Pohjois-Karjalan työllisyystilanne tänään ja tulevaisuuden näkymät

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan työllisyystilanne tänään ja tulevaisuuden näkymät Ulla Mauranen työvoimapalveluasiantuntija Työllisyys, osaaminen ja kulttuuri -yksikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus

2 Demografinen muutos Väestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Muutokset työmarkkinoilla uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys koulutustarjonnan mitoitus aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutukset uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet

3 HEMAASU: Pohjois-Karjala MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, KUNTATALOUS JA ALUETUOTE SEKÄ NIIDEN ENNAKOINTI HEMAASU Pohjois-Karjala TEM Seutukuntapohja Tavoitteet * Seudun BKT kasvaa v ,9 * Seudun työn tuottavuus kasvaa v ,0 TK:n trendiennusteen muk. muuttoero Toteut VÄESTÖ, TYÖLLISYYS Toteutuma 2007/ Tavoite MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 66,8 68,1 68,0 68,4 67,9 68,7 70,6 72,7 74,5 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,8 98,2 98,7 98,6 98,5 98,5 98,5 98,5 98,5 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 25,1 19,2 16,9 14,8 16,6 9,1 5,1 3,1 2,5 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 50,2 55,2 56,7 58,8 56,9 62,8 67,5 71,1 73,3 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 2,06 1,77 1,68 1,59 1,71 1,60 1,58 1,57 1,56

4 Työvoiman tarjonta ja kysyntä seutukunnittain TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Joensuun seutukunta TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Pielisen Karjala TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ Keski-Karjala Työvoima Työvoima Työvoima Työpaikat Työpaikat Työpaikat

5 Ennakoitu työpaikkakehitys: Pohjois-Karjala (VATT Tavoiteura 2010) 2008 = 100,0 120,0 110,0 100,0 90,0 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja majoitus Kuljetus Kiinteisö-, vuokraus-, tutkimus 80,0 70, Vuosi Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut

6 Pohjois-Karjalan työllisyystilanteesta Pitkään jatkunut korkea työttömyys osin periytyvää Aktivointiaste korkea kaikissa asiakasryhmissä Maan korkein rakenteellisen työttömyyden osuus työttömistä Nuoret ja osaavin työnhakijajoukko keskittyy Joensuun seudulle, reuna-alueet ikääntyvät Osaajapulaa ei työvoimapulaa: nuorilla, maahanmuuttajilla ja ikääntyvillä työnsaanti vaikeaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus

7 Nuorten työttömyydestä Työttömyys vähentynyt, nyt kehitys tasaantunut Virtaama yli 3 kk työttömyyteen pieni, 12.4 % Aktivointiaste korkea, haasteena pysyvämpi työllistyminen Palveluverkosto toimii hyvin, yhteistyö sujuvaa Haasteena mielenterveyspalvelujen saatavuus Huolena koulutuspaikkojen vähentäminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

8 Työhallinnon toimissa olevat sukupuolen mukaan, elokuu 2011 Tuetussa työssä Työvoimakoulutuksessa Omaeht. opiskelussa tyött.turvalla Työharj./työelämävalmennuksessa Kuntouttavassa työtoiminnassa Miehet Naiset Vuorottelupaikkaan työllistettynä Pohjois-Karjalan ELY-keskus

9 Rakennetyöttömyydestä Rakennetyöttömien osuus korkea, 68% työttömistä Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ollut maltillista, johtuen jo korkeasta tasosta sekä aktivointiasteesta Aktiivitoimien vaikuttavuuden nosto tavoitteena Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pidettävä mielessä Pohjois-Karjalan ELY-keskus

10 9000 Vaikeasti työllistyvät Pohjois-Karjalassa vuosina I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

11 25,0 Rakennetyöttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Koko maa Pohjois-Karjala

12 20 Aktivointiaste, pitkäaikaistyöttömät (keskim./vuosi) (1.-8.) Koko maa Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan ELY-keskus

13 3500 Rakennetyöttömien eri ryhmät Pohjois-Karjalassa, keskim./vuosi Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Toimenpiteeltä työttömäksi Toimenpiteeltä toimenpiteelle (1.-8.)

14 40,0 Yhteisöihin työllistettyjen osuus kaikista palkkap.työllistetyistä (keskim./vuosi) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, (1.-8.) Koko maa Pohjois-Karjala

15 TYÖLLISYYS, OSAAMINEN JA KULTTUURI -YKSIKKÖ Toiminnan painopisteet v Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano, pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen, sähköisten palvelujen lisääminen Työvoimapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen TE-palveluverkkosuunnitelman toimeenpano TE-toimistojen uuden, palvelulinjoihin perustuvan palvelumallin täysimääräinen käyttöönotto Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen ja erillisrahoituksen keinoin Ohjauspalvelujen saatavuuden koordinointi (?) Kulttuurin toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen 15

16 TE-palveluverkkouudistus v Yksi maakunnallinen TE toimisto Kuusi täyden palvelun toimistoa: Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Outokumpu, Joensuu, Kitee Kaksi työvoiman palvelukeskusta: Keski-Karjala (4 kuntaa), Joensuun seutu (6 kuntaa) Yritys- Suomi seutupalvelusopimus (yritysneuvonta) Yhteispalvelupisteitä kunnan kanssa, kehittyneet monikanavapalvelut Pohjois-Karjalan ELY-keskus

17 Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi HO: Käynnistetään hallituskauden kestävä kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. HO: TYP-toimintamalli ulotetaan koko maahan. TYP-toimintamalli ja Kuntakokeilu on tarkoitus kytkeä toisiinsa Kokeilukunnissa päävastuu työmarkkinoille kuntouttavista palveluista kunnalla, TYP:ssa työskentelevä TE-toimiston henkilöstö osallistuu palvelutarpeen arvioimiseen ja tekee päätökset työvoimapalveluista Kunnat toteuttavat palvelut moniammatillisena, yhden luukun periaatteella Painopiste kuntien esittämissä ratkaisuissa vaikeimmin työllistyvien työmarkkinakelpoisuuden edistämiseksi Kokeilun asiakkuus määräytyy palvelutarpeen mukaisesti Työmarkkinoille kuntouttavia palveluja kehitetään: välityömarkkinat, työ- ja koulutusmallit, työpankkikokeilu, työpaikkojen etsintä, jne. Valtio ja kunnat osallistuvat rahoitukseen Valtion rahoitus: työllisyyspoliittinen avustus, työvoimapalvelut ja täydentävät palvelut Rahoitukseen bonus-järjestelmä V kokeiluun 5 milj. euroa, myöhemmin 20 milj. euroa / vuosi TEM, Kuntaliitto, STM sekä kuntien ja TE-toimistojen edustajat määrittelevät kokeilun tavoitteet, sisällön ja rahoituksen alkuvuodesta Kokeilukunnat valitaan keväällä ja kokeilu käynnistyy syyskuussa. 17

18 Palkkatuen suuntaaminen ja kehittäminen 18 Hallitusohjelman mukaan työttömien työllistymistä yksityisiin yrityksiin palkkatuella lisätään ja palvelu- ja työllistämistoimintaa harjoittavien järjestöjen palkkatuen perusteet (de minimis) tarkastellaan uudelleen. Eduskunnalle laaditaan selvitys palkkatukeen vuonna 2010 tehtyjen muutosten vaikutuksista vuoden 2011 loppuun mennessä. Palkkatuen sisällölliset muutostarpeet (mm. rekrytointituki) arvioidaan mennessä ja mahdolliset säännösmuutokset tulevat voimaan 2013 alussa Palkkatukea koskevan TEM:n ohjeen muutostarpeet (erityisesti edelleensijoittaminen ja palkkatuen myöntäminen elinkeinonharjoittajalle) arvioidaan ja mahdolliset muutokset tehdään mennessä

19 Toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistuminen edistämiseksi Ohjelmalla parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen. Nykytilan analyysi kehittämistarpeineen valmistuu loppuvuonna Laajapohjainen ryhmä, jossa mukana mm. TEM, STM, Kela, työeläkelaitokset, työmarkkinajärjestöt, Kuntaliitto, Vates-säätiö ja muita osatyökykyisiä edustavia järjestöjä, valmistelee toimintaohjelman vuoden 2012 loppuun mennessä. Ohjelman toimeenpano tapahtuu vaiheittain ja käynnistyy Työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi; nyt neljä työpankkia, v neljätoista.

20 20 Työttömien terveyspalvelut, työkyvyn arviointi ja ohjaaminen palveluihin Työttömien terveydenhuoltopalveluja kehitetään ja lisätään TEM:n työryhmän ehdotusten pohjalta. TEM valmistelee vuoden 2011 loppuun mennessä ohjeen työttömien ohjaamisesta terveydentilan/työkyvyn arviointiin sekä työvoimapalvelujen käytöstä em. tilanteissa. Varataan riittävät resurssit työttömien työkyvyn arviointiin ja palveluihin ohjaamiseen sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin palveluihin Parannetaan monialaisen kuntoutuksen (mm. ammatillinen, sosiaalinen, lääkinnällinen) asiakaslähtöisyyttä. Selkiytetään kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita sekä kuntoutusprosessia. Laaditaan selvitys monialaisesta kuntoutuksesta.

21 Työttömyysturvajärjestelmän selkeyttäminen Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää koskevat säännökset uudistetaan. Tavoitteena on entistä nopeampi työllistyminen. HE on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle lokakuussa 2011 ja säännökset on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuoden 2012 alussa. Nuorten, yrittäjien ja itsensä työllistävien työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä selvitetään. Mahdolliset säännösmuutokset toteutetaan HE:llä, joka annetaan eduskunnalle alkuvuonna 2012.

22 Työttömät työnhakijat (ml. henk.koht.lom.) Pohjois- Karjalassa vuosina I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Pohjois-Karjalan ELY-keskus

23 TYÖTTÖMIEN OSUUS TYÖVOIMASTA, elokuu 2011 LIEKSA OUTOKUMPU JOENSUU TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI 14,8 14,3 14,0 13,5 13,2 NURMES ILOMANTSI VALTIMO RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI KITEE 12,6 12,3 12,2 12,1 11,6 11,5 JUUKA LIPERI 10,2 10,6 KONTIOLAHTI 9, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

24 Työttömät työnhakijat iän mukaan Lähde: TEM, työnvälitystilastot v v v v v v v v v. yli 60 v Lokakuu 2010 Lokakuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus

25 Mom määrärahat, Pohjois-Karjala ( käyttö, 2011 määräraha, 2012 arvio: -10 % v alkup. määrärahatasosta) (arvio) Pohjois-Karjalan ELY-keskus

26 80,0 Nuorten työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta 60,0 40,0 20,0 0,0-20,0-40,0 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 Koko maa Pohjois-Karjala

27 2500 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa vuosina I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

28 Työllisyysaste (työllisten osuus v. väestöstä) Pohjois-Karjalassa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Pohjois-Karjalan ELY-keskus

29 Työttömyysaste (15-64 v.) Pohjois-Karjalassa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Pohjois-Karjalan ELY-keskus

30 Nuorten työttömyysaste (15-24 v.) Pohjois-Karjalassa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Pohjois-Karjalan ELY-keskus

31 Ulkomaalaisten työttömyysaste Pohjois-Karjalassa Lähteet: Tilastokeskus työssäkäyntitilasto (työvoima), TEM työnvälitystilasto (työttömät) Pohjois-Karjalan ELY-keskus

32 Rekrytointiongelmat Pohjois-Karjalassa Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus