Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa"

Transkriptio

1 Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa Raportti Toimi verkostohankkeen tuloksista Hamina Hämeenlinna Jyväskylä Kemi Lahti Mikkeli Oulu Rovaniemi Tampere Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010

2 TYÖRYHMÄ Mitä laitetaan kirjan tekijäksi?? 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Tel Fax

3 Sisältö Johdanto 5 Yhteenvetoa hankkeen tuloksista 6 Projektresultat i sammandrag 8 1 Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet 10 2 Tilaajan ja tuottajan erottavien ohjaus- ja organisointijärjestelyiden taustaa New Public Management ja markkinasuuntautuneet toimintamallit taustatekijöinä Tilaaja-tuottaja-toimintatavan keskeinen käsitteistö ja määritelmä Tilaaja Tuottaja (omajohtoinen) ja sisäinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Tuottaja (ulkoinen) ja ulkoinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Omistaja Rahoittaja Kuntalainen ja asiakas (palvelun käyttäjä) Sopimus ja sopimusohjaus Muut yleiset käsitemäätitelmät Yhteenveto eri asetelmista ja toimijoiden rooleista 19 3 Kaupunkien toimintamallien tyypittely Kokonaisvaltaiset mallit Dualistista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Tuotannon ammatillista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit Resurssiohjaus Toimialakohtaiset mallit Dualistiset toimialakohtaiset mallit Ulkoisille markkinoille suuntautuneet toimialakohtaiset mallit 26 4 Kaupunkien toimintamallien itsearviointi Itsearvioinnin viitekehys Itsearvioinnin toteuttaminen Yleiskuvaus Tilaajanäkökulma Tuottajanäkökulma Oma tuotanto Ulkoinen tuotanto Asiakasnäkökulma Omistaja/konserninäkökulma Henkilöstönäkökulma Henkilöstön sitoutumiseen, osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät toimet 35 Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 3

4 4.8.2 Henkilöstöhallinnon ja -johtamisen järjestäminen Luottamushenkilökysely Vastaajien taustatiedot Tilaaja-tuottaja-toimintatavan yleisarviointi Poliittisen johtamisen toimivuuden arviointi tilaaja-tuottajatoimintatavassa 40 5 Toimijoiden roolit, osaaminen, vastuut ja resursointi Tilaajatoiminta Perustehtävät ja osaamisalueet Tilaajatoiminnan luottamushenkilötoimielimet Oman ja ulkopuolisen tuotannon suhde ja vertailu tilaajan toimintana Tuottajatoiminta Tuottajan vapaudet ja vastuut Tuotannon strategialähtöisyyden ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen Tuotannon luottamushenkilötoimielinten rooli Konsernihallinto Tilaajan ja tuottajan välinen ohjaussuhde 48 6 Laatu ja asiakkuus Tilaajan ja oman tuottajan välinen laadun määrittely ja seuranta Tilaajan ja ulkopuolisen tuottajan välinen laadun määrittely ja seuranta Asiakasnäkökulma laatuun ja laadun seurantajärjestelmät 56 7 Tuotteistuksen taso ja menetelmät 59 8 Toimialakohtaiset erityiskysymykset Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 67 9 Monituottaja-ajattelu, hankinnat ja kilpailuttaminen Monituottaja-ajattelun määritelmä Kunta ja markkinat 70 Liitteet LIITE 1. Toimintamallien ja organisaatioiden yleiskuvaukset 75 LIITE 2. Case-esimerkkejä tuotteistamisesta 102 LIITE 3. Luottamushenkilökyselyn vastausjakaumat 114 LIITE 4. Hankkeen päätavoitteet, teemoitus ja aikataulujana 127 LIITE 5. Lähdeluettelo 128 4

5 Johdanto Toimi verkostohankkeen tavoitteena on ollut verkostoyhteistyön avulla kehittää suomalaisten kuntien tilaaja-tuottaja-toimintatapoja sekä luoda valtakunnallista kokonaiskuvaa toimintamallien piirteistä, tavoitteista ja kehittämiskohteista. Keskeinen tavoite on ollut myös vertailla eri organisointi- ja toimintamalleja toisiinsa. Hanke toteutettiin aikavälillä 4/2009 9/2010. Suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut FCG Finnish Consulting Group yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Hankkeeseen lähti mukaan yhteensä 9 kehittämisen etujoukoissa olevaa kaupunkia. Hankkeessa on hyödynnetty laajasti myös aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa. Hankkeen perustana oli aluksi toteutettu osallistujakaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavan sovellusten itsearviointi. Itsearvioinnista johdetut kehittämiskohteet ohjasivat hankkeen verkostoseminaarien aiheita ja workshop-työskentelyä kaikkein relevanteimpien teemojen ympärille. Osallistujakunnille yhteisiä seminaareja järjestettiin yhteensä 7 kpl. Seminaareja yhdistävä teema oli hyvien käytäntöjen levittäminen sekä ongelmakohtien voittamiseen liittyvä pohdinta. Hankkeen kokonaisuutta on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista osallistujakaupungeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa hankkeen aikana. Erityiskiitokset on syytä esittää Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Meklinille, jonka panos hankkeen sisältöjen ja raportin kommentoinnissa on ollut merkittävä hankkeen eri vaiheissa. Ohjausryhmän kokoonpano: Kimmo Airas, kehityspäällikkö, Mikkeli Maria Ala-Siuru, va. strategiapäällikkö, Oulu / Riitta Erola, sosiaali -ja terveyspalvelujen palvelutuotantojohtaja, Oulu Jarmo Asikainen, FCG / Audiapro Matti Filppu, teknisen toimen johtaja, Hamina Kari Hakari, hyvinvointipalvelujen kehitysjohtaja, Tampere Minna Halonen, hankintapäällikkö, Lahti Katri Heberg, suunnittelusihteeri, Kemi / Raija Ikäheimonen, projektipäällikkö, Kemi Antti Kuopila, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kaija Majoinen, kehitysjohtaja, Kuntaliitto, ohjausryhmän pj Pentti Meklin, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto Juha Myllymäki, johtava lakimies, Kuntaliitto Sakari Möttönen, strategiajohtaja, Jyväskylä / Lasse Leppä, talous- ja laskentasuunnittelija, Jyväskylä Markus Pauni, johtava konsultti, FCG, hankkeen projektipäällikkö ja ohjausryhmän sihteeri Aija Tuimala, kehitysjohtaja, Hämeenlinna / Tarja Majuri, kehitysjohtaja, Hämeenlinna Eva Repo, kehittämispäällikkö, Rovaniemi / Jussi Päkkilä, suunnittelupäällikkö, Rovaniemi Tässä raportissa on koottuna hankkeen pohjana olevat teoreettiset viitekehykset sekä arviointien, kyselyiden ja vuorovaikutuksellisen seminaarityöskentelyn muodossa syntyneet tulokset. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 5

6 Yhteenvetoa hankkeen tuloksista 1. Mallien moninaisuus 6 Toimi verkostohanke on osoittanut tilaaja-tuottaja-toimintatapaa hyödyntävien ohjaus- ja organisointimallien moninaisuuden Suomen kuntakentällä. Yhtä ja oikeaa tapaa soveltaa tilaaja-tuottaja-ajattelua ei ole olemassa. Toimintatapaan liittyvät konkreettiset välineet, kuten tuotteistamis- ja kustannuslaskentamallit eivät ole sellaisenaan sovellettavissa kaikille kunnille, kaikille toimialoille tai kaikkiin tilanteisiin. Tilaajatuottaja-toimintatapojen moninaisuus onkin erityisesti huomioitava valtakunnallisessa keskustelussa ja kehittämistyössä. Hankkeen osallistujakaupunkien toimintamallien eroja ja yhtäläisyyksiä on analysoitu tämän raportin luvussa Perustavoitteet yhteneväiset Mallien moninaisuudesta huolimatta tilaaja-tuottaja-toimintatapaan siirtymisen perustavoitteet ovat melko yhteneväiset kaupunkien välillä. Tilaaja-tuottaja-toimintatavalla tavoitellaan erityisesti 3. Positiivisia saavutettuja tuloksia 1) asiakaslähtöisyyttä, 2) paremmin ja nopeammin reagoivaa palvelutuotantoa, 3) jatkuvaa tuotekehitystä ja palvelutuotteiden arviointia, 4) palvelujen järjestämisen kustannustietoisuutta ja tehokkuutta, 5) oman palvelutuotannon johtamisen liiketoiminnallista otetta sekä 6) poliittisen ohjauksen strategista otetta Tilaaja-tuottaja-toimintatavoilla saavutetut tulokset nähdään kuntien palvelutuotannon ja johtamisjärjestelmien kehittämisen kannalta pääosin positiivisiksi. Hankkeen yhteydessä tehtyjen arviointien valossa voidaan sanoa, että toiminnan kustannustietoisuus ja läpinäkyvyys on kasvanut. Malleilla on saatu aikaan kunnan palvelujen järjestämisen suunnitteluun ja tuotantoon uudenlaista kehittämishenkeä. Yhä asiakaslähtöisempien tuotteiden kehittäminen nähdään keskeiseksi elementiksi mallien jatkokehittämisessä: tilaaja-tuottaja-toimintapa avaa keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. 4. Poliittisen ohjauksen sijainti keskustelun kohteena Luottamushenkilöt suhtautuivat tilaaja-tuottaja-toimintatapaan keskimäärin kriittisemmin kuin toiminnan kehittämisestä vastaavat viranhaltijat. Hankkeen puitteissa toteutetun luottamushenkilökyselyn tulokset osoittivat, että kuntien tuotantolautakuntien tai -johtokuntien jäsenet olivat korostuneen kriittisiä verrattuna kaupunginhallituksen tai tilaajalautakuntien jäseniin. Keskeinen kysymys poliittisen johtamisen osalta liittyykin vahvasti poliittisen vallankäytön sijaintiin tilaaja-tuottaja-toimintatavassa. Poliittisen päätöksenteon nähdään kuuluvan luonnollisella tavalla valtuuston ja kunnanhallituksen lisäksi tilaajalautakuntiin. Mielenkiintoinen kysymys liittyy siihen, onko poliittinen päätöksentekoelin lautakunta tai johtokunta tarkoituksenmukainen elin tuottajapuolella.

7 5. Markkinoiden hyödyntäminen tuotannossa maltillista Hanke on nostanut esiin, että suomalaisten kuntien tilaaja-tuottaja-toimintavoilla tavoitellaan erityisesti kunnan oman palvelutuotannon kehittämistä sekä ulkopuolisen tuotannon roolin selkiyttämistä oman tuotannon rinnalla. Markkinaehtoiset mallit eivät näytä horjuttavan kunnan oman tuotannon asemaa koko palvelutuotannon volyymin näkökulmasta. Ulkoisen tuotannon sparraava vaikutus oman tuotannon kehittymiseen nähdään kuitenkin erityisen positiiviseksi. Tulevaisuudessa useiden palveluntuottajien muodostamat monituottajamallit sekä uudenlainen kumppanuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä tulevat todennäköisesti yleistymään. Kuntien omistajapoliittiset linjaukset sekä hankinta- ja palvelustrategiat näyttävät suuntaa kunnan oman tuotannon ja ulkopuolisen tuotannon suhteesta myös markkinoille. Hankkeen kuntien esimerkit osoittavat, että monissa tapauksissa tehdyt linjaukset ovat kuitenkin epäselviä tai niistä ei ole ylipäänsä saatu aikaan riittävän laajaa poliittista yhteisymmärrystä. 6. Tilaajaosaaminen sekä tilaajan ja tuottajan väliset laatukriteerit kehittämiskohteina Yhdeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi hankkeen yhteydessä nostettiin tilaajaosaaminen. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan yleistyminen ja sen palvelusektoriaalinen laajentuminen ovatkin synnyttäneet Suomen kuntahallintoon uudenlaisen palvelujen tilaamiseen liittyvän ammatin. Palvelukokonaisuuden järjestämis- ja tilaamisvastuussa olevien johtajien ja suunnittelijoiden rooli poikkeaa perinteisestä kuntien johtamis- ja kehittämistyöstä. Tilaajaosaamisen kehittämiseksi hankkeen puitteissa luotiin makrotasoinen tilaajaosaamisen huoneentaulu. Tilaajan ohjausvälineenä laadun hallinta nähtiin merkittäväksi kehittämiskohteeksi: on luotava tilaajan ja tuottajan välinen toimiva laatukieli ja -mittarit, joiden kautta tilaaja voi tehdä valintoja ja kohdentaa palveluapparaattia. 7. Elämänvaiheajattelu yleistymässä Kuntapalvelujen järjestämisessä tultaneen tulevaisuudessa etenemään kohti ns. elämänvaiheajattelua. Kuntalaisen elämäntilanteeseen perustuvalla toiminnalla ja organisoitumisella tavoitellaan erityisesti perinteiset sektorirajat ylittävää poikkihallinnollista näkemystä palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen asiakaslähtöisesti. Elämänvaiheajattelu näkyy erityisesti tilaajaosapuolten toiminnassa ja organisoitumisessa ja on muuttanut lautakuntarakenteita sekä muodostanut moniammatillisia tilaajaorganisaatioita ja -tiimejä. 8. Muutosjohtamisen haaste Hankkeen tulokset tukevat vahvasti näkemystä siitä, että tilaaja-tuottaja-toimintatavan kaltaiset kunnan toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti muuttavat laajat organisaatioreformit ovat suuri haaste muutosjohtamiselle. Vuosikymmenien aikana syntyneet vanhat toimintakulttuurit ovat juurtuneet syvälle ja muutokselle on annettava aikaa. On hyväksyttävä myös näennäiseltä tuntuvat välitulokset ja kehitysvaiheet. Hyvänä käytäntönä on aivan erityisesti korostunut johdonmukainen kehittämisote ja kärsivällinen tulosten saavuttamiseksi tehtävä työ. Pitkään tilaaja-tuottaja-toimintatapaa soveltaneiden kuntien kokemukset osoittavat, että malleilla ei useinkaan ole saavutettu lyhytnäköisiä voittoja, vaan hyvät tulokset ovat pitkän kehittämistyön tuloksia. Positiivisia tuloksia ei myöskään voida liittää suoraan tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, vaan monen onnistuneen kehityspolun yhteisvaikutukseen, joita tilaaja-tuottaja-toimintapa itsessään avaa. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 7

8 Projektresultat i sammandrag 1. En mångfald av modeller 8 Nätverksprojektet Toimi 2010 har visat att det i kommunerna finns en mångfald av styrnings- och organisationsmodeller som bygger på beställar utförarkonceptet. Det finns inte endast ett rätt sätt att tillämpa konceptet. De konkreta redskap som anknyter till verksamhetsformen, såsom modeller för produktifiering och kostnadsberäkning, kan inte som sådana tillämpas i alla kommuner, inom alla sektorer eller i alla situationer. Mångfalden av beställar utförarmodeller måste ägnas särskild uppmärksamhet i den nationella diskussionen och i utvecklingsarbetet. Likheterna och skillnaderna i de modeller som projektstäderna tillämpar analyseras i kapitel 3 i denna rapport. 2. De grundläggande målen är enhetliga 3. Positiva resultat hittills Trots mångfalden av modeller är de grundläggande målen för en övergång till beställar utförarkonceptet rätt enhetliga i de olika städerna. Med beställar utförarkonceptet eftersträvas framför allt 1) kundorientering 2) serviceproduktion som reagerar bättre och snabbare 3) kontinuerlig produktutveckling och utvärdering av serviceprodukterna 4) kostnadsmedvetenhet och -effektivitet vid tillhandahållandet av tjänster 5) ett affärsmässigt grepp i ledningen av serviceproduktion i egen regi 6) ett strategiskt grepp i den politiska styrningen De resultat som uppnåtts med hjälp av beställar utförarkoncept betraktas i huvudsak som positiva för utvecklingen av kommunernas serviceproduktion och ledningssystem. I ljuset av utvärderingarna i samband med projektet kan man konstatera att verksamheten har blivit mer kostnadsmedveten och transparent. De modeller som kommunerna har tillämpat har resulterat i en ny slags utvecklingsanda när det gäller serviceplaneringen och -produktionen. Att utveckla allt mer kundorienterade produkter är ett centralt element när modellerna vidareutvecklas: beställar utförarkonceptet skapar möjligheter att uppnå målen. 4. Politisk styrning som föremål för diskussion De förtroendevalda var i snitt mer kritiskt inställda till beställar utförarkonceptet än de tjänsteinnehavare som ansvarar för utvecklingen av verksamheten. Resultaten av en enkät bland förtroendevalda i samband med projektet visade att medlemmarna i kommunernas produktionsnämnder eller -direktioner var uttalat kritiska jämfört med medlemmarna i stadsstyrelsen eller beställarnämnderna. En central fråga för den politiska ledningens vidkommande är vilken roll den politiska maktutövningen ska ha i beställar utförarkonceptet. Politiska beslut anses på ett naturligt sätt höra ihop med fullmäktige och kommunstyrelser, men också med beställarnämnderna. En intressant fråga är om ett politiskt beslutande organ det vill säga en nämnd eller en direktion kan anses vara ett ändamålsenligt organ på utförarsidan.

9 5. Marknaden utnyttjas återhållsamt i produktionen Projektet har lyft fram det faktum att ett särskilt mål för kommunernas beställar utförarkoncept är att främja kommunens egen serviceproduktion och att skapa klarhet i den externa produktionens roll vid sidan av produktion i egen regi. Modeller på marknadsvillkor ser inte ut att rubba kommunens egen produktion i förhållande till hela serviceproduktionens volym. Den externa produktionens sparrande effekt på utvecklingen av egen produktion uppfattas dock som särskilt positiv. I framtiden blir det antagligen allt vanligare med modeller som bildas av flera utförare samt nya slags partnerskap mellan den offentliga och privata sektorn. Kommunernas ägarpolitiska riktlinjer samt upphandlings- och servicestrategierna stakar ut vägen för förhållandet mellan kommunens egen produktion och extern produktion även i marknadshänseende. Exempel från projektkommunerna visar å andra sidan att riktlinjerna är oklara eller att man över huvud inte uppnått ett tillräckligt brett politiskt samförstånd om dem. 6. Beställarkompetensen samt kvalitetskriterierna mellan beställare och utförare som utvecklingsobjekt I samband med projektet lyfte man fram beställarkompetensen som ett av de mest centrala utvecklingsobjekten. Som en följd av att beställar utförarkonceptet blivit allmännare och att det utvidgats till att omfatta allt fler servicesektorer har det uppstått ett nytt yrke inom kommunalförvaltningen som gäller beställning av service. De direktörer och planerare som ansvarar för organisering och beställning av servicehelheter innehar en roll som avviker från traditionellt lednings- och utvecklingsarbete i kommunerna. För att främja beställarkompetensen utarbetades i samband med projektet en del gyllene regler på makronivå för att fungera som rättesnöre. Som ett styrmedel för beställaren uppfattades kvalitetskontroll som ett viktigt utvecklingsobjekt: det gäller att ta fram ett gemensamt kvalitetsspråk och kvalitetsmätare för beställare och utförare med hjälp av vilka beställaren kan göra sina val och målinrikta serviceapparaten. 7. Livscykeltänkandet vinner terräng Vid organiseringen av den kommunala servicen kommer man i framtiden antagligen att allt mer gå in för ett så kallat livscykeltänkande. Genom verksamhet och organisering som grundar sig på kommuninvånarens livssituation eftersträvas framför allt en sektoröverskridande tväradministrativ vision om kundorienterad utveckling och implementering av service. Livscykeltänkandet avspeglar sig framför allt på beställarparternas verksamhet och organisering. Tänkandet har påverkat nämndstrukturerna och resulterat i multiprofessionella beställarorganisationer och arbetslag. 8. En utmaning för förändringsledningen Av projektresultaten kan klart utläsas att omfattande organisationsreformer som på ett genomgripande sätt ändrar kommunens verksamhetskultur, såsom beställar utförarkonceptet, utgör en stor utmaning för förändringsledningen. Gamla verksamhetskulturer som har utvecklats under decenniernas gång är djupt inrotade, och därför måste man låta förändringar ta sin tid. Det gäller att acceptera även till synes skenbara delresultat och utvecklingsskeden. Ett konsekvent utvecklingsgrepp och ett tålmodigt arbete för uppnående av resultat har visat sig vara en i högsta grad god praxis. Erfarenheterna bland kommuner som redan länge tillämpat beställar utförarkonceptet visar att konceptet sällan har möjliggjort några segrar på kort sikt. Goda resultat förutsätter nämligen ett långsiktigt utvecklingsarbete. De positiva resultaten kan inte heller kopplas direkt till beställar utförarkonceptet, utan det är fråga om samverkan mellan flera lyckade utvecklingsstigar, vilka konceptet i sig gjort tillgängliga. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 9

10 1 Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet Kuntapalvelujen järjestäjän, tilaajan ja tuottajan erottavien toiminnan organisointi- ja ohjaustapojen sovellukset ovat yleistyneet paitsi suurten ja keskisuurten kaupunkien johtamis- ja ohjausjärjestelmänä sekä myös pienemmissä kunnissa. Viime vuosien aikana suomalainen tilaaja-tuottaja-ajattelu ja eri tilaaja-tuottajamallien sovellutukset ovat kehittyneet merkittävästi, ja eri suunnista on nähty tarpeelliseksi verkostohankkeen perustaminen asian laajemmaksi tarkasteluksi, vertailuksi ja kehittämiseksi. Samantyyppinen hanke toteutettiin FCG:n edeltäjän Efektian toimesta vuonna Hankkeeseen osallistui tuolloin 11 suurta tai keskisuurta kaupunkia. Toimi verkostohanke käsittelee kunnallisten palvelujen järjestämisen organisointia. Tarkastelu on rajattu palvelujen järjestämiseen jättäen vähemmälle huomiolle muita kunnan keskeisiä tehtäviä kuten elinkeinopolitiikka, paikallisdemokratian ja -yhteisöllisyyden sekä elinympäristön kehittäminen jne. Toimi verkostohankkeessa on toteutettu osallistujakaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavan sovellusten itsearviointi ja tästä johdettava kehittämiskohteiden tunnistaminen ja analysointi sekä erilaisten tilaaja-tuottajamallien tyypittely. Analysoinnin pohjalta järjestettiin yhteisseminaareja (7 kpl) hyvien käytäntöjen levittämiseksi sekä ongelmakohtien tunnistamiseksi ja voittamiseksi. Projektin keskeisenä tavoitteena on siis ollut kartoittaa ja koota tietoa sekä vertailla kokemuksia osallistuvien kuntien tilaaja-tuottajamallien sovelluksista ja generoida kokemukseen pohjautuvaa osaamista, joka antaa kunnille parempia valmiuksia jatkaa omien järjestelmiensä kehittämistä edelleen sekä myös näyttää valtakunnallisesti kehityksen suuntaa. Hankkeessa on hyödynnetty laajasti myös aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa. Hankkeen hyödyt laajemmin kuntakentälle ja sidosryhmille: A. Edistetään Paras-hankkeen perustavoitteiden toteuttamista (tuottavuus, prosessien kehittäminen, kuntien yhteistoiminta jne.) B. Aktiivisesti levitetään hankkeeseen osallistuvien kuntien hyviä käytäntöjä muiden kuntien johtamisjärjestelmien ja palvelujen kehittämiseksi. C. Mallinnetaan ja tyypitellään erityyppisiä tilaaja-tuottajamalleja valtakunnallisen kehittämisen tueksi Hankkeen hyödyt osallistuville kunnille: A. Vertailutietoa oman nykytilan arvioimiseksi ja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi B. Tietoa muiden kuntien lupaavista, mielenkiintoisista, hyvistä ja parhaista käytännöistä C. Uutta tietoa ja osaamista oman tilaaja-tuottaja-järjestelmän kehittämiseksi D. Tiltu-vertaisverkostojen muodostaminen kuntien jatkuvan kehittämis- ja arviointityön tueksi 10

11 Projektisuunnitelma lähetettiin sekä vuoden 2004 hankkeessa mukana olleille että viime vuosina tilaaja-tuottaja-ajattelua eri muodoissaan soveltaneille muille kaupungeille. Hankkeeseen lähtivät mukaan seuraavat kaupungit: Hamina Hämeenlinna Jyväskylä Kemi Lahti Mikkeli Oulu Rovaniemi Tampere Osallistujakaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavat eroavat toisistaan merkittävästikin, joten on selvää että eri kehitysvaiheessa olevat ja erikokoiset kunnat on huomioitu hankkeen työssä järjestämällä hankkeen työseminaarit eri painotuksin. Hankkeessa on, kuntien lähtökohdat ja edellytykset huomioiden, hyödynnetty benchmarking-menetelmää vertailutyössä ja keskinäisessä oppimisessa. Projektiin osallistuneet kunnat ovat omissa tilaaja-tuottajamallien sovellutuksissaan ja käytössään eri tasoilla ja eri kehitysvaiheissa, jolloin edellytykset monen keskeisen kokonaisvaltaisen benchmarking-prosessin toteuttamiselle ovat kuitenkin lähtökohtaisesti melko heikot. Tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisempi lähestymistapa on ollut ns. esimerkkiviitekehyksen hyödyntäminen, jonka pohjalta on voitu määritellä ja verrata kaupunkien tilaaja-tuottajamallien sovellutuksia. Viitekehys rakennettiin alun perin Efektian vuonna 2004 toteuttaman samantyyppisen verkostohankkeen yhteydessä ja se perustuu tilaaja-tuottaja-toimintatavan yhteydessä yleisesti ottaen esiintyville teoreettisille piirteille. Hankkeessa tehty itsearviointi on toteutettu em. viitekehyksen pohjalta (ks. luku 4). Aiheesta on myös kirjoitettu vuoden 2004 jälkeen melko vilkkaasti eri selvityksiä ja tutkimuksia, jotka osaltaan ovat ohjanneet hankkeen kokonaisuuden asemointia sekä olleet myös tämän rapotin lähteinä. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 11

12 2 Tilaajan ja tuottajan erottavien ohjaus- ja organisointijärjestelyiden taustaa Suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointi- ja infrastruktuuripalvelut organisoidaan pääosin kunnallishallinnon kautta. Palvelujen voimakkaassa rakennusvaiheessa luvun lopulta alkaen ohjaus oli 1980-luvulle asti keskitetty. Valtionhallinto ohjasi voimakkaasti kuntia ja niiden sektoreita. Kuntien sisällä hallinto ja ohjaus olivat myös keskitettyä. Kunnissa sovellettiin hierarkkista toimintatapaa, jossa kunnat järjestivät palvelut omassa organisaatiossaan. Tälle toimintatavalle oli ominaista etenkin seuraavat seikat: kunnan toimijoiden suhteet olivat hierarkkisia ja ohjaus keskitettyä ohjaus perustui ylemmän tason määräysvaltaan toimintaa ohjataan resurssien kautta Kaikki toiminnot päättäminen palveluista, tuottaminen, rahoittaminen ja omistaminen olivat samassa organisaatiohierarkiassa. Viime vuosina yhteiskunnan muutokset ovat tuoneet lisäpaineita toiminnan ja ohjauksen uudistamiseen (mm. väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteen muutos, teknologian kehittyminen, kansalaisten koulutustason nousu ja palveluvaatimusten lisääntyminen). Muutospaineisiin ovat vaikuttaneet myös kansainvälisyyden lisääntyminen. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin on yhteiseurooppalaisilla julkista hallintoa koskevilla normeilla ja periaatteilla (erityisesti markkinoiden vapauttaminen sekä julkisten palvelujen ja tavaroiden kilpailuttamisvelvoitteet) myös huomattavaa merkitystä yksittäiselle kunnalle. Toimintaympäristön muuttuessa kunnissa on erityisesti nähtävissä seuraavia ajankohtaisia trendejä, joihin kunnat pyrkivät reagoimaan eri tavoin, mm. tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttöönotolla: tulojen ja menojen tasapainon hallinta sekä taantuman lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset toiminnan ja palvelujen kustannustehokkuuden lisääminen ja laadun kehittäminen kilpailukykyisyyden ja vertailukelpoisuuden kehittäminen suhteessa yksityiseen sektoriin uusien tuotantotapojen (liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, ostopalvelut, kuntayhteistyö jne.) käyttöönottaminen markkinoiden luominen elinkeinojen kehittämistoimenpiteillä ostopalvelujen ja kilpailuttamisen mahdollistamiseksi toiminnan tulosten vertailukelpoisuuden vahvistaminen (sekä kunnan yksiköiden välinen että kunnan ja yksityisen palvelutuotannon välinen) palvelujen tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen vastaaminen lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta kansalaisten perus- ja subjektiiviset oikeudet ovat yhä keskeisempiä: Asukasja asiakaskeskeisyys kunnan palveluissa ja toiminnoissa korostuvat kaksoisjohtamisen, poliittisen ja viranhaltijajohtamisen, kehittäminen poliittisen johtamisen entistä strategisempi rooli. 12

13 2.1 New Public Management ja markkinasuuntautuneet toimintamallit taustatekijöinä Kuntahallinnon ja muun julkisen hallinnon viime vuosien uudistukset ovat liittyneet keinoihin parantaa hallinnon ja palvelutuotannon tuotos-panossuhdetta (kuntatuottavuudesta ks. esim. Kuntatuottavuuden ABC, FCG Efeko/Kuntaliitto 2008). Keskeiseen rooliin on noussut yhä enemmän keskustelu kuntien oman toiminnan asiakaslähtöisyydestä, tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä ulkopuolisen palvelutuotannon suhteesta omaan palvelutuotantoon. New Public Management -keskustelun yksi keskeinen keino on markkinasuuntautuneiden toimintatapojen avulla tehostaa julkista hallintoa. Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen eduista ja haitoista on käyty keskustelua jo pitkän aikaa. Laajemmin ottaen keskustelua on käyty jo 1990-luvulta lähtien mm. monopolien purkamisesta sekä kilpailun ja tulospalkkauksen tuomisesta mukaan julkiseen hallintoon (Salminen & Niskanen 1996). Julkisten palveluiden markkinasuuntautuneita malleja lisättiin jo 1990-luvun alkupuolella sekä valtion että kuntien piirissä (Temmes & Kiviniemi 1995). Markkinasuuntautuneet instrumentit ovat olleet etenkin suurempien kaupunkien käytössä jo pidempään. Jos markkinoita ei ole ollut käytettävissä (aidot markkinat), niin kunnat ovat pyrkineet luomaan markkinamaisia suhteita muuttamalla organisaatiorakenteita ja suunnittelemalla markkinamaisia asetelmia (näennäismarkkinat). Kunnat ovat lisääntyvässä määrin perustaneet itsenäisempiä talousyksikköjä eli nettoyksiköitä, liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. (Kallio ym ) Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen voidaan siis tässä tapauksessa ymmärtää edustavan keskitetyn hierarkian vastapuolta. Edellä mainittu ajattelutapa on osaltaan vaikuttanut siihen, että kunnat ovat pyrkineet organisoimaan toimintansa siten, että niiden oma palvelutuotanto olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja tehokasta sekä ulkopuolisen palvelutuotannon rooli oman tuotannon rinnalla mahdollisimman selkeää ja vertailukelpoista. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan synty sekä kuntien oman että ulkopuolisen palvelutuotannon järjestämisessä voidaan nähdä eräänä keskeisenä markkinasuuntautuneiden toimintamallien käytännön sovelluksena ja todellisena tähän liittyvänä organisatorisena muutoksena Suomen kuntakentällä. Hallintotieteellinen tutkimus liittää siis tilaaja-tuottaja-toimintatavan laajempaan kontekstiin julkisen sektorin kehittämisessä, jota on kutsuttu edellä mainitulla markkinasuuntautuneisuuden käsitteellä. Yleisesti tilaaja-tuottaja-toimintatavan hyödyntäminen julkisen sektorin toiminnassa perustuu hallinnon tutkimuksen New Public Management (NPM) -doktriinin periaatteisiin parantaa julkisen hallinnon kustannustehokkuutta, laatua sekä vastuullisuutta. (Ks. esim. Lane 2000; Barzelay 2001.) NPMsuuntaukseen liittyy samoin myös managerialismin käsite. Managerialismilla tarkoitetaan yritysmaailman organisointi-, johtamis- ja toimintatapojen siirtämistä soveltuvin osin julkisen sektorin organisaatioihin. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan esikuva onkin alunpitäen suurten monialayritysten (konsernien) tavassa organisoida tukipalvelutoimintonsa kilpailutilanteeseen. Sittemmin ajattelua on sovellettu laajemmin myös organisaatioiden ydintoimintoihin. (Hautamäki & Paavola 1993, 7.) Tällöin pohdinnan keskiössä on se, mikä on organisaation ydinosaamista (core competences) ja miten se tulisi organisoida. On korostettava sitä, että täsmällistä tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaista organisaatiota ei ole missään tarkasti määritelty, eikä voida sanoa, mikä olisi juuri oikein organisoitua tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaista toimintaa. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 13

14 2.2 Tilaaja-tuottaja-toimintatavan keskeinen käsitteistö ja määritelmä Tilaaja tuottaja-toimintatavalla tarkoitetaan julkisten palveluiden järjestämisen organisoimista siten, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho, esimerkiksi kunta. Tuottajana voi toimia joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatavasta ei ole olemassa yhtä ideaalimallia, vaan kokoelma toisistaan poikkeavia sovelluksia. Tilaaja tuottaja-toimintatavasta puhutaan, kun tarkoitetaan sovellusten kattokäsitettä. Toimintatavan käytännön sovelluksista puhutaan tilaajatuottajamalleina. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa on organisaation sisäinen tai useiden organisaatioiden välinen ohjausjärjestelmä, jossa palvelujen tilaamisesta ja tuottamisesta vastaavat toisistaan erilliset yksiköt tai organisaatiot. Erillisenä näistä rooleista nähdään lisäksi kokonaisuuden omistajan ja rahoittajan roolit. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan keskinäisillä sopimuksilla. Kunnan sisäisessä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tämä tarkoittaa siirtymistä hierarkkisesta määräysvaltaan perustuvasta ohjauksesta sopimusohjaukseen. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa on kokoelma erilaisia toisistaan poikkeavia organisointi- ja ohjaustapoja sekä käytäntöjä. Olemassa ei ole ideaalimallia. Tilaaja-tuottaja-toimintatavalla tavoitellaan erityisesti 1) asiakaslähtöisyyttä 2) paremmin ja nopeammin reagoivaa palvelutuotantoa 3) jatkuvaa tuotekehitystä ja palvelutuotteiden arviointia 4) palvelujen järjestämisen kustannustietoisuutta ja tehokkuutta 5) oman palvelutuotannon johtamisen liiketoiminnallista otetta 6) poliittisen ohjauksen strategista otetta Tilaaja-tuottaja-toimintatavan perusasetelma voidaan kuvata seuraavan kuvion avulla. Katkoviivat kuvaavat yhteydenpitoa palvelun käyttäjiin ja heidän palautteeseensa sekä korostetusti myös palvelun vaikuttavuuden arviointia. Teoreettisessa esimerkissä omistajan ja rahoittajan rooli nähdään tilaajasta erillisenä. Tuottaja puolestaan nähdään periaatteessa miksi tahansa palveluntuottajaksi joko omaksi tai ulkoiseksi. Tilaaja Omistaja/ rahoittaja Sopimus Tuottaja Tuote/palvelu Tuotteen/ palvelun käyttäjä Mukaillen: Kallio et (2006). Kaupungit tilaajina ja tuottajina KUVA 1. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan peruselementit (mukailleen Kallio et al., 2006) Asetelman toimijoita ja käsitteitä on avattu seuraavissa alaluvuissa. 14

15 2.2.1 Tilaaja Tilaajan ydintehtäviä ovat palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi sekä palvelujen hankinta ja kilpailuttaminen. Tilaamista johtavat poliitikot (useimmiten tilaajalautakunnat), joiden tehtävänä on määritellä tavoitteet, valita niitä toteuttavat palvelutyypit ja osoittaa niihin tarvittavat resurssit. He määrittelevät mitä palveluja kunnan verotuloilla hankitaan. (Kuopila et al ) Päätöksenteko tavoitteista ja valinnoista tapahtuu kunnan demokraattisessa päätöksenteossa (valtuusto, hallitus, lautakunta), yleensä avustavien virkamiesten valmistelun pohjalta. Tilaajapuolesta rakennetaankin kuntalaisten tarpeita punnitsevia politiikan foorumeita, joissa luottamushenkilöiden ohjausvalta palvelujen suhteen on keskeisimmillään. Tilaajan rooliin kuuluu myös toimia hankintatoimen ammattilaisena, joka arvioi, kilpailuttaa, tekee tilauksia sekä valvoo niiden noudattamista. (Mt.) Tilaajan yleisesti havaittuja tehtäviä ovat mm. (käytännöt vaihtelevat): ratkaista poliittisten tavoitteiden ja tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelukokonaisuudet solmia sopimukset tuottajan kanssa turvata, että palvelujen käyttäjät saavat määrällisesti ja laadullisesti sopivan palvelun laadunvarmistus arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja todennäköistä vaikuttavuutta järjestää tuottajien kilpailutus ja valita tuottaja valvoa ja seurata tuottajan toimintaa ja sitä, että tuottaja tuottaa juuri ne palvelut, mistä on sovittu. vastata arvioinnin kehittämisestä vastata viranomaistoiminnan johtamisesta palveluiden tarpeen arviointi ja kyky priorisoida tilaajan vastuulle voidaan katsoa kuuluvan myös mm. palveluverkko- ja investointisuunnittelu, vastuu alueen kokonaiskehittämisestä sekä ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitäminen tilaajan on huolehdittava myös siitä, ettei huomio kiinnity vain toiminnan ohjaajan ja tuotannon ohjaajan väliseen suhteeseen, vaan palvelujen hankinnassa pitää tarkkailla myös palvelun saajan ja palvelun tarjoajan välistä suhdetta Tuottaja (omajohtoinen) ja sisäinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Sisäisestä tilaaja-tuottaja-toimintatavasta voidaan puhua silloin, kun palvelun tilaaja ja tuottaja kuuluvat samaan kuntakonserniin ja tuottajana on joko sisäisen konsernin yksikkö (nettoyksikkö, taseyksikkö tai liikelaitos) tai suoraan omistajalleen palveluja tuottava ulkoisen konsernin tytäryhteisö (osakeyhtiö, säätiö, kuntayhtymä). Tällainen tytäryhteisö toimii yleisillä markkinoilla vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan ja sen tuottamat palvelut voidaan tilata kilpailuttamatta niitä (in house -periaate). Sisäisessä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa toimijoiden vastuunjako konkretisoidaan. Toimijoiden välinen suhde perustuu kumppanuuteen, ei kilpailuttamiseen. Tällaista toiminnan ohjaamisen tapaa voidaan kutsua myös sopimusohjaukseksi, sopimusperusteiseksi ohjaukseksi, sisäiseksi sopimusohjaukseksi tai tulossopimukseksi. Palvelun tuottaja päättää miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessin hallintaan. Tuottaja vastaa tilatun palvelun laadusta tilaajalle ja asiakkaalle. Tuotantopuolella korostuukin vahvasti sekä liiketoimintaettä palvelujen substanssiosaaminen. Kunnan oman tuottajan yleisesti havaittuja tehtäviä ovat mm. (käytännöt vaihtelevat): Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 15

16 hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja päättää niiden toiminnasta vastata tuotannontekijöiden kunnossapidosta ja kehittämisestä laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita tuotteistaa palvelut ja toimittaa sovitut palvelut tilaajalle laatia oma talousarvio ja käyttösuunnitelma, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastaa sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta = itsenäinen tulosyksikkö, jonka tulot ja menot tulee voida eritellä ja osoittaa, jotta saadaan oikeaa tietoa yksikön toiminnasta ja taloudesta tuotantoprosessien kuvaaminen, palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu jatkuva tuotekehittely kustannustehokkuuden hallinta ja laadun järjestelmällinen ylläpitäminen tilausten kannattavuus ja lisätilausten jatkuvuuden takaaminen informoida tilaajaa tuottajan kompetenssista ja havaitsemistaan uusista palvelutarpeista/palveluista Tuottaja (ulkoinen) ja ulkoinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Tässä ulkoisella tuottajalla tarkoitetaan ei-kunnallista palveluntuottajaa, johon kunnalla ei ole omistaja- tai ohjaussuhdetta. Tällaisia mahdollisia tuottajia ovat mm. yksityiset yritykset, järjestöt ja yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt sekä myös valtionhallinto. Ulkoisen tilaaja-tuottaja-toimintatapaan liittyy usein hankintalainsäädännöllinen kilpailutuselementti. Palvelun tuottajat eivät kuulu kunnan konsernirakenteeseen (yritys, toinen kunta, kolmannen sektorin toimija, yhdistys tai säätiö) tai tuottaja on kunnan ulkoiseen konserniin kuuluva markkinatoimija (vapailla markkinoilla operoiva kunnan osakeyhtiö tai osakkuusyhtiö). Ulkoisessa tilaaja-tuottaja-toimintatavassa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa määritellään tuotettavan palvelun laatu, määrä ja hinta sopimuskaudella sekä näistä poikkeaminen, neuvottelut jne. Ulkoisen tilaaja tuottaja-toimintatavan yhteydessä ei yleensä puhuta sopimusohjauksesta (vrt. sisäinen tilaaja tuottaja-toimintapa) vaan markkinaohjauksesta. Ulkoisten tuottajien käyttöä kutsutaan usein ostopalvelujen käytöksi. Julkisen hallinnon ostopalvelut tarkoittavat siis lähinnä niitä toimenpiteitä, joilla kunnat ja muut viranomaiset ostavat paitsi viranomaisten itsensä tarvitsemia palveluita, erityisesti kuntalaisten tarvitsemia palveluita silloin, kun viranomainen ei toteuta palvelua itse oman henkilökunnan voimin. Ostopalveluna voidaan periaatteessa järjestää lähes mikä tahansa kunnan tarjoama palvelu erilaisista toimistopalveluista erikoissairaanhoidon palveluihin. Ostopalveluina ei voida kuitenkaan toteuttaa viranomaistoimintoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttämistä. Ostopalveluja koskevat hankinnat toteutetaan noudattaen julkisista hankinnoista annettua lakia. Vastuu palvelun järjestämisestä säilyy ostopalveluissa kuitenkin kunnalla. Ostopalveluita käytettäessä palvelun tuottaminen perustuu hankintaan, eli kunta ostaa palvelun vapailta markkinoilta. Näissäkin tapauksissa kunnalla on vastuu palvelun järjestämisestä. Kunta voi luopua kokonaan (vaiheittain tai yhdellä kertaa) jonkin palvelun tai toiminnan tuottamisesta tai järjestämisestä jättäen sen yksityisten, ei-kunnallisten toimijoiden tuotettavaksi. Tällöin järjestelystä puhutaan yksityistämisenä. Yksityistämisen jälkeen kunnalla ei ole enää vastuuta kyseessä olevasta toiminnasta, vaan markkinat vastaavat kokonaisuudessaan palvelun tuottamisesta ja järjestämisestä. (Kuopila et al ) 16

17 2.2.4 Omistaja Tilaajien ja tuottajien lisäksi tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tärkeässä asemassa on omistaja, jota edustaa kunnan poliittinen ja hallinnollinen ylin johto (kuntakonsernin kokonaisohjaus). Sisäisessä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tilaajat ja tuottajat erotetaan operatiivisella tasolla toisistaan, mutta molemmat kuuluvat silti samaan organisaatiokokonaisuuteen ja niillä on sama omistaja, joka viimekädessä ohjaa ja johtaa molempien toimintaa. Tuottajalle omistaja asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteita. Omistajan on kannettava huolta tuottajan toimintakyvystä ja pyrittävä myötävaikuttamaan tuotantotoimintaan siten, että tehokkuustavoitteet saavutetaan. Omistaja myös ratkaisee sellaisia käytännön kysymyksiä, joissa tilaajat ja tuottajat eivät pääse sopimukseen tai joissa esiintyy epäselvyyksiä. Tilaajien ja tuottajien on toteutettava kaupungin etua eli niillä on tässä mielessä yhteinen intressi. Käytännön tilanteissa, joissa tilaaja tavoittelee mahdollisimman suurta vastiketta rahoilleen ja tuottaja taloudellisen tavoitteen saavuttamista, intresseissä voi esiintyä ristiriitoja. Kaupungin johdon on luotava sellaisia menettelyjä, joilla intressiristiriitoja ratkaistaan. Tämä on omistajatahon keskeinen tehtäviä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa Rahoittaja Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa rahoittajan rooli on pääosin kietoutunut edellä mainittuun omistajan rooliin. Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa omistaja allokoi resurssit ja asettaa palvelujen järjestämiseen liittyvät tavoitteet tilaajille. Rahoittajan roolissa toimii luonnollisesti myös kuntalainen paitsi välillisesti veronmaksajana, mutta myös suoraan palvelun käyttäjänä palvelumaksujen kautta. Palvelumaksuin rahoitetaan joissakin tapauksissa joko osa palvelusta (esim. päivähoito, vanhustenhoito) tai palvelu kokonaan (esim. vesi) Kuntalainen ja asiakas (palvelun käyttäjä) Asiakaslähtöinen toiminta on tilaaja-tuottaja-toimintatavan yksi keskeisimmistä lähtökohdista. Tilaajan ja tuottajan erottaminen, nettobudjetointi ja tuotteistaminen luovat suoran yhteyden asiakaslähtöisempään toimintaan. Perinteinen hierarkkinen organisaatio ja määrärahaohjaus eivät kiinnitä useinkaan tarpeeksi huomiota tuotteisiin ja niiden vaikutuksiin. Perinteisen toimintatavan kritiikki kohdistuukin usein siihen, että toiminnan kehittämistä tarkastellaan liiaksi olemassa olevien rakenteiden, tehtävien ja resursoinnin kautta, jolloin jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet voivat jäädä liian vähälle huomiolle. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan kautta pyritään analysoimaan ja ennakoimaan tarkemmin asiakastarpeita ja niiden muutoksia sekä kohdentamaan resursseja tämän perusteella (korostetusti tilaajan tehtävä). Samalla pyritään läpivalaisemaan asiakkaille tuotettava palvelurepertuaari ja vastaamaan kysymykseen, tehdäänkö ylipäänsä oikeita asioita ja onko toiminta kohdennettu oikein suhteessa palveluntarpeeseen ja palveltaviin asiakasryhmiin. Toiminnan ja tuotteiden jatkuvan arvioinnin kautta myös palvelun kokonaisvaikuttavuus nousee vahvemmin esiin ja helpommin todennettavaksi. Asiakaslähtöisyys korostuu myös yhä useamman kunnan organisaatiorakenteissa, joissa esim. elämänkaarimallin mukaiset tilaajaorganisaatiot ovat yleistyneet (esim. Tampereen ja Hämeenlinnan mallit). Organisaatiorakenne ei luonnollisesti kuitenkaan ratkaise sitä, ovatko palvelut käytännössä asiakaslähtöisesti. Tiivistäen voidaan todeta, että tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tilaaja on asiakkaan tarpeiden tunnistaja. Toisaalta tuottajat toimivat asiakasrajapinnassa, joten tuottajien asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen on tärkeää. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 17

18 2.2.7 Sopimus ja sopimusohjaus Tilaaja tuottaja-toimintatavassa palveluiden tuottamista ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa toimijoiden vastuunjako konkretisoituu. Sopimuksen tavoitteena on tilaajan määrittämien tavoitteiden saavuttaminen. Sopimuksella määritellään palvelun sisältö, palvelutuotteiden määrä sekä niiden hinta ja laatu. Lisäksi sopimuksella määritellään mm. palvelun asiakkaat, asiakkailta perittävien palvelumaksujen suuruus, asiakasvaikuttamisen muodot, tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat sekä sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit, sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä ja mahdolliset kannustimet tuottajan toiminnan parantamiseksi. Sopimusohjausta on käytetty kuntien palvelutuotannossa jo vuosikymmenien ajan. Sopimusohjaus on tapa, jolla konsernijohto ohjaa palveluita järjestäviä lautakuntia, jotka puolestaan ohjaavat alaisiaan tai muita kunnallisia palveluiden tuottajia. Ohjauksessa sovitaan tuotteille ja palveluille vaikuttavuus-, laatu- ja kustannustavoitteet. Palvelutuotannon ohjaamisen lähtökohtana on palvelun järjestäjän tieto siitä, mitä palvelua tuotetaan ja mitkä vaihtoehdot ovat käytettävissä. Sopimusohjausta käytetään sekä kunnan sisäisessä että oman organisaation ulkopuolelta hankittujen palvelujen ohjaamisessa. Teknisellä sektorilla sopimukset ovat olleet käytössä jo pitkään. Viime aikoina myös hyvinvointipalvelujen sopimuksellisuus on yleistynyt. Kunta toimii yhä useammin palvelun järjestäjänä ja tekee sopimuksen palvelun tuottajan kanssa. Tilaajan ja tuottajan välisestä ohjaussuhteesta enemmän luvussa Muut yleiset käsitemäätitelmät 18 Järjestämisvastuu Kuntien rooli palvelujen järjestäjänä on yksiselitteisesti tunnustettu ja vahva. Kunta, kuntayhtymä tai kuntien muodostama yhteistoiminta-alue valitsee tavan, jolla sen vastuulle sälytetyt palvelut tuotetaan. Tästä koostuu kunnallisten palvelujen järjestämisvastuu, joka merkitsee palvelukokonaisuuden hallintaa kokonaisuudessaan asiakkaille, kuntalaisille sekä järjestämisvastuuta säätelevän valtionhallinnon suuntaan. Kunta voi järjestää vastuullaan olevat tehtävät ja palvelut joko itse tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai esim. antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Kunnallinen järjestämisvastuu kuitenkin säilyy myös ostopalveluita käytettäessä ja palveluseteleillä hankituissa palveluissa. Näennäismarkkinat Näennäismarkkinoilla, kvasimarkkinoilla tai suunnitelluilla markkinoilla tarkoitetaan tilannetta, jossa luodaan markkinaolosuhteet julkisella sektorilla. Tällöin julkisen vallan omistamat toimijat kilpailevat julkisen sektorin tilaajaorganisaation tilauksista samalla, kun palveluita tarjotaan asiakkaille hallinnollisin maksuin. Näennäismarkkinoiden toteuttamistapoja ovat käytännössä tilaaja tuottaja-toimintatapa ja palveluseteli. Näennäismarkkinat eroavat avoimista markkinoista siinä, että kaikki palveluntarjoajat eivät ole voittoa tavoittelevia yrityksiä. Keinotekoisilla markkinoilla voi toimia esimerkiksi asemaltaan itsenäisiä julkisen sektorin yksiköitä tai muita voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, kuten järjestöjä tai säätiöitä. Näennäismarkkinoiden luomisen tavoitteena on tehostaa toimintaa hyödyntämällä kilpailuun liittyviä kannustimia ja tavoitteellisia sopimuksia. Tuotteet palveluja ja tavaroita Tuote voi olla tavara tai palvelu tai näiden yhdistelmä. Palvelut eroavat konkreettisista tuotteista tavaroista siten, että niitä ei voi varastoida. Palvelut kulutetaan samalla, kun ne tuotetaan. Palvelut eivät kuitenkaan itsessään ole monimutkaisempia tai yksinkertaisempia kuin konkreettiset esineet tavarat. Palveluiden kauppaan ei esimerkiksi liity

19 varastointiongelmia. Tämä helpottaa palvelun hinnoittelua verrattuna esineiden hinnoitteluun. Palveluita luonnehtivat ainakin seuraavat tunnusmerkit: Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti, kun niitä tuotetaan. Käyttäessään palveluita asiakas osallistuu palvelutapahtumaan. Tuote voi olla hyvin suppea (esimerkiksi yksittäinen toimenpide) tai pitkäkestoinen palveluketju tai -kokonaisuus, joka koostuu monesta jaksosta ja suoritteesta. Tuotteistaminen Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun käsitteellistämistä siten, että tilaaja ja tuottaja kumpikin tietävät, mistä hankittavassa palvelussa on kyse. Palvelutuotteista muodostetaan kokonaisuuksia, jotka voidaan kuvata ja joiden kustannukset voidaan laskea. Tuotteistaminen on yksikön toiminnan jäsentämistä asiakkaan käyttämiksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistamisprosessin yhteydessä voidaan määritellä myös yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotteistaminen tähtää palvelutuotannon hallintaan ja siihen, että palveluiden kustannuksia, laatua ja tuloksia voidaan arvioida. (Melin & Linnakko 2003, 12.) Tuotteistaminen on osa asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä. Tuotteistamisprosessiin kuuluu palveluiden määrittäminen, kuvaaminen ja hinnoittelu, uusien palveluiden kehittäminen, palveluiden markkinointi ja valinta sekä tuottamisesta ja ostamisesta päättäminen. (Rousu & Holma 2003.) Transaktiokustannukset Kilpailuttaminen, sopimusten laadinta ja sopimusten valvonta aiheuttavat kustannuksia tilaajille. Näitä kustannuksia kutsutaan transaktiokustannuksiksi. (Valkama et al. 2004, 56.) Hankinta Hankinnalla tarkoitetaan hankintalain tarkoittaman hankintayksikön, esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän, tekemää sopimusta rakennusurakan toteuttamisesta, tavaran hankkimisesta tai palvelun suorittamisesta taloudellista vastiketta vastaan. Hankintalainsäädännöllä pyritään julkisten varojen käytön tehostamiseen, jotta rajallisilla resursseilla saadaan hankittua laadultaan parhaita tuotteita ja palveluita. Samalla turvataan tasapuolisuus ja avoimuus julkisyhteisön hankinnoissa Yhteenveto eri asetelmista ja toimijoiden rooleista Seuraavassa kuvassa on yhteenvedonomaisesti esitetty erilaisia mahdollisia kombinaatioita tilaajista, tuottajista, omistajista ja rahoittajista, joka kuvaa vaihtoehtojen roolien moninaisuutta tilaaja-tuottaja-toimintatavassa. Kuva edustaa siis mahdollisia reaalimaailman esimerkkejä. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 19

20 20 Kuva 2. Tilaaja-tuottaja- sekä omistaja-tuottajavaihtoehdot (Kallio ym. 2006).

21 3 Kaupunkien toimintamallien tyypittely Hankkeen yhteydessä tehdyn analysointityön myötä mukana olleiden kaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavat voidaan luokitella kuuteen ryhmään, joilla on kaikilla omat ominaispiirteensä. Toimintatapoja, johtamisjärjestelmiä ja organisointitapoja tarkasteltaessa havaittiin, että kaupunkien väliset erot näyttäytyvät suurimpina seuraavien kriteerien kautta: 1. Sovelletaanko tilaaja-tuottaja-toimintatapaa koko kaupungissa kokonaisvaltaisesti vai yksittäisillä toimialoilla? 2. Miten ylimmän johdon roolit on määritelty ja erityisesti millainen poliittinen johtamisjärjestelmä on kyseessä? Mitä tarkemmin tarkastellaan kaupungin sisäisten toimijoiden välistä ohjaussuhdetta (sopimusohjaus) ja tuotannon toiminnan tasoa, sitä enemmän korostuvat kaupungin sisäiset toimialakohtaiset erot, eivät niinkään kaupunkien väliset erot. Seuraavassa esitetty eri tilaaja-tuottajamallien piirteiden tyypittely perustuu edellä kuvattuihin kriteereihin. Kaupunkien tilaaja-tuottajamallien eri tyypit Suomessa Kokonaisvaltaiset mallit Toimialakohtaiset mallit Dualististista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Tuotannon ammatillista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit Resurssiohjausmallit Dualistiset toimialakohtaiset mallit Ulkoisille markkinoille suuntautuneet toimialakohtaiset mallit Oulu Rovaniemi Hämeenlinna Tampere Kemi Jyväskylä Hamina Lahti Mikkeli Kuva 3. Tilaaja-tuottajamallien eri tyypit Suomen kunnissa Kokonaisvaltaisissa malleissa on nähtävissä neljän tyyppisiä ratkaisuja tilaaja-tuottajatoimintatavan soveltamisessa. Dualistista johtamista soveltavissa kokonaisvaltaisissa malleissa sekä tilaajapuolella että oman tuotannon tuottajapuolella operoi poliittisin perustein valitut tilaaja- ja tuottajatoimielimet. Tuotannon ammattijohtamista soveltavissa malleissa poliittinen päätöksenteko näkyy tuottajapuolella toimielinten muodossa joko vähän tai ei ollenkaan poliittisen vallan katsotaan kuuluvan nimenomaisesti tilaajapuolelle. Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit perustuvat ko- Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 21

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Palvelujen järjestämisen näkökulma

TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Palvelujen järjestämisen näkökulma TILAAJA-TUOTTAJAMALLI MIKÄ SE ON JA MIHIN SILLÄ VAIKUTETAAN? Pentti Meklin Emeritusprofessori Tampereen yliopisto Palvelujen järjestämisen näkökulma Kunnan järjestävät kuntalaisten verovaroilla palveluja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Yksilön vai talouden ehdoilla?

Yksilön vai talouden ehdoilla? Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen projektipäällikkö Palvelutori-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2009 Palvelutori-hanke 5/2007 5/2010 Tarkoitus

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

yritystoiminnan kehitykseen

yritystoiminnan kehitykseen Palvelustrategialla l t ll vaikutetaan t palvelujen l ja yritystoiminnan kehitykseen HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hoito- ja hoivapalvelualan l l valtakunnalliset lli t kehittäjäpäivät äi ät Aulangolla ll 19.-20.9.2012

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ

JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ JULKINEN PALVELU KILPAILUN VIITEKEHYKSESSÄ Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto risto.harisalo@uta.fi 1 Terveisiä menneisyydestä! risto.harisalo@uta.fi 2 Julkisen palvelun kehityskaaret

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot