Käsikirja SUPREME -mentorointiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsikirja SUPREME -mentorointiohjelma"

Transkriptio

1 Käsikirja SUPREME -mentorointiohjelma Ainutlaatuinen mentorointimenetelmä, jonka tavoitteena on kehittää nuorten lahjakkuutta, tukea heitä heidän urallaan, opinnoissaan ja/tai yksityiselämässään sekä estää opiskelijoiden ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen

2 Friesland College, Mentorprogramma Friesland Inqubator Leeuwarden BURSA Provincial Directorate of National Education ETIC Technical School of Image and Communication Salpaus Further Education Kaunas vocational training centre of social services and construction business specialists FI.L.S.E. SPA European Forum for Vocational Education and Training Kirjoittajat: Szilvia Simon, Betty Bijvoets, Frank van Hout, Erna van der Werff, Asli Ocal, Joao Cunha, Henna Rautavuo-Hätönen, Hannu Heinonen, Daiva Zolubaitė Deksnienė, Tomas Vilcinskas, Valeria Rainisio, Pietro Demartino, Valentina Chanina Tämä käsikirja on laadittu SUPREME-projektissa ja välisenä aikana ja sitä ovat rahoittanut Euroopan komissio Leonardo da Vinci Elinikäisen oppimisen ohjelman kautta. Tämä julkaisu heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä eikä Euroopan komissiota voida pitää vastuussa mistään käytöstä, johon käsikirjaan sisältyviä tietoja saatetaan käyttää. Leeuwarden, NL

3 Sisäl lysll n d e x J o h d a n t o....5 Mentorointisuhteen määritelmä...6 S U P R E M E mentorointiohjelman tavoitteet...8 Tärkeimmät arvot...8 M e n e s t y s t e k i j ä t....9 Lisää ohjausta Kohderyhmä kaikki opiskelijat...11 Vapaaehtoisten panos...11 Roolimallit...11 Yksilö keskiössä...12 Yritysmaailmaa heijasteleva lähestymistapa...12 Ei mikään yksisuuntainen katu...12 Koulutuksen strateginen konteksti...13 Usean oppilaitoksen välinen yhteistyö...14 Kytkös oppilaitoksen harjoitusyritykseen...14 Referenssijärjestelmä...15 M e n t o r i m e n t o r o i t a v a - s u h d e Mentorointimalli...17 Mentorin eri roolit...17 Mentorointisihteen ominaispiirteitä...18 S i d o s r y h m ä t...19 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat...20 Liike-elämä...21 Yhteiskunta...21 Ammatilliset oppilaitokset...22 Ammattikorkeakoulut...22 Vanhemmat...23 T o t e u t u s Vaihe 1: SUPREME mentorointitiimin asettaminen...25 Vaihe 2: Mentoroitavien valinta...26 Vaihe 3: Mentorien valinta...28 Vaihe 4: Parien löytäminen...29 Vaihe 5: Suhteen ylläpito...32 Meneillään: Strateginen sisältö &...33 Jatkuva kehittäminen...33 K o k e m u k s i a Alankomaat...35 Turkki...35 Portugal...35 Suomi...35 Italia...35 Liettua...36 TYÖKALUPAKKI Rekrytointi esite yrityksille...37 Rekrytointijuliste yrityksille...37 Esitys mentoreille...37 Rekrytointi esite opiskelijoille...37 Rekrytointijulise opiskelijoille...37 Esitys mentoroitaville...37 Esite ammatilliseen koulutkseen...37 Ammatillisen koulutuksen infoesite...37 Mentoroinnin merkitys yhteiskunnelle -tiedote...37 Mentoroitavan valintalomake...37 Mentorin valintalomake...37 Työpaja `Mentoroinnin määritelmä`...37 Työpaja`Mentoroinnin yleiset menestystekijät`...37 Työpaja `Tehokas mentorointi`...37 Työpaja`Mitä opiskelijat tarvitsevat onnistuneeseen opiskelupolkuun?`...37 Työpaja `Kestävä Supreme - mentorointi`...37 Menori-mentoroitava pikahaastattelu...37 Supreme mentorointiohjelman suunnittelukaavio...37

4 Johdanto SUPREME-hankkeen tavoitteena on edistää nuorten lahjakkuutta, tukea heitä heidän työurallaan, opinnoissaan ja/tai yksityiselämässään sekä vähentää keskeyttämisiä ammatillisessa koulutuksessa. SUPREME mentorointiohjelma kehitettiin innovatiivisen ja palkitun hollantilaisen mentorointimenetelmän MentorProgramma Frieslandin (MPF) pohjalta. Tämä käsikirja hyödyntää MPF:n suoraa lähestymistapaa mentorointiin, joka on optimoitu kiinteässä yhteistyössä portugalilaisten, suomalaisten ja liettualaisten ammatillisen koulutuksen edustajien. Työhön on osallistunut myös liike-elämän edustajia Hollannista ja Italiasta sekä valtiollinen organisaatio Turkista. Tässä käsikirjassa kuvataan SUPREME mentorointiohjelma sekä kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten perustaa mentorointiohjelma ammatilliseen oppilaitokseen ja miten löytää ja sitouttaa mentoreita. Olemme kehittäneet monia työkaluja, joiden avulla SUPREME mentorointiohjelmaa voidaan toteuttaa ja edistää sekä varmistaa sen käytännöllisyys. SUPREME mentorointikäsikirja on suunniteltu ohjeistoksi, jonka avulla mentorointiohjelma voidaan toteuttaa ammatillisessa oppilaitoksessa. Sitä tulee soveltaa paikallisiin olosuhteisiin ja mentorointia hyödyntävän oppilaitoksen tilanteeseen. SUPREME mentorointiohjelma voi onnistua vain, jos kansalliset olosuhteet ja oppilaitoksen pitkän aikavälin tavoitteet otetaan huomioon. SUPREME projektiryhmä

5 MentorProgramma Friesland (MPF) Mentorointi on maailmanlaajuisesti tunnettu työkalu kouluissa, yrityksissä ja organisaatioissa, jolla autetaan henkilöitä menestymään. Frieslandin maakunnassa Hollannissa mentorointi otettiin käyttöön vuonna 1997 oppilaitoksen ja liike-elämän välisenä vapaaehtoisena yhteistyömuotona luvun lopulla loppututkintoa vailla olevien koulupudokkaiden tilanne nousi yhä laajemmin esille. Opintojen jatkaminen (niin toisen asteen ammatillisessa koulutuksen sisällä kuin jatko ammattikorkeakouluihin) oli rajallista. Oppilaitoksen sisäinen tutkimus ja opiskelijoilta tullut palaute paljastivat ilmiön syyt: huono itsetunto ja puuttuvat ammattiidentiteetti. Jotakin oli tehtävä, jotta eri kulttuureja edustavien nuorten taitoja ja tulevaisuuden tavoitteita voitaisiin edistää. Yksi näistä ammatillisista oppilaitoksista, Friesland College (FC), etsi innovatiivista työkalua, joka tarjoaisi ohjelmaan osallistuville toiminnallista valmennusta ja samanaikaisesti opettaa heitä ottamaan vastuuta omasta oppimisprosessistaan. Mentorointi täytti nämä vaatimukset. MPF otettiin alun perin käyttöön maahanmuuttaja- ja etnisiä vähemmistöjä edustavien opiskelijoiden kanssa tavoitteena parantaa heidän uramahdollisuuksiaan. Parin vuoden kuluessa havaittiin kuitenkin, että kaikki ne opiskelijat, jotka halusivat tukea henkilökohtaisen ja koulu-uransa kehittämiseen, pystyivät hakeutumaan mentorointiohjelmaan sitä tarjoavissa oppilaitoksissa. MPF on kehittänyt oman ainutlaatuisen, alusta asti mukana olleisiin perusarvoihin pohjautuvan lähestymistapansa vuosien varrella. Vuodesta 1997 lähtien MPF:n tavoitteena on ollut: tarjota mentorointia kouluajan ulkopuolella oppilaitoksen tarjoamien tukitoimien lisäksi. ohjata ja tukea nuoria tekemään opintosuunnitelmiinsa ja henkilökohtaiseen kehittymiseensä liittyviä tietoisia valintoja. lisäämään vuorovaikutusta ammatillisen koulutuksen, liike-elämän, valtiovallan ja ammattikorkeakoulujen välillä osana oppimisprosessia. Vuonna 2013 MPF:llä on 300 mentoria, jotka aktiivisesti ohjaavat opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa. Mentorointisuhteen määritelmä Mentorointisuhde on henkilökohtainen kehityssuhde, jossa kokeneempi ja osaavampi henkilö (mentori) auttaa ohjaamaan vähemmän kokenutta tai osaavaa henkilöä (mentoroitava). mentori toimii roolimallina mentori on vapaaehtoinen Mentorointi on menetelmä, jota käytetään hyvin monella eri tavalla yhteiskunnassa. Se on valmennus- ja verkostointimuoto ja sillä on merkittävä vaikutus yksilön kasvuun ja menestykseen. Mentorointi tarjoaa tunnistusta ja tunnustusta. Siihen osallistuvat saavat roolimallin, kannustusta ja henkilökohtaista huomiota. Siihen osallistuvat mentoroitavat saavuttavat tavoitteensa nopeammin, kun he saavat tukea ja rohkaisua henkilöltä, joka on kulkenut samaa polkua aikaisemmin. Opiskelijat hyödyntävät mentorinsa menestysstrategioita. Mentoroinnin vahvuus on siinä, että kaikki osapuolet hyötyvät siitä. Mentoroitavan itsetunto vahvistuu ja hänellä on tunne, ettei hän ole yksin. Mentori kehittää taitojaan johtajana, ohjaajana ja valmentajana. 6

6 Mentorointi rohkaisee siihen osallistuvia nuoria toteuttamaan uratavoitteitaan ja toiveitaan omassa elämässään. Jos opiskelijalta puuttuu positiivinen roolimalli ja hänellä ei ole omassa sosiaalisessa verkostossaan keskustelevaa aikuista, voi mentori auttaa henkilökohtaisen johtajuuden, koulutuksen ja työuran alussa ongelmien ratkaisussa. Mentori on samanaikaisesti neuvonantaja, opas, opettaja ja tukija. Nämä roolimallit ovat avain menestykseen. Mentorisuhteen johdosta mentoroitavat oppivat näkemään, että opinnot ja työ ovat todellisia mahdollisuuksia. He motivoituvat jatkamaan sen sijaan, että luovuttaisivat. He tekevät tietoisia päätöksiä omasta tulevaisuudestaan. T y ö p a j a mentoroinnin määritelmä

7 SUPREME mentorointiohjelman tavoitteet Mentorointi on tehokas työkalu. SUPREME mentorointiohjelma hyödyntää tätä työkalua vaikuttavassa ympäristössä nuorten koulutuksessa. Ammatillinen koulutus on tämän ohjelman taustalla ja se tarjoaa niin rahoituksen kuin toimintaympäristön. SUPREME mentorointiohjelman tavoitteet ovat: kehittää ammattiin opiskelevien taitoja ehkäistä keskeyttämistä stimuloida jatko-opintoprosessia (toisen asteen ammatillisesta ammattikorkeaan) tukea nuoria tekemään koulutustaan, urasuunnitelmiaan ja henkilökohtaista kehittymistään koskevia tietoisia valintoja lisätä opiskelijoiden kunnianhimoa heidän lahjakkuuksiaan kehittämällä Tärkeimmät arvot Kuva: Suprem e-mentorointiohjelman perusarvot 8

8 Menestystekijät SUPREME mentorointiohjelman menestystekijät ovat: lisänä ammatillisen koulutuksen ohjauspalveluihin kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat kohderyhmänä vapaaehtoisten mentoroijien panos yksilö keskiössä asiakeskeinen lähestymistapa ei mikään yksisuuntainen katu roolimallit strateginen konteksti useiden oppilaitosten välinen yhteistyö yhtymäkohtia harjoitusyritykseen referenssijärjestelmä

9 Lisää ohjausta SUPREME mentorointiohjelma tarjoaa lisää ohjausta ammatillista koulutusta suorittaville nuorille. Se toimii lisänä koulun tavanomaisille ohjaus- ja tukitoimille. Se on ehkäisevä ohjelma, jota ei voida käyttää ongelmanratkaisumenetelmänä. Perusperiaatteena on, että opiskelijalla on ohjauksen tarve, johon vain ulkopuolinen henkilökohtainen mentori pystyy vastaamaan. Ohjelma etsii parhaan mahdollisen parin kysynnän (opiskelijan tavoite) ja tarjonnan (mentorin ainutlaatuinen kokemus) välillä. SUPREME mentorointiohjelma tarjoaa lisän ammatillisen oppilaitoksen tavallisesti tarjoamiin tukitoimiin. Useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa ryhmänohjaajat ja ohjaajat ovat kaikkien opiskelijoiden kohdalla eturivin toimijat. Seuraavina tulevat opinto-ohjaajat, kuraattorit, erityiset tukiryhmät ja uraohjaajat, jotka tarjoavat asiantuntemuksensa nuorten käyttöön, kun lisätukea tarvitaan. Tämä järjestelmä muodostaa nuorille tarjottavan perusohjauksen. SUPREME mentorointiohjelma on kolmas tukimuoto ja se tapahtuu pääosin koulun seinien ulkopuolella. Kuva: m e n t o r o i n n i n a s e m a a m m a t i l l i s e s s a o p p i l a i t o k s e s s a 10

10 Kohderyhmä kaikki opiskelijat SUPREME mentorointiohjelma on suunniteltu eri koulutus- ja kulttuuritaustan omaaville ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Ohjelma tarjoaa pikemminkin keinoja ehkäistä keskeyttämisiä kuin keinoja korjata tapahtunut jälkikäteen. Tästä syystä mitään eroa ei tehdä erityisopiskelijoiden ja tavallisten, hyvin suoriutuvien opiskelijoiden välillä. Ei ole olemassa mitään erityisiä ominaispiirteitä, jotka profiloisivat tarkasti kohderyhmän. Kohderyhmällä on kuitenkin yhteistä se, että he haluavat oppia jotakin uutta, jotta voivat saavuttaa asettamansa tavoitteet. He tarvitsevat auttavan käden, positiivisen roolimallin ja jonkun, joka kuuntelee. SUPREME mentorointiohjelmaa hyödyntävän ammatillisen oppilaitoksen täytyy kuitenkin aloittaa jostakin. Jotta SUPREME mentorointiohjelma on hallittavissa, täytyy määritellä kohderyhmän muodostavat opiskelijat. Keitä opiskelijoita ohjelmassa mentoroidaan? Minkä ikäisiä he ovat? Missä koulutusohjelmassa he opiskelevat? Kun ammattioppilaitos tietää, millaisia opiskelijoita kohderyhmään kuuluu, voidaan rekrytointiprosessi käynnistää. Ohjelman pilotointivaiheen jälkeen kaikki opiskelijat voivat hakea mentoria. Opiskelijat itse siis päättävät, hakevatko he mentoria avukseen vai eivät ja on kyse heidän tietoisesta valinnastaan. Vapaaehtoisten panos SUPREME mentorointiohjelma tukeutuu yhteiskunnassa menestyneiden vapaaehtoisten panokseen. Sellaisten miesten ja naisten, nuorten ja aikuisten panokseen, jotka ovat itse kokeneet, mitä on oman tien löytäminen opinnoissa, uralla ja yksityiselämässä. Toisin sanoen sellaisten ihmisten panokseen, jotka nähdään roolimalleina. Mentorit edustavat, aivan kuin opiskelijat, kaikkia elämän aloja. Joillakin on takamaan mahtava ura, toiset ovat vasta alkamassa. Heitä yhdistää elämänkokemus, heidän asiantuntemuksensa ja halunsa jakaa se toisten kanssa. Roolimallit Mentorointi rohkaisee ohjelmaan osallistuvia nuoria toteuttamaan uratoiveitaan ja elämänodotuksiaan. Jos opiskelijalla ei ole positiivista roolimallia eikä hän saa henkilökohtaista huomiota omassa verkostossaan, mentori voi auttaa oman elämän johtajuuteen, opintoihin ja uraan liittyvissä ongelmissa. Mentorien roolimallit ovat avain menestykseen. Mentorointisuhteesta johtuen mentoroitavat oppivat näkemään, että opiskelu ja työ ovat todellisia mahdollisuuksia. He motivoituvat jatkamaan sen sijaan, että lopettaisivat. He tekevät tietoisia omaa tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä. 11

11 SUPREME mentorointiohjelma perustuu siihen, että keskiössä on yksilö eivätkä organisaatiot tai rakenteet. Perusarvoja on kaksi: 1) nuorten oppimistavoitteet ja tarpeet 2) ihmisten sisäiset voimavarat. Kun ammatillisen koulutuksen opiskelijat pyytävät mentoria SUPREME-mentorointitiimi tarkastelee opiskelijan oppimistavoitteita ja kysymyksiä. Ja mikä vielä tärkeämpää, mikä on kysymys kysymysten takana? Mikä on mentoroinnin takana oleva motiivi? Mitä opiskelija haluaa saavuttaa? Mitä opiskelija haluaa oppia ja ketä hän tarvitsee sen saavuttaakseen? Parit muodostetaan toisaalta opiskelijan oppimiskysymysten ja toisaalta mentorin ainutlaatuisen elämän ja työkokemuksen perusteella. Parit eivät siis perustu etniseen taustaan, ammattiin tai tasoon vaan ihmisten ainutlaatuisuuteen ja autenttisuuteen. Yksilö keskiössä Kaikissa tilanteissa SUPREME mentorointiohjelma puhuu kohderyhmän ihmisten kanssa eikä heistä. Tämä koskee niin nuoria ihmisiä kuin yrittäjiä, yritysjohtajia, hallinnon edustajia ja rahoittajia. Kumppanit ja sidosryhmien edustajat tulee ottaa mukaan prosessiin tuotteen suunnitteluun, kun kehitetään uusia palveluja ja toimintaoja SUPREME mentorointiohjelman filosofian mukaisesti. Näin toimien kehitetty tuote heijastelee kohderyhmän ja yhteiskunnan tarpeita, ja tarjotut palvelut ovat räätälöidyt. Yritysmaailmaa heijasteleva lähestymistapa Ohjelmassa on yritysmaailmaa heijasteleva lähestymistapa ja imago vahvoine verkostoitumisperiaatteineen. Mentoroitavien tositarinat ja opiskelijat itse ovat pääosin vastuussa verkostoitumisesta liikemaailman kanssa. Kun verkostoidutaan ja mainostetaan ohjelmaa koulussa nuorten parissa, (opiskelija-) mentorit kertovat oman tarinansa. Ei mikään yksisuuntainen katu Mentorointi on instrumentti, jota yhteiskunnassa hyödynnetään monin eri tavoin. Se on yksi valmennuksen ja verkostoitumisen muoto ja sillä on keskeinen panos yksilön kasvussa ja menestyksessä. Mentorointi tarjoaa tunnistusta ja tunnustusta. Se tarjoaa siihen osallistuville roolimalleja, kannustimia ja henkilökohtaista huomiota. Osallistujat mentoroitavat saavuttavat tavoitteensa nopeammin, kun he tuntevat saavansa tukea ja rohkaisua joltakin, joka on aiemmin kulkenut samanlaisen polun. Opiskelijat hyödyntävät mentorin menestysstrategioita. Mentoroinnin voima on siinä, että kaikki osapuolet hyötyvät siitä. Se ei ainoastaan luo positiivisia tuloksia nuorille. Mentorointi ei ole yksisuuntainen katu (lisätietoja kohdassa Sidosryhmät ). 12

12 Koulutuksen strateginen konteksti Jotta voidaan varmistua SUPREME mentorointiohjelman sisällyttämisestä ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjelmaan, on tärkeää sisällyttää siihen kyseisen maan koulutuksen konteksti. SUPREME mentorointiohjelman menestys pohjautuu vahvasti koulutusjärjestelmän kansallisiin ominaispiirteisiin sekä ammattioppilaitoksen strategiaan. On tärkeää hakea ammattioppilaitoksen strategian ja SUPREME mentorointiohjelman välistä yhteyttä. Se on mahdollisesti: vahva tekemällä oppimisen konsepti opiskelijoiden keskeytysten ehkäisemiseen keskittyminen liike-elämän kanssa tehtävän yhteistyön painottaminen

13 Usean oppilaitoksen välinen yhteistyö SUPREME mentorointiohjelman pitkän aikavälin menestys riippuu paljolti perusopetuksen, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Tämä yhteistyö antaa nuorille mahdollisuuden säilyttää mentorointisuhteensa silloinkin, kun he vaihtavat oppilaitoksesta toiseen tai siirtyvät korkea-asteelle. Tietyllä alueella toimivien oppilaitosten yhteisö antaa mentorointiohjelmalle vakaan imagon hallinnon, liike-elämän ja politiikan silmissä ja siten luo vankan imagon alueellisessa verkostossa. Kytkös oppilaitoksen harjoitusyritykseen Toinen pitkän aikavälin menestystekijä SUPREME mentorointiohjelmassa on sen kytkös oppilaitoksessa toimivaan harjoitusyritykseen. Koska tämä kytkös on olennaisen tärkeä, se kuvataan tässä käsikirjassa sellaisena kuin se toimii hollantilaisessa MentorProgramma Frieslandissa (MPF, SUPREME mentorointiohjelman perusta). MPF toimii kiinteässä yhteistyössä oppilaitoksen harjoitusyrityksen Present Promotions (PP) kanssa. PP:tä johtaa sama tiimi kuin mentorointiohjelmaakin. PP:n toimialaan kuuluvat tiedotus, myynninedistämistapahtumien järjestäminen, suunnittelu jne. Present Promotions tarjoaa palvelujaan niin MPF:lle kuin yrityksille ja julkisille organisaatioille. PP:ssä työskentelee noin 50 harjoittelijaa alueen eri ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakoulutuista hankkien koulutukseensa liittyvää osaamista. He edustavat eri koulutusaloja tietojenkäsittelystä tiedottamiseen ja liiketalouteen ja hallintoon. Harjoitusyritys on vahva oppimisympäristö tarjoten nuorille lukuisia roolimalleja. Harjoitusyritykseen osallistuvista tulee todellisia mentoroinnin suurlähettiläitä. Harjoittelijat hoitavat itse kaikki yrityksen toiminnot niin toimistonhoidon, hallinnolliset ja sihteeritehtävät, markkinoinnin ja tiedottamisen, myynninedistämisen, kaupalliset tehtävät kuin suunnittelun ja myynninkin. Sillä, että PP:n harjoittelijat osallistuvat toimintojen koordinointiin ja mentorointiohjelmaan saavutetaan useita etuja: mentorointitiimi pystyy tekemään enemmän pienemmällä henkilöstöllä, kun heidät on vapautettu harjoitusyrityksen johtamistehtävistä lähestymistapa varmistaa sen, että puhutaan nuorten kanssa eikä heistä tiedotuskampanjat ja PR-toiminnot, jotka nuoret ovat itse suunnitelleet, ovat menestys PP:n kohderyhmässä/asiakaskunnassa harjoitusyritys on jatkuvat luovuuden, innovaatioiden ja toiminnan lähde kiinteä PP:n ja MPF:n välinen yhteistyö varmistaa kummankin toiminnan jatkuvuuden ja yhteyden tulevaisuudessakin PP tarjoaa hyvän ammattikorkeakouluista tulevan opiskelijamentoreiden perusverkoston, mikä luo mentorointiohjelmalle vakaan pohjan. Harjoitusyritykseen osallistuvat oppivat jo koulutuksensa alkuvaiheissa, että valmennus ja mentorointi ovat tärkeä osa heidän tulevaa työuraansa. Se luo yhteiskunnallista osallistumista. Opiskelijat vievät nämä kokemuksen mukanaan työuralleen tulevina ammattilaisina. 14

14 Referenssijärjestelmä Referenssijärjestelmä on tärkeä tekijä mentoreita rekrytoitaessa. Mentoriverkosto kasvaa suusta suuhun menetelmällä. Jokaisen uuden mentorin tuo verkostoon jo siinä oleva mentori ja toimii näin referenssinä. Yhteiskunnallisessa kontekstissa tämä järjestelmä takaa turvallisuuden ohjelmaan osallistuvalle nuorelle sekä oppilaitokselle. 15

15 Mentorimentoroitava suhde

16 M ento roi n t i m a l l i Mentorointisuhteessa tapahtuvaa kasvua voidaan kuvata monella eri tavalla. SUPREMEmentorointiohjelmassa käytetään Goodlad-mallia, joka sisältää neljä mentorointisuhdetta kuvaavaa sanaa: Johdatus Kehitys Muutos Ero Johdatus tion Kehitys Muutos Ero Olen täällä sinua varten Uskon sinuun sinuunou. Onnistut tuellani Olet voimakas. Valitut taidot ja osaamiset: 1. Kunnioitus, lämpö 1. Auttavat vastaukset 1. Palautteen anto 1. Omaksuminen 2. Aitous 2. Neuvojen antaminen 2. Suhteen välittömyyden tutkistelu 2. Integrointi 3. Mentoroitavan viitekehykseen pääsy 3. Itsensä ilmaiseminen 3. Tavoitteen asetanta 3. Voimaannutus Malli: M e n t o r i n t i s u h t e n n e l j ä v a i h e t t a Lähde: Mentoring and tutoring by students, Sinclair Goodlad, 1998, Kogan Page London Mentorin eri roolit Olennaista mentoroinnissa on, että kokenut henkilö tuntee vastuuta vähemmän kokeneen henkilön kehityksestä. Tässä mentorin tärkeimmät toiminnot ovat seuraavat: Opettaja Kehittää opiskelijan henkisiä ja teknisiä taitoja; mentori auttaa opiskelijan osaamisten ja taitojen kanssa Tukihenkilö Avaa aloittelijalle ovia työmarkkinoille, työ- ja koulutusorganisaatioissa Isäntä ja opas Esittelee aloittelijalle työmarkkinoita/jatko-opintoja ja ohjaa häntä niihin Roolimalli Näyttää tietyn elämäntavan ja suorituksen. Mentori toimii esimerkkinä opiskelijalle. Päätavoite on mentoroitavan pyrkimysten kehittäminen. Mentori on enemmän kuin roolimalli: viesti ei kuulu "ole sellainen kuin minä v a a n ole sellainen kuin sinä voit olla." Tällainen mentorointi edellyttää vahvaa sitoutumista ja henkilökohtaista suhdetta mentorin ja mentoroitavan välillä. Neuvonantaja Antaa neuvoja, rakentavaa kritiikkiä ja moraalista tukea aloittelijoille sekä osoittaa myös tiettyä kiintymystä. Mentorointi on tarkoitettu tarjoamaan mahdollisuuksia ja tukea eikä vain ohjeistusta. Mentorin tulisi tukea ja rohkaista pikemmin kuin ohjeistaa. 17

17 M e n t o r o i n tisuhteen ominaispiirteitä Mentorointi- ja valmennussuhteissa on yhtäläisyyksiä. Mentorin rooliin sisältyy myös valmentajan rooli. SUPREME mentorointiprosessin perusteella valitaan vakiintuneet mentorointikontaktit. Ydin on siten tiiviit henkilökohtaiset kontaktit, mentorien valtuuttaminen ja molemmin puolinen oppiminen ja siitä saatavat edut. Prosessin aikana etsitään parasta mentorointiparia, SUPREME mentorointiohjelma antaa keinoja tunnistaa ja toimintatapoja parien luomiseen. Mentorin ja mentoroitavan aitous ja yksilöllinen mentorointisuhde ovat tärkeimmät kriteerit. Valmentaja Opettaja Ohjaaja Mentori Keskeistä tehtävät, taidot Uudet taidot, tiedot Yksilö Fokus Tehtävä, suoritus Taitojen oppiminen, informaatio, tieto Itsetajunnan Henkilökohtainen rakentaminen ja kasvu, kykyjen ongelmien ratkaisu hankinta Suhde Pääosin 1:1 1 ja ryhmä Pääosin 1:1 Pääosin 1:1 Avaintaidot Palautteen antaminen suorituksesta Ohjaaminen, selittäminen Kuunteleminen, kyseleminen Oppijan auttaminen löytämään oman viisautensa Tavoitteen asetanta Asettaa tavoitteita Kokeen oppijalle/ kuten läpäiseminen, myös organisaatio tutkinto Omillaan selviytymiseen auttaminen Työskentelee oppijan omien tavoitteiden parissa Yksilö Suhteen kiinteys Kohtuullinen Alhainen Alhainen Korkea Oppimisen virta Yksisuuntainen Yksisuuntainen Yksisuuntainen Kaksisuuntainen, aikuisoppiminen Kesto Riippuu Tarpeen mukaan, koulutuksesta tai lyhytkestoinen kurssista Lyhytaikainen, riippuu sessiosta Voi kehittyä monivuotiseksi suhteeksi Edut Valmennettava Asiakas Molemmat Opiskelija Taulukko: M e n t o r o i n t i s u h t e e n o m i n a i s p i i r t e i t ä p o h j a n a Landsberg 1996 ja Clutterbuck,

18 Sidosryhmät SUPREME mentorointiohjelma toimii useiden eri sidosryhmien kanssa ammatillisten oppilaitosten opiskelijat liike-elämä yhteiskunta ammatilliset oppilaitokset ammattikorkeakoulut

19 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Mentorointiohjelma on suunniteltu taustaltaan erilaisille opiskelijoille, jotka edustavat myös eri koulutusaloja. Ohjelmaa tarjotaan keskeyttämistä ehkäisevänä työkaluna pikemminkin kuin keinona korjata tapahtunut jälkikäteen. Se tarjoaa myös keinoja lisätä nuorten tavoitteellisuutta. Tästä syystä opiskelijoita ei eritellä millään tavalla: erityisopiskelijat, menestyvät tai eroamisvaarassa olevat. Ei ole mitään erityisiä piirteitä, jotka profiloisivat kohderyhmää. On kuitenkin yksi ominaisuus, joka yhdistää kaikkia mentorointiohjelmaan osallistuvia halu oppia jotakin uutta, jotta saavuttaisi omat tavoitteensa. He hakevat auttavaa kättä, positiivista roolimallia ja henkilöä, joka kuuntelee heitä.

20 Liike-elämä Mentoroinnin liike-elämän verkosto koostuu SUPREME mentorointiohjelmaa toteuttavan oppilaitoksen toimialueen PKT- ja suuremmista yrityksistä. Yritykset sijoittavat mentorointiohjelmiin osana yhteiskuntavastuuta ja nuorten lahjakkuuksien etsintäänsä. Ne mahdollistavat mentoroinnin työaikana, yrityksen tiloissa ja sponsoroivat mentoritapaamisia. Ne osallistuvat ohjelman järjestämiseen ohjausryhmätoiminnan kautta. Mentoroinnin liike-elämälle tarjoamat tärkeimmät edut ovat: - johtamisosaamisen lisääntyminen Mentorointi on jokaiselle ammattilaiselle keino parantaa omia valmennus ja johtamistaitojaan. Mentorointi edellyttää halua jakaa, kuunnella ja antaa neuvoja joustavassa suhteessa, joka muotoutuu mentoroitavan tarpeiden mukaan. - yrityksen yhteiskuntavastuu Mentorointi on yritykselle keino osoittaa yhteiskuntavastuutaan. SUPREME mentorointiohjelmaan osallistuminen on keino tehdä vastapalvelus yhteiskunnalle. - tulevaisuuden työntekijät SUPREME mentorointiohjelmaan osallistuminen antaa mahdollisuuden katsastaa ja valmistella tulevia työntekijöitä - yritysimago Mentorointi luo yritykselle positiivista imagoa tulevaisuuden työntekijöiden ja asiakkaiden keskuudessa ja siten kaupallista etua. - henkilökohtaisesti palkitsevaa Oman tiedon ja kokemuksen jakaminen toisille ilman, että se vaatii merkittävää ajallista sitoutumista, antaa mielihyvää. Yhteiskunt a nnin liikementoroinnin yhteiskunnalle tarjoamat tärkeimmät edut ovat: elämälle tarjoamat - nuorten voimaannuttaminen Tulokset osoittavat, että mentorointi stimuloi nuorten älyllistä ja tunnekehitystä tärkeimmät parantamalla heidän oppimistaitojaan, sosiaalisia taitojaan, itsetuntoaan ja edut ovat: sosiaalista verkostoaan. - sosiaalisen pääoman yhdistäminen Sosiaalisen pääoman yhdistämisestä puhutaan, kun kollektiivisia tai taloudellisia etuja saadaan kahden eri sosiaalisen ryhmän yhteyksiä yhdistämällä. Mentorointi luo suvaitsevaisuutta, luottamusta ja ymmärrystä eri sukupolvien ja sosiaalisten ryhmien välille. Yhteinen ymmärrys ja kunnioitus syntyy elämänkokemuksia jakamalla. - aktiivinen kansalaisuus Mentori ei ole ammattilainen mutta hän on aina vapaaehtoinen. Mentori stimuloi aktiivista kansalaisuutta. Tuloksista käy ilmi, että 35% Hollannin mentorointiohjelmaan osallistuvista. Sen lisämentoreista ei ole koskaan ennen mentorointiaan tehneet vapaaehtoistyötä. Hollannissa mentorointiprojektit toimivat vapaaehtoistyön lisäämisen pioneereina. Yhteiskunnallisia kysymyksiä voidaan (osin) ratkaista kansalaisten sitoutumisella sen sijaan, että tukeudutaan yksinomaan ammattilaisiin. - j o h t a m i s o s a a21 m

21 Ammatilliset oppilaitokset Yllä mainittujen tärkeimpien etujen (nuorten voimaannuttaminen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy) lisäksi ammatillisen oppilaitoksen kannalta muita hyötyjä ovat: - oppilaitoksessa vallitseva ajattelutapa Mentoroinnin sisällyttäminen koulusi toimintaan myötävaikuttaa ajattelutavan muutokseen oppilaitoksessa. Mentorointi pedagogisen johtamisen resurssina voi vaikuttaa siihen, miten opiskelijat käyttäytyvät luokassa. Hollannissa mentorointiohjelma sai opettajissa aikaan aivan uuden ajattelutavan ja muutti siten koulussa vallitsevaa ajattelutapaa - verkosto Mentorointiohjelman käynnistäminen vahvistaa ammatillisen oppilaitoksen verkostoa. Mentorointiohjelma edellyttää kytkentää liike-elämän mentoreiden kanssa ja luo siten vahvan suhteen yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Koska mentorointi perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin, yksittäiset mentorit tuntevat kuuluvansa läheisemmin oppilaitoksen ohjelmaan ja toimintaan. Kun luodaan kontakteja ihmisten välillä sen sijaan, että yhdistettäisiin kouluja ja liikeyrityksiä, syntyy positiivinen oppilaitoskuva. Näiden suhteiden positiivisia sivuvaikutuksia ovat: vierailevien luennoitsijoiden kontaktit, yritysvierailu, harjoittelupaikat opiskelijoille, työelämän projektit, jne. Liike-elämän verkoston lisäksi oppilaitokset vahvistavat myös linkkejään sidosryhmiin kuten viranomaistahot, yliopistot ja toiset ammatilliset oppilaitokset. Ammattikorkeakoulut Korkeakoulut tarjoavat jatkuvan nuorten mentoreiden virran ammatillisen koulutuksen nuoremmille ja herkemmille opiskelijoille. Mentorina toimiminen stimuloi korkeakouluopiskelijoiden omaa johtajuutta. Hollannissa tietyillä koulutusaloilla mentorointi on itse asiassa päätetty sisällyttää koulutusohjelmiin. 22

22 Vanhemmat Monista tutkimuksista käy ilmi, että vanhempien osallistuminen koulutukseen on olennaisen tärkeää koululaisten koulumenestykseen. Sellaiset oppilaat, joiden vanhemmat ovat mukana heidän koulutuksessaan, on yleensä vähemmän käytösongelmia ja he menestyvät paremmin opinnoissaan ja he todennäköisemmin suorittavat lukiokoulutuksen kuin sellaiset oppilaat, joiden vanhemmat eivät osallistu heidän koulutukseensa. Monissa tutkimuksissa on havaittu vanhempien osallistumisella olevan positiivinen vaikutus sekä perus- että toisella asteella siten, että vaikutus on usein vahvin perusasteella. Kun koulut, perheet ja sidosryhmät työskentelevät yhdessä oppimista tukien, lapsen monesti menestyvät paremmin koulussa, pysyvät siellä pidempään ja pitävät koulusta enemmän. Siksi SUPREME mentorointiohjelma muodostaa linkin vanhempien, koulun ja yhteiskunnan välille. Toisin sanoen auttamalla vanhempia ja perheitä osallistumaan lastensa koulutukseen voidaan ehkä ratkaisevasti vaikuttaa siihen, että yhtään lasta ei jätetä. Mentoroinnin vanhemmille tarjoamat tärkeimmät edut ovat: - osallistuminen heidän lastensa koulutuikseen niin koulussa kuin yhteisössäkin vanhemmat lisäävät vuorovaikutustaan ja keskustelua lastensa kanssa ja reagoivat herkemmin lastensa sosiaalisiin, tunnepohjaisiin ja älyllisiin kehitystarpeisiin. vanhemmat luottavat enemmän vanhemmuus- ja päätöksentekotaitoihinsa. 23

23 Toteutus Vaihe 1 SUPREME mentoritiimin asettaminen Vaihe 2 Mentoroitavien valinta Vaihe 3 Mentoreiden valinta Vaihe 4 Parien löytäminen Vaihe 5 Suhteen ylläpito Jatkuva : Strateginen konteksti ja jatkuva kehittäminen Seuraavat toteutusvaiheet on läpikäytävä, jos SUPREME mentorointiohjelma halutaan ottaa käyttöön ammatillisessa oppilaitoksessa. Viiden vaiheen lisäksi koulutuksen strateginen konteksti ja ohjelman jatkuva kehittäminen ovat SUPREME mentorointiohjelman menestyksen kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä.

24 Vaihe 1: SUPREME mentorointitiimin asettaminen SUPREME-mentorointiohjelman mahdollistamiseksi ammatillisessa oppilaitoksessa, on tarpeen perustaa koordinointijärjestelmä, josta vastaa erillinen SUPREME-mentorointitiimi. Se järjestää kaikki ohjelmaan kuuluvat toiminnot ja vastaa ohjelman toimeenpanosta, laajentamisesta ja jatkokehittämisestä. Tiimi kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ja konsultoimaan toisiaan. Sen lisäksi tiimi keskustelee ohjelman visiosta, saaduista kokemuksista ja lähestymistavasta kollegojen kanssa. Tiimiin tulisi saada seuraavat jäsenet oppilaitoksen sisältä mentorointiohjelman laajuudesta riippuen. Luo tietoisuutta ja keskustelua mentoroinnin eduista järjestämällä oppilaitoksen sisäinen työpaja. Kutsu paikalla oppilaitoksen johtokunta, johtajat, opettajat jne. miettimään mentoroinnin omalle oppilaitokselle tarjoamista eduista. Käytä SUPREME-työkalua Työpaja yleisiä mentoroinnin menestystekijöitä tai Työpaja vahva mentorointi järjestäessäsi työpaja. Työpajan tavoitteena on saada aikaan vuoropuhelua mentoroinnista ja siten luoda tukea oppilaitoksessa tavoitteena toteuttaa mentorointiohjelma ja painottaa yksilöllisen lähestymistavan tärkeyttä.. Työpaja Yleisiä mentoroinnin menestystekijöitä Työpaja Vahva mentorointi Projektipäällikkö Projektipäällikön tehtäviin kuuluu vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, SUPREME mentorointiohjelman jatkuva kehittäminen ja ohjelman strategisen kontekstin varmistaminen oppilaitoksen sisällä. Toimijat Toimijoiden vastuisiin kuuluu mentoreiden ja mentoroitavien rekrytointi ja hankita, heidän alkuhaastatteluistaan, parien muodostusprosessi ja heidän välisen suhteensa vaaliminen. Tiimin koko riippuu oppilaitoksen SUPREME mentorointiohjelman laajuudesta, toisin sanoen niiden parien lukumäärästä, joiden syntymiseen oppilaitos tähtää. Ohjausryhmä Ohjausryhmä tukee ja neuvoo SUPREME mentorointitiimiä. Ohjausryhmään kuuluu sidosryhmään kuuluvaa liike-elämän edustajaa (yrittäjiä ja yritysjohtajia), julkisektorin tai kauppakamarien johtajia, opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökunnan edustajia. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tavoitteenaan ohjelman huomio trendeissä ja uusissa kehitystavoitteissa sekä uusien mentoreiden rekrytoinnissa Johtoryhmä Johtoryhmä on oppilaitoksen sisäinen ryhmä, johon kuuluu johtokunnan jäseniä. Tämä ryhmä päättää SUPREME mentorointiohjelman strategisen ja taloudellisen resursoinnin suunnan. 25

25 Vaihe 2: Mentoroitavien valinta Opiskelijoille kerrotaan mahdollisuudesta saada henkilökohtainen mentori eri oppilaitoksen sisäisiä kanavia käyttäen: Opettajat, mentorit, ohjaajat ja opinto-ohjaajat Varmistu SUPREME mentorointiohjelman näkymisestä opettajakunnan keskuudessa, jotta he pystyvät ohjaamaan opiskelijoita SUPREME-mentorointitiimin luo. Esittele SUPREMEmentorointiohjelma opettajaryhmille, ryhmänohjaajille, ohjaajille ja opinto-ohjaajille. Jaa esitteitä opettajan huoneisiin. Luo laaja koulukoordinaatorien, opettajien ja opinto-ohjaajien verkosto, joka tuntee hyvin prosessin ja tuo mentoroinnin kautta lisäarvoa nuorille. Koska he ovat suoraan yhteydessä opiskelijoiden kanssa, he pystyvät tunnistamaan ne opiskelijat, jotka tarvitsevat mentoria. Ammatillisen oppilaitoksen henkilökunta edistää mentorointia omassa vaikutuspiirissään. Esite Ammatillinen koulutus Muut mentoroitavat Suusta suuhun menetelmä on vahvimpia rekrytointimenetelmiä. Koska tätä menetelmää on vaikeaa kontrolloida, SUPREME mentorointitiimi rohkaisee rekrytointiprosessin toteuttamista juuri opiskelijoiden kautta ja antaa heille mahdollisuuden järjestää työpajoja eri luokissa. Työpaja Mitä opiskelija tarvitsee menestyäkseen koulussa on työpaja, jonka mentoroitavat ja opiskelijamentorit ovat suunnitelleet ja toteuttavat. Siinä keskustellaan mentoroinnista laajemmassa henkilökohtaisen ja urakehityksen kontekstissa sekä nuorten tekemistä päätöksistä. Tulet huomaamaan, että työpaja johtaa monien uusien mentoroitavien löytymiseen. Työpaja Mitä opiskelija tarvitsee menestyäkseen koulussa Mentorina toimivat ammattikorkeakoulun opiskelijat Mikä koskettaa opiskelijaa läheisemmin paremmin kuin toinen opiskelija? Mentoreina toimivat ammattikorkeakoulujen opiskelijat tuovat suuren määrän mentoroitavia. Opiskelijoista tulee mentoroinnin suurlähettiläitä. Ammattikorkeakouluista tulevat opiskelijamentorit levittävät tietoa mahdollisuudesta pitämällä esityksiä, puheita ja työpajoja. Oppilaitoksen esitemateriaali Varmista, että SUPREME-mentorointiohjelma muistetaan kaikessa oppilaitoksen tiedottamisessa kuten SUPREME-mentorointiohjelman maininta oppilaitoksen esitteissä, internetin kotisivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. Julisteet oppilaitoksen ilmoitustauluilla, koulun lehdessä jne. 26

26 Avointen ovien päivä Varmistu siitä, että SUPREME-mentorointitiimi on paikalla oppilaitoksen avoimissa päivissä kertomassa mentoroinnista uusille ja potentiaalisille opiskelijoille. Näin moninainen nuorten joukko saa mahdollisuuden tutustua mentorointiin. Juliste Opiskelijat Esite Opiskelijat Mentoroitaville tarkoitettu esitys

27 Vaihe 3 Mentorien valinta Mentoreita on kahdenlaisia: ammattikorkeakoulumentoreita ja liike-elämämentoreita. Mentoreiden rekrytoinnissa käytetään eri kanavia: Oppilaitoksen tavaratoimittajat ja palvelutuottajat Ammatillisen oppilaitoksen toimittajaverkosto voi osoittautua mielenkiintoiseksi mahdollisten mentoreiden pooliksi. Toimittajat antavat mielellään jotakin takaisin oppilaitokseen Kauppakamarit ja vastaavat Esittele SUPREME mentorointiohjelmaa kauppaklubeilla, kauppakamarissa ja Rotarien ja Leijonien kaltaisten järjestöjen kokouksissa. Hankkiudu klubin tai yhdistyksen jäseneksi ja esittele SUPREME mentorointiohjelmaa verkostotapahtumissa. Mentoreiden rekrytoinnissa onnistuminen riippuu suurelta osin SUPREME mentorointitiimin verkostoitumiskyvyistä. Ota opiskelijat mukaan näihin verkostotapahtumiin korostamaan SUPREME mentorointiohjelman yhtä tärkeimmistä menestystekijöistä: yksilön asemaa keskustassa (keskustelua kohderyhmän kanssa kuin keskustelua siitä). Ammattikorkeakoulut Esittele SUPREME mentorointiohjelmaa ammattikorkeakoulun avointen ovien päivissä, opiskelijakunnan tilaisuuksissa, korkeakoulun sidosryhmien verkostotapahtumissa jne. Kaupalliset näyttelyt ja konferenssit Hyödynnä kaikki tarjoutuvat verkostoitumismahdollisuudet. Osallistu alueen kaupallisille messuille, yrittäjätapaamisiin, liike-elämän konferensseihin jne. esitelläksesi SUPREME mentorointiohjelmaa. Ja taas kerran ota opiskelijat mukaan ja anna heidän itse esitellä ohjelma. Toiset mentorit Samoin kuin mentoroitavien kohdalla, suusta suuhun menetelmä on parhaita mentorien rekrytointikeinoja. Hanki SUPREME mentorointiohjelmalle lähettiläitä, joilla on sama positiivinen asenne kuin verkostolla. Lähettiläät ovat päälliköitä, yritysten ja organisaatioiden omistajia ja/tai johtajia, jotka sisällyttävät ohjelman omaan työhönsä ja verkostoitumistoimintoihin. Heidän sitoutumisensa kautta ohjelma laajenee verkostona, mahdollisuuksina ja resursseina. Mentoritapaaminen Järjestä puolivuosittain mentoritapaaminen, johon osallistuvat mentorit voivat tuoda vieraan, jolle he haluavat esitellä SUPREME mentorointiohjelman. Tällä tavalla verkosto jatkaa kasvamistaan. (Lisää tietoa mentoritapaamisesta Vaiheessa 5, Asiakassuhdehallinta) 28

28 Temaattiset sessiot SUPREME mentorointitiimi järjestää nykyisille ja mahdollisille mentoreille työpajoja ja teematapaamisia mentorointiin liittyvistä aiheista kuten eri mentorointitavoista. SUPREME mentorointitiimi kehittää, tarjoaa ja järjestää työpajoja mentorointiin, ohjaukseen ja nuorten asioihin liittyvistä teemoista yrityksille, julkisyhteisöille, organisaatioille sekä klubeille tavoitteena vaikuttaa myönteisesti nuorten imagoon ja edistää SUPREME mentorointiohjelmaa. Aihe-esimerkkejä: - Nuoret ja kuinka motivoida heitä Nuorten kanssa kommunikointi Sosiaalinen media Mentoreiden rajat ja vastuut Verkostoituminen Koulutusjärjestelmä Juliste Esite PR Ylläpidä mediakontakteja; lähetä lehdistötiedotteita jne. - - Liike-elämä Liike-elämä Mentoreille tarkoitettu esitys Vaihe 4: Parien löytäminen Prosessin seuraava vaihe on yhdistää mentorit ja mentoroitavat. Kun mentorit ja mentoroitavat on rekrytoitu, SUPREME mentorointitiimi järjestää kumpienkin kanssa alkuhaastattelun. Tämä alkuhaastattelu antaa SUPREME mentorointitiimille mahdollisuuden ymmärtää ohjelmaan osallistumismotivaation sekä niin mentorien kuin mentoroitavien yksilölliset tavoitteet. Tämän tiedon pohjalta muodostetaan toisilleen sopivat mentorointiparit. Mentoroitavien valinta Mentoroitavien valintahaastattelussa on tärkeää selvittää kysymysten takana olevat kysymykset sekä yksilön oppimistavoitteet. Nuoret reagoivat usein positiivisesti ajatukseen henkilökohtaisesta mentorista. Mutta mitä oppimistavoitetta varten? Mistä oppimisessa on kysymys? Koska tätä ei aina ole helppoa määritellä, järjestetään henkilökohtainen haastattelu. SUPREME-mentoritiimin jäsen haastattelee opiskelijan määritelläkseen hänen tarpeensa. SUPREME-mentoritiimin jäsenet rohkaisevat ja auttavat opettajia ja muita koulussa toimivia järjestämään haastattelut opiskelijoiden kanssa. Esitettävillä kysymyksillä määritellään, haluaako opiskelija parantaa suoritustaan tai oppia seuraavat 15 asiaa: Tulevaisuuden ammatti Työmarkkinoiden vaatimusten tunnistaminen Tulevaisuus (yleensä) Verkosto Itsetunto 29

29 Itsensä puolustaminen Taitojen ja osaamisen tunnistaminen Rohkeus ilmaista tunteita Perusteltujen päätösten tekeminen tietoisista valinnoista omassa koulutuksessa Koulutoimintojen suunnittelu Tehokas opiskelu Odotukset korkeamman asteen koulutuksesta Eri kulttuurit Eri ikäiset ihmiset Mentoroitavien valintalomake Tiimityö M e n t o reiden valinta Tärkeä sekikka SUPREME-mentorointiohjelmassa on varata riittävästi aikaa tutustua mentoreihin. Mentoreiden valintahaastattelu kestää puolestatoista kahteen tuntiin ja tapahtuu oppilaitoksessa, jotta tulevat mentorit voivat tutustua mentoroinnin kohderyhmään: ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin. Heidän mentoriksi ryhtymismotivaatiosta keskustelemisen lisäksi samat 15 seikkaa, joita käsitellään mentoroitavien valintahaastattelussa, käsitellään myös, jotta voidaan määritellä, mitä mentorointiosaamista haastateltavalla on. Näin SUPREME-mentorointitiimi pystyy etsimään yhteisiä piirteitä ja yhteensopivuuksia tulevia pareja ajatellen. Mentoreiden valintahaastattelussa käsitellään seuraavat aiheet: SUPREME-mentorointiohjelman esittely Mentorin rajat ja vastuut mentorointisuhteessa Mentorin rooli SUPREME-mentoritiimin rooli Mentoriprofiili Mentorin motivaatio Mentoritaidot SUPREME-mentorointiohjelma ei tarjoa uusille mentoreille alkukoulutusta. Ohjelma etsii jokaisessa piilevää ainutlaatuisuutta ja pyrkii ylläpitämään hyvin erilaisia lähestymistapoja mentorointiin. Mentoreiden sisäinen vahvuus on SUPREME-mentorointiohjelman peruspilareita. Tämä tarkoittaa myös, että mentorin yksilöllinen ja ainutlaatuinen lähestymistapa mentorointisuhteeseen hyväksytään. M e n t o reiden valintalomake Sopiva pari Niin mentori kuin mentoroitava ryhtyvät mentorointisuhteeseen vapaaehtoisesti. Perusperiaate mentorointiparin muodostamisessa on, että mentoroitava etsii jotakin, mitä mentorilla on tarjottavana. SUPREME-mentorointitiimi muodostaa sopivat parit mentoroitavien ja mentoreiden valintahaastattelujen perusteella. Parien muodostaminen ei perustu vain kysyntään ja tarjontaan vaan myös kysymysten takana oleviin kysymyksiin (mentoroitava) ja kokemuksen takana olevaan kokemukseen (mentori). 30

30 Mentoreiden ja mentoroitavien välinen pikahaastattelu on tehokas työkalu oikeiden parien löytämiseen. Mentoriehdokkaat istuutuvat pöydän taakse rennossa ympäristössä kuten vaikkapa kahviossa ja mentoroitavat valitsevat mentorin, jota he haluavat haastatella. Sovitun ajan kuluttua mentoroitava siirtyy toisen mentorin luo. Jotta epämiellyttävät hiljaiset hetket voidaan välttää, voidaan pöydille asettaa kysymyskortteja, joissa on ehdotuksia keskustelunaiheeksi tai vaikkapa sana-assosiaatiopeli. Ideana on tutustua rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Tämä lähestymistapa on osoittautunut tehokkaaksi ja johtanut lukuisiin mentorointipareihin. Kun SUPREME-mentorointitiimi löytää sopivan parin, järjestetään alustava tapaaminen SUPREMEmentorointitiimin jäsenen, mentoroitavan ja mentorin kesken, jossa mentori ja mentoroitava kertovat tavoitteensa ja odotuksensa. Tämän ensimmäisen johdantokokoontumisen jälkeen mentori ja mentoroitava tekevät omat järjestelynsä, mitä tulee heidän välisiin tulevien tapaamisten sisältöön ja tiheyteen. M e n t o ritietokanta Toiminta - Mentoreiden ja mentoroitavien pikahaastattelu

31 V a i h e 5 : S uhte e n y l l ä p I t o MentoroItava Kun pari on muodostettu, ammattioppilaitos seuraa mentorointisuhteen edistymistä ensisijassa opiskelijan edun näkökulmasta. Kaikki tärkeät kysymykset välitetään SUPREME-mentoritiimille. Men tori SUPREME-mentoritiimi pitää kiinteästi yhteyttä mentorin kanssa ja tarjoaa tukeaan mentorointisuhteen aikana. Seuraavat tukimuodot voivat tulla kysymykseen: Henkilökohtainen tuki tarvittaessa SUPREME-mentoritiimi on käytettävissä kahdenkeskisiin tapaamisiin mentorin kanssa, joko kasvotusten tai puhelimessa siinä tapauksessa, että mentori tarvitsee tukea tai hänellä on tarve keskustella mentorointisuhteeseen liittyvästä kysymyksestä. Mentoritapaamiset SUPREME-mentorointiohjelma järjestää puolivuosittain verkostotapaamisen mentoreille tarjotakseen heille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita. Teemasessiot SUPREME-mentoritiimi järjestää työpajoja ja teemasessioita mentoreille ja mahdollisille mentoreille aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. SUPREME-mentoritiimi kehittää, järjestää ja vetää työpajoja eri ohjaukseen ja nuoriin liittyvissä kysymyksissä auttaakseen yrityksiä, julkisyhteisöjä, organisaatioita ja kauppaklubeja luomaan positiivinen vaikutus nuoriin sekä edistämään SUPREME-mentorointiohjelmaa. SuunnItteluka a v io 32

32 M e n e i l l ä ä n: St r a t egi nen sisältö& Jatkuva kehittäminen Jotta SUPREME-mentorintiohjelman sisällyttäminen ammatillisen oppilaitoksen opetusohjelmaan varmistetaan, on tärkeää mitää mielessä sen maan koulutuskonteksti, jossa ohjelmaa toteutetaan. SUPREME- mentorointiohjelman menestys riippuu paljolti sen kytköksistä koulutusjärjestelmän kansallisiin ominaispiirteisiin ja ammatillisen oppilaitoksen strategiaan. SUPREMEmentorointiohjelman strateginen konteksti on jokaisen ammatillisessa oppilaitoksen kohdalla erilainen. Ammatillisen oppilaitoksen strategian ja SUPREME-mentorointiohjelman välillä on löydettävä yhteys, esim.: Vahva tekemällä oppimisen konsepti. Painotus keskeyttämisten ehkäisemisessä. Painotus työelämäyhteistyössä. Jne. SUPREME- mentorointiohjelman laajentamiseksi ja edelleen kehittämiseksi ammatillisessa oppilaitoksessa tarvitaan seuraavia toimintoja: Lobbausta oppilaitoksen sisällä. Vahvan perustan luominen SUPREMEmentorointiohjelmalle ja sen ylläpito oppilaitoksessa (johtotiimien, opettajatiimien ja muiden opetusalan ammattilaisten osallistaminen ja sitouttaminen prosessiin). Keskustele strategisesta kontekstista organisaation sisällä. Lobbaa sidosryhmiä, esim. muita ammatillisia oppilaitoksia, sosiaalialan viranomaisia, ja organisaatioita järjestämällä työpajoja ja esityksiä mentorointiin ja nuoria koskeviin kysymyksiin liittyen. Ohjelman metodologian jatkokehittäminen muuttuvassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Seuraa alueellista/yhteiskunnallista/kansainvälistä innovaatiokehitystä etsien uusia kumppaneita, rahoitusta, laitteita ja tietoa. Kehitä ja toteuta työpajoja ja koulutusta muille maalla toteutettaville mentorointiohjelmille asiantuntemuksen jakamiseksi. Edustus alueellisissa ja kansallisissa mentorointia ja valmennusta koskevissa mediaverkostoissa. Tietojen keruu ohjelman taloudellisesta vaikuttavuudesta, asiakirjojen laadinta ohjausryhmälle ja johtoryhmille. Varojen keruu ja taloudellinen tuki. T y ö p a j a Kestävä Supreme 33

33 Kokemuksia Supreme-projektin aika, 1. lokakuuta lokakuuta 2014, Supremementorointimetodologiaa on sovellettu eri puolilla Eurooppaa hankekumppanien kotimaissa. Tämä Supreme-mentoroitikäsikirjan osaan on kerätty kokemuksia mentoreilta, mentoroitavilta ja muilta mentorointiprosessissa mukana olevien sidosryhmien edustajilta kokemuksia. Inspiroidu heidän Supreme-mentorointikokemuksistaan.

34 Portugal Alankomaat While listening to the presentation of students involved in the mentor programme, deep down I feel an increase in enthusiasm. What it is, is difficult to describe, but it's there and I m experiencing it. Do you recognize that feeling? That feeling that makes you transcend with special achievements. Fortunately not only in sports, but also in your daily contact with people. Over the years I ve experienced the same thing happening with enterprises when students from the mentor programme are involved. I meet them not only while organising meetings but also during coaching assignments, most recently in collaboration with a number of entrepreneurs and a group of students. What appeals to me is the students drive to create a good product, all presented with an appropriate amount of flair. Call it self-confidence if you want, but most importantly it is eventually leading to a good product. You have all the ingredients for success of the MentorProgramma. Siem Jansen Managing Director NOM Investment and development Agency for the Northern Netherlands Turkki Through Mentoring I had a chance to acquire younger generation s vision and aware of their needs through sharing experiences. Mentoring is a great tool to take active part in the community. I feel very happy to suppoprt young people and be part of the programme. Mentor, Sema Eren Schoenrock Enterpreuner, Blog Writer My mentor was a policeman and a great man. He helps me to think positively. He told me that when he was young everything was more difficult than nowadays. He made me think that I m a lucky person. We meet, talk, have fun together. He asks me to make my own plans. He showed me how to be a scheduled person. He give very useful advises about my school life and thanks to him I m more active in school s social activities. I m inspired of his friendly attidute and love my mentor. Mentee, Burak TURKOGLU - Hamitler Toki TML I m so happy that our school have a new programme to support our children s learning. My daughter isn t a outgoing person. I m sure SUPREME Mentoring Programme will be helpful for her to become more socialise individual. I m impressed of the Mentoring Programme and its effects. I would like to have a mentor for myself too! Parent, Şeniz CAN 35

35 The mentoring project allowed us to realize a different practical approach of support of our students. Our school wants to reinforce the support instruments it has for the students in a way that they can be helped to overcome what they feel as problems and promote their focus on the course and academic path. We expect that this will reinforce a positive attitude and motivate to surpass their initial objectives. This is a process that improves the connection of the students with the academic and human components of the school. From this experience, our school made an adaptation of the program to run starting José Pacífico School Director ETIC Lisbon I intend to continue with mentoring, and even having some difficulties with the transports, I hope to keep in touch. I feel very positively about this. Since now it only added me things, and I hope that with time this will turn in something that allowed me to be lauched in a professional career. We just have to wait and see. Luís Oliveira Student at ETIC Lisbon Suomi My mentor knew well the field of study I was interested in. Her work experience was of great use to me, I got tips and support concerning my studies as well as became assured I had made the right choice. My mentor was nice and open, and it was easy to talk to her. I also found that there are a lot of good people who want to help young people along. I understand my future field and myself better now after the mentorship experience and we still keep in touch, my mentor and me. It is important to know people in your field also in view of my future career. Suvi Janger - Student at Salpaus Mentoring involved discussions with the young student about her future in my own professional field and encouraging her to do well in the upcoming entry tests. We also exchanged views and thoughts about life and studying. I hope she gained confidence in herself and her competence. Sanna Henttonen - Mentor What is important in mentoring is that a young person can make an adult concentrate and talk about matters that are important to him or her. It was difficult for us to find mentees because young people felt that they needed to have a problem that needed solving and were sceptical at first when the mentoring relationship started. This kind of activity is new in our college so the young do not necessarily understand what it is all about. Young people who did enter the programme got good experiences and found the mentoring relationship very beneficial. Susanna Salmi - Coordinator Supreme Mentoring Programma at Salpaus 36

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 WorkPlace Pirkanmaa Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista työelämään Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 Instituutin projektitoiminta: Instituutin rooli on suunnitella ja hallinnoida

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tiimivalmentajan roolit ja piirteet

Tiimivalmentajan roolit ja piirteet Tiimivalmentajan roolit ja piirteet Näkökulmia tiimivalmentajuuteen Huhtikuu 2013 Partus Oy, Finland Pedler: The Learning Company Ohjaaja, valmentaja ja mentori Ohjaaja Valmentaja Mentori Tuen kohde Tehtävä

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Copyright Helsingin yliopisto, Koulutus- Tervetuloa! Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Uudista ja uudistu -messut 25.9.2013 Marianne Terkki-Mallat,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät 10.5.2012. Innovoimaa rehtorin työhön

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät 10.5.2012. Innovoimaa rehtorin työhön Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät 10.5.2012 Innovoimaa rehtorin työhön Heidi-Maria Listo ja Anne Teittinen Educode Oy Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Some-markkinoinnin suunnittelun lähtökohdat opiskelijarekrytoinnissa Esimerkkejä maailmalta Ryhmätyöharjoitus Etenemisehdotuksia Keskustelua Businesses don

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot