Kuntatyö murroksessa Anette Palssa: Kilot alas ajattelemalla 16. He saivat TTT-lehden tunnustuksen! 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatyö murroksessa 20 31. Anette Palssa: Kilot alas ajattelemalla 16. He saivat TTT-lehden tunnustuksen! 9"

Transkriptio

1 T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I ttttyö Terveys Turvallisuus ,00 He saivat TTT-lehden tunnustuksen! 9 Anette Palssa: Kilot alas ajattelemalla 16 Kuntatyö murroksessa Miten puuttua kiusaamiseen työpaikalla Säteilyä mastotöissä toimi oikein! Maatilan isäntä pukeutuu verkkosukkiin

2 VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN Uutuus Star Roller vastaa vaativimpiinkin haasteisiin. Nilkkavammojen ehkäisemiseksi varren nilkkaosa on tuettu viskoelastisella Memory foam -pehmusteella, joka on kehitetty toimimaan Sievin muista malleista tutun Boa -kiristysmekanismin kanssa. Nauhojen kiristys säädetään rullaa pyörittämällä, jolloin nauhamekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ja kohdistaa tuen oikeaan kohtaan. Uudistettu FlexStep -pohja säilyttää joustavuutensa entistäkin paremmin myös pakkasolosuhteissa, minkä ansiosta pohjan pito paranee. Turvallisuutta parantavat heijastimet, joiden avulla näyt myös pimeässä. Star Rollerin metalliton varvassuoja, paksu vuori ja lämpöpohjalliset pitävät jalkasi lämpiminä. Teräksinen naulaanastumissuoja antaa parhaan turvan teräviä esineitä vastaan. Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08)

3 Statiivi SIEVI STAR ROLLER UUTUUS! CTC CTC Star Roller+ S OPM EN ISO 20345: S3 SRC Star Roller XL+ S OPM EN ISO 20345: S3 SRC

4 ttttyö Terveys Turvallisuus JUSSI PARTANEN KUNNAT MUUTOKSESSA Joka viides meistä työskentelee kunnassa 22 Uuden edessä Myllerrykset riepottavat kuntaväkeä. 24 Miten pärjäätte muutoksessa? Turvallisuus Terveys Työ 27 Tätä on hyvä johtaminen Julkinen sektori sai hyvän johtamisen kriteerit. 28 Kuntapomot koetuksella 30 Työvuorot punaisella 32 Renkaat rullaamaan työssä oppien 34 Monta tietä osaajaksi 31 Tätä mieltä: Minna Liminka 36 Muistimme on tarinallinen 39 Hyvää henkeä: Haloo, kiusaaja riittää jo! 41 Liikettä niveliin: Lempeää liikettä selälle 42 Rehellisyys häikäisi Päihdetyön valmennus eteni käännekohtaan. 44 Tarkastaja uran alussa 46 Säteily voi polttaa mastotyössä 48 Tuotteet 50 Käsimerkit kohdalleen 52 Tapaturmainen kuolema MITEN PYYHKII, KUNTAVÄKI? Isojoen kunnanjohtaja Linda Leinonen hakee työhön tsemppiä liikunnasta. LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN ANETTE PALSSAN. Lehdessä lisäksi 16 Henkilö: Laihtuminen alkaa pääkopasta Ravitsemusterapeutti Anette Palssan mukaan kilojen karistaminen vaatii aikaa ja ajattelua. Vakiosivut 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 12 TTT-Digi 14 Kirjeitä lukijoilta 14 Sarjakuva T & T & T 54 Äänestä kiinnostavin juttu 55 Miten meni tänään? 57 Julkaisut 58 Ensi numerossa 59 Takaikkuna 44 UUSI TARKASTAJA ASTUI REMMIIN Vastavalmistunut Sami Kajander aloittaa uraansa työsuojelun valvontatehtävissä. ANNA DAMMERT 41 TAUKOJUMPPA HELLII SELKÄÄ KKI-OHJELMA/JUHA SORRI MITÄ KÄYNTI AA-RYHMÄSSÄ opetti päihdeohjelman kehittäjille? 42 4 ISSNL ISSN ISSN

5 Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Puh (vaihde) Faksi Sähköposti: Internet: Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh Toimitussihteeri Helinä Kujala puh Marja Sarkkinen puh Toimittaja Susanna Kaaja puh Graafikko Ella Smeds puh Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh Ilmoitukset Ingmar Qvist puh Raija Korpi, puh Iris Poutanen puh Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puh /rekisteri Faksi Sähköposti: Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh Sähköposti: Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 15 Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki (LT 2013) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 Sankareita elämän OLIN KURSSIKOKOUKSESSA. Valmistumisestamme ammattiin on kulunut 40 vuotta. Me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen. Näin lauloi J. Karjalainen nuoruutemme vuosina. Nykymeno on armottomampaa. Sankarit jatkavat, luuserit irtisanotaan. Näinkö se elämä menee? No ei nyt ihan. Mutta hyväkään työ ei enää riitä. Työterveyslaitoksessa olemme juuri käyneet yt-neuvottelut ja joutuneet irtisanomaan joukon pitkäaikaisia työntekijöitämme. Samaan aikaan ulkoiset odotukset työmme tuloksista ovat vain lisääntyneet. Pääjohtajana tunnen olevani puristuksissa puun ja kuoren välissä mutta vastuu päätöksistä on silti kannettava. Toisaalla ovat henkilöstön oikeutetut odotukset, toisaalla talouden kovat reunalait. Julkinen valta, maan hallitus, kun on viisaudessaan päättänyt, että työterveyteen ja -turvallisuuteen saa riittää pienempikin euromäärä. Työterveyslaitoskin on osaltaan julkinen toimija: koulutamme, tutkimme, ohjaamme ja vaikutamme työhyvinvoinnin edistämiseksi ministeriön kanssa neuvotellun tulossopimuksen mukaisesti. Kun eurot vähenevät, on meidän löydettävä uusia tapoja toimia. Yhteisen tekemistä voi tukea arkisinkin keinoin: tervehtimällä, kiittämällä, hyvät suoritukset huomioimalla, yhdessä ideoimalla ja työkavereita arvostamalla. MERKITYKSELLINEN JA MIELEKÄS TYÖ on tärkeä asia. Julkinen sektori tulee tarvitsemaan lähitulevaisuudessa ainakin uutta työntekijää, vain korvaamaan eläkkeelle poistuvia. Entä jos alalla olevat kokevat, että työn mielekkyys on kadonnut ja siksi haluavat vaihtaa työpaikkaa? Byrokratia on tehokas tapa tukahduttaa työmotivaatio ja innostus. Yksityiseltä sektorilta omaksutut johtamismallit, tulosohjaus ja tulospalkkaus ovat yleistyneet julkisella puolella. Palveluntuottajia kilpailutetaan, ja palveluja hankitaan yksityiseltä sektorilta. Julkisen palvelun motivaatiolla on suuri merkitys. Se kohottaa työntekijän ja organisaation suoritustasoa. Työntekijät odottavat, että heidän ponnistelujensa tulokset myös näkyvät jossain. Yt-neuvottelujen aikakautena kannattaa muistaa myös sisäisen motivaation merkitys. Se on tärkeää paitsi itse työn tekemisessä ja palvelujen laadun takaamisessa, myös meille asiakkaille, sankareille ja luusereille yhtä kaikki. KURSSIKOKOUS OLI MIELEENPAINUVA. Jo harmaantuneet kurssikaverit olivat tuoneet mukanaan aikuisen minänsä ja olivat hyvällä tuulella. Vuosikymmeniä sitten vaadimme kaikkea lisää: palkkaa, työuraa, omistusta, viihdykettä. Nyt olen huomannut että lisää ei kestäkään ikuisesti. Maailma on kaaoksessa, talous taantumassa ja yt-neuvottelut kukkivat. Aito sankaruus on kaukana irtisanomislappujen jakamisesta. Mutta silti on purtava hammasta ja pärjättävä. Muuta tietä ei ole. Helsingissä 26. marraskuuta 2013 On purtava hammasta ja pärjättävä. Muuta tietä ei ole. ISO Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 5

6 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Esa Asikainen, 39, aluehuoltomies Työskentelen Korkeasaaren eläintarhassa ulkoalueiden huoltajana ja toimin myös työsuojeluasiamiehenä. Pidän tosi paljon ulkotöistä ja tästä ympäristöstä. Talvella tärkein tehtävämme on liukkauden torjunta. Hiekoituslaatikot viedään paikoilleen ja talvityövälineet huolletaan vuosikellon mukaan jo syksyllä. Minusta vuodenaikojen ja säätilojen vaihtelut ovat hienoja, mutta aasianleijona Mohan voi olla siitä eri mieltä. TEKSTI JA KUVA: TAINA VÄRRI 6

7 THINKSTOCKPHOTOS SOITTOTUKI TOI PALKINNON Vaskisoittimien soittotukien pitkäjänteinen kehittäminen toi vuoden 2013 ergonomiapalkinnon ERGObrass Oy:lle. Suomen Ergonomiayhdistyksen myöntämän palkinnon perusteluiden mukaan soittotuki helpottaa soittamista ja vähentää raskaiden soittimien yläraajoille ja selälle aiheuttamaa kuormitusta. Vaskisoittimia kannatellaan yleensä pelkästään koholle nostettujen käsien varassa. Soittimien paino on vuosien mittaan kasvanut. Tästä syystä vaskisoittimien soittajilla on usein hartioiden ja käsien kipuja. Tukea käytettäessä soitin tuetaan säädettävän varren avulla tuoliin, vyötärölle tai lattiaan. Kädet, hartiat ja ylävartalo pysyvät rentoina, hengitys tehostuu ja asento pysyy ryhdikkäänä. Samalla pienennetään liikuntaelimistön sairauksien ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden riskiä. SK TYÖTERVEYSPÄIVILLÄ SANOTTUA Työterveyslaitoksen järjestämät Työterveyspäivät pidettiin Messukeskuksessa Helsingissä lokakuussa. Jos teet hyvin työsi tänään, se vaikuttaa siihen, miten huomenna menestyt. HR- ja kehitysjohtaja Virpi Ojakangas, Adecco Finland Oy Pokerissa pelaaja saa, mitä ansaitsee. Paras lopulta voittaa. Pokeriammattilainen Aki Pyysing ELMERI-havaintomenetelmä on meillä kääntynyt muotoon: Erittäin Laiskat Mestarit Etsivät Roskia Innokkaasti. HSEQ Manager Panu Kangas, Eka Synthomer Oy Siivooja on tulevaisuuden ammatti. Sitä on vaikea automatisoida. Vanhempi tutkija Anu Järvensivu, Työterveyslaitos Aika moni on valmis heittämään ensimmäisen kiven ja sanomaan, että tuo ihminen on outo. Mutta olisiko Nokia yhä meillä, jos työyhteisöissä siedettäisiin nykyistä enemmän luovaa hulluutta? Psykologi Vesa Nevalainen, Helsingin kaupunki HEI, TYÖSUOJELU- TEHTÄVÄÄN VALITTU! Varmistathan, että työnantajasi ilmoittaa nimesi ja yhteystietosi työsuojeluhenkilörekisteriin, jota ylläpitää Työturvallisuuskeskus. Työsuojeluhenkilöilmoituksen tekee työsuojelupäällikkö tai muu työnantajan valtuuttama henkilö. Ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin työsuojeluhenkilörekisteristä. Kun tiedot ovat ajan tasalla rekisterissä, varmistat myös Työ Terveys Turvallisuus -lehden saannin. Lisätietoja: >Työsuojeluhenkilörekisteri Irtisanottu kaipaa kuuntelua ja kunnioitusta, ei voivottelua. Psykologi-lehti 7/2013 Olen epäonnistunut jääkiekkoilija. Salibandyn maailmanmestari ja Suomen mestari Mikko Kohonen Työurien pidentämisessä työelämän laadun kehittäminen on tärkeämpää kuin eläkeiän nostaminen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Työterveyshuollon kieli on vaikeaa yritysjohtajille. Voisiko esimerkiksi terveystarkastusta kutsua työkuntokatsaukseksi? Työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen, Itella Oyj HUOLTAMOILTA MUUTAKIN KUIN MÄTTÖRUOKAA Vuoden 2013 Virkeät 24 h -huoltoasemat on valittu. Työterveyslaitoksen Nuori kuski osaa! -hanke palkitsi huoltoasemia, jotka ottavat ruokatarjonnassaan ja mainonnassaaan huomioon ammattikuljettajien tarpeet ja työkyvyn. Virkeät huoltoasemat valittiin nyt kolmannen kerran. Vuosien varrella esimerkiksi terveelliset yöruokavaihtoehdot ovat lisääntyneet ja tasoerot huoltamoiden välillä kaventuneet. Vaikka suosikkiannoksia ovat edelleen lehtipihvi ja jauheliharuoat, yhä useampi ammattikuljettaja vaihtaa ranskanperunat kokoperunoihin ja salaatinkastikkeen kevyempään vaihtoehtoon. Valinnat ja raadin perustelut: ABC Nihtisilta, Espoo. Ammattikuljettajat otetaan huomioon ruokalistojen ja uusien ruokien suunnittelussa. Koponen Jari-Pekka, Joroinen. Tuoteinformaatio ohjaa terveellisiin ruokavalintoihin. Neste Motorest Eläintarha, Helsinki. Asiakaslähtöinen yökeiton pioneeri. Shell Helmisimpukka Laukaa Lievestuore. Pieni ja virkeä kohtaamispaikka, joka tarjoaa aamupuuroa. Teboil Kivihovi, Suomusjärvi. Avoin työilmapiiri ja monipuolinen päiväkeittiö. SK 213 kuntaa eli kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on päättänyt kehittää savuttomuutta. Lisätietoja ja ohjeita savuttomuuden edistämiseen työpaikalla: 7 THINKSTOCKPHOTOS

8 KYSYMYS vastaus Harkitsemme työpaikalla, että koko henkilöstölle jaettaisiin askelmittarit. Tavoite on lisätä työntekijöiden liikkumista. Mikä vaikutus askelmittarilla on päivittäiseen aktiivisuuteen? ASKELMITTARI, samoin kuin esimerkiksi sykemittari tai liikuntapäiväkirja, voi kannustaa ja motivoida liikkumaan sekä helpottaa tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista. Tutkimusten mukaan on myös mahdollista, että jakamalla työtekijöille askelmittarit ja kannustamalla heitä liikkumaan enemmän voi pienentää työntekijöiden keskimääräistä painoindeksiä, parantaa veren sokeriarvoja ja elämänlaatua. Kuitenkin tutkimuksissa havaittujen epävarmuustekijöiden vuoksi ei voida olla varmoja siitä, että näin tapahtuu varmasti juuri teidän työpaikallanne. Suositusten mukaan meidän tulisi kävellä vähintään askelta päivässä. Tämä riittää terveyden ylläpitämiseen, mutta jos tavoitteena on esimerkiksi kilojen karistaminen, askelia pitäisi kerryttää enemmän. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että harjoittaisimme ainakin 30 minuuttia melko intensiivistä liikuntaa useana päivänä viikossa. Se vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin, diabetekseen ja joihinkin syöpiin. Kuitenkin alle 40 prosenttia maailman väestöstä liikkuu tämän suosituksen mukaisesti ja liikunnan määrä näyttäisi olevan vähenemässä entisestään. VASTAAJANA ERITYISASIANTUNTIJA JANI RUOTSALAINEN TYÖTERVEYSLAITOKSESTA. TIETEEN JA TOTUUDEN ASIALLA Professori David Michaels oli pääesiintyjänä Työterveyslaitoksen tutkimuspäivässä Helsingissä 22. marraskuuta. Michaels toimii Yhdysvaltojen työsuojeluhallinnossa, Occupational Safety and Health Administrationin (OSHA) apulaispääsihteerinä. Michaels on kirjoittanut huomiota saaneen kirjan Doubt is Their Product, jossa hän kuvailee teollisuuden ja tieteen välistä ristivetoa Yhdysvalloissa. Michaelsin mukaan jotkin teollisuusyritykset ovat tietoisesti pyrkineet hämärtämään tutkimustuloksia, jotka kertovat niiden valmistamien tuotteiden terveyshaitoista. Räikein esimerkki tästä on tupakkateollisuuden harjoittama lobbaus, joka on Michaelsin mukaan ollut historian pitkäaikaisinta, tehokkainta ja seurauksiltaan vakavinta. Tupakkateollisuus ymmärsi, että niin kauan kuin voitiin epäillä tiedettä, joka tuo esiin tupakan ja sairauksien yhteyden, se saattoi viivyttää tupakan vastaista sääntelyä, Michaels sanoo. Teollisuuden strategiana oli synnyttää epäilyä, hämmennystä ja kiistelyä tieteellisten tulosten ympärille. Se palkkasi tutkijoita kyseenalaistamaan epidemiologisten tutkimusten tuloksia ja tuotti maailmalle myös omaa, puolueellista tutkimusta. Michaelsin mukaan strategiaa käytetään edelleen. Ajankohtaisista esimerkeistä tunnetuin ja ehkä vaarallisin on ilmastonmuutos, Michaels sanoo ja viittaa kasvihuonepäästöjen haitallisuuden kyseenalaistamiseen. David Michaels PÄÄVAMMOISTA VAKAVAT SEURAUKSET Mikä sitten saa teollisuuden ohjailemat tutkijat toimimaan niin? Onko aina kysymys rahasta? Arvelen, että useimmat heistä uskovat kirjoittamaansa asiaan: esimerkiksi siihen, että jokin kemikaali ei ole haitallinen tai että altistumisen ja terveyshaitan yhteyden osoittava tutkimustulos on virheellinen. Michaels uskoo myös, että rahoitus vaikuttaa todennäköisyyteen omaksua rahoittajan toivoma näkemys. Hän siteeraa yhdysvaltalaista kirjailijaa Upton Sinclairia: On vaikeaa saada ihminen ymmärtämään jotain, kun hänen palkkansa riippuu siitä, että hän ei ymmärrä sitä. Työterveyslaitos järjestää tutkimuspäivän vuosittain. Sen pääesiintyjä on Jorma Rantanen -luennoitsija, joka on kansainvälistä mainetta saavuttanut ja työterveyttä sekä työturvallisuutta edistänyt henkilö. Tilaisuus on kunnianosoitus Työterveyslaitoksen entiselle pääjohtajalle, professori Jorma Rantaselle. HK UUTISIA ULKOMAILTA Joka vuosi yli miljoona ihmistä päätyy sairaalaan päävamman vuoksi Isossa-Britanniassa, kertoo Health & Safety International -lehti marraskuun 2013 numerossaan. Osa vammoista syntyy työpaikoilla, ja syynä on usein esineen putoaminen päähän. Tällaisia vammoja maassa raportoidaan vuodessa. Päävammojen seurauksia voi olla vaikea ennustaa. Suojakypärän käytöstä muistuttavan artikkelin mukaan päävammojen tyypillisiä vaikutuksia aivoihin ovat: SHAWN T. MOORE KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: >Osallistu >Kysy asiantuntijalta muistivaikeudet ongelmanratkaisun ja suunnittelukyvyn heikentyminen ymmärtämisen ja kommunikoinnin vaikeus keskittymiskyvyn heikentyminen havainto- ja arviointikyvyn puutteet epäasiallinen käyttäytyminen reaktioiden hidastuminen aloitekyvyttömyys fyysisen tuntoaistin heikentyminen persoonallisuusmuutokset toimintakyvyn heikentyminen Health & Safety International -lehteä julkaisee Bay Publishing Ltd. 8

9 Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? artissa voi konsultoida mieltä painavista tapahtumista kahvikupin äärellä V ja saada huojentavan, helpottuneen olon ja tukea omille päätöksilleen. ALKOHOLI REIPPAASTI PUHEEKSI Lue lisää TTT-Digistä! tttdigi HELINÄ KUJALA Vartissa tehdään värikäs ja terveellinen hedelmäsalaatti työkavereiden kesken piristämään päivää! Voi keittää kahvit koko porukalle ja istahtaa juomaan ne yhdessä. Samalla voi jutella rennosti muustakin kuin työasioista, jolloin tutustuu paremmin työkavereihin ihmisinä. Meillä on jo vuosia tulostettu humoristisia liikennevahinkovakuutusselityksiä ja lääkärin diagnoosipurkuja ja muuta, mitä netistä löytää, ja luettu niitä kahvitunnilla. Nauru on vahvistanut osaston vatsalihaksia ja laukaissut jännitteitä huomattavasti. Melkein aina porukat poistuvat silmäkulmiaan pyyhkien tauoilta! Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: >15 minuuttia -palsta EUROSAFETY 2014 HUOMIOI TYÖVAATTEET Kansainvälinen turvallisuusalan messutapahtuma EuroSafety 2014 Tampereella on valinnut kärkiteemakseen huomio- ja työvaatteet. Huomiovaatteet sopivat tapahtuman syksyiseen ajankohtaan Muut työvaatteet tuovat mukaan myös trendikkyyden: työssä tarkoituksenmukaisen asun on näytettäväkin hyvältä. EuroSafety 2014 esittelee lisäksi muun muassa kuulonsuojainten kommunikaatiotekniikan uutuuksia. Tapahtuman kanssa samaan aikaan Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa järjestetään Työhyvinvointi messut ja hitausalan Nordic Welding Expo MK AHA-hankkeen ryhmään kuuluvat Marketta Kivistö (vas.), Anne Kujasalo, Aija Logren, Katrimaija Luurila ja Leena Hirvonen. Innostus asiaan, jolla on tärkeä merkitys sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti. Selkeä sanoma ilman moralisointia. Ymmärrys yhteistyön voimaan. Nämä asiat painottuivat, kun TTT-lehti päätti vuoden 2013 Hyvän työelämän puolestapuhujasta. Tunnustuksen saa Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan -hankkeen viisikko: Leena Hirvonen, Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö ja Aija Logren. Vuonna 2011 alkaneessa hankkeessa erityisasiantuntija Hirvonen, asiantuntija Kujasalo ja koulutuskoordinaattori Luurila ovat kouluttaneet useita työpaikkoja ja työterveyshuoltoja ehkäisevään päihdetyöhön. Tutkijat Kivistö ja Logren taas ovat selvittäneet muun muassa sitä, mikä estää ja edistää alkoholikulttuurin kehittämistä työpaikoilla. TTT-lehden lukijoille AHA-hanke on tullut tutuksi päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennuksesta, jonka etenemistä on seurattu kuluneen syksyn numeroissa. Valmennuksen uusimmista vaiheista kerrotaan tämän lehden sivuilla Hankkeen pääviestit ovat: Alkoholin ympäriltä pitää riisua turha salamyhkäisyys myös työelämässä. Liialliseen juomiseen puuttuminen on kaverista välittämistä. AHA-viisikko toivoo, että alkoholinkäytöstä sekä sen vaikutuksesta työkykyyn ja työturvallisuuteen voidaan puhua kaikilla työpaikoilla avoimesti ilman tabuleimaa. Toinen toive on, että päihdeohjelma on laissa määrätty pakolliseksi työpaikoille. Jos nämä toiveet toteutuvat, silloin työelämään liittyvä ehkäisevä päihdetyö on hyvällä pohjalla. TTT-lehti myöntää tunnustuksen vuosittain. Kunniakirja luovutetaan AHA-hankkeen päätösseminaarissa Työterveyslaitoksessa Helsingissä 11. joulukuuta. HK Lisää tunnustuksesta: 9

10 Duunitohtori LIISA TAKALA 10 Saako työnantaja vaikuttaa sairausloman pituuteen? Työnantajallani on työterveyshuoltosopimus yksityisen lääkäriaseman kanssa. Eräälle työntekijälle työterveyslääkäri sanoi, että antaisi kyllä enemmän sairauslomaa, mutta työnantaja on ohjeistanut antamaan vain kolme päivää. Muualta saadut lääkärintodistukset eivät kelpaa työnantajalle, vaan todistukset pitää hyväksyttää omilla työterveyslääkäreillä, jotka joskus muuttavat sairauslomia lyhyemmiksi. Luulisi hoitavan lääkärin olevan parempi arvioimaan tätä asiaa. Menetelläänkö tässä nyt ihan oikein? - T.E. Työntekijän esittämä lääkärintodistus on lähtökohtaisesti sellaisenaan hyväksyttävä selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä. Työnantaja voi kuitenkin edellyttää toisen lääkärin tai esimerkiksi työterveyshuollon kannanottoa sairausloman tarpeeseen silloin, kun on perusteltua syytä epäillä, että lääkärintodistukseen merkitty lääketieteellinen arvio on virheellinen. Alakohtaisesti voi olla myös asiaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Lääkärin tehtävänä on arvioida työntekijän sairaudesta johtuva toiminta- ja työkyvyn alenema. Työnantajalla ei ole oikeutta ohjeistaa hoitavaa tai työkykyä arvioivaa lääkäriä tässä asiassa. Uusi lainsäädäntö muuten edellyttää, että työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauslomasta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut 30 päivää, jotta työterveyshuolto voi koordinoida hoitoa ja kuntoutusta ja aloittaa tarvittavat toimenpiteet työkyvyn palauttamiseksi. Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Ennen lausunnon tekemistä työterveyshuolto neuvottelee tilanteesta työntekijän ja työnantajan kanssa. Ylilääkäri Timo Leino, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: ANNA DAMMERT TAVOITTEENA HYVÄ OLO Marita Jouttunpää on nyt kymmenen kiloa kevyempi kuin vuoden alussa. Tuolloin hän lähti mukaan työpaikkansa elämäntaparemonttiin, jota vetää Kunnossa kaiken ikää -hanke. Elämänmuutos sai vauhtia Aslak-kuntoutuksesta lokakuussa. Jouttunpää kokeili siellä jumppaa ensimmäisen kerran vuosiin ja osallistui kuntotestiin. Omaa jaksamista pohdittiin muun muassa hahmottelemalla elämäntilannekarttaa. Kuntoutus jatkuu tammikuussa 2014, jolloin hän keskittyy työhyvinvointiin ja sen tukemiseen psykologin avulla. Ravitsemusasiat tiedän, mutta nyt pitäisi saada mieli hallintaan, Jouttunpää sanoo. Raviolin ravitsemispäällikkönä Jorvin sairaalassa Espoossa työskentelevä Jouttunpää tuntee omat kipupisteensä. Työ on nykyään aika rajua. Olen työorientoitunut, ja päivät tahtovat venyä. Joskus iltaisin mietin, mitenköhän tässä nyt taas kävi näin. Jos katsotaan vain painoindeksiä, en ole koko aikuisikänäni ollut normaalipainoinen. Tärkeintä on kuitenkin hyvä olo. Siksi tavoitteeni on jatkaa liikkumista ja järkevöittää syömisiä pikkuhiljaa. Jouttunpää on pienentänyt annoskokoja, jättänyt leivän pois ruokavaliosta, samoin rasvaisimmat juustot ja jälkiruoat. Hän käy kolme kertaa viikossa kuntosalilla tai uimassa. Hän on opetellut myös ottamaan aikaa itselleen: joulukuun alussa ohjelmassa on kolmen päivän pikkujoulumatka Itävaltaan. Yksi ongelma on intohimoinen suhtautuminen kaikkeen, mitä tekee. Olen on off-ihminen. Siksi kaikki menee helposti överiksi, niin syöminen kuin työntekokin. Kunpa oppisin sen, että jotain voi tehdä myös vähän vähemmän sydämellä. SK Maritan kysymys ravitsemusterapeutti Anette Palssalle: MITÄ MINUN TULISI SYÖDÄ ennen liikuntasuoritusta ja sen jälkeen? Yleensä kuntosalilla tai uimahallissa käynnin jälkeen on hillitön nälkä ja sitten taas mennään... jääkaapille. AP: Jotta jaksaisi liikkua, on muistettava syödä ja juoda päivän aikana riittävästi ja säännöllisesti. Hyvä välipala ennen treeniä, töiden jälkeen voisi olla vaikka rahkaa ja marjoja tai banaani. Saat hiilihydraatteja ja proteiinia hyvässä suhteessa. Rahkaa voi syödä vaikka minuuttia ennen treeniä. Jos haluat syödä leivän, se on hyvä tehdä 1,5 tuntia ennen treeniä, jotta se ehtii sulaa. Jos treenin jälkeen on aina hillitön nälkä, kannattaa kassiin pakata banaani ja juotava (sokeriton) jogurtti tai maitotetra. Aamulla ennen treeniä hyvää syötävää ovat jogurtti tai viili ja treenin jälkeen kakkosaamupala: esimerkiksi täysjyväleipää ja hedelmä ja seuraavaksi lounas. SK Lisää ravitsemusterapeutin ohjeita Maritalle TTT- Digissä: Lue myös Anette Palssan henkilöhaastattelu tämän lehden sivuilta 16 19!

11 DÜSSELDORFISTA KATSE ETEENPÄIN Työturvallisuuden ja -terveyden supermessuilla Düsseldorfissa marraskuuta oli yli kävijää, noin enemmän kuin Kahdeksaan halliin ja yhteen kongressirakennukseen levittäytyneillä A+A-messuilla oli näytteilleasettajia 55 maasta. Yhteensä niitä oli yli 1 600, joista kaksi kolmasosaa muualta kuin Saksasta. Huomio-, suoja- ja työvaatteissa voi melkein bilettää niin vauhdikkaasti niitä esiteltiin A+A-messujen muotinäytöksissä. Vaatetus oli muutenkin messuilla vahvasti esillä: sanoma oli, että työntekijöiden vaatteet ovat osa yrityksen brändiä. Näin turvallisuusalan asiantuntijat arvioivat tämänvuotista messutapahtumaa: Taloudellinen tilanne näyttäisi menevän parempaan päin, sanoo Suojalaite Oy:n toimitusjohtaja Martti Humppila. Nyt tavoitteena näkyy olevan kouluttaa työpaikoille kokonaisturvallisuuden hallitsevia työturvallisuusjohtajia, toteaa koulutuspäällikkö Markku Kämäräinen Työterveyslaitoksesta. Molemmat löysivät pieniä edistysaskeleita: Silmiensuojaimet: parempi naarmunkesto ja huurtumissuoja, silmälaseja käyttävien helpompi saada suojalasit omilla vahvuuksillaan. Käsineet: parempi käytettävyys viiltosuojan lisäksi. Hengityksensuojaimet: kevyempien suojausteho parantunut, tehokkaammat venttiilit vähentävät hengitysvastusta, istuvuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Putoamissuojaimet: kaksoisvarmistukset yleistyneet, ankkuripisteratkaisut kehittyneet, köysien säädettävyys helpottunut. Sisätilamittarit: jokamiehen laitteita esimerkiksi valaistuksen, melun ja kosteuden samanaikaiseen mittaamiseen. MK Katso suomalaisten näytteilleasettajien kokemukset sekä video A+A-muotinäytöksestä: A+A -MESSUT MIKÄ TTT-LEHDEN KANSI KOLAHTI? Kerro meille, mistä vuoden 2013 TTT-lehden kannesta pidät eniten! Äänestäneiden kesken arvomme kolme valinnaista kirjaa. Osallistu äänestykseen: >Osallistu >Kansiäänestys T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I ttttyö Terveys Turvallisuus Maria Friman: Ennakkoluulot karisevat kohtaamalla 16 ttt T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I ttttyö Terveys Turvallisuus 3 x Näin minä johdan Lisää liikettä työpäivään ja KROPPA KIITTÄÄ ,00 Haasta ja helli aivojasi Hei, nuori! Millainen on Näin se hoituu: Ideoi juliste ja kyllin hyvä Eroon työtapaturmista voita työtuoli työyhteisö? Olen Juha, Kesä & terveys: alkoholisti 16 kipupistettä T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I Terveys Turvallisuus ttttyö Au pair: osa perhettä palkkaa kotitöistä 20 Tekemällä oppii nuoret töihin! Tässä laki- Valmennus alkaa: Turvallisuuden firmassa Työpaikan päihdeohjelma kuntoon! viedä laiminlyönti voi ei pönötetä käräjille ,00 Esko Valtaoja katsotko tähtiä öisin? ,00 Lue lisää TTT-Digistä! tttdigi MERJA KARJALAINEN A+A -MESSUT MERJA KARJALAINEN 11

12 ttt DIGI Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ASIAKASPALVELU ILMOITTAJAT Kaamos sotkee unirytmin THINKSTOCKPHOTOS Väsyttääkö? Syötkö tavallista enemmän rasvaisia herkkuja? Saatat kuulua siihen joukkoon, joka saa oireita kaamoksesta. TTT-Digin kävijöiden mielestä uni on paras tapa torjua kaamosmasennusta ja -väsymystä. Marras tammikuussa pitkätkään unet eivät silti välttämättä takaa virkeää päivää. Pimeät aamut heikentävät unen laatua. Yöunesta tulee katkonaisempaa ja kevyempää kuin keväisin ja kesäisin. Tästä syystä uni ei virkistä, vaikka nukkuisi tavallista pidempäänkin, huomauttaa tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Lue koko juttu TTT-Digistä: >Artikkelit >Artikkelihaku >Hakusana Kaamos sotkee unirytmin. Työtä pitää kehittää jatkuvasti, ei vain sitten, kun ilmaantuu ongelmia. Lue mitä muuta Kiti Müller sanoi työn tulevaisuudesta jutussa Työn kehittämistä ei saa ulkoistaa: TTT-Digi on siellä, missä sinäkin muun muassa Kiinnostava aamupäivä, hyviä puhujia, paljon heränneitä ajatuksia. Kiitos mm. Juhana Vartiainen, Jari Hakanen, Matti Apunen ja Eivät esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut pärjää yt-luento-opetuksella, vaan tarvitsevat ohjausta arjen Miten muutoksessa pärjätään Kehä III:n ulkopuolella, pienissä yrityksissä, ilman HR-resurssia ja työterveyshuoltoa? Lue, mitä muita ajatuksia Työterveyspäivät herättivät Twitterissä: >Artikkelit >Artikkelihaku >hakusana Työelämän laatu puhutti Työterveyspäivillä THINKSTOCKPHOTOS Näin lukijat vastasivat kysymykseen Mikä on työelämän tärkein arvo? Tarkoitus 44% Luottamus 40% 4% Rohkeus 8% 4% Sinnikkyys Jokin muu Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa Oletko kokenut kiusaamista työpaikallasi? En koskaan. Olen, mutta se loppui nopeasti itsestään. Olen, ja otin asian puheeksi. Kiusaaminen loppui. Jouduin vaihtamaan kiusaamisen vuoksi työpaikkaa tai -tiimiä. Minua kiusataan nykyisessä työssäni. En tiedä, mitä tehdä. TTT-Digin aivotesti on tehty jo yli kertaa. Testaa sinäkin, miten hyvää työ tekee aivoillesi: >Osallistu >Tee testi Työ Terveys Turvallisuus 6/2013

13 Tärkeää tietoa, viisaita vinkkejä, aitoja ajatuksia... tttdigi Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, TTT-Digi tai molemmat! Uudistunut lehti ensi numerosta lähtien! Tilausvaihtoehdot ja hinnat 2014 Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi Organisaation koko 1 20 henkeä > 99 (sis. 1 kpl painettua lehteä) henkeä > 159 (sis. 1 kpl painettua lehteä) yli 200 henkeä > 279 (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: Tai lähetä sähköposti osoitteeseen TTT-Digi ilman painettua lehteä/vuosi Organisaation koko 1 20 henkeä > henkeä > 129 yli 200 henkeä > 239 Tilaa verkossa: Tai lähetä sähköposti osoitteeseen Pelkkä painettu TTT-lehti Vuonna 2014 kestotilaus 69 vuosikerta, määräaikainen vuositilaus 72 Vuonna 2014 painetusta TTT-lehdestä ilmestyy 6 numeroa. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 54 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähkö postin osoitteeseen tai soittamalla numeroon TTT-lehdellä on lukijaa! KMT LUKIJA SYKSY 2012/KEVÄT /2013 Työ Terveys Turvallisuus

14 Kirjeitä lukijoilta Nostotekniikasta ja selkäkivusta TTT-lehdessä 5/2013 oli juttu 13 väitettä selkäkivusta. Jutun asiantuntijoiden mukaan ei ole näyttöä siitä, että tietyllä nostotekniikalla, esimerkiksi selkä suorassa ja polvia koukistaen, voitaisiin vähentää selkäkipua. Raskaat tavarat neuvottiin jättämään kokonaan nostamatta. Niiden liikutteluun tulisi käyttää teknisiä apuvälineitä tai toisen ihmisen apua. Kritisoisin hieman väitettä, että nostotekniikoilla ei ole vaikutusta selkäkipuihin. Näyttöä siitä on ja varmasti tutkimuksiakin. Jo fysiikan lakeihin perustuen taakan etäisyydellä ja painopisteellä sekä sillä, miten taakkaa käsitellään, on merkitystä sille, kuinka suuri voima kohdistuu alaselkään. Selkä kumarassa tapahtuvassa nostossa selän tukilihakset eivät ole toiminnassa, vaan ihminen roikkuu nivelsiteittensä varassa. Työasennolla ja kehon hallinnalla on suora yhteys erilaisiin rasitusvammoihin. Eikä kysymys ole aina edes raskaista nostoista. Nostoihin liittyy aina tietty riski. Apuvälineillä saadaan varmasti suurin apu, mutta nostoista ei koskaan päästä kokonaan pois, ei edes hankalista. Tällöin kehon hallinta ja oikeat nostotekniikat varmasti ehkäisevät selkäkipuja ja rasitusvammoja. Toivoisin, että asiantuntijat perustelisivat hieman syvemmin väitteensä. Onko tämä yleisesti hyväksytty kannanotto Työterveyslaitoksessa? Jos näin on, niin koko taakkojen käsittelyyn perustuva koulutus menee uusiksi. Mutta itse en ainakaan tältä nielemältä ole valmis hyväksymään kyseistä väitettä. Saman ajattelumallin mukaan kuormittavia työasentoja ei olisi. Olen työskennellyt työterveyshuollossa yli 20 vuotta ja kohdannut siellä paljon työtapoihin, muun muassa nostoihin, liittyviä tapaturmia, joiden takana on useimmiten ollut huolimaton repäisy selkä kumarassa. Timo Aaltonen, työfysioterapeutti Porin Lääkäritalo Oy, työterveyshuolto VASTAUS: Kiitos hyvästä kommentista asiaan, joka askarruttaa varmasti monia muitakin työfysioterapeutteja. Tieteellinen näyttö raskaiden taakkojen käsittelyn ja selkäkivun yhteydestä on kiistaton. Viime vuonna julkaistussa, usean tutkimuksen tiedot yhdistäneessä meta-analyysissä selvitettiin fyysisen kuormituksen ja työasentojen yhteyttä alaselkäkipuun (Griffith ym. 2012). Tulosten mukaan hankalat työasennot ja taakkojen nostot lisäävät alaselkäkivun riskiä jopa kaksinkertaiseksi. Tämän perusteella voisi olettaa, että työssä, jossa nostamista ei kokonaan voi estää, nostoasennolla olisi merkitystä alaselkäkivun riskille. ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia verkkosivuilla: >Osallistu >Anna palautetta sähköpostitse: kirjeitse: Kirjeitä lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksen katu 41 a A, Helsinki. Nosto-opetuksen vaikuttavuutta on myös selvitetty yhteensä 18 kontrolloidun tutkimuksen tulokset yhdistävässä systemoidussa katsauksessa (Verbeek ym. 2010). Yllättäen yhdessäkään tutkimuksessa nosto-opetuksen ei nähty vähentävän selkäkipua, vaikka mukana oli eripituisia ja erilaisia opetustekniikoita käyttäneitä tutkimuksia. Yksi mahdollinen selitys on, että opetettua nostotekniikkaa ei kuitenkaan pidemmän päälle käytännössä sovelleta. Selkä suorana polvilla nostaminen ei esimerkiksi myöskään onnistu henkilöltä, jolla on polviongelmia. Tiedetään myös, että jos oikealla tavalla työskentely hidastaa toimintaa, se useimmiten ohitetaan. 14

15 Kipulääke voi pahimmillaan johtaa mahaverenvuotoon, joten varmuuden vuoksi ilman selvää selkäkivussa hieronnasta ei ole hyötyä. Pitkään kestävässä kivussa hieronnasta on apua, jos se 35 Totta vai harhaa: 13 väitettä selkäkivusta TEKSTI MARJA SARKKINEN Taakka on nostettava polvet koukussa, jotta selkä ei ala oikkuilla. Tämä tieto ei pidä paikkaansa miten on muiden selkäkipua koskevien uskomusten laita? 1 Huono selkä periytyy. Pitää osittain paikkansa. Selkäkivun syitä ovat ympäristötekijät, kuten työkuormitus, ja yksilöön liittyvät tekijät, joihin kuuluu perinnöllinen alttius. Kova särky, joka ei helpota levossa, voi olla muun vakavan sairauden kuin selkäsairauden tarvetta ei kannata käyttää käsikauppalääkkeitäkään. Mikäli tarve lääkkeen käyttöön pitkittyy, on syytä käydä lääkärissä. 11 Hieronta tekee selälle aina hyvää. Pitää osittain paikkansa. Äkillisessä Esimerkiksi lannerangan rappeumassa perimän osuudeksi on arvioitu prosenttia. Perinnöllisen alttiuden taustalla on todennäköisesti useita geenejä ja niiden yhdysvaikutuksia. merkki. Kuitenkaan kaikki voimakas selkäkipu ei välttämättä ole vakavaa erityisesti, jos tuntemuksessa on vaihtelua eikä siihen liity alaraajojen heikkoutta. Kivuliaankin selän kanssa voi nestettä. Turvonnut välilevy olisi sitten alttiimpi pullistumalle. Jos tämä pitää paikkansa, tuo tavallista riskialttiimpi aika tuskin kestää kovin pitkään. Mehän kasvamme yön aikana 9 Kaikki hyötyisivät säädettävästä työpöydästä. yhdistetään liikeharjoitteluun tai selkäneuvontaan. Hieronta yksinään vaikuttaa lyhyen aikaa. Toisena, edellistä merkittävämpänä syynä negatiiviselle tulokselle pidetään reilun sentin pituutta välilevyjen turpoamisen seurauksena, mutta menemme kasaan melko yleensä liikkua kevyesti, mikä saattaa helpottaa pian noustuamme ylös. tilannetta. Arvioidaan, että erityisesti suuri työkuormitus ja jotkin geenit yhdessä vaikuttavat selän rappeutumiseen. Ei pidä paikkaansa ainakaan täysin. että tietyllä nostotekniikalla, esimerkiksi selkä Ei pidä paikkaansa. Ei ole näyttöä siitä, Selkä voi kipeytyä missä tahansa asennossa, jos suorassa ja polvia koukistaen, voitaisiin vähentää selkäkipua. Turvallisinta on jättää raskaat siinä on pitkään. Sopivat nukkuma-asennot ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella eri aikoina. tavarat kokonaan nostamatta ja käyttää niiden Pitää osittain paikkansa. Tavalliseen Sängyn pitää tukea vartaloa hyväksi koetussa liikutteluun teknisiä apuvälineitä. Jos niitä ei ole selkäkipuun ei ole koskaan yhtä yksittäistä syytä. nukkuma-asennossa. Ihminen vaihtaa nukkuessaan asentoa, ja yksi syy siihen voi olla selän Siten yhden ihmisen kuormitus pienenee. saatavilla, kannattaa pyytää nostamiseen apua. Sen sijaan sen ilmaantumiseen ja pitkittymiseen vaikuttavat monet asiat, myös henkinen paine. kipeytyminen yhdessä asennossa. Mieliala vaikuttaa kivun kokemiseen. Henkiset paineet voivat aiheuttaa sen, että kipu aistitaan tavallista voimakkaampana ja toimintakykyä Ei pidä paikkaansa. Usein selkäkipu menee ohi ilman särkylääkkeitä, mutta joskus niitä enemmän rajoittavana. Siksi etenkin pitkittyneen Ei pidä paikkaansa. Patjan pitää tukea kivun hoidossa on tärkeää huomioida myös hyvin vartaloa, mutta sen ei tarvitse olla kova. Jos on hyvä käyttää esimerkiksi helpottamaan liikkumista ja nukkumista. Yleensä apteekista ilman henkinen hyvinvointi. joku pitää kovasta patjasta, sitä voi käyttää. reseptiä saatavat kipulääkkeet riittävät. Niissä on vaikuttavana aineena esimerkiksi parasetamoli tai ibuprofeeni. Pitää osittain paikkansa. Voimakas kipu ja Sellainen lääke, joka on aiemminkin auttanut, erityisesti voimakas selästä alaraajaan säteilevä Voi pitää jossain määrin paikkansa. Joidenkin on yleensä paras. Annostuksessa on aina noudatettava pakkauksen ohjeita. Lääkkeen käyttö kipu voivat liittyä lannerangan välilevytyrään. Jos tutkimusten mukaan selän välilevytyrän riski on tällaiseen oireeseen liittyy myös jalan heikkoutta, suuri erityisesti aamulla. Sen uskotaan johtuvan tulee lopettaa, jos ilmenee sivuvaikutuksia, on syytä hakeutua lääkäriin. siitä, että välilevyt keräävät yön aikana itseensä kuten allergisia reaktioita ja vatsaoireita. 4 Selällään nukkuminen 2 Selkäkipu johtuu usein 5 Selkävaivainen tarvitsee 3 Voimakas selkäkipu on merkki 6 Aamulla kannattaa henkisestä paineesta. vakavasta vaivasta. 34 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 sitä, että nosto-opetuksella pyritään vaikuttamaan vain selkäkivun mekaanisiin riskitekijöihin. Muista tutkimuksista tiedetään (esim. Hoogendoorn ym. 2000), että myös psykososiaaliset tekijät voivat olla itsenäisiä selkäkivun riskitekijöitä. Näyttö on vahva koskien heikkoa työpaikalla saatavaa sosiaalista tukea ja vähäistä työtyytyväisyyttä, joihin nosto-opetuksella ei pyritäkään vaikuttamaan. Laki edellyttää työnantajalta toimenpiteitä, jos työntekijät joutuvat käsittelemään työssään raskaita taakkoja. Työterveyshuolto on avainasemassa, kun työntekijöille kerrotaan työhön liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Tieteellisen näytön nimissä ei tällä hetkellä voida väittää, että pelkästään tietyllä nostotavalla voitaisiin riittävästi vähentää nostoon liittyvää selkäkivun riskiä. Siksi toimme lehtijutun vastauksessamme esille erilaisia ratkaisuja. Taakan käsittelyyn liittyy lisäksi muitakin turvallisuusriskejä, joihin koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota. Kari-Pekka Martimo työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, teemajohtaja, Työterveyslaitos Eira Viikari-Juntura fysiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos PALAUTETTA TTT-LEHDESTÄ 5/2013 Ote kirjasta Kyllin hyvä antoi hyviä näkökulmia omaan johtamistehtävääni. Kiinnostavin juttu lehdessä oli Ote kirjasta Kyllin hyvä. Ei tarvitsekaan olla huipputyöyhteisö ansaitakseen palkinnon. Kyllin hyvä riittää. Hyvä huomio! kipeyttää selkää. kovan patjan. välttää äkkinäisiä liikkeitä ja rehkimistä. Ote kirjasta Kyllin hyvä ja Hyvinvointia räätälöiden olivat lehden kiinnostavimmat jutut. Oma työyhteisöni on isoissa muutoksen kourissa ja kaikki työntekijät ymmällään ja kauhuissaan. 7 Taakka pitää nostaa polvet koukussa. 8 Kipulääkkeen käyttöä tulee välttää. THINKSTOCKPHOTOS Pitää paikkansa. Vaikka istuminen sinänsä ei ole selkäkivun riskitekijä, kipeällä selällä voi olla vaikea istua pitkään paikallaan. Työpisteessä, jossa pöydän korkeutta voi säätää vaivatta, on mahdollista työskennellä paitsi istuen myös puoli-istuvassa asennossa ja seisten. On kehitetty myös sellainen vaihtoehto, jossa ylös nostetun pöydän ääressä työskentelevällä on allaan kävelymatto. Näin voi liikkua rauhallisesti työtä tehdessäänkin. Tällaisista mahdollisuuksista hyötyisivät kaikki, koska istuminen on riskitekijä monissa muissa sairauksissa kuin selkäkivussa, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa. 10 Liikunta on aina hyväksi selälle. 12 Jos selkäkipu on jatkunut kuukausia, peli on menetetty. Ei pidä paikkaansa. Suurin osa selkäkivuista paranee parin viikon kuluessa. Pienellä vähemmistöllä vaiva jatkuu tätä pitempään. Tämä ei kuitenkaan useimmiten tarkoita, että kipu johtuisi jostain vakavasta syystä. Suurin osa pitkittyvästäkin selkäkivusta on täysin hyvänlaatuista ja haaste erityisesti kuntoutumisen näkökulmasta. Kun kipu rajoittaa elämää ja työntekoa, hoidossa keskitytään parantamaan lihasvoimaa ja kivunhallintakeinoja. Vain näin saadaan noidankehä katkaistua ja pitkittynyt vaiva vähitellen rauhoittumaan. 13 Iän myötä selkä Pitää osittain paikkansa. Toisaalta yksilöiden erot ovat suuria ja joillain ikäihmisillä voi olla lähes nuoren ihmisen selkä. Pitää osittain paikkansa. Kannattaa myös muistaa, että rappeumamuutokset eivät kulje käsi kädessä kivun ja Selän kannalta parasta on kohtuullinen liikunta. Sekä vähäinen että liiallinen muiden oireiden kanssa. Paljon riippuu siitä, liikunta kasvattaa erityisesti selästä alaraajaan säteilevän kivun riskiä. Ihmisen selkäytimen joutumista puristukseen. Vaikka näin aiheuttavatko muutokset hermojuurien tai tuki- ja liikuntaelimistö on tarkoitettu kävisi, kivun määrä voi vaihdella. liikkumiseen, myös silloin kun selkä on Yli 80 prosenttia ihmisistä kokee jossain ki peä. Vai n poi kke u stapa u ksissa lää kä r i voi elämänsä vaiheessa selkäkipua, mutta vähemmistöllä kipuoireet ovat jatkuvia. suositella toisin. Vaikka liikunnalla ei aina voi estää selkäkipua, kipu häiritsee vähemmän päivittäisiä toimintoja ja kivusta toipuu nopeammin, Väitteisiin vastasivat työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, teemajohtaja Kari-Pekka kun lihaksisto on hyvässä kunnossa. Jos selkä ki pey ty y l iikun na ssa, o n syy tä miett iä, ha rra s- Martimo ja fysiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura taako liikuntaa oikein ja riittävän turvallisesti. Työterveyslaitoksesta. rapistuu väistämättä. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus Paras juttu oli 4 x lisää liikettä työpäivään. On upeaa, kun miehet kuntoilevat! Itsekin kuntoilen aktiivisesti. Jutuissa 4 x lisää liikettä työpäivään ja Arkiliikunta kunniaan oli tärkeitä asioita istumatyöntekijälle. 13 väitettä selkäkivusta kiinnosti eniten, koska itselläni on ollut selän kanssa ongelmia. Nina Olin p Kysy lisää: Ilmoittaudu pilottiin nyt! TULE KEHITTÄMÄÄN YHDESSÄ KUNTIEN TYÖELÄMÄÄ JA TYÖHYVINVOINTIA Työelämän laatu kunnissa kysely Kysely tarjoaa työkalun työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen ja työyhteisöjen kehittämistyöhön. Tulosten pohjalta voidaan arvioida ja kehittää organisaation ja yksiköiden työhyvinvointia oikeaan suuntaan. Vertailuaineistona käytetään Kunta10- tutkimuksen julkista tietoa. Näin saadaan luotettavaa tietoa kuntien kesken. Pilotti toteutetaan vuonna Anne Linna p Minua kiinnosti eniten juttu Kelkasta putoavien puolella. Heikki Hiilamo puhuu asiaa, kunhan sen saisi muutettua myös tositoimiksi... Kaikki jutut olivat kiinnostavia. Eniten antoi juttu Näin minä johdan erilaisten johtamistyylien ja hyvien vinkkien vuoksi. TTL_ARpalvelu_TTT_062013_93x245.indd :39:43

16 Laihtuminen alkaa Ravitsemusterapeutti Anette Palssan mukaan jokainen ylipainoinen voi laihtua. Se edellyttää omien valintojen kyseenalaistamista sekä aikaa: aikaa itselle, oman elämän tärkeille asioille ja aterioille. TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT LIISA TAKALA iti, olisko susta tullut lihava, jos sä et olisi ravitsemusterapeutti? Tyttären äidilleen esittämä kysymys sai Anette Palssan mietteliääksi. Vaikea sanoa. Suvussani on paljon ylipainoisia, eli se on mahdollista. Toisaalta olen aina syönyt terveellisesti, ja tekisin niin varmasti ilman tätä ammattiakin. Palssa on monelle televisiosta tuttu. Hän on vahtinut suomalaisten suupaloja muun muassa Olet mitä syöt -sarjassa. Viime vuodet Palssa on vetänyt työnantajansa, yksityisen terveyspalveluyrityksen, painonhallintaryhmiä ja antanut yksilöohjausta ravitsemuksesta. Lisäksi hän kouluttaa työpaikoilla. Palssa on normaalipainoinen eikä ole ollut koskaan lihava. Mitä annettavaa hänellä on ikänsä kilojen kanssa kamppailleelle? Ei tarvitse olla entinen lihava voidakseen auttaa muita laihtumaan. Tärkeämpää on, että uskoo ihmisen kykyyn muuttua. EHDOTTOMUUS KARISEE. Anette Palssaa on aina kiinnostanut se, mitä tapahtuu pään sisällä: miksi valitsemme lihottavia ruokia, vaikka tiedämme, miten pitäisi syödä? Kun hän 18 vuotta sitten lähti Kuopioon opiskelemaan ravitsemustieteitä, hän oli himoliikkuja ja kasvissyöjä. Sittemmin ehdottomuus on karissut. Opiskelujen alussa ajattelin, että lihavuus on ongelma, jonka korjaamiseksi tarvitaan vain lisää tiedotusta. Nyt tiedän, että kyse ei ole lautasmallista, vaan mielen hallinnasta. Palssa itse on saanut terveellisen ruokailun mallin kotoaan. Epäterveellisimpiä lapsuusajan herkkuja olivat valmispitsat ja 16 kaupan minidonitsit, joita heillä syötiin ani harvoin. Omassa kodissa syödään pääasiassa kotiruokaa, mutta Palssa sanoo, ettei tunne huonommuutta valmisruoistakaan. Itse en juuri eineksiä syö, mutta lapsille tarjoan nykyään välillä niitäkin. Roiskeläppäpitsoja ja lihapiirakoita ei silti pöydässä ole. Karkkipäivä on kerran viikossa koska lapset itse näin halusivat. Jos lapsena on tosi tiukat säännöt herkkujen nauttimiseen, menee syöminen aikuisena helposti överiksi. Toisaalta kasvatuskaan ei aina auta, koska lasten makeanhimo vaihtelee. MIKÄ ON TÄRKEINTÄ? Anette Palssan tyypillinen asiakas on keski-ikäinen, työelämässä oleva nainen, jolla on takanaan pitkä historia jojo-laihdutusta. Moni tekee kaikkensa, että pärjää töissä. Kotona ei sitten enää jakseta juuri muuta kuin kaatua sohvalle. Mitä useammin laihduttaa, sitä vaikeampaa siitä tulee. Aina kun laihdumme, elimistöstämme katoaa sekä rasvaa että lihasta. Lihoessa takaisin tulee vain rasvaa. Painonhallinta tulisi aloittaa hikitreenin sijaan pääkopan jumpalla. Asiakkaitaan Palssa kehottaa pohtimaan ensin, mitkä asiat ovat heille elämässä tärkeitä. Entä miten aika jakautuu näiden tärkeiden asioiden kesken? Tarkoitus on kartoittaa, mikä on oikea ongelma kilojen taustalla. Pohjimmiltaan kyse on valinnoista; siitä mistä omalle hyvinvoinnille voisi löytää lisää aikaa. Palssan mukaan kiire on yksi tärkeimmistä lihavuuden syistä. Töitä tehdään paljon, vapaa-aikakin on kiireistä, emmekä useinkaan malta edes syödä rauhassa. Jos perimä altistaa ja on luonteeltaan tunnollinen, helposti lihoo. Laukaiseva tekijä on usein jokin kriisi: työstressi, avioero, läheisen kuolema, oma sairaus. Monen ahmintahäiriön taustalla on epämääräinen huono olo, jota yritetään korjata ruoalla. Kun se ei auta, syödään vielä vähän lisää ja kierre on valmis. TOINEN TODELLISUUS. Televisiossa huippukokit ja sellaisiksi haluavat kyhäävät toinen toistaan herkullisempia ruokia. Toisella kanavalla kuntovalmentaja rääkkää kilojensa kanssa kamppailevaa perheenäitiä. Anette Palssan mukaan tv-todellisuus on kaukana oikeasta elämästä. Sosiaalinen paine kyllä laihduttaa, mutta kun kamerat sammuvat, moni palaa vanhoihin tottumuksiinsa. En lähtisi enää mukaan Olet mitä syöt -tyyppiseen ohjelmaan. Televisiossa on vaikea päästä kiinni ruokalautasen ulkopuolisiin syihin. Media myös vääristää käsitystämme normaalipainoisista, koska siellä näkyy usein vain alipainoisia tai luonnostaan siroja ihmisiä. Televisiossa esiintyessään Palssa sai katsojapalautetta, jonka mukaan hän on pullukka. Huomasin, että kaikesta tiedosta huolimatta en ole vapaa ulkonäköpaineista. Vaikka tiesin olevani normaalipainoinen, aloin miettiä, miltä mahdan näyttää ruudussa. Keskustelin asiasta kollegojen ja läheisteni kanssa ja vähitellen pääsin asian yli. Työikäisistä 60 prosenttia on ylipainoisia, eli heidän painoindeksinsä (BMI) on yli 25. Palssa pitää nykyisiä normaalipainon rajoja joillekin liian tiukkoina. Monelle ei ole edes geneettisesti mahdollista päästä alle 25 BMI:n, mitä pidetään normaalipainon ylärajana.

17 pääkopasta Anette Palssa Ikä: 39 Koulutus: Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti Työ: Koordinoiva ravitsemusterapeutti Terveystalossa ja yrittäjä. Asiantuntija Keventäjät-palvelussa. Juontanut Olet mitä syöt -ohjelmaa sekä toiminut asiantuntijana Suurin pudottaja -ohjelmassa. Kotipaikka: Nummela Harrastukset: Jooga, kuntosali, hölkkä, golf ja hiihto. Kirjoittaa Pullapoliisin elämää -blogia. Perhe: Mies sekä 9-vuotias tytär ja 11-vuotias poika. 17

18 Omien ajatusten kyseenalaistaminen on tärkeä Paino on näkyvä, mutta huono mittari terveydelle. Pelkkä painoindeksi ei kerro mitään. Normaalipainoistenkin joukossa on monia, jotka eivät voi kovin hyvin. Kukaan ei tiedä, vaikka hoikka ihminen loikoisi illat sohvalla ja kärsisi korkeasta kolesterolista. Liikakiloja sen sijaan on vaikea peitellä. Yksi keino päästä kilojensa kanssa sinuiksi on vierailla uimahallissa. Siellä näkee todellisuuden, sen, miten erikokoisia ja -näköisiä me oikeasti olemme. 18 LAISKUUS ON MYYTTI. Joidenkin tutkimusten mukaan yleiset ulkonäkökäsitykset heijastuvat myös työelämään: hoikkuus on monen mielestä yhtä kuin pätevyys ja tehokkuus, lihavia taas pidetään helposti laiskoina. Ennakkoasenteet eivät välttämättä ole tietoisia, saati että niitä sanottaisiin ääneen. Silti moni ex-ylipainoinen tajuaa vasta hoikistuttuaan, että on joutunut ponnistelemaan työelämässä kaksin verroin osoittaakseen pätevyytensä. Vielä 1900-luvun alussa rengas vyötäröllä oli merkki vauraudesta. Nykyään lihavuus yhdistetään helposti alempaan sosiaaliluokkaan. Siksi siihen on isketty kielteinen leima, Anette Palssa sanoo. Moni hänen asiakkaistaankin sanoo, että on liian laiska ja mukavuudenhaluinen laihtuakseen. Samaan aikaan he tekevät silti kovasti töitä ja ovat aktiivisia monella elämänalueella. Omien ajatusten kyseenalaistaminen on yksi tärkeä askel muutoksessa. Hyvinvoinnin kannalta huonoja ajatuksia ei kannata vahvistaa, vaan ottaa tilalle toisia, Palssa kirjoittaa Pullapoliisin elämää -blogissaan. Hänen mukaansa ketään ei ole tuomittu lihavuuteen, vaikka perimä sille altistaisikin. Anette Palssan mielestä riittää, kun 80 prosenttia valinnoista on terveellisiä. Huonollakin perimällä voi pysyä normaalipainon rajoissa. Omilla valinnoilla on merkitystä, ja esimerkiksi sokerinhimo on aina osin opittua. Kaikilla on siis toivoa? Kyllä, mutta välttämättä laihduttaminen ei onnistu ilman ammattilaisen tai vertaisryhmän kannustusta ja tukea. OMALLA VASTUULLA? Samaan aikaan kun nikotiini piilotetaan tiskin alle ja alkoholin myynti on säännösteltyä, sokeri ja rasva ovat jokaisen kuluttajan saatavilla. Lokakuun alussa Anette Palssa kirjoitti Twitter-yhteisöpalvelussa näin: Mikä on ihmisen omavastuuosuus ja mikä elintarviketeollisuuden ja terveydenhuoltojärjestelmän rooli terveyden edistämisessä? Vastaajat olivat sitä mieltä, että kyse on omasta vastuusta. Totuus on silti, että toisten on tosi vaikea laihtua. Se, mitä on tarjolla, vaikuttaa väistämättä valintoihimme. Uskon, että niin kauan kuin vastuu painonhallinnasta sälytetään yksin yksilölle, ongelma ei ratkea. Palssan mielestä terveellisten valintojen tekemisestä tulisi tehdä nykyistä helpompaa paitsi ruokakaupoissa myös työpaikoilla. Ravitsemuksella on iso vaikutus työtehoon ja -hyvinvointiin: Jos painoindeksi nousee yli 30:n, kärsivät niin unen laatu, terveys kuin työkykykin. Osa työnantajista on tämän jo älynnytkin: Palssa käy joka viikko luennoimassa eri yrityksissä. Lounasajan rauhoittaminen on yksi hänen keskeisistä viesteistään. Tauot, lounas ja välipalat ovat tärkeitä. Nykyään monet syövät ja juovat kadulla kävellessään. Meidän pitäisi pysähtyä syömään, tunnustella joka suupalaa ja nauttia. Palssa kehottaa esimiehiä ottamaan alaistensa hyvinvoinnin mukaan myös kehityskeskusteluun. Oikea kysymys ei ole Miksi olet lihava? vaan Miten voit? Se ei ole urkkimista, vaan mahdollisuus kertoa. Toisaalta siihen sisältyy myös oikeus vaieta, jos siltä tuntuu. SUOSITUKSISTA SUUNTA. Lokakuun alussa julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Niiden mukaan suomalaisten tulisi syödä enemmän D-vitamiinia ja välttää kovia rasvoja, punaista lihaa, sokeria, alkoholia ja suolaa. Palssa on hyvillään siitä, että suositukset eivät ole pelkkiä energiansaantiohjeita, vaan

19 Anette Palssa ja hänen työtoverinsa Merja Kiviranta toivovat, että tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla osataan hyödyntää ravitsemusterapeuttien asiantuntemusta. askel muutoksessa. Lue Anette Palssan ohjeet elämäntaparemonttiin tämän lehden sivulta 10! huomiota kiinnitetään ruokavalion kokonaisuuteen. On loistavaa, että suorituksissa korostetaan pähkinöitä ja kasviksia ja karsitaan valkoisia viljoja. Toisaalta mietin, mihin suosituksia tarvitaan. Käytännössä ne ovat vain suuntaviivat. Joillekin ruokailusta on tullut lähes uskontoa muistuttava riitti: Joku syö vain kasviksia, toinen karttaa punaista lihaa, osa vannoo proteiinien nimeen. Jokainen pitää omaa ismiään oikeana. Elämästämme on tullut liian helppoa, kun meillä on koko ajan aikaa pohtia kilojamme ja tehdä ruokailusta vaikeaa. Aikaisemmin, kun ruoan hankkiminen oli hankalampaa, ei tällaiseen ollut aikaa tai voimia. Palssaa on arvosteltu lepsuudesta, kun hän on sanonut, että riittää, kun 80 prosenttia valinnoista on terveellisiä. Tapaan työssäni usein ihmisiä, jotka kertovat, että syövät kasviksia vain kerran viikossa. Tässä tilanteessa on ihan turha ruveta huutelemaan, että valkoiset viljat ja sokerit kokonaan pois. Se ei ole realistista. KIELLETTY KIINNOSTAA. Anette Palssa haluaa lisätä ravitsemusterapeuttien asiantuntemuksen hyödyntämistä työterveyshuollossa. Näkyvyyttä meillä jo on, mutta lisää virkoja tarvitaan. Ravitsemusterapeutin tulisi olla työterveyshuollossa tasavertainen asiantuntija psykologin ja fysioterapeutin rinnalla. Ei riitä, että työterveyslääkäri huomauttaa, että sinun pitää laihduttaa. Siitä se työ vasta alkaa. Toisaalta ravitsemusterapeutti auttaa myös muissa kuin painoasioissa, esimerkiksi toiminnallisissa vatsavaivoissa. Onko Palssan vaikea päästä irti töistä vapaalla ruoka kun on läsnä kaikkialla? Suhtaudun työhöni intohimoisesti. Vaikka en tietoisesti mieti työasioita vapaalla, seuraan alaa, kirjoitan, luen ja keskustelen. Mutta en tarkkaile ystävieni syömisiä! Hänen vinkkinsä painonhallintaan ovat: Pohdi valintojasi, työtäsi ja muuta elämääsi. Onko sinulla mahdollisuus olla onnellinen? Anna aikaa itsellesi: Mieti, miten voisit karsia töitäsi ja vähentää stressiä. Pyri siihen, että työ ja vapaa ovat tasapainossa. Varaa aterioille riittävästi aikaa. Lataa lautaselle paljon kasviksia ja huolehdi riittävästä proteiinin saannista. Syö säännöllisesti, älä napostele koko ajan. Nuku riittävästi, sillä väsyneenä tulee syötyä mitä sattuu. Lisäksi väsyneen rasvasolut keräävät tavallista enemmän rasvaa. Etsi sinulle luontainen tapa liikkua ja nauti siitä. Palssa itse sanoo syövänsä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Myös herkkuja. Jos itseltään kieltää aina jotain, se alkaa kiinnostaa yhä enemmän. Toisaalta minulle ruoka ei ole lohtu, vaan nautinto. Siksi voin lopettaa syömisen, kun olen kylläinen. Välillä ruotuun palaaminen vaatii silti tiukempia keinoja myös ravitsemusterapeutilta. Joskus pidän pätkäpaaston, eli syön kahtena päivänä viikossa tavallista niukemmin. Se on minun keinoni. MINÄ & TYÖ Mikä on urasi huippuhetki? Yksityisillä terveysasemilla ei juurikaan ole palkattuja ravitsemusterapeutteja työterveyshuollossa. Omalla työpaikallani meitä on neljä sekä monta itsenäistä ammatinharjoittajaa. Olen ollut luomassa tätä järjestelmää, ja se on ammattikuntamme näkökulmasta tärkeä asia. Mikä työssäsi on parasta? Parasta ovat asiakaskohtaamiset ja keskustelut. Saan niistä itsekin paljon. Mistä saat voimavaroja? Perheestä, ystävistä ja liikunnasta. Liikun viisi kuusi kertaa viikossa. En koskaan pakota itseäni lenkille, vaan nautin siitä. Millainen on suhteesi ruokaan? Ruoka on nautinto. En ole superkokki, mutta teen kyllä itse ruokaa. Italialaistyyppinen risotto on yksi lempiruoistani, samoin yli yön uunissa hautunut lihapata. Opiskeluaikana saatoin syödä kaatispussin karkkia tenttiin lukiessa, mutta nykyään riittää kourallinen lasten karkkipussista. Mistä haaveilet? Olen tyytyväinen, jos saan pitää tämän, mitä minulla on. Ammatillisesti haluaisin viedä ravitsemusterapeuttien osaamisen vakiintuneeksi osaksi työterveyshuoltoa. 19

20 Työ Terveys Turvallisuus Joka viides meistä työskentelee KUNNASSA Keskiverto kuntatyöntekijä on 45-vuotias nainen, jolla on vakituinen työpaikka hoito- tai opetustyössä. Hän ansaitsee euroa kuussa ja aikoo jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Viime talvena hän oli viikon sairauslomalla, koska liukastui ja kaatui työmatkalla. TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT THINKSTOCKPHOTOS 10 faktaa kunta-alalta KUNTA-ALALLA TYÖSKENTELEE palkansaajaa. Vuonna 2015 luku on arvioiden mukaan TYÖNTEKIJÖIDEN KESKI-IKÄ on 45,6 vuotta. Se on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. KUNTA-ALALLA TYÖSKENTELEVÄT aikovat jäädä eläkkeelle keskimäärin 63,5 vuotiaana. LÄHES KAKSI KOLMASOSAA henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. YLI 80 % HENKILÖSTÖSTÄ työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. NELJÄ VIIDESOSAA henkilöstöstä on naisia. TYÖNTEKIJÖISTÄ VAKITUISIA on 77 %. TYÖPAIKOISTA 41 %:LLA on työntekijöitä, jotka kuuluvat muihin kansalaisuuksiin tai etnisiin ryhmiin ja ovat muuttaneet Suomeen muualta. HENKILÖSTÖSTÄ 73 %:LLA on joustava työaika. Teollisuudessa joustava työaika on 68 %:lla, palvelusektorilla 67 %:lla ja valtiolla 82 %:lla. TYÖNTEKIJÄN KOKONAISANSIOT ovat keskimäärin euroa kuukaudessa. Luvut ovat vuodelta KOULUTETTUA VÄKEÄ Suurin osa kuntaalan henkilöstöstä on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon. Korkeakoulututkinto on joka kolmannella. Noin 40 %:lla on terveysja sosiaalialan koulutus. 320 kuntaa Vuonna 2013 Suomessa on yhteensä 320 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla. Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla asuu lähes neljännes koko maan väestöstä. Asukasluvultaan suurin kunta on Helsinki, asukasta. Manner- Suomen pienin kunta on Luhanka, 773 asukasta, ja Ahvenanmaan pienin kunta Sottunga, 101 asukasta. Kuntaliitokset Vuosina Suomessa toteutui 69 kuntaliitosta. Kuntien lukumäärä väheni 111:llä eli noin neljänneksellä. Kuntaliitokset kasvattavat kuntakokoa: Vuonna 2012 kunnissa oli keskimäärin asukasta. Vuonna 2000 heitä oli noin Lisätietoja kuntaliitoksista: >Palvelualueet >Kuntaliitokset Suurimmat kuntatyönantajat 1 HELSINKI TYÖNTEKIJÄÄ 2 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TAMPERE ESPOO TURKU Luvut ovat vuodelta Kaikki kunta-alan työpaikat: 20

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Pitkän mutta onnellisen elämän salaisuus Osmo Saarelma Duodecim Ennenaikaisen sairastumisen ja kuoleman aiheuttajat/suojatekijät - Verenpaine - Kolesteroli verisuonisairaudet

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot