TERVALEPÄN KASVATUS JA KÄYTTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVALEPÄN KASVATUS JA KÄYTTÖ"

Transkriptio

1 Anna Koukonen TERVALEPÄN KASVATUS JA KÄYTTÖ Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO TERVALEPÄN LEVINNEISYYS, KASVUPAIKAT JA YLEISYYS Leppien suku Leppä Suomessa ja maailmalla Kasvupaikat TERVALEPÄN TUNNISTAMINEN Juuristo, runko, oksat, kuori ja versot Kukat ja hedelmät Lehdet LISÄÄNTYMINEN Suvullinen lisääntyminen Suvuton lisääntyminen TERVALEPPÄ JA METSIEN MONIMUOTOISUUS Tervaleppä elättää monenlaisia eliöitä Tervaleppäkorpi TERVALEPPÄ KANSANPERINTEESSÄ Nimen historiaa Tervaleppä kansan kertomuksissa ja uskomuksissa Tervalepän käyttö entisajan tarvepuuna Rohdoskäyttö PUUAINEEN OMINAISUUDET Tervalepän puuaineen väri Tervalepän solurakenne Tervalepän puuaineen tekniset ominaisuudet TERVALEPÄN KÄYTTÖ Tukkipuu Kuitupuu Muu käyttö METSÄNHOITO Tervalepän viljely Taimituotanto Viljelyä edeltävät toimenpiteet Istutus Taimikoiden ja metsiköiden käsittely Taimikonhoito Harvennukset Päätehakkuu Luontainen uudistaminen Tuhot ja niiden torjunta...31

3 9.4.1 Lehtiä tuhoavat hyönteiset Puuainesta tuhoavat hyönteiset Nisäkkäät Lahottajakäävät Lepänruoste Halla ja pakkanen Tervalepikon kasvuodotukset PÄÄTELMÄT...37 LÄHTEET...39

4 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Anna Koukonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsä- ja puutalouden markkinointi Nimeke Tervalepän kasvatus ja käyttö Tiivistelmä Suomen puulajisto on jo ilmastollisista syistä niukka ja taloudellista merkitystä on perinteisesti ollut vain männyllä, kuusella ja koivulla. Suomessa kuitenkin kasvaa luonnostaan muitakin puulajeja, joista yksi mielenkiintoisimmista on tervaleppä (Alnus glutinosa). Metsätaloudellista merkitystä tervalepällä ei juuri ole ollut, mutta kiinnostus sen kauniin punertavan puuaineen hyödyntämiseen on lisääntynyt erikoistuotteissa. Tämän hetkiset vanhat tervalepikot ovat suurelta osin luonnonsyntyisiä, mutta kiinnostus puulajin viljelyyn on kasvanut. Perinteisten puulajien rinnalle kaivataan vaihtoehtoja. Tervaleppä on perinteinen suomalainen puulaji ja oikealla kasvupaikalla oikein hoidettuna menestyy siinä missä muutkin puulajit. Joillekin erittäin kosteille aloille ei mikään muu puulaji edes sovi niin hyvin kuin tervaleppä. Tervalepän ekologisista ja biologisista ominaisuuksista on saatavilla paljon tietoa. Toisaalta taas kasvatuksesta ja viljelystä tietoa on erittäin niukasti ja se on hajanaista ja osin vaikeasti saatavilla. Täytyy muistaa myös, että kasvatuskokeita on tehty tervalepällä hämmästyttävän vähän ja kokemukset sen kasvatuksesta ovat hajanaisia. Tietoa ja taitoa tervalepän kasvatuksessa on oltava, sillä epäonnistuminen on lähes yhtä helppoa kuin onnistuminen. Viljelytoimet, istutustiheys, taimikonhoito, oikea-aikaiset ja tarpeeksi voimakkaat harvennukset ja karsinta takaavat onnistuneen lopputuloksen jos kasvattaja tietää mitä tehdä ja milloin. Tässä työssä on koottu yhteen olemassa olevasta tiedosta eräänlainen käsikirja tervalepästä, sen ominaisuuksista, kasvatuksesta ja käytöstä. Asiasanat (avainsanat) tervaleppä, muut kotimaiset lehtipuut, tervalepän viljely, Alnus glutinosa Sivumäärä Kieli URN 48 Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala

5 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 29, 2007 Author Anna Koukonen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Cultivation and uses of Black alder (Alnus glutinosa) Abstract Black Alder (Alnus glutinosa), also known as European alder or Common alder is a native tree species in Finland, but rarely cultivated because of financial benefits. There are three main species cultivated for industrial purposes: spruce, birch and pine. Others, such as alders, are often thought as wastage. Though, as the interest towards using the alder for miscellaneous wooden products is rapidly increasing also the interest towards cultivating alder is multiplying. It has to be taken into consideration that Black alder is not an easy tree to cultivate. The climate is not favourable for black alder here in Finland. Finland is the most Northern distribution area for Black alder and it is very exacting species for our latitudes. There are many difficulties, but the principal requirement is skill. Growing up a stand of Black alder requires a huge amount of information, knowledge, effort and a hint of good luck. In Finland Black alder is used for carpentry, furniture industry and for mechanical wood-processing industry. However, the amount of used timber is quite small. The main finished products are specialities and kind of luxury products. For example Black alder is used for panelling and seats in sauna. This bachelor s thesis includes a handbook of Black alder: the information and experiences concerning features, uses and cultivation of Black alder. Subject headings, (keywords) Black alder, other native deciduous trees, cultivation of Black alder, Alnus glutinosa Pages Language URN 48 Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Tutor Pasi Pakkala

6 1 1 JOHDANTO Kiinnostus tervalepän käyttöön ja kasvatukseen on viime vuosina lisääntynyt. Tervalepän kaunis puuaine sopii hyvin erikoistuotteisiin esimerkiksi sisustuksessa. Tervaleppäiset saunapaneelit ja lauteet ovat arvokkaita ja ne luetaan luksustuotteiksi. Sisustaminen ja kotiin panostaminen näkyy myös tervalepän kysynnässä. Tervalepän käyttö tuotteiden raaka-aineena on ympäristön kannalta vain positiivista, sillä se on Suomessa luontainen, mutta silti harvalukuinen puulaji. Suomen puulajisto on luonnostaan niukkaa, joten siihen tuo oman rikkautensa tervaleppä. Tervalepän metsätaloudellinen merkitys on vähäinen, mutta puu on kuitenkin suomalaisen maiseman oleellinen osa. Tervaleppää käytetään nykyisellään hyvin vähän ja se on suurelta osin sahureille niukkuusartikkeli. Puusepän- ja huonekaluteollisuus käyttäisivät tervaleppää enemmänkin, mikäli hyvälaatuista tukkipuuta olisi saatavavilla. Tällä hetkellä kotimainen kysyntä on niin suurta, että tervaleppätuotteita tuodaan paljon esimerkiksi Virosta. Peltojen metsitys on lisääntynyt ja moni kaipaa vaihtoehtoja perinteisten männyn, kuusen ja koivun rinnalle. Lisäksi tervaleppä soveltuu kasvatettavaksi sellaisille aloille, joilla muut puulajit eivät menesty, kuten tulvavaikutteisille rannoille. Biologiset ominaisuudet tervalepältä tunnetaan hyvin, mutta kasvatus ja viljely on hyvin vähän tutkittu aihe. Kasvatus epäonnistuu usein vähäisen tiedon ja kokemusten puutteen takia. Kokeellista tutkimustietoa on hämmästyttävän vähän saatavilla. Useimmat tervalepikot ovat luonnonsyntyisiä tai viljeltyinä hoito on retuperällä. Näin puuston laatu jää huonommaksi kuin oikein hoidettuna voisi olla. Tietoa tervalepän kasvatuksesta saa, mutta se on hajanaista ja osin vaikeata tavoittaa. Valitettavasti tervaleppä päätyy monesta paikka edelleen polttopuuksi. Opinnäytteen tarkoitus on koota tervalepästä olemassa olevasta tiedosta ja kokemuksista eräänlainen käsikirja: sen ominaisuuksista, kasvattamisesta ja käytöstä.

7 2 TERVALEPÄN LEVINNEISYYS, KASVUPAIKAT JA YLEISYYS Leppien suku Tervaleppä (Alnus glutinosa) kuuluu koivujen heimoon (Betulaceae) (Fagerstedt 2004 s. 118). Koko leppien (Alnus) kasvisuku sisältää noin 30 lajia puita ja pensaita, jotka ovat levittäytyneet koko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealle vyöhykkeelle, tosin joitakin lajeja tavataan myös Andeilla. Leppien suku jaetaan kolmeen alasukuun: Alnus, Clethropsis ja Alnobetula. (Wikipedia, lepät 2007.) Suurin leppien sukuun kuuluva laji on pohjoisamerikkalainen punaleppä (Alnus rubra), jolla kokonsa vuoksi on jo taloudellistakin merkitystä (UPM-Kymmene, Puukeskus ). Suomessa kasvaa kaksi leppälajia, harmaaleppä (Alnus incana) ja tervaleppä (Relve 1996, 39). Nämä kaksi leppälajia voivat myös risteytyä keskenään ns. hybridilepäksi (Kuva 1) (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997). Tervalepällä tunnetaan myös alalajina pilaritervaleppä (Alnus Glutinosa subsp. pyramidalis) (Wikipedia, tervaleppä 2007). Suomessa tervaleppää ei lueta jalopuuksi, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa se luetaan sellaiseksi (Napola 2004, 10 11). KUVA 1. Tervaleppä ja harmaaleppä risteytyvät keskenään hybridilepäksi. Puulla korkeutta yli 23,5 metriä. Helsinki, Alppipuisto.

8 3 Lepistä tunnetaan myös liuskalehtisiä muotoja, jotka tosin luonnossa ovat harvinaisia, mutta niitä on viljelty jo pitkään ja käytetty esimerkiksi puutarhoissa erikoisen ulkomuotonsa vuoksi. Joitakin muotoja (Alnus glutinosa f. incisa Willd) tervalepästä ei edes esiinny luonnossa, vaan ne ovat jalostuksen tulosta. Fennoskandiassa tavataan viisi liuskalehtimuotoa, joiden lehtimuoto vaihtelee liuskaisuudessaan. (Piirainen 1992, ) Fin Taimi Oy markkinoi myös tervalepän visamuotoa taimitarhoillaan (Kurki 2002). 2.2 Tervaleppä Suomessa ja maailmalla Tervalepän levinneisyys on laaja. Sen levinneisyysalue ulottuu läpi lähes koko Euroopan (Kuva 2). (Keinänen & Tahvanainen 1995, 88). Maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan internetsivut (Helsingin yliopisto 1997) tarkentavat vielä, että Euroopan länsi- ja koillisosat eivät kuulu esiintymisalueeseen, mutta puuta voi löytää Länsi-Siperiasta, Kaukasukselta, Vähä-Aasiasta ja Lähi-idässä. KUVA 2. Tervalepän levinneisyys Euroopassa.

9 4 Tervaleppä saapui Suomeen kaakosta ja etelästä noin vuotta sitten (Holmåsen 1991, 76). Alkuperäksi on pystytty geneettisesti todentamaan Itä-Euroopan Karpaattien vuoristoalue. Tervalepän siemenet kelluvat, minkä takia ne levisivät jääkauden jälkeen nopeasti vettä pitkin uusille kasvupaikoille. (Napola 2004, ) Puulaji on levinnyt aina Oulun läänin pohjoisosiin ja Lapin läänin puolelle saakka (Hokajärvi 1998, 10). Tosin Hokajärvi (1998, 11) toteaa, että tervaleppä on pohjoisimmilla esiintymisalueillaan harvinainen ja Metsähallituksen mailla jopa paikoin rauhoitettu. Yleisenä puulajia esiintyy lähinnä Kokkolasta rannikkoa myöten Poriin ja sieltä Tampere-Varkaus-Uukuniemi -linjaa etelämpänä (Kuva 3) (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997). Suomessa leppävaltaisia metsiä on vain 0,4 % (Fagerstedt ym. 2004, 118). Kahdesta Suomesta esiintyvästä leppälajista tervaleppä on selvästi harvalukuisempi, vaikkakin elää vanhemmaksi ja kasvaa suuremmaksi (Relve 1996, 39). Metsäntutkimuslaitoksen mukaan tervalepän osuus maamme puuvaroista on vain 0,2 %. Toisaalta täytyy ottaa huomioon, että esimerkiksi Ahvenanmaalla osuus nousee jopa 6 prosenttiin. (Napola 2004, ) Uusvaara (1997, 9-10) on sitä mieltä, että tervaleppä on Suomessa väistyvä ja jatkuvasti vähentyvä. Tervaleppä saattaa korvissa ja rannoilla muodostaa yhtenäisiä metsiköitä, mutta kuten harmaaleppä, se esiintyy useimmiten sekapuuna (Fagerstedt ym. 2004, 118). Tervaleppämetsiköitä metsämaalla on noin 1000 hehtaaria. Etelä-Suomen tervaleppävarannot olivat kahdeksannen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan yhteensä 3,6 miljoonaa kuutiometriä. (Louna & Valkonen 1995, 20.) Tervaleppää viljellään Suomessa vuosittain keskimäärin sadan hehtaarin alalle, mikä tarkoittaa noin taimen tarvetta vuosittain. Viljely on keskittynyt lähinnä Eteläja Keski-Suomeen. (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007.) Tervalepän yleisyyttä paikallisesti osoittavat myös historialliset tekijät: sekä luonnon oma historia, että ihmisen vaikutus. Paikallisesti aika tekee luonnon omaa tehtävää ja tervaleppä lahoaa ja häviää vähitellen osana luonnollista kehityskulkua. Monesti ihmiset kaatavat esimerkiksi tontiltaan lepät, eivätkä anna niiden vesoa. Hakkuissa ja raivauksissa tervaleppiä saatetaan kaataa, joskin tällöin leppä harvoin häviää alueelta kokonaan. Joskus myös veden pinnan lasku ja säännöstely näkyvät tervalepän

10 yleisyydessä tietyillä alueilla. (Airola 1992, ) Lepät kestävät myös kuloja suhteellisen hyvin (Junikka 2005). 5 Tervalepän esiintymisalueista kertoo sekin, että puu on valittu vuonna 1996 Kymenlaakson maakuntapuuksi. Esimerkiksi Kymenlaakson Kymijoen varrella tervaleppää tavataan varsin komeina puustoina. (Kymenlaakso tunnukset 2004.) Hirvensalmella puolestaan sijaitsee Suomen ainoa tervaleppäkuja (Hirvensalmi, luontokohteet 2006). KUVA 3. Tervalepän levinneisyys Suomessa verrattuna muihin jalopuihin. 2.3 Kasvupaikat Tervalepälle luontaisia kasvupaikkoja ovat lähteikkökorvet, rannat ja muut kohteet, joille on tyypillistä liikkuva vesi (Hokajärvi 1998, 11). Kasvupaikan täytyy olla lehtomainen ja runsasravinteinen (Keinänen & Tahvanainen 1995, 89). Toisaalta tervalepän sanotaan viihtyvän myös ohutturpeisilla soilla (Valkonen ym. 1995). Parhaat edellytykset tervalepän kasvulle ovat, kun pohjavesi on liikkuvaa ja hapekasta. Löyhät hietamaat, tulvamaat ja lähdesuot ovat juuri sellaisia kasvupaikkoja. (Uusvaara 1997, 9-10). Meren- ja järvenrannat ja ojien reunamat ovat myös tyypillisiä tervalepän kasvupaikkoja (Kuva 4) (Fagerstedt ym. 2004, 118).

11 6 Seisovaa vettä tervaleppä ei siedä (Napola 2004, 10 11). Tällöin jäykkä savimaa ei sovellu tervalepälle (Metsä vastaa, tervaleppä 2002). Kasvupaikan tulee myös olla valoisa (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997). Toisaalta se kestää myös jonkin verran varjostusta (Puuproffa, tervaleppä ). Tervalepän luontaisilla kasvupaikoilla ph-arvo on yleensä 4-7 (Uusvaara 1997, 9-10). Keväthalla ja pakkanen vahingoittavat tervaleppää helposti Hokajärven (1998, 11) mukaan, jolloin keväthallalle alttiit kasvupaikat eivät puulajille sovellu (Metsä vastaa, tervaleppä 2002). KUVA 4. Tervaleppä viihtyy merenrannalla. Luontaisten kasvupaikkojen lisäksi on todettu, että tervaleppä soveltuu hyvin myös pelloille ja muihinkin metsityskohteisiin, joilla boniteetti on riittävän hyvä. Viljelyn tulisi kuitenkin olla kokeiluluontoista uusilla kasvupaikoilla. Erikoiskohteita, joilla kasvupaikka vastaa tervalepän vaatimuksia, ovat esimerkiksi pintavalutuskentät ja rantojen suojavyöhykkeet. (Hokajärvi 1998, 11.) Tervaleppä muodostaa pienialaisia tervaleppävaltaisia metsiköitä, tervaleppäkorpia, jotka ovat metsälain nojalla rauhoitettuja. Kasvupaikalle tyypillisiä kasveja ovat muun muassa hiirenporras, nevaimarre, muut suuret saniaiset ja luhtakasvit, kuten vehka ja kurjenmiekka. (Suomen Metsäsertifiointi ry 2005.)

12 7 Tervaleppiä kasvaa suurten vesistöjen rannoilla kapeana vyöhykkeenä, sillä edellytyksellä tosin, että aiemmin mainitut vaatimukset täyttyvät. Pienimpien järvien ja lampien rannoilla puuta esiintyy laikuittain. Soiset kasvupaikat ovat harvinaisempia, sillä tervaleppää esiintyy esimerkiksi Hämeenlinnan ympäristössä vain puolella soista ja kasvustot ovat pieniä. Joskus tervaleppää esiintyy kuivemmallakin kasvupaikalla, usein viljeltynä, mutta myös sen vuoksi, että kasvuympäristö on saattanut muuttua alkuperäisestä. (Airola 1992, ) 3 TERVALEPÄN TUNNISTAMINEN 3.1 Juuristo, runko, oksat, kuori ja versot Tervalepän juuristo leviää laajalle ja muodostaa runsaasti sivujuuria (Holmåsen 1991, 75). Juuret kasvattavat röpelöisiä muodostelmia, jotka sisältävät Frankinia sädesienibakteeria (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997). Korallinmuotoiset, jopa nyrkin kokoisiksi kasvavat mukulat juuristossa sitovat sienirihmastonsa avulla ilmasta typpeä. Mukulat muodostuvat typistyneistä ja yhteenkasvaneista sivujuurista. (Metsä vastaa, tervaleppä 2002.) Osa typestä vapautuu maaperään lahoavista nystyröistä ja lehtikarikkeesta, jolloin maaperän ravinteisuus paranee (Fagerstedt ym. 2004, 118). Sädesieni ja leppä elävät symbioosissa (Holmåsen 1991, 75). Typen suhteen tervaleppä on siis omavarainen ja tiputtaa lehtensäkin vihreinä (Saaristomeri, lajit 2006). Typensidontakyvystä kertoo nobelisti A.I. Virtasen arvio siitä, että yksi elinvoimainen leppäkasvusto sitoo yhtä paljon typpeä vuodessa kuin kokonainen apilapelto (Metsä vastaa, tervaleppä 2002). Tiheissä kasvustoissa tervalepästä kasvaa suorarunkoinen ja korkea puu. Erityisesti sille suotuisissa oloissa puusta voi kasvaa jopa 20 metrinen (Kuva 5). Huonoilla kasvupaikoilla rungosta muodostuu usein monihaarainen. (Fagerstedt ym. 2004, 118.) Monirunkoisuus voi johtua myös siitä, että puut ovat alun perin lähteneet kasvamaan kantovesoista (Holmåsen 1991, 74). Ryhmissä kasvaessaan tervalepälle on ominaista voimakas tyvilenkous (Keinänen & Tahvanainen 1995, 88).

13 8 Latvus muodostuu tiheässä kasvustossa muodoltaan pitkäksi ja tasasuhteiseksi (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997). Vapaasti kasvaessaan latvuksesta kehittyy leveä ja vahvaoksainen, mikä tekee tervalepästä hieman tammea muistuttavan (Holmåsen 1991, 75). Tervalepälle ominaisia ovat myös vesioksat, joita sanotaan myös runkovesoiksi (Valkonen ym. 1995, 19). Vesioksia syntyy erityisen paljon voimakkaan harvennuksen jälkeen, kun puu saa paljon valoa (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). KUVA 5. Yksi Suomen suurimmista tervalepistä. Helsinki, Tullisaari. Korkein yksirunkoinen tervaleppä lienee Kemiössä ja sillä on korkeutta 27,5 metriä. Paksuin yksirunkoinen tervaleppä sijaitsee Kiteellä ja tällä tyvekkäällä jättiläisellä on paksuutta ympärysmitaltaan 325 senttiä. (Karhu 1995, ) Ruotsissa paksuin mitattu yksirunkoinen tervaleppä on 528 senttiä (Holmåsen 1991, 76). Hirvensalmella sijaitsevalla tervaleppäkujalla puut ovat yli satavuotiaita ja niiden sanotaan olevan yli 30-metrisiä (Hirvensalmi, luontokohteet 2006).

14 9 Nuorella tervalepällä kuori on sileä ja punaruskea, mutta muuttuu harmaanruskeaksi ja halkeilevaksi (Kuva 6) (Holmåsen 1991, 75). Rungon uurteet ovat sekä vaaka- että pitkittäissuuntaisia ja kuori on hyvin rosoinen (Fagerstedt ym. 2004, 118). Vanhemmiten puun kuori myös paksuuntuu kaarnaksi (Wikipedia, tervaleppä 2007). KUVA 6. Tervalepän runko on uurteinen ja rosoinen. Tervalepän versot ovat talviasussaan punertavia ja kaljuja. Silmut niissä ovat perällisiä ja tahmeita. (Holmåsen 1991, 75). Ruskeat ja harmaapilkkuiset silmut ovat pituudeltaan 8-9 mm (Fagerstedt ym. 2004, 118). Silmut ja nuoret versot ovat hartsin peittämiä (Virtuaalinen metsäkoulu, erikoispuiden kasvatus 2007). 3.2 Kukat ja hedelmät Talvioksissa on havaittavissa edellisen vuoden mustanruskeita, perällisiä, kovettuneita ja käpymäisiä eminorkkoja. Niistä irtoaa talven aikana lepän siipipalteelliset pähkylät. (Holmåsen 1991, 75.) Leppä onkin ainut käpyjä muodostava lehtipuu (Metsä vastaa, tervaleppä 2002). Kävyt muistuttavat ulkonäöltään männynkäpyjä, mutta pienoiskoossa (Wikipedia, lepät 2007). Vielä pähkylöiden irrottuakin pysyvät kävyt kauan kiinni oksistossa (Kuva 7) (Holmåsen 1991, 75). Pitkänomaiset uudet hedenorkot ja käpymäiset eminorkot näkyvät myös talviasuisessa jo syksyllä. Näkyvissä onkin usein sekä uusi hedelmistö että vanhat eminorkot. (Fagerstedt ym.

15 , 118.) Tulevan kevään hedekukinnot ovat kovia ja lieriömäisiä ja eminorkot munanmuotoisia. Väriltään ne ovat molemmat punaruskeita erisävyisinä. (Holmåsen 1991, 75.) Eminorkot muodostuvat usein hedekukintojen alapuolelle versossa (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Maalis-huhtikuussa kevään alkuaikoina hedenorkot tulevat kellanruskeiksi ja muuttuvat pehmeän taipuisiksi (Holmåsen 1991, 75). Hedenorkot myös venyvät pituutta (Fagerstedt ym. 2004, 118). Hedekukinto on pituudeltaan 3-5 cm pitkä (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Eminorkot pysyvät pieninä ja niistä työntyvät pienet, väriltään tummanpunaiset luotit. Hedelmöityttyään eminorkot kasvavat, muuttuvat mustanruskeiksi ja puutuvat. (Holmåsen 1991, ) KUVA 7. Kukkivassa lepässä on edelleen nähtävillä edellisen vuoden kävyt. 3.3 Lehdet Lehdet ovat kaljuja, hieman kiiltäviä ja tummanvihreitä. Lehden alaosa on hieman tummaa yläpintaa vaaleampi (Fagerstedt ym. 2004, 118). Lisäksi ne ovat aluksi tahmeita, tervamaisia (Holmåsen 1991, 77 78). Lehden alapinnalla suonihangoissa on karvatupsuja, mutta myös lehti voi olla harvakarvainen (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997; Fagerstedt ym. 2004, 118). Lehtilavat ovat 8-10 cm pitkiä.

16 11 Muodoltaan lehdet ovat leveän vastapuikeita, tylppä- tai lanttopäisiä ja kahteen kertaan sahalaitaisia (Kuva 8) (Fagerstedt ym. 2004, 118). Lehdet leventyvät selvästi kärkeä kohti ja usein kärjessä on lovi (Virtuaalinen metsäkoulu, erikoispuiden kasvatus). Lehden kärjen on sanottu olevan ikään kuin tervatipan notkolle painama (Tampereen luontopolkuja, Iidesjärvi 2004). Tervalepän lehdet tippuvat vihreinä syksyllä, sillä puun ei tarvitse ottaa muiden lehtipuiden tavoin talteen lehtien typpipitoisia yhdisteitä. Tämä johtuu symbioosista Frankinia sädesienen kanssa. (Lohjan kaupunki, luonnon muistomerkit 2007.) KUVA 8. Helpointa tervaleppä on tunnistaa vastapuikeasta lehdestä. 4 LISÄÄNTYMINEN 4.1 Suvullinen lisääntyminen Tervaleppä on yksikotinen puu, mikä tarkoittaa, että sen hede- ja emikukinnot ovat samassa puussa (Kuva 9) (Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta 1997). Myös lepän kukat ovat yksikotisia (Fagerstedt ym. 2004, 118).

17 12 KUVA 9. Hedenorkot ovat pitkiä ja taipuisia, kun taas hedelmöittymätön eminorkko on pieni ja punertava. Tervaleppä kukkii huhtikuussa ja kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä siitepöly vapautuu ja kulkeutuu eminorkkoihin (Valkonen ym. 1995, 19; Fagerstedt ym. 2004, 118). Tuulipölytteisenä lajina sen siitepöly aiheuttaa monille ihmisille allergisia oireita (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Aikaisin tapahtuva kukinta on alttiina hallalle ja kevätpakkasille: vuonna 2006 keväällä kovat pakkaset vahingoittivat kukintoja ja uusien kasvainten kärkiä. Keskenkasvuiset hedenorkot paleltuivat. (Kevään poikkeussää koetteli metsäpuita 2006, 11.) Hedelmöityksen jälkeen emi muuttuu käpymäiseksi (Holmåsen 1991, 75 77). Siemenet kypsyvät lokakuussa ja varisevat useimmiten sulaan maahan (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Hedelmät ovat niin pieniä, että tuuli ei tartu niihin, mutta ilmaa sisältävinä ne voivat levitä laajallekin alueelle sulamisvesien mukana (Holmåsen 1991, 75 76). Tervaleppä alkaa tuottaa siementä aikaisin, jo kymmenen vuoden ikäisenä. Siemeniä puu tekee vuosittain, mutta runsaita siemenvuosia on harvoin. (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007.) Maksimaalinen siemenentuotto ajoittuu vuosille puun ollessa vuotias (Metsäekologian ja metsänhoidon perusteet, kurssimateriaali 2007). Tervalepän siementen itävyys on heikkoa (Holmåsen 1991, 76). Onnistunut pölytys voi kuitenkin nostaa itävyyttä prosenttiin (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007).

18 4.2 Suvuton lisääntyminen 13 Tervaleppä uudistuu siementen lisäksi tyvivesoista, mutta harmaalepälle ominaisia juurivesoja tervaleppä ei kasvata (Kuva 10) (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Uudistuminen tyvi- ja kantovesoista onnistuu yhtä hyvin kuin uudistuminen siemenestä. Vesoista muodostuneet taimet ovat yleensä terveitä ja kehittyvät hyvin, tosin monirunkoisuutta esiintyy useammin. (Valkonen ym. 1995, 19; Holmåsen 1991, 74.) KUVA 10. Tervaleppä ei muodosta lainkaan juurivesoja, mutta kasvattaa joskus runsaastikin kantovesoja. 5 TERVALEPPÄ JA METSIEN MONIMUOTOISUUS 5.1 Tervaleppä elättää monenlaisia eliöitä Tervaleppä vaatii omanlaisensa, vaateliaan kasvupaikan. Sitä voidaan luonnonvaraisena pitää melkeinpä vesikasvina. Usein se kasvaakin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tärkeäksi katsotulla paikalla. Lähteiden ja purojen reunat, rehevät korvet, kosteat lehdot ja rantakosteikot ovat ominta kasvualustaa tervalepälle ja näissä elinympäristöissä elää monia harvinaisia kasveja ja eliöitä.

19 14 Tervaleppä on lyhytikäinen puulaji ja tuottaa nopeasti monimuotoisuuden kannalta arvokasta lahopuuta monen eliölajin tarpeisiin. (Karjalainen ; Napola 2004, 10.) Metsiemme sekapuuna kasvaa jo luonnostaan taloudellisesti merkittävimpien puulajien seassa tervaleppää. Uudistamisen jälkeinen maanmuokkaus saattaa jopa lisätä leppää taimikossa. Koska taimikonhoidolla ja vesakontorjunnalla on vähäarvoiset puulajit pyritty poistamaan, ei talousmetsään jää lepästä riippuvaisille lajeille elintilaa. Taimikonhoidossa tulisi säästää myös mahdollisia tervaleppiä, varsinkin jos ne eivät vie kasvutilaa pääpuulajeilta. (Karjalainen 1991, ) Leppäpökkelöt ovat hyviä pesäpaikkoja monille selkärankaisille kolo- ja avokolopesijöille. Tiaiset saattavat tehdä lahoon puuhun asumuksensa, samoin uhanalainen pikkutikka, joka suosii usein rantametsien tervaleppiä pesäkoloissaan. (Karjalainen 1991, 40.) Pikkutikka on harvinaistunut nimenomaan metsänhoidossa ja maataloudessa tapahtuneiden muutosten seurauksena: pikkutikalle tärkeät lahot ja kuolevat lehtipuut ovat vähentyneet. (Ajosenpää ym. 1998). Muita lintuja, jotka viihtyvät erityisesti tervalepän elinympäristöissä, ovat mustarastas, mustapääkerttu ja satakieli (Ympäristökeskus, tervaleppäkorvet 2007). Hyönteisistä lepissä elää harvinaistunut leppäkauniainen, joka etsii aurinkoisella paikalla kasvavia leppiä. Tämä lehtimetsissä elävä jalokuoriainen suosii selvästi leppää elintavoissaan. (Karjalainen 1991, 40.) Erityisesti suojeltavia hyönteisiä ovat myös leppäjäärä ja leppäkelokärsäkäs (Ympäristökeskus, uhanalaiset hyönteiset luonnonsuojeluasetuksessa 2005). Sienistä tervelepässä elää kymmenkunta uhanalaista lajia. Erittäin uhanalaisiin lukeutuva lepänoksahärmä kasvattaa rihmastonsa lepän oksiin ja silmuihin. Lajiston harvinaistumisesta kertoo sekin, että Karjalainen (1991, 40) sanoo lajin olevan silmälläpidettävä, kun 14 vuotta myöhemmin laji on Ympäristökeskuksen internetsivujen (Uhanalaiset hyönteiset luonnonsuojeluasetuksessa 2005) mukaan jo erityisesti suojeltava laji. Tervaleppäkorvissa viihtyvien lajien seuralaisina elää monia piensieniä, jotka nekin ovat uhanalaisia. Esimerkiksi nuokkuhelmikän-, vankkasaranja ruokohelvennoet ovat uhanalaisia korpisoiden sieniä. (Karjalainen 1991, 40.)

20 15 Tervaleppä kasvaa rehevillä soilla, jotka ovat monen uhanalaisen ja harvinaisen lajin elinympäristöjä. Tervaleppäkorvissa kasvaa esimerkiksi erittäin uhanalainen luhtaorvokki. Monet harvinaiset ja uhanalaiset maksasammalet viihtyvät myös korpisoilla, sillä niiden pienilmasto on tarpeeksi kostea ja viileä. Nämä sammalet kasvavat mieluusti lahopuussa. (Karjalainen 1991, ) 5.2 Tervaleppäkorpi Tervaleppäkorvessa tervalepän latvuspeittävyys on vähintään puolet kokonaispeitosta. Sekapuuna saattaa kasvaa hieskoivua ja harmaaleppää. (Miettinen 2001.) Luontaiset tervaleppävaltaisia metsiköitä kuuluu sekä metsä- että luonnonsuojelulain piiriin. Luokituksena käytetään kosteuden ja turpeen paksuuden mukaan jaottelua tervaleppämetsiin, -soihin ja -luhtiin. Kosteat tervaleppälehdot ovat syntyneet soiden ja luhtien kuivuessa ja ovat usein metsälain elintärkeitä elinympäristöjä. Varsinaisia luonnonsuojelulain piiriin kuuluvia tervaleppäkorpia ovat kurjenmiekkavaltaiset, nevaimarrevaltaiset ja hiirenporras-vehkavaltaiset tervaleppämetsiköt. Usein niihin liittyy myös lähteisyys. Puustoisuus vaihtelee paljon vähäpuustoisesta runsaspuustoiseen. (Meriluoto & Soininen 1998, ) Luonnontilaisena säilynyt tervaleppäkorpi on jätettävä käsittelemättä kokonaan. Toisaalta harvapuustoinen tervaleppäkorpi on taloudellisesti kannattamatonta hakata, sillä puuta on vähän ja se on usein heikkolaatuista. Runsaspuustoisessa korvessa hakattaessa ongelmaksi muodostuu lisääntynyt valoisuus ja tuulisuus. Tällöin kosteaa ja varjoisaa pienilmastoa tarvitsevat eliöt katoavat ja jäljelle jääneet puut altistuvat myrskytuhoille. (Meriluoto & Soininen 1998, ) Kotitarvehakkuille voi saada poikkeusluvan, mikäli ympäristöviranomainen katsoo, ettei se heikennä kohteen suojeluarvoa. Hakkuut on tehtävä poimintahakkuina. (Ympäristökeskus, tervaleppäkorvet 2007.) Korjuu on tehtävä talvisaikaan, eikä suojelullisesti arvokkaimpiin yksilöihin saa kajota (Miettinen 2001). Liikkuminen kohteessa tulisi kesäaikaan rajoittaa pitkospuille (Ympäristökeskus, tervaleppäkorvet 2007). Tervaleppäkorpea ei saa ojittaa tai muuten muuttaa vesitaloutta alueella. Esimerkiksi koneuria tulee välttää, eikä ympäröiviin puroihin ja lähteisiin yms. saa tehdä muutoksia. (Miettinen 2001.)

21 16 Tervaleppäkorpia uhkaavat suojelusta huolimatta ihmisen toimet. Toisaalta myös luonnollinen metsän kiertokulku lisää kuusen määrää tervalepikossa ja sammaloittaa valoisaa pohjakerrosta. Kuusettuminen on ongelma varsinkin lehtokohteilla ja rahkasammal estää suvullisen lisääntymisen ja happamoittaa maaperää. (Miettinen 2001.) 6 TERVALEPPÄ KANSANPERINTEESSÄ 6.1 Nimen historiaa Suomalais-ugrilaisissa kielissä leppä-sana puun nimenä on ikivanha. Esimerkiksi volgalaisen mordvalaisten sana lepe, kuulostaa huomattavan samanlaiselta. (Relve 1996, 38.) Toisaalta Sammallahti (1977, 5) esittää, että leppä-sana olisi levinnyt Volgalaisiin kieliin balttilaisvaikutteisena. Balttien ja esisaamelaistenkin välillä on ollut vuorovaikutusta, mikä näkyy hyvin juuri leppä-sanan leviämisenä ja esiintymisenä. Norjansaamessa leppä læi'be, liettuassa líeba, lätissä lieba ja muinaispreussissa leipa tarkoittavat leppää muistuttavaa lehmusta. Leppä sanalla on myös toinen, nykyään jo unohdettu ja pois käytöstä jäänyt merkitys. Alkujaan leppä on tarkoittanut samaa kuin veri. (Relve 1996, 38.) Leppä-sanaa veren synonyymina käyttävät mm. otsjakit edelleen. Myös viron kielessä leppä tarkoittaa punaista ja verta. (Helsingin kaupunki, puiston puut 2007.) Lepän kuorineste on voimakkaan punaista ja jos lepän tyveä vahingoittaa, alkaa haava pian punoittaa voimakkaasti (Kuva 11). Tästä lienee tullut leppä-sanan käyttö veren synonyymina. (Relve 1996, ) Veri-sanaa on varottu käyttämästä varsinkin eläimiä teurastettaessa, sillä on uskottu veren valuttamisen epäonnistuvan tai, että eläin arvaisi kohtalonsa ja heittäytyisi hankalaksi. Siksi on käytetty vanhaa kiertoilmaisua, joka varsinkin savolaismurteissa säilyi hyvin pitkään. (Punarieskaa 2003, 23.) Myös esimerkiksi leppäkertun ja leppälinnun nimi on johdettu tästä muinaisesta verta tarkoittavasta sanasta. Lepällä ja kertulla ei ole mitään yhteistä, mutta leppäkertun punainen väri selittänee

22 kovakuoriaisen nimeä. (Relve 1996, 38.) Leppälintu on tarkoittanut montaa erilaista lintua, jolla on värityksessään punaista (Hyvärinen 2006, 5). 17 KUVA 11. Tervalepän kuorihaavalla on omalaatuinen punainen väri. 6.2 Tervaleppä kansan kertomuksissa ja uskomuksissa Leppä nimen tarkoittaessa myös verta, on siitä johtunut monenlaisia tarinoita kansan keskuuteen. Virossa on esimerkiksi uskottu, että jos paimenella on leppäinen paimenkeppi, se tuo sudet karjan kimppuun. Uskottiin myös, että jos lehmää löi leppäkepillä, tuli sille punatauti ja lehmä alkoi lypsää verta. (Helsingin kaupunki, puiston puut.) Lehmiin liittyy myös uskomus, että leppälinnun lentäessä lehmän mahan alta, alkaa lehmä lypsää punaista, veristä maitoa. Tätä vaivaa lääkittiin myös lepänoksilla ja lypsyastiaan laitettiin lepänoksia, joiden läpi maito lypsettiin. (Relve 1996, 44.) Saamelaiset uskoivat riistan verellä ja lepän kuorella olevan yhteyden: he palvoivat leppää, sillä siinä asui riistaonnea säätelevä jumala (Saamelaismuseo Siidan lastensivut 2002).

23 18 Suomalais-ugrilaisille kansoille leppä oli sielupuu, joka sekä suojasi että karkotti. Lepällä oli maagisia voimia, sen avulla voitiin karkottaa tai tehdä kuuliaiseksi pahoja henkiä, haltijoita ja vainajien sieluja. Lisäksi lepän avulla voitiin vahvistaa omaa sielua. (Helsingin kaupunki, puiston puut 2007.) Suomesta ja Virosta on säilynyt tietoja verilepistä, joita on palvottu pyhinä puina Suomalaisille ja virolaisille leppä on ollut pyhä puu, samoin myös kelteille (Coloria, keltit 2006). Puulajien perusolemuksesta kertoo vanha kansanruno (Yrttitarinat ja loitsut, tarinoita puista 2007): Koivupuu Jumalan luoma, kuusipuu Jumalan luoma, mäntypuu Jumalan luoma, kaikki puut Jumalan luomat. Pihlaja pirun tekemä, haapa Hiien huoripoika, leppä lemmeksen tekemä. Lepänurvuista ennustettiin viljasatoa seuraavalle vuodelle. Jos lepässä oli keväällä runsaasti uusia hedenorkkoja, leipäurpuja, tiesi se hyvää viljasatoa. Jos taas lepässä oli paljon vanhoja ja mustuneita eminorkkoja, nälkäurpuja, tiesi se katovuotta. (Relve 1996, ) Leppää käytettiin myös lemmenrohtoihin. Kun tyttö tahtoi jonkun rakastuvan itseensä, tuli hänen etsiä leppiä, joiden rungot ovat kietoutuneet yhteen. Löydettyään sellaisen, tuli tytön leikata kuoren pala kohdasta, jossa rungot koskettavat toisiaan. Leikkaus piti tehdä vasemmalla kädellä kolmella vedolla. Irti leikattu kuorenpala tuli syöttää rakastetulle salaa jonkin ruuan seassa. (Relve 1996, 44.) Leppää käytettiin paljon kansantaikuudessa. Kun haluttiin taikatarkoitukseen esine, tehtiin se leppäpuusta. Erikoiseksi lepän teki käsitys sen alkuperästä paholaisen luomana, tai Jeesuksen ristinpuuna. Puu on herättänyt myös huomiota värinsä vuoksi. Ihmishahmoja lepästä veistettiin moniin tarkoituksiin: esittämään vihollista, jolle kostetaan, parannettavaa ihmistä tai metsänhenkeä, jota kiristetään palauttamaan kadonnut karja takaisin. Samoin siitä tehtiin myös eläinhahmoja. (Issakainen 2006, 23.)

24 Tervalepän käyttö entisajan tarvepuuna Tarvepuuna on käytetty pääasiassa vain tervalepän puuainesta. Puuta on osattu arvostaa astioiden ja huonekalujen materiaalina. Tervalepän kaunis väri ja kuviointi kiehtoivat jo ennen vanhaan. Puuta sanottiinkin köyhän miehen mahongiksi. (Relve 1996, ) Entisaikoina tervaleppää on käytetty helppotyöstöisenä puulajina mm. ruoka-astioissa jo senkin vuoksi, ettei se anna ruokaan sivumakuja. Vanhimpia jäänteitä tervalepästä tehdyistä astioista ovat Novgorodin alueelta löydetyt, noin vuoden ikäiset maljojen ja kulhojen jäänteet. (Relve 1996, ) Muita käyttötarkoituksia ovat olleet mm. rasiat, puukengät ja pakkilaatikot. Onpa tervaleppää käytetty värjäämistarkoituksiinkin. (Metsä vastaa, tervaleppä 2002.) Tervalepän ominaisuuksiin kuuluu myös se, ettei se kosteassa tai vedessä seistessään lähde lahoamaan (Relve 1996, 41). Tervaleppää onkin käytetty monissa Euroopan vanhoissa kaupungeissa vesirakenteisiin. Esimerkiksi Venetsian vanha osa on rakennettu pääosin tervaleppäpaalujen varaan. (Nokian metsäopetuspolku 2006.) Vettä kestävänä tervaleppää on käytetty myös muihin vesirakenteisiin, kuten vesijohtoihin (Metsä vastaa, tervaleppä 2002). 6.4 Rohdoskäyttö Leppä on vanha, jo lähes unohdettu rohdoskasvi. Itä-Suomessa on käytetty lepän käpyjä vaivoihin, kun taas Länsi-Suomessa on käytetty kaarnaa ja lehtiä. (Kress 2000). Venäjällä on käytetty lepän emikukintojakin kansanlääkityksessä (Idän metsätieto, muut metsän tuotteet 2003). Lepät ovat olleet kansan keskuudessa rohtoina moneen vaivaan. Nuoria lehtiä on pidetty antiseptisinä ja niitä onkin käytetty haavojen ja tulehdusten hoitoon. Myös reuman hoidossa lepän lehdillä on ollut osansa. Leppävihdoilla on hoidettu ihoa. Ja

25 20 kylpyveteen lisättynä lepän oksat ovat auttaneet paiseisiin. Lepän lehtiä on pidetty virtsaneritystä lisäävinä ja niitä on käytetty monenlaisen syövän hoitoon. (Piippo 1991, ) Lepän lehdillä on myös ajateltu olevan limakalvoja vahvistava vaikutus (Issakainen 2006). Myös lepän kuorta on irrotettu antiseptisenä aineena. Kuoresta keitettyä lientä on pidetty hyvänä tulehdusten, haavojen, palovammojen, paiseiden, ruusuajosten ja mustelmien hoidossa. Lepänkaarnaa on käytetty myös peräpukamia helpottavissa istumakylvyissä ja kaarnakeitettä kurlattu ientulehduksiin. Ranskassa lepän kaarnaa on käytetty yleisesti kuumeen alentamiseen. Kuorikeitettä on pidetty limakalvoja supistavana, virkistävänä, diureettisena, hiostavana ja matoja häätävänä. Osaltaan näihin ominaisuuksiin on voinut vaikuttaa kuoren runsas määrä parkkiaineita. (Piippo 1991, ) 7 PUUAINEEN OMINAISUUDET 7.1 Tervalepän puuaineen väri Tervalepän puuaines on kaadettaessa valkeaa tai hieman punertavaa. Valon ja ilman vaikutuksesta se alkaa kuitenkin nopeasti muuttua punaruskeaksi. Pinta- ja sydänpuun värillä ei ole eroa ja vuosilustotkin erottuvat vain heikosti. (Fagerstedt ym. 2004, 118.) Värin voimakkuuteen vaikuttavat kaatoaika, kasvupaikka ja kuivatustapa (Puu proffa, tervaleppä ). Talvikuukausina kaadettu tervaleppä on selvästi vaaleampaa kuin kesäkuukausina kaadettu. Välittömästi kaadon jälkeen sahattu puuaines muodostuu kirkkaaksi, kun sahauksen viivästyessä puuaines jää haaleammaksi. Ongelmia värin muodostumisessa voidaan välttää koneellisella kuivauksella. (Ryhänen 1998.) Tervaleppä sahataan mieluusti sulana huhti-toukokuussa, sillä jäisenä sahattuna sen väri jää liian haaleaksi (Halla 2003, 13).

26 Tervalepän solurakenne Leppä on hajaputkiloinen tai heikosti kehäputkiloinen laji. Putkilot ovat pieniä ja soikean kulmikkaita. Putkilot sijaitsevat tiheänä jonoina säteensuunnassa. Joskus kevätpuussa ne tosin voivat olla myös rykelminä. Yksiriviset ydinsäteet muodostavat ydinsädetihentymiä. Ne erottuvat säteen suuntaisessa leikkauspinnassa tummina tai kiiltävinä. Vuosilustojen raja kiemurtelee poikkileikkauksessa ydinsädetihentymien kohdalla. Kuitujen seassa on myös pitkittäistylppyä yksittäisinä soluina, lyhyinä tangentin suuntaisina riveinä tai rykelminä. Tylppysoluissa voi olla tumma sisältö. (Fagerstedt 2004, ) Tervalepällä on havaittu, että kosteus kasvaa ytimestä pintaan päin, toisin kuin esimerkiksi koivulla. Samoin tiheys laskee ytimestä pintaa päin, lukuun ottamatta rungon tyviosaa. (Kärkkäinen 2003, ) Tervalepän kuidut jäävät esimerkiksi koivun kuituja % lyhyemmiksi (Helsingin yliopisto, maatalousmetsätieteellinen tiedekunta 1997). Kasvutavaltaan tervaleppä on varsijatkoinen, jolloin puu ei ainakaan kasvutavan takia haaraudu helposti (Valkonen ym. 1995, 31). 7.3 Tervalepän puuaineen tekniset ominaisuudet Tervalepän puuaines on kevyttä, pehmeää, taipuisaa ja sitkeää eikä se halkeile tai vääntyile paljoakaan (Uusvaara 1996, 9-10). Puuaines on tasasyistä, mikä tekee siitä helpon työstää ja värjätä (Hokajärvi 1998, 12). Vaikka puu onkin helppoa työstää, täytyy työkalujen olla erittäin terävät, jotta pinta pysyisi sileänä (Fagerstedt ym. 2004, 120). Puuaines ei myöskään kestä kovaa kulutusta (Hokajärvi 1998, 21). Käyttöä haittaavia vikoja ovat myös puuaineen pehmeys ja tilavuuspainon vaihtelu (Valkonen 2007). Toisaalta usein tervalepän puuaineessa on tummansävyistä alkavaa lahoa. mikä ei varsinaisesti haittaa jalostusta, sillä se on ominaisuuksiltaan käyttökelpoista ja hyvällä sommittelulla se saadaan piiloon kalustemateriaalissa (Puuproffa, tervaleppä ). Runkoon tulleista kolhuista muodostuu harvoin lahovikaa (Puiden kasvatus pellon suojavyöhykkeellä 2006).

27 22 Tervalepän kuiva-tuoretiheys on 420 kg/m 3 (Fagerstedt ym. 2004, 119). Tiheys kohoaa latvaa kohti ja oksien ero runkopuuhun on vain pari prosenttia (Kärkkäinen 2003, ). Puuaine on pehmeämpää kuin koivulla, mutta kovempaa kuin harmaalepällä. (Fagerstedt ym. 2004, 119). Toisaalta Kärkkäinen (2003, 169) kertoo, että esimerkiksi Latviassa ainakin pienet harmaalepät ovat joskus tervaleppää tiheämpiä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan tervaleppä on helppo kuivata, sillä se ei vääntyile tai halkeile voimakkaasti kuivattaessa. Tervaleppä kutistuu säteen suuntaan 4,4 % ja tangentin suuntaan 7,3 %. Kosteuseläminen on vähäistä, kunhan puuaineen ensin kuivattaa hyvin. Puuaine on tasa-aineista, mutta hieman karkeaa (Fagerstedt ym. 2004, ). 8 TERVALEPÄN KÄYTTÖ 8.1 Tukkipuu Hyvälaatuinen tervaleppä on oksaton yli viiden metrin korkeudelle ja suorarunkoinen. Rinnankorkeusläpimitta tulee olla yli 25 cm. Hyvälaatuisessa puussa ei ole halkeamia, kyhmyjä, vesioksia tai tyvilahoa. Puuaineessa ei ole oksia, eikä kovaa sydänlahoa. (Keinänen & Tahvanainen 1995, 89.) Valkosen ym. tutkimus (1999, 71 84) osoitti, että tervalepikoiden puut ovat usein kohtuullisessa kunnossa hoidosta riippumatta: heikoimmassakin tutkitussa metsässä puista 48 prosenttia arvioitiin laadultaan normaaleiksi. Mutkaisuus oli useimmiten laatua alentanut vika, kun taas oksaisuutta ja haarautumista ei juuri esiintynyt. Tukkipuukokoista kotimaista alkuperää olevaa leppää käytetään vuosittain teollisuudessa m 3, ja tuontipuuta, joka usein on puolivalmisteita, m 3. Määrät ovat arvioita, sillä määriä ei ole tarkasti tilastoitu. (Valkonen 2007.) Valkonen ym. (1995, 21) esittääkin pienemmät määrät tervalepän vuosittaiselle käytölle: noin kuutiota pyöreää puuta vuosittain, joka hankitaan pääasiassa kotimaasta. Pieniä määriä tervaleppää tuodaan myös Ruotsista ja Saksasta (Louna &

28 23 Valkonen 1995, 17). Tuontimäärät Baltiasta, erityisesti Virosta kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Mekaaninen jalostus sekä harmaa- että tervalepällä on nykyisellään hyvin vähäistä. Puuvarat ovat selvästi vajaakäytössä, mutta toisaalta puuryhmät ovat hajallaan ja usein suojelluilla tai hankalasti korjattavilla alueilla. (Valkonen ym. 195, 21; Verkasalo 1998, ) Erikoispuuna tervalepästä tehdään paneeleita, laudelautoja, lämpökäsiteltyjä tuotteita, listoja ja jalosteita huonekaluteollisuuteen (Kuva 12) (Keinänen & Tahvanainen 1995, 90). Kosteutta hyvin kestävänä tervaleppää on käytetty jonkin verran myös ulkorakenteissa (Helsingin yliopisto, maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta 1997). Vanereihin tervaleppää käytetään leikattuna ja sorvattuna ja lastu- ja kuitulevyihin (Uusvaara 1997, 10). Tervaleppää käytetään myös koriste- ja käyttöesineiden valmistukseen. Se soveltuu myös hyvin soitinten valmistukseen, esimerkiksi kitaroiden runkoihin. (Keinänen & Tahvanainen 1995, 90.) Erikoispuulajien, kuten tervalepän loppukäyttäjää saattaa olla vaikeaakin löytää, joten kasvattajan tulisi pohtia mahdollista sopimusta ostajan tai loppukäyttäjän kanssa jo perustaessaan metsikköä (Timonen 2003). KUVA 12. Tervaleppä on kauniin punertavaa saunan lauteina ja paneelina.

29 8.2 Kuitupuu 24 Leppää arvioidaan käytettävän selluteollisuudessa muutamia kymmeniätuhansia kuutiometrejä vuosittain (Verkasalo 1998). Tervalepällä massan saanto ja lujuus jäävät koivusta lyhyempien kuitujen vuoksi (Helsingin yliopisto, maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta 1997). Prosessitekniset ominaisuudetkaan eivät tervalepällä ole kovin hyvät. Pieniläpimittaista leppää käytetään myös kuitu- ja lastulevyissä. (Louna & Valkonen 1995, 17.) Toisaalta Hokajärvi (1998, 12) määrittelee tervalepän arvottomaksi kuitupuumittaisena, sillä se ei hänen mukaansa kelpaa selluteollisuudelle lainkaan. Myös Äijö artikkelissaan Etsintäkuulutettu erikoispuu (1999) on sitä mieltä, että ilman arvokkaiden osien talteenottoa lepällä on arvoa lähinnä polttopuuna. 8.3 Muu käyttö Tervaleppää käytetään myös muihin kuin metsätalouden käyttötarkoituksiin. Tervalepän sanotaan olevan paras mahdollinen savustukseen käytettävä puu. (Relve 1996, 45.) Myös puuhiiltä käytetään elintarvikkeiden valmistukseen grillihiilinä. Tervaleppä palaa hitaasti, mikä sopii hyvin grillihiiliin. (Helsingin yliopisto, maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta 1997.) Puuhiili on myös hyvää raakaainetta ruudinvalmistukseen (Metsä vastaa, tervaleppä 2002). 9 METSÄNHOITO 9.1 Tervalepän viljely Taimituotanto Tällä hetkellä tervalepän taimituotannossa ei ole käytettävissä jalostettua siementä, vaan kaikki siemen on pääosin peräisin siemenkeräysmetsiköistä. Käytännössä

30 25 siementen alkuperä on hyvin rajattu. Siemenviljelyksiltä kerätyn siemenen etu metsäsiemeneen on sen suurempi koko ja parempi itävyys. Myös alkuperä ja perinnölliset ominaisuudet tiedetään paremmin. (Metla metinfo, metsänjalostus 2007.) Forelia on yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa ollut perustamassa kahta uutta siemenviljelysmetsikköä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin neljä hehtaaria. Vartetaimista perustettavat metsiköt tuottavat arvioiden mukaan 2010-luvun alkuvuosina siementä Suomen tämän hetken viljelytarpeisiin. (Napola 2004, 11.) Siemenviljelysmetsiköitä on suunnitteilla myös rannikkoseudun tarpeita varten ja yksi myös Ahvenanmaan tarpeisiin (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Tervalepän osuus koko maan taimituotannosta on tällä hetkellä 0,1 prosenttia, mutta uusien siemenviljelysten myötä määrän odotetaan kasvavan (Napola 2004, 11). Vuonna 1998 taimituottajille tehdyn kyselyn mukaan kaikista jalopuista, mukaan lukien tervaleppä ja pihlaja, tervalepän osuus oli 45 prosenttia. Huomioon on toki otettava, että tilastojen ulkopuolella esimerkiksi 4H-yhdistys ja metsänomistajat itse kasvattavat taimia pienimuotoisesti (Villa 2000, 12.) Uusia siemenviljelyksiä perustettaessa emopuiksi on valittu huolella ns. pluspuita eri puolilta Suomea. Valittujen puiden tulee olla suorarunkoisia, järeitä, ohutoksaisia, eikä vesioksia saa olla paljoa. Yhtä siemenviljelystä varten puita valitaan 40. Puiden geneettisen vaihtelun takaamiseksi emopuut on valittu lisäksi 20 eri metsiköstä. (Napola 2004, 11.) Liettuassa pluspuiden valintakriteereinä ovat 70 vuoden ikä, metsikön keskiarvoa 25 prosenttia paksumpi läpimitta, suora runko, ohuet oksat ja kapea latva (Napola 2003, 28 32). Pluspuita on Suomessa valittu Etelä- ja Keski- Suomesta 200 kappaletta, minkä lisäksi vanhoilta koealoilta on valittu ehdolle puolisen sataa toisen polven pluspuuta (Metla Metinfo, metsänjalostus 2007). Vartetaimet kasvatetaan niin, että emopuista kerätään varteoksia latvojen keskiosista. Vesioksia ei tule vartteisiin ottaa, sillä ne kukkivat muita oksia myöhemmin. Vartteet liitetään normaaleihin nuoriin taimiin. Vartetaimet ovat istutuskelpoisia kahden vuoden iässä. (Napola 2004, ) Erityisesti pellonmetsityksessä olisi tärkeää valita mahdollisimman suuret taimet, jotka nopeakasvuisina pystyvät kilpailemaan heinikkoa vastaan. Esimerkiksi Forelia

31 26 myy tervalepän taimia 100 kappaleen erissä. Taimien koko on cm ja ne ovat isopaakkutaimia. Hintaa kertyy 67,70 taimierälle. (Puiden kasvatus pellon suojavyöhykkeellä 2006.) Siemenaineiston oikea alkuperä on myös erittäin tärkeää viljelyn onnistumisen kannalta (Villa 2000). Toisaalta kasvupaikka vaikuttaa arvokkaan erikoispuun taimen menestymiseen enemmän kuin kasvupaikkavyöhyke (Kurki 2002) Viljelyä edeltävät toimenpiteet Metsäkeskus Keski-Suomi neuvoo metsänomistajille suunnatussa oppaassaan (Vääränen 1999) ottamaan selvää maapohjan koostumuksesta ja vesitaloudesta. Pintamaan ravinnetilan lisäksi on hyvä selvittää samat asiat myös maaperän alakerrostumista ennen tervalepän viljelyä. Erityisesti pellonmetsityksessä olisi tärkeää selvittää myös maan ravinnetila (Valkonen ym. 1995, 31). Ennen tervalepän viljelyä maa muokataan asianmukaisesti ja riittävästi (Puiden kasvatus pellon suojavyöhykkeellä 2006). Valkosen ym. tutkimus jalopuiden ja tervalepän viljelytuloksista (1995, 54 65) osoitti, että tervalepän taimien elinvoimaisuus oli selvästi heikompi muokkaamattomilla viljelyaloilla. Tutkimus paljasti myös, että mikään muokkaustapa ei takaa onnistunutta lopputulosta, jos alan vesitaloutta ei saada muokkauksella kuntoon. Erityisesti mätästyksen vaativilla kohteilla vesitalous täytyy saada kuntoon, jotta tervaleppä menestyisi. Erityisesti pellon metsityksessä ja muillakin kohteilla, on tärkeää kemiallinen heinän ja vesakon torjunta (Vääränen 1999). Valkosen ym. tutkimuksessa (1995, 54 65) ei kuitenkaan huomattu, että pintakasvillisuuden ennakkotorjunnasta olisi ollut mainittavaa hyötyä, varsinkaan jos kemiallinen torjunta oli tehty, mutta taimet jätetty suojaamatta. Puuntuotannon maksimoimiseksi ei tervaleppiä kannata istuttaa saarekkeiksi tai kaistaleiksi avoimen paikan reunoille, sillä laatupuuta haluttaessa taimikolla tulee olla riittävää kilpailua alkuvaiheessa. Metsikön reunapuista tulee usein kelvottomia

32 jalostukseen: oksat ovat vankkoja ja toispuoleisia ja rungot ovat vinoja ja mutkaisia. (Valkonen ym. 1995, 31.) Istutus Tervalepän uudistamisessa istutus on varmin tapa onnistua varsinkin uudella kasvupaikalla (Vääränen 1999). Valkosen ym. tutkimus (1999, 54 65) kertoo, että erikoispuut kuten tervaleppä kannattaisi istuttaa ryhmiin. Suositeltu istutustiheys on tainta hehtaarille (Väärälä 1999). Suurempaakin istutustiheyttä voidaan käyttää, jolloin saavutetaan varmemmin suorat ja hento-oksaiset rungot. Usein tervalepän kanssa kannattaa istuttaa sekapuuna muitakin lajeja, kuten tammea, kuusta tai koivua. Sekapuita istuttamalla säästetään myös rahaa, sillä erikoispuiden taimet ovat kalliita, eikä niistä harvennusvaiheessa saa tuloja toisin kuin kuusesta ja koivusta. Tuhoriski jakaantuu myös useammalle puulajille. (Valkonen ym ) Istutusvaiheessa taimet olisi hyvä suojata tyvisuojilla (Väärälä 1999). Erilaisia suojia on lukuisia, mutta suojaputkia ei tervalepällä ole tarvetta käyttää, sillä myyrätuhot eivät ole kovin yleisiä tervaleppätaimikossa (Puiden kasvatus pellon suojavyöhykkeellä 2006). Myyrätuhoja saattaa tosin esiintyä paikallisesti. Pintakasvillisuudelta taimia voidaan suojata myös ahkeralla mekaanisella tai kemiallisella raivauksella (Väärälä 1999). Taimikko voidaan myös aidata hirvien varalta. Tosin hirvituhoriski tai jänikset eivät ole lepikossa suurin uhka taimikon menestymiselle. Suurimman riskin istutuksen epäonnistumiselle lepikossa aiheuttavat liika kuivuus tai liika kosteus maaperässä. (Valkonen ym. 1999, ) Taimien suojaus on kallista, joten kannattaakin miettiä tarkkaan miten taimikon kanssa toimitaan. Esimerkkinä pellolle tervalepän taimia istutettaessa myyrätuhoriski on kaksikymmenkertainen metsämaahan verrattuna. Vaikka tuhoriski olisikin vähäinen, saattaa se olla kuitenkin kohtalokasta istutetulle suojaamattomalle taimikolle. (Valkonen ym. 1999, )

33 9.2 Taimikoiden ja metsiköiden käsittely Taimikonhoito Istutusta seuraavina vuosina on huolehdittava hyvin heinäyksestä. Tervaleppä on valopuu, joten se on varsinkin nuorena arka pintakasvillisuuden kilpailulle. Tervalepän taimi sietää lievää varjostusta vain taimena. (Puiden kasvatus pellon suojavyöhykkeellä 2006.) Vesakko täytyy perata taimien ympäriltä (Väärälä 1999). Jos vesakontorjunta ja heinäys on tehty ajallaan, kasvaa tervaleppä nopeasti ohi muusta kasvillisuudesta (Valkonen ym. 1999, 43). Keskimäärin tervaleppä on kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta 5,6 metriä pitkä, mutta terveenä säilynyt ja suotuisissa oloissa kasvanut puu on keskimäärin 8,6 metriä pitkä. Ensimmäisen kymmenen vuoden kasvu istutetulla tervalepällä vastaakin pellolle istutetun koivun kehitystä (Kuva 13). Suojaputken sisällä tervalepän taimi kasvaa ensimmäiset vuotensa prosenttia nopeammin kuin suojaamaton ikätoverinsa. Taimi on ikään kuin pienoiskasvuhuoneessa putken sisällä. Taimi kasvaa kuitenkin nopeasti ja suojaputken hyöty on lyhytaikainen. (Valkonen ym ) KUVA 13. Hirvensalmelle vuonna 1998 istutettu tervalepikko on hyvässä kasvussa.

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY Yleistä Levinneisyys Kasvutapa Kasvupaikka Puun ulkonäkö Puuaineksen ominaisuudet Käyttö

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Metsätaimitarhapäivät 20.- Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Mustakorolla tarkoitetaan Neonectria fuckeliana sienen aiheuttamaa kuusen (Picea abies)

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula Kuvat: www.macpine.fi Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot