Käsikirja SUPREME -mentorointiohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsikirja SUPREME -mentorointiohjelma"

Transkriptio

1 Käsikirja SUPREME -mentorointiohjelma Ainutlaatuinen mentorointimenetelmä, jonka tavoitteena on kehittää nuorten lahjakkuutta, tukea heitä heidän urallaan, opinnoissaan ja/tai yksityiselämässään sekä estää opiskelijoiden ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen

2 Friesland College, Mentorprogramma Friesland Inqubator Leeuwarden BURSA Provincial Directorate of National Education ETIC Technical School of Image and Communication Salpaus Further Education Kaunas vocational training centre of social services and construction business specialists FI.L.S.E. SPA European Forum for Vocational Education and Training Kirjoittajat: Szilvia Simon, Betty Bijvoets, Frank van Hout, Erna van der Werff, Asli Ocal, Joao Cunha, Henna Rautavuo-Hätönen, Hannu Heinonen, Daiva Zolubaitė Deksnienė, Tomas Vilcinskas, Valeria Rainisio, Pietro Demartino, Valentina Chanina Tämä käsikirja on laadittu SUPREME-projektissa ja välisenä aikana ja sitä ovat rahoittanut Euroopan komissio Leonardo da Vinci Elinikäisen oppimisen ohjelman kautta. Tämä julkaisu heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä eikä Euroopan komissiota voida pitää vastuussa mistään käytöstä, johon käsikirjaan sisältyviä tietoja saatetaan käyttää. Leeuwarden, NL

3 Sisäl lysll n d e x J o h d a n t o....5 Mentorointisuhteen määritelmä...6 S U P R E M E mentorointiohjelman tavoitteet...8 Tärkeimmät arvot...8 M e n e s t y s t e k i j ä t....9 Lisää ohjausta Kohderyhmä kaikki opiskelijat...11 Vapaaehtoisten panos...11 Roolimallit...11 Yksilö keskiössä...12 Yritysmaailmaa heijasteleva lähestymistapa...12 Ei mikään yksisuuntainen katu...12 Koulutuksen strateginen konteksti...13 Usean oppilaitoksen välinen yhteistyö...14 Kytkös oppilaitoksen harjoitusyritykseen...14 Referenssijärjestelmä...15 M e n t o r i m e n t o r o i t a v a - s u h d e Mentorointimalli...17 Mentorin eri roolit...17 Mentorointisihteen ominaispiirteitä...18 S i d o s r y h m ä t...19 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat...20 Liike-elämä...21 Yhteiskunta...21 Ammatilliset oppilaitokset...22 Ammattikorkeakoulut...22 Vanhemmat...23 T o t e u t u s Vaihe 1: SUPREME mentorointitiimin asettaminen...25 Vaihe 2: Mentoroitavien valinta...26 Vaihe 3: Mentorien valinta...28 Vaihe 4: Parien löytäminen...29 Vaihe 5: Suhteen ylläpito...32 Meneillään: Strateginen sisältö &...33 Jatkuva kehittäminen...33 K o k e m u k s i a Alankomaat...35 Turkki...35 Portugal...35 Suomi...35 Italia...35 Liettua...36 TYÖKALUPAKKI Rekrytointi esite yrityksille...37 Rekrytointijuliste yrityksille...37 Esitys mentoreille...37 Rekrytointi esite opiskelijoille...37 Rekrytointijulise opiskelijoille...37 Esitys mentoroitaville...37 Esite ammatilliseen koulutkseen...37 Ammatillisen koulutuksen infoesite...37 Mentoroinnin merkitys yhteiskunnelle -tiedote...37 Mentoroitavan valintalomake...37 Mentorin valintalomake...37 Työpaja `Mentoroinnin määritelmä`...37 Työpaja`Mentoroinnin yleiset menestystekijät`...37 Työpaja `Tehokas mentorointi`...37 Työpaja`Mitä opiskelijat tarvitsevat onnistuneeseen opiskelupolkuun?`...37 Työpaja `Kestävä Supreme - mentorointi`...37 Menori-mentoroitava pikahaastattelu...37 Supreme mentorointiohjelman suunnittelukaavio...37

4 Johdanto SUPREME-hankkeen tavoitteena on edistää nuorten lahjakkuutta, tukea heitä heidän työurallaan, opinnoissaan ja/tai yksityiselämässään sekä vähentää keskeyttämisiä ammatillisessa koulutuksessa. SUPREME mentorointiohjelma kehitettiin innovatiivisen ja palkitun hollantilaisen mentorointimenetelmän MentorProgramma Frieslandin (MPF) pohjalta. Tämä käsikirja hyödyntää MPF:n suoraa lähestymistapaa mentorointiin, joka on optimoitu kiinteässä yhteistyössä portugalilaisten, suomalaisten ja liettualaisten ammatillisen koulutuksen edustajien. Työhön on osallistunut myös liike-elämän edustajia Hollannista ja Italiasta sekä valtiollinen organisaatio Turkista. Tässä käsikirjassa kuvataan SUPREME mentorointiohjelma sekä kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten perustaa mentorointiohjelma ammatilliseen oppilaitokseen ja miten löytää ja sitouttaa mentoreita. Olemme kehittäneet monia työkaluja, joiden avulla SUPREME mentorointiohjelmaa voidaan toteuttaa ja edistää sekä varmistaa sen käytännöllisyys. SUPREME mentorointikäsikirja on suunniteltu ohjeistoksi, jonka avulla mentorointiohjelma voidaan toteuttaa ammatillisessa oppilaitoksessa. Sitä tulee soveltaa paikallisiin olosuhteisiin ja mentorointia hyödyntävän oppilaitoksen tilanteeseen. SUPREME mentorointiohjelma voi onnistua vain, jos kansalliset olosuhteet ja oppilaitoksen pitkän aikavälin tavoitteet otetaan huomioon. SUPREME projektiryhmä

5 MentorProgramma Friesland (MPF) Mentorointi on maailmanlaajuisesti tunnettu työkalu kouluissa, yrityksissä ja organisaatioissa, jolla autetaan henkilöitä menestymään. Frieslandin maakunnassa Hollannissa mentorointi otettiin käyttöön vuonna 1997 oppilaitoksen ja liike-elämän välisenä vapaaehtoisena yhteistyömuotona luvun lopulla loppututkintoa vailla olevien koulupudokkaiden tilanne nousi yhä laajemmin esille. Opintojen jatkaminen (niin toisen asteen ammatillisessa koulutuksen sisällä kuin jatko ammattikorkeakouluihin) oli rajallista. Oppilaitoksen sisäinen tutkimus ja opiskelijoilta tullut palaute paljastivat ilmiön syyt: huono itsetunto ja puuttuvat ammattiidentiteetti. Jotakin oli tehtävä, jotta eri kulttuureja edustavien nuorten taitoja ja tulevaisuuden tavoitteita voitaisiin edistää. Yksi näistä ammatillisista oppilaitoksista, Friesland College (FC), etsi innovatiivista työkalua, joka tarjoaisi ohjelmaan osallistuville toiminnallista valmennusta ja samanaikaisesti opettaa heitä ottamaan vastuuta omasta oppimisprosessistaan. Mentorointi täytti nämä vaatimukset. MPF otettiin alun perin käyttöön maahanmuuttaja- ja etnisiä vähemmistöjä edustavien opiskelijoiden kanssa tavoitteena parantaa heidän uramahdollisuuksiaan. Parin vuoden kuluessa havaittiin kuitenkin, että kaikki ne opiskelijat, jotka halusivat tukea henkilökohtaisen ja koulu-uransa kehittämiseen, pystyivät hakeutumaan mentorointiohjelmaan sitä tarjoavissa oppilaitoksissa. MPF on kehittänyt oman ainutlaatuisen, alusta asti mukana olleisiin perusarvoihin pohjautuvan lähestymistapansa vuosien varrella. Vuodesta 1997 lähtien MPF:n tavoitteena on ollut: tarjota mentorointia kouluajan ulkopuolella oppilaitoksen tarjoamien tukitoimien lisäksi. ohjata ja tukea nuoria tekemään opintosuunnitelmiinsa ja henkilökohtaiseen kehittymiseensä liittyviä tietoisia valintoja. lisäämään vuorovaikutusta ammatillisen koulutuksen, liike-elämän, valtiovallan ja ammattikorkeakoulujen välillä osana oppimisprosessia. Vuonna 2013 MPF:llä on 300 mentoria, jotka aktiivisesti ohjaavat opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa. Mentorointisuhteen määritelmä Mentorointisuhde on henkilökohtainen kehityssuhde, jossa kokeneempi ja osaavampi henkilö (mentori) auttaa ohjaamaan vähemmän kokenutta tai osaavaa henkilöä (mentoroitava). mentori toimii roolimallina mentori on vapaaehtoinen Mentorointi on menetelmä, jota käytetään hyvin monella eri tavalla yhteiskunnassa. Se on valmennus- ja verkostointimuoto ja sillä on merkittävä vaikutus yksilön kasvuun ja menestykseen. Mentorointi tarjoaa tunnistusta ja tunnustusta. Siihen osallistuvat saavat roolimallin, kannustusta ja henkilökohtaista huomiota. Siihen osallistuvat mentoroitavat saavuttavat tavoitteensa nopeammin, kun he saavat tukea ja rohkaisua henkilöltä, joka on kulkenut samaa polkua aikaisemmin. Opiskelijat hyödyntävät mentorinsa menestysstrategioita. Mentoroinnin vahvuus on siinä, että kaikki osapuolet hyötyvät siitä. Mentoroitavan itsetunto vahvistuu ja hänellä on tunne, ettei hän ole yksin. Mentori kehittää taitojaan johtajana, ohjaajana ja valmentajana. 6

6 Mentorointi rohkaisee siihen osallistuvia nuoria toteuttamaan uratavoitteitaan ja toiveitaan omassa elämässään. Jos opiskelijalta puuttuu positiivinen roolimalli ja hänellä ei ole omassa sosiaalisessa verkostossaan keskustelevaa aikuista, voi mentori auttaa henkilökohtaisen johtajuuden, koulutuksen ja työuran alussa ongelmien ratkaisussa. Mentori on samanaikaisesti neuvonantaja, opas, opettaja ja tukija. Nämä roolimallit ovat avain menestykseen. Mentorisuhteen johdosta mentoroitavat oppivat näkemään, että opinnot ja työ ovat todellisia mahdollisuuksia. He motivoituvat jatkamaan sen sijaan, että luovuttaisivat. He tekevät tietoisia päätöksiä omasta tulevaisuudestaan. T y ö p a j a mentoroinnin määritelmä

7 SUPREME mentorointiohjelman tavoitteet Mentorointi on tehokas työkalu. SUPREME mentorointiohjelma hyödyntää tätä työkalua vaikuttavassa ympäristössä nuorten koulutuksessa. Ammatillinen koulutus on tämän ohjelman taustalla ja se tarjoaa niin rahoituksen kuin toimintaympäristön. SUPREME mentorointiohjelman tavoitteet ovat: kehittää ammattiin opiskelevien taitoja ehkäistä keskeyttämistä stimuloida jatko-opintoprosessia (toisen asteen ammatillisesta ammattikorkeaan) tukea nuoria tekemään koulutustaan, urasuunnitelmiaan ja henkilökohtaista kehittymistään koskevia tietoisia valintoja lisätä opiskelijoiden kunnianhimoa heidän lahjakkuuksiaan kehittämällä Tärkeimmät arvot Kuva: Suprem e-mentorointiohjelman perusarvot 8

8 Menestystekijät SUPREME mentorointiohjelman menestystekijät ovat: lisänä ammatillisen koulutuksen ohjauspalveluihin kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat kohderyhmänä vapaaehtoisten mentoroijien panos yksilö keskiössä asiakeskeinen lähestymistapa ei mikään yksisuuntainen katu roolimallit strateginen konteksti useiden oppilaitosten välinen yhteistyö yhtymäkohtia harjoitusyritykseen referenssijärjestelmä

9 Lisää ohjausta SUPREME mentorointiohjelma tarjoaa lisää ohjausta ammatillista koulutusta suorittaville nuorille. Se toimii lisänä koulun tavanomaisille ohjaus- ja tukitoimille. Se on ehkäisevä ohjelma, jota ei voida käyttää ongelmanratkaisumenetelmänä. Perusperiaatteena on, että opiskelijalla on ohjauksen tarve, johon vain ulkopuolinen henkilökohtainen mentori pystyy vastaamaan. Ohjelma etsii parhaan mahdollisen parin kysynnän (opiskelijan tavoite) ja tarjonnan (mentorin ainutlaatuinen kokemus) välillä. SUPREME mentorointiohjelma tarjoaa lisän ammatillisen oppilaitoksen tavallisesti tarjoamiin tukitoimiin. Useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa ryhmänohjaajat ja ohjaajat ovat kaikkien opiskelijoiden kohdalla eturivin toimijat. Seuraavina tulevat opinto-ohjaajat, kuraattorit, erityiset tukiryhmät ja uraohjaajat, jotka tarjoavat asiantuntemuksensa nuorten käyttöön, kun lisätukea tarvitaan. Tämä järjestelmä muodostaa nuorille tarjottavan perusohjauksen. SUPREME mentorointiohjelma on kolmas tukimuoto ja se tapahtuu pääosin koulun seinien ulkopuolella. Kuva: m e n t o r o i n n i n a s e m a a m m a t i l l i s e s s a o p p i l a i t o k s e s s a 10

10 Kohderyhmä kaikki opiskelijat SUPREME mentorointiohjelma on suunniteltu eri koulutus- ja kulttuuritaustan omaaville ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Ohjelma tarjoaa pikemminkin keinoja ehkäistä keskeyttämisiä kuin keinoja korjata tapahtunut jälkikäteen. Tästä syystä mitään eroa ei tehdä erityisopiskelijoiden ja tavallisten, hyvin suoriutuvien opiskelijoiden välillä. Ei ole olemassa mitään erityisiä ominaispiirteitä, jotka profiloisivat tarkasti kohderyhmän. Kohderyhmällä on kuitenkin yhteistä se, että he haluavat oppia jotakin uutta, jotta voivat saavuttaa asettamansa tavoitteet. He tarvitsevat auttavan käden, positiivisen roolimallin ja jonkun, joka kuuntelee. SUPREME mentorointiohjelmaa hyödyntävän ammatillisen oppilaitoksen täytyy kuitenkin aloittaa jostakin. Jotta SUPREME mentorointiohjelma on hallittavissa, täytyy määritellä kohderyhmän muodostavat opiskelijat. Keitä opiskelijoita ohjelmassa mentoroidaan? Minkä ikäisiä he ovat? Missä koulutusohjelmassa he opiskelevat? Kun ammattioppilaitos tietää, millaisia opiskelijoita kohderyhmään kuuluu, voidaan rekrytointiprosessi käynnistää. Ohjelman pilotointivaiheen jälkeen kaikki opiskelijat voivat hakea mentoria. Opiskelijat itse siis päättävät, hakevatko he mentoria avukseen vai eivät ja on kyse heidän tietoisesta valinnastaan. Vapaaehtoisten panos SUPREME mentorointiohjelma tukeutuu yhteiskunnassa menestyneiden vapaaehtoisten panokseen. Sellaisten miesten ja naisten, nuorten ja aikuisten panokseen, jotka ovat itse kokeneet, mitä on oman tien löytäminen opinnoissa, uralla ja yksityiselämässä. Toisin sanoen sellaisten ihmisten panokseen, jotka nähdään roolimalleina. Mentorit edustavat, aivan kuin opiskelijat, kaikkia elämän aloja. Joillakin on takamaan mahtava ura, toiset ovat vasta alkamassa. Heitä yhdistää elämänkokemus, heidän asiantuntemuksensa ja halunsa jakaa se toisten kanssa. Roolimallit Mentorointi rohkaisee ohjelmaan osallistuvia nuoria toteuttamaan uratoiveitaan ja elämänodotuksiaan. Jos opiskelijalla ei ole positiivista roolimallia eikä hän saa henkilökohtaista huomiota omassa verkostossaan, mentori voi auttaa oman elämän johtajuuteen, opintoihin ja uraan liittyvissä ongelmissa. Mentorien roolimallit ovat avain menestykseen. Mentorointisuhteesta johtuen mentoroitavat oppivat näkemään, että opiskelu ja työ ovat todellisia mahdollisuuksia. He motivoituvat jatkamaan sen sijaan, että lopettaisivat. He tekevät tietoisia omaa tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä. 11

11 SUPREME mentorointiohjelma perustuu siihen, että keskiössä on yksilö eivätkä organisaatiot tai rakenteet. Perusarvoja on kaksi: 1) nuorten oppimistavoitteet ja tarpeet 2) ihmisten sisäiset voimavarat. Kun ammatillisen koulutuksen opiskelijat pyytävät mentoria SUPREME-mentorointitiimi tarkastelee opiskelijan oppimistavoitteita ja kysymyksiä. Ja mikä vielä tärkeämpää, mikä on kysymys kysymysten takana? Mikä on mentoroinnin takana oleva motiivi? Mitä opiskelija haluaa saavuttaa? Mitä opiskelija haluaa oppia ja ketä hän tarvitsee sen saavuttaakseen? Parit muodostetaan toisaalta opiskelijan oppimiskysymysten ja toisaalta mentorin ainutlaatuisen elämän ja työkokemuksen perusteella. Parit eivät siis perustu etniseen taustaan, ammattiin tai tasoon vaan ihmisten ainutlaatuisuuteen ja autenttisuuteen. Yksilö keskiössä Kaikissa tilanteissa SUPREME mentorointiohjelma puhuu kohderyhmän ihmisten kanssa eikä heistä. Tämä koskee niin nuoria ihmisiä kuin yrittäjiä, yritysjohtajia, hallinnon edustajia ja rahoittajia. Kumppanit ja sidosryhmien edustajat tulee ottaa mukaan prosessiin tuotteen suunnitteluun, kun kehitetään uusia palveluja ja toimintaoja SUPREME mentorointiohjelman filosofian mukaisesti. Näin toimien kehitetty tuote heijastelee kohderyhmän ja yhteiskunnan tarpeita, ja tarjotut palvelut ovat räätälöidyt. Yritysmaailmaa heijasteleva lähestymistapa Ohjelmassa on yritysmaailmaa heijasteleva lähestymistapa ja imago vahvoine verkostoitumisperiaatteineen. Mentoroitavien tositarinat ja opiskelijat itse ovat pääosin vastuussa verkostoitumisesta liikemaailman kanssa. Kun verkostoidutaan ja mainostetaan ohjelmaa koulussa nuorten parissa, (opiskelija-) mentorit kertovat oman tarinansa. Ei mikään yksisuuntainen katu Mentorointi on instrumentti, jota yhteiskunnassa hyödynnetään monin eri tavoin. Se on yksi valmennuksen ja verkostoitumisen muoto ja sillä on keskeinen panos yksilön kasvussa ja menestyksessä. Mentorointi tarjoaa tunnistusta ja tunnustusta. Se tarjoaa siihen osallistuville roolimalleja, kannustimia ja henkilökohtaista huomiota. Osallistujat mentoroitavat saavuttavat tavoitteensa nopeammin, kun he tuntevat saavansa tukea ja rohkaisua joltakin, joka on aiemmin kulkenut samanlaisen polun. Opiskelijat hyödyntävät mentorin menestysstrategioita. Mentoroinnin voima on siinä, että kaikki osapuolet hyötyvät siitä. Se ei ainoastaan luo positiivisia tuloksia nuorille. Mentorointi ei ole yksisuuntainen katu (lisätietoja kohdassa Sidosryhmät ). 12

12 Koulutuksen strateginen konteksti Jotta voidaan varmistua SUPREME mentorointiohjelman sisällyttämisestä ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjelmaan, on tärkeää sisällyttää siihen kyseisen maan koulutuksen konteksti. SUPREME mentorointiohjelman menestys pohjautuu vahvasti koulutusjärjestelmän kansallisiin ominaispiirteisiin sekä ammattioppilaitoksen strategiaan. On tärkeää hakea ammattioppilaitoksen strategian ja SUPREME mentorointiohjelman välistä yhteyttä. Se on mahdollisesti: vahva tekemällä oppimisen konsepti opiskelijoiden keskeytysten ehkäisemiseen keskittyminen liike-elämän kanssa tehtävän yhteistyön painottaminen

13 Usean oppilaitoksen välinen yhteistyö SUPREME mentorointiohjelman pitkän aikavälin menestys riippuu paljolti perusopetuksen, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Tämä yhteistyö antaa nuorille mahdollisuuden säilyttää mentorointisuhteensa silloinkin, kun he vaihtavat oppilaitoksesta toiseen tai siirtyvät korkea-asteelle. Tietyllä alueella toimivien oppilaitosten yhteisö antaa mentorointiohjelmalle vakaan imagon hallinnon, liike-elämän ja politiikan silmissä ja siten luo vankan imagon alueellisessa verkostossa. Kytkös oppilaitoksen harjoitusyritykseen Toinen pitkän aikavälin menestystekijä SUPREME mentorointiohjelmassa on sen kytkös oppilaitoksessa toimivaan harjoitusyritykseen. Koska tämä kytkös on olennaisen tärkeä, se kuvataan tässä käsikirjassa sellaisena kuin se toimii hollantilaisessa MentorProgramma Frieslandissa (MPF, SUPREME mentorointiohjelman perusta). MPF toimii kiinteässä yhteistyössä oppilaitoksen harjoitusyrityksen Present Promotions (PP) kanssa. PP:tä johtaa sama tiimi kuin mentorointiohjelmaakin. PP:n toimialaan kuuluvat tiedotus, myynninedistämistapahtumien järjestäminen, suunnittelu jne. Present Promotions tarjoaa palvelujaan niin MPF:lle kuin yrityksille ja julkisille organisaatioille. PP:ssä työskentelee noin 50 harjoittelijaa alueen eri ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakoulutuista hankkien koulutukseensa liittyvää osaamista. He edustavat eri koulutusaloja tietojenkäsittelystä tiedottamiseen ja liiketalouteen ja hallintoon. Harjoitusyritys on vahva oppimisympäristö tarjoten nuorille lukuisia roolimalleja. Harjoitusyritykseen osallistuvista tulee todellisia mentoroinnin suurlähettiläitä. Harjoittelijat hoitavat itse kaikki yrityksen toiminnot niin toimistonhoidon, hallinnolliset ja sihteeritehtävät, markkinoinnin ja tiedottamisen, myynninedistämisen, kaupalliset tehtävät kuin suunnittelun ja myynninkin. Sillä, että PP:n harjoittelijat osallistuvat toimintojen koordinointiin ja mentorointiohjelmaan saavutetaan useita etuja: mentorointitiimi pystyy tekemään enemmän pienemmällä henkilöstöllä, kun heidät on vapautettu harjoitusyrityksen johtamistehtävistä lähestymistapa varmistaa sen, että puhutaan nuorten kanssa eikä heistä tiedotuskampanjat ja PR-toiminnot, jotka nuoret ovat itse suunnitelleet, ovat menestys PP:n kohderyhmässä/asiakaskunnassa harjoitusyritys on jatkuvat luovuuden, innovaatioiden ja toiminnan lähde kiinteä PP:n ja MPF:n välinen yhteistyö varmistaa kummankin toiminnan jatkuvuuden ja yhteyden tulevaisuudessakin PP tarjoaa hyvän ammattikorkeakouluista tulevan opiskelijamentoreiden perusverkoston, mikä luo mentorointiohjelmalle vakaan pohjan. Harjoitusyritykseen osallistuvat oppivat jo koulutuksensa alkuvaiheissa, että valmennus ja mentorointi ovat tärkeä osa heidän tulevaa työuraansa. Se luo yhteiskunnallista osallistumista. Opiskelijat vievät nämä kokemuksen mukanaan työuralleen tulevina ammattilaisina. 14

14 Referenssijärjestelmä Referenssijärjestelmä on tärkeä tekijä mentoreita rekrytoitaessa. Mentoriverkosto kasvaa suusta suuhun menetelmällä. Jokaisen uuden mentorin tuo verkostoon jo siinä oleva mentori ja toimii näin referenssinä. Yhteiskunnallisessa kontekstissa tämä järjestelmä takaa turvallisuuden ohjelmaan osallistuvalle nuorelle sekä oppilaitokselle. 15

15 Mentorimentoroitava suhde

16 M ento roi n t i m a l l i Mentorointisuhteessa tapahtuvaa kasvua voidaan kuvata monella eri tavalla. SUPREMEmentorointiohjelmassa käytetään Goodlad-mallia, joka sisältää neljä mentorointisuhdetta kuvaavaa sanaa: Johdatus Kehitys Muutos Ero Johdatus tion Kehitys Muutos Ero Olen täällä sinua varten Uskon sinuun sinuunou. Onnistut tuellani Olet voimakas. Valitut taidot ja osaamiset: 1. Kunnioitus, lämpö 1. Auttavat vastaukset 1. Palautteen anto 1. Omaksuminen 2. Aitous 2. Neuvojen antaminen 2. Suhteen välittömyyden tutkistelu 2. Integrointi 3. Mentoroitavan viitekehykseen pääsy 3. Itsensä ilmaiseminen 3. Tavoitteen asetanta 3. Voimaannutus Malli: M e n t o r i n t i s u h t e n n e l j ä v a i h e t t a Lähde: Mentoring and tutoring by students, Sinclair Goodlad, 1998, Kogan Page London Mentorin eri roolit Olennaista mentoroinnissa on, että kokenut henkilö tuntee vastuuta vähemmän kokeneen henkilön kehityksestä. Tässä mentorin tärkeimmät toiminnot ovat seuraavat: Opettaja Kehittää opiskelijan henkisiä ja teknisiä taitoja; mentori auttaa opiskelijan osaamisten ja taitojen kanssa Tukihenkilö Avaa aloittelijalle ovia työmarkkinoille, työ- ja koulutusorganisaatioissa Isäntä ja opas Esittelee aloittelijalle työmarkkinoita/jatko-opintoja ja ohjaa häntä niihin Roolimalli Näyttää tietyn elämäntavan ja suorituksen. Mentori toimii esimerkkinä opiskelijalle. Päätavoite on mentoroitavan pyrkimysten kehittäminen. Mentori on enemmän kuin roolimalli: viesti ei kuulu "ole sellainen kuin minä v a a n ole sellainen kuin sinä voit olla." Tällainen mentorointi edellyttää vahvaa sitoutumista ja henkilökohtaista suhdetta mentorin ja mentoroitavan välillä. Neuvonantaja Antaa neuvoja, rakentavaa kritiikkiä ja moraalista tukea aloittelijoille sekä osoittaa myös tiettyä kiintymystä. Mentorointi on tarkoitettu tarjoamaan mahdollisuuksia ja tukea eikä vain ohjeistusta. Mentorin tulisi tukea ja rohkaista pikemmin kuin ohjeistaa. 17

17 M e n t o r o i n tisuhteen ominaispiirteitä Mentorointi- ja valmennussuhteissa on yhtäläisyyksiä. Mentorin rooliin sisältyy myös valmentajan rooli. SUPREME mentorointiprosessin perusteella valitaan vakiintuneet mentorointikontaktit. Ydin on siten tiiviit henkilökohtaiset kontaktit, mentorien valtuuttaminen ja molemmin puolinen oppiminen ja siitä saatavat edut. Prosessin aikana etsitään parasta mentorointiparia, SUPREME mentorointiohjelma antaa keinoja tunnistaa ja toimintatapoja parien luomiseen. Mentorin ja mentoroitavan aitous ja yksilöllinen mentorointisuhde ovat tärkeimmät kriteerit. Valmentaja Opettaja Ohjaaja Mentori Keskeistä tehtävät, taidot Uudet taidot, tiedot Yksilö Fokus Tehtävä, suoritus Taitojen oppiminen, informaatio, tieto Itsetajunnan Henkilökohtainen rakentaminen ja kasvu, kykyjen ongelmien ratkaisu hankinta Suhde Pääosin 1:1 1 ja ryhmä Pääosin 1:1 Pääosin 1:1 Avaintaidot Palautteen antaminen suorituksesta Ohjaaminen, selittäminen Kuunteleminen, kyseleminen Oppijan auttaminen löytämään oman viisautensa Tavoitteen asetanta Asettaa tavoitteita Kokeen oppijalle/ kuten läpäiseminen, myös organisaatio tutkinto Omillaan selviytymiseen auttaminen Työskentelee oppijan omien tavoitteiden parissa Yksilö Suhteen kiinteys Kohtuullinen Alhainen Alhainen Korkea Oppimisen virta Yksisuuntainen Yksisuuntainen Yksisuuntainen Kaksisuuntainen, aikuisoppiminen Kesto Riippuu Tarpeen mukaan, koulutuksesta tai lyhytkestoinen kurssista Lyhytaikainen, riippuu sessiosta Voi kehittyä monivuotiseksi suhteeksi Edut Valmennettava Asiakas Molemmat Opiskelija Taulukko: M e n t o r o i n t i s u h t e e n o m i n a i s p i i r t e i t ä p o h j a n a Landsberg 1996 ja Clutterbuck,

18 Sidosryhmät SUPREME mentorointiohjelma toimii useiden eri sidosryhmien kanssa ammatillisten oppilaitosten opiskelijat liike-elämä yhteiskunta ammatilliset oppilaitokset ammattikorkeakoulut

19 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Mentorointiohjelma on suunniteltu taustaltaan erilaisille opiskelijoille, jotka edustavat myös eri koulutusaloja. Ohjelmaa tarjotaan keskeyttämistä ehkäisevänä työkaluna pikemminkin kuin keinona korjata tapahtunut jälkikäteen. Se tarjoaa myös keinoja lisätä nuorten tavoitteellisuutta. Tästä syystä opiskelijoita ei eritellä millään tavalla: erityisopiskelijat, menestyvät tai eroamisvaarassa olevat. Ei ole mitään erityisiä piirteitä, jotka profiloisivat kohderyhmää. On kuitenkin yksi ominaisuus, joka yhdistää kaikkia mentorointiohjelmaan osallistuvia halu oppia jotakin uutta, jotta saavuttaisi omat tavoitteensa. He hakevat auttavaa kättä, positiivista roolimallia ja henkilöä, joka kuuntelee heitä.

20 Liike-elämä Mentoroinnin liike-elämän verkosto koostuu SUPREME mentorointiohjelmaa toteuttavan oppilaitoksen toimialueen PKT- ja suuremmista yrityksistä. Yritykset sijoittavat mentorointiohjelmiin osana yhteiskuntavastuuta ja nuorten lahjakkuuksien etsintäänsä. Ne mahdollistavat mentoroinnin työaikana, yrityksen tiloissa ja sponsoroivat mentoritapaamisia. Ne osallistuvat ohjelman järjestämiseen ohjausryhmätoiminnan kautta. Mentoroinnin liike-elämälle tarjoamat tärkeimmät edut ovat: - johtamisosaamisen lisääntyminen Mentorointi on jokaiselle ammattilaiselle keino parantaa omia valmennus ja johtamistaitojaan. Mentorointi edellyttää halua jakaa, kuunnella ja antaa neuvoja joustavassa suhteessa, joka muotoutuu mentoroitavan tarpeiden mukaan. - yrityksen yhteiskuntavastuu Mentorointi on yritykselle keino osoittaa yhteiskuntavastuutaan. SUPREME mentorointiohjelmaan osallistuminen on keino tehdä vastapalvelus yhteiskunnalle. - tulevaisuuden työntekijät SUPREME mentorointiohjelmaan osallistuminen antaa mahdollisuuden katsastaa ja valmistella tulevia työntekijöitä - yritysimago Mentorointi luo yritykselle positiivista imagoa tulevaisuuden työntekijöiden ja asiakkaiden keskuudessa ja siten kaupallista etua. - henkilökohtaisesti palkitsevaa Oman tiedon ja kokemuksen jakaminen toisille ilman, että se vaatii merkittävää ajallista sitoutumista, antaa mielihyvää. Yhteiskunt a nnin liikementoroinnin yhteiskunnalle tarjoamat tärkeimmät edut ovat: elämälle tarjoamat - nuorten voimaannuttaminen Tulokset osoittavat, että mentorointi stimuloi nuorten älyllistä ja tunnekehitystä tärkeimmät parantamalla heidän oppimistaitojaan, sosiaalisia taitojaan, itsetuntoaan ja edut ovat: sosiaalista verkostoaan. - sosiaalisen pääoman yhdistäminen Sosiaalisen pääoman yhdistämisestä puhutaan, kun kollektiivisia tai taloudellisia etuja saadaan kahden eri sosiaalisen ryhmän yhteyksiä yhdistämällä. Mentorointi luo suvaitsevaisuutta, luottamusta ja ymmärrystä eri sukupolvien ja sosiaalisten ryhmien välille. Yhteinen ymmärrys ja kunnioitus syntyy elämänkokemuksia jakamalla. - aktiivinen kansalaisuus Mentori ei ole ammattilainen mutta hän on aina vapaaehtoinen. Mentori stimuloi aktiivista kansalaisuutta. Tuloksista käy ilmi, että 35% Hollannin mentorointiohjelmaan osallistuvista. Sen lisämentoreista ei ole koskaan ennen mentorointiaan tehneet vapaaehtoistyötä. Hollannissa mentorointiprojektit toimivat vapaaehtoistyön lisäämisen pioneereina. Yhteiskunnallisia kysymyksiä voidaan (osin) ratkaista kansalaisten sitoutumisella sen sijaan, että tukeudutaan yksinomaan ammattilaisiin. - j o h t a m i s o s a a21 m

21 Ammatilliset oppilaitokset Yllä mainittujen tärkeimpien etujen (nuorten voimaannuttaminen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy) lisäksi ammatillisen oppilaitoksen kannalta muita hyötyjä ovat: - oppilaitoksessa vallitseva ajattelutapa Mentoroinnin sisällyttäminen koulusi toimintaan myötävaikuttaa ajattelutavan muutokseen oppilaitoksessa. Mentorointi pedagogisen johtamisen resurssina voi vaikuttaa siihen, miten opiskelijat käyttäytyvät luokassa. Hollannissa mentorointiohjelma sai opettajissa aikaan aivan uuden ajattelutavan ja muutti siten koulussa vallitsevaa ajattelutapaa - verkosto Mentorointiohjelman käynnistäminen vahvistaa ammatillisen oppilaitoksen verkostoa. Mentorointiohjelma edellyttää kytkentää liike-elämän mentoreiden kanssa ja luo siten vahvan suhteen yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Koska mentorointi perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin, yksittäiset mentorit tuntevat kuuluvansa läheisemmin oppilaitoksen ohjelmaan ja toimintaan. Kun luodaan kontakteja ihmisten välillä sen sijaan, että yhdistettäisiin kouluja ja liikeyrityksiä, syntyy positiivinen oppilaitoskuva. Näiden suhteiden positiivisia sivuvaikutuksia ovat: vierailevien luennoitsijoiden kontaktit, yritysvierailu, harjoittelupaikat opiskelijoille, työelämän projektit, jne. Liike-elämän verkoston lisäksi oppilaitokset vahvistavat myös linkkejään sidosryhmiin kuten viranomaistahot, yliopistot ja toiset ammatilliset oppilaitokset. Ammattikorkeakoulut Korkeakoulut tarjoavat jatkuvan nuorten mentoreiden virran ammatillisen koulutuksen nuoremmille ja herkemmille opiskelijoille. Mentorina toimiminen stimuloi korkeakouluopiskelijoiden omaa johtajuutta. Hollannissa tietyillä koulutusaloilla mentorointi on itse asiassa päätetty sisällyttää koulutusohjelmiin. 22

22 Vanhemmat Monista tutkimuksista käy ilmi, että vanhempien osallistuminen koulutukseen on olennaisen tärkeää koululaisten koulumenestykseen. Sellaiset oppilaat, joiden vanhemmat ovat mukana heidän koulutuksessaan, on yleensä vähemmän käytösongelmia ja he menestyvät paremmin opinnoissaan ja he todennäköisemmin suorittavat lukiokoulutuksen kuin sellaiset oppilaat, joiden vanhemmat eivät osallistu heidän koulutukseensa. Monissa tutkimuksissa on havaittu vanhempien osallistumisella olevan positiivinen vaikutus sekä perus- että toisella asteella siten, että vaikutus on usein vahvin perusasteella. Kun koulut, perheet ja sidosryhmät työskentelevät yhdessä oppimista tukien, lapsen monesti menestyvät paremmin koulussa, pysyvät siellä pidempään ja pitävät koulusta enemmän. Siksi SUPREME mentorointiohjelma muodostaa linkin vanhempien, koulun ja yhteiskunnan välille. Toisin sanoen auttamalla vanhempia ja perheitä osallistumaan lastensa koulutukseen voidaan ehkä ratkaisevasti vaikuttaa siihen, että yhtään lasta ei jätetä. Mentoroinnin vanhemmille tarjoamat tärkeimmät edut ovat: - osallistuminen heidän lastensa koulutuikseen niin koulussa kuin yhteisössäkin vanhemmat lisäävät vuorovaikutustaan ja keskustelua lastensa kanssa ja reagoivat herkemmin lastensa sosiaalisiin, tunnepohjaisiin ja älyllisiin kehitystarpeisiin. vanhemmat luottavat enemmän vanhemmuus- ja päätöksentekotaitoihinsa. 23

23 Toteutus Vaihe 1 SUPREME mentoritiimin asettaminen Vaihe 2 Mentoroitavien valinta Vaihe 3 Mentoreiden valinta Vaihe 4 Parien löytäminen Vaihe 5 Suhteen ylläpito Jatkuva : Strateginen konteksti ja jatkuva kehittäminen Seuraavat toteutusvaiheet on läpikäytävä, jos SUPREME mentorointiohjelma halutaan ottaa käyttöön ammatillisessa oppilaitoksessa. Viiden vaiheen lisäksi koulutuksen strateginen konteksti ja ohjelman jatkuva kehittäminen ovat SUPREME mentorointiohjelman menestyksen kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä.

24 Vaihe 1: SUPREME mentorointitiimin asettaminen SUPREME-mentorointiohjelman mahdollistamiseksi ammatillisessa oppilaitoksessa, on tarpeen perustaa koordinointijärjestelmä, josta vastaa erillinen SUPREME-mentorointitiimi. Se järjestää kaikki ohjelmaan kuuluvat toiminnot ja vastaa ohjelman toimeenpanosta, laajentamisesta ja jatkokehittämisestä. Tiimi kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ja konsultoimaan toisiaan. Sen lisäksi tiimi keskustelee ohjelman visiosta, saaduista kokemuksista ja lähestymistavasta kollegojen kanssa. Tiimiin tulisi saada seuraavat jäsenet oppilaitoksen sisältä mentorointiohjelman laajuudesta riippuen. Luo tietoisuutta ja keskustelua mentoroinnin eduista järjestämällä oppilaitoksen sisäinen työpaja. Kutsu paikalla oppilaitoksen johtokunta, johtajat, opettajat jne. miettimään mentoroinnin omalle oppilaitokselle tarjoamista eduista. Käytä SUPREME-työkalua Työpaja yleisiä mentoroinnin menestystekijöitä tai Työpaja vahva mentorointi järjestäessäsi työpaja. Työpajan tavoitteena on saada aikaan vuoropuhelua mentoroinnista ja siten luoda tukea oppilaitoksessa tavoitteena toteuttaa mentorointiohjelma ja painottaa yksilöllisen lähestymistavan tärkeyttä.. Työpaja Yleisiä mentoroinnin menestystekijöitä Työpaja Vahva mentorointi Projektipäällikkö Projektipäällikön tehtäviin kuuluu vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, SUPREME mentorointiohjelman jatkuva kehittäminen ja ohjelman strategisen kontekstin varmistaminen oppilaitoksen sisällä. Toimijat Toimijoiden vastuisiin kuuluu mentoreiden ja mentoroitavien rekrytointi ja hankita, heidän alkuhaastatteluistaan, parien muodostusprosessi ja heidän välisen suhteensa vaaliminen. Tiimin koko riippuu oppilaitoksen SUPREME mentorointiohjelman laajuudesta, toisin sanoen niiden parien lukumäärästä, joiden syntymiseen oppilaitos tähtää. Ohjausryhmä Ohjausryhmä tukee ja neuvoo SUPREME mentorointitiimiä. Ohjausryhmään kuuluu sidosryhmään kuuluvaa liike-elämän edustajaa (yrittäjiä ja yritysjohtajia), julkisektorin tai kauppakamarien johtajia, opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökunnan edustajia. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tavoitteenaan ohjelman huomio trendeissä ja uusissa kehitystavoitteissa sekä uusien mentoreiden rekrytoinnissa Johtoryhmä Johtoryhmä on oppilaitoksen sisäinen ryhmä, johon kuuluu johtokunnan jäseniä. Tämä ryhmä päättää SUPREME mentorointiohjelman strategisen ja taloudellisen resursoinnin suunnan. 25

25 Vaihe 2: Mentoroitavien valinta Opiskelijoille kerrotaan mahdollisuudesta saada henkilökohtainen mentori eri oppilaitoksen sisäisiä kanavia käyttäen: Opettajat, mentorit, ohjaajat ja opinto-ohjaajat Varmistu SUPREME mentorointiohjelman näkymisestä opettajakunnan keskuudessa, jotta he pystyvät ohjaamaan opiskelijoita SUPREME-mentorointitiimin luo. Esittele SUPREMEmentorointiohjelma opettajaryhmille, ryhmänohjaajille, ohjaajille ja opinto-ohjaajille. Jaa esitteitä opettajan huoneisiin. Luo laaja koulukoordinaatorien, opettajien ja opinto-ohjaajien verkosto, joka tuntee hyvin prosessin ja tuo mentoroinnin kautta lisäarvoa nuorille. Koska he ovat suoraan yhteydessä opiskelijoiden kanssa, he pystyvät tunnistamaan ne opiskelijat, jotka tarvitsevat mentoria. Ammatillisen oppilaitoksen henkilökunta edistää mentorointia omassa vaikutuspiirissään. Esite Ammatillinen koulutus Muut mentoroitavat Suusta suuhun menetelmä on vahvimpia rekrytointimenetelmiä. Koska tätä menetelmää on vaikeaa kontrolloida, SUPREME mentorointitiimi rohkaisee rekrytointiprosessin toteuttamista juuri opiskelijoiden kautta ja antaa heille mahdollisuuden järjestää työpajoja eri luokissa. Työpaja Mitä opiskelija tarvitsee menestyäkseen koulussa on työpaja, jonka mentoroitavat ja opiskelijamentorit ovat suunnitelleet ja toteuttavat. Siinä keskustellaan mentoroinnista laajemmassa henkilökohtaisen ja urakehityksen kontekstissa sekä nuorten tekemistä päätöksistä. Tulet huomaamaan, että työpaja johtaa monien uusien mentoroitavien löytymiseen. Työpaja Mitä opiskelija tarvitsee menestyäkseen koulussa Mentorina toimivat ammattikorkeakoulun opiskelijat Mikä koskettaa opiskelijaa läheisemmin paremmin kuin toinen opiskelija? Mentoreina toimivat ammattikorkeakoulujen opiskelijat tuovat suuren määrän mentoroitavia. Opiskelijoista tulee mentoroinnin suurlähettiläitä. Ammattikorkeakouluista tulevat opiskelijamentorit levittävät tietoa mahdollisuudesta pitämällä esityksiä, puheita ja työpajoja. Oppilaitoksen esitemateriaali Varmista, että SUPREME-mentorointiohjelma muistetaan kaikessa oppilaitoksen tiedottamisessa kuten SUPREME-mentorointiohjelman maininta oppilaitoksen esitteissä, internetin kotisivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. Julisteet oppilaitoksen ilmoitustauluilla, koulun lehdessä jne. 26

26 Avointen ovien päivä Varmistu siitä, että SUPREME-mentorointitiimi on paikalla oppilaitoksen avoimissa päivissä kertomassa mentoroinnista uusille ja potentiaalisille opiskelijoille. Näin moninainen nuorten joukko saa mahdollisuuden tutustua mentorointiin. Juliste Opiskelijat Esite Opiskelijat Mentoroitaville tarkoitettu esitys

27 Vaihe 3 Mentorien valinta Mentoreita on kahdenlaisia: ammattikorkeakoulumentoreita ja liike-elämämentoreita. Mentoreiden rekrytoinnissa käytetään eri kanavia: Oppilaitoksen tavaratoimittajat ja palvelutuottajat Ammatillisen oppilaitoksen toimittajaverkosto voi osoittautua mielenkiintoiseksi mahdollisten mentoreiden pooliksi. Toimittajat antavat mielellään jotakin takaisin oppilaitokseen Kauppakamarit ja vastaavat Esittele SUPREME mentorointiohjelmaa kauppaklubeilla, kauppakamarissa ja Rotarien ja Leijonien kaltaisten järjestöjen kokouksissa. Hankkiudu klubin tai yhdistyksen jäseneksi ja esittele SUPREME mentorointiohjelmaa verkostotapahtumissa. Mentoreiden rekrytoinnissa onnistuminen riippuu suurelta osin SUPREME mentorointitiimin verkostoitumiskyvyistä. Ota opiskelijat mukaan näihin verkostotapahtumiin korostamaan SUPREME mentorointiohjelman yhtä tärkeimmistä menestystekijöistä: yksilön asemaa keskustassa (keskustelua kohderyhmän kanssa kuin keskustelua siitä). Ammattikorkeakoulut Esittele SUPREME mentorointiohjelmaa ammattikorkeakoulun avointen ovien päivissä, opiskelijakunnan tilaisuuksissa, korkeakoulun sidosryhmien verkostotapahtumissa jne. Kaupalliset näyttelyt ja konferenssit Hyödynnä kaikki tarjoutuvat verkostoitumismahdollisuudet. Osallistu alueen kaupallisille messuille, yrittäjätapaamisiin, liike-elämän konferensseihin jne. esitelläksesi SUPREME mentorointiohjelmaa. Ja taas kerran ota opiskelijat mukaan ja anna heidän itse esitellä ohjelma. Toiset mentorit Samoin kuin mentoroitavien kohdalla, suusta suuhun menetelmä on parhaita mentorien rekrytointikeinoja. Hanki SUPREME mentorointiohjelmalle lähettiläitä, joilla on sama positiivinen asenne kuin verkostolla. Lähettiläät ovat päälliköitä, yritysten ja organisaatioiden omistajia ja/tai johtajia, jotka sisällyttävät ohjelman omaan työhönsä ja verkostoitumistoimintoihin. Heidän sitoutumisensa kautta ohjelma laajenee verkostona, mahdollisuuksina ja resursseina. Mentoritapaaminen Järjestä puolivuosittain mentoritapaaminen, johon osallistuvat mentorit voivat tuoda vieraan, jolle he haluavat esitellä SUPREME mentorointiohjelman. Tällä tavalla verkosto jatkaa kasvamistaan. (Lisää tietoa mentoritapaamisesta Vaiheessa 5, Asiakassuhdehallinta) 28

28 Temaattiset sessiot SUPREME mentorointitiimi järjestää nykyisille ja mahdollisille mentoreille työpajoja ja teematapaamisia mentorointiin liittyvistä aiheista kuten eri mentorointitavoista. SUPREME mentorointitiimi kehittää, tarjoaa ja järjestää työpajoja mentorointiin, ohjaukseen ja nuorten asioihin liittyvistä teemoista yrityksille, julkisyhteisöille, organisaatioille sekä klubeille tavoitteena vaikuttaa myönteisesti nuorten imagoon ja edistää SUPREME mentorointiohjelmaa. Aihe-esimerkkejä: - Nuoret ja kuinka motivoida heitä Nuorten kanssa kommunikointi Sosiaalinen media Mentoreiden rajat ja vastuut Verkostoituminen Koulutusjärjestelmä Juliste Esite PR Ylläpidä mediakontakteja; lähetä lehdistötiedotteita jne. - - Liike-elämä Liike-elämä Mentoreille tarkoitettu esitys Vaihe 4: Parien löytäminen Prosessin seuraava vaihe on yhdistää mentorit ja mentoroitavat. Kun mentorit ja mentoroitavat on rekrytoitu, SUPREME mentorointitiimi järjestää kumpienkin kanssa alkuhaastattelun. Tämä alkuhaastattelu antaa SUPREME mentorointitiimille mahdollisuuden ymmärtää ohjelmaan osallistumismotivaation sekä niin mentorien kuin mentoroitavien yksilölliset tavoitteet. Tämän tiedon pohjalta muodostetaan toisilleen sopivat mentorointiparit. Mentoroitavien valinta Mentoroitavien valintahaastattelussa on tärkeää selvittää kysymysten takana olevat kysymykset sekä yksilön oppimistavoitteet. Nuoret reagoivat usein positiivisesti ajatukseen henkilökohtaisesta mentorista. Mutta mitä oppimistavoitetta varten? Mistä oppimisessa on kysymys? Koska tätä ei aina ole helppoa määritellä, järjestetään henkilökohtainen haastattelu. SUPREME-mentoritiimin jäsen haastattelee opiskelijan määritelläkseen hänen tarpeensa. SUPREME-mentoritiimin jäsenet rohkaisevat ja auttavat opettajia ja muita koulussa toimivia järjestämään haastattelut opiskelijoiden kanssa. Esitettävillä kysymyksillä määritellään, haluaako opiskelija parantaa suoritustaan tai oppia seuraavat 15 asiaa: Tulevaisuuden ammatti Työmarkkinoiden vaatimusten tunnistaminen Tulevaisuus (yleensä) Verkosto Itsetunto 29

29 Itsensä puolustaminen Taitojen ja osaamisen tunnistaminen Rohkeus ilmaista tunteita Perusteltujen päätösten tekeminen tietoisista valinnoista omassa koulutuksessa Koulutoimintojen suunnittelu Tehokas opiskelu Odotukset korkeamman asteen koulutuksesta Eri kulttuurit Eri ikäiset ihmiset Mentoroitavien valintalomake Tiimityö M e n t o reiden valinta Tärkeä sekikka SUPREME-mentorointiohjelmassa on varata riittävästi aikaa tutustua mentoreihin. Mentoreiden valintahaastattelu kestää puolestatoista kahteen tuntiin ja tapahtuu oppilaitoksessa, jotta tulevat mentorit voivat tutustua mentoroinnin kohderyhmään: ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin. Heidän mentoriksi ryhtymismotivaatiosta keskustelemisen lisäksi samat 15 seikkaa, joita käsitellään mentoroitavien valintahaastattelussa, käsitellään myös, jotta voidaan määritellä, mitä mentorointiosaamista haastateltavalla on. Näin SUPREME-mentorointitiimi pystyy etsimään yhteisiä piirteitä ja yhteensopivuuksia tulevia pareja ajatellen. Mentoreiden valintahaastattelussa käsitellään seuraavat aiheet: SUPREME-mentorointiohjelman esittely Mentorin rajat ja vastuut mentorointisuhteessa Mentorin rooli SUPREME-mentoritiimin rooli Mentoriprofiili Mentorin motivaatio Mentoritaidot SUPREME-mentorointiohjelma ei tarjoa uusille mentoreille alkukoulutusta. Ohjelma etsii jokaisessa piilevää ainutlaatuisuutta ja pyrkii ylläpitämään hyvin erilaisia lähestymistapoja mentorointiin. Mentoreiden sisäinen vahvuus on SUPREME-mentorointiohjelman peruspilareita. Tämä tarkoittaa myös, että mentorin yksilöllinen ja ainutlaatuinen lähestymistapa mentorointisuhteeseen hyväksytään. M e n t o reiden valintalomake Sopiva pari Niin mentori kuin mentoroitava ryhtyvät mentorointisuhteeseen vapaaehtoisesti. Perusperiaate mentorointiparin muodostamisessa on, että mentoroitava etsii jotakin, mitä mentorilla on tarjottavana. SUPREME-mentorointitiimi muodostaa sopivat parit mentoroitavien ja mentoreiden valintahaastattelujen perusteella. Parien muodostaminen ei perustu vain kysyntään ja tarjontaan vaan myös kysymysten takana oleviin kysymyksiin (mentoroitava) ja kokemuksen takana olevaan kokemukseen (mentori). 30

30 Mentoreiden ja mentoroitavien välinen pikahaastattelu on tehokas työkalu oikeiden parien löytämiseen. Mentoriehdokkaat istuutuvat pöydän taakse rennossa ympäristössä kuten vaikkapa kahviossa ja mentoroitavat valitsevat mentorin, jota he haluavat haastatella. Sovitun ajan kuluttua mentoroitava siirtyy toisen mentorin luo. Jotta epämiellyttävät hiljaiset hetket voidaan välttää, voidaan pöydille asettaa kysymyskortteja, joissa on ehdotuksia keskustelunaiheeksi tai vaikkapa sana-assosiaatiopeli. Ideana on tutustua rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Tämä lähestymistapa on osoittautunut tehokkaaksi ja johtanut lukuisiin mentorointipareihin. Kun SUPREME-mentorointitiimi löytää sopivan parin, järjestetään alustava tapaaminen SUPREMEmentorointitiimin jäsenen, mentoroitavan ja mentorin kesken, jossa mentori ja mentoroitava kertovat tavoitteensa ja odotuksensa. Tämän ensimmäisen johdantokokoontumisen jälkeen mentori ja mentoroitava tekevät omat järjestelynsä, mitä tulee heidän välisiin tulevien tapaamisten sisältöön ja tiheyteen. M e n t o ritietokanta Toiminta - Mentoreiden ja mentoroitavien pikahaastattelu

31 V a i h e 5 : S uhte e n y l l ä p I t o MentoroItava Kun pari on muodostettu, ammattioppilaitos seuraa mentorointisuhteen edistymistä ensisijassa opiskelijan edun näkökulmasta. Kaikki tärkeät kysymykset välitetään SUPREME-mentoritiimille. Men tori SUPREME-mentoritiimi pitää kiinteästi yhteyttä mentorin kanssa ja tarjoaa tukeaan mentorointisuhteen aikana. Seuraavat tukimuodot voivat tulla kysymykseen: Henkilökohtainen tuki tarvittaessa SUPREME-mentoritiimi on käytettävissä kahdenkeskisiin tapaamisiin mentorin kanssa, joko kasvotusten tai puhelimessa siinä tapauksessa, että mentori tarvitsee tukea tai hänellä on tarve keskustella mentorointisuhteeseen liittyvästä kysymyksestä. Mentoritapaamiset SUPREME-mentorointiohjelma järjestää puolivuosittain verkostotapaamisen mentoreille tarjotakseen heille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita. Teemasessiot SUPREME-mentoritiimi järjestää työpajoja ja teemasessioita mentoreille ja mahdollisille mentoreille aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. SUPREME-mentoritiimi kehittää, järjestää ja vetää työpajoja eri ohjaukseen ja nuoriin liittyvissä kysymyksissä auttaakseen yrityksiä, julkisyhteisöjä, organisaatioita ja kauppaklubeja luomaan positiivinen vaikutus nuoriin sekä edistämään SUPREME-mentorointiohjelmaa. SuunnItteluka a v io 32

32 M e n e i l l ä ä n: St r a t egi nen sisältö& Jatkuva kehittäminen Jotta SUPREME-mentorintiohjelman sisällyttäminen ammatillisen oppilaitoksen opetusohjelmaan varmistetaan, on tärkeää mitää mielessä sen maan koulutuskonteksti, jossa ohjelmaa toteutetaan. SUPREME- mentorointiohjelman menestys riippuu paljolti sen kytköksistä koulutusjärjestelmän kansallisiin ominaispiirteisiin ja ammatillisen oppilaitoksen strategiaan. SUPREMEmentorointiohjelman strateginen konteksti on jokaisen ammatillisessa oppilaitoksen kohdalla erilainen. Ammatillisen oppilaitoksen strategian ja SUPREME-mentorointiohjelman välillä on löydettävä yhteys, esim.: Vahva tekemällä oppimisen konsepti. Painotus keskeyttämisten ehkäisemisessä. Painotus työelämäyhteistyössä. Jne. SUPREME- mentorointiohjelman laajentamiseksi ja edelleen kehittämiseksi ammatillisessa oppilaitoksessa tarvitaan seuraavia toimintoja: Lobbausta oppilaitoksen sisällä. Vahvan perustan luominen SUPREMEmentorointiohjelmalle ja sen ylläpito oppilaitoksessa (johtotiimien, opettajatiimien ja muiden opetusalan ammattilaisten osallistaminen ja sitouttaminen prosessiin). Keskustele strategisesta kontekstista organisaation sisällä. Lobbaa sidosryhmiä, esim. muita ammatillisia oppilaitoksia, sosiaalialan viranomaisia, ja organisaatioita järjestämällä työpajoja ja esityksiä mentorointiin ja nuoria koskeviin kysymyksiin liittyen. Ohjelman metodologian jatkokehittäminen muuttuvassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Seuraa alueellista/yhteiskunnallista/kansainvälistä innovaatiokehitystä etsien uusia kumppaneita, rahoitusta, laitteita ja tietoa. Kehitä ja toteuta työpajoja ja koulutusta muille maalla toteutettaville mentorointiohjelmille asiantuntemuksen jakamiseksi. Edustus alueellisissa ja kansallisissa mentorointia ja valmennusta koskevissa mediaverkostoissa. Tietojen keruu ohjelman taloudellisesta vaikuttavuudesta, asiakirjojen laadinta ohjausryhmälle ja johtoryhmille. Varojen keruu ja taloudellinen tuki. T y ö p a j a Kestävä Supreme 33

33 Kokemuksia Supreme-projektin aika, 1. lokakuuta lokakuuta 2014, Supremementorointimetodologiaa on sovellettu eri puolilla Eurooppaa hankekumppanien kotimaissa. Tämä Supreme-mentoroitikäsikirjan osaan on kerätty kokemuksia mentoreilta, mentoroitavilta ja muilta mentorointiprosessissa mukana olevien sidosryhmien edustajilta kokemuksia. Inspiroidu heidän Supreme-mentorointikokemuksistaan.

34 Portugal Alankomaat While listening to the presentation of students involved in the mentor programme, deep down I feel an increase in enthusiasm. What it is, is difficult to describe, but it's there and I m experiencing it. Do you recognize that feeling? That feeling that makes you transcend with special achievements. Fortunately not only in sports, but also in your daily contact with people. Over the years I ve experienced the same thing happening with enterprises when students from the mentor programme are involved. I meet them not only while organising meetings but also during coaching assignments, most recently in collaboration with a number of entrepreneurs and a group of students. What appeals to me is the students drive to create a good product, all presented with an appropriate amount of flair. Call it self-confidence if you want, but most importantly it is eventually leading to a good product. You have all the ingredients for success of the MentorProgramma. Siem Jansen Managing Director NOM Investment and development Agency for the Northern Netherlands Turkki Through Mentoring I had a chance to acquire younger generation s vision and aware of their needs through sharing experiences. Mentoring is a great tool to take active part in the community. I feel very happy to suppoprt young people and be part of the programme. Mentor, Sema Eren Schoenrock Enterpreuner, Blog Writer My mentor was a policeman and a great man. He helps me to think positively. He told me that when he was young everything was more difficult than nowadays. He made me think that I m a lucky person. We meet, talk, have fun together. He asks me to make my own plans. He showed me how to be a scheduled person. He give very useful advises about my school life and thanks to him I m more active in school s social activities. I m inspired of his friendly attidute and love my mentor. Mentee, Burak TURKOGLU - Hamitler Toki TML I m so happy that our school have a new programme to support our children s learning. My daughter isn t a outgoing person. I m sure SUPREME Mentoring Programme will be helpful for her to become more socialise individual. I m impressed of the Mentoring Programme and its effects. I would like to have a mentor for myself too! Parent, Şeniz CAN 35

35 The mentoring project allowed us to realize a different practical approach of support of our students. Our school wants to reinforce the support instruments it has for the students in a way that they can be helped to overcome what they feel as problems and promote their focus on the course and academic path. We expect that this will reinforce a positive attitude and motivate to surpass their initial objectives. This is a process that improves the connection of the students with the academic and human components of the school. From this experience, our school made an adaptation of the program to run starting José Pacífico School Director ETIC Lisbon I intend to continue with mentoring, and even having some difficulties with the transports, I hope to keep in touch. I feel very positively about this. Since now it only added me things, and I hope that with time this will turn in something that allowed me to be lauched in a professional career. We just have to wait and see. Luís Oliveira Student at ETIC Lisbon Suomi My mentor knew well the field of study I was interested in. Her work experience was of great use to me, I got tips and support concerning my studies as well as became assured I had made the right choice. My mentor was nice and open, and it was easy to talk to her. I also found that there are a lot of good people who want to help young people along. I understand my future field and myself better now after the mentorship experience and we still keep in touch, my mentor and me. It is important to know people in your field also in view of my future career. Suvi Janger - Student at Salpaus Mentoring involved discussions with the young student about her future in my own professional field and encouraging her to do well in the upcoming entry tests. We also exchanged views and thoughts about life and studying. I hope she gained confidence in herself and her competence. Sanna Henttonen - Mentor What is important in mentoring is that a young person can make an adult concentrate and talk about matters that are important to him or her. It was difficult for us to find mentees because young people felt that they needed to have a problem that needed solving and were sceptical at first when the mentoring relationship started. This kind of activity is new in our college so the young do not necessarily understand what it is all about. Young people who did enter the programme got good experiences and found the mentoring relationship very beneficial. Susanna Salmi - Coordinator Supreme Mentoring Programma at Salpaus 36

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN. Minnariikka Rajala Delficon Oy

MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN. Minnariikka Rajala Delficon Oy MENTOROINTI - TIE UUDISTUMISEEN JA OPPIMISEEN Minnariikka Rajala Delficon Oy minnariikka.rajala@delficon.fi 050-385 1717 Delficon 2016 1 Delficon on strateginen kumppanisi tuloksellisen toimintakulttuurin

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Valmennusosaamisen työpaja

Valmennusosaamisen työpaja Valmennusosaamisen työpaja 13.5.2014 Pulmu Puonti - Mentorointi/ryhmämentorointi - Mentorin tehtävä ja rooli - Sosten Arviointimentorikoulutuksen 2013 muistiinpanojen pohjalta - SOSTE Suomen sosiaali-

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media

Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Verkkoviestinnän keinot ja sosiaalinen media Some-markkinoinnin suunnittelun lähtökohdat opiskelijarekrytoinnissa Esimerkkejä maailmalta Ryhmätyöharjoitus Etenemisehdotuksia Keskustelua Businesses don

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor -

Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Vägledning i sociala medier - Kompetenser och etiska frågor - Jaana Kettunen, Pedagogiska forskningsinstitutet Jyväskylä Universitet Vägledardagarna 26 October 2016 Åbo, Finland 1 Johdantoa n Uuden teknologian

Lisätiedot

Mobility Coach -valmennus. Johdatus

Mobility Coach -valmennus. Johdatus Mobility Coach -valmennus Johdatus Tämä projekti on rahoite0u Euroopan komission tuella. Tämä julkaisu heijastaa vain kirjoi0ajan näkemyksiä, eikä Euroopan komissiota voida pitää vastuullisena mihinkään

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia 2.2.2016 Satakunnan alueellinen

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot