Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa"

Transkriptio

1 Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa Raportti Toimi verkostohankkeen tuloksista Hamina Hämeenlinna Jyväskylä Kemi Lahti Mikkeli Oulu Rovaniemi Tampere Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010

2 TYÖRYHMÄ Mitä laitetaan kirjan tekijäksi?? 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Tel Fax

3 Sisältö Johdanto 5 Yhteenvetoa hankkeen tuloksista 6 Projektresultat i sammandrag 8 1 Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet 10 2 Tilaajan ja tuottajan erottavien ohjaus- ja organisointijärjestelyiden taustaa New Public Management ja markkinasuuntautuneet toimintamallit taustatekijöinä Tilaaja-tuottaja-toimintatavan keskeinen käsitteistö ja määritelmä Tilaaja Tuottaja (omajohtoinen) ja sisäinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Tuottaja (ulkoinen) ja ulkoinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Omistaja Rahoittaja Kuntalainen ja asiakas (palvelun käyttäjä) Sopimus ja sopimusohjaus Muut yleiset käsitemäätitelmät Yhteenveto eri asetelmista ja toimijoiden rooleista 19 3 Kaupunkien toimintamallien tyypittely Kokonaisvaltaiset mallit Dualistista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Tuotannon ammatillista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit Resurssiohjaus Toimialakohtaiset mallit Dualistiset toimialakohtaiset mallit Ulkoisille markkinoille suuntautuneet toimialakohtaiset mallit 26 4 Kaupunkien toimintamallien itsearviointi Itsearvioinnin viitekehys Itsearvioinnin toteuttaminen Yleiskuvaus Tilaajanäkökulma Tuottajanäkökulma Oma tuotanto Ulkoinen tuotanto Asiakasnäkökulma Omistaja/konserninäkökulma Henkilöstönäkökulma Henkilöstön sitoutumiseen, osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät toimet 35 Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 3

4 4.8.2 Henkilöstöhallinnon ja -johtamisen järjestäminen Luottamushenkilökysely Vastaajien taustatiedot Tilaaja-tuottaja-toimintatavan yleisarviointi Poliittisen johtamisen toimivuuden arviointi tilaaja-tuottajatoimintatavassa 40 5 Toimijoiden roolit, osaaminen, vastuut ja resursointi Tilaajatoiminta Perustehtävät ja osaamisalueet Tilaajatoiminnan luottamushenkilötoimielimet Oman ja ulkopuolisen tuotannon suhde ja vertailu tilaajan toimintana Tuottajatoiminta Tuottajan vapaudet ja vastuut Tuotannon strategialähtöisyyden ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen Tuotannon luottamushenkilötoimielinten rooli Konsernihallinto Tilaajan ja tuottajan välinen ohjaussuhde 48 6 Laatu ja asiakkuus Tilaajan ja oman tuottajan välinen laadun määrittely ja seuranta Tilaajan ja ulkopuolisen tuottajan välinen laadun määrittely ja seuranta Asiakasnäkökulma laatuun ja laadun seurantajärjestelmät 56 7 Tuotteistuksen taso ja menetelmät 59 8 Toimialakohtaiset erityiskysymykset Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 67 9 Monituottaja-ajattelu, hankinnat ja kilpailuttaminen Monituottaja-ajattelun määritelmä Kunta ja markkinat 70 Liitteet LIITE 1. Toimintamallien ja organisaatioiden yleiskuvaukset 75 LIITE 2. Case-esimerkkejä tuotteistamisesta 102 LIITE 3. Luottamushenkilökyselyn vastausjakaumat 114 LIITE 4. Hankkeen päätavoitteet, teemoitus ja aikataulujana 127 LIITE 5. Lähdeluettelo 128 4

5 Johdanto Toimi verkostohankkeen tavoitteena on ollut verkostoyhteistyön avulla kehittää suomalaisten kuntien tilaaja-tuottaja-toimintatapoja sekä luoda valtakunnallista kokonaiskuvaa toimintamallien piirteistä, tavoitteista ja kehittämiskohteista. Keskeinen tavoite on ollut myös vertailla eri organisointi- ja toimintamalleja toisiinsa. Hanke toteutettiin aikavälillä 4/2009 9/2010. Suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut FCG Finnish Consulting Group yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Hankkeeseen lähti mukaan yhteensä 9 kehittämisen etujoukoissa olevaa kaupunkia. Hankkeessa on hyödynnetty laajasti myös aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa. Hankkeen perustana oli aluksi toteutettu osallistujakaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavan sovellusten itsearviointi. Itsearvioinnista johdetut kehittämiskohteet ohjasivat hankkeen verkostoseminaarien aiheita ja workshop-työskentelyä kaikkein relevanteimpien teemojen ympärille. Osallistujakunnille yhteisiä seminaareja järjestettiin yhteensä 7 kpl. Seminaareja yhdistävä teema oli hyvien käytäntöjen levittäminen sekä ongelmakohtien voittamiseen liittyvä pohdinta. Hankkeen kokonaisuutta on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista osallistujakaupungeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa hankkeen aikana. Erityiskiitokset on syytä esittää Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Meklinille, jonka panos hankkeen sisältöjen ja raportin kommentoinnissa on ollut merkittävä hankkeen eri vaiheissa. Ohjausryhmän kokoonpano: Kimmo Airas, kehityspäällikkö, Mikkeli Maria Ala-Siuru, va. strategiapäällikkö, Oulu / Riitta Erola, sosiaali -ja terveyspalvelujen palvelutuotantojohtaja, Oulu Jarmo Asikainen, FCG / Audiapro Matti Filppu, teknisen toimen johtaja, Hamina Kari Hakari, hyvinvointipalvelujen kehitysjohtaja, Tampere Minna Halonen, hankintapäällikkö, Lahti Katri Heberg, suunnittelusihteeri, Kemi / Raija Ikäheimonen, projektipäällikkö, Kemi Antti Kuopila, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kaija Majoinen, kehitysjohtaja, Kuntaliitto, ohjausryhmän pj Pentti Meklin, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto Juha Myllymäki, johtava lakimies, Kuntaliitto Sakari Möttönen, strategiajohtaja, Jyväskylä / Lasse Leppä, talous- ja laskentasuunnittelija, Jyväskylä Markus Pauni, johtava konsultti, FCG, hankkeen projektipäällikkö ja ohjausryhmän sihteeri Aija Tuimala, kehitysjohtaja, Hämeenlinna / Tarja Majuri, kehitysjohtaja, Hämeenlinna Eva Repo, kehittämispäällikkö, Rovaniemi / Jussi Päkkilä, suunnittelupäällikkö, Rovaniemi Tässä raportissa on koottuna hankkeen pohjana olevat teoreettiset viitekehykset sekä arviointien, kyselyiden ja vuorovaikutuksellisen seminaarityöskentelyn muodossa syntyneet tulokset. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 5

6 Yhteenvetoa hankkeen tuloksista 1. Mallien moninaisuus 6 Toimi verkostohanke on osoittanut tilaaja-tuottaja-toimintatapaa hyödyntävien ohjaus- ja organisointimallien moninaisuuden Suomen kuntakentällä. Yhtä ja oikeaa tapaa soveltaa tilaaja-tuottaja-ajattelua ei ole olemassa. Toimintatapaan liittyvät konkreettiset välineet, kuten tuotteistamis- ja kustannuslaskentamallit eivät ole sellaisenaan sovellettavissa kaikille kunnille, kaikille toimialoille tai kaikkiin tilanteisiin. Tilaajatuottaja-toimintatapojen moninaisuus onkin erityisesti huomioitava valtakunnallisessa keskustelussa ja kehittämistyössä. Hankkeen osallistujakaupunkien toimintamallien eroja ja yhtäläisyyksiä on analysoitu tämän raportin luvussa Perustavoitteet yhteneväiset Mallien moninaisuudesta huolimatta tilaaja-tuottaja-toimintatapaan siirtymisen perustavoitteet ovat melko yhteneväiset kaupunkien välillä. Tilaaja-tuottaja-toimintatavalla tavoitellaan erityisesti 3. Positiivisia saavutettuja tuloksia 1) asiakaslähtöisyyttä, 2) paremmin ja nopeammin reagoivaa palvelutuotantoa, 3) jatkuvaa tuotekehitystä ja palvelutuotteiden arviointia, 4) palvelujen järjestämisen kustannustietoisuutta ja tehokkuutta, 5) oman palvelutuotannon johtamisen liiketoiminnallista otetta sekä 6) poliittisen ohjauksen strategista otetta Tilaaja-tuottaja-toimintatavoilla saavutetut tulokset nähdään kuntien palvelutuotannon ja johtamisjärjestelmien kehittämisen kannalta pääosin positiivisiksi. Hankkeen yhteydessä tehtyjen arviointien valossa voidaan sanoa, että toiminnan kustannustietoisuus ja läpinäkyvyys on kasvanut. Malleilla on saatu aikaan kunnan palvelujen järjestämisen suunnitteluun ja tuotantoon uudenlaista kehittämishenkeä. Yhä asiakaslähtöisempien tuotteiden kehittäminen nähdään keskeiseksi elementiksi mallien jatkokehittämisessä: tilaaja-tuottaja-toimintapa avaa keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. 4. Poliittisen ohjauksen sijainti keskustelun kohteena Luottamushenkilöt suhtautuivat tilaaja-tuottaja-toimintatapaan keskimäärin kriittisemmin kuin toiminnan kehittämisestä vastaavat viranhaltijat. Hankkeen puitteissa toteutetun luottamushenkilökyselyn tulokset osoittivat, että kuntien tuotantolautakuntien tai -johtokuntien jäsenet olivat korostuneen kriittisiä verrattuna kaupunginhallituksen tai tilaajalautakuntien jäseniin. Keskeinen kysymys poliittisen johtamisen osalta liittyykin vahvasti poliittisen vallankäytön sijaintiin tilaaja-tuottaja-toimintatavassa. Poliittisen päätöksenteon nähdään kuuluvan luonnollisella tavalla valtuuston ja kunnanhallituksen lisäksi tilaajalautakuntiin. Mielenkiintoinen kysymys liittyy siihen, onko poliittinen päätöksentekoelin lautakunta tai johtokunta tarkoituksenmukainen elin tuottajapuolella.

7 5. Markkinoiden hyödyntäminen tuotannossa maltillista Hanke on nostanut esiin, että suomalaisten kuntien tilaaja-tuottaja-toimintavoilla tavoitellaan erityisesti kunnan oman palvelutuotannon kehittämistä sekä ulkopuolisen tuotannon roolin selkiyttämistä oman tuotannon rinnalla. Markkinaehtoiset mallit eivät näytä horjuttavan kunnan oman tuotannon asemaa koko palvelutuotannon volyymin näkökulmasta. Ulkoisen tuotannon sparraava vaikutus oman tuotannon kehittymiseen nähdään kuitenkin erityisen positiiviseksi. Tulevaisuudessa useiden palveluntuottajien muodostamat monituottajamallit sekä uudenlainen kumppanuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä tulevat todennäköisesti yleistymään. Kuntien omistajapoliittiset linjaukset sekä hankinta- ja palvelustrategiat näyttävät suuntaa kunnan oman tuotannon ja ulkopuolisen tuotannon suhteesta myös markkinoille. Hankkeen kuntien esimerkit osoittavat, että monissa tapauksissa tehdyt linjaukset ovat kuitenkin epäselviä tai niistä ei ole ylipäänsä saatu aikaan riittävän laajaa poliittista yhteisymmärrystä. 6. Tilaajaosaaminen sekä tilaajan ja tuottajan väliset laatukriteerit kehittämiskohteina Yhdeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi hankkeen yhteydessä nostettiin tilaajaosaaminen. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan yleistyminen ja sen palvelusektoriaalinen laajentuminen ovatkin synnyttäneet Suomen kuntahallintoon uudenlaisen palvelujen tilaamiseen liittyvän ammatin. Palvelukokonaisuuden järjestämis- ja tilaamisvastuussa olevien johtajien ja suunnittelijoiden rooli poikkeaa perinteisestä kuntien johtamis- ja kehittämistyöstä. Tilaajaosaamisen kehittämiseksi hankkeen puitteissa luotiin makrotasoinen tilaajaosaamisen huoneentaulu. Tilaajan ohjausvälineenä laadun hallinta nähtiin merkittäväksi kehittämiskohteeksi: on luotava tilaajan ja tuottajan välinen toimiva laatukieli ja -mittarit, joiden kautta tilaaja voi tehdä valintoja ja kohdentaa palveluapparaattia. 7. Elämänvaiheajattelu yleistymässä Kuntapalvelujen järjestämisessä tultaneen tulevaisuudessa etenemään kohti ns. elämänvaiheajattelua. Kuntalaisen elämäntilanteeseen perustuvalla toiminnalla ja organisoitumisella tavoitellaan erityisesti perinteiset sektorirajat ylittävää poikkihallinnollista näkemystä palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen asiakaslähtöisesti. Elämänvaiheajattelu näkyy erityisesti tilaajaosapuolten toiminnassa ja organisoitumisessa ja on muuttanut lautakuntarakenteita sekä muodostanut moniammatillisia tilaajaorganisaatioita ja -tiimejä. 8. Muutosjohtamisen haaste Hankkeen tulokset tukevat vahvasti näkemystä siitä, että tilaaja-tuottaja-toimintatavan kaltaiset kunnan toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti muuttavat laajat organisaatioreformit ovat suuri haaste muutosjohtamiselle. Vuosikymmenien aikana syntyneet vanhat toimintakulttuurit ovat juurtuneet syvälle ja muutokselle on annettava aikaa. On hyväksyttävä myös näennäiseltä tuntuvat välitulokset ja kehitysvaiheet. Hyvänä käytäntönä on aivan erityisesti korostunut johdonmukainen kehittämisote ja kärsivällinen tulosten saavuttamiseksi tehtävä työ. Pitkään tilaaja-tuottaja-toimintatapaa soveltaneiden kuntien kokemukset osoittavat, että malleilla ei useinkaan ole saavutettu lyhytnäköisiä voittoja, vaan hyvät tulokset ovat pitkän kehittämistyön tuloksia. Positiivisia tuloksia ei myöskään voida liittää suoraan tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, vaan monen onnistuneen kehityspolun yhteisvaikutukseen, joita tilaaja-tuottaja-toimintapa itsessään avaa. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 7

8 Projektresultat i sammandrag 1. En mångfald av modeller 8 Nätverksprojektet Toimi 2010 har visat att det i kommunerna finns en mångfald av styrnings- och organisationsmodeller som bygger på beställar utförarkonceptet. Det finns inte endast ett rätt sätt att tillämpa konceptet. De konkreta redskap som anknyter till verksamhetsformen, såsom modeller för produktifiering och kostnadsberäkning, kan inte som sådana tillämpas i alla kommuner, inom alla sektorer eller i alla situationer. Mångfalden av beställar utförarmodeller måste ägnas särskild uppmärksamhet i den nationella diskussionen och i utvecklingsarbetet. Likheterna och skillnaderna i de modeller som projektstäderna tillämpar analyseras i kapitel 3 i denna rapport. 2. De grundläggande målen är enhetliga 3. Positiva resultat hittills Trots mångfalden av modeller är de grundläggande målen för en övergång till beställar utförarkonceptet rätt enhetliga i de olika städerna. Med beställar utförarkonceptet eftersträvas framför allt 1) kundorientering 2) serviceproduktion som reagerar bättre och snabbare 3) kontinuerlig produktutveckling och utvärdering av serviceprodukterna 4) kostnadsmedvetenhet och -effektivitet vid tillhandahållandet av tjänster 5) ett affärsmässigt grepp i ledningen av serviceproduktion i egen regi 6) ett strategiskt grepp i den politiska styrningen De resultat som uppnåtts med hjälp av beställar utförarkoncept betraktas i huvudsak som positiva för utvecklingen av kommunernas serviceproduktion och ledningssystem. I ljuset av utvärderingarna i samband med projektet kan man konstatera att verksamheten har blivit mer kostnadsmedveten och transparent. De modeller som kommunerna har tillämpat har resulterat i en ny slags utvecklingsanda när det gäller serviceplaneringen och -produktionen. Att utveckla allt mer kundorienterade produkter är ett centralt element när modellerna vidareutvecklas: beställar utförarkonceptet skapar möjligheter att uppnå målen. 4. Politisk styrning som föremål för diskussion De förtroendevalda var i snitt mer kritiskt inställda till beställar utförarkonceptet än de tjänsteinnehavare som ansvarar för utvecklingen av verksamheten. Resultaten av en enkät bland förtroendevalda i samband med projektet visade att medlemmarna i kommunernas produktionsnämnder eller -direktioner var uttalat kritiska jämfört med medlemmarna i stadsstyrelsen eller beställarnämnderna. En central fråga för den politiska ledningens vidkommande är vilken roll den politiska maktutövningen ska ha i beställar utförarkonceptet. Politiska beslut anses på ett naturligt sätt höra ihop med fullmäktige och kommunstyrelser, men också med beställarnämnderna. En intressant fråga är om ett politiskt beslutande organ det vill säga en nämnd eller en direktion kan anses vara ett ändamålsenligt organ på utförarsidan.

9 5. Marknaden utnyttjas återhållsamt i produktionen Projektet har lyft fram det faktum att ett särskilt mål för kommunernas beställar utförarkoncept är att främja kommunens egen serviceproduktion och att skapa klarhet i den externa produktionens roll vid sidan av produktion i egen regi. Modeller på marknadsvillkor ser inte ut att rubba kommunens egen produktion i förhållande till hela serviceproduktionens volym. Den externa produktionens sparrande effekt på utvecklingen av egen produktion uppfattas dock som särskilt positiv. I framtiden blir det antagligen allt vanligare med modeller som bildas av flera utförare samt nya slags partnerskap mellan den offentliga och privata sektorn. Kommunernas ägarpolitiska riktlinjer samt upphandlings- och servicestrategierna stakar ut vägen för förhållandet mellan kommunens egen produktion och extern produktion även i marknadshänseende. Exempel från projektkommunerna visar å andra sidan att riktlinjerna är oklara eller att man över huvud inte uppnått ett tillräckligt brett politiskt samförstånd om dem. 6. Beställarkompetensen samt kvalitetskriterierna mellan beställare och utförare som utvecklingsobjekt I samband med projektet lyfte man fram beställarkompetensen som ett av de mest centrala utvecklingsobjekten. Som en följd av att beställar utförarkonceptet blivit allmännare och att det utvidgats till att omfatta allt fler servicesektorer har det uppstått ett nytt yrke inom kommunalförvaltningen som gäller beställning av service. De direktörer och planerare som ansvarar för organisering och beställning av servicehelheter innehar en roll som avviker från traditionellt lednings- och utvecklingsarbete i kommunerna. För att främja beställarkompetensen utarbetades i samband med projektet en del gyllene regler på makronivå för att fungera som rättesnöre. Som ett styrmedel för beställaren uppfattades kvalitetskontroll som ett viktigt utvecklingsobjekt: det gäller att ta fram ett gemensamt kvalitetsspråk och kvalitetsmätare för beställare och utförare med hjälp av vilka beställaren kan göra sina val och målinrikta serviceapparaten. 7. Livscykeltänkandet vinner terräng Vid organiseringen av den kommunala servicen kommer man i framtiden antagligen att allt mer gå in för ett så kallat livscykeltänkande. Genom verksamhet och organisering som grundar sig på kommuninvånarens livssituation eftersträvas framför allt en sektoröverskridande tväradministrativ vision om kundorienterad utveckling och implementering av service. Livscykeltänkandet avspeglar sig framför allt på beställarparternas verksamhet och organisering. Tänkandet har påverkat nämndstrukturerna och resulterat i multiprofessionella beställarorganisationer och arbetslag. 8. En utmaning för förändringsledningen Av projektresultaten kan klart utläsas att omfattande organisationsreformer som på ett genomgripande sätt ändrar kommunens verksamhetskultur, såsom beställar utförarkonceptet, utgör en stor utmaning för förändringsledningen. Gamla verksamhetskulturer som har utvecklats under decenniernas gång är djupt inrotade, och därför måste man låta förändringar ta sin tid. Det gäller att acceptera även till synes skenbara delresultat och utvecklingsskeden. Ett konsekvent utvecklingsgrepp och ett tålmodigt arbete för uppnående av resultat har visat sig vara en i högsta grad god praxis. Erfarenheterna bland kommuner som redan länge tillämpat beställar utförarkonceptet visar att konceptet sällan har möjliggjort några segrar på kort sikt. Goda resultat förutsätter nämligen ett långsiktigt utvecklingsarbete. De positiva resultaten kan inte heller kopplas direkt till beställar utförarkonceptet, utan det är fråga om samverkan mellan flera lyckade utvecklingsstigar, vilka konceptet i sig gjort tillgängliga. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 9

10 1 Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet Kuntapalvelujen järjestäjän, tilaajan ja tuottajan erottavien toiminnan organisointi- ja ohjaustapojen sovellukset ovat yleistyneet paitsi suurten ja keskisuurten kaupunkien johtamis- ja ohjausjärjestelmänä sekä myös pienemmissä kunnissa. Viime vuosien aikana suomalainen tilaaja-tuottaja-ajattelu ja eri tilaaja-tuottajamallien sovellutukset ovat kehittyneet merkittävästi, ja eri suunnista on nähty tarpeelliseksi verkostohankkeen perustaminen asian laajemmaksi tarkasteluksi, vertailuksi ja kehittämiseksi. Samantyyppinen hanke toteutettiin FCG:n edeltäjän Efektian toimesta vuonna Hankkeeseen osallistui tuolloin 11 suurta tai keskisuurta kaupunkia. Toimi verkostohanke käsittelee kunnallisten palvelujen järjestämisen organisointia. Tarkastelu on rajattu palvelujen järjestämiseen jättäen vähemmälle huomiolle muita kunnan keskeisiä tehtäviä kuten elinkeinopolitiikka, paikallisdemokratian ja -yhteisöllisyyden sekä elinympäristön kehittäminen jne. Toimi verkostohankkeessa on toteutettu osallistujakaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavan sovellusten itsearviointi ja tästä johdettava kehittämiskohteiden tunnistaminen ja analysointi sekä erilaisten tilaaja-tuottajamallien tyypittely. Analysoinnin pohjalta järjestettiin yhteisseminaareja (7 kpl) hyvien käytäntöjen levittämiseksi sekä ongelmakohtien tunnistamiseksi ja voittamiseksi. Projektin keskeisenä tavoitteena on siis ollut kartoittaa ja koota tietoa sekä vertailla kokemuksia osallistuvien kuntien tilaaja-tuottajamallien sovelluksista ja generoida kokemukseen pohjautuvaa osaamista, joka antaa kunnille parempia valmiuksia jatkaa omien järjestelmiensä kehittämistä edelleen sekä myös näyttää valtakunnallisesti kehityksen suuntaa. Hankkeessa on hyödynnetty laajasti myös aihealueeseen liittyvää tutkimustietoa. Hankkeen hyödyt laajemmin kuntakentälle ja sidosryhmille: A. Edistetään Paras-hankkeen perustavoitteiden toteuttamista (tuottavuus, prosessien kehittäminen, kuntien yhteistoiminta jne.) B. Aktiivisesti levitetään hankkeeseen osallistuvien kuntien hyviä käytäntöjä muiden kuntien johtamisjärjestelmien ja palvelujen kehittämiseksi. C. Mallinnetaan ja tyypitellään erityyppisiä tilaaja-tuottajamalleja valtakunnallisen kehittämisen tueksi Hankkeen hyödyt osallistuville kunnille: A. Vertailutietoa oman nykytilan arvioimiseksi ja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi B. Tietoa muiden kuntien lupaavista, mielenkiintoisista, hyvistä ja parhaista käytännöistä C. Uutta tietoa ja osaamista oman tilaaja-tuottaja-järjestelmän kehittämiseksi D. Tiltu-vertaisverkostojen muodostaminen kuntien jatkuvan kehittämis- ja arviointityön tueksi 10

11 Projektisuunnitelma lähetettiin sekä vuoden 2004 hankkeessa mukana olleille että viime vuosina tilaaja-tuottaja-ajattelua eri muodoissaan soveltaneille muille kaupungeille. Hankkeeseen lähtivät mukaan seuraavat kaupungit: Hamina Hämeenlinna Jyväskylä Kemi Lahti Mikkeli Oulu Rovaniemi Tampere Osallistujakaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavat eroavat toisistaan merkittävästikin, joten on selvää että eri kehitysvaiheessa olevat ja erikokoiset kunnat on huomioitu hankkeen työssä järjestämällä hankkeen työseminaarit eri painotuksin. Hankkeessa on, kuntien lähtökohdat ja edellytykset huomioiden, hyödynnetty benchmarking-menetelmää vertailutyössä ja keskinäisessä oppimisessa. Projektiin osallistuneet kunnat ovat omissa tilaaja-tuottajamallien sovellutuksissaan ja käytössään eri tasoilla ja eri kehitysvaiheissa, jolloin edellytykset monen keskeisen kokonaisvaltaisen benchmarking-prosessin toteuttamiselle ovat kuitenkin lähtökohtaisesti melko heikot. Tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisempi lähestymistapa on ollut ns. esimerkkiviitekehyksen hyödyntäminen, jonka pohjalta on voitu määritellä ja verrata kaupunkien tilaaja-tuottajamallien sovellutuksia. Viitekehys rakennettiin alun perin Efektian vuonna 2004 toteuttaman samantyyppisen verkostohankkeen yhteydessä ja se perustuu tilaaja-tuottaja-toimintatavan yhteydessä yleisesti ottaen esiintyville teoreettisille piirteille. Hankkeessa tehty itsearviointi on toteutettu em. viitekehyksen pohjalta (ks. luku 4). Aiheesta on myös kirjoitettu vuoden 2004 jälkeen melko vilkkaasti eri selvityksiä ja tutkimuksia, jotka osaltaan ovat ohjanneet hankkeen kokonaisuuden asemointia sekä olleet myös tämän rapotin lähteinä. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 11

12 2 Tilaajan ja tuottajan erottavien ohjaus- ja organisointijärjestelyiden taustaa Suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointi- ja infrastruktuuripalvelut organisoidaan pääosin kunnallishallinnon kautta. Palvelujen voimakkaassa rakennusvaiheessa luvun lopulta alkaen ohjaus oli 1980-luvulle asti keskitetty. Valtionhallinto ohjasi voimakkaasti kuntia ja niiden sektoreita. Kuntien sisällä hallinto ja ohjaus olivat myös keskitettyä. Kunnissa sovellettiin hierarkkista toimintatapaa, jossa kunnat järjestivät palvelut omassa organisaatiossaan. Tälle toimintatavalle oli ominaista etenkin seuraavat seikat: kunnan toimijoiden suhteet olivat hierarkkisia ja ohjaus keskitettyä ohjaus perustui ylemmän tason määräysvaltaan toimintaa ohjataan resurssien kautta Kaikki toiminnot päättäminen palveluista, tuottaminen, rahoittaminen ja omistaminen olivat samassa organisaatiohierarkiassa. Viime vuosina yhteiskunnan muutokset ovat tuoneet lisäpaineita toiminnan ja ohjauksen uudistamiseen (mm. väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteen muutos, teknologian kehittyminen, kansalaisten koulutustason nousu ja palveluvaatimusten lisääntyminen). Muutospaineisiin ovat vaikuttaneet myös kansainvälisyyden lisääntyminen. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin on yhteiseurooppalaisilla julkista hallintoa koskevilla normeilla ja periaatteilla (erityisesti markkinoiden vapauttaminen sekä julkisten palvelujen ja tavaroiden kilpailuttamisvelvoitteet) myös huomattavaa merkitystä yksittäiselle kunnalle. Toimintaympäristön muuttuessa kunnissa on erityisesti nähtävissä seuraavia ajankohtaisia trendejä, joihin kunnat pyrkivät reagoimaan eri tavoin, mm. tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttöönotolla: tulojen ja menojen tasapainon hallinta sekä taantuman lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset toiminnan ja palvelujen kustannustehokkuuden lisääminen ja laadun kehittäminen kilpailukykyisyyden ja vertailukelpoisuuden kehittäminen suhteessa yksityiseen sektoriin uusien tuotantotapojen (liikelaitostaminen, yhtiöittäminen, ostopalvelut, kuntayhteistyö jne.) käyttöönottaminen markkinoiden luominen elinkeinojen kehittämistoimenpiteillä ostopalvelujen ja kilpailuttamisen mahdollistamiseksi toiminnan tulosten vertailukelpoisuuden vahvistaminen (sekä kunnan yksiköiden välinen että kunnan ja yksityisen palvelutuotannon välinen) palvelujen tuotteistamisen ja hinnoittelun kehittäminen vastaaminen lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta kansalaisten perus- ja subjektiiviset oikeudet ovat yhä keskeisempiä: Asukasja asiakaskeskeisyys kunnan palveluissa ja toiminnoissa korostuvat kaksoisjohtamisen, poliittisen ja viranhaltijajohtamisen, kehittäminen poliittisen johtamisen entistä strategisempi rooli. 12

13 2.1 New Public Management ja markkinasuuntautuneet toimintamallit taustatekijöinä Kuntahallinnon ja muun julkisen hallinnon viime vuosien uudistukset ovat liittyneet keinoihin parantaa hallinnon ja palvelutuotannon tuotos-panossuhdetta (kuntatuottavuudesta ks. esim. Kuntatuottavuuden ABC, FCG Efeko/Kuntaliitto 2008). Keskeiseen rooliin on noussut yhä enemmän keskustelu kuntien oman toiminnan asiakaslähtöisyydestä, tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä ulkopuolisen palvelutuotannon suhteesta omaan palvelutuotantoon. New Public Management -keskustelun yksi keskeinen keino on markkinasuuntautuneiden toimintatapojen avulla tehostaa julkista hallintoa. Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen eduista ja haitoista on käyty keskustelua jo pitkän aikaa. Laajemmin ottaen keskustelua on käyty jo 1990-luvulta lähtien mm. monopolien purkamisesta sekä kilpailun ja tulospalkkauksen tuomisesta mukaan julkiseen hallintoon (Salminen & Niskanen 1996). Julkisten palveluiden markkinasuuntautuneita malleja lisättiin jo 1990-luvun alkupuolella sekä valtion että kuntien piirissä (Temmes & Kiviniemi 1995). Markkinasuuntautuneet instrumentit ovat olleet etenkin suurempien kaupunkien käytössä jo pidempään. Jos markkinoita ei ole ollut käytettävissä (aidot markkinat), niin kunnat ovat pyrkineet luomaan markkinamaisia suhteita muuttamalla organisaatiorakenteita ja suunnittelemalla markkinamaisia asetelmia (näennäismarkkinat). Kunnat ovat lisääntyvässä määrin perustaneet itsenäisempiä talousyksikköjä eli nettoyksiköitä, liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. (Kallio ym ) Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen voidaan siis tässä tapauksessa ymmärtää edustavan keskitetyn hierarkian vastapuolta. Edellä mainittu ajattelutapa on osaltaan vaikuttanut siihen, että kunnat ovat pyrkineet organisoimaan toimintansa siten, että niiden oma palvelutuotanto olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja tehokasta sekä ulkopuolisen palvelutuotannon rooli oman tuotannon rinnalla mahdollisimman selkeää ja vertailukelpoista. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan synty sekä kuntien oman että ulkopuolisen palvelutuotannon järjestämisessä voidaan nähdä eräänä keskeisenä markkinasuuntautuneiden toimintamallien käytännön sovelluksena ja todellisena tähän liittyvänä organisatorisena muutoksena Suomen kuntakentällä. Hallintotieteellinen tutkimus liittää siis tilaaja-tuottaja-toimintatavan laajempaan kontekstiin julkisen sektorin kehittämisessä, jota on kutsuttu edellä mainitulla markkinasuuntautuneisuuden käsitteellä. Yleisesti tilaaja-tuottaja-toimintatavan hyödyntäminen julkisen sektorin toiminnassa perustuu hallinnon tutkimuksen New Public Management (NPM) -doktriinin periaatteisiin parantaa julkisen hallinnon kustannustehokkuutta, laatua sekä vastuullisuutta. (Ks. esim. Lane 2000; Barzelay 2001.) NPMsuuntaukseen liittyy samoin myös managerialismin käsite. Managerialismilla tarkoitetaan yritysmaailman organisointi-, johtamis- ja toimintatapojen siirtämistä soveltuvin osin julkisen sektorin organisaatioihin. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan esikuva onkin alunpitäen suurten monialayritysten (konsernien) tavassa organisoida tukipalvelutoimintonsa kilpailutilanteeseen. Sittemmin ajattelua on sovellettu laajemmin myös organisaatioiden ydintoimintoihin. (Hautamäki & Paavola 1993, 7.) Tällöin pohdinnan keskiössä on se, mikä on organisaation ydinosaamista (core competences) ja miten se tulisi organisoida. On korostettava sitä, että täsmällistä tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaista organisaatiota ei ole missään tarkasti määritelty, eikä voida sanoa, mikä olisi juuri oikein organisoitua tilaaja-tuottaja-toimintatavan mukaista toimintaa. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 13

14 2.2 Tilaaja-tuottaja-toimintatavan keskeinen käsitteistö ja määritelmä Tilaaja tuottaja-toimintatavalla tarkoitetaan julkisten palveluiden järjestämisen organisoimista siten, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho, esimerkiksi kunta. Tuottajana voi toimia joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatavasta ei ole olemassa yhtä ideaalimallia, vaan kokoelma toisistaan poikkeavia sovelluksia. Tilaaja tuottaja-toimintatavasta puhutaan, kun tarkoitetaan sovellusten kattokäsitettä. Toimintatavan käytännön sovelluksista puhutaan tilaajatuottajamalleina. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa on organisaation sisäinen tai useiden organisaatioiden välinen ohjausjärjestelmä, jossa palvelujen tilaamisesta ja tuottamisesta vastaavat toisistaan erilliset yksiköt tai organisaatiot. Erillisenä näistä rooleista nähdään lisäksi kokonaisuuden omistajan ja rahoittajan roolit. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan keskinäisillä sopimuksilla. Kunnan sisäisessä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tämä tarkoittaa siirtymistä hierarkkisesta määräysvaltaan perustuvasta ohjauksesta sopimusohjaukseen. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa on kokoelma erilaisia toisistaan poikkeavia organisointi- ja ohjaustapoja sekä käytäntöjä. Olemassa ei ole ideaalimallia. Tilaaja-tuottaja-toimintatavalla tavoitellaan erityisesti 1) asiakaslähtöisyyttä 2) paremmin ja nopeammin reagoivaa palvelutuotantoa 3) jatkuvaa tuotekehitystä ja palvelutuotteiden arviointia 4) palvelujen järjestämisen kustannustietoisuutta ja tehokkuutta 5) oman palvelutuotannon johtamisen liiketoiminnallista otetta 6) poliittisen ohjauksen strategista otetta Tilaaja-tuottaja-toimintatavan perusasetelma voidaan kuvata seuraavan kuvion avulla. Katkoviivat kuvaavat yhteydenpitoa palvelun käyttäjiin ja heidän palautteeseensa sekä korostetusti myös palvelun vaikuttavuuden arviointia. Teoreettisessa esimerkissä omistajan ja rahoittajan rooli nähdään tilaajasta erillisenä. Tuottaja puolestaan nähdään periaatteessa miksi tahansa palveluntuottajaksi joko omaksi tai ulkoiseksi. Tilaaja Omistaja/ rahoittaja Sopimus Tuottaja Tuote/palvelu Tuotteen/ palvelun käyttäjä Mukaillen: Kallio et (2006). Kaupungit tilaajina ja tuottajina KUVA 1. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan peruselementit (mukailleen Kallio et al., 2006) Asetelman toimijoita ja käsitteitä on avattu seuraavissa alaluvuissa. 14

15 2.2.1 Tilaaja Tilaajan ydintehtäviä ovat palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi sekä palvelujen hankinta ja kilpailuttaminen. Tilaamista johtavat poliitikot (useimmiten tilaajalautakunnat), joiden tehtävänä on määritellä tavoitteet, valita niitä toteuttavat palvelutyypit ja osoittaa niihin tarvittavat resurssit. He määrittelevät mitä palveluja kunnan verotuloilla hankitaan. (Kuopila et al ) Päätöksenteko tavoitteista ja valinnoista tapahtuu kunnan demokraattisessa päätöksenteossa (valtuusto, hallitus, lautakunta), yleensä avustavien virkamiesten valmistelun pohjalta. Tilaajapuolesta rakennetaankin kuntalaisten tarpeita punnitsevia politiikan foorumeita, joissa luottamushenkilöiden ohjausvalta palvelujen suhteen on keskeisimmillään. Tilaajan rooliin kuuluu myös toimia hankintatoimen ammattilaisena, joka arvioi, kilpailuttaa, tekee tilauksia sekä valvoo niiden noudattamista. (Mt.) Tilaajan yleisesti havaittuja tehtäviä ovat mm. (käytännöt vaihtelevat): ratkaista poliittisten tavoitteiden ja tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelukokonaisuudet solmia sopimukset tuottajan kanssa turvata, että palvelujen käyttäjät saavat määrällisesti ja laadullisesti sopivan palvelun laadunvarmistus arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja todennäköistä vaikuttavuutta järjestää tuottajien kilpailutus ja valita tuottaja valvoa ja seurata tuottajan toimintaa ja sitä, että tuottaja tuottaa juuri ne palvelut, mistä on sovittu. vastata arvioinnin kehittämisestä vastata viranomaistoiminnan johtamisesta palveluiden tarpeen arviointi ja kyky priorisoida tilaajan vastuulle voidaan katsoa kuuluvan myös mm. palveluverkko- ja investointisuunnittelu, vastuu alueen kokonaiskehittämisestä sekä ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitäminen tilaajan on huolehdittava myös siitä, ettei huomio kiinnity vain toiminnan ohjaajan ja tuotannon ohjaajan väliseen suhteeseen, vaan palvelujen hankinnassa pitää tarkkailla myös palvelun saajan ja palvelun tarjoajan välistä suhdetta Tuottaja (omajohtoinen) ja sisäinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Sisäisestä tilaaja-tuottaja-toimintatavasta voidaan puhua silloin, kun palvelun tilaaja ja tuottaja kuuluvat samaan kuntakonserniin ja tuottajana on joko sisäisen konsernin yksikkö (nettoyksikkö, taseyksikkö tai liikelaitos) tai suoraan omistajalleen palveluja tuottava ulkoisen konsernin tytäryhteisö (osakeyhtiö, säätiö, kuntayhtymä). Tällainen tytäryhteisö toimii yleisillä markkinoilla vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan ja sen tuottamat palvelut voidaan tilata kilpailuttamatta niitä (in house -periaate). Sisäisessä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa toimijoiden vastuunjako konkretisoidaan. Toimijoiden välinen suhde perustuu kumppanuuteen, ei kilpailuttamiseen. Tällaista toiminnan ohjaamisen tapaa voidaan kutsua myös sopimusohjaukseksi, sopimusperusteiseksi ohjaukseksi, sisäiseksi sopimusohjaukseksi tai tulossopimukseksi. Palvelun tuottaja päättää miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessin hallintaan. Tuottaja vastaa tilatun palvelun laadusta tilaajalle ja asiakkaalle. Tuotantopuolella korostuukin vahvasti sekä liiketoimintaettä palvelujen substanssiosaaminen. Kunnan oman tuottajan yleisesti havaittuja tehtäviä ovat mm. (käytännöt vaihtelevat): Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 15

16 hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja päättää niiden toiminnasta vastata tuotannontekijöiden kunnossapidosta ja kehittämisestä laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita tuotteistaa palvelut ja toimittaa sovitut palvelut tilaajalle laatia oma talousarvio ja käyttösuunnitelma, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastaa sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta = itsenäinen tulosyksikkö, jonka tulot ja menot tulee voida eritellä ja osoittaa, jotta saadaan oikeaa tietoa yksikön toiminnasta ja taloudesta tuotantoprosessien kuvaaminen, palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu jatkuva tuotekehittely kustannustehokkuuden hallinta ja laadun järjestelmällinen ylläpitäminen tilausten kannattavuus ja lisätilausten jatkuvuuden takaaminen informoida tilaajaa tuottajan kompetenssista ja havaitsemistaan uusista palvelutarpeista/palveluista Tuottaja (ulkoinen) ja ulkoinen tilaaja-tuottaja-toimintatapa Tässä ulkoisella tuottajalla tarkoitetaan ei-kunnallista palveluntuottajaa, johon kunnalla ei ole omistaja- tai ohjaussuhdetta. Tällaisia mahdollisia tuottajia ovat mm. yksityiset yritykset, järjestöt ja yhdistykset, osuuskunnat, säätiöt sekä myös valtionhallinto. Ulkoisen tilaaja-tuottaja-toimintatapaan liittyy usein hankintalainsäädännöllinen kilpailutuselementti. Palvelun tuottajat eivät kuulu kunnan konsernirakenteeseen (yritys, toinen kunta, kolmannen sektorin toimija, yhdistys tai säätiö) tai tuottaja on kunnan ulkoiseen konserniin kuuluva markkinatoimija (vapailla markkinoilla operoiva kunnan osakeyhtiö tai osakkuusyhtiö). Ulkoisessa tilaaja-tuottaja-toimintatavassa toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa määritellään tuotettavan palvelun laatu, määrä ja hinta sopimuskaudella sekä näistä poikkeaminen, neuvottelut jne. Ulkoisen tilaaja tuottaja-toimintatavan yhteydessä ei yleensä puhuta sopimusohjauksesta (vrt. sisäinen tilaaja tuottaja-toimintapa) vaan markkinaohjauksesta. Ulkoisten tuottajien käyttöä kutsutaan usein ostopalvelujen käytöksi. Julkisen hallinnon ostopalvelut tarkoittavat siis lähinnä niitä toimenpiteitä, joilla kunnat ja muut viranomaiset ostavat paitsi viranomaisten itsensä tarvitsemia palveluita, erityisesti kuntalaisten tarvitsemia palveluita silloin, kun viranomainen ei toteuta palvelua itse oman henkilökunnan voimin. Ostopalveluna voidaan periaatteessa järjestää lähes mikä tahansa kunnan tarjoama palvelu erilaisista toimistopalveluista erikoissairaanhoidon palveluihin. Ostopalveluina ei voida kuitenkaan toteuttaa viranomaistoimintoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttämistä. Ostopalveluja koskevat hankinnat toteutetaan noudattaen julkisista hankinnoista annettua lakia. Vastuu palvelun järjestämisestä säilyy ostopalveluissa kuitenkin kunnalla. Ostopalveluita käytettäessä palvelun tuottaminen perustuu hankintaan, eli kunta ostaa palvelun vapailta markkinoilta. Näissäkin tapauksissa kunnalla on vastuu palvelun järjestämisestä. Kunta voi luopua kokonaan (vaiheittain tai yhdellä kertaa) jonkin palvelun tai toiminnan tuottamisesta tai järjestämisestä jättäen sen yksityisten, ei-kunnallisten toimijoiden tuotettavaksi. Tällöin järjestelystä puhutaan yksityistämisenä. Yksityistämisen jälkeen kunnalla ei ole enää vastuuta kyseessä olevasta toiminnasta, vaan markkinat vastaavat kokonaisuudessaan palvelun tuottamisesta ja järjestämisestä. (Kuopila et al ) 16

17 2.2.4 Omistaja Tilaajien ja tuottajien lisäksi tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tärkeässä asemassa on omistaja, jota edustaa kunnan poliittinen ja hallinnollinen ylin johto (kuntakonsernin kokonaisohjaus). Sisäisessä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tilaajat ja tuottajat erotetaan operatiivisella tasolla toisistaan, mutta molemmat kuuluvat silti samaan organisaatiokokonaisuuteen ja niillä on sama omistaja, joka viimekädessä ohjaa ja johtaa molempien toimintaa. Tuottajalle omistaja asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteita. Omistajan on kannettava huolta tuottajan toimintakyvystä ja pyrittävä myötävaikuttamaan tuotantotoimintaan siten, että tehokkuustavoitteet saavutetaan. Omistaja myös ratkaisee sellaisia käytännön kysymyksiä, joissa tilaajat ja tuottajat eivät pääse sopimukseen tai joissa esiintyy epäselvyyksiä. Tilaajien ja tuottajien on toteutettava kaupungin etua eli niillä on tässä mielessä yhteinen intressi. Käytännön tilanteissa, joissa tilaaja tavoittelee mahdollisimman suurta vastiketta rahoilleen ja tuottaja taloudellisen tavoitteen saavuttamista, intresseissä voi esiintyä ristiriitoja. Kaupungin johdon on luotava sellaisia menettelyjä, joilla intressiristiriitoja ratkaistaan. Tämä on omistajatahon keskeinen tehtäviä tilaaja-tuottaja-toimintatavassa Rahoittaja Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa rahoittajan rooli on pääosin kietoutunut edellä mainittuun omistajan rooliin. Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa omistaja allokoi resurssit ja asettaa palvelujen järjestämiseen liittyvät tavoitteet tilaajille. Rahoittajan roolissa toimii luonnollisesti myös kuntalainen paitsi välillisesti veronmaksajana, mutta myös suoraan palvelun käyttäjänä palvelumaksujen kautta. Palvelumaksuin rahoitetaan joissakin tapauksissa joko osa palvelusta (esim. päivähoito, vanhustenhoito) tai palvelu kokonaan (esim. vesi) Kuntalainen ja asiakas (palvelun käyttäjä) Asiakaslähtöinen toiminta on tilaaja-tuottaja-toimintatavan yksi keskeisimmistä lähtökohdista. Tilaajan ja tuottajan erottaminen, nettobudjetointi ja tuotteistaminen luovat suoran yhteyden asiakaslähtöisempään toimintaan. Perinteinen hierarkkinen organisaatio ja määrärahaohjaus eivät kiinnitä useinkaan tarpeeksi huomiota tuotteisiin ja niiden vaikutuksiin. Perinteisen toimintatavan kritiikki kohdistuukin usein siihen, että toiminnan kehittämistä tarkastellaan liiaksi olemassa olevien rakenteiden, tehtävien ja resursoinnin kautta, jolloin jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet voivat jäädä liian vähälle huomiolle. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan kautta pyritään analysoimaan ja ennakoimaan tarkemmin asiakastarpeita ja niiden muutoksia sekä kohdentamaan resursseja tämän perusteella (korostetusti tilaajan tehtävä). Samalla pyritään läpivalaisemaan asiakkaille tuotettava palvelurepertuaari ja vastaamaan kysymykseen, tehdäänkö ylipäänsä oikeita asioita ja onko toiminta kohdennettu oikein suhteessa palveluntarpeeseen ja palveltaviin asiakasryhmiin. Toiminnan ja tuotteiden jatkuvan arvioinnin kautta myös palvelun kokonaisvaikuttavuus nousee vahvemmin esiin ja helpommin todennettavaksi. Asiakaslähtöisyys korostuu myös yhä useamman kunnan organisaatiorakenteissa, joissa esim. elämänkaarimallin mukaiset tilaajaorganisaatiot ovat yleistyneet (esim. Tampereen ja Hämeenlinnan mallit). Organisaatiorakenne ei luonnollisesti kuitenkaan ratkaise sitä, ovatko palvelut käytännössä asiakaslähtöisesti. Tiivistäen voidaan todeta, että tilaaja-tuottaja-toimintatavassa tilaaja on asiakkaan tarpeiden tunnistaja. Toisaalta tuottajat toimivat asiakasrajapinnassa, joten tuottajien asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen on tärkeää. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 17

18 2.2.7 Sopimus ja sopimusohjaus Tilaaja tuottaja-toimintatavassa palveluiden tuottamista ohjataan tilaajan ja tuottajan välisellä sopimuksella, jossa toimijoiden vastuunjako konkretisoituu. Sopimuksen tavoitteena on tilaajan määrittämien tavoitteiden saavuttaminen. Sopimuksella määritellään palvelun sisältö, palvelutuotteiden määrä sekä niiden hinta ja laatu. Lisäksi sopimuksella määritellään mm. palvelun asiakkaat, asiakkailta perittävien palvelumaksujen suuruus, asiakasvaikuttamisen muodot, tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat sekä sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit, sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä ja mahdolliset kannustimet tuottajan toiminnan parantamiseksi. Sopimusohjausta on käytetty kuntien palvelutuotannossa jo vuosikymmenien ajan. Sopimusohjaus on tapa, jolla konsernijohto ohjaa palveluita järjestäviä lautakuntia, jotka puolestaan ohjaavat alaisiaan tai muita kunnallisia palveluiden tuottajia. Ohjauksessa sovitaan tuotteille ja palveluille vaikuttavuus-, laatu- ja kustannustavoitteet. Palvelutuotannon ohjaamisen lähtökohtana on palvelun järjestäjän tieto siitä, mitä palvelua tuotetaan ja mitkä vaihtoehdot ovat käytettävissä. Sopimusohjausta käytetään sekä kunnan sisäisessä että oman organisaation ulkopuolelta hankittujen palvelujen ohjaamisessa. Teknisellä sektorilla sopimukset ovat olleet käytössä jo pitkään. Viime aikoina myös hyvinvointipalvelujen sopimuksellisuus on yleistynyt. Kunta toimii yhä useammin palvelun järjestäjänä ja tekee sopimuksen palvelun tuottajan kanssa. Tilaajan ja tuottajan välisestä ohjaussuhteesta enemmän luvussa Muut yleiset käsitemäätitelmät 18 Järjestämisvastuu Kuntien rooli palvelujen järjestäjänä on yksiselitteisesti tunnustettu ja vahva. Kunta, kuntayhtymä tai kuntien muodostama yhteistoiminta-alue valitsee tavan, jolla sen vastuulle sälytetyt palvelut tuotetaan. Tästä koostuu kunnallisten palvelujen järjestämisvastuu, joka merkitsee palvelukokonaisuuden hallintaa kokonaisuudessaan asiakkaille, kuntalaisille sekä järjestämisvastuuta säätelevän valtionhallinnon suuntaan. Kunta voi järjestää vastuullaan olevat tehtävät ja palvelut joko itse tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai esim. antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Kunnallinen järjestämisvastuu kuitenkin säilyy myös ostopalveluita käytettäessä ja palveluseteleillä hankituissa palveluissa. Näennäismarkkinat Näennäismarkkinoilla, kvasimarkkinoilla tai suunnitelluilla markkinoilla tarkoitetaan tilannetta, jossa luodaan markkinaolosuhteet julkisella sektorilla. Tällöin julkisen vallan omistamat toimijat kilpailevat julkisen sektorin tilaajaorganisaation tilauksista samalla, kun palveluita tarjotaan asiakkaille hallinnollisin maksuin. Näennäismarkkinoiden toteuttamistapoja ovat käytännössä tilaaja tuottaja-toimintatapa ja palveluseteli. Näennäismarkkinat eroavat avoimista markkinoista siinä, että kaikki palveluntarjoajat eivät ole voittoa tavoittelevia yrityksiä. Keinotekoisilla markkinoilla voi toimia esimerkiksi asemaltaan itsenäisiä julkisen sektorin yksiköitä tai muita voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, kuten järjestöjä tai säätiöitä. Näennäismarkkinoiden luomisen tavoitteena on tehostaa toimintaa hyödyntämällä kilpailuun liittyviä kannustimia ja tavoitteellisia sopimuksia. Tuotteet palveluja ja tavaroita Tuote voi olla tavara tai palvelu tai näiden yhdistelmä. Palvelut eroavat konkreettisista tuotteista tavaroista siten, että niitä ei voi varastoida. Palvelut kulutetaan samalla, kun ne tuotetaan. Palvelut eivät kuitenkaan itsessään ole monimutkaisempia tai yksinkertaisempia kuin konkreettiset esineet tavarat. Palveluiden kauppaan ei esimerkiksi liity

19 varastointiongelmia. Tämä helpottaa palvelun hinnoittelua verrattuna esineiden hinnoitteluun. Palveluita luonnehtivat ainakin seuraavat tunnusmerkit: Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti, kun niitä tuotetaan. Käyttäessään palveluita asiakas osallistuu palvelutapahtumaan. Tuote voi olla hyvin suppea (esimerkiksi yksittäinen toimenpide) tai pitkäkestoinen palveluketju tai -kokonaisuus, joka koostuu monesta jaksosta ja suoritteesta. Tuotteistaminen Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun käsitteellistämistä siten, että tilaaja ja tuottaja kumpikin tietävät, mistä hankittavassa palvelussa on kyse. Palvelutuotteista muodostetaan kokonaisuuksia, jotka voidaan kuvata ja joiden kustannukset voidaan laskea. Tuotteistaminen on yksikön toiminnan jäsentämistä asiakkaan käyttämiksi palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistamisprosessin yhteydessä voidaan määritellä myös yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotteistaminen tähtää palvelutuotannon hallintaan ja siihen, että palveluiden kustannuksia, laatua ja tuloksia voidaan arvioida. (Melin & Linnakko 2003, 12.) Tuotteistaminen on osa asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä. Tuotteistamisprosessiin kuuluu palveluiden määrittäminen, kuvaaminen ja hinnoittelu, uusien palveluiden kehittäminen, palveluiden markkinointi ja valinta sekä tuottamisesta ja ostamisesta päättäminen. (Rousu & Holma 2003.) Transaktiokustannukset Kilpailuttaminen, sopimusten laadinta ja sopimusten valvonta aiheuttavat kustannuksia tilaajille. Näitä kustannuksia kutsutaan transaktiokustannuksiksi. (Valkama et al. 2004, 56.) Hankinta Hankinnalla tarkoitetaan hankintalain tarkoittaman hankintayksikön, esimerkiksi kunnan tai kuntayhtymän, tekemää sopimusta rakennusurakan toteuttamisesta, tavaran hankkimisesta tai palvelun suorittamisesta taloudellista vastiketta vastaan. Hankintalainsäädännöllä pyritään julkisten varojen käytön tehostamiseen, jotta rajallisilla resursseilla saadaan hankittua laadultaan parhaita tuotteita ja palveluita. Samalla turvataan tasapuolisuus ja avoimuus julkisyhteisön hankinnoissa Yhteenveto eri asetelmista ja toimijoiden rooleista Seuraavassa kuvassa on yhteenvedonomaisesti esitetty erilaisia mahdollisia kombinaatioita tilaajista, tuottajista, omistajista ja rahoittajista, joka kuvaa vaihtoehtojen roolien moninaisuutta tilaaja-tuottaja-toimintatavassa. Kuva edustaa siis mahdollisia reaalimaailman esimerkkejä. Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 19

20 20 Kuva 2. Tilaaja-tuottaja- sekä omistaja-tuottajavaihtoehdot (Kallio ym. 2006).

21 3 Kaupunkien toimintamallien tyypittely Hankkeen yhteydessä tehdyn analysointityön myötä mukana olleiden kaupunkien tilaaja-tuottaja-toimintatavat voidaan luokitella kuuteen ryhmään, joilla on kaikilla omat ominaispiirteensä. Toimintatapoja, johtamisjärjestelmiä ja organisointitapoja tarkasteltaessa havaittiin, että kaupunkien väliset erot näyttäytyvät suurimpina seuraavien kriteerien kautta: 1. Sovelletaanko tilaaja-tuottaja-toimintatapaa koko kaupungissa kokonaisvaltaisesti vai yksittäisillä toimialoilla? 2. Miten ylimmän johdon roolit on määritelty ja erityisesti millainen poliittinen johtamisjärjestelmä on kyseessä? Mitä tarkemmin tarkastellaan kaupungin sisäisten toimijoiden välistä ohjaussuhdetta (sopimusohjaus) ja tuotannon toiminnan tasoa, sitä enemmän korostuvat kaupungin sisäiset toimialakohtaiset erot, eivät niinkään kaupunkien väliset erot. Seuraavassa esitetty eri tilaaja-tuottajamallien piirteiden tyypittely perustuu edellä kuvattuihin kriteereihin. Kaupunkien tilaaja-tuottajamallien eri tyypit Suomessa Kokonaisvaltaiset mallit Toimialakohtaiset mallit Dualististista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Tuotannon ammatillista johtamista soveltavat kokonaisvaltaiset mallit Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit Resurssiohjausmallit Dualistiset toimialakohtaiset mallit Ulkoisille markkinoille suuntautuneet toimialakohtaiset mallit Oulu Rovaniemi Hämeenlinna Tampere Kemi Jyväskylä Hamina Lahti Mikkeli Kuva 3. Tilaaja-tuottajamallien eri tyypit Suomen kunnissa Kokonaisvaltaisissa malleissa on nähtävissä neljän tyyppisiä ratkaisuja tilaaja-tuottajatoimintatavan soveltamisessa. Dualistista johtamista soveltavissa kokonaisvaltaisissa malleissa sekä tilaajapuolella että oman tuotannon tuottajapuolella operoi poliittisin perustein valitut tilaaja- ja tuottajatoimielimet. Tuotannon ammattijohtamista soveltavissa malleissa poliittinen päätöksenteko näkyy tuottajapuolella toimielinten muodossa joko vähän tai ei ollenkaan poliittisen vallan katsotaan kuuluvan nimenomaisesti tilaajapuolelle. Poliittista johtamista korostavat kokonaisvaltaiset mallit perustuvat ko- Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 21

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU kuntaseminaari Kuntatalo 15.12.2011 Pentti Meklin emeritusprofessori Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. II vaiheen keinot a. Johtamisjärjestelmä rakenne ja toiminta

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA Palveluhankintastrategia jakautuu kahteen pääosaan 1. palveluhankinnan yleisiin periaatteisiin (osa 1) ja 2. palvelujen tehtäväkohtaisiin hankintalinjauksiin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus. Minna Sartes

Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus. Minna Sartes Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus Minna Sartes Kulttuuritoimen sopimusohjausmalli Tilaaja-tuottaja mallia mukaileva tulosohjausmalli, jolla on rakenteeltaan kolmiportainen sopimushierarkia. Tavoitteena

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Kuntalain uudet säännökset Kuntaliiton johtamisen ja hallinnan suositus Valtuusto johtaa vastaa kunnan

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Valinnanvapaus haastaa toimimaan toisin Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.1.2017 Sisältö Mitä valinnanvapauskokeilu tarkoittaa, taustat Mitä kokeillaan? Kuinka valinnanvapauskokeilu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Toimintakykyiset kuntakonsernit

Toimintakykyiset kuntakonsernit Kuntajohtajapäivät Espoossa 22.-23.8.2013 Teema 2. Kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Avauspuheenvuoro: Toimintakykyiset kuntakonsernit Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnan

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot