15 Luovilla aloilla potentiaalia 16 Maaseutupolitiikan vaativa syksy. n hallinnon kehittäminen

Transkriptio

1 1/2008 n Pääkirjoitus: 2 Mahdollisuudet käyttöön kaikilla tasoilla n Euroopan Unioni 3 Brysselin kuulumisia 4 Tilannekatsaus koheesiopolitiikan uudistamiseen 5 Ranska tuo ilmastoasiat ja koheesion kaupunkipolitiikkaan 6 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen rakennerahasto-ohjelmat 8 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat käynnistyneet 10 Ulkorajayhteistyön ohjelmat komissiossa hyväksyttävänä n Kansallinen aluepolitiikka 11 Alueiden kehittämislain uudistaminen käyntiin 12 Työ- ja elinkeinoministeriölle laaditaan aluestrategiaa 13 KOKO käyntiin Teemallista aluekehittämistä Kulttuuriklusteri toiminnassa 15 Luovilla aloilla potentiaalia 16 Maaseutupolitiikan vaativa syksy n hallinnon kehittäminen 17 Ajankohtaista kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 18 ALKU-hanke täsmentyy 12 työryhmän voimin n tutkimuspalsta 20 Seurantaa ja ennakointia valtakunnassa kaikki hyvin vuonna 2008? 21 Kuntatalouden tila pysyy varsin hyvänä vielä ensi vuoden 22 Kainuussa kertarysäys ja pitkä odotus 23 ESPON:issa toinen hakukierros menossa 23 Uutta kaupunkitutkimusta Suomessa n Svensk resumé 24 Svensk resumé Alue-Integraattori tietoa aluekehityksestä

2 pääkirjoitus alue-integraattori 2 Mahdollisuudet käyttöön kaikilla tasoilla Teksti: Heikki Aurasmaa >> Moni asia muuttuu tässä maailmanmenossa. Onneksi on joitakin asioita, jotka pysyvät. Yksi niistä on tämä Alue-Integraattori -lehti, joka on vakiinnuttanut paikkansa tekemisensä näköisenä viranomaisviestinnän välineenä. Lehden toimitus muutti uuteen organisaatioon, kun vastuu alueiden kehittämisestä siirtyi vuoden vaihteessa sisäasiainministeriöstä perustettuun työ- ja elinkeinoministeriöön. Alueiden kehittäminen on ministeriön substanssialoja läpileikkaava yksikkö. Mullistuksen myötä monet tutut aluekehittämisen kasvot ja nimet ovat nyt matriisissa muualla kuin alueiden kehittämisyksikössä. Aluekehittäjien joukko toimii ikään kuin diplomaatti- tai agenttiverkostona vaikuttaen sisältäpäin alueiden kehityksen huomioimiseen työ- ja elinkeinopolitiikoissa. Alueiden kehittämisyksikkö sai vastavuoroisesti osaajia entisistä kauppaja teollisuusministeriöstä ja työministeriöstä. Matriisimaisen toimintatavan mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen ottaa vielä aikansa, mutta yksikössä on silti täydellä vauhdilla tehty töitä ja valmisteltu uudistuksia. EU-ohjelmapolitiikassa voimat kohdistetaan tällä hetkellä rakennerahastohankkeiden aktiiviseen toimeenpanoon ja rahoituksen liikkeelle saantiin, lisäksi osallistumme aktiivisesti jo tulevan kauden suuntaviivojen pohdintaan. Kansallisella puolella valmistelemme alueiden kehittämislain uudistusta ja ministeriön omaa aluestrategiaa, sparraamme muita ministeriöitä heidän aluestrategioidensa teossa sekä käynnistämme pidemmän aikavälin aluekehittämisen strategiatyötä. Ohjelmallisen kehittämisen suurin ponnistus on KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma), joka korvaa kansalliset erityisohjelmat. Matriisin lisäksi kehittämistä tehdään yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Vuoden lopussa koittavat maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmista ja tulosjohtamisesta käytävät neuvottelut kertovat miten poikkihallinnollisuus toimii käytännössä, ja miten se kohtaa alueiden omaehtoisen kehittämisen. Keskeistä miten kehitetään Alueiden kehittäminen on alueiden omaehtoisten kehittämisedellytysten parantamista. Yhtäältä korostuu Keskeinen kysymys ei olekaan mitä kehitetään, vaan ketkä kehittävät ja miten. syventyvä alueellinen profiloituminen, toisaalta valittujen erikoistumisalojen rajapinnat. Klustereiden ristipölytyksessä kehittämisen uudet toimintatavat nousevat suureen arvoon. Keskeinen kysymys ei olekaan mitä kehitetään, vaan ketkä kehittävät ja miten. Kehittämisessä korostuvat yhä enemmän siis laadulliset tekijät ja kehittämisen osaaminen. Yksi keskeinen aluekehittämisen laadullinen tekijä on toimiva yhteistyö eri toimijoiden ja eri aluetasojen välillä. Nyt on kehitettävä toimintatapoja. Osaamisperusteisessa aluekehityksessä vaaditaan yhä enemmän kykyä tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa. On verkotettava alueita yhä systemaattisemmin ja vauhditettava tiedon ja kokemusten vaihtoa. Hyviä uutisia huonoja uutisia Suomessa aluekehityksen aallot ovat länsimaisittain tarkasteltuna olleet vuosikymmenien varrella äkkinäisiä ja syviä. Taaksepäin katsottaessa tiedämme, että suuri muutto tasapainottui nopeasti ja 1990-luvun lopun vahva keskittymiskehitys on vaihtunut tasapainoisemmaksi kehitykseksi viime vuosina. Tänä vuonna positiivisimmat aluekehitysuutiset ovat kantautuneet Pohjois-Suomesta, jossa matkailu ja kaivosteollisuus ovat buumissa. Myös monet maakuntakeskukset ovat päässeet hyvään positiiviseen kierteeseen. Tasaisen vauhdin taulukot voidaan ennustuksissa unohtaa, mutta tällä hetkellä ei kehityksen kuvassa ole suuria muutoksia. Myös shokeeraavia uutisia satelee, erityisesti teollisilta paikkakunnilta. Entisistä ajoista erilaista on se, että uutiset eivät tyrmää alueita. Yleensä viimeistään uutisia seuraavana aamuna esitellään eri toimijoiden yhteisäänellä seuraavan sukupolven ideoita, millä uudet työpaikat luodaan. Alueet ovat tietoisia siitä, että mikään ei ole pysyvää, ja muutokseen ollaan valmiita. TEM ja alueiden kehittämisyksikkö on mukana valmiuksien parantamisessa. Voimia syksyyn kaikille tasoille. n Kuva: Pekka Sakki

3 Euroopan unioni alue-integraattori 3 Brysselin kuulumisia Teksti: Kielo Karioja > > Heinäkuussa alkanut Ranskan EU-puheenjohtajuus on jälleen kerran erinomainen esimerkki siitä, kuinka parhainkin valmistelu voi menettää merkityksensä, kun ennalta arvaamattomat tapahtumat pakottavat nopeisiin muutoksiin. Ranskan kaudella suunnitelmat on pantu uusiksi jo kahdesti: Ensin heinäkuussa Irlannin kansanäänestyksen ja sitten elokuussa Georgian sodan vuoksi. Georgian sodan jälkijäristykset ovat EU-maiden ja muidenkin kiusana vielä vuosia eteenpäin eikä paluuta sotaa edeltäneeseen aikaan enää ole. Monet toivovat, että yksi sodan sivuvaikutuksista olisi se, että se pakottaisi EU-maat tiivistämään omia rivejään ja etsimään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja keskinäisiin ongelmiin. Suomessa jotkut haluavat uskoa, ettei Georgian sodalla ole mitään merkitystä Suomelle ja Suomen ulkoiselle asemalle. Jos Irlannissa ajatellaan samoin, ei ole mitään toivoa siitä, että ulkoinen uhka pakottaisi myös heidät arvioimaan uudelleen perusteita, joilla he aikanaan hylkäsivät Lissabonin sopimuksen. Mutta jos järki voittaa, EU saattaa sittenkin selvitä jo mahdottomalta näyttäneestä umpikujasta. Lissabonin sopimuksella on tarkoitus tehostaa EU:n toimintaa ja aivan erityisesti tehostaa sen kansainvälistä osallistumista ja toimintaa mm. kriisien ratkaisijana. EU saisi Lissabonin sopimuksen myötä sekä uuden ulkoministerin että yhtenäisen ulkomaanedustuksen. Juuri tällaista näkyvyyttä EU:lta toivovat tutkimusten mukaan myös jäsenmaiden kansalaiset. EU:n katseet kääntyvät Irlantiin Sopimuksen voimaantulon osalta pallo on yhä irlantilaisilla itsellään ja ennen muuta Irlannin hallituksella. EU odottaa, että lokakuun ylimääräisessä huippukokouksessa Irlannin hallitus ilmoittaisi, miten asiassa voidaan edetä. Vain ani harva uskoo, että Irlannin hallituksella olisi vielä tuossa vaiheessa mitään uutta kerrottavaa. Näin näyttää siltä, että ensi kesän eurovaalit käydään joka tapauksessa vanhoin säännöin ilman, että Lissabonin sopimus olisi voimassa. Kuva: Leena Rasinperä Mutta pidemmällä tähtäimellä ratkaisu voisi olla tämä: Ministerineuvosto voi päättää, että myös jatkossa jokainen jäsenmaa saa pitää oman komissaarin. Jos Irlannille tämän lisäksi tarjottaisiin jonkinlaista puolueettomuustakuuta, koossa saattaisi olla olennainen osa niistä aineksista, joiden varassa Irlannissa voitaisiin järjestää uusi kansanäänestys ilman sitä, ja sen EU:lle myönteistä lopputulosta, Lissabonin sopimus ei voi tulla voimaan. Aluepolitiikan kannalta Lissabonin sopimus antaisi pohjaa vaatimuksillemme pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskohtelulle unionin politiikassa. Onhan alueellinen yhteenkuuluvuus nostettu siinä kolmanneksi tavoitteeksi sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden rinnalle. Lopputuloksena voi olla jako kahteen On paha virhe luulla, että jos Lissabonin sopimus ei tule voimaan, tilanne EU:ssa säilyy ennallaan. Näin ei käy. Vanhat jäsenmaat ovat kyllä valmiita katsomaan, saadaanko Irlannin ongelma jollain kohtuullisella tavalla ratkaistua. Mutta jos ja kun ne tulevat siihen johtopäätökseen, ettei tämä ole mahdollista, käyttöön otetaan toiset menetelmät. Se merkitsee EU:n sisäistä jakamista vuohiin ja lampaisiin niin sanotun tiivistetyn yhteystyön avulla. Kaikille pienille maille tuo tie on monin verroin vaarallisempi kuin toiminta tasavertaiselta pohjalta Lissabonin sopimuksen mukaisesti. n

4 Euroopan unioni alue-integraattori 4 Tilannekatsaus koheesiopolitiikan uudistamiseen Teksti: Leif Ehrstén Uudessa Lissabonin sopimuksessa alueellinen koheesio on nostettu EU:n koheesiopolitiikan tavoitteeksi taloudellisen ja sosiaalisen koheesion rinnalle. Syksyn aluepoliittinen sisältökeskustelu EU-tasolla painottuu hyvin pitkälle alueellisen koheesion sisällön määrittelemiseen. Ranska keskittyy puheenjohtajakaudellaan alueellisen koheesiokonseptin selkeyttämiseen ja kaupunkipolitiikkaan. Komissio julkaisee syys-lokakuun vaihteessa vihreän kirjan alueellisesta koheesiosta. Työ alueellisen koheesion määrittelemiseksi siis jatkuu, huolimatta siitä, että kaikki eivät ole uutta Lissabonin sopimusta ratifioineet. >> Kuluvana vuonna on koheesiopolitiikasta järjestetty jo kaksi julkista kuulemista. Julkinen keskustelu komission 4. koheesioraportista käytiin vuoden alussa ja julkinen sidosryhmien kuuleminen EU:n budjetin uudelleentarkastelun keskustelupaperista päättyi kesäkuussa. Komissio ei tule järjestämään konferenssia tai vastaavaa kuulemisen tuloksista. Yhteisymmärrystä kolmen tavoitteen tarpeellisuudesta Slovenian huhtikuussa järjestämä koheesiopolitiikkakonferenssi on tuorein tapahtuma, jossa mitattiin jäsenmaiden kantoja. Sloveniassa vallitsi laaja yhteisymmärrys nykyisten kolmen tavoitteen, lähentymis-, kilpailukyky- ja työllisyys- sekä Eurooppalaisen yhteistyön tavoitteet, tarpeellisuudesta myös tulevaisuudessa. Myös lähentymispolitiikan jatkolle, eli tuen suuntaamiselle kaikkein köyhimmille alueille oli laaja tuki. Tämän lisäksi suuri enemmistö piti kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen kaltaisen, lähentymistavoitteen ulkopuolisten alueiden instrumentin jatkoa ja Eurooppalaisen yhteistyön tavoitteen jatkoa tärkeänä. Tämä vahva yhtenäinen mielenilmaisu koheesiopolitiikan jatkon puolesta saattaa muuttua paljonkin, kun on aika puhua sisällön lisäksi myös rahasta. Vihreässä kirjassa kehitystä tarkastellaan aluetyypeittäin Komission alueellisen koheesion vihreästä kirjasta järjestetään julkinen kuuleminen syksystä alkaen. Tähän helmikuun 2009 loppuun päättyvään keskusteluun voivat niin jäsenvaltiot kun yksityiset kansalaisetkin osallistua. Vihreä kirja on tällä hetkellä sisäisessä konsultaatiossa komissiossa. Kyseessä on noin 15-sivuinen asiakirja, jossa arvioidaan kehitystä uuden Lissabonin sopimuksessa mainittujen alueellisen koheesion aluetyyppien osalta. Sopimuksessa (artikla 174) mainitut aluetyypit ovat: maaseutu, teollisuuden muutosprosessissa olevat alueet, vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet kuten pohjoisimmat alueet, joiden väestötiheys on alhainen sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueet. Asiakirja ei pyri määrittelemään alueellisen koheesiokäsitteen sisältöä, mutta antaa kysymyspatteriston helpottamaan keskustelua. Komissio raportoi sekä vihreän kirjan julkisesta kuulemisesta että EU:n budjetin uudelleentarkastelua koskevan keskustelun tuloksista kuudennessa edistymisraportissa, joka annetaan ensi keväänä. Aluepolitiikan pääosaston komissaari Danuta Hübner antaa tässä yhteydessä ilmeisesti jonkinlaisen testamentin seuraavan rakennerahastokauden aluepoliittisesta sisältötarpeesta. Tämän komission mandaatti päättyy ensi kesänä, joten se ei kollegiona tule antamaan koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskevia ehdotuksia. Ensi kesän parlamenttivaalien jälkeen nimitettävä uusi komissio vastaa koheesiopolitiikan uudistuksen läpiviemisestä. Ranskan pj-kausi syyskaudella 2008 Ranska keskittyy puheenjohtajuuskautenaan alueellisen koheesion sisällön määrittelemiseen. Ranska järjestää aluekehityksestä ja aluesuunnittelusta vastaavien ministerien kokouksen marraskuussa ja on kokouksen päätelmiä varten perustanut neljä alueellista koheesiota

5 Euroopan unioni alue-integraattori 5 Ranska tuo ilmastoasiat ja koheesion kaupunkipolitiikkaan Teksti: Olli Voutilainen Vihreä kirja ei pyri määrittelemään alueellisen koheesiokäsitteen sisältöä, mutta antaa kysymyspatteriston helpottamaan keskustelua. eri näkökulmista pohtivaa työryhmää (koheesiopolitiikka, maatalous ja maaseutu, Lissabonin prosessi, alueellinen koheesio). Työryhmiin on kutsuttu osallistujia myös muista jäsenmaista. Työryhmien tulokset yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi lokakuun alussa, jonka jälkeen kaikki jäsenmaat voivat ottaa kantaa sisältöön. Ranska järjestää tusinan verran aluekehitystä, aluesuunnittelua ja kaupunkipolitiikkaa käsittäviä kokouksia eri tasoilla. Marraskuun epävirallisen ministerikokouksen ja lokakuun lopun pääjohtajatason kokousten lisäksi, Ranska järjestää Pariisissa koheesiopolitiikkakonferenssin lokakuun lopulla. Tshekki puheenjohtajana kevätkaudella 2009 Tshekki tulee toimimaan välittäjänä EU:n budjettikehyksen tarkistamista käsittelevässä keskustelussa. Tshekki on ilmoittanut prioriteetikseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisen ja maatalouden budjettiosuuden asteittaisen pienentämisen, panostuksen siirtämisen koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. CAPin kulujen alentamisen ohella Tshekin keskeinen budjettitavoite on säilyttää taloudellisen ja sosiaalisen koheesion politiikan asema ja vahvistaa sen alueellista ulottuvuutta. n > > Ranska pitää EU-puheenjohtajana ilmastonmuutoksen torjuntaa vahvasti esillä. Tavoitteena on kasvihuonekaasujen selvä vähentäminen. Siihen päästään vain kestävällä, vähähiilisellä kasvulla ja mm. kestävän rakentamisen ja liikenteen sekä uusiutuvan energiankäytön lisäämisellä. Ranskan tahtotilaa kuvaa, että se on yhdistänyt yhteen ministeriöön ympäristö-, energia-, kestävä kehitysja aluesuunnitteluasiat. Ministeriöllä pyritään radikaaliin muutokseen kestävän kehityksen politiikan organisoinnissa. Ranska on kansallisesti käynnistänyt mm. kattavan Grenelle-ohjelman, joka tähtää aiempaa kokonaisvaltaisempaan kestävään kehitykseen maatalouden, liikenteen, rakentamisen, luonnon monimuotoisuuden ja terveyden aloilla. Hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään 38 prosenttia vuoteen 2020 vuoden 1990 tasosta. Kaupunkipolitiikassa tavoitteita ovat kaupunkien hajautumisen hillitseminen, maankäytön hallinta ja rakennusten uudistaminen energiatehokkaiksi. Samalla halutaan vahvistaa integroitua kehittämisotetta viihtyisämmän ja energiatehokkaamman kaupungin luomiseksi. Ranskan EU-kauden ohjelma kaupunkikehityksessä ja alueellisen koheesion vahvistamisessa rakentuu Leipzigin peruskirjan ja EU:n alueellisen agendan pohjalle. Uutena näkökulmana on, että kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta yhdistetään sosiaalisen koheesion tavoitteeseen. Ranskalaiset eivät luo suuria uusia poliittisia linjoja, sillä kestävän eurooppalaisen kaupungin periaatteista sovittiin jo Leipzigin peruskirjassa. Ranska laatii toimintakehikon kestävien kaupunkien kehittämiseksi. Yhteisiä kestävän kaupungin kriteereitä voisivat käyttää kaikki jäsenmaat ja kaupungit. Ranska on asettamassa pilottityöryhmän konkretisoimaan tätä työtä. Syksyn aikana ehdotetaan myös perustettavaksi URBACT II -ohjelmaan työryhmää, joka keskittyisi kestävän kehityksen kysymyksiin. Lisäksi Ranska ajaa Euroopan kestävän kehityksen pääkaupungin nimeämistä kulttuuripääkaupungin tapaan. Ranska järjestää puheenjohtajakaudellaan useita tilaisuuksia: pidettävä epävirallinen ministerikokous kaupunkipolitiikasta ja kaupungeille avoin Cities Forum -kaupunkiseminaari n

6 Euroopan unioni alue-integraattori 6 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen rakennerahasto-ohjelmat Hankkeita hyvin, liikkeellelähtö hidasta, vauhditus alkanut Teksti: Kaisa-Leena Lintilä ja Johanna Osenius Uuden ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien luominen ja hallinnoinnin kehittäminen on ollut iso urakka, joka jatkuu edelleen. Töitä on tehty paljon niin alueilla kuin keskushallinnossakin, jotta tahmeasta alusta päästäisiin sujuvaan toteutukseen. Ohjelmien tavoitteet ja sisältö syntyivät lähes aikataulussa, mutta hallinnoinnissa on ollut käynnistysvaikeuksia. Ohjelmat ovat nyt käynnissä, mutta eteneminen on vielä liian hidasta. >> Tietojärjestelmän rakentaminen on ollut erittäin haasteellista. Tietojärjestelmästä (EURA2007) on tulossa hyvä ja monia edeltäjiään parempi, mutta järjestelmän määrittelyjen toteuttaminen on ollut haasteellista ja aikaa vievää. Viranomaisten erilaiset toiminta- ja menettelytavat sekä toimintaa säätelevät erilaiset kansalliset säädökset ovat tehneet yhdenmukaisten ohjeiden antamisen erittäin hankalaksi. Komission kiristyneet vaatimukset asettavat uusia vaatimuksia myös ohjelmien toteutuksen seurannalle ja siihen liittyville järjestelmille. Ohjeiden moninaisuus ja epävarmat tulkinnat ovat tehneet viranomaiset varovaisiksi. TEM-uudistus on omiaan tehostamaan rakennerahastotoimintaa, mutta suureen uudistukseen liittynyt henkilöiden ja asioiden uudelleen järjestäytyminen sattuivat ohjelmien käynnistämisen kannalta huonoon aikaan. Heti perään alueilla valmistaudutaan aluehallinnon uudistamisen mukanaan tuomiin muutoksiin, joilla niilläkin on vaikutuksensa ohjelmien toteutumiseen. on yritystukihankkeiden hyväksymispäätöksiä tehty yhteensä noin kappaletta ja maksatuksia hankkeille on noin 35 miljoonaa euroa. EURA2007-järjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden hyväksymispäätöksiä on voinut tehdä EAKR-ohjelmissa tietojärjestelmän ulkopuolella ns. paperipäätöksin kuluvan vuoden alusta lähtien. EURA2007-järjestelmässä hankkeiden hyväksymispäätöksiä on voinut tehdä EAKR:n osalta huhtikuusta ja ESR:n osalta kesäkuusta lähtien. ESR-ohjelman työvoimapoliittisista toimenpiteistä ei toistaiseksi voida tehdä hyväksymispäätöksiä, koska tietojärjestelmät eivät tältä osin ole vielä valmistuneet. EURA2007-järjestelmässä on tehty hankepäätöksiä runsaat 500 kappaletta, joista EAKR-päätöksiä noin 60 prosenttia ja ESR-päätöksiä noin 40 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä monet jo päätetyt ja käynnistetyt ESR-hankkeet eivät näy vielä EURA:ssa. Molempien rahastojen osalta tiedot viranomaisilta kertovat, että vuosien 2007 ja 2008 varat on sidottu lähes täysin, kun mukaan lasketaan hankepäätöstä vailla olevat, valmisteluprosessin läpikäyneet hankkeet. Nyt onkin saatava hankkeet liikkeelle ja maksatuksia syntymään ripeään tahtiin. Tämä edellyttää myös, että Tähän mennessä on yritystuki- hankkeiden hyväksymis päätöksiä tehty yhteensä noin kappaletta ja maksatuksia hankkeille on noin 35 miljoonaa euroa. Runsaasti hankkeita käsittelyssä seurantajärjestelmä vielä osin keskeneräinen Hankehakemusten vastaanottaminen käynnistyi jo viime vuonna. Tuki2000-seuranta järjestelmässä hallinnoitaville yritystukihankkeille (EAKR) on voitu tehdä rahoituspäätöksiä kesäkuusta 2007 lähtien ja maksatuspäätöksiä joulukuusta 2007 lähtien. Tähän mennessä

7 Euroopan unioni alue-integraattori 7 tietojärjestelmät toimivat kaikilta osin. Järjestelmäavusteiseen maksatukseen päästään molempien rahastojen osalta syys-lokakuussa ESR-ohjelmassa ns. oman tuotannon hankkeita, jotka sisältävät työvoimapoliittisia kustannuksia päästään maksamaan SIIRI-järjestelmän kautta näillä näkymin loka-marraskuussa. Maksatuksiin tarvitaan vauhtia Tällä hetkellä yhteinen huoli on, että hankkeissa tehdään riittävästi maksatuksia eikä Suomi menetä sille osoitettua rahoitusta. Komissio on asettanut ohjelmille ns. N+ 2 -säännön, joka käytännössä tarkoittaa, että vuoden 2007 ohjelmakehykseen budjetoidut varat pitää olla maksettuna tuensaajille viimeistään marraskuussa Ohjelmien vuoden 2007 rahoituskehyksen täyttymiseen tarvitaan maksatuksia seuraavasti: Ohjelmat milj. Pohjois-Suomi 52,61 Itä-Suomi 94,23 Länsi-Suomi 33,67 Etelä-Suomi 29,17 EAKR-ohjelmat yhteensä 209,68 ESR-ohjelma 151,95 Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt rahoittavilta viranomaisilta mennessä realistisen arvion siitä, kuinka paljon ohjelmissa arvioidaan syntyvän maksatuksia mennessä. Lisäksi pyydettiin rahoittajaviranomaisten ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla vauhditettaisiin hankkeiden maksatuksia. Samaan aikaan ministeriössä on kartoitettu, mitä tilanteen helpottamiseksi voidaan tehdä. Monet asiat vaativat poliittista päätöstä, neuvotteluja komission, VM:n ja muiden tahojen kanssa sekä TEM:n omia toimenpiteitä. Hyvien, toteuttamiskelpoisten ja tehokkaasti etenevien hankkeiden käyntiin saamiseksi on tarkasteltava uudestaan mahdollisuuksia mm. kuntarahavaatimuksesta tinkimiseen tai varojen uudelleen Ohjelmien täysimääräinen toteuttaminen on työ- ja elinkeinoministeriön keskeinen painotus, johon kiinnitetään erityistä huomiota myös syksyn tulosneuvotteluissa TE-keskusten kanssa sekä MYAKja TOTSU-prosesseissa. allokointiin hallinnonaloittain, alueittain tai eri toimintalinjojen välillä, mikäli siihen on tarvetta. Viranomaisten tulee hyödyntää rakennerahastoja rahoituslähteenä kansallisen rahoituksen sijasta aina kun se on mahdollista. Samoin tulee huolehtia siitä, että käynnistyneet projektit tekevät kaikki maksupyynnöt ensi syksyyn mennessä ja viranomaiset käsittelevät heille tulleet hakemukset loka-marraskuussa Ministeriö ohjeistaa aikataulusta tarkemmin. Ohjelmien täysimääräinen toteuttaminen on työ- ja elinkeinoministeriön keskeinen painotus, johon kiinnitetään erityistä huomiota myös syksyn tulosneuvotteluissa TE-keskusten kanssa sekä MYAK- ja TOTSU-prosesseissa. Syksy tehdään tiivistä työtä kaikkien rahoittajaviranomaisten kanssa ohjelmakoneiston rasvaamiseksi. Käynnistymisvaikeuksista ohjelmien alkuvuosina on selvitty ennenkin, eikä tilanne ole mahdoton. Ministeriö pyrkii tekemään kaiken mahdollisen sujuvan ohjelmatyön ja riittävien maksatusten toteutumiseksi hankkeissa. n

8 Euroopan unioni alue-integraattori 8 Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat käynnistyneet Teksti: Harry Ekestam ja Petri Haapalainen Vuosina Suomi osallistuu yhteensä yhdeksään Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmaan: kolmeen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan (Pohjoinen, Botnia- Atlantica, Keskinen Itämeri), kahteen valtioiden yhteistyön ohjelmaan (Itämeri, Pohjoinen periferia), koko EU:n kattavaan Interreg IV C ohjelmaan sekä kolmeen verkostointiohjelmaan (INTERACT, URBACT ja ESPON). Kaikki ohjelmat hyväksyttiin syksyllä 2007 ja niiden toteuttaminen on lähtenyt käyntiin. Rahoituksen kysyntä on ylittänyt odotukset. Seuraavassa lyhyt tilannekatsaus (pl. URBACT ja ESPON). > > Pohjoisen ohjelma hyväksyttiin ja ohjelman seurantakomitea on ehtinyt pitää jo kaksi kokousta. Ohjelmassa on jatkuva haku. Ensimmäiset hankepäätökset tehtiin kesäkuussa, jolloin hyväksyttiin noin kolmekymmentä hanketta ja sidottiin lähes viidesosa ohjelman hankerahoituksesta. Osa päätöksistä tehtiin ehdollisina mm. vastinrahoituksen puuttumisen takia, ja niiden osalta lopulliset päätökset tehdään syksyllä. Useat keväällä jätetyistä hakemuksista olivat kustannuksiltaan huomattavan suuria (jopa yli 6 milj. euroa) ja osa palautettiin valmisteluun tarkoituksena pilkkoa ne pienemmiksi hankkeiksi. Osa hankkeista sisälsi myös venäläisiä partnereita ja niiden katsottiin sopivan paremmin Kolarctic ENPI -ohjelmaan. Pohjoisen hallintokomitea linjasikin samalla, että kyseisenlaisia hankkeita ei hyväksytä Pohjoisen ohjelmassa. Seuraavat hakudeadline on Pohjoisen ohjelmassa on mahdollisuus hakea rahoitusta myös esivalmisteluprojekteihin, joiden rahoituksesta päättää sihteeristö. Lisätietoja: ja ohjelman suomalainen kontakti henkilö Maija Uusisuo (etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi) > > Botnia-Atlantica ohjelma hyväksyttiin ja ohjelman ensimmäinen seurantakomiteakokous pidettiin tammi-helmikuun vaihteessa Ohjelmassa on jatkuva haku. Hallintokomitea on kahdessa kokouksessaan päättänyt hyväksyä 21 hanketta. Näihin hankkeisiin on sidottu noin 30 prosenttia ohjelman EAKR-rahoista. Joukossa on joitakin suuria, noin miljoonan euron kokoisia hankkeita. Edellisen kauden kokemukset suurista hankkeista eivät olleet pelkästään positiivisia, sillä niillä todettiin olevan usein hallinnollisia ongelmia. Uusia, innovatiivisia hankkeita odotetaan ja jatkohankkeisiin suhtaudutaan kriittisesti. Lisätietoja: ja sihteeristön suomalainen kontaktihenkilö Hans Beijar (etunimi.sukunimi@botniaatlantica.eu) > > Keskisen Itämeren ohjelma hyväksyttiin ja ensimmäinen seurantakomiteakokous pidettiin helmikuun loppupuolella Ohjelmalla on kolme hallintokomiteaa (Central Baltic, Southern Finland Estonia, Archipelago and Islands), jotka kokoontuivat ensimmäisen kerran kevään lopulla. Sihteeristön kaikki viisi toimipistettä (Turku, Tallinna, Maarianhamina, Tukholma, Riika) on avattu, mutta henkilöstön rekrytointi jatkuu edelleen. Koko ohjelman käynnistystilaisuus pidettiin Turussa ja maakohtaiset käynnistystilaisuudet kesäkuun alkupuoliskolla. Ohjelman ensimmäinen kesäkuussa avattu hakukierros suljettiin (hakemuksia tuli 50). Hallintokomiteat kokoontuvat päättämään hankkeista todennäköisesti vuoden 2009 alussa. Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto ja sen pääsihteeristö sijaitsee liiton tiloissa Turussa. Sihteeristön päällikkönä on Philipp Schwartz. Lisätietoja: ja sihteeristön päällikkö Philipp Schwartz (etunimi.sukunimi@centralbaltic.eu). > > Itämeren ohjelma hyväksyttiin ja ensimmäinen seurantakomiteakokous pidettiin helmikuun

9 Euroopan unioni alue-integraattori 9 puolivälissä Ohjelman ensimmäinen haku suljettiin Haku oli avoinna myös venäläisille ja valkovenäläisille kumppaneille, mutta ENPI-rahan saaminen niiden käyttöön riippuu EU:n ja näiden maiden välisen rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta. Haku tuotti ennätykselliset 110 hakemusta, joista kaikki paitsi yksi läpäisi teknisen tarkastuksen. Suomalaiset toimijat ovat hyvin edustettuna: pääpartnereiden lukumäärällä mitattuna Suomi on toisella sijalla Saksan jälkeen. Kiinnostavaa on innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvien hakemusten suuri määrä. Hakemuksista päätetään seurantakomitean seuraavassa kokouksessa Näillä näkymin toinen hakukierros avataan marraskuussa 2008 ja suljetaan maaliskuussa Uusia hakijoita varten järjestettiin partnerinhakutilaisuus Kaunasissa, useita hankekonsultaatioita Rostockissa ja Riiassa loka-marraskuussa sekä päähakijaseminaari Tallinnassa, järjestettävän ohjelmaseminaarin yhteydessä. Lisätietoja: > > Pohjoisen periferian ohjelma hyväksyttiin jo ja sen toteuttaminen lähti rivakasti käyntiin. Seurantakomitea kokoontui heti ohjelman hyväksymisen jälkeen ja ensimmäinen haku toteutettiin lokakuussa Se tuotti 22 hakemusta, joista seurantakomitea hyväksyi 12 kpl joulukuussa Toinen haku toteutettiin vuoden 2008 alussa. Sen aikana järjestettiin ohjelman käynnistystilaisuus Aviemoressa, Skotlannissa. Toinen haku tuotti 14 hakemusta, joista seurantakomitea hyväksyi viisi toukokuussa Tähän mennessä on siis hyväksytty 17 hanketta ja sidottu hieman yli 40 prosenttia ohjelman hankerahoituksesta. Hyväksytyistä hankkeista seitsemän on suomalaisvetoista. Ohjelman kolmas haku avattiin elokuussa ja suljetaan Seurantakomitea kokoontuu päättämään kolmannen hakukierroksen hankkeista ja seuraavasta hausta. Näillä näkymin neljäs haku järjestetään keväällä Sen yhteydessä pyritään myös valitsemaan ns. strategisia hankkeita, joiden valmistelu käynnistyi Uumajassa pidetyssä partneritilaisuudessa. Ohjelmassa on lisäksi jatkuva haku ns. valmisteluprojekteihin, joiden rahoituksesta päättää sihteeristö. Lisätietoja: ja Suomen kansallinen yhteyshenkilö Paula Mikkola (etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi) > > Koko EU:n kattavan alueiden välisen yhteistyön ohjelman (Interreg IV C) hyväksyttiin ja ensimmäinen hakukierros toteutettiin välisenä aikana. Hakukierroksella saatiin ennätykselliset 492 hakemusta, joista 398 hyväksyttiin teknisen Haku tuotti ennätykselliset 110 hakemusta, joista kaikki paitsi yksi läpäisi teknisen tarkastuksen. tarkastuksen jälkeen varsinaiseen arviointiin. Arviointiin hyväksytyistä hankkeista 12 oli ns. kapitalisointihankkeita, joilla pyritään erilaisten parhaiden käytäntöjen aktiiviseen toteuttamiseen. Ohjelman seurantakomitea hyväksyi näistä kuusi hanketta Ljubljanassa pidetyssä seurantakomitean kokouksessa. Loput 386 arvioitavana olevaa hanketta ovat ns. alueiden aloitteesta toteutettavia hankkeita, joista päätettiin Marseillessa pidetyssä seurantakomitean kokouksessa (35 hanketta). Ohjelman toinen hakukierros on tarkoitus avata Lillessä järjestettävän yhteistyöfoorumin yhteydessä. Haku päättyy Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö myöntää hakukierroskohtaisesti kansallista valtion vastinrahoitusta suomalaisille hankekumppaneille. Lisätietoja: Vastinrahoitusta koskeva ohjeistus haun avaamisen jälkeen ministeriön kotisivuilla >> Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmien ja osin myös ENPI CBC -ohjelmien toteuttamista ja toiminnan kehittämistä tukeva kokemustenvaihto-ohjelma INTERACT hyväksyttiin komission toimesta Ohjelman yhteisenä hallintoviranomaisena toimii Bratislavan aluehallinto Slovakiassa. Myös Bratislavassa sijaitsevalla yhteisellä teknisellä sihteeristöllä on apunaan neljä alueellista toimipistettä: Valenciassa, Viborgissa (Tanska), Wienissä ja Turussa. Edellisen kauden temaattisten vastuualueiden sijaan kaudella kullakin alueellisella toimipisteellä on oma maantieteellinen vastuualueensa. Lisäksi ohjelmaan perustetaan kaksi ENPI CBC -ohjelmia avustavaa toimipistettä: Firenzeen ja Turkuun INTERACT-toimipisteen yhteyteen. Turun toimipisteen vastuulla on Pohjoismaiden (pl. Tanska), Baltian maiden ja Puolan rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat, mukaan lukien ENPI CBC -ohjelmat. n Lisätietoja:

10 Euroopan unioni alue-integraattori 10 Ulkorajayhteistyön ohjelmat komissiossa hyväksyttävänä Teksti: Petri Haapalainen Valmistelutyöryhmän alaisena on jokaisessa ohjelmassa toiminut aluetason edustajista koostuva sisältötyöryhmä. Suomen ja Venäjän väliset naapuruusohjelmat korvataan ohjelmakaudella eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) rajat ylittävillä (CBC) yhteisillä toimintaohjelmilla. Kolmen uuden ohjelman (Kaakkois- Suomi Venäjä, Karjala, Kolarctic) valmistelu käynnistettiin virallisesti syksyllä 2006 ja ohjelmat toimitettiin komissioon hyväksyttäväksi kesäkuussa Myös kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta on tullut voimaan > > Kolmen ohjelman yhteenlaskettu EU-rahoitus on noin 87,6 miljoonaa euroa, josta Kolarctic-ohjelman osuus on 28,2 miljoonaa euroa, Karjala-ohjelman 23,2 miljoonaa euroa ja Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelman 36,2 miljoonaa euroa. Lisäksi ohjelmiin osallistuvat valtiot osoittavat ohjelmille EU-rahoitusta vastaavan määrän kansallista vastinrahoitusta. Kolarctic-ohjelman yhteisenä hallintoviranomaisena toimii Lapin liitto Rovaniemellä, Karjala-ohjelman Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulussa ja Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelman Etelä- Karjalan liitto Lappeenrannassa. Ohjelmien valmistelun eteneminen Valmistelusta on jokaisessa ENPI CBC -ohjelmassa vastannut yhteinen valmistelutyöryhmä. Valmistelutyöryhmä on koostunut Karjalan ja Kaakkois-Suomen Venäjän ohjelmien osalta Suomen ja Venäjän ja Kolarcticohjelman osalta Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alue- ja keskushallintotason edustajista. Valmistelutyöryhmän alaisena on jokaisessa ohjelmassa toiminut aluetason edustajista koostuva sisältötyöryhmä. Karjalan ja Kaakkois-Suomen Venäjän ohjelmilla on lisäksi ollut yhteinen hallintoa valmisteleva työryhmä, joka on koostunut Suomen ja Venäjän alueja keskushallintotason edustajista. Myös Kolarctic-ohjelman hallintoviranomainen on osallistunut hallintotyöryhmän kokouksiin. Edellä mainitut työryhmät kokoontuivat säännöllisesti syksystä 2006 aina alkuvuoteen 2008 saakka. Erityisesti ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien lukujen viimeistely vei loppuvaiheessa aikaa, sillä ohjelmien hallinnointi ja rahoitusmenettelyt poikkeavat varsin paljon aiemmista naapuruusohjelmista. Ohjelmiin osallistuvat valtiot hyväksyivät ohjelmaesitykset toimitettavaksi komissioon touko-kesäkuussa Suomessa toimittamisesta päätti valtioneuvosto Kesän 2008 aikana ohjelmat ovat olleet komission sisäisellä kommentointikierroksella. Parhaillaan ohjelmien hallintoviranomaiset muokkaavat ohjelmaesityksiä komission elokuussa antamien kommenttien pohjalta, jonka jälkeen ne toimitetaan uudelleen komissioon. Komission hyväksyminen on odotettavissa syksyn 2008 aikana. Ennen täytäntöön panoa komissio tekee vielä ohjelmakohtaiset rahoitussopimukset Venäjän kanssa. Tavoitteena on, että Venäjä allekirjoittaisi sopimukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta Kevään 2008 aikana saatiin viimeisteltyä myös kansallinen laki ulkorajayhteistyön hallinnosta. Laki sisältää rakennerahastolainsäädäntöä vastaavat säännökset ENPI CBC -ohjelmien valmistelusta, hallinnoinnista, seurannasta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Se sisältää myös säännökset ohjelmien yhteisten hallintoviranomaisten nimeämisestä, tehtävistä ja toimivaltuuksista myöntää hankkeisiin yhteisön ulkorajayhteistyöhön osoittaman ja sitä vastaavan valtion rahoitusosuuden. Laki tuli voimaan n Lisätietoja: Kolarctic: Karjala: Kaakkois-Suomi Venäjä:

11 Kansallinen aluepolitiikka alue-integraattori 11 Alueiden kehittämislain uudistaminen käyntiin Teksti: Tarja Reivonen Alueiden kehittämislain uudistaminen on käynnistynyt valtioneuvoston joulukuussa 2007 tekemän tavoitepäätöksen mukaisesti. Työlle asetettu valmisteluryhmä aloitti työnsä elokuussa ja se tähtää siihen, että lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle huhtikuussa >> Alueiden kehittämislain uudistamisen taustana on valtioneuvoston vuoden 2007 lopussa hyväksymä päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista (tavoitepäätös). Sen mukaan alueiden kehittämisjärjestelmää vahvistetaan, sen voimavaroja kootaan ja alueiden kehittämisen roolia selkeytetään valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Lain uudistamisen tavoitteena on myös poistaa päällekkäisyydet rakennerahastolain kanssa sekä arvioida mahdollisuuksia koota erilliset yritys- ja aluekehittämisen rahoitusvälineitä koskevat säännökset yhteen. Valtion aluehallinnon uudistamishanke (ALKU-hanke) tulee myös aiheuttamaan muutostarpeita alueiden kehittämislakiin. Kansallisia erityisohjelmia koskevat säännökset tulee päivittää ottaen huomioon uuden Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman käynnistyminen vuoden 2010 alussa. Monet asiat luovat uudistamistarpeita Suurimpia tarkasteltavia asiakokonaisuuksia ovat maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman aseman vahvistaminen ja suhde valtion uusien alueviranomaisten ohjaukseen. Valtion aluekehittämiseen vaikuttavan rahoituksen määrittelyä tulisi selkeyttää ja sitä koskevat neuvottelumenettelyt sopeuttaa valtion uusien alueviranomaisten ohjaukseen. Ministeriöiden aluestrategiatyö tulisi saada osaksi niiden muuta suunnittelua. Kansallisia erityisohjelmia koskevat säännökset tulee päivittää ottaen huomioon uuden Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman käynnistyminen vuoden 2010 alussa. Tarkasteltavaksi tulee myös aluepoliittisten aluejakojen ja seutukuntien nimeämisen tarve jatkossa. Rakennerahastolaissa olevien maakunnan yhteistyöryhmiä koskevien säännösten siirtämistä alueiden kehittämislakiin tutkitaan, jotta suunnittelujärjestelmää ja sen toimijoita koskeva sääntely olisi yhtenä kokonaisuutena. Samalla harkitaan alueiden kehittämislain jakamista suunnittelujärjestelmää ja hallinnonalan rahoitusta koskeviin lakeihin. ALKU-hankkeen yhteydessä valmistellaan lisäksi maakunnan liitoille siirrettävien uusien tehtävien sekä ylimaakunnallisen yhteistyön säännökset, jotka tulevat alueiden kehittämislakiin. Etenemisaikataulu Alueiden kehittämislain muutoksia valmisteleva työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa elokuun lopussa. Työryhmän puheenjohtaja on TEM:n alueiden kehittämisyksiköstä alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Jäseninä ovat maakunnan liitot ja TE-keskukset suuralueittain sekä keskeiset ministeriöt. Järjestöjä ja muita sidosryhmiä kuullaan työn kuluessa järjestettävissä kuulemistilaisuuksissa. Työryhmän toimikausi kestää kesäkuun 2009 loppuun saakka. Tavoitteena on, että työryhmän lakiluonnosesitys lähtee lausuntokierrokselle huhtikuun alussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevätistuntokaudella Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alussa eli samanaikaisesti valtionhallinnon uudistuksen toimeenpanon käynnistymisen kanssa. n

12 Kansallinen aluepolitiikka alue-integraattori 12 Työ- ja elinkeinoministeriölle laaditaan aluestrategiaa Teksti: Mari Anttikoski Työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistyi kesän korvalla aluestrategian laadinta. Työ perustuu alueiden kehittämislakiin ja sen velvoitteeseen Aluestrategiassa realisoidaan valtioneuvoston alueiden kehittämisen tavoitteet. laatia määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Aluestrategioita laaditaan kymmenessä ministeriössä ja menossa on toinen kierros. TEM:ssä ollaan luonnollisesti matkassa ensimmäistä kertaa. >> Valtionhallinnossa strategioita tehtaillaan kiitettävällä intensiteetillä. Aluestrategialla on kuitenkin strategiaviidakossa oma roolinsa. Aluestrategiassa alueiden kehittäminen ja sektoripolitiikkojen aluevaikutukset eivät ole läpileikkaavia näkökulmia, vaan ne muodostavat sen ytimen. Hallinnonalan toimintaa puntaroidaan aluepoliittisin argumentein. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen asettamaan aluestrategiatyöryhmään kuuluu jäseniä konserniohjausyksiköstä, strategia- ja ennakointiyksiköstä, innovaatio-osastolta, työllisyys- ja yrittäjyysosastolta, energiaosastolta ja työelämä- ja markkinaosastolta. Myös TE-keskukset, Tekes ja Finnvera ovat edustettuna. Laajalla edustuksella pyritään turvaamaan se, että aluestrategian linjaukset, toimenpidepaketti ja kehittämisehdotukset ovat sektoripolitiikkojen mukaisia. Tavoitteista toiminnaksi Työ- ja elinkeinoministeriöllä on vastuu aluepolitiikan kehittämisestä ja keskeisiltä osin myös toteuttamisesta. Hallinnonalan päätöksillä ja toimenpiteillä on merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan kehittämisellä, työmarkkinoiden toimivuuden turvaamisella ja työntekijöiden työllistymiskyvystä huolehtimisella on suoria vaikutuksia alueiden kehittymiseen ja menestymiseen globaalissa taloudessa. Energiapolitiikalla on vaikutuksia työllisyyteen, yrittäjyyteen, aluerakenteeseen ja sitä kautta aluekehitykseen. Uusi ministeriörakenne antaa hyvät puitteet konsernin sisällä tapahtuvaan tehokkaampaan politiikkalohkojen yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategian yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin luoda konserniin yhteinen näkemys ja tahtotila alueiden kehittämisen strategisista painopistealueista ja resurssien kohdentamisen periaatteista. Aluestrategiassa realisoidaan valtioneuvoston alueiden kehittämisen tavoitteet. Siinä TEM määrittelee minkälaisilla linjauksilla ja toimenpiteillä vastataan tavoitepäätöksessä esitettyihin hallinnonalan haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Aluestrategian avulla pyritään jatkossa tehostamaan TEM-konsernin alueellisia tulosohjausvaikutuksia ja integroimaan aluepoliittista näkökulmaa sektoripolitiikkoihin. Työtä tukee aluehallinnon uudistamishanke, jonka myötä vuoden 2010 alusta alkaen valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahden uuden viranomaisen pohjalle ja elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen (Ellu) koordinointivastuun saa työ- ja elinkeinoministeriö. Jouluksi pakettiin Aluestrategian 2011 tulee olla valmis joululomille lähdettäessä. Aluestrategian jalkauttaminen ja seuranta käynnistyy välittömästi alkuvuodesta. Loppusyksyn aikana käynnistyy myös pitkän aikavälin, vuoteen 2020 ulottuvan aluestrategian laadinta. Aluestrategioiden 2011 ja 2020 etenemisestä informoidaan lisää Alue-Integraattorin seuraavissa numeroissa. n

13 Kansallinen aluepolitiikka alue-integraattori 13 KOKO käyntiin 2010 Teksti: Janne Antikainen Hallitusohjelman ja hallituksen joulukuussa 2007 määrittelemien valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistelu kansallista kehittämisohjelmaa vahvistamaan alueiden kilpailukykyä ja alueiden välistä koheesiota. KOKO (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) keskittyy kehittämisen toimintatapoihin ja sitä on valmisteltu osallistavasti valmisteluryhmässä ja neljässä aluetilaisuudessa. Ohjelma-asiakirjan luonnos oli keväällä lausuntokierroksella. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi kesäkuussa ohjelman käynnistämisestä vuoden 2010 alusta. Ohjelman tavoitteet Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelmalla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on erityisesti ennakoiva väline alueen kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. KOKO:lla parannetaan alueellisen kehittämistyön toimintatapoja, tiivistetään alueiden välistä yhteistyötä, verkotetaan alueita sekä vauhditetaan tiedon ja kokemusten vaihtoa. KOKO on mukana kehittämässä eri ministeriöiden välisen yhteistyön toimintatapoja sekä kehittämässä yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kesken. KOKO käynnistyy vuonna 2010 ja se kattaa koko maan. Siihen sulautuvat nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Osaamiskeskusohjelma ei kuulu sulautettavien ohjelmien joukkoon. Vuoden 2009 aikana toteutetaan aiemmin aluekeskusohjelmaan, alueelliseen maaseutuosioon tai saaristo-ohjelmaan määritettyjä toimenpiteitä. Ohjelman rooli eri tasoilla Paikallisella tasolla KOKO tuo eri toimijat yhteen, aktivoi yhteistyöhön ja siinä kehitetään aie- ja ohjelmasopimuksia. Tämä parantaa valmiuksia strategiseen kehittämiseen. KOKO:ssa mallinnetaan, konseptoidaan ja testataan työvälineitä ja toimintatapoja. KOKO tuo ennakoinnin ruohonjuuritasolle, se antaa paremman ymmärryksen siitä, mitä toimintaympäristön muutos merkitsee alueille. KOKO toimii lisäksi starttimoottorina isommille kehittämishankkeille. Alueellisella tasolla KOKO luo tasapainoiset kehittämisen edellytykset eri alueille, aktivoi vuorovaikutusta toiminnallisten alueiden välillä, tukee kehittämisvyöhykkeiden ja osaamiskeskittymien muodostumista sekä aktivoi ylimaakunnalliseen yhteistyöhön ja verkostojen rakentamiseen. Kansallisella tasolla KOKO konkretisoi aluekehityksen tavoitepäätöstä ja valmisteilla olevia ministeriöiden aluestrategioita sekä aktivoi ministeriöitä yhteistyöhön. Sen avulla jalkautetaan kansallista innovaatiostrategiaa. KOKO:on rakennettaneen kansallisia verkostoja tiedon ja kokemusten vaihtoon. Lisäksi ohjelma tukee alueiden kansainvälistymistä. Ohjelma-asiakirja valtioneuvostoon lokakuussa Ohjelma-asiakirja on tarkoitus viedä valtioneuvoston käsittelyyn Tämän jälkeen lähtee kunnille kysely, jossa kartoitetaan paikallisia toiminta-alueita, eli sitä kuntajoukkoa, joka muodostaa yhteisen strategistoiminnallisen alueen. Lisäksi tiedustellaan sisältöä, rahoitusta, verkostoa ja valmisteluun osallistuvia tahoja. Varsinainen haku ohjelmaan on keväällä Ohjelman sisällölliset painopisteet valitaan ja muokataan alueiden vastausten perusteella. Ohjelmakausi on n Lisätietoja:

14 Kansallinen aluepolitiikka alue-integraattori 14 Teemallista aluekehittämistä Kulttuuriklusteri toiminnassa Teksti: Antti Huntus, Alueellinen maaseutuosio Kansallisen aluekehitysjärjestelmän uudistukseen osallistuu myös maaseutupoliittisen erityisohjelman alla toimiva alueellinen maaseutuosio eli AMO. Uuteen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) sulautumisen vuoksi jää vuoden 2007 lopulla käynnistelty AMO-ohjelma varsin lyhytikäiseksi, mutta osin se on jo ehtinyt saavuttaa mielenkiintoisia tuloksia. >> Alueellisen maaseutuosion sisällä toimii Kulttuuriklusterin nimellä kulkeva ylimaakunnallinen ja teemallinen aluekehitysohjelma. Toiminta on saanut nopeasti kansallisen kulttuuriverkoston leiman ja työ- ja elinkeinoministeriö on ehtinyt esittää ohjelmaa ehdolle Euroopan Parlamentin alla järjestettävään aluekehitysohjelmien kilpailuun. Mikä on Kulttuuriklusteri ja mitä se tekee? Klusteri sai alkunsa vahvoista ja tapahtumaorientoituneista kulttuuriyhteisöistä. Osallistuin itse klusterin suunnittelutyöhön ja sain tehtäväkseni myös sen vetämisen ja kehittämisen. Tehtävä tuntui aluksi mahdottomalta luoda vuodessa innovatiivinen ja tuloksellinen valtakunnallinen kulttuuriverkko, joka olisi siirrettävissä uuteen KOKO:oon mieluiten sen kärkihankkeena. Klusterin aloituskokoonpanona toimivat Kaustisten kansanmusiikkijuhlien taustalla oleva Kansanmusiikkisäätiö ja Kuhmon kamarimusiikin taustaorganisaatio Pro Kuhmo Oy. Tarkoituksena oli perinteisen aluekehitystyön ohella rakentaa yhteisiä aluerajat rikkovia kulttuurihankkeita ja toimia näin teemallisen aluekehitystyön mallina. Päämääräksi tuli koota yhteen erityisesti yhteisöjen synnyttämää osaamista ja kokemusta sekä löytää synergiaetuja samankaltaisten toimijoiden kesken. Tapahtumayhteistyön kautta mukaan liittyivät jo varhaisessa vaiheessa Luoteis-Pirkanmaa ja Keski-Karjala. Ensimmäisiä tuloksia Konkreettisia tuloksia alkoi haasteista huolimatta syntyä varsin pian. Koska AMO oli laadittu luonteeltaan siemenrahoitusohjelmaksi, kuului klusterin toimintaperiaatteisiin hyvien kulttuurihankkeiden kartoitus, esiselvitys ja käynnistys. Veturina toimi Kaustinen. Ensimmäisinä töinä oli kytkeä teemaverkoston lukiot Kaustisen Musiikkilukioon oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa opetushallituksen tuella. Kulttuuritapahtumille rakennettiin yhteisiä tiedotus- ja markkinointikiertueita ja myöhemmin generoitiin maassamme harvinainen kesäfestivaalien yhteislippu, johon lähti lopulta mukaan myös verkoston ulkopuolisia kulttuuritapahtumia. AMO-ohjelma kätki sisäänsä myös toisen merkittävän innovaation. Se syntyi oikeastaan puolivahingossa, sillä tuskin kukaan osasi maaseutuosiota synnytettäessä arvata, että klusteri voisi toimia reagointiherkkänä uusien hankkeiden ohjaus- ja käynnistystyökaluna. Maaseutuosion rahoitusmalli mahdollisti yritysten ja yhteisöjen hanketyön palvelemisen tarveperusteisesti jopa kesken toimintavuotta. TEM:n alla toimiminen loi tietenkin henkisen haasteen suunnittelutyölle, sillä kulttuurikentässä elinkeinoajattelu on ollut perinteisesti kuuma peruna. Toisaalta hankkeiden jälkeisen elämän kannalta aiempaa suunnitelmallisempi oman tulonmuodostuksen suunnittelu ei ole ainakaan toistaiseksi herättänyt kenenkään vastustusta. Ideoista käytäntöön Teemallisuus kehittyi maantieteellisesti aluevapaaseen hankesuunnitteluun ja vapautti verkostoitumaan myös oman toimialueen ulkopuolelle. Haasteeksi osoittautui lopulta itse klusteri, sillä tapahtumiensa kehittämiseen sidotut kumppanit eivät aina kyenneet löytämään aikaa yhteiselle hanketyölle. Siinä missä Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteena on alueiden välisten verkostojen synnyttäminen, toimii teemallinen aluekehittäminen strategisena portaana kohti alueiden ja maiden kansainvälistymisen tukemista. Käytännön toimet eivät kovinkaan usein johda todelliseen yhteistyöhön. Syynä on yksinkertaisesti liiallinen aluelähtöisyys. Teemaverkostot voivat kuitenkin operoida perinteisen alue- ja julkishallinnon rinnalla, jolloin alueittain valitut kehitystyön painopisteet eivät rajoita idearikkaan maamme toimijoita tai rajaa rahoitusmahdollisuuksia. n Kuva: Ville Kangas

15 Kansallinen aluepolitiikka alue-integraattori 15 Luovilla aloilla potentiaalia Teksti: Tarja Pyöriä Luovien alojen merkitys toimialana kasvaa ja alojen yritystoimintaan liittyy paljon odotuksia. Luovien yritysten tueksi kaivataan välittäjäorganisaatioita, esimerkiksi ohjelmatoimistomaisia veturina toimivia yrityksiä. Tarvitaan myös toimijoita yhdistäviä tiloja luovia keskuksia. >> Humanistinen ammattikorkeakoulu kartoitti aluekeskusohjelma-alueilla luovien toimialojen tilaa ja kehittämistarpeita. 26 alueellisen työpajan annin kokosi raportiksi Timo Parkkola. Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston toimeksiannosta 26 luovien alojen kehittämisen alueellista työpajaa. Aluekeskusohjelma-alueilla kartoitettiin luovien toimialojen tilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi etsittiin konkreettisia ideoita toimialan kehittämisen tueksi alueellisella ja kansallisella tasolla. Luovien alojen toimiala nähdään pirstaleisena. Sen toimintaympäristöissä on runsaasti kehittämistarpeita, mutta pieni yrityskoko ei välttämättä ole ongelma. Eri toimialojen rajapinnat tarjoavat uudelle yritystoiminnalle mahdollisuuksia ja uusia palvelutuotteita erityisesti matkailussa, hyvinvointipalveluissa ja yritysten välisissä palveluissa. Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille -raportin mukaan alan yleinen arvostus nähdään heikkona ja alalle kaivataan profiilinnostoa. Luovuus halutaan osaksi elinkeinostrategiaa Luovilla aloilla tarkoitetaan laajasti taide- ja kulttuurialoja sekä teollisuus- ja palvelualoihin liittyviä luovia osaamisaloja, esimerkiksi muotoilua, arkkitehtuuria, mainontaa ja markkinointiviestintää. Näitä pidetään maailmanlaajuisesti kasvualoina. Toimialan omaan kasvuun liittyvien odotusten lisäksi luovalla taloudella on merkitystä alueiden vetovoimaisuuden kannalta. Esimerkiksi yritysten sijoittumistoiveiden ja alueen kulttuurisen vireyden sekä luovan talouden välillä on yhteys. Esille tulleet kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, yrityspalveluihin, tuotteistamiseen, viestintään, tiedottamiseen ja koordinaatioon. Kehittämistyö halutaan tehdä ensisijaisesti seutukunnissa tai maakunnallisesti. Kansalliset verkostot nähdään merkittävänä tukena ja valtakunnallisia tapaamisia pidetään tärkeinä, mutta palvelujen toivotaan sijaitsevan lähellä. Merkittävänä tavoitteena nähdään luovien alojen nostaminen osaksi alueiden elinkeinostrategioita. Tärkeää on myös yrittäjyysnäkökulman tuominen kulttuuristrategioihin. Yritystoiminnan kehittämiseksi toivotaan yrityspalvelujen lisäksi yritysrahoituksen saamista samalle tasolle perinteisempien toimialojen kanssa. Raportti on osoitteessa: raumanseutu/ kulttuuriverkosto/aineistot. htm Lisätietoja: tutkimusja kehityspäällikkö Timo Parkkola, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu kartoitti aluekeskusohjelmaalueilla luovien toimialojen tilaa ja kehittämistarpeita. Hyviä käytäntöjä löytyy miten niitä saadaan siirrettyä? Aluekeskusohjelma-alueilta kerättiin luoviin aloihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Näistä raportissa on mukana yli 60. Hyvinä käytäntöinä nousi esille kehittämistoimia, koulutusta, onnistuneita tuotteistamisprosesseja, toimintamalleja, tapahtumia, toimintaa kokoavia tiloja ja keskuksia, mutta myös yritystoimintaa. Kootut käytännöt ovat arvokas tietopankki oman alueen kehittämistoimenpiteiden valinnassa sekä yhteistyön luomisessa alueiden välille. Useissa esitetyissä kehittämistoimissa aluekeskusohjelmalla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli. n