UUTTA TIETOA JA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTTA TIETOA JA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ"

Transkriptio

1 toistokatetrointi sivu 1 Nro 12 Elokuu 2006 Astra Tech Oy:n asiakaslehti toistokatetrointi UUTTA! LoFric Primoa saa nyt myös lyhyenä, 15 cm, naisten mallina UUTTA TIETOA JA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ SELKÄYDINVAMMASÄÄTIÖN KEVÄTSEMINAARISSA

2 Hyvä lukija! PÄÄKIRJOITUS Motivaatio tai sen puuttuminen esiintyy arkikielessä toistuvasti, ja useasti koko sana alkaa tuntua kliseeltä ja haiskahtaa vahvasti selittelyltä, etenkin synkkinä hetkinä. Motivaatio on jotakin mystistä, jonka taakse on hyvä piiloutua silloin kun epäonnistutaan. Motivaatio ei vain ollut kohdallaan! Analyyttisempi tarkastelu antaa kuitenkin motivaatiolle syvällistäkin sisältöä varsinkin, kun se aidosti mielletään käyttövoimaksi, joka johtaa valittuun päämäärään. Toistokatetroinnin vastustamisen tai hoidon aloituksen epäonnistumisen syyksi mainitaan usein motivaation puute joko potilaan tai hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Jälkimmäisessä tapauksessa usein motivaation puute vain muuttuu, tai se muutetaan, resurssipulaksi. Motivaatiota eli käyttövoimaa on omiaan lisäämään tieto tieto jostakin paremmasta, jonka saavuttamiseksi kannattaa nähdä vaivaa. Tiedon lisääntymistä auttaa kokemusten jakaminen toisten kanssa. Tätä kautta päästään myös Toistokatetrointilehden perimmäiseen tarkoitukseen ja käyttövoimaan: tiedon ja kokemusten jakamiseen hyödyllisen terapiamuodon tiimoilta. Tätä jaloa päämäärää palvelee myös LoFric-kirjoituskilpailu, joka sai innostuneen vastaanoton ja on tuottanut runsaan kirjoitussadon, jota kaikki lukijat pääsevät jakamaan tässä ja tulevissa lehden numeroissa. Varsinaisen kilpailun päättymisen jälkeenkin kanava on aina auki omien kokemusten jakamiselle ja kysymysten esittämiselle. Tiedon lisäksi tarvitaan luonnollisesti kyky saavuttaa päämäärä yksin tai entistä useammin yhdessä muiden kanssa. Aina emme pääse tavoitteisiin heti ja välittömästi, vaan tarvitaan kärsivällisyyttä edetä asteittain asetettua päämäärää kohti. Sama pätee toistokatetrointiin ja sen oppimiseen sekä myös apuvälineiden katetrien käyttöön. Tässä numerossa esittelemme LoFric Primon käyttöohjeet, jotka helpottavat kokeilua ja aivan uudenlaisen käyttömukavuuden hyödyntämistä. LoFric Primon tuotevalikoimaa on entisestään täydennetty lyhyellä, edelleen taitettavalla, naisten katetrilla. Voitte tilata näytteitä kokeiluun suoraan Astra Tech Oy:stä tai ottaa yhteyttä oman kunnan hoitotarvikejakeluun. Ajatuksia ja kokemuksia Primosta löytyy lisää lehden sivuilta. Toivon mukaan presidentinvaaleistakin tuttu teema: vastakkainasettelun aika on ohi, toimisi myös terveydenhuollossa ja sen rahoituksessa. Positiivinen käyttövoima on rahassa mittaamaton voimavara, jota saamiemme kirjoitusten perusteella riittää lukijakunnassammekin yllin kyllin, ja jakamalla se vain lisääntyy. Motivoivia lukuhetkiä uusimman Toistokatetrointilehden parissa toivottaa Ilkka Rekola Tuotepäällikkö Astra Tech Oy toistokatetrointi Nro 12 Elokuu 2006 Astra Tech Oy:n asiakaslehti SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS 2 UUTTA TIETOA JA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ SELKÄYDINVAMMASÄÄTIÖN KEVÄTSEMINAARISSA 3 ESITTELYSSÄ PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUS- SAIRAALAN UUSI UROLOGIAN POLIKLI- NIKKA 5 VIRTSATIEINFEKTIOT JA HYGIENIA TOISTOKATETROINNISSA 7 LOFRIC PRIMO -KATETRI NAUTI VAPAUDESTA JA UUDENLAISESTA KÄYTTÖMUKAVUUDESTA! 8 MIELLYTTÄVÄ TUTTAVUUS SITTENKIN 9 LOFRIC-KIRJOITUSKILPAILU POIKI HYVÄN SADON (KIRJOITUSKILPAILUN PALKITUT) 10 KENESTÄ VUODEN TOISTOKATETROIJA? 13 YLI KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA TOISTOKATETROINNIN PUOLESTAPUHUJANA 14 UUSI ASIAKASSIHTEERI 14 TOIMITUSTIEDOT Toistokatetrointi, Astra Tech Oy:n asiakaslehti. Julkaisija: Astra Tech Oy. Toimitus ja taitto: Promice Communication Oy. Painopaikka:

3 toistokatetrointi sivu 3 UUTTA TIETOA JA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ SELKÄYDINVAMMASÄÄTIÖN KEVÄTSEMINAARISSA Professori Outi Hovatta kertoi kantasoluhoidon tulevaisuuden näkymistä. Selkäydinvammasäätiön suosittu kevätseminaari järjestettiin toukokuussa kolmannen kerran Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa. Toimittaja Pirjo Kauppisen juontama seminaari kokosi yhteen selkäydinvammapotilaita ja hoitohenkilökuntaa kuulemaan uusinta tietoa selkäydinvamman hoitomahdollisuuksista ja selkäydinvammapotilaan suolen toiminnasta. REPORTAASI Seminaarin avasi Selkäydinvammasäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Dahlberg suomalaisen hoito-organisaation tehostamista koskevalla puheenvuorollaan. Dahlberg totesi, että meillä Suomessa on selkäydinvammaisten asiat hyvin verrattuna moneen maahan, mutta paremminkin asiat voisivat olla. Selkäydinvammasäätiö pyrkii vaikuttamaan asioihin jakamalla tietoa selkäydinvammasta, käynnistämällä elämänlaadun parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja lisäämällä asiantuntemusta maamme terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että hoito ja terveydentilan seuranta olisi keskitetympää. Hoito-organisaatiossa olisi syytä kiinnittää huomiota kaikkiin vaiheisiin: akuuttiin vaiheeseen, välittömään kuntoutukseen ja elinikäiseen terveydentilan seurantaan. Erityisesti Dahlbergin mukaan olisi saatava muutosta akuutin vaiheen hoitoon. Tavoitteena olisi se, että akuuttihoito keskitettäisiin yhdestä kolmeen selkäydinvammayksikköön samalla tavalla kuin esimerkiksi vaikeat palovammat on keskitetty Helsinkiin ja Kuopioon. Dahlbergin mukaan akuutin hoidon keskittämisestä isoihin sairaaloihin, joissa on neurokirurgista asiantuntemusta, seuraisi se, että yhteen paikkaan tulisi riittävästi potilaita, jotta kokemus karttuisi. Jokaisen kuuluisi saada yhtä hyvää hoitoa ja saada sama palvelu niin akuutissa kuin kuntoutusvaiheessakin. Kantasolututkimus etenee, mutta törmää eettiseen keskusteluun Professori Outi Hovatta oli seminaarissa kertomassa kantasoluhoitojen mahdollisuuksista selkäydinvauriossa. Kantasolututkimus etenee hyvää vauhtia ja siihen liittyvää eettistä, poliittista ja tieteellistä keskustelua käydään laajasti. Kantasoluhoito tulee olemaan samanlainen mullistus kuin antibiootit aikanaan. Lupaavimmat tulokset kantasolututkimuksessa on saatu alkioiden kantasoluilla, joita voidaan eristää alkiosta 5 6 päivää keinohedelmöityksen jälkeen. Alkion kantasolut voivat käytännössä erikoistua kaikiksi elimistön solutyypeiksi. Ne voivat lisääntyä ja erilaistua eli muuttua muuksi. Kantasoluja saadaan myös jo kehittyneen yksilön elimistä. Näillä aikuisen kantasoluilla on rajoittunut muuntautumiskyky. Kantasoluista voidaan siis kasvattaa ihmisen kaikkia soluja. Laboratorioissa yritetään valmistaa mahdollisimman puhtaita kantasolulinjoja, joista voitaisiin kehittää mm. uusia hermosoluja vaurioituneiden tilalle. Muuttuneena esimerkiksi hermosolu alkaa välittää hermoimpulsseja. Näin ollen kantasolut voivat parantaa kudostuhon aiheuttamia tauteja. Kantasolututkimuksen tavoitteena on, että nämä solut voitaisiin istuttaa ihmiseen, jolloin ne alkaisivat korjata vauriokohtaa. Onnistuessaan kantasoluhoito voisi mullistaa mm. MS-taudin, Alzheimerintaudin ja eri syistä johtuvien halvaantumisten hoidot. Kantasolututkimus on herättänyt runsaasti eettistä keskustelua. Kantasolututkimukseen ja -hoitoihin kriittisesti suhtautuvat vastustavat alkiosta tuotettuja kantasoluja siksi, että he pitävät jo muutaman kerran jakautunutta alkiota ihmisenä. Pohdittava onkin, mistä elämä alkaa? Eurooppalaisen lainsäädännön mukaan silloin, kun hedelmöityksestä on kulunut 14 vuorokautta. jatkuu

4 Seminaarin juonsi toimittaja Pirjo Kauppinen ja Invalidiliiton sosiaalisihteeri Rea Konttinen kertoi vertaistukitoiminnasta. Kantasolututkimusta on tehty hiirillä ja rotilla ja Hovatta toivookin näkevänsä kantasoluhoitojen toteutuvan ihmisillä ennen eläkkeelle jäämistään. KDI-tripeptidi sai halvaantuneet rotat kävelemään Dosentti Päivi Liesi kertoi seminaarissa KDItripeptidistä selkävammaisten parantamisessa. Liesin tutkimusryhmä on havainnut, että KDI-niminen proteiini hidastaa hermosolujen taantumista ja luo jopa edellytyksiä niiden uusiutumiselle. Rotista, joille oli aiheutettu selkäydinvamma, osa sai liikuntakykynsä takaisin kolmessa kuukaudessa KDI:n ansiosta. KDI on osa isompaa laminiini-proteiinia, jota löytyy luonnostaan ihmisten aivoista. KDI edistää hermosäiekasvua ja pitää hermosoluja hengissä yksi tärkeä KDI-tripeptidin vaikutusmekanismi on sen kyky estää glutamaatti-nimisen aineen tuhovaikutukset aivoissa ja selkäytimessä. Glutamaatti on aivojen normaali välittäjäaine, mutta se liittyy myös aina hermosolukuolemaan riippumatta siitä, onko sen aiheuttaja neurologinen tauti vai trauma. Toistaiseksi on tutkittu KDI:n vaikutusta tuoreisiin selkäydinvammoihin, eikä vielä ole tietoa siitä, onko siitä apua myös vanhojen vammojen hoidossa. KDI:n tutkimiseen ei liity suuria eettisiä ongelmia sen ollessa proteiinin pala, jota voidaan tuottaa synteettisesti Laboratoriotutkimuksissa ja eläinkokeissa on saatu erittäin lupaavia tuloksia. Ihmistutkimukset ollaan aloittamassa mahdollisesti seuraavan vuoden kuluessa, kunhan perustutkimukset KDI:n turvallisuudesta ja tehosta saadaan valmiiksi. Eläinkokeissa KDI:tä ruiskutettiin heti traumatilanteen jälkeen vahingoittuneelle alueelle. Tulevaisuudessa sitä voitaisiin annostella myös suun kautta tai suonensisäisesti. Vertaistukea elämää helpottamaan Vammautuminen tai sairastuminen muuttaa elämää monella tavalla. Keskustelu samaa kokeneen ja siitä selviytyneen kanssa auttaa jaksamaan. Vertaistukitoiminnan ydin on kokemuksessa, etten ole yksin, että on olemassa ihmisiä, jotka ymmärtävät ja ovat samassa veneessä. Invalidiliiton sosiaalisihteeri Rea Konttinen kertoi seminaarissa vertaistukitoiminnasta ja korosti, että uusille vertaistukihenkilöille olisi tarvetta. Invalidiliitto ylläpitää rekisteriä vertaistukihenkilöistä ja -perheistä. Vertaistukijoita löytyy ympäri Suomea. Tavoitteena on, että jokainen vertaistukea haluava henkilö saisi tarvitsemansa tuen haluamaan ajankohtana mahdollisimman läheltä. Vertaistukihenkilö on ensisijaisesti kotipaikalla tukemassa. Vertaistuki on vapaaehtoista ja aina mukana oliojoidensa näköistä. Sitä toteutetaan tavallisen ihmisen taidoilla, toki Invalidiliitto kouluttaa vertaistukihenkilöt ja tukee heitä tehtävässään. Vertaistuki voi täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vertaistuen tarkoituksena on rakentaa itsetuntoa, auttaa jaksamaan ja kannustaa eteenpäin. Vertaistukisuhteet ovat luottamuksellisia ja ne voivat olla kertaluontoisia tai pitkään jatkuvia. Invalidiliitto kouluttaa vertaistukihenkilöt 2 3 päivän koulutuksessa. Seuraava peruskurssi järjestetään lokakuussa. Rea Konttinen kehottaa kaikki toiminnasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä Invalidiliittoon. Vertaistukihenkilöiksi haluavat voivat kysellä toiminnasta lisää ja ilmoittautua seuraavaan koulutukseen Rea Konttiselle (puh. (09) , Rakon toiminnan lisäksi myös suolen toiminta vaatii erityishuomiota Rakon toiminnan sijaan tämän vuoden selkäydinvammaseminaarissa keskityttiin suolen toiminnan helpottamisesta puhumiseen. Käpylän kuntoutuskeskuksen osaston ylilääkäri Eija Ahoniemi puhui yleisesti selkäydinvammaisen suolen toiminnasta ja sairaanhoitaja Tuija Purhonen kertoi suolen colonhydroterapiasta. Lisäksi seminaarissa kuultiin myös kokemuksia colonhydroterapiasta ja suolenhoidosta. Selkäydinvamma sekä hidastaa suolen toimintaa että heikentää sulkijalihaksen hallintaa. Hidastuneen suolen toiminnan seurauksena on usein ummetus, mutta suolen toiminnan muutosten kanssa yleensä pärjätään. Suolen toiminnasta puhuttaessa on Ahoniemen mukaan syytä muistaa, että rakon ja suolen toiminnot vaikuttavat toisiinsa. Niiden sijaitessa lähellä toisiaan on yleistä, että kun toinen tyhjenee, tyhjenee toinenkin. Hermovamma aiheuttaa sen, että suolen sisältöä eteenpäin vievä liike hidastuu. Vamman taso vaikuttaa siihen, miten suolen toiminta vamman seurauksena muuttuu. Usein selkäydinvamma vaikuttaa myös peräsuolen ulomman sulkijalihaksen hallintaan. Selkäydinvammapotilaan suolen toimintaa voidaan helpottaa. Ahoniemen mukaan on aluksi syytä kartoittaa elämäntavat, lääkitys sekä selkäydinvaurion taso ja laatu, myös kliiniset tutkimukset voivat olla tarpeen. Tärkeää on kiinnittää huomiota ravinnon kuitupitoisuuteen. Kuidut lisäävät suolen sisältöä ja siten edistävät suolen toimintaa. Myös runsaasta nesteen nauttimisesta on hyötyä, vaikka se voi olla ristiriidassa rakon tilanteen kanssa. Liikunta, esimerkiksi seisomis- ja kävelyharjoitukset, edistää suolen toimintaa. Osa saa apua myös hieronnasta ja akupunktiosta. Lääkitys on monissa tilanteissa tarpeen suolen toiminnan ylläpitämiseksi ja myös kirurgisia hoitoja voidaan antaa. Hankalissa tilanteissa voidaan joutua turvautumaan huuhteluhoitoihin, joissa vaihtoehtoina Ahoniemen mukaan on peräsuolihuuhtelu, ECC ja colonhydroterapia, jossa huuhdellaan koko paksusuoli. Monipuolista tietoa, runsaasti keskustelua Seminaaripäivän anti uusine tutkimustietoineen tulevaisuuden hoidoista ja vinkkeineen arkielämässä selviämisestä oli varsin monipuolinen ja kiinnostunutta yleisöä olikin paikalla runsaasti. Asiantuntijoiden läsnäolo kirvoitti myös runsaasti kysymyksiä. Luentojen välissä kuulijoilla oli mahdollisuus tutustua seminaarin yhteistyökumppaneihin ja heidän tuotteisiinsa tai toimintaansa. Esimerkiksi uudesta LoFric Primo -katetrista jaettiin tietoa Astra Techin esittelypisteessä.

5 toistokatetrointi sivu 5 Uroterapeutti Seija Salomaa esittelee urodynamiahuonetta. Päijät-hämeen keskussairaalassa avattiin uusi urologian poliklinikka tammikuussa Uropoli on kirurgian poliklinikan alainen, mutta se on fyysisesti oma solunsa sairaalan uudella puolella. Uusi uropoli tarjoaa hyvät puitteet erilaisiin urologisiin tutkimuksiin ja toiminnassa eri tekijät pyritään organisoimaan joustavasti toimivaksi kokonaisuudeksi, kertoo uroterapeutti Seija Salomaa. ESITTELY Päijät-Hämeen keskussairaalan uropolilla työkentelevät osastonylilääkärit Kari Lehtoranta ja Taina Isotalo, apulaisylilääkäri Aivar Tilk ja erikoislääkäri Kalmer Innos. Hoitajia uropolilla on kaiken kaikkiaan viisi: Mia Koskela, Minna Huotari, Eeva-Liisa Mattila sekä uroterapeutit Laila Suomalainen ja Seija Salomaa. Vuonna 2005 uropolilla kävi yhteensä noin 4500 potilasta. Virtsarakon tähystyksiä tehtiin noin 850, eturauhasen ultraäänitutkimuksia 1050, urodynamioita 200, uroflow- ja jäännösvirtsan mittauksia ultraäänellä Tämän vuoden toimintaluvut ovat suuremmat, koska toimintaa on ollut koko vuoden ajan. Organisointi lisää sujuvuutta Kun urologian poliklinikka muutti uusiin tiloihin, pidettiin tärkeänä, että toiminta on sujuvaa ja etteivät potilaat ja lääkärit joudu turhaan poukkoilemaan paikasta toiseen. Uropolilla on omat huoneensa vastaanotolle, eturauhasen ultraäänelle, urodynamialle ja virtsarakon tähystykselle. Lisäksi on hoitajien huone, jossa valmistellaan papereita ja voidaan ohjata potilaita vastaanoton lomassa. Lääkärit halusivat, että ultraäänitutkimushuone on erikseen tähystyshuoneen vieressä. Lääkäri sukkuloi huoneiden väliä. Kummassakin huoneessa on lääkärin apuna hoitaja, joka voi ottaa potilaan sisään lääkärin suorittaessa toimenpidettä toisessa huoneessa. Sitten lääkäri tekee toimenpiteen, minkä jälkeen hoitaja voi rauhassa saatella potilaan ulos tai antaa hoito-ohjeita tms. Rytmiä sekoittaa jonkin verran paineflow-potilaat, jotka ovat myös eturauhasen ultraäänilistalla, uroterapeutti Seija Salomaa kertoo. Kun hoitaja on tehnyt paineflow-tutkimuksen, potilas menee ultraäänihuoneeseen urologille kuulemaan vastauksen ja hoitaja voi aloittaa seuraavan paineflown. Lääkärien vastaanotot haluttiin säilyttää ennallaan. Niiden yhteydessä ei tehdä tutkimuksia toistaiseksi. Ihan uutena toimintana Lahdessa on geelipuudutuksessa tehtävä virtsarakon tähystys. Tähystyksiä tehdään 5 6 päivässä ja toiminnan pyörittämisen hoitaa yksi sairaanhoitaja. Salomaan mukaan kyseessä on toiminnan kannalta iso muutos. Aikaisemmin potilaat tulivat päiväkirurgian osastolle. He vaihtoivat sairaalan vaatteet päälle, sitten heidät vietiin leikkaussalissa tehtävään tähystykseen ja sieltä takaisin päiväkirurgian osastolle. Nyt he tulevat omissa vaatteissa tutkimushuoneeseen, ottavat alavartalon paljaaksi ja tehdään tähystys. Tähystyksen jälkeen he pääsevät kotiin, eikä edes virtsaamista tarvitse odottaa. Käytännössä tähystyksistä ja niihin liittyvästä ajanvaraustoiminnasta vastaa 2 hoitajaa. He Esittelyssä Päijät-Hämeen keskussairaalan uusi urologian poliklinikka ovat avustamassa tähystyksissä siten, että yksi hoitaja huolehtii koko päivän kaikista potilaista. Toinen on ultraäänihuoneessa tai vastaanotolla., Salomaa kertoo. Potilaalle pyritään tekemään saman päivän aikana kaikki tarvittavat tutkimukset. Uropolilla käy potilaita, joille ohjelmoidaan paineflow, virtsarakon tähystys ja eturauhasen ultraäänitutkimus samana päivänä. Tällöin säästyy kustannuksia ja potilaalta aikaa ja vaivaa. Uroterapeuttien päivät täyttyvät tutkimuksista, kontrolliajoista ja opetustehtävistä Lahdessa on urodynamiahuone, jossa tällä hetkellä tehdään 10 urodynamiatutkimusta viikossa, joista kahdeksan on urologista ja kaksi gynekologista. Uroterapeutit tekevät vuoroviikoin urodynamioita ja avustavat ultraäänihuoneessa. Maanantai on tiivis päivä, kun silloin tehdään kaksi urologista urodynamiatutkimusta ja sitten vielä kaksi gynekologista. Neljä urodynamiaa on paljon ja niitä tekevällä hoitajalla ei muuta olekaan ohjelmassa. Se, millaiseksi päivä muodostuu, riippuu paljon potilaista. Teemme urodynamioita päiväkastelusta kärsiville lapsille ja toisena ääripäänä ovat iäkkäät vanhukset ja selkäydinvammaiset, Salomaa kertoo. Silloin kun uroterapeutit eivät ole tekemässä urodynamioita, he ottavat muun muassa vastaan potilaita, joilla on kontrolliaika hoitajalle. Esimerkkinä Salomaa mainitsee eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta kärsivät potilaat, jotka tulevat kontrolliin kolmen kuukauden kuluttua hoitotoimenpiteestä. Salomaa ja hänen uroterapeutti kollegansa tapaavat myös potilaita, jotka tulevat kertomaan lääkevasteesta, jatkuu

6 esimerkiksi jos heille on aloitettu rakkoa rauhoittava lääkitys. Tärkeä osa uroterapeutin työtä Lahden urologian poliklinikalla on toistokatetroinnin opetus. Uroterapeutit vastaavat keskitetysti toistokatetroinnin opetuksesta Lahden urologian poliklinikalle on tullut 15 vuoden ajan potilaita koko Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta polikliiniseen toistokatetroinnin opetukseen. Uroterapeutti käy potilaan kanssa läpi katetrointitekniikkaa ja potilas katetroi kertaalleen ohjattuna. Katetrointiopetukseen menee Salomaan mukaan minimissään tunti, mutta helposti saattaa mennä kaksikin tuntia. Tarvittaessa potilas tulee uudelleen katetrointiopetukseen. Hoitajan tehtävä on selvittää katetroinnin kannalta merkittävät kotiolosuhteet, työ ja harrastukset sekä arvioida, pystyykö potilas katetroimaan itsenäisesti. Lisäksi varmistamme aina, että potilaan kotikunnassa on katetreja saatavilla. Katetrointiopastettavien kanssa sovitaan viikon tai kahden päähän soittoaika hoitajalle, jotta potilas voi kertoa katetrointikuulumisia, Salomaa sanoo. Meidän talon tyyli on se, että vältetään kestokatetreja. Lääkärit lähettävätkin meille potilaita, joilla on lyhytaikainen katetroinnin tarve. Etenkin näiden potilaiden kannalta on hyvä käytäntö, että he voivat soittaa ja kertoa jäännösvirtsamääriä jne. Voimme opastaa potilasta vähentämään katetrointia ja ennen pitkää hän voi lopettaa katetroinnin, Salomaa jatkaa. Kun urologit ovat toistokatetroinnin kannalla, näkyy se opetusten määrässä. Salomaan mukaan opetuksia on viikottain. Osan talon sisältä tulevista katetrointiopetuksista hoitavat urologisen vuodeosaston hoitajat. Urologiaan liittyville koulutuksille on kysyntää Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on panostettu urologisiin koulutuksiin, paljolti Salomaan ansiosta. Hän on pitänyt vuosien myötä useita koulutuksia urologiaan liittyvistä aiheista muun muassa toistokatetroinnista. Vuosina Salomaa kiersi kouluttamassa kaikki sairaanhoitopiirin terveyskeskukset. Tärkeätä kuitenkin olisi, että jokaisessa terveyskeskuksessa olisi oma urologinen hoitaja, joka on perillä virtsaamispuolen asioista ja katetreista sekä osaa opettaa toistokatetrointia potilaille. Suunnitelmissa on, että syksyllä järjestäisimme koulutuksen ympäristökuntien yksiköille niin, että voisivat hoitaa toistokatetroinnin opetusta. Ongelmana on terveyskeskusten sairaanhoitajien käytännön kokemuksen puute, jota tarvittaisiin päätettäessä, montako kertaa päivässä katetroidaan, Salomaa kertoo. Salomaa on myös kouluttanut Lahden kotihoidon ilta- ja viikonloppuhoitajia, joilla ei ole hoitokoulutusta. Samalla tavalla kuin heidät on koulutettu pistämään insuliini, heidät koulutettiin katetroimaan. Myös avopuolen tiiminvetäjinä toimivia sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on koulutettu siitä näkökulmasta, että he voivat opettaa esimerkiksi potilaan omaista katetroimaan. Näissä kotihoidon henkilökunnan koulutuksissa on urologin osuus, jolloin kuulijat saavat tietoa lääketieteelliseltä kannalta katetrointiin liittyvistä asioista. Lisäksi koulutusta on järjestetty myös oman talon operatiivisen puolen hoitajille, sillä katetrointiopetukseen on lähetetty esimerkiksi selkä-, tyrä- ja peräpukamaleikattuja sekä synnyttäneitä, joita on ensin katetroitu osastolla. Tällaisia potilaita on turha katetroida viikkoa osastolla ja sitten pyytää meitä opettamaan katetrointi potilaalle. Heille voitaisiin opettaa katetrointi saman tien ja sitten kotiuttaa. Näin säästyisi myös erikoissairaanhoidon paikka. Näin monen vuoden jälkeen on tullut varmuus sanoa, ettei virtsaputki mene pilalle, jos katetri viedään rakkoon oikein. Enemmin se menee pilalle siitä, että on kestokatetri, Salomaa selventää. Traumatologian osaston pissavastaavasta uroterapeutiksi Uutena toimintana Lahdessa on geelipuudutuksessa tehtävä virtsarakon tähystys. Seija Salomaa on työskennellyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lähtien urologisten potilaiden parissa. Hän valmistui vuonna 1982 Lahden sairaanhoito-opistosta ja tuli valmistuttuaan Päijät-Hämeen keskussairaalaan kirurgiselle puolelle varahenkilöksi, joka kiersi eri osastoilla ja poliklinikalla eri tehtävissä. Puolentoista vuoden jälkeen hän sai vakituisen viran ja työskenteli 15 vuotta traumatologisella osastolla, jossa hän hoiti paljon selkäydinvammaisia. Sitä kautta heräsi myös kiinnostus uroterapiaan. Selkäydinvammaiset potilaat tulivat tehoosastolta heti, kun heidän tilansa vakiintui. Talon käytännön mukaan heille ei laitettu kestokatetreja, vaan heitä toistokatetroitiin alusta asti. Ajauduin pissavastaavaksi traumatologisella osastolla ja myös rinnakkaisena käytävänä oleva urologian osasto tuli tutuksi. Vuonna 1988 urologisen vuodeosaston yhteyteen perustettiin urodynaaminen laboratorio, Salomaa muistelee. Uroterapeuttikoulutuksen Salomaa kävi omien sanojensa mukaan hullussa vaiheessa, sillä hänellä ei ollut siinä kohtaa edes tietoa, pääseekö hän urologiseen laboratorioon töihin. Hän oli ortopedisellä puolella töissä osallistuessaan ensimmäiseen Suomessa tarjottavaan uroterapeuttikoulutukseen. Työtään Salomaa pitää erittäin mielenkiintoisena ja mainitsee, että jos saisi poimia mansikat kakusta, hän haluaisi tehdä urodynamiaa ja potilaiden ohjaustyötä sekä pitää sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvia pitkäjänteisiä ja systemaattisia koulutuksia urologisen potilaan hoitotyöstä. Lahden uropolia Salomaa kehuu mukavaksi paikaksi, jossa on ollut mahdollisuus kehittää toimintaa ja ajanvarauspohjia niin, että toiminta olisi mahdollisimman joustavaa. Organisointiin on tuonut lisähaasteen eturauhaspotilaiden hoidon ERVA-laatuseuranta, jonka pilottivaiheessa on Lahden lisäksi mukana myös Tampere, Seinäjöki, Vaasa ja Hämeenlinna. Lomakkeiden täytön lisäksi seuranta työllistää myös siten, että hoitajan vastaanotolle otetaan potilaat vuoden ja kolmen vuoden kuluttua hoidon aloituksesta. Aikaisemmin heidät on lähetetty terveyskeskukseen.

7 toistokatetrointi sivu 7 KATSAUS Virtsatieinfektiot ovat hengitystieinfektioiden jälkeen yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia infektioita. Vuosittain avohoidossa hoidetaan noin virtsatieinfektiota ja sairaalassa noin virtsatieinfektiota. Sairaalainfektioista noin 40 % paikantuu virtsateihin. Oireeton bakteriuria on yleinen naisilla. Oireetonta bakteriuriaa esiintyy 2,7 %:lla vuotiaista, 9,3 %:lla yli 65-vuotiaista %:lla yli 80-vuotiaista naisista. Infektion riski lisääntyy vaihdevuosien jälkeen. Tähän vaikuttaa vaihdevuosien jälkeen heikentyvä limakalvopuolustus. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä VTI on harvinainen. Oireettomat infektiot lisääntyvät iän myötä ja ovat lopulta samalla tasolla kuin naisilla. Virtsatieinfektio syntyy kun bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Syynä tähän voi olla heikentynyt limakalvopuolustus, sukupuoliyhdyntä tai häiriöt virtsajohdinten toiminnassa. Infektioon voi johtaa huono rakon tyhjentyminen henkilöillä, joilla on esim. selkäydinvamma, suurentunut eturauhanen, diabetes tai MS-tauti. Virtsarakon katetrointi ja virtsatiekivet aiheuttavat myös infektioita. Yleisimpänä muotona on rakkotason infektio. Tällöin infektio on virtsarakossa eikä ole vielä edennyt munuaisiin asti. Oireina ovat tihentynyt virtsaamisen tarve ja kirvely virtsatessa. Virtsa voi muuttua pahanhajuiseksi. VIRTSATIEINFEKTIOT JA HYGIENIA TOISTOKATETROINNISSA Hoitamaton oireellinen infektio voi edetä munuaisiin ja munuaisten kautta bakteeri voi päästä verenkiertoon. Silloin oireet voivat olla samanlaiset kuin rakkotason infektiossa, mutta lämpö nousee korkealle (>38 C) ja on tyypillisesti sahaavaa, eli lämpö menee ylös ja alas. Yleiskunto heikkenee ja erityisesti vanhuksille saattaa tulla sekavuutta ja liikkumiskyky voi heiketä. Kylki- ja selkäkipua sekä pahoinvointia voi esiintyä. Avohoidossa 80 % on Escherichia coli -bakteerin aiheuttamia infektioita. Oireellinen virtsatieinfektio hoidetaan riittävän pitkällä antibioottikuurilla. Oikea antibiootti valitaan virtsanäytteen perusteella. Oireettomasta bakteriuriasta ei ole ihmiselle haittaa. Esimerkiksi toistokatetroivilla henkilöillä on käytännössä aina bakteereja virtsanäytteessä. Näitä bakteereita ei kannata hoitaa antibiooteilla, ellei niistä tule oireita. Joillakin luonnontuotteilla on todettu olevan infektion uusiutumisriskiä alentava vaikutus. Tällainen tuote on esim. karpalomehu. Suomessa toistokatetrointia on hoitomuotona käytetty noin 25 vuoden ajan. Toistokatetrointia käytetään virtsarakon tyhjenemishäiriöiden hoitoon. Komplikaatioiden määrä on tutkimusten mukaan vähäisempää toistokatetroinnissa kuin esimerkiksi kestokatetroinnissa ja suprapubisen katetrin käytössä. Infektioita esiintyy vähemmän toistokatetroivilla kuin kestokatetrin ja suprapubisen katetrin käyttäjillä. Tämän vuoksi toistokatetrointi on suositeltavin katetrointimuoto. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toteuttaa toistokatetrointia. Silloin tulevat kyseeseen muut katetrointimuodot. Toistokatetrointi oikein toteutettuna vähentää infektioita. Rakko tyhjenee täydellisesti ja virtsaputkessa ei ole jatkuvasti vierasesinettä. Bakteerit tarttuvat helposti kestokatetrin ja suprapubisen katetrin pintaan. Tästä bakteerit voivat edetä virtsarakkoon. Tätä ongelmaa toistokatetroinnissa ei ole. Hyvä käsihygienia on erittäin tärkeää toistokatetroinnissa. Kädet pestään ennen katetrointia ja varsinkin yleisissä wctiloissa hana pyritään sulkemaan esim. kyynärpäällä pesun jälkeen. Näin toimittaessa bakteerit eivät tartu pesun jälkeen hanasta puhtaisiin käsiin. Alapesu tehdään aamuin ja illoin. Jos limakalvo kestää, niin pesun voi tehdä myös ennen jokaista katetrointia. Pesuaineita ei kannata käyttää vaan pelkkä vesi riittää. Varaa kaikki katetroinnissa tarvittavat välineet valmiiksi ja varmista, että saat tehdä katetroinnin rauhassa. Katetri ei saa osua esimerkiksi wc-istuimen reunaan ennen katetrointia. Jos näin käy, niin katetri on vaihdettava uuteen. Rakko kannattaa tyhjentää riittävän usein. Kerralla tyhjennetty virtsamäärä kannattaa olla alle 400ml. Tämä vähentää infektion riskiä. Jos et ole varma veden puhtaudesta ulkomailla, niin käytä varmuuden vuoksi pullotettua vettä katetrin kostutukseen. Kätevintä on ottaa matkalle mukaan katetreja, joissa neste on mukana pakkauksessa. Uudet innovaatiot katetrien valmistajilta helpottavat katetrointia ja lisäävät osaltaan katetroinnin puhtautta. Tällainen on esimerkiksi uusi LoFric Primo -katetri. Siinä on mukana katetrin kostuttamiseen käytettävä neste ja katetria peittävästä muovista on mahdollisuus repäistä pala, joka estää bakteerien siirtymisen kädestä katetriin. Tämä katetri on erinomainen apuväline matkalle ja tietysti myös arkipäivään. Toistokatetrointi on turvallinen ja vaivaton tapa turvata virtsateiden ja munuaisten toiminta. Lähteet: Uroterapeutti Jaakko Mölsä Virtsatieinfektiot, Käypä hoito, Suomen Nefrologiyhdistys, Suomen Yleislääketieteen yhdistys. Nurmi, Lukkarinen, Ruutu, Taari, Tammela Urologia Duodecim. Kontiokari, Sundqvist, Nuutinen Randomised trial of cranberry-lingonberry juice and Lactobacillus GG drink for the prevention of urinary tract infections in women. University of Oulu.

8 LoFric Primo -katetri Nauti vapaudesta ja uudenlaisesta käyttömukavuudesta! LoFric Primo tarjoaa vaihtoehdon, jossa ei tarvitse tehdä kompromissia käyttömukavuuden ja turvallisuuden välillä. Se on suunniteltu kaikille katetroijille ja kaikkiin tilanteisiin soveltuvaksi apuvälineeksi, joka on jo saanut positiivisen vastaanoton käyttäjiltä sekä terveydenhuollon ammattilaisilta että omatoimisilta toistokatetroijilta. LoFric Primo yhdistää maailman dokumentoiduimman katetrin huomaamattomaan ja useita käyttömahdollisuuksia sisältävään pakkaukseen. Pakkauksen vesitasku ja käsittelyn hygieenisyyttä lisäävä kahvaosa mahdollistavat katetroinnin milloin tahansa ja missä tahansa, huomaamattomasti ja turvallisesti. Valinnan vapaus on tärkeää LoFric Primon ehdoton etu on sen joustavuus ja monipuolisuus. Pakkauksen avaamiseen ja katetrin aktivoimiseen on olemassa monta vaihtoehtoa, josta käyttäjä voi valita itselleen parhaiten soveltuvan tavan. Monet käyttäjät ovat antaneet vinkkejä, miten LoFric Primoa voidaan käyttää ja niiden pohjalta on tehty päivitetyt käyttöohjeet. Ohessa malli siitä, miten käyttö onnistuu mahdollisimman yksinkertaisesti. LoFric Primon voi taittaa, jolloin se kulkee kätevästi mukana taskussa tai meiltä veloituksetta saatavassa näppärässä vyölaukussa. UUTTA! LoFric Primoa saa nyt myös lyhyenä, 15 cm, naisten mallina. Pieneen tilaan mahtuva ja taitettava katetri on erityisen helppo kuljettaa mukana. Tilaa ilmainen näyte: Astra Tech Oy:stä, puh. (09)

9 toistokatetrointi sivu 9 MIELLYTTÄVÄ TUTTAVUUS SITTENKIN Aloitin katetroinnin jo kaksikymmentä (20) vuotta sitten eli toukokuussa 1986, joten olen todellinen veteraani tässä asiassa. Kuulin Lääkäripäivillä ensi kerran puhuttavan toistokatetroinnista ja kiinnostuin heti asiasta, koska MS-sairauteni eräänä oireena oli virtsarakon huono, epätäydellinen tyhjentyminen. Se taas aiheutti jatkuvia virtsatietulehduksia ja tämä puolestaan MS-taudin pahenemista. Tulehdusten estolääkkeistäkään ei ollut apua ja toisaalta myös inkontinenssi haittasi jokapäiväistä elämääni. Infektiokierre loppui ja myös estolääkityksen sain lopettaa jonkin ajan kuluttua. Toistokatetrointi muutti elämäni täysin ja vapautti minut jatkuvalta vessassa juoksemiselta. Saatoin huoletta mennä elokuviin, teatteriin ja matkoille, enää ei tarvinnut kesken kaiken rynnätä vessaan eikä pelätä vahinkoa. Olen ollut todella tyytyväinen tekemääni ratkaisuun. Se on ollut eräs elämäni viisaimmista ratkaisuista. Nyt olen sitten tutustunut uuteen LoFric Primo -katetriin, jossa on kasteluun tarvittava vesi valmiina. Ensin hieman vierastin tätä uutta tuttavuutta. Veden puristaminen katetriin tuntui aluksi hankalalta, koska käsieni puristusvoima on heikentynyt ja veden valuttaminen puristamalla vaati kovasti työtä ja vei aikaa. Mietin jo, ettei Primo ole minun juttuni, mutta sitten sain hyvän vihjeen ongelman ratkaisuun. Ryhdyin puristamisen sijaan rullaamaan katetrin vesitaskua auki siten, että rullatessa liimaton puoli eli kuvapuoli jäi sisäpuolelle. Vesi valui katetriin hetkessä ja näin katetrin käyttö onnistui helposti ja mukavasti. Primo on kätevä myös siksi, että sen voi taittaa jopa pieneen iltalaukkuun tai vaikkapa bleiserin taskuun. Hankin lähetteen urologiseen tutkimukseen. Ensin minulle ehdotettiin leikkausta eli virtsaputken kaulan halkaisua, joka auttaisi rakon tyhjenemistä. Kieltäydyin jyrkästi leikkauksesta ja sanoin haluavani kokeilla toistokatetrointia. Lääkäreillekin toistokatetrointi oli tuolloin vielä melko uusi asia ja he pitivät leikkausta pa- rempana ja varmempana vaihtoehtona. En kuitenkaan antanut periksi ja sain lähetteen urologiselle osastolle toistokatetroinnin opetusta varten. Koska olin asiaan hyvin motivoitunut, opin katetrointitekniikan heti ensimmäisen katetroinnin jälkeen. Olen käyttänyt uutta Primo-katetria ollessani matkoilla tai liikkuessani kodin ulkopuolella, jolloin veden saanti ei ole enää esteenä ja vessassa asioiminen sujuu nopeammin. Vanhanmallista katetria olen käyttänyt vielä kotioloissa ainakin toistaiseksi. Niiden säilyttäminen isompinakin erinä on mielestäni jotenkin helpompaa tai sitten se on vain asennekysymys. Vanhoista tottumuksista ei pääse hetkessä eroon. Ehkäpä joskus siirrynkin yksinomaan Primon käyttäjäksi. Primo on joka tapauksessa ollut miellyttävä tuttavuus alkuhankaluuksista huolimatta. Suosittelen, kannattaa ainakin kokeilla. Jane Tuovinen

10 LoFric -kirjoituskilpailu poiki hyvän sadon Kevään aikana saimme vastaanottaa lukuisia kiinnostavia ja omaperäisiä kirjoituksia, joista jokaisesta lämmin kiitos kaikille osallistujille! Arvovaltainen raati, johon kuului professori Timo Lehtonen ja toimittaja Jane Tuovinen, oli yksimielinen valitessaan kuusi palkituksi tullutta hengentuotetta. Kirjoitusten tasokkuuden takia siis palkittujen määrä nostettiin suunnitellusta viidestä kuuteen. Palkitut tulevat saamaan kirjalahjakorttipalkinnon. Suunnitelmissa on julkaista kirjanen, joka sisältää kaikki saamamme kirjoitukset, jotka huumorillakin maustettuna ja hauskasti, silti täyttä asiaa sisältäen ja omakohtaiseen kokemukseen perustuen, kuvaavat katetrointiin liittyviä monenlaisia asioita ja ongelmiakin. Sitaatti on lainaus Janen arvioinneista ja sopii hyvin suurimpaan osaan kirjoituksista! Ohessa kolme palkituista kirjoituksista. Loput julkaisemme myöhemmin. Suurkiitos kaikille ja sydämelliset onnittelut palkituille: Porvoon Romu & Rauta, Otsir, Seppo Laakso, Anne-Marie Vartti, Pirkko Kokko ja Mikko Salminen Toistokatetrointi, väistämätön paha vai mahdollisuus? Mietiskelin otsakkeen sisältöä ja molemmat väittämät ovat sinällään totta. Omalla kohdallani toistokatetrointi alkoi maaliskuussa Selässäni ollut prolapsi iso teki muutamassa tunnissa ennen leikkausta tehtävänsä. Leikkaus vei ne pirunmoiset kivut, mutta vaurioiksi jäi rakon ja suolen toiminta, tunnottomuus lataumapinnalta lantiosta alaspäin, lihasheikkous jalkoihin. Rakkoa ei saatu toimimaan lääkityksellä, eikä naputuksella, joka tuntui tosi epämiellyttävältä. Kotiutuksen ehto oli, että rakko tyhjenee jollain tavalla. Hoitava ortopedi mietiskeli itse katetrointiin ryhtymistä, vaan ei tiennyt onko se mahdollista. (Milloin lie itsekatetrointi alkanut, kun se oli v. -87 näin outo juttu?) Soitto Meikun urologille, joka kertoi sen olevan täysin mahdollista. Jippii kotiin pääsy mahdollistuu Vaan nytpä ei osastolla ollut tieto-taitoa, miten homma minulle opetetaan. Ei kun luovuus käyttöön ja marssimme hoitsun kanssa rauhalliseen huoneeseen. Oli kaikki pesuvehkeet, katetrit, ja peili mukana. Hoitajalla meni kuviot sekaisin heti alkumetreillä. Olihan se tietty helpompaa tehdä potilaalle kuin opettaa se potilaalle. No, teimme työnjaon, hoitaja selitti välineet, antoi peilin käteeni ja sanoi istu sängylle, tutki peilillä paikkojasi, minä pidän ovella vahtia. No siinä oltiin sängyn päällä tasapainoilemassa, kun tasapainon pitäminen oli vielä hakusessa tunnottomuuden takia. Peilailin itseäni ja ihmettelin joopa joo. Myös intiimialueelta oli tunto pois joten tuntoaistimuksesta en saanut lisäapua. Tilanne oli kieltämättä nolo, tosin minua hiukka lohdutti, että myös hoitaja oli nolo. Kuten isot valtamerilaivat seilaavat, niin myös katetrointi onnistui tuurilla. Muutama päivä oli katetroitava hoitajan läsnä ollessa, jotta kotiutus olisi totta. Kotiinlähtö oli hienoa, tosin oikea jalka ei oikein toiminut, jalkaterä läpsytti, rakko eikä suoli toiminut ilman erityistoimenpiteitä, tunto oli pois edelleen. Olo oli mahtava. Fiilistä ei vienyt edes mummot jotka ostarilla vilahtivat ohi keppeineen. Nyt vuoteen 2006 mennessä olen läpikäynyt yhteensä viisi selkäleikkausta ja muutaman näistä oheistuotteena tulleet leikkaukset. Katetroin edelleen ja olen tullut ajat sitten sinuiksi katetroinnin kanssa. Onhan tässä ollut kieltämättä aikaakin sen hyväksymiseen. Alussa ongelmia teetti rakon täyttyminen ja sen tunnistaminen. En tunnistanut pissahätää. Jos katetroin ennakkoon, se sattui. Tuntui kuin katetrin läpi olisi rakko imaistu kokoon. Jos en katetroinut ja rakko täyttyi liikaa, riitti pieni ponnistus, niin rakko tyhjeni juuri siihen. Selittämättäkin oli selvää, että tilanne oli sosiaalisesti eristävä. Kun tämä asia oli jotenkin opittu, tuli ongelmaksi aina ottaa katetreita mukaan. Myös niiden kuljetus oli mietittävä. Kaksinkerroin pienessä olkalaukussa ei ollut hyvä idis. Vessassa suihkusi vähän mihin sattuu, kun katetrin suoristaminen ei aina onnistunut. Myös hädän yllättäminen Manskulla, eikä katetria mukana! Ei myyty EA-liikkeessä, ei apteekeissa. Meinasi tulla hätä, ei käteen vaan housuun, kunnes taapersin pääpaloasemalle ja selitin ongelmani oletettavasti jollekin ensihoitajalle. Ja vot mies kiikutti monen mittaista ja kokoista katetria ja kaupunkikierros saattoi jatkua. Ympäristöäni katetrointi kiinnosti kovasti, mikä oli tietty minusta tietty kiusallista. Kun olin itseni kanssa niin sinut, että uskalsin lähteä ravintolaan, oli uudet ulottuvuudet asian tiimoilta tapetilla. Erään vessakäynnin jälkeen joku nainen tuli käytetty katetri kädessä valittamaan portsarille, että vessassa vedetään huumeita. Koska satuin kuulemaan ja tunnistin katetrin, menin kertomaan asiasta ovelle. Nainen nolostui ja heitti katetrin narikan lattialle. Tosin ihmettelin hänelle, miksi ylipäätään pitää tonkia vessan roskista. Samalla tietty vähän nolostuin itsekin, kun mietin, että mihin kaikkeen tän homman kanssa joutuu. Myös konserttitapahtuma, jonne ei olisi saanut viedä käsilaukkuja, aiheutti ovella ongelmia. Siinä niitä katetreita tutkittiin monen poken viisaudella ja mietittiin, voinko pitää katetrit laukussa ja pitää laukun mukana vai kuinka. No sain laukun matkaan, hyvin epäilevien katseiden saattelemana. Myös yksi vessareissu on jäänyt mieleen ehkä sen takia, etten koskaan saanut sitä selvitettyä Jonotin ravintolan vessaan, kaksi loosia. Toisen lukko hyvin rikki, hirveä hätä. Kun ei muita jonottajia ollut, arvelin, että voin hoitaa asian lukottomassa loosissa. Minulla oli pitkä hame päällä

11 toistokatetrointi sivu 11 ja kun vierastin pöpöjen takia istumista pöntöllä, hoidin katetroinnin seisaaltaan se onnistuu hyvin miehekkäästi hameen helma hampaisiin ja hommiin kunnes ovi aukeaa. Sanon vaan että varattu. Nainen pyysi anteeksi, sulki oven ja vähän ajan päästä kurkisti oven raosta! Sanoin taas, että varattu, tulen aivan kohta. Nainen oli hävinnyt, kun tulin loosista ja vasta myöhemmin ajattelin, että varmasti tilanne näytti hänen silmissään siltä että olin transu. Varmasti pöytäpuheet ovat olleet sen mukaiset! Myös omien lasten kanssa on ollut tilanteita, jolloin jää miettimään asiaa. Pojan kanssa ei sinänsä ollut ongelmia vessakäyttäytymisen kanssa, koska hän näki isänsä toimintatavan. Kun tyttöni tuli potta-pönttö -ikään, tulikin ongelmia. Tytöt pissaavat eri tavalla kuin pojat ja mallina oli äiti, joka katetroi. Muutaman kerran yllätin tytön tökkimässä itseään katetreilla ja harjoittelevan pissaamista. Eihän tämä iso asia ole näin omassa porukassa, mutta kun tyttö kertoi asiasta tarhassa niin taas kerran jouduin kertomaan asioiden laidan tarhan tädeille. Katetroinnin mukana tuoma julkisuus on minulle ollut pahin puoli. Minun täytyy paljastaa hyvin henkilökohtaisia asioitani paikoissa ja ihmiselle, joille ei lie muutoinkaan avauduta terveysongelmissa, esim. ravintoloiden poket. Nykyään kuljetan käytetyt katetrit mukanani pois. Varsinkin vieraissa paikoissa, joissa on vaarana, että ne herättävät kysymyksiä. Ajan mittaan oppii elämään niin, että wc-reissut näyttävät ulkopuolisistakin aivan normaaleilta. Jälkiä jättämättä. Nykyisin käyttämäni Lofric-12 on sopiva koko. Itse asiassa sen saa pakattua aika pieneen laukkuunkin. Terveyskeskuksessa syntyi kerran väittely terveydenhoitajan kanssa siitä, kun hän oli tilannut minulle miesten katetreja enkä suostunut ottamaan niitä vastaan. Hän varmisti jopa asian urologilta, joka aivan oikein sanoi, että nainen voi katetroida myös miesten katetrilla. Voi tietysti, sanoin hoitajalle, että tekin voitte käyttää terveyssiteenä lasten vaippaa, se on mukavuuskysymys. Sain tilaamani aikanaan hyvin nyrpeältä terveydenhoitajalta. Tokaisi vielä, että Kauanko sinäkin aiot näihin turvautua? Tiedätkö, että ne maksaa 8 mk kappale?. Vastoin hyviä tapoja tokaisin, että Sitä ei Hyksin urologikaan tiedä ja minä en tiennyt, että ne sinun palkastasi on pois. Kysyin myös, kuka toimii kyseisen TK: n potilasasiamiehenä Sitten muuttuikin äänensävy.. No, tämmöistähän tämä on ollut. Minulle katetrointi on ehdottomasti ollut mahdollisuus.. sekä välttämätön paha, mutta jos kaikki muutkin puutteeni olisi yhtä helposti ratkaistavissa, olisin tai tuntisin olevani lähes terve. Tämän koko kupletin hyväksyminen vei aikaa ja myönnän välillä, tänä päivänäkin, itkua tihuuttaen, miettivän kohtaloani. Mutta ainekset olisi ollut paljon suurempaakin katastrofiin, joten hyvinhän minun kävi! Osaan jo käyttää myös humoristisia piirteitä asiasta. Sekin, että katetrin pinnalla on jotain suolaista, sen tarkoitusta mietiskellessä, tulin vaan tulokseen, että no hyvässä suolassa ne kalatkin, miksei sitten Ne, joilla on tuntoaistit tallella, sanovat katetroinnin sattuvan. Jos näin on, siinäkin olen onnellisessa tilassa, kun tuntopuutokset ovat vallanneet myös kyseisen alueen. Tai no, toisessa hyvä, toisessa huono puoli. 19 vuotta katetrointia! On se pitkä aika mutta jos katetrointia ei olisi keksitty, voisi olla aikamoinen kupla otsassa. Minut monesti leikanneelle lääkärille Markku Varpelalle olen todella kiitollinen. Kymmenisen vuotta sitten raudoitit ja luudutit ruotoni ja ruostumatta ovat raudat pysyneet. Ehkä pientä patinaa on ruuvien päähän tullut, kun kivut ovat lisääntyneet ja paikalliset lääkärit ovat sanoneet, että ruotoni on ruvennut vääntymään. Mutta eteenpäin mennään, kun muistan pitää katetrit mukana. Muuten.. kun aikanaan häissäni oli leikki, jossa kysyttiin, mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle, vastasin epäröimättä katetrit. Vaihtoehto meni reilusti ohi tuoreen aviomieheni. Nimim. Porvoon romu & rauta Loistokatetrointi Tänään lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumi valkoinen. Olen kuusikymmentäkaksivuotias mies. Minulla todettiin marraskuussa 1995 syöpä virtsarakossa. Erinäisten toimenpiteiden jälkeen minut määrättiin Turun yliopistolliseen sairaalaan leikattavaksi. Leikkaus päivä oli , mainittuna päivänä minulle tehtiin uusi virtsarakko ja virtsaaminen rakennettiin tapahtuvaksi navan kautta LoFric-toistokatetrilla 12/20. Olin sairaalassa n. kuukauden toipumassa ja opettelemassa uuden virtsaamisen navan kautta katetrilla. Suuri kiitos TYKSIN osasto 213 ja teho-osaston koko henkilökunnalle ilman näitä tosi ammattitaitoisia ja mukavia ihmisiä minulta olisi jäänyt monta ihanaa lastenlastani näkemättä. Koko tämän kymmenen vuoden aikana virtsaaminen katetreilla on toiminut tosi hyvin. Joskus mutkia matkaan on tullut huolimattomuuttani, kerrankin unohdin katetrit kotiin mennessämme kylään Forssaan, vasta perillä huomasin unohduksen ja kotiin oli matka125 km. Virtsaamisen tarpeen tullessa menin paikalliseen sairaalaan, selitin hätäni ja virtsaaminen hoitui sairaalan katetreilla, kiitos Suomen hyvän sairaanhoidon. Mentyäni takaisin kyläpaikkaan vaimoni oli tosi helpottunut nähdessään minut, hän oli nähnyt ambulanssin menevän Turkuun päin ja luuli minua vietävän TYKSIIN. Kuusivuotta sitten minulla todettiin psoriasis, kun anoin 2004 pääsyä Kanarialle niin psoriasis-yhdistys hyväksyi minut kolmen viikon matkalle.mukaan otin tarvittavan määrän LoFrickatetreja ja virtsaaminen etelässä toimi erittäin hyvin. Paikallinen pullovesi on tarpeeksi hygieenistä. Näiden kymmenen vuoden aikana olen ollut katetrointiin tosi tyytyväinen, koska ne vielä tuodaan minulle kotiin. Moni samanikäinen ystäväni tuskailee terveenä, koska heillä on tullut tarvetta useasti käydä virtsalla yöllä ja pientä haittaa on myös vuodosta. Minun ei tarvitse käydä yöllä virtsalla saan nukkua yöni sen takia rauhassa jopa kymmenen tuntia. Ainoa haitta katetreista on silloin, kun käytyäni virtsalla katetri unohtuu vessaan ja vaimoni huutaa, että jälleen pippelisi on jäänyt vessaan, vaikka on mulla alkuperäinenkin käytössä, mutta ei virtsaamiseen. Veneilemme ja asuntovaunuilemme paljon vuodessa eikä minulla ole ollut missään päin maailmaa mitään vaikeuksia katetroinnin kanssa, kiitos keksijälle ja Suomessa myyjille. Kerran vuodessa käyn kontrollissa lääkärillä, aina on kaikki ollut hyvin. En ole myöskään koskaan saanut rankkoja syöpä hoitoja, kiitos nopeasta alku hoidosta ja katetrien toimivuudesta. En tiedä onko tämä kirjoitukseni, rutina, tarina tai pakina, mutta Arto Paasilinnaa lainatakseni: Olen onnellinen mies. Mikko Salminen

12 Liikkumalla laatua elämään Kertakäyttöisten avulla uusiin ulottuvuuksiin. Kaikki katetrointiin liittyvä alkoi kohdallani oikeastaan siitä, kun eräs pienen pojan unelma oli löytänyt lopultakin kauan kaipaamani, hokemani: Some day, some how, you don t know where and when, but some day some of your wildest dreams can come true. Olin ollut alun toista viikkoa ensimmäistä kertaa Maskussa, kun seuraavan päivän ohjelmaamme oli ilmestynyt ratsastusterapiakokeilu puolilta päivin. Olin juuri edellisenä päivänä saanut opastuksen kertakäyttökatetroinnin omakohtaiseen toteutukseen ja saanut rakkoni täysin tyhjäksi ties miten pitkään aikaan. Ensimmäinen kokonaan itsenäisesti ja yksin toteuttamani katetrointi huoneeni vessassa taisi kuitenkin jännittää sen verran, että otti aikaa hieman arvioimaani enemmän ja meinasin myöhästyä joukkolähdöstä, pikkubussikuljetuksesta Kuvaa ja Humppaa tapaamaan. Odotin jonkin verran jännittäen, selviäisinkö reissusta ilman kiusalliseksi tihentyneitä vessassa käyntejä ja kuivin pöksyin. Perille päästiin ja minä pääsin ekana ratsastusrampilta Kuvan selkään. En tiedä vieläkään, mitä tarkalleen tapahtui seuraavan puolituntisen aikana, mutta siitä lähtien hevonen on ollut minulle persoona, hän. Katetroinnin ansiosta ja avulla selviydyin yli neljätuntisesta reissustamme ilman ensimmäistäkään kiusalliseksi muodostunutta rakkoni vajuttamista. Omaksi ja sopeutumisvalmennuskurssini kavereitteni suureksi hämmästykseksi kävelin Maskuun palattuamme pienen tovin ilman minkäänlaisia apuvälineitä. Varsin nopsaan opin toistokatetroinnin käytännön ja niksit ja oikeastaan ihmettelin ainoastaan, miksen ollut jo aiemmin liki kaksikymmenvuotisen MS-historiani aikana kuullut, halunnut kuulla kertakäyttökatetroinnista juuri halaistua sanaa. Niin tai oikeastaan ehkä kohdallani oli osittain humorististakin sävyä saanut kokemus, joka osittain saattoi minut vierastamaan katetrointia. Olin ollut rakkoni tutkimuksissa, jossa jouduin kokeilemaan minulle vierasta gynekologin tutkimuspöydällä oloa. Only exit -paikkoihini oli työnnetty mittauselektrodit ja rakkoni täytetty kipupisteen rajoille hiilidioksidilla tai jollain muulla tutkimuksessa käytetyllä kaasulla. Kun mittaukset oli saatu tehtyä ja instrumentit irrotettua, ilmoitti tutkimuksen tehnyt hoitaja: Älä sitten ihmettele, jos kärsäsi vähän töräyttelee, kun pistäydyt eka kertaa vessassa tämän tutkimuksen jälkeen. Ilmoitus osoittautui aiheelliseksi. Kun käväisin vessassa kärsäni heilahteli ja töräytteli muutaman kerran siihen malliin, että ilman ennakkovaroitusta olisin varmasti säikähtänyt, ihmetellyt tovin savannin, viidakon valtiaan elkeiden alkeita tavoitellutta elintäni. Katetroinnin avulla uusiin ulottuvuuksiin ja matkalle maailman ääriin Kun minulle vuonna 2003 tarjoutui ensi kertaa tilaisuus matkustaa yli kymmenentuhatta kilometriä suoraan kohti etelää koti-suomen aikavyöhykkeellä, en pitkään epäröinyt matkalle lähtöä, vaikka jonkin verran jännitin pitkiä lentoja, koneenvaihtoja ja matkakohteen vessakulttuuria ja käyttöveden puhtautta. Nyt kun tätä kirjoitusta naputtelen läppärilläni, olen kolmannella Afrikan matkallani ja kaikki on oikeastaan sujunut paremmin kuin hyvin. Jo ensimmäisen katetrointimatkani lentoihin valmistauduin huolella: tein asuntomme ns. pikkuvessassa viikon verran kaiken samalla tavoin kuin kuvittelin tekeväni lentokoneiden vessoissa. Kannan mukana matkoilla pikkureppua, jonka taskuihin mahtuu muutama kertakäyttökatetri, pikkuratti, tyhjennyskuppi ja kylmävesipullo. Useimmiten tyhjennys onnistuu ns. seisovilta jaloilta, seinään tai pesualtaaseen nojaten ja tyhjennyskulho on niiden kertojen varalle, jolloin teen tyhjennyksen pöntöllä istuen. Jos en käytä repussa olevan vesipulloni vettä, lentokoneista löytyy kylmää pullotettua puhdasta hoo kaks oota. Valmiiksi esitäytettyihin katetreihin en toistaiseksi ole juurikaan tutustunut: oletan niiden lämpenevän helposti liikaa ja vaativan kuivia katetreja huolellisemman kuljetuksen ja enemmän tilaa matkapakaaseissa. Toivottavasti joskus tulevilla matkoillani uskaltaudun ja pääsen kokeilemaan esitäytettyjäkin. Kun ensi kertaa lentokoneessa tuli kevennyksen tarve, kiitin mielessäni kohde- ja matkustustapavalintaa: lensin reittikoneella, jossa matkalipun hintaan kuuluvasta juomatarjoilusta huolimatta ei muodostunut aiemmille charterlennoilleni tyypillisiä pitkiä vessajonoja. Pääsin suoraan kokeilemaan kotiharjoittelun tuloksia: repusta kertakäyttökatetri pikkulavuaarin päällä olevaan peiliin kiinni, pikkuratin terävä pää katetripussin yläreunasta sisään, termo-pullosta kylmää vettä katetripussiin, kippo lattialle, käsien huuhtaisu, istuutuminen wc-pöntölle, katetri virtsaputkeen ja rakon sisältö kippoon. Kaikki sujui jetsulleen kuin treeneissä ikään. Sen verran ajattelin lentokoneiden pikkuloiden pienuudesta olevan hyötyäkin, että kokeilisin seuraavaa tyhjennystä suoraan seisovilta jaloin ja suoraan wc-pönttöön, koska voisin nojata pikkulan seiniin, oveen, lavuaaripöytään, jos vaikka sattuisi yllättävä turbulenssi konetta keinuttamaan. Kertakäyttökatetrointiin tukeutuen olen uskaltautunut myös niin sanottuihin kenttäolosuhteisiin. Olen vuokrannut auton ja ajanut Georgesta Intian Valtameren rannikolta yli vuorten, ei niin kovin kauas, mutta puolentoista sadan kilometrin päähän kumminkin sisämaahan ja pistäytynyt parissa pikkukaupungissa, Oudtshoornissa, Calitzdorpissa, de Rustissa Vaikka matkan varrelta löytyi missään kohtaamistani maantievessoista siistein ja toimivin: de Rustiin ajellessani syvän kanjonin pohjalla kulkeneen maantien mutkassa oli levähdyspaikka, jossa wee ceeksi kookkaassa rakennuksessa juokseva vesi lavuaaria ja pöntön huuhtelua varten, onnistui rakkoni tyhjennys kertakäyttökatetrien avulla myös niin sanotusti puskassa tai puun juurella tai pikkuisen maantievarsiputiikin takapihalla. Kokopäiväretkemme onnistuivat niin, että perillä ja paluumatkalla onnistuin löytämään jopa jotakin tosi aitoa afrikkalaista kotiin viemistäkin, mutta olkoon se jo sitten kokonaan toinen juttu, mitä löysin. Tällä kolmannella matkallamme uskaltauduin jo koettamaan jotakin minulle uuttakin: ajelimme liki kaksi sataa kilometriä itään päin Georgesta ohi Wildernesin, Knysnan ja Plettenbergin Tsitsikammaan. Ilma oli, kuten tavataan sanoa, kuin morsian: aurinko hymyili koko ajan ja meno maittoi. Pitkin matkaa hörpin vettä matkapulloista ja hain suolaista Albertinian Aloen hakumatkalta löytämästämme huonohampaisten biltongista. Kaksi pikaista kenttätyhjennystä harjoittelin matkan varrella: toinen liikaa luvanneen Elephants Walk -kyltin kioskimaisen putiikkinsa houkutukseksi asettaneen kyltin johdattamana E2:n laidassa. Kun tuttuja wc/toalet-kylttejä ei näkynyt, koukkasin kioskin taa ja ei kun värkit ja vempeleet esiin ja katetrin kautta helpotusta huokaisemaan. Vasta paluumatkalla huomasimme kysäistä hotelli helpotusta, joka löytyikin kyltittömänä aivan kenttätyhjennyspaikkani kupeesta. Arvatkaa vaan hävettikö, naurattiko hetken heko, heko! Aikamme pyörittyämme, edestakaisin ajeltuamme Tsikkamman isompia ja pienempiä teitä löysimme perille parin yön matkakohteeseemme Tsitsikamma Inn iin ja sen kauniiseen Forget Me Not -cottageen. (www.village-inn.co.za). Pientä lisähaastetta pyörätuoli-, rollaattorimatkailuun haimme jo aiemmin mielessäni kukkineesta retkestä elefantteja tapaamaan. Olin nähnyt mieltäni kiehtoneita kuvia yhdestä Big Fife :een kuuluvasta ja halusin tällä matkallamme nähdä, kohdata viidakon valtiaaksikin sanotun ja mahdollisimman luonnon mukaisissa oloissa. Jättiaamiaisen nautittuani ajelin muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Elephants Sanctuary iin, jossa odotti miellyttävä yllätys. Ilman ennakkovarauksia pääsisimme vajaan tunnin sisällä tunnin kestävälle Walk, Ride & Experience Elephants as never before -reissulle. (www.elephantsanctuary.co.za/) Matkalla saisimme taluttaa, kosketella, kuvata ja kuulla kuudesta aidattomalla alueella elävästä elefantista. Pikkuisen minua katsahtivat, kun meinasin rollaattorilla matkalle mukaan. Minä ja paikan sisäänheittäjä, uskoim-

13 toistokatetrointi sivu 13 me kuitenkin onnistumiseeni ja päivän ekstraharjoitukseni voi alkaa. Ennen liikkeelle lähtöä pistäydyin Cows and Bullsien Bulls-puolella ja savannin laidan saniteettitiloissa onnistui rakkoni katetrointi kommelluksitta. Muun porukan mukana siirryin jonkin verran minulle haasteellisessa maastossa rollaa työntäen polun varteen odottamaan kaipaamiani. Ja sieltä niitä tuli ei monta, mutta kolme kumminkin. Sain vuorollani taluttaa lempeää jättiläistä kärsästä kiinni pitäen vai pitikö uusi ystäväin mua kiinni kädestäin kärsällään. Sinne painuimme pienen metsikön keskelle, jonka aukiolle pysähdyimme ja saimme kosketella, tunnustella, ihmetellä viidakon alkuperäisiä kanta-asukkaita. Minäkin vuorollani työnsin rollaattorin elefantin kupeeseen, kokeilin kärsää, korvanlehtiä edestä ja takaa, kylkiä, aivan etummaisten jalkojen taipeessa olevaa nisää, karheaa häntää ja ihmettelin suurta suuta ja kasvissyöjän hammasrivistöä, joka kuulemma jatkuvasti uusiutuu läpi elefantin koko elinkaaren. Ilman kertakäyttöisten katetrien tuomaa, suomaa helpotusta haaveeksi olisi jäänyt tämäkin unelmani. Vaikka kolmannella Afrikan matkallani näitä katetrointijuttujani läppäriin naputtelen, kirjoitan vielä yhdestä unohtumattomasta eka reissultain. Olin jo kotimatkan viime lentoetapilla Zürichistä Helsinki-Vantaalle, kun koneen kapteeni Baltian yllä kuulutti monelle tutuksi tulleet: Aloitamme laskeutumisen, joten pyydämme Päätin kuitenkin vielä poiketa tyhjennyksellä. Eihän sitä tiedä, kuinka kauan kentällä menee. Tarvikereppu olalle ja juuri kun olin noussut koneen käytävälle, kajahtaa takaoikealta: Lentoemäntä, lentoemäntä tänne ja heti! Minulla on kassissa kaksi kiloa dynamiittia ja räjäytän tämän koneen! Justiin ja sillä viisiin, ajattelen. Jos alkoi matkamme jännittävin kääntein, ei näytä ensimmäinen Afrikan matkamme loppuvankaan aivan tavanomaisesti. Vilkaisen lentoemäntää kaipaavaa ja tuumin itsekseni: Jos nyt kumminkin käväisen ensin vessassa. Jos tuolla miehellä on kassissa kaksi kiloa dynamiittia, niin siitä vaan, antaa mennä. Zürichissä oli ollut niin tarkka turvatarkastus, että tuskin kukaan olisi pystynyt kuljettamaan räjähteitä koneeseen ja varsinkaan heppuli, jonka olin nähnyt kentällä paljain jaloin käyskentelevän sen näköisenä, kuin olisi pikkuisen liian kauan viettänyt aikaa viidakoissa tai citien sokkeloissa. Kun palasin katetroimasta, oli tilanne jo ohi. Matkustamohenkilökunta oli todennut kassin sisältöineen vaarattomaksi ja koneen kippari oli tilannut kaverille Seutulaan vastaanoton kenttäkuljetuksineen. Josko vielä yksi pieni tuokiokuva kolmannelta tai oikeastaan ensimmäiseltä ja kolmannelta Afrikan matkaltani. Jo eka reissullani maailman ääriin, olin päättänyt käydä katsastamassa maailman korkeimmaksikin mainitun siltabenjihyppypaikan. Huristelimme vuokratulla autollamme ohi Mosselbayn kohti Albertiniaa ja huomasimme N2n oikealla puolella mainoskyltin lupaavan Bridge Benji Jumping -mahdollisuutta. Poikkesimme valtaväylältä parisen sataa metriä, parkkeerasimme rotkon reunalle ja siirryimme vanhalle, alkuperäisestä käytöstä luopuneelle rautatiesillalle. Katselimme menoa ja meininkiä ja pidimme lakeistamme kiinni, sillä sillalla tuuli melkoisesti. Muutama pariskunta näytti valmistautuvan tandemhyppyyn. Kuinka pieneltä kuivan joenuoman pohjalla pasteeraava vastaanottomies näyttikään, kuinka pitkältä vapaapudotus. Toisiinsa kietoutuneina muutama pari toisensa jälkeen kuitenkin rohkaisi itsensä ja hyppäsi, valjaisiin sidottuina ja joustavaan köyteen kytkettyinä toki, mutta kuitenkin. Varsinkaan naiset eivät säästelleet ääntään hypyn aikana ja kun paketit heiluivat köysien varassa, kaikki näytti todella kiehtovalta. Josko mekin, minäkin? No jäipä jotakin seuraavien matkojenkin varalle. Eka benji-yrittämällä olin unohtanut kertakäyttökatetrit tukikohtaamme Makaniin (http:// Georgeen, tällä kolmannen reissumme yrittämällä: Kun tuuleekin niin kovasti ja on jonkin verran kylmäkin ja kun sattui vielä pelkät shortsit jalkaan Ok mä jänistin! Mut jos sit seuraavalla reissulla? Kolmannen kolmas päivä suunnitellun matkamme loppupäästä on valjennut, valkenemassa, naapuritilan, -talon kukot ovat ja muutaman kerran toivotelleet kiekunallaan uuden aamun koittavan. Eilinen on, lienee jo onneksi ohi ja koettelemusten päivä vain ikävä muisto muitten muistojen joukossa. Tehdään tästä päivästä taivahan valtojen suojeluksessa ja varjeluksessa päivä eilistä parempi. Kun eilen aamuvarhaisella heräsin, en tuntenut kroppaani omaksein: jäykisti, kramppasi ja kipuja siellä, toisia täällä. Paluumatka Tsitsikammasta yli neljänkymmenen asteen helteessä oli sittenkin koetellut matkamiestä. Kuumemittari kainaloon ja kuumelukemia aamusta alkaen. Ulkona tavanomainen yli kolmenkympin helle ja hytisin sisällä peiton alla horkassa. Hoo kaks oota, teetä, parasetamolia. Aivan joka kerta en jaksanut yrittää edes vessaan asti, vaan jouduin jopa sängynlaidalta tyhjennykseen: ei niin helppoa, mutta onnistui kuitenkin. Ilman naiseni, vaimoni, rakkaani apua en olisi eilisestä, tämänpäiväisestä selvinnyt. Voi kunpa vaan voisin oikealla tavalla palkita hänen pyyteettömän hoivansa, hellyytensä ja hyvyytensä. My dear God, give me power and give me strength! Onneksi kuume hellitti jo alkuillasta ja matkamme kohti uusia seikkailuja voi jatkua. Ja ehkäpä lopuksi on vielä hyvä palata Capen kentälle, jossa tuhlasin kolmannen Afrikan matkani viimeisen Rand-sataseni kahdenkymmenen minuutin kenttähierontaan. Ergonomisesti suunnitellussa hierontasatulassa sain niska-, selkä- ja käsivarsi- ja käsihieronnan, joka valmisteli mukavasti yön yli lentoa varten. Se satanen sattui mielestäni juuri sopivaan aikaan, paikkaan ja tilanteeseen. Vielä yksi kenttä-, lentokenttätyhjennys ja kotimatka voi alkaa. Näkemiin ihastuttava maa, jonka ainakin eteläisen rannikon infrastruktuuri aivan Suomemme tasoa: jopa vesijohtovesi juoma- ja katetrikelpoista. And few more common things about my three African journeys: I cried during every journey for the scarves of apartheid, scarves that can still now be seen around the cities and towns. And oh how much I still miss back to Africa, to South Africa to Garden Route, how much I miss your beautiful country and wonderful people, your beautiful people and wonderful country! Thank you so much! Otsir Kenestä vuoden toistokatetroija? Vuoden toistokatetroija -arvonimi on moniammatillinen arvostuksen osoitus henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edesauttanut tämän vanhan ja hyväksi havaitun hoitomuodon onnistumista Suomessa. Kyseeseen voi tulla kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen tai asian osalta aktiivinen katetroija. Tärkeää on oman tai jonkun toisen valinnan perusteleminen. Työryhmä, joka koostuu Urhosta, urologista ja Astra Tech Oy:n edustajasta, valitsee sopivimman ehdokkaan arvonimeä kantamaan vuodeksi kerrallaan. Astra Tech Oy palkitsee valitun henkilön kultaisella LoFric-kiertopalkinnolla ja 1000 euron stipendillä. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen Astra Tech Oy:lle -osoitteeseen:

14 Yli kaksikymmentä vuotta toistokatetroinnin puolestapuhujana Toistokatetroinnin tuotespesialistina Pohjois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois- Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Vaasan alueella toimiva Raimo Pulli on työskennellyt LoFric-katetrien parissa yli kaksikymmentä vuotta. Hän tapaa paljon hoitajia, mutta esittelee katetreja myös muun muassa urologeille ja neurologeille. Vuosien saatossa tuotespesialistin työ on muuttunut ja tiedon lisääntyessä myös asenteet ja avoimuus toistokatetrointiin liittyen ovat muuttuneet. Pulli uskookin, että toistokatetroinnin asema pysyy vahvana yhä tulevaisuudessa. Raimo Pulli aloitti lääke-esittelijän työt 70-luvun alkupuolella. Muutamaa vuotta myöhemmin hän siirtyi AstraTechin edeltäjän palvelukseen ja on esitellyt LoFric-katetreja niiden markkinoille tulosta eli vuodesta 1983 asti. Päädyin lääke-esittelijäksi ehkä siskoni esimerkin myötä, joka toimi lääke-esittelijänä 60-luvulla. Toimin aluksi Helsingissä, mutta hain Astralle, kun heillä oli esittelijänpaikka avoinna pohjoisessa. Muutos oli melkoinen. Helsingissä esittelijän työ oli päivätyötä, pohjoisessa se on matkustusta ja vaatii paljon hotelliyöpymisiä, Pulli muistelee. Vuosien kuluessa esittelijän työ on muuttunut. Suurin yksittäinen vaikuttaja on ollut tietotekniikka. Alkuun soiteltiin lennättimestä matkalta, sitten tulivat vähitellen ensimmäiset autopuhelimet, jotka helpottivat yhteydenpitoa asiakkaisiin merkittävästi. Pullin mukaan elämänrytmin kiihtyminen näkyy myös päivittäisessä esittelijän työssä. Se on hektisempää, eikä tapaamisia niin vain saa sovituksi. Työn suunnitteluun onkin panostettava entistä enemmän, jotta pystyy toimimaan järkevällä tavalla. Toistokatetrointi herätti aluksi hämmennystä. Aikaisemmin katetrointi oli steriiliydeltään verrattavissa pieneen kirurgiseen toimenpiteeseen, mutta toistokatetroinnin myötä katetrointi onnistuu erilasissa olosuhteissa ja se voidaan tehdä puhtaasti. Toistokatetrointi mullistikin suhtautumista infektioihin. Epäilijät saivat yllätyksekseen huomata, ettei se lisääkään infektioita, vaan infektiot vähenevät, kun rakko saadaan täysin tyhjäksi. Näin myös antibioottihoitojen tarve on vähentynyt, Pulli kertoo. Myös katetroivien suhtautuminen on muuttunut. Pullin mukaan katetroinnista puhutaan nykyään aiempaan avoimemmin. Esimerkiksi potilastilaisuuksiin osallistuvat katetroijat keskustelevat. Nykyisin etenkin pidempään katetroineet puhuvat varsin avoimesti aiheesta. Täten myös vertaistukea on tarjolla katetroijille aiempaa enemmän. Toistokatetroinnilla on vahva asema, ja Pulli uskoo, että asema tulee pysymään jatkossakin vahvana. Nykyisin on tarjolla aiempaa enemmän erilaisia ja erikokoisia katetrivaihtoehtoja, jotka helpottavat katetrointia erityisesti kodin ulkopuolella. Pulli aikoo seurata myös jatkossa toistokatetroinnin kehitystä tuotespesialistin aitiopaikalta. LoFric-katetreista pyritään kehittämään entistäkin parempia. Turvallisuus on tulevaisuudessakin keskeisin huomion kohde, sillä meille on tärkeää palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Niinpä toivonkin, että asiakkaani ottaisivat yhteyttä minuun kaikissa mahdollisissa mieltä askarruttavissa kysymyksissä liittyen LoFriciin ja toistokatetrointiin, Pulli toteaa. Uusi asiakassihteeri Kirsi Kivimäki aloitti keväällä 2006 Astra Techin asiakassihteerinä. Kirsi on koulutukseltaan hotellivirkailija ja aikaisemmin hän työskenteli lääkealalla vastaanottotehtävissä. Astra Techissä Kirsi hoitaa muun muassa katetritilauksia ja katetrien kotiinkuljetuksia. Kirsi kehottaa ottamaan yhteyttää kaikissa käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä.

15 toistokatetrointi sivu 15 Virtsatieinfektio syntyy kun bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon. Syynä tähän voi olla heikentynyt limakalvopuolustus, sukupuoliyhdyntä tai häiriöt virtsajohdinten toiminnassa. Infektioon voi johtaa huono rakon tyhjentyminen henkilöillä, joilla on esim. selkäydinvamma, suurentunut eturauhanen, diabetes tai MS-tauti. Virtsarakon katetrointi ja virtsatiekivet aiheuttavat myös infektioita. Yleisimpänä muotona on rakkotason infektio. Tällöin infektio on virtsarakossa eikä ole vielä edennyt munuaisiin asti. Oireina ovat tihentynyt virtsaamisen tarve ja kirvely virtsatessa. Virtsa voi muuttua pahanhajuiseksi. Olemme ratkaisseet ongelman, miten maailman parhaiten tutkittu katetri pannaan taskuun. Hoitamaton oireellinen infektio voi edetä munuaisiin ja munuaisten kautta bakteeri voi päästä verenkiertoon. Silloin oireet voivat olla samanlaiset kuin rakkotason infektiossa, mutta lämpö nousee korke- Dokumentaatio voidaan pyydettäessä toimittaa julkaisuina, lyhennelminä tai viitetiedostona. LoFric Primo on täysin uusi katetripakkaus. Tavoitteena on ollut tehdä katetroijien elämä helpommaksi ja turvallisemmaksi.tähän asti on julkaistu yli 25 tieteellistä tutkimusta*, jotka osoittavat kuinka hyvin LoFric toimii sekä lyhytaikaisessa että pitkäaikaisessa käytössä minimoiden riskit vaurioiden syntymisestä. LoFricin ainutlaatuisuuden takaa Urotonic Pintarakenne, joka minimoi kitkan myös poisvedettäessä. Tämä pintarakenne on myös LoFric Primossa luonnollisesti. LoFric Primo sisältää kasteluun tarvittavan veden. Se on taitettava ja mahtuu kätevästi taskuun ja se voidaan avata monella eri tavalla. Käyttömukavuuden ja turvallisuuden välillä ei tarvitse valita LoFric Primossa on molemmat. Ei kompromisseja Astra Tech Oy, PL 96, Espoo. Puh. (09) Fax (09)

16 TILAA LEHTI & ANNA VINKKEJÄ Kysy, anna vinkkejä, tilaa lehti. Kehitä lehteä kanssamme. Lähiaikoina Ahopelto ja Mölsä alkavat vastata toistokatetrointia koskeviin kysymyksiin uroterapeuttien palstalla toistokatetrointi-lehdessä. Palsta ilmestyy lehdessä kahdesti vuosittain. Lähetä kysymyksiä uroterapeuteillemme tai vinkkejä toisille katetroijille sähköpostitse tai postitse osoitteella AstraTech Oy, PL 96, Espoo. Toistokatetrointitietoa nyt suomeksi osoitteessa Ainoa katetri, jossa on Urotonic Pintarakenne Urotonic Pintarakenne tekee katetroinnin miellyttävämmäksi käyttäjälle - koko katetroinnin ajaksi. Tutkitusti - yli 20 vuoden kokemuksella. Astra Tech Oy, Piispansilta 9A, Espoo. Puh. (09) Fax (09)

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tuoteperhe parhaimmillaan

Tuoteperhe parhaimmillaan LoFric-perhe Jokaiselle sopiva katetri kaikkiin tilanteisiin Ympäristöystävällinen valinta* Tuoteperhe parhaimmillaan www.lofric.fi Kun joutuu valitsemaan varmasti oikein Riippumatta siitä, mistä syystä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö Ohje henkilökunnalle 1 Virtsakatetri on vierasesine ja muodostaa aina infektioriskin, joten katetrin laittamisella tulee

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin

LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin a e l c e n v e Vi différ LoFric Sense katetri, joka vastaa arkipäivän haasteisiin Kaikki naiset eivät ole samanlaisia. Eläköön se pieni ero on mottona LoFric Sensen käytölle omatoimiseen katetrointiin,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Ole oma itsesi. UUSI LoFric Origo apunasi

Ole oma itsesi. UUSI LoFric Origo apunasi Ole oma itsesi UUSI LoFric Origo apunasi Rannalla. Valinta, joka on aina oikea. Matkalla. Kotona. Kylässä. Töissä. Ulkoillessa. Lomalla. UUSI LoFric Origo katetri, joka on suunniteltu tekemään elämästä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi

Toistokatetrointi. toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE. www.lofric.fi Toistokatetrointi toisenlainen tapa tyhjentää rakko NAISILLE www.lofric.fi Rakon tyhjentäminen voi muodostua ongelmaksi kenelle tahansa, missä tahansa. Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012

POTILASOHJE 1 ensitieto 26.3.2012 VIRTSARAKKOSYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu virtsarakkosyöpä, johon sairastuminen voi herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Haluamme antaa tietoa sairaudestasi, jotta selviytyisit mahdollisimman

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007 Moi! Olen Emma ja olen 10 v. Olen ajanut motocrossia noin 3 ja puoli vuotta ja tämänhetkinen pyöräni on KTM 85cc SX. Ajan Botnia Dirt Riders (BDR) seurassa Vaasassa. Olen osallistunut Women MX Camp: iin,

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Sisun tarina - ponsetiperusteinen hoito tankokengillä 2008>

Sisun tarina - ponsetiperusteinen hoito tankokengillä 2008> Sisun tarina - ponsetiperusteinen hoito tankokengillä 2008> 2008 Syksyllä saimme tietää poikamme kampurajalasta rakenneultrassa. Maailma heitti hetkessä häränpyllyä. Jalan todennut lääkäri totesi että

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot