opetustyön painopistealueiden yhteisteemana on Kotkalaisesta maaperästä maailmalle. Lähtökohtana on auttaa oppilaita arvostamaan oman kotiseutunsa ominaispiirteitä, tuntemaan sen historiaa, perinteitä, elinkeinorakennetta, nimistöä ja näkemään kotipaikkansa mahdollisuudet tulevaisuudessa. Hyvän kotiseututietouden pohjalta on varmempi uskaltautua myös maailmalle, uusiin kulttuureihin. Mitä paremmin tiedostamme kotoiset ongelmat, sitä auliimmin haluamme olla vaikuttamassa myös maailmanlaajuisten vaikeuksien vähentämiseen. 1. Kultturi identiteetti ja kansainvälisyys Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteetti sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. 2. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Pyrimme kehittämään oppilaita omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi kansalaisiksi sekä koulussa että sen ulkopuolella. Kädentaitojen kehittämisellä pyrimme työnteon arvostamiseen, myönteiseen asennoitumiseen yrittäjyyttä kohtaan ja toimimiseen työyhteisön yhteistyökykyisenä ja vastuullisen jäsenenä. Tavoitteena on myös antaa oppilaille valmiuksia arjen hallintaan. Kotitalous, tekstiili- ja tekninen työ ohjaavat nuorta taloudellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen kodin töissä ja hankinnoissa. Tavoitteena on tiedostava kuluttaja, joka osaa ottaa huomioon sekä omat että ympäristön mahdollisuudet. Kädentaitojen avulla oppilas saa itselleen taito- ja tietoresursseja, joiden avulla hän voi parantaa elämänsä laatua niin taloudellisesti, terveydellisesti kuin henkisestikin. 3. Terveiden elämäntapojen ja liikuntakasvatuksen koulu Liikunnan merkitys nuoren fyysisen kunnon ja psyykkisen vireyden ylläpitäjänä koetaan tärkeäksi. Nuorille halutaan opettaa, että elämäntaparatkaisuillaan he voivat vaikuttaa omiin koulu- ja muihin suorituksiinsa. Koululiikunnan ja erilaisten valinnaisten liikuntakurssien sekä terveyskasvatuksen avulla pyrimme kasvattamaan nuoria terveisiin elämäntapoihin. Hyväkuntoinen ja psyykkisesti tasapainoinen oppilas jaksaa työskennellä tavoitteellisesti ja olla oppilasyhteisössä yhteishenkeä ylläpitävä jäsen. 4. Viestintä- ja mediakasvatus Ilmaise iskevästi, viestitä vikkelästi. Rohkaistaan nuorta löytämään omat instrumenttinsa (ääni, ilmeet, keho, puhumisen ja kirjoittamisen taito) ja käyttämään niitä monipuolisesti niin tietojen kuin tunteidenkin tulkkina. Erilaisten vaikutus- ja osallistumiskanavien etsiminen ja tekniikan hyväksikäyttö viestien perille saattamiseksi nähdään kaikessa opetuksessa välttämättömänä. 5. Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksessa yhtä tärkeinä osina nähdään niin paikalliset kuin globaalitkin ongelmat sekä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan. Ympäristökasvatus korostaa ekologisia lainalaisuuksia: kaikki tekomme vaikuttavat ympäristöön. Ympäristökasvatus aihekokonaisuutena on nähtävä siis varsin laajasti. 3

5 6. Turvallisuus ja liikenne Jokaiselle peruskoululaiselle on tärkeätä fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden merkityksen ymmärtäminen sekä oppia toimimaan elinympäristössään kaikissa tilanteissa omaa ja muiden turvallisuutta edistäen. Kaikkien tehtävänä on edistää toiminnallaan väkivallattomuutta ja pyrkiä toimimaan rakentavasti kiusaamistilanteiden synnyn estämiseksi koulussa. 7. Ihminen ja teknologia Eri oppiaineiden oppisisällöissä tarjotaan tietoa teknologiasta sen kehityksestä ja vaikutuksesta eri elämänalueilla sekä yksilön jokapäiväisessä elämässä. Työelämään tutustumisjaksot tarjoavat mahdollisuuden käytännössä tutustua kotiseudun tuotantoelämään ja sen teknologiaan. Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö on koulumme arkielämää useimmissa oppiaineissa. Eri oppiaineet välittävät oppilaille tiedon teknologiaan ja sen käyttöön liittyvät eettiset moraaliset sekä ihmisten tasa-arvoon liittyvät kysymykset. YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Koska perusopetus on opetussuunnitelmallinen kokonaisuus, Langinkosken koulu ja oppilaita lähettävät alakoulut muodostavat Langinkoski-ryhmän. Ryhmä tekee yhteistyötä kaikissa oppiaineissa opetussuunnitelman eheyttämiseksi. Myös oppilashuollon kysymyksissä ollaan tiiviisti yhteydessä, jotta oppilaille voidaan taata turvallinen ja kannustava oppimisympäristö koko perusopetuksen ajan. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Oppilaiden huoltajiin ollaan säännöllisesti yhteydessä. Oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä raportoidaan kotiin jokaisen jakson lopussa, tarvittaessa useammin. Koulun asioista tiedotetaan vanhempainilloissa, kirjeitse ja koulun kotisivuilla. Moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Koulussa oppilashuoltotyötä koordinoi oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmän varsinaisina jäseninä ovat opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori. Tarvittaessa ryhmän palavereihin kutsutaan opettajia sekä erityisasiantuntijoita. 4

6 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kotkan kaupungin kouluilleen laatiman ohjausstrategian mukaan oppilaalla on oikeus opiskelun ja opintojen ohjaukseen sekä erilaisiin muihin tukipalveluihin. Kotkalaisen ohjauksen arvoihin kuuluvat seuraavat asiat; vuorovaikutteisuus ihmisarvon kunnioittaminen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kasvatuksen ja kehityksen tukeminen tasa-arvon tukeminen Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, johon jokainen opettaja osallistuu päivittäin oppilaan kasvun ja kehityksen ohjaajana, oman oppiaineensa tunneilla sekä koulun kaikessa toiminnassa. Oppimaan ohjaaminen oppisisällöllinen ohjaaminen on kaikkien opettajiemme omaksuma keskeinen pedagoginen toimintatapa. Opinto-ohjaajan rooli on keskeinen oppilaan ohjaajana. Hän toimii kiinteässä yhteistyössä muiden opettajien, oppilashuoltoryhmän sekä kaupungin muun oppilashuollon kanssa. Opinto-ohjaajan rooli on myös tärkeä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Oppilaan kokonaisvaltaisen ohjaamisen kannalta tiivis yhteistyö nuorisotoimen kanssa on tarpeen, jossa keskeisinä toimijoina ovat oppilashuoltoryhmän jäsenet. Koulumme ohjauksen voi jakaa kuuteen osa alueeseen: suora neuvonta toimijoina opinto-ohjaaja, opettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, rehtori, koulun muu henkilökunta, oppilashuolto oppimaan oppimisen ohjaus opettajat, opinto-ohjaaja oppisisällöllinen ohjaus opettajat psykososiaalinen ohjaus opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opettajat, mahdolliset muut oppilashuollon henkilöt uranvalinnallinen ohjaus opinto-ohjaaja, opettajat nivelvaiheiden ohjaus opinto-ohjaaja ja opettajat osapuolina olevissa koulumuodoissa ARVIOINTI 1. Arvioinnin raamit Arvioinnin lähtökohtana on auttaa tiedollisten taidollisten ja arvomaailman tavoitteiden toteutumista 5

7 Siksi arviointi on kohdistettava koko koulun kaikenlaiseen toimintaan opettamiseen ja oppimiseen 2. Koulu arvioitavana Arvioinnin kohteena ovat koulun toiminnan laadukkuus ja tuloksellisuus. Koulun itsearviointi Koulun itsearvioinnin tarkoituksena on tuottaa koululle tietoa sen omasta tilasta. Erityisesti on huolehdittava arvioinnin monipuolisuudesta, jatkuvuudesta ja luotettavuudesta. Langinkosken yläasteella koulun toimivuuden arviointia käydään koko ajan opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä aineryhmissä, integroivissa ryhmissä ja kaikkien työntekijöiden yhteispalavereissa. Sekä opettajat että oppilaat suorittavat koulun sisäistä arviointia. Koulun ulkopuolelta tuleva arviointi Koulun on hyödyllistä saada palautetta myös ulkopuolelta: koulun yhteistyötahoilta, asiantuntijoilta sekä erityisesti huoltajilta ja oppilailta. Arviointi toteutuu luontevimmin asiantuntijavierailuina, vanhempainilloissa ja vanhemmille ja oppilaille suunnattuina kyselyinä. 3. Oppiminen arvioitavana Oppilasarvioinnin tehtäviksi koulussamme nähdään erityisesti seuraavat tavoitteet: Arviointi on oppijalle palaute edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. uuden tiedonkäsityksen myötä koulussamme korostuu koko oppimisprosessin arviointi. Arviointi tukee oppijan itsetunnon kehittymistä, antaa hänelle realistisen käsityksen omista tiedoistaan ja taidoistaan sekä korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä. Arvioinnin kautta oppija oppii näkemään oman työn merkityksen hyvien tulosten edellytyksenä. Arvioinnin tulee kannustaa oppilasta tajuamaan, että tuntematon, uusi asia voi olla suuri seikkailu ja että haastava oppialue on ratkaistavissa oleva haaste. 4. Arvioinnin kohteet ja muodot Arviointi kohdistuu opettajan ja oppijan jatkuvana havainnointina koko oppimisprosessiin: tiedon hankintaan, hallintaan ja soveltamiseen. Mittaus tapahtuu suullisesti tai kirjallisesti kokeina, portfoliona ja opetuskeskusteluina. Tiedollisten taitojen lisäksi arviointia kohdistetaan entistä enemmän koulun hyväksymien arvojen toteutumiseen oppijan työskentelyssä. Haluamme erityisesti pyrkiä kasvattamaan oppijaa arvostamaan yritteliäisyyttä, yhteistyökykyä, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä oman luovuuden kehittämistä. Siitä, miten näiden arvojen toteutumista arvioidaan, sovitaan oppilaiden kanssa jakson tavoitteita asetettaessa. 5. Oppilasarviointi Langinkosken koulussa on käytössä kurssimuotoinen opetussuunnitelma, jossa eri vuosiluokkiin jaetut oppimäärät koostuvat kyseisen aineen kursseista. Yksi kurssi on 38 oppitunnin mittainen 6

8 opintokokonaisuus. Lukuvuosi on jaettu viiteen (5) jaksoon, joissa osa oppiaineista opiskellaan keskitetysti. Yhden jakson pituus on keskimäärin 38 työpäivää. Jakson jälkeen luokanvalvoja kirjoittaa jokaisesta luokkansa oppilaasta jaksoraportin kotiin. Raportissa tiedotetaan oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä jakson aikana. Jokaisen jakson päätyttyä oppilaalle voidaan antaa jaksotodistus, jossa arvioidaan jakson aikana päättyneet kurssit sekä oppilaan käyttäytyminen jakson aikana. Käyttäytymisen arvioinnin suorittavat ne opettajat, jotka antavat kurssiarvosanat jaksotodistukseen. Opettajakunta käy arviointikeskustelua käyttäytymisnumeroista jokaisen jakson päätyttyä. Oppilaan suorituksista saama palaute voi olla suullista tai kirjallista, sanallista tai numeerista. Kurssien arvosanat annetaan numeroarvosteluna, Ainoastaan yhden kurssin laajuiset valinnaiskurssit ( lk. ) ja oppilaanohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tärkeä osa arviointia on oppijan itsearviointi. Oppilas arvioi itseään oppiaineelle luontevalla tavalla. Oppilas saa yrittää hylätyn kurssiarvosanan korotusta kerran kurssin jälkeen uusintasuorituksessa ja lukuvuoden päätyttyä erikseen ilmoitettuna kuulustelupäivänä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa lukuvuoden aikana yhdessä tai useammassa vuosiluokkaan kuuluvassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan opinnosta. se oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin oppilaan huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi. Oppilaan jättämisestä vuosiluokalle voidaan tehdä ehdollinen päätös (oppilas saa ehdot), jossa mainitaan ne kurssit, joiden suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Vuosiluokka on hyväksytysti suoritettu ja oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos vuosiluokan kaikkien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Viidennen jakson jaksotodistukseen merkitään oppilaan luokalta siirto, ehdot tai luokallejäänti. Jos oppilas saa ehdot jaksotodistukseen merkitään ne kurssit, joiden hyväksytty suorittaminen on luokalta siirron edellytyksenä sekä tieto erillisen kuulustelun ajankohdasta. Lukuvuoden päättyessä oppiaineen vuosiluokan oppimäärä katsotaan yleensä hyväksytysti suoritetuksi, jos yhden kurssin laajuinen oppimäärä on hyväksytty kahden kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin toinen kurssi on hyväksytty kolmen kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kaksi kurssia on hyväksytty neljän kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kolme kurssia on hyväksytty Tukiopetusta annetaan pyydettäessä opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. 7

9 Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ohjeita. Päättötodistuksen arvosana oppiaineissa saadaan siihen kuuluvien kurssien arvosanojen keskiarvona, jota asianomaiset opettajat voivat muuttaa, jos siihen on syytä. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointimenettely. Perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva oppilas arvioidaan samoilla perusteilla kuin muut oppilaat. Jos kyseessä on oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli muu kuin oppivelvollinen oppilas maahanmuuttajaoppilas, heille järjestettävän perusopetuksen valmistavan opetuksen arvioinnin harkitsevat rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä tapauskohtaisesti. KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ: Oppilas kuuntelee ohjeet ja noudattaa niitä. antaa työrauhan toisille, ylläpitää työrauhaa. huolehtii annetuista tehtävistä, pitää yhteiset sopimukset. huolehtii tavaroistaan, on täsmällinen. työskentelee siististi, kunnioittaa yhteistä ja toisten omaisuutta. käyttää asiallista kieltä. on joustava, kärsivällinen, pyrkii itsehillintään. noudattaa järjestyssääntöjä myös välitunnilla: siirtyy oma-aloitteisesti välituntialueelle ja pysyttelee koulun alueella, ei tupakoi. kohtelee oppilastovereitaan arvostavasti, ottaa toiset huomioon toiminnassaan. on avulias. ARVOSTELUEHDOTUS Erinomainen 10 Oppilas on ystävällinen, huomaavainen, rehellinen, hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen ja toimii aktiivisesti luokan ja kouluyhteisön hyväksi omalla persoonallisella tavallaan ja kantaa vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Hän on kiinnostunut koulutyöstä, tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käsittelee huolellisesti koulun omaisuutta. Oppilaan käyttäytymiseen ei ole jouduttu puuttumaan. Kiitettävä 9 Oppilas on hyväkäytöksinen, sosiaalinen ja huolellinen. Hän on kiinnostunut koulutyöstä eikä hänellä ole rikkeitä. Hyvä 8 Vaikka oppilas suhtautuu koulutyöhön myönteisesti, hänen käyttäytymisessään ja kiinnostuneisuudessaan on ailahtelevaisuutta. Oppilas ei ole usein häirinnyt luokan työrauhaa eikä syyllistynyt järjestyssääntöjen rikkomiseen. 8

10 Tyydyttävä 7 Vaikka oppilaan perusasenne voikin olla myönteinen, hänen kiinnostuksensa koulunkäyntiin vaihtelee suuresti. Oppilas unohtelee asioita. Hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole vielä kehittyneitä. Hänellä on usein keskittymisvaikeuksia. Oppilaan vastuuntunto ei ole vielä kehittynyt. Kohtalainen 6 Oppilaan asioiden hoitaminen on heikkoa. Hän ei huolehdi tehtävistään eikä tavaroistaan. Hänen keskittymiskykynsä on heikkoa ja käytöshäiriöt toistuvia. Oppilaan koulunkäynti on epäsäännöllistä, ohjeista ja järjestyssäännöistä piittaamatonta. Välttävä 5 Jatkuvalla koulupinnauksella oppilas osoittaa, ettei koulu häntä kiinnosta. Asiat ovat jatkuvasti hoitamatta, tehtävät tekemättä. Asioiden loppuunsuorittamisen halu puuttuu. Oppilas syyllistyy kouluyhteisön toisten jäsenten kiusaamiseen, työrauhan jatkuvaan tahalliseen rikkomiseen tai ilkivaltaan. Hylätty 4 Oppilas on jatkuvasti luvatta pois koulusta tai toimii täysin koulun järjestyssääntöjen vastaisesti. 9

11 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Perusmalli ilman erityisvalintoja tai painotuksia 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä

12 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO A1-kieli SAKSA 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, saksa B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Vapaaehtoinen A-kieli, englanti *) Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä *) Muuta kuin englantia A1-kielenä opiskelevien toisen A-kielen (=englannin) tunnit otetaan 7-9 -luokilla valinnaisten aineiden tunneista. Molempia A-kieliä opiskellaan näissä tapauksissa yhtä monta viikkotuntia kumpaakin. 11

13 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Liikuntapainotus 7-9 lk 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Li-painotus Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä Li-painotus otetaan 7-9 -luokilla valinnaisista aineista. 12

14 PAKOLLISET OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7. LUOKKA 1. kurssi Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa Tavoitteet Tavoitteena on kartoittaa oppilaan tietojen ja taitojen taso hänen siirryttyään alakoulusta yläkouluun ja kannustaa häntä hyödyntämään havaintojaan omassa lukuharrastuksessaan ja kirjoittamisessaan. Kurssin aikana harjoitellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun perustaitoja, lisätään ilmaisurohkeutta sekä kehitetään luokan sosiaalista ilmapiiriä. Sisältö Tavoitteiden asettamisen ja oman työn arvioinnin opettelua Muistiinpanotekniikan harjoittelu Tutustuminen puhuen, lukien ja kirjoittaen Viestinnän peruskäsitteet Viestinnän perustaidot: keskittyminen, kuunteleminen ja kyseleminen Ilmaisuharjoituksia Erilaisten tekstien lukemista: lukustrategioita Kirjoitusprosessiin tutustuminen ja sen vaiheiden harjoittelua Kielenhuollon merkitys: puheen ja kirjoituksen eroja Virkerakenteen tarkastelua: välimerkit Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Koska kurssin keskeisenä tavoitteena on toimivan sosiaalisen verkoston luominen luokkaan, työskennellään usein parin kanssa tai ryhmässä. Lisäksi hyödynnetään mahdollisimman paljon oppilaan ajattelun taitoja kehittäviä menetelmiä: miellekarttaa, kysymyksiä ja listausta. Arviointi Oppilas arvioi itseään kurssin lopussa yhteisten tavoitteiden ja omien henkilökohtaisten tavoitteidensa pohjalta. Oppilaan aktiivisuus, työtehtävistä vastuun kantaminen sekä vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä arvioinnin kohteita. Kurssista voidaan pitää koe. 2. kurssi Kielessä on voimaa Tavoitteet Tavoitteena on harjoitella tiedon hankintaa ja tietojen kriittistä tarkastelua. Tutkitaan faktan ja fiktion eroja, esim. kertomusta ja uutista vertailemalla. Luodaan uutisen pohjalta fiktiota ja/tai muutetaan fiktio uutiseksi. Sanojen merkityksiä ja ilmaisuarvoa tutkitaan lukemalla ja kirjoittamalla. Musiikkia ja kuvia käytetään virikkeinä. Verbin aikamuodoista laajennetaan yleensä ajan merkityksen ja kuvauskeinojen tarkasteluun niin kirjallisuudessa kuin elokuvassa. Varmennetaan oikeinkirjoitustaitoja. 13

15 Sisältö Tiedon hankinnan ja arvioinnin opettelua Faktan ja fiktion vertailua ja tuottamista Kertomus, kirjallisuuden peruskäsitteet Uutinen Sanojen ilmaisuvoiman avaamista Verbin aikamuodot Aika kirjallisuudessa ja elokuvassa Oikeinkirjoitusseikkoja Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Runsaiden kirjoitus- ja lukemistehtävien avulla oppilas harjoittelee tekstitaitojaan. Oppisisältö edellyttää tutustumista monentyyppisiin teksteihin, mikä mahdollistaa erityyppisiä yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Kielen ja kirjallisuuden tutkiminen kulkevat käsi kädessä. Verbiosiosta pidetään koe. Arviointi Vahvennetaan oppilaan itsearviointitaitoja. Oppilaan halu ja kyky hyödyntää tiedonhankinnan eri välineitä ja tekstejä on olennainen osa arviointia. Koetta enemmän arvioinnissa painotetaankin oppilaan myönteistä asennetta tutkittavaan asiaan. Muistiinpanotekniikkaan ja kansion /vihkon selkeyteen kiinnitetään huomiota. Lukemisen monipuolisuutta ja kirjallisuuden harrastusta arvostetaan. 3. kurssi Kieli käytössä Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kielen rakenteita ja saada oppilas tutkimaan ja oivaltamaan kielen ilmiöitä. Tutustutaan erilaisiin teksteihin lukien ja kirjoittaen ja syvennetään oppilaan tekstitaitoja. Vahvennetaan oppilaan ilmaisuvalmiuksia monipuolisin harjoituksin. Sisältö Kielen rakenteen tarkastelua: nominit ja partikkelit Kielenhuollon perusasioiden varmentamista Kuvitteellisten tekstien kirjoittamista: kuvaus, dialogi, runo ja sarjakuva Aineistoteksti: tiedon hankinta ja tietojen käyttö tekstissä Tekstejä nuortenkirjoista ja runoista tietoteksteihin Suullisia ja kirjallisia ilmaisuharjoituksia Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus etenee tiiviin aineensisäisen integroinnin varassa: kielen ja kirjallisuuden tarkastelu tukevat toisiaan, puhuminen ja kirjoittaminen liitetään käsiteltäviin sisältöihin. Oppilaan tekstitaitoja syvennetään yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Oppilaan omaa luovuutta ja persoonallista ilmaisutapaa etsitään monipuolisin harjoituksin. Arviointi Oppilaan itsearviointia ja pariarviointia tarpeen mukaan. Opettaja painottaa arvioinnissaan kielellistä havainnointi- ja hahmottamistaitoa sekä kykyä ymmärtää kielen rakenteiden ja ilmiöiden moninaisuutta. Lisäansioksi katsotaan oppilaan halu kokeilla ja etsiä omaa persoonallista ilmaisutapaansa. Kurssista voidaan pitää koe. 14

16 8. LUOKKA 4. kurssi Lukutaitoseikkailu Tavoitteet Tavoitteena on antaa oppilaalle avaimet nauttia niin mekaanisesta ymmärtävästä kuin luovasta lukutaidostaan. Perehdytään sekä kaunokirjallisuuden että erityyppisten tietotekstien tulkitsemiseen lukemalla, puhumalla ja kirjoittamalla. Tärkeänä tavoitteena on saada oppilas löytämään myöskin asiatekstin lukemisesta ja ymmärtämisestä iloa. Mahdollisen projektityöskentelyn yhteydessä oppilas harjaantuu laajahkon materiaalin käsittelyyn, pitkäaikaiseen syventävään työskentelyyn teeman parissa, ryhmätyöskentelyyn sekä vastuun kantamiseen. Sisältö Lukutaito ja -taidottomuus Lukemisen tavat ja tasot Kaunokirjallisen tekstin lukeminen ja tuottaminen: novelli Tietotekstien lukeminen ja avaaminen: kysymykset, merkityssuhdekaavio Suullinen/kirjallinen referaatti Mahdollinen projektityö kirjallisuuden jonkin osa-alueen aiheesta tai tietotekstien pohjalta Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Lukutaitoa ja -taidottomuutta käsitellään erilaisten taustatietojen ja -materiaalien pohjalta yhteisesti keskustellen. Hyödynnetään 7. luokalla korostettuja sosiaalisia taitoja: työskennellään paljon pareina ja ryhminä, erityisesti projektivaiheessa. Oppilasesityksiä mahdollisimman paljon: tietotekstien referointia, novellien esittämistä, projektitöiden raportointia. Arviointi Oppilaan itsearviointi on edelleen tärkeätä; lähtökohtana luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Arvioitavia yksilötöitä ovat referaatti ja novelli sekä projektityöskentelyyn liittyvät tuotokset. Tärkeitä arvioinnin perusteita ovat lisäksi oppilaan aktiivisuus, vastuullisuus ja yhteistyökyky. Integrointi Tietotekstien käsittelyssä yhteistyö on luontevaa esim. kaikkien reaaliaineiden ja matematiikan kanssa, projektityön yhteydessä työskennellään tietotekniikan, konekirjoituksen ja kuvaamataidon kanssa. 5. kurssi Vaikutan ja vaikutun Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kieltä ja kirjallisuutta vaikuttamisen näkökulmasta. Oppilas tutustuu erilaisten tekstien, myös mediatekstien, käyttämiin vaikuttamiskeinoihin ja pohtii yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen vaikuttamisen kanavia ja tapoja. Tietojaan ja havaintojaan oppilas soveltaa lukien, kirjoittaen ja puhuen. Sisältö Kielen vaikuttamiskeinoja Modaalisuus ja modukset Kuva vaikuttaa 15

17 Vaikuttavia tekstejä kirjoittaen: esim. Arvostelu, pakina ja mielipideteksti Vaikuttavaa puhumista: esim. väittely ja ohjelmapuhe Vaikuttavaa kaunokirjallisuutta Mediatekstejä: esim. mainos, elokuva, lehtitekstejä Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus etenee havainnoista päätelmiin ja omiin tuotoksiin. Oppilaalla on aktiivinen rooli tutkijana ja havaintojen tekijänä. Kielen ja erilaisten tekstien keinot konkretisoituvat omissa tuotoksissa. Opettaja ohjaa havaintojen tekoa, esittelee materiaaleja ja auttaa soveltamisessa. Yksilö-, pari- ja ryhmätyötä. Kurssi on mahdollista järjestää myös projekti- tai näytekansiotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia työskentelytavan mukaan, esim. projektipäiväkirjan tai kansion prosessikuvauksen avulla. Opettaja antaa suullista ja kirjallista palautetta työskentelyn eri vaiheissa ja valmiista tuotoksista. Arvioinnissa painotetaan oppilaan havainnointi- ja soveltamistaitoja sekä luovaa kielenkäyttötaitoa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kyky suunnitella työskentelynsä sekä kantaa vastuuta laajoistakin tehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Historia ja kuvaamataito 6. kurssi Ajatus etsii muotoa Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella sisällön ja muodon vuorovaikutusta kielen maailmassa. Oppilas oivaltaa, että sisältö ilmenee muodon kautta ja että eri tekstilajeilla on oma muotonsa. Myös lauseilla on oma muotonsa. Oppilas harjaantuu erittelemään lauseen rakennetta ja harjoittelee tehokasta välimerkkien käyttöä. Oppilas kokeilee muodoltaan erilaisten tekstien tuottamista ja ymmärtää tuotostensa kautta tekstimuodon valinnan merkityksen. Sisältö Virkerakenteet ja välimerkit Lauseenjäsennys Tekstin rakenteita Muoto muuttuu: tekstistä esitykseksi, tekstistä mediatekstiksi Tekstistä mediatekstiksi Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Oppilas tutustuu kielen lause- ja virkerakenteeseen yksilö- ja parityöskentelyssä sekä harjoittelee taitojaan tietokoneen avulla. Erilaisten tekstien rakenteita tutkitaan lukien, kirjoittaen ja keskustellen ryhmä-, pari- ja yksilöpalautetta hyödyntäen. Osa kurssista voidaan toteuttaa projekti- tai kansiotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia tarpeen mukaan. Kielen lause- ja virkerakenteiden sekä välimerkkien hallinnan toteamiseksi voidaan järjestää koe. Runojen, aforismien ja muiden tuotosten arvioinnissa paino- 16

18 tetaan omaehtoista työskentelyä, tekstilajien muodon hallintaa sekä kielellistä omaperäisyyttä ja luovuutta. Integrointi Musiikki ja kuvaamataito 9. LUOKKA 7. kurssi Kieli yksilön ja kansan voimana Tavoitteet Tavoitteena on avartaa oppilaan kuvaa kielestä niin kielen kehityksen kuin ilmaisukeinojen osalta. Kurssi antaa oppilaalle sekä suomen sukukielistä että suomen kielen ominaispiirteistä perustiedot. Tavoite on selvittää kielen roolia niin yhdistäjänä kuin erottajanakin, varsinkin nykyisenä kansainvälistymisen ja rajojen häviämisen aikana. Oppilas hyödyntää kurssin sisältöä ja erilaista tekstimateriaalia aineistopohjaisessa kirjoitelmassa, joka voi korvata kokeen. Kirjoitelmaa valmistellessaan oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen materiaalin keräämiseen ja aiheen kypsyttelyyn. Sisältö Kielen rajojen ja keinojen tutkiminen esim. runon avulla Kielen historiaa Kieli yhdistää: kielisukulaisuus, erityisesti uralilaiset kielet Kieli erottaa: siirtolaiset valinnan edessä Suomen kielen ominaispiirteet Aineistopohjainen kirjoitelma Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen rajojen tutkimiseen runo soveltuu hyvin tiiviytensä vuoksi. Tutustutaan erilaisiin runoihin ja runoilijoihin sekä tuotetaan omia tekstejä. Kielen historiaan ja kielisukulaisiin perehdytään keskustellen ja taustamateriaalien (lehtitekstit, videonäytteet) avulla. Voidaan myös lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Siirtolaiskysymys tarjoaa mahdollisuuden tiedon hankkimiseen haastattelemalla Kotkaan muuttanutta väestöä. Joitakin kurssin osia (esim. sukukansat, siirtolaisuus, ominaispiirteet) voidaan opiskella itsenäisesti laatimalla tutkielmia tai portfolioita. Arviointi Arvioinnin perustana ovat luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Oppilas pystyy seuraamaan omaa opiskeluaan ja kehitystään erityisesti aineistopohjaisen kirjoitelman valmistelu- ja toteutusvaiheessa. Tällöin oppilaan omatoimisuus ja aktiivisuus materiaalin keräämisessä sekä asiatyylin ja hyvän kielellisen ilmaisun hallinta ovat arvioinnin kohteina. Aineistopohjaisen kirjoitelman lisäksi oppilaan tiedon omaksumista voidaan mitata erilaisin testein, niin muistinvaraisesti kuin muistiinpanojen avulla. 17

19 Integrointi Kielen ja ihmisen kehitystä sekä sukukansojen tilannetta tarkasteltaessa niin historia kuin biologia voivat tarjota tukimateriaalia. Siirtolaiskysymystä voidaan pohtia yhdessä yhteiskuntaopin kanssa. ATK internetyhteyksineen on myös tärkeä yhteistyökumppani. 8. kurssi Taitava kielenkäyttäjä Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuus hioa kielenkäyttötaitojaan monipuolisesti kirjoittaen ja puhuen. Erityisesti kurssilla keskitytään asiatyylisen viestinnän opetteluun ja harjoitteluun, jotta oppilaat saisivat peruskoulun jälkeisessä opiskelussaan ja elämässään tarvittavia taitoja. Oppilas voi myös kerrata aiempien kurssien asioita ja osoittaa niiden hallintaa. Sisältö Kielen rakenteen ja oikeakielisyysasioiden kertaus ja harjoittelu Virkerakenteet ja rytmi: nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet Tyylin käsite: oman tyylin etsintää ja arviointia Asiakirjoittaminen, esimerkiksi hakemus ja raportti Keskustelutaitojen varmennusta, esimerkiksi paneelikeskustelu tai väittely nuortenkirjallisuudesta tai ajankohtaisesta aiheesta Esimerkkejä maailmankirjallisuuden klassikoista ja teatterin historiaan tutustuminen Nimistö Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen ja kirjoittamisen asioihin paneudutaan yhdessä tutkien ja niistä keskustellen. Oman havainnoinnin avulla pyritään herkistymään kielen ja tyylin vivahteille. Työtapoina käytetään itsenäistä työskentelyä sekä pari- ja ryhmätyöskentelyä. Projektityöskentely soveltuu hyvin työtavaksi käsiteltäessä nuortenkirjallisuutta, maailmankirjallisuuden klassikoita, teatteria tai nimistöä. 8. ja 9. kurssi voivat vaihtaa paikkaansa koulun äidinkielen opettajien yhteisestä sopimuksesta. Arviointi Oppilaan, opettajan ja mahdollisesti ryhmän suorittamaa tavoitearviointia, jossa kiinnitetään huomiota niin tuotosten sisältöön kuin muotoonkin. Arviointikohteina ovat myös oppilaan työtavat, osallistumisen aktiivisuus ja vastuun kantaminen opiskelutehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Konekirjoitus ja ATK asiakirjoittamisen osalta, historia teatterin ja nimistön osalta. 9. kurssi Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä Tavoitteet Tavoitteena on tutustua suomen kielen ja kirjallisuuden vaiheisiin. Oppilas havaitsee kielen ja kirjallisuuden kehityksessä päälinjoja ja ymmärtää niiden kuvastavan suomalaisen yhteiskunnan ja 18

20 ihmisen muutosta vuosisatojen kuluessa. Oppilas oivaltaa myös kielen ja kirjallisuuden merkityksen suomalaisen identiteetin rakentajana. Sisältö Suomen kielen kehitys Agricolasta nykysuomeen Nykysuomen alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu Kansanrunous ja Kalevala Kotimaisen kirjallisuuden klassikoita luvulta nykypäivään Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen kehitykseen ja vaihteluun tutustutaan kirjallisten näytteiden sekä ääni- ja videomateriaalin avulla. Kielen ilmiöt pyritään kytkemään yhteiskunnalliseen todellisuuteen tutkimisen ja pohtivan keskustelun avulla. Kansanrunouteen ja Kalevalaan sekä suomalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen tarjoavat monia mahdollisuuksia pari- ja ryhmätyöskentelystä projektityöskentelyyn. Myös näytekansiotyöskentely soveltuu hyvin kurssin aiheisiin. Kurssi voidaan järjestää jo ennen 8. kurssia koulun äidinkielen opettajien yhteisestä päätöksestä. Arviointi Arviointi on kokonaisvaltaista oppilaan tuotosten ja työskentelyn arviointia, jossa otetaan huomioon oppilaan omaehtoinen työskentely, tuotosten laatu ja määrä sekä erehtyneisyys aiheisiin ja tehtäviin. Oppilaan yhteistyökyky ja kyky arvioida ja antaa palautetta myös muiden töistä huomioidaan. Oppilaan oma arviointi ja töiden kirjallinen ja suullinen esittely ovat tällä kurssilla tärkeällä sijalla. Kurssista voidaan pitää koe. Integrointi Historia, kuvaamataito, musiikki, ATK ja konekirjoitus Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kaikki yhdeksän kurssi pyrkivät samaan päämäärään. Kun oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden tiedot ja taidot lisääntyvät ja syvenevät, ne tukevat hänen kokonaisvaltaista kasvuaan ja elämän hallinnan kehittymistään. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa erityisesti kurssit 6. Kieli yksilön ja kansakunnan voimana ja 9. Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä käsittelevät näitä asioita. Muilla kursseilla käsiteltävät tekstit ja tehtävät sisältävät aineksia kulttuuri-identiteetin pohdiskeluun. 19

21 3. Viestintä ja mediataito Päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoissa painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 1. kurssilla Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa, 5. kurssilla Vaikutan ja vaikutun ja 9. kurssilla Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä painotetaan erityisesti viestintä- ja mediataitoja sekä tiedon hankintaa ja valikointia. Muillakin kursseilla asiat ovat esillä esim. eri välineitä käytettäessä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää kaikilla kursseilla oppilaan valmiuksien lisääntymiseen, niin että hänestä kehittyisi aloitteellinen, päämäärätietoinen, yhteistyökykyinen ja osallistuva kansalainen. Erityisesti mainittakoon kurssit 1. Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa ja 5. Vaikutan ja vaikutun. 1. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa asiaa pohditaan eri kursseilla luettavien tekstien innoittamissa keskusteluissa. Aiheesta voidaan myös kirjoittaa sopivissa yhteyksissä. Opetusjärjestelyillä pyritään antamaan konkreettinen kuva kestävän kehityksen huomioon ottamisesta, esim. kirjoja kierrätetään ja turhaa monistamista vältetään. 2. Turvallisuus ja liikenne Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Oppilaille tulee antaa valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus lisää oppilaan kielellisiä valmiuksia ymmärtää esim. ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä ja lisää näin hänen mahdollisuuksiaan toimia turvallisesti. 3. Ihminen ja teknologia Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa tulee pohtia teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa asiaa käsitellään tekstivalintojen avulla esim. 4. kurssilla Lukutaitoseikkailu ja 5. Kurssilla Vaikutan ja vaikutun. Muillakin kursseilla asiaa pohditaan ajankohtaisia tekstejä, esim. lehtitekstejä luettaessa. Päättöarvosanan kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään 20

22 osoittaa kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteidensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa osaa etsiä runosta merkityksiä tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään 21

23 soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä ja niiden määrittelyongelmista tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 22

24 A-KIELI, ENGLANTI Kurssin sisältö ja tavoitteet Ainekohtaisen OPS:n lähtökohtana on Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet. Vuosiluokilla 7-9 oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden että julkisen sektorin alueella. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kehittyy ja hän omaksuu lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Vuosiluokilla 7-9 opetus etenee kursseittain. Seitsemännen vuosiluokan aikana käsitellään kurssit 1-3, kahdeksannen 4-6 ja yhdeksännen vuosiluokan aikana kurssit 7-8. Koulukohtaisen opetussuunnitelman painopistealueet tulevat esiin myös englannin kielessä. 1. Kansainvälisyyskasvatus ja välittäminen Omasta suomalaisesta ja kotkalaisesta taustasta ponnistaen perehdytään englanninkielisiin maihin ja niiden kulttuuriin. Opitaan eroavaisuuksista ja yhtäläisistä piirteistä näiden maiden kesken. Korostetaan tapakulttuuria (esim. kohteliaisuudet, ruokailuun liittyvät kulttuurierot ym.). Maihin tutustuminen käy maantietoa, historiaa, luontoa ja matkailua käsitellen. Tärkeitä ovat myös ajankohtaiset aiheet. 2. Viestintä Opitaan selviytymään asianmukaisesti moninaisista käytännön tilanteista. Opitaan luonteva, ystävällinen ja kohtelias suhtautuminen kanssaihmisiin, mikä heijastuu kielenkäyttöön. Pystytään myös välittämään omia tunteita englanniksi. Pyritään omaksumaan vähitellen myös ns. small talk keskustelutilanteissa. Englanninkielen opiskelussa hyödynnetään autenttista materiaalia; tietoverkkoja, videoita, lehtiä, kirjoja, elokuvia jne. 3. Terveiden elämäntapojen koulu Käsitellään harrastuksia ja urheilulajeja. Terveistä elämäntavoista opitaan myös liikuntaan, ihmiseen ja ravintoon liittyviin aiheisiin perehtyen. 4. Ympäristökasvatus Käydään läpi oppilaalle läheisiä luontoon ja elinympäristöön liittyviä asioita (kaunis asuinympäristö, eläimet, lemmikit, kasvit). Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksen painopistealue on oppilaskeskeisissä työtavoissa ottaen huomioon oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset (eriyttäminen). Oppilasta kasvatetaan ottamaan vastuuta sekä omasta että ryhmän oppimisesta. Ymmärtämisen ja suullisen esityksen ohella kirjallisen viestinnän osuus lisääntyy, samoin yksilöllinen tuottaminen. Kurssien aikana pidetään summatiivisia ja formatiivisia kokeita. Annetaan oppilaalle suullista ja kirjallista palautetta jakson kestäessä. Oppilas kehittää itsearviointikykyään ja vastuunottamista opiskelustaan. 23

25 7. LUOKKA Seitsemännen vuosiluokan aikana kerrataan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja ja syvennetään niitä. Kursseilla 1 ja 2 yleisteemana on minä ja lähiympäristö. Tekstit käsittelevät jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita kuten koti, asuminen, koulunkäynti, lemmikit, harrastukset, pukeutuminen, ruokailu ja kulutustottumukset. Maantuntemuksessa keskitytään Britanniaan. Keskeisiä rakenteita ovat verbit, adjektiivit, sanajärjestys ja adverbit. Uutena asiana opitaan perfekti, pluskvamperfekti ja ehtolauseet. Kursseilla painotetaan erityisesti puhumista ja puheenymmärtämistä, mielipiteen ilmaisemista ja tiedustelua sekä samaa ja ei mieltä olemista. Kurssilla kolme käsitellään kansainvälisyyttä ja matkustamista. 1. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja-tilanteet koti ja asuminen lemmikit koulunkäynti ystävyys Lontoo yleispreesens yleisimperfekti perfekti pluskvamperfekti adjektiivin vertailu esittäytyminen ja esittely kuulumisten kysyminen tapaamisesta sopiminen uutisten kertominen ja niihin reagointi 2. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet harrastukset kulutustottumukset vaatetus ruokailutottumukset Iso-Britannia ing-muoto ehtolauseet sanajärjestys konditionaali mieltymyksistä ja harrastuksista keskusteleminen ehdottaminen ja ehdotuksiin reagointi tarjoaminen ja pyytäminen kohteliaisuuksia pukeutumisesta ja niihin reagointi 3. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet Eurooppa eurooppalaisten nuorten identiteetti matkustaminen lomailu oman ja vieraan kulttuurin erot substantiivit: laskettavat ja eilaskettavat, artikkelit, yksikkö ja monikko relatiivipronominit muodollinen subjekti paljoussanat ulkomaalaisen tapaaminen matkatoimistossa tien kysyminen ja neuvominen 24

26 8. LUOKKA Kahdeksannella vuosiluokalla syvennetään keskustelu- ja kuuntelutaitoja sekä totutellaan ymmärtämään pitkähköjä tekstejä Kursseilla 4, 5 ja 6 yleisteemana on kansainvälisyys ja matkustaminen sekä oman maan esittely. Tutustuminen muihin kulttuureihin ja ulkomaalaisiin painottuu. Kursseilla käsitellään ulkomaalaisten tapaamista, matkan suunnittelua ja matkustamista. Maantuntemuksessa keskitytään Irlantiin, Yhdysvaltoihin ja Suomeen sekä omasta kulttuurista kertomiseen. Rakenteiden opetuksessa keskeisellä sijalla ovat substantiivit: yksikön ja monikon erot, artikkelit, apuverbit, persoonapronominien eri muodot, relatiivipronominit sekä ehtolauseet. 4. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet Yhdysvallat: historiaa, maantietoa, merkkihenkilöitä, juhlapäiviä amerikkalainen elämäntapa verbimuotojen kertaus persoonapronominikertaus persoonapronominien objektimuodot ja omistusmuodot artikkelit maantieteellisten nimien yhteydessä adjektiivit ja adverbit ja niiden vertailu be able to, have to rakenteet paikan ja ajan prepositiot amerikanenglannin ja brittienglannin eroja käsityksiä ja ohjattuja keskusteluja Amerikasta ja amerikkalaisuudesta 5. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet nuorten ja aikuisten suhteet koulukiusaaminen terveet elämäntavat idoleita ja sankareita Suomi: perustietoutta, ulkomaalainen Suomessa, ruoka, urheilu ja teknologia modaaliapuverbit ja korvaavia rakenteita refleksiivipronominit futuuri 1. konditionaali ja ehtolauseet liitekysymykset ohjattuja keskusteluja: nuorten ja vanhempien suhteet, idolit ja sankarit, Suomi ja suomalaisuus 6. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet Kanadan luonto ja maantiede luonnossa selviytyminen kestävä kehitys sosiaaliset suhteet yhteistyön merkitys aikamuotojen kertaus passiivin preesens ja imperfekti apuverbejä passiivissa omasta itsestä kertominen kirjeen kirjoittaminen puheeseen reagoiminen, kiinnostuksen osoittaminen rohkaiseminen 25

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Langinkosken koulu 7. - 9. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

Langinkosken koulu 7. - 9. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 Langinkosken koulu 7. - 9. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ 3 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET 4 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA 5 YHTEISTYÖ KOTIEN

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

7. OPPILAAN ARVIOINTI

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot