Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut"

Transkriptio

1 Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Marraskuu 2001 Tilausosoite: Tekes, PL 69, Helsinki puh , fax (09) Kannen kuva: Saastamoisen arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Mikkeli ISBN Juha Näsi Juha-Antti Lamberg Jari Ojala Pasi Sajasalo

2 Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Kilpailu, keskittyminen ja kasvu pitkällä aikavälillä Juha Näsi Juha-Antti Lamberg Jari Ojala Pasi Sajasalo Helsinki 2001

3 ISBN Kannen kuva: Saastamoisen arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkeli. Julkaisija: Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdom Graafinen suunnittelu: DTPage Oy Paino: Yleisjäljennös-Painopörssi, Helsinki 2001

4 Alkusanat Tämä tutkimus Suomen metsäteollisuuden suuryritysten historiallisista strategiavalinnoista ja strategiapoluista 1900-luvulla sai alkunsa Jyväskylän yliopiston silloisen yritysstrategioiden professorin, Juha Näsin vuonna 1999 tekemästä yhteistyötarjouksesta kahdelle vastaväitelleelle taloushistorian tohtorille: Juha-Antti Lambergille ja Jari Ojalalle. Kun mukaan liittyi Näsin oppilas Pasi Sajasalo, oli hankkeen perusmiehitys koossa. Sittemmin Näsi, Sajasalo ja Lamberg ovat siirtyneet Tampereen teknilliseen korkeakouluun strategia oppiaineeseen. Sekä peruslähtökohdaltaan että läpi prosessin kantavana ajatuksena on ollut poikkitieteellisyys mukana ovat olleet sekä strategiatutkimuksen että taloushistorian perspektiivit. Tutkimusta ovat rahoittaneet Teknologian kehittämiskeskus Tekes ja kauppa- ja teollisuusministeriö monitieteisen klusteriohjelman, Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdomin kautta. Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdomin muut julkiset rahoittajat ovat Suomen Akatemia sekä maa- ja metsätalousministeriö. Sekä Tekesillä että Wood Wisdomilla on ollut oma keskeinen roolinsa tutkimushankkeen käynnistämisessä ja läpiviennissä. Paitsi rahallisessa mielessä myös projektin toiminnan organisoinnissa, projektin tutkimusasetelman kirkastamisessa ja tutkimuksen käytännöllisessä läpiviemisessä olemme aina saaneet tukea kun sitä olemme tarvinneet. Christine Hagström-Näsi Tekesissä ja Wood Wisdom -ohjelman koordinaattori Leena Paavilainen ovat näissä asioissa olleet suureksi avuksi tutkimuksellemme. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö on toiminut keskeisenä rahoittajatahona. Kiitoksemme siis myös KTM:n edustajalle Reima Sutiselle. Lisäksi kaksi tutkijaa ovat saaneet rahoitusta Suomen Akatemian rahoittamalta projektilta Suomalaiset yritykset, liiketoiminnan kustannukset ja institutionaaliset muutokset ptkällä aikavälillä. Hankkeemme toimintaa on aktiivisesti suunnannut sen johtoryhmä. Puheenjohtajana on toiminut professori Jyrki Kettunen (M-real), jäseninä Christine Hagström- Näsi (Tekes), Leena Paavilainen (Wood Wisdom), Reima Sutinen (KTM), Seppo Suuronen (Stora Enso), Jorma Saarikorpi (UPM-Kymmene) ja Juhani Kyytsönen (Metso). Lyhyesti: lämpimät kiitoksemme asiantuntevasta ohjaamisesta ja opettavaisista keskusteluista. Aivan erityisesti haluamme kiittää professori Jyrki Kettusta, joka on johtanut ohjausryhmäämme, kommentoinut niin suuria linjoja kuin pieniä yksityiskohtiakin, ollut aina valmis käytettäväksi sekä osoittanut kiinnostusta projektimme toimintaan johtoryhmän ulkopuolellakin. Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat tarjonneet oivalliset puitteet hankkeen läpiviemiselle. Erityisesti kiitämme professori Jorma Ahvenaista ja professori Petri Karosta käsikirjoituksen kommentoinnista. 3

5 Laajan tutkimushankeen ensimmäisen osion tuottaminen on vaatinut suurta työpanosta myös muilta tutkijoilta. KTM Manu Aunola on avustanut tutkimuksen eri vaiheissa sekä tehnyt arvokasta työtä teoksen toimitusvaiheessa. Filosofian maisterit Kalle Pajunen ja Mika Skippari keräsivät aineistoa teosta varten ja lisäksi maisteri Pajunen on tehnyt toimituksellista työtä kirjan teon loppuvaiheessa. Tampereella Kirjoittajat Kirjoittajat: Professori Juha Näsi, Tampereen teknillinen korkeakoulu Filosofian tohtori Juha-Antti Lamberg, Tampereen teknillinen korkeakoulu Dosentti Jari Ojala, Jyväskylän yliopisto KTM Pasi Sajasalo, Tampereen teknillinen korkeakoulu 4

6 Sisällys I JOHDANTO Historiallis-strateginen lähestymistapa suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymiseen...13 Juha Näsi Prologi...13 Suomen metsäteollisuus kansainvälisellä toimintakentällä...14 Metsäteollisuus suomalaisessa yhteiskunnassa Toimialan kehityspiirteitä...15 Suomalainen metsäsektori nousee kirjoittavan kiinnostuksen kohteeksi...15 Tämän tutkimuksen tarkoitus Strategisen pelin metafora Tutkimusstrategia ja -metodi...21 Kirjan rakenne...23 II YRITYKSET Suuri, vauras ja velkainen: Kymiyhtiö 1900-luvulla Jari Ojala Johdanto...27 Suuri vientiyhtiö...28 Vertikaalinen integraatio...30 Myynti ja kansainvälistyminen...39 Kymin monialaistuminen...42 Omistus, johto ja sidosryhmät Kymiyhtiön strategiset pelisiirrot 1900-luvulla...49 Suuryhtiön vuosisadan taistelu Yhtiö joka ei välittänyt velasta eikä valtiosta: Enso-Gutzeit Juha-Antti Lamberg Johdanto...56 Suuresta sahaajasta suureksi puunjalostajaksi...57 Tavoitteena tappioiden minimointi...60 Valtion mandaatilla metsäpelissä...63 Omistajan ja toimivan johdon epätasainen suhde: tapaus Olavi J. Mattila Instituutiot yritystoiminnan ohjaajina...66 Yhteenveto...68 Haastajasta voittajaksi: Yhtyneet Paperitehtaat 1900-luvulla Jari Ojala Yhtynyt paperintuottajaksi...70 Yhtyneiden Paperitehtaiden historiallinen strategia...71 Yhtyneiden kasvu ja investoinnit 1900-luvulla

7 Omistus ja pankit...84 Yhtyneiden strateginen peli...86 Yhteistyöhaluinen investoija...88 Isäntien metsäteollisuus Metsäliitto-ryhmittymä Juha-Antti Lamberg Johdanto...93 Metsäliitto yhtymän synty ( )...94 Alueelliseen kattavuuteen ( ) Innokkaan pelin vuodet ( )...97 Taloudellinen tulos ja strategian painopisteet ( ) Yhteenveto III VERTAILU Suomalaisen metsäteollisuuden aikakaudet: Suuria linjoja ja yhtiöiden kehityksen vertailua Pasi Sajasalo Johdanto Suomalaisen metsäteollisuuden kehityksen analyysiä Ensimmäinen aikakausi 1920-luvun alkupuolelta toiseen maailmansotaan Toinen aikakausi toisen maailmansodan päättymisestä 1960-luvulle Kolmas aikakausi 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin Neljäs aikakausi 1980-luvun lopulta kohden vuosituhannen vaihdetta Samankaltaisia mutta erilaisia: Metsäyhtiöiden ajallinen pitkittäisvertailu Juha-Antti Lamberg & Jari Ojala Talous ja tuotanto Suomalaisten metsäyhtiöiden historiallinen strategia Johtopäätökset IV OPETUS Muutoksia suomalaisen metsäteollisuuden peliympäristöissä Pasi Sajasalo, Jari Ojala & Juha-Antti Lamberg Yleisen kilpailuympäristön kehityspiirteitä Institutionaalisen ympäristön kehityspiirteitä Suomalaisten metsäteollisuusyritysten mennyt vuosisata Epilogi Juha Näsi Lähteet Liitteet Liitetaulukko 1. Kymiyhtiön strategiset siirrot vuosina Liitetaulukko 2. Enson strategiset siirrot Liitetaulukko 3. Yhtyneiden Paperitehtaiden strategiset siirrot Liitetaulukko 4. Metsäliiton strategiset siirrot Henkilöhakemisto

8 Kuviot Kuvio 1. Metsäteollisuuden kokonaiskentän hahmottelua...14 Kuvio 2. Pelin kohteet...20 Kuvio 3. Pelikenttä ja pelin luonne...20 Kuvio 4. Siirtotyypit...21 Kuvio 5. Poikittais- ja prosessianalyysin eteneminen ajallisesta näkökulmasta...21 Kuvio 6. Kymiyhtiön taseen loppusumma (def milj. mk) Kuvio 7. Kymiyhtiön taseen loppusumma ja liikevaihto (def milj. mk, log.) Kuvio 8. Kymiyhtiön pääoman kiertonopeus kuukausina Kuvio 9. Kymiyhtiön investoinnit (def milj. mk) ja investointien osuus liikevaihdosta (prosenttia), Kuvio 10. Kymiyhtiön velat ja oma pääoma (def milj. mk, log.) Kuvio 11. Kymiyhtiön velkojen osuus liikevaihdosta (prosenttia)...36 Kuvio 12. Kymiyhtiön nettotulos ja ilmoitettu voitto (def milj. mk) Kuvio 13. Kymiyhtiön sijoitetun pääoman tuotto ; prosenttia...48 Kuvio 14. Kymiyhtiö 1900-luvulla...52 Kuvio 15. Enso-Gutzeitin liikevaihto , 1995 miljoonia markkoja...59 Kuvio 16. Enso-Gutzeitin investoinnit, milj markkoja ja investointien suhde liikevaihtoon, prosentteja Kuvio 17. Enso-Gutzeitin henkilöstö ja liikevaihdon suhde henkilömäärään 1995, markkoja Kuvio 18. Enso-Gutzeitin omaisuustaseen loppusumman suhde liikevaihtoon Kuvio 19. Enso-Gutzeitin nettotulos , 1995 milj. markkoja Kuvio 20. Enso-Gutzeitin sijoitetun pääoman tuotto , prosentteja...63 Kuvio 21. Enso-Gutzeitin keskeiset strategiavalinnat Kuvio 22. Yhtyneiden Paperitehtaiden nettoliikevaihto (def milj. mk, log) Kuvio 23. Yhtyneiden Paperitehtaiden pääoman kiertonopeus , kuukausina Kuvio 24. Yhtyneiden Paperitehtaiden investoinnit (def milj. mk) sekä investointien osuus liikevaihdosta, prosenttia, Kuvio 25. Yhtyneiden Paperitehtaiden oma pääoma ja velat (def milj. mk, log.) Kuvio 26. Yhtyneiden Paperitehtaiden velkojen osuus liikevaihdosta , prosenttia Kuvio 27. Yhtyneiden Paperitehtaiden ilmoitettu liikevoitto ja käyttötulos (def milj. mk) Kuvio 28. Yhtyneiden Paperitehtaiden ilmoitettu liikevoitto ja nettotulos (def milj. mk)

9 Kuvio 29. Yhtyneiden Paperitehtaiden sijoitetun pääoman tuotto , prosenttia Kuvio 30. Yhtyneiden Paperitehtaiden 1900-luku...88 Kuvio 31. Metsäliitto-konsernin liikevaihto , 1995 miljoonina markkoina Kuvio 32. Metsäliitto-konsernin nettotulos , 1995 miljoonina markkoina Kuvio 33. Metsäliitto-konsernin investoinnit , 1995 markkoina ja investointien suhde liikevaihtoon Kuvio 34. Metsäliitto-konsernin keskeiset strategiavalinnat Kuvio 35. Suomalaisen metsäteollisuuden kokonaiskehityksen hahmottelua Kuvio 36. Sahatun puutavaran, sellun ja paperin viennin arvo (def milj. mk) Kuvio 37. Sellun (valkaisematon sulfiitti, mk/tonni) ja paperin (mf-rulla, fob) hintakehitys (def mk) Kuvio 38. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton liikevaihdon kehitys (def milj. mk., log.) Kuvio 39. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton yhteenlaskettujen investointien osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta , prosenttia Kuvio 40. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton sijoitetun pääoman tuotto , prosenttia Kuvio 41. Metsäteollisuusyhtiöiden pääoman kiertonopeus (koko pääoma/liikevaihto) Kuvio 42. Työvoiman tehokkuus: liikevaihdon ja työvoiman määrän suhde (liikevaihto def milj. mk./henkilöstön määrä) Kuvio 43. Esimerkkiyhtiöiden suhde kansainvälistymiseen Kuvio 44. Esimerkkiyhtiöiden yhteistyö kilpailijoiden kanssa Kuvio 45. Esimerkkiyhtiöiden pelin kohteet tuotantoketjussa Kuvio 46. Esimerkkiyhtiöiden pelikenttä ja pelin luonne Kuvio 47. Esimerkkiyhtiöiden siirtotyypit ja tapa kohdata kilpailu Kuvio 48. Esimerkkiyhtiöiden kasvun lähteet Kuvio 49. Esimerkkiyhtiöiden investoinnit tuotantokoneistoon Kuvio 50. Esimerkkiyhtiöiden monialaistuminen Taulukot Taulukko 1. Tutkimuksen eteneminen, tutkimusstrategiat ja päälähteet...22 Taulukko 2. Kymiyhtiön metsien omistus Taulukko 3. Eri paperilaatujen osuus Kymiyhtiön tuotannosta , prosenttia Taulukko 4. Kymiyhtiön keskeisimmät tuotantolaitokset/yhteisyritykset ulkomailla...40 Taulukko 5. Kymiyhtiön osakkeenomistajien lukumäärä eräinä vuosina. 46 Taulukko 6. Kymiyhtiön pelin kohteet , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...50 Taulukko 7. Kymiyhtiön pelikenttä ja pelin luonne , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)

10 Taulukko 8. Kymiyhtiön siirtotyypit , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...51 Taulukko 9. Enso-Gutzeitin tuotantorakenne , prosenttia liikevaihdosta...57 Taulukko 10. Enso-Gutzeitin pelin kohteet, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 11. Enso-Gutzeitin pelikenttä ja pelin luonne, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...64 Taulukko 12. Enso-Gutzeitin siirtotyypit, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 13. Yhtyneiden Paperitehtaiden historialliset strategialinjaukset Taulukko 14. Yhtyneiden Paperitehtaiden pelin kohteet , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 15. Yhtyneiden Paperitehtaiden pelikenttä ja pelin luonne , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 16. Yhtyneiden Paperitehtaiden siirtotyypit , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 17. Metsäliitto-konsernin pelin kohteet, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 18. Metsäliitto-konsernin pelikenttä ja pelin luonne, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 19. Metsäliitto-konsernin siirtotyypit, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 20. Pelin kohteet ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 21. Pelikenttä ja pelin luonne ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 22. Siirtotyypit ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 23. Pelin kohteet toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 24. Pelikenttä ja pelin luonne toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 25. Siirtotyypit toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 26. Pelin kohteet kolmannella kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 27. Pelikenttä ja pelin luonne kolmannella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 28. Siirtotyypit kolmannella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 29. Pelin kohteet neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 30. Pelikenttä ja pelin luonne neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)

11 Taulukko 31. Siirtotyypit neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 32. Yhtiöittäisen yhteenlasketun liikevaihdon jakaantuminen eri vuosikymmenille (prosenttia) Taulukko 33. Yhtiöiden osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta (prosenttia) Taulukko 34. Yhtiöittäisten yhteenlaskettujen investointien jakautuminen eri vuosikymmenille (prosenttia) Taulukko 35. Yhtiöiden osuus yhteenlasketuista investoinneista (prosenttia) Taulukko 36. Yhtiöittäisen yhteenlasketun nettotuloksen jakautuminen eri vuosikymmenille (prosenttia) Taulukko 37. Yhtiöiden osuus yhteenlasketusta nettotuloksesta (prosenttia) Taulukko 38. Pääoman kiertonopeus kuukausina Taulukko 39. Pelin kohteiden muutos tuotantoketjussa, prosenttiosuus neljän yhtiön yhteenlasketuista strategisista siirroista kullakin kaudella Taulukko 40. Yhtiöiden historialliset strategialinjaukset tuotantoketjussa, prosenttiosuudet kaikista siirroista (kaikki kaudet yhteensä) Taulukko 41. Siirrot suhteessa pelikenttään: yhtiöiden (sfäärien) sisäisten ja välisten siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia Taulukko 42. Pelin luonne: haastavien ja rauhanomaisten siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia Taulukko 43. Pelikenttä ja pelin luonne: osuudet yhtiöiden yhteenlasketuista strategisista siirroista, prosenttia Taulukko 44. Pelikenttä ja pelin luonne: yhtiöittäiset osuudet strategisista siirroista koko tutkimusjaksolla, prosenttia Taulukko 45. Siirtotyypit: Avaavien ja päättävien siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia Taulukko 46. Tapa kohdata kilpailu: yrityskauppojen, yritysten yhdistämisten ja yhteistyön osuus kaikista siiroista, prosenttia Taulukko 47. Siirtotyypit: osuudet yhtiöiden yhteenlasketuista strategisista siirroista tutkimusjaksolla, prosenttia Taulukko 48. Siirtotyypit: yhtiöittäiset osuudet strategisista siirroista koko tutkimusjaksolla, prosenttia

12 I JOHDANTO 11

13 Historiallis-strateginen lähestymistapa suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymiseen Juha Näsi Prologi Prinsessa Puusunen, suomalaisen metsäteollisuuden perusneito, oli vaipunut prinsessan uneen vuonna Hän oli opetellut suomalaisten metsäteollisuusyritysten listan. Sen hän muisti unissaankin. Listahan oli seuraavanlainen: Ahlström Enso-Gutzeit Kajaani Kaukas Kemi Kymi-Strömberg Kyro Metsäliitto Myllykoski Nokia Oulu Rauma-Repola Rosenlew Schauman Serlachius Sunila Tampella Tervakoski Veitsiluoto Yhtyneet Paperitehtaat Nyt Puusunen heräsi, viidentoista vuoden jälkeen. Ensi töikseen rupesi lukemaan ja ynnäämään metsäsektoriyritystemme määriä ja rakenteita. Prinsessa huomaa, on olemassa kuusi edes periaatteessa suomalaista paperi- ja selluyhtiötä nimittäin UPM- Kymmene, Stora Enso, Metsäliitto Yhtymä, A. Ahlström Osakeyhtiö, Myllykoski Oyj, ja on siellä pieni Stromsdalkin. Tarkoittaneeko tämä siis sitä, että ikuiseksi ajateltu sfääriomistajuus Suomessa olisi murtunut. Voisivatko keskeiset kilpailijat UPM ja Kymmene olla yhtä? Viittaako tämä muka siihen, että suomalainen ja ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö saattaisivat olla yhtä ja samaa firmaa? Merkitsisikö tämä edelleen sitä, että kaikki muut noteerattavan koon metsäyrityksemme olisivat kadonneet tai tulleet isompiinsa sulautetuiksi? Ei voi olla niin, että näillä metsäjäteillä olisi jotakin merkittävää tekemistä amerikkalaisten metsäyhtiöiden kanssa? Prinsessan päässä alkaa kohista. Selviää, että vuosituhannen vaihteessa ulkomaisen omistuksen osuus suomalaisissa metsäyhtiöissä oli keskimäärin jo yli puolet. Ja että blokkiperusteinen corporate governance oli katoamassa. Ynnä että Metsäliitto Yhtymä ja Myllykoski Oyj operoivat tiukassa allianssissa. Prinsessan taju pätkii. Hän saa tietää, että Länsi- Euroopan paperin ja kartongin tuottajien pelikentässä Suomeen tuli kolmoisvoitto, ja maailmassakin keskeinen kolmikkomme sijoittuu kymmenen sakkiin. Ja että Euroopan neljästä koko metsäteollisuuden megayhtiöstä kolme oli suomalaisia ja maailmanlistallakin kaksi tulee kymmenen suurimman joukossa. Tämä on yksinkertaisesti liikaa. Se ei voi olla totta, mutta kai se kumminkin on. Muutos on liian suuri, Prinsessa Puusunen, suomalaisen metsäteollisuuden perusneito, vaipuu tiedottomuuteen toivottavasti vain uneen. 13

14 KANSAINVÄLISET SUHDANTEET Alan suhdanneherkkyys Poliittiset ja taloudelliset muutokset Kilpailuympäristö TOIMIALA Alueellisesti vahvat toimijat Kypsä toimiala (kallis entry & exit) Massatuotanto Kansainvälinen kilpailu YRITYKSET FORMAALIT SÄÄNNÖT Valtioiden säätelymekanismit Metsäklusterin erikoisasema suomalaisessa talouspolitiikassa INSTITUTIONAALINEN ympäristö EPÄFORMAALIT SÄÄNNÖT Toimialan yritysten monipuolinen yhteistyö Sfäärit Kuvio 1. Metsäteollisuuden kokonaiskentän hahmottelua. Lähde: Lamberg & Ojala Suomen metsäteollisuus kansainvälisellä toimintakentällä Suomalaisen metsäteollisuuden keskittymiskehitys voidaan ymmärtää vain laajemmassa toimintaympäristössä. Yritysten toimintaan vaikuttavat sekä lähinnä kotimaahan liittyvät institutionaaliset tekijät, kuin myös koko toimialan kannalta oleelliset kansainväliseen kilpailuympäristöön liittyvät muuttujat. (Kuvio 1) Institutionaalisesta ympäristöstä voi erottaa sekä formaalit, lähinnä valtion toimintaan liittyvät säännöt että epäformaalit säännöt, joista tärkeimpänä voidaan pitää metsäyhtiöiden monipuolista yhteistyötä kotimaassa. Kilpailuympäristössä puolestaan keskeisiä muuttujia ovat toimialaan liittyvät tekijät sekä kansainvälinen markkinatilanne, sillä Suomen metsäteollisuus on aina ollut vientiorientoitunutta. Esimerkiksi paperiteollisuuden tuotannosta runsas 90 prosenttia viedään ulkomaille. Tämän vuoksi metsäteollisuus on perinteisesti ollut sidoksissa kansainvälisiin suhdannevaihteluihin. 1 Päämarkkina-alueiden talouskasvu (Länsi-Eurooppa) on keskeinen syy etenkin suomalaisen paperiteollisuuden kasvuun 1900-luvulla. 2 Kansainvälisen talouden ja politiikan muutokset ovat ajoittain aiheuttaneet jyrkkiäkin muutoksia suomalaisten metsäyhtiöiden toimintaympäristössä. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Venäjän vallankumouksen aiheuttama paperimarkkinoiden uudelleenorientoituminen länteen, toisen maailmansodan aiheuttama shokki, Korean sodan noususuhdanne, öljykriisi ja Euroopan integraatiopolitiikan aiheuttamat vaikutukset suomalaiselle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus suomalaisessa yhteiskunnassa Historiallisesti tarkastellen Suomen valtio on toiminut monin merkittävin tavoin metsäteollisuuden toimintaedellytysten rakentajana, turvaajana ja 14

15 helpottajana, ja näin pyrkinyt luomaan ja parantamaan edellytyksiä avaintoimialan menestykselle kilpailluilla maailmanmarkkinoilla. Laajemmin tarkasteluna suomalaisen metsäteollisuuden ja yhteiskunnan välillä pitkään vallinnut yhteiskuntasopimus hakee vertaistaan, sillä niin läheinen ja monitahoinen tuo kytkösten verkko tahojen välillä on ollut. Keskeisimpinä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvaavina kytköksinä sen ja valtion välillä voidaan nostaa esiin valtion harjoittama devalvaatiopolitiikka, energiapolitiikka ja julkisen vallan ohjaama koulutus- ja tutkimuspolitiikka jotka kaikki osaltaan ovat olleet tukemassa metsäteollisuuden kehitystä ja asemaa suomalaisen yhteiskunnan merkittävänä tukipilarina, jopa yksipuolistumiseen asti. Edellä mainittuja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvaavia tekijöitä voidaan tarkastella luonteeltaan valtion kannalta formaaleiksi keinoiksi edistää avaintoimialan hyvinvointia. Edellisten lisäksi voidaan edelleen nostaa esiin poliittisen järjestelmän takaama tuki erilaisille epäformaaleille yhteiskunnassa vallinneille järjestelmille ja järjestelyille, joilla oli oma merkittävä osansa metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa. Näistä voidaan mainita erityisesti yksityismetsänomistajien vahva kytkös etujärjestönsä välityksellä poliittiseen järjestelmään ja siitä seurannut erityisasema. Myös kansainvälisesti varsin salliva poliittinen ilmapiiri erilaisille yhteistyöjärjestelyille niin metsäteollisuuden piirissä, kuin metsänomistajien piirissä oli omiaan mahdollistamaan metsäteollisuuden ja metsänomistajien välisen suhteen institutionaalistumisen siinä määrin ettei tahoillaan osto- ja myyntikartellit muodostaneiden osapuolten välistä suhdetta tai sen oikeutusta erityisesti miltään taholta kyseenalaistettu. Haaste ja muutospaine pitkään vallinneelle yhteiskuntasopimukselle ja vakiintuneille järjestelyille ilmeni oikeastaan vasta suomalaisen järjestelmän ulkopuolisen voiman, Euroopan Unionin muodossa. Euroopan integraatiokehityksen myötä varsin suurelta osalta vakiintunutta järjestelyä ja siihen asti vallinnutta yhteiskuntasopimusta metsäteollisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan välillä murentui pohja ja niin suomalainen metsäteollisuus, kuin suomalainen yhteiskuntakin olivat uuden tilanteen edessä. Tälle uudelle tilanteelle leimallista oli kotimaisen sääntelyn ja tukitoimien mahdollisuuksien merkittävä kaventuminen ja osittainen alisteisuus ylikansalliselle päätöksenteolle. Toimialan kehityspiirteitä Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto ja tuottavuus ovat kasvaneet voimakkaasti koko 1900-luvun ajan. Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä kansainvälisessä kilpailussa ovat olleet kansainvälisten markkinoiden kasvu, hyvät raaka-ainevarat, kehittynyt tuotantokoneisto, ja koko metsäklusterin keskeinen asema kansallisessa talouspolitiikassa 3. Metsäteollisuudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tunnusomaisia piirteitä ovat massatuotanto ja siihen liittyen verrattain vähäinen erikoistuminen. Suomessa metsäteollisuuden painotus on siirtynyt voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeisellä ajanjaksolla mekaanisesta metsäteollisuudesta kemialliseen metsäteollisuuteen. Kansainvälisesti kilpaillut markkinat ovat edelleen metsäteollisuudelle tyypillinen piirre. Vaikka metsäteollisuuden markkinat ja sitä myötä myös kansainväliset kilpailuasetelmatkin ovat globaalit, toimialan yritykset eivät sitä pääsääntöisesti vielä toistaiseksi ole. Kilpailua maailmanmarkkinoilla käydään alueellisesti vahvojen toimijoiden välillä jotka kukin ovat vahvimmin linnoittautuneet kotialueilleen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Vielä toistaiseksi vallitseva tilanne on kuitenkin varsin nopeasti muuttumassa yhä suurempien toimijoiden välisten yrityskauppojen ja fuusioiden seurauksena. Suomalainen metsäsektori nousee kirjoittavan kiinnostuksen kohteeksi Niin, metsäsektori on muovautumassa yhä harvempien toimijoiden temmellyskentäksi. Nämä toimijat ovat suuria, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne operoivat globalisoituvalla pelikentällä, jossa taloudelliset, poliittiset ja kulttuurilliset eri- 15

16 laisuudet kohtaavat, asettuvat päällekkäin, törmäävätkin. Ne myös sisäisesti kansainvälistyvät; omistukseltaan, toimipaikoiltaan ja henkilöstöltään. Ne joutuvat irtautumaan perinteiseltä kansallisen identiteetin perustaltaan, pois Mäntän tai Kaipolan maalaismaisemasta. Ne joutuvat hyväksymään ja palvelemaan ammattiomistajuutta, joka yhä enemmän on ulkomaista juurta. Ne ovat omaksuneet uuden organisaatiotermin corporate governance, ne tasapainoilevat jatkossa loppumattomasti puun ja kuoren eli shareholder value managementin ja stakeholder managementin välillä. Ne nojaavat entistä tehokkaampaan teknologiaan ja tuotantoprosessiin. Yritykset myös alistuvat niin kuin kaikki muukin perinteinen teollisuus informaatioyhteiskunnan käskyihin, samat firmat ovat pakotettuja seuraamaan paitsi kilpailijoiden ja asiakkaiden, myös asiakkaiden asiakkaiden, ja asiakkaiden asiakkaiden asiakkaiden supermuutoksia sekä vaikkapa entistä ovelampien ja yhä tietoisemmin suunnittelevien aktivistiliikkeiden siirtoja. Juuri niin, monikerroksinen ja monitahoinen megamuutos on tosiasia. Aika välillä on ollut suuren murroksen ajallinen periodi, erityisesti jos ajatellaan kehitystä Suomen näkökulmasta muuallahan merkit olivat ilmassa jo aiemminkin. On aika merkillistä, että metsäsektorin liiketaloudellinen kirjoittelu on ollut vähäistä, milteipä olematonta. Vasta 1990-luku toi mukanaan metsäareenan kartoitusta liiketaloustieteilijöiden keskustelupiirissä. Tällainen innostumattomuus ei ole ollut minkäänlaisessa suhteessa ilmiön taloudelliseen ja inhimilliseen merkitykseen maassamme. Onneksi asiat nyt, kun kuvattu megamuutos on tosiasia, ovat ripeästi paranemassa kirjoittamisen puolella. Kiinnostus on kasvanut ja myös yliopistollinen liiketaloustutkimus on astunut kuvaan. Jos ajatellaan yritysstrategisen perspektiivin näkökulmaa, meiltä löytyy sekä toimialaa että useita erityistasoa koskevia peruskuvauksia 4. Sosiologiaa ja hallinnon teoriaa suomalaiseen metsäsektoriin on kuluneen vuosikymmenen ajan yhdistellyt Helsingin kauppakorkeakoulun professorikolmikko. 5 Liikkeenjohtoperspektiiviä ovat edellä mainittujen senioriprofessorien lisäksi ja kanssa tuoneet myös nuoremman tutkijapolven edustajat. 6 Myös tässä teoksessa mukana olevat tukijat ovat uhranneet melkoisen tutkijapanoksen metsäteollisuuden strategia-alueelle. 7 Minkälaisia tietovarastoja ja kehyksiä meillä näiden tarkastelujen perusteella siis jo on hallussamme? Ensinnäkin meillä alkaa olla käsitys metsäsektoristamme sekä toimialan kannalta että laajemmin, ns. klusterikartan kautta. Rakennettujen viitekehysten kautta ovat tulleet selviksi yhtäältä alan avaintoimijat että toisaalta ne aivan ilmeiset menestystekijät, joiden kautta Suomi edustaa metsäalan maailmanmahtia. Toiseksi meillä näyttää olevan hyvää ymmärrystä metsäalasta ja sen yrityksistä kansallisvaltion vs. laajempien, lähinnä maanosien, unionien ja maailman osina ja edelleen niissä elävien liiketoimintasysteemien elementtinä. Metsäala on näin selkeytynyt kansainvälisenä, kansallisena ja paikallisena yritystoimintana. Ja kolmanneksi metsäsektorin kehityskulku on alkanut täsmentyä historiallis-strategisina polkuina. Mitenkä paristakymmenestä tuli muutama siitä kehkeytymisestä on saatavissa tänään kohtuullinen yleiskuva. Tämän tutkimuksen tarkoitus Tänään meillä siis on olemassa suomalaisen metsäteollisuuden piirissä kolme suurta, nimenomaisesti metsäfirmaa, ja sitten Ahlström. Näistä Ahlström siis Oy on edelleen monialainen perheyhtiö. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso on amerikkalaistumassa Consolidated Papers -kompleksin kautta. Metsäliitto Yhtymä on liittoutunut Myllykoski Oyj:n kanssa. Ja UPM-Kymmene on strategisessa laajentumiskamppailussa edennyt kohden Pohjois-Amerikkaa. 16

17 Tämä tutkimus keskittyy kolmeen puhtaammin vain metsäteollisuuden jättiin ja joutuu jättämään näin Ahlström Oy:n (jonka strateginen toiminnan juoni kyllä on mielenkiintoinen) tarkastelusta pois. Myllykoski esiintyy kertomuksessa ensin osana Yhtyneitä Paperitehtaita ja loppuvaiheessa osana Metsäliitto Yhtymän kertomusta. Kolme jättiä on oikeastaan väärin sanottu, sillä kun katsotaan koko analyysimme periodia ja voimatekijöitä, avainyrityksiä onkin neljä. Periodimme on koko kulunut vuosisata ja voimatekijöinä ovat operoineet maamme suurteollisuutta hallinneet valtapiirit eli sfäärit eli blokit. Kullakin näistä valtapiireistä on ollut useita metsäalan yrityksiä jäsenverkossaan. Pikku hiljaa jotkut näistä yrityksistä ovat nousseet muita jäseniä tärkeämmiksi, lippulaivoiksi. Tämä tutkimus on jatkoa raportille Metsäteollisuuden megamuutos. Pelinäkökulmainen analyysi suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymisprosesseista vuosina Tuossa tutkielmassa hahmotettiin Suomen metsäteollisuuden yritysten kehitystä mainittuina vuosina erityisesti valtapiirien ns. lippulaivayritysten kehityksen avulla. Asian selventämiseksi kannattaa kääntää esiin luettelo tämän artikkelin alkusivuilta. Luettelossa on Suomen mittakaavassa niin suuria kuin pienempiäkin yhtiöitä. Siitä löydetään sekä puhtaita metsäyhtiöitä että metsäalallakin olevia monialayhtiöitä. Nämä ovat olleet ns. lippulaivayrityksiä eli firmoja, jotka historian saatossa ovat osoittautuneet omalle sfäärilleen muita tärkeämmiksi. Metsäpuolensa osalta luettelo painottuu enemmän kemiallisen kuin mekaanisen teollisuuden osalle. Niin mainitussa kuten tässäkin raportissa kehittymisen tarkastelu keskittyy luettelossa kursivoitujen yritysten tapahtumiin. Raportin edetessä tullaan toki pian huomaamaan, että neljän lippulaivayrityksenkertomus liittyy myös kaikkien muiden yritysten kohtaloihin. Siitä on näiden valtapiirien käymä kamppailu pitänyt huolen. Lähdemme esityksessämme siis jälleen siitä, että Suomessa metsäteollisuuden suuryritykset ovat kuuluneet johonkin finanssiryhmään eli valtapiiriin (sfääriin, liiketoimintablokkiin). Tällaisissa piireissä yritykset ovat ryhmittyneet blokissa keskeistä valtaa käyttävien keskeisten omistajaryhmien ja/tai rahoittajapankkien tai etupiirien ympärille. Alussa esitettyjen valtapiirien määrittelyjen ja rajankäynnin suhteen esiintyy hienoista variointia. Esimerkiksi Virta 9 erottaa valtionyhtiöt, SYP- Teva-ryhmän, Pellervolaiset, KOP-Pohjola-ryhmän, Punapääoman ja Säästöpankkiryhmän. Business Finland -kirjanen (1990) ja Lantto (1990) puolestaan jakavat valtapiirit seuraavasti: valtionyhtiöt, KOP-Pohjola-piiri, SYP:n sfääri, Agrikapitaalisfääri, Työväenyhtiöt ja Ehrnrooth-dynastia luvun laman ja rahoittajakentässä kypsyneiden mullistusten jälkeen valtapiirikenttä on romahtanut. Luhistumisten ja sulautumisten jälkeen blokkeja ei oikeastaan ole entisessä merkityksessä jäljellä. Kansainvälistynyt ammattiomistajuus, avainyritysten monikansallistuminen sekä valtionyhtiöiden privatisoitumiskehitys ovat eräitä sen alakehitysuomia. Valtapiireistä ensimmäisinä luhistuivat punapääoman ja säästöpankkiryhmän sfäärit. Nämä kaksi valtapiiriä hajosivat ryhmän ytimenä olleiden rahoittajapankkien romahduksen myötä. Punapääoman valtapiirillä ei varsinaista metsäteollisuuslippulaivaa ollutkaan. Sen vaikutusvalta metsäteollisuudessa oli rajallista, sillä sfäärin merkittävin metsäteollisuusomistus rajoittui noin 5 prosentin omistukseen pienessä Stromsdalissa. Sen sijaan säästöpankkiryhmällä oli blokissaan selkeämpi metsäteollisuuslippulaiva Tampella Oy. Se tosin oli ajan hengen mukaan enemmänkin monialayritys kuin selkeä metsäteollisuusyritys. Säästöpankkiryhmän omistus Tampellasta oli SKOP:in kautta hieman yli 50 %. 10 Valtapiirin romahduksen myötä Tampella ajautui Suomen Pankin haltuun. Ensimmäisenä tämän tutkimuksen kohdeblokkina mainittakoon valtionyhtiöiden sfääri. Kautta vuosikymmenten valtio on siis ollut erään merkittävimmän liiketoimintablokkimme ydin. Edellä luetellut lähteet pitävät valtapiiriä noin 15 yrityksen koalitiona, jonka pankkipuolen edustajana oli Postipankki. Metsäyhtiöistämme valtapiiriin kuuluivat Enso- Gutzeit Oy sekä Veitsiluoto Oy. Näistä ensin mainitusta muovautui lopulta ehdoton lip- 17

18 pulaiva ja se onkin yksi neljästä raporttimme avainkohteesta. SYP:n blokin juuret juontuvat yli sadan vuoden taakse ja kautta vuosikymmenten leiriä on pidetty suomenruotsalaisen pääoman tyyssijana. Tähän finanssiryhmään laskettiin kuuluvaksi noin 15 avainyritystä kun mukaan otettiin Ehrnrooth-alaryhmän yritykset. Metsäyhtiönä valtapiirissä ykkössijaa piti lopulta Kymmene-nimellä operoinut yritys. KOP-Pohjola-sfääri toimi läpi vuosikymmenten edellisen ankarana kilpailijana sekä suomalaisuutta ja sinivalkoista pääomaa alleviivanneena ryhmittymänä. Vakuutusyhtiön rooli tässä ryhmittymässä oli painava. Valtapiirin ykköseksi metsäsektorilla osoittautui lopulta Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Blokin sisällä toimi paljon muutakin metsäteollisuutta, joista Yhtyneiden Paperitehtaiden lisäksi on syytä nostaa esiin Rauma-Repola. KOP-Pohjola-sfäärin ytimen muodosti noin kymmenen yhtiön ryhmä. Pellervolainen, agrikapitaalin leiri oli täysin oma lukunsa, mitä tulee siihen kuuluneeksi laskettaviin yrityksiin. Virta (1989) nimittäin luettelee yli kuusikymmentä sfäärin piiriin laskettavissa ollutta yritystä, joista valtaosa oli osuustoiminnallisia. Useimmat niistä olivat tavalla tai toisella maataloustuotannon jalostamiseen tai vähittäiskauppaan liittyviä yrityksiä. Yritysten lisäksi leirin taustalta löytyy isäntien ääni eli kymmenet tuhannet metsänomistajat ja myös niiden etujen ajajat kuten MTK ja Keskustapuoluekin. Metsäliitto oli tämän valtapiirin lippulaiva. Ehrnroothin suku on nähty niin merkittävän yrityselämämme omistajana, että sen omistuspiiriä on jopa pidetty yhtenä liiketoimintablokkina. 11 Ehkä relevantimpi tulkinta on se, että dynastia oli, ellei nyt SYP:n alaleiri, niin ainakin tukevasti kihloissa yhdyspankkiblokin kanssa. Näin voitaneen todeta ainakin vuosin Kymi-Strömberg/Kaukas-yhdistelyn jälkeen. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on hahmottaa mainitun neljän lippulaivayrityksen strateginen polku pääosin Suomen itsenäisyyden ajalta. Nämä polut ovat muodostuneet sarjasta strategisia siirtoja: toteutuneita / toteutettuja resurssien uudelleenallokointeja, vastauksia kilpailijoiden siirtoihin, uuden tuotannon aloituksia eli sanalla sanoen yritysten manööverejä, jotka voidaan lukea vastauksina suuriin kysymyksiin yritysten suunnasta. Keskeinen tutkimuskysymys on ensinnäkin, miten neljä keskeistä toimijaa ovat asemoituneet suhteessa toisiinsa ja laajemmin koko toimialaan. Lähtökohtana voidaan pitää, että kaikki ovat olleet jollain tavalla erilaisia. Toinen tärkeä kysymys onkin, miksi suomalaisten lippulaivayritysten polut ovat muotoutuneet siten kuin ovat? Tutkimuksen toissijainen tavoite on luoda pohja metsäsektorin kansainvälisille vertailuille. Neljän suomalaisen toimijan strategisten polkujen ja taloudellisen aseman analyysi perustuu laajaan kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen materiaaliin. Tämän materiaali toimii runkotietokantana nyt käsillä olevan raportin jatkohankkeissa, ja tarjoaa siten metodologisen mallin systemaattisille vertailuille. Strategisen pelin metafora Liiketoimintablokkien ja niiden metsäyhtiöiden lisäksi tarkasteluumme tarvitaan toiminnallinen viitekehys, joka mahdollistaisi historiallista tulkintaa. Viitekehyksen ytimenä tutkimuksessa tulee toimimaan strategisen pelin metafora tai idea. Strategian käsitteen määrittely on suosittu väittelykohde. Strategia voidaan nähdä vaikkapa suunnitelmana, metkuna, asemana, reviirinä, toimintamallina taikka perspektiivinä. 12 Tässä raportissa tuohon keskusteluun ei puututa, vaan strategia otetaan annettuna käsitteenä: strategia on yrityksen toiminnan juoni, sen tapahtumisen punainen lanka. 13 Tällaiseksikin määriteltynä käsite antaa tulkinnalle runsaasti sijaa, mitä tulee esimerkiksi strategian tekemisen olemukseen. 14 Strategiointi voidaan nähdä liikkeenjohtoprosessina, siis suunnitelmallisena ja portaittaisena, organisaation vertikaalisesti läpikäyvänä ja valvonnan pohjaksi dokumen- 18

19 toituvana prosessina. Tämä on perinteinen ja tämänkin päivän käytännölle tyypillinen tapa. Vaikka tutkimuksen kohteena olevissa metsäyhtiöissä epäilemättä on harjoitettu ja harjoitetaan runsaasti tällaista strategiointia, asiaa ei tarkastella raportissa tästä näkökulmasta. Toinen yleinen tapa on tarkastella strategiointia pehmeämmin, strategisen johtajuuden kautta. Silloin tarkastellaan avainhahmoja ja heidän tekemisiään. Juuri tämä johtajuuden keskellä elävät niin johtajat kuin johdettavatkin arkipäivänsä keskellä. Johtajuus elää ja hengittää mukanaolevien kokemuksissa. Mutta myös yrityshistoriikit, muistelmat ja ennen kaikkea talouselämän aikakaus- ja sanomalehtien raportit kuvaavat strategista johtajuutta käytännöstä käsin myös muille kuin asianosaisille sellaisena tai lähes sellaisena kuin se tuossa arkitodellisuudessa esittäytyy. Strategiateorian sisällä johtajuuden alue viittaa leadership -käsitteen vastineisiin: ihmisten johtamiseen, henkilöjohtamiseen ja edelleen yrityskulttuuriin. On selvää, että tässä tutkimuksessa johtajuusnäkökulma on tärkeä. Kolmas ja tällä tutkimukselle omin perspektiivi on strategisen tapahtumisen eli todellisuuden tarkastelu. Tämä tapahtuminen tai todellisuus saa hahmonsa ja sisältönsä kehkeytymisen kautta, voimien ja vastavoimien puristuksessa. Keskeistä osaa kehkeytymisessä näyttelee strategiakäsitteemme tärkein alakäsite, toiminta. Ihmisten toiminta viittaa aikomukselliseen tekemiseen, sellaiseen aikaansaamiseen, jolla on unelma, tarkoitus, päämäärä, tavoite, aikomus tai idea. Ihmiset tässä raportissa lähinnä blokkien ja yritysten avainhahmot käsittävät tilanteita niin kuin käsittävät, heillä on myös enemmän tai vähemmän selkeitä tavoitteita ja keinoja ja edelleen he ajan kanssa ja uuden tilanteen myötä muovaavat näitä tavoitteitaan ja keinojaan. Keinojen avulla ihmiset ajattelevat lähtökohdistaan käsin olevan mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita. Joskus niin kartoitus, tavoitteet kuin keinotkin ovat hyvin suunniteltuja, toisinaan kaikki tapahtuminen nojautuu ei-tietoisiin, intuitiivisiin päämääriin ja keinoihin. Toiminnan ideamme on siten liitoksissa klassiseen praktisen syllogismin ideaan, teleologiseen selittämiseen ja usein toistettuun kahtiajakoon: luontoa selitämme, ihmistä ymmärrämme. 15 Kehkeytymisen ja toiminnan tarkastelu tutkimuksessa tulee tapahtumaan erityisten silmälasien läpi. Silmälaseina operoi pelimetafora: huomion keskiössä on strateginen peli. 16 Se on siirtojen avulla metsäsektorin areenalla tapahtuvaa kamppailua. Peliareena voisi tietysti olla koko maailma. Tässä raportissa rajaudumme kuitenkin Suomen sisäiseen kamppailuun. Pelin kohteena voivat olla niin raaka-ainevarat, puolivalmistekompleksit, tuotepaletit kuin lopputuotteita työstävät yksikötkin. Kohteena voivat edelleen olla sekä jo olemassa olevat että perustettavatkin yksiköt, tehtaat tai yritykset. Peliareenalla edetään pyrkimällä siirtoihin ja toteuttamalla siirtoja. Siirtoja viljelevät yritykset ja valtapiirit tai oikeammin ne ihmiset, joille on annettu valta edustaa näitä yksiköitä tai ryhmittymiä strategisilla peliareenoilla. Kuten edellä on jo selvinnyt, tutkimuksen toiminta- ja ihmiskäsitteet viestittävät muutamia tärkeitä propositioita. Muutokset eivät ole sattumaa. Tapahtuminen ei myöskään kypsy kausaalisesti, eikä siten liioin edusta luonnonlakia. Kehkeytyminen voimat ja vastavoimat toiminnan kautta on ihmisten muovaamaa ja aikaansaamaa. Pelin säännöt puolestaan ovat laveat: toimintaa säätelee se, mitä laki ja hyvä tapa sanovat. Toisaalta ne ovat joustavia: Kamppailua reguloi se, minkä toimialan sisäinen tapa ja toimintakulttuuri ovat aikojen saatossa säätäneet hyväksyttäväksi ja asianmukaiseksi käyttäytymiseksi. Joustavuutta kyllä on näkynyt siinä, että metsäsektorin sisäiset säännöt ovat prosessin kuluessa väljentyneet. Monet sellaisetkin siirrot, joita ennen pidettiin sopimattomina tai ainakin epäkohteliaina, kuuluvat tänään siirtorepertuaarin arkipäivään. Ensimmäinen tarkastelukehyksemme yksinkertaisesti jäsentää tuotantoketjun (laajassa mielessä) vaiheisiin, kuten kuvio 2 osoittaa. Tarkastelukehys käsittää raaka-aineen, puolivalmisteet, lopputuotteet ja niiden myynnin ja markkinoinnin mahdollisina pelin kohteina. 19

20 Raaka-aineet Puolivalmisteet PELIN KOHTEET Lopputuotteet Myynti & markkinointi Puun hankinta Sellu, sahatavara, jne. Paperi, kartonki, vaneri, jne. Myyntiyhdistykset Tuotantoketju Kuvio 2. Pelin kohteet Toisen kehyksemme jäsentely tapahtuu ensinnäkin sen mukaan tapahtuuko peliaktiviteetti valtapiirin sisäisenä siirtelynä, vai onko pelisiirrossa kyse valtapiirien välisestä tapahtumasta. Toisaalta pelitapahtumia jäsennetään sen mukaan millainen on peliepisodin luonne. Se voi olla sopusointuista ja rauhanomaista, tai toisaalta peliä voi leimata kireä kamppailullinen ja haastava ilmapiiri. Kun dikotomiat yhdistetään saadaan kuvion 3 esittämä matriisi. Kolmas viitekehys jakaa toisaalta siirtotyypit sen mukaan, ovatko ne avaavia/laajentavia siirtoja vaiko lopettavia/vetäytymissiirtoja. Samalla voidaan analysoida siirtoja sen perusteella, miten ne liittyvät kilpailijoihin kohtaavat kilpailun. Vaihtoehtoina tässä kuviossa ovat yritys- (tai yksikkö) kaupat tai uusien perustaminen, yritysten yhdistäminen sekä yritysten välinen yhteistyö. Tämä kehys on syntynyt artikkelien Näsi 1994 ja 1996 pohjalta. PELIKENTTÄ Sfäärin sisäinen Sfäärien välinen Haastava Sisäinen, kireä Ulkoinen, kireä EPISODIN LUONNE Ystävällinen Sisäinen, rauhanomainen Ulkoinen, rauhanomainen Kuvio 3. Pelikenttä ja pelin luonne 20

21 Avaava/ laajentava siirto Siirtotyyppi Päättävä/ vetäytyvä siirto Yrityskaupat Yrityksen/yksikön osto tai perustaminen Yrityksen/yksikön myynti Tapa kohdata kilpailu Yritysten yhdistäminen Fuusio Yrityksen purku Yhteistyö Allianssi Allianssin purku Kuvio 4. Siirtotyypit Käytettäessä samaan aikaan kolmea eri kehystä pyritään niinikään kolmeen päämäärään. Ensinnäkin; usean kehyksen avulla on mahdollista paremmin kuvata miten eläväistä ja rikasta peliaktiviteetti on ollut. Toiseksi, useamman analyysikehyksen käyttö helpottaa pelaajien ja siirtojen vertailua. Ja kolmanneksi, käytettäessä useampaa kehystä samanaikaisesti pitkän ajanjakson kuvaamisessa, ne todennäköisesti paljastavat pelaajien strategian juuri siinä merkityksessä jota tässä etsitään, toiminnan juonena. Poikittaisanalyysi X Y Z W Prosessianalyysi W Z X Y Tutkimusstrategia ja -metodi Kirjan tavoitteet kuvata ja ymmärtää strategian tekemistä ja toteutuneita strategioita sanelee pitkälti valitut metodologiset ratkaisut. Ensinnäkin teos sijoittuu tutkimusparadigmojen näkökulmasta tulkitsevan ja positivistisen tutkimuksen välimaastoon. Se on tulkitseva ymmärrykseen liittyviltä osiltaan, mutta positivistinen strategioiden kuvaamisessa, ja niiden sitomisessa yhtiöiden taloudelliseen asemaan. 17 Kuvio 5. Poikittais- ja prosessianalyysin eteneminen ajallisesta näkökulmasta. Lähde: mukailtu Mohr Tekotavaltaan tutkimus kuuluu prosessi- eli pitkittäistutkimuksen piiriin. Vastakohtana varianssieli poikittaisanalyysille prosessitutkimuksessa tutkitaan ajallisesti järjestettyjen tapahtumien suhdetta sekä ympäristöönsä että edeltäviin ja seuraaviin tapahtumiin (kuvio 5)

22 Prosessianalyysi on ollut organisaatio- ja strategiatutkimuksen keskeinen lähestymistapa etenkin uusien teorioiden luomisessa aina Chandlerin 1960-luvun tutkimuksista lähtien. 19 Tutkimusstrategioiden osalta prosessianalyysin läpivieminen on vielä selvästi vähemmän systematisoitua kuin perinteisempi poikittaisanalyysi. Yleisin lähestymistapa on ollut narratiivin ja erilaisten grounded theory-tekniikoiden käyttäminen. 20 Henry Mintzbergin klassisessa Steinberg-analyysissa ja myöhemmin Näsin et. al metsäsektoritutkimuksessa on käytetty niin sanottua visualisointimenetelmää eräänlaisena puhtaan narratiivin ja kvantitatiivisten menetelmien väliasteena. 21 Tässä tutkimuksessa käytetään useita päällekkäisiä menetelmiä neljän suuryhtiön strategisista siirroista koostuvan tapahtumadatan analysoinnissa (taulukko 1). Keskeinen lähtökohta on kuitenkin kuvailevien kvantitatiivisten ja kvantifiointimenetelmien yhteiskäyttö puhtaan narratiivin tukena. 22 Tässä nyt käsillä oleva teos eroaa selvästi aiemmista metsäsektoria käsittelevistä strategia-analyyseista. Valittujen menetelmien tarkemmat kuvaukset löytyvät prosessianalyysia käsittelevästä kirjallisuudesta. 23 Yhtiöiden taloudellista asemaa analysoidaan kuvaamalla keskeisten taloudellisten tunnuslukujen muutosta sekä suhteessa strategiseen asemaan että kotimaisiin kilpailijoihin. Taloudellisten tunnuslukujen mukaanottaminen sekä sitoo strategisen analyysin taloudellisiin realiteetteihin että täydentää investointien osalta kuvaa strategisen johtamisen painopistealueista. 24 Strategia-analyysin ja etenkin strategiaprosessien vertailun kannalta keskeinen lähtökohta on ollut koodata toteutuneet strategiset siirrot aiemmin esiteltyjen pelikäsitteiden avulla. Tämä on mahdollistanut paitsi aiempaa pidemmän tarkasteluvälin myös eksplisiittiset vertailut eri yhtiöiden välillä. Aiemmissa raporteissa ja esimerkiksi Mintzbergin Steinberg tutkimuksessa käytetty visualisointitekniikka olisi näihin tarkoituksiin raskas. 25 Kvantifiointimenetelmä ja tarkasteluvälin pidentäminen sopii erityisen hyvin paperiteollisuuden strategian tekemisen analysointiin investoinnit ovat tunnetusti suuria ja vastaavasti strategiset prosessit hitaita, kymmenien vuosien kehkeytymiä. Nyt käytettävien metodien huono puoli on vastaavasti niin sanotun ihmisnäkökulman hukkuminen kvantitatiivisen analyysin varjoon. Tällä kohtaa Taulukko 1. Tutkimuksen eteneminen, tutkimusstrategiat ja päälähteet Tutkimuksen eteneminen Tutkimusstrategia Yrityshistoriat ja alaa käsittelevät tutkimukset Lehdistö Julkinen yhtiöitä käsittelevä materiaali (vuosikertomukset yms.) Arkistossa säilytettävä historiallinen materiaali 1. Taustakertomusten hahmottaminen Narratiivi X X X 2. Tilinpäätösanalyysit Kvantitatiivinen X 3. Pelianalyysi Kvantifiointi X X 4. Vertailu Sekamenetelmät X X X X 22

23 aiempien raporttien yksityiskohtaiset kuvaukset luvun pelitapahtumista täydentävät nyt luotavaa pitkän aikavälin kuvaa. 26 Tutkimuksen päälähteinä on käytetty metsäyhtiöiden toiminnasta kertovaa historiallista materiaalia: vuosikertomuksia, julkista tilastomateriaalia, lehtiartikkeleita sekä runsasta kirjallisuutta, joka pitää sisällään myös keskeiset alasta kirjoitetut yrityshistoriat. Keskeinen vahvuus verrattuna aiempiin tutkimuksiin ja raportteihin on analyysin syventäminen Enso-Gutzeitin ja Kymin arkistoista löytyneellä kirjeenvaihto, tutkimusraportti yms. materiaalilla, joka on entisestään syventänyt kuvaa alan toimintalogiikasta, ja strategiaprosesseista. Kirjan rakenne Tämän teoksen rakenne on neliosainen. Tämän johdantokappaleen jälkeen on vuorossa case-analyysit neljän suuren suomalaisen metsäyhtiön toiminnasta 1900-luvulla. Kunkin yrityksen osalta on kerätty yhtiöiden tärkeimmät strategiset siirrot, joiden pohjalta on analysoitu yhtiöiden toimintaa. Tämän lisäksi case-artikkeleissa pyritään luomaan mahdollisimman tiivis katsaus kunkin yhtiön toimintaan 1900-luvulla, sekä analysoidaan niiden toimintaa muun muassa keskeisimpien taloudellisten muuttujien näkökulmasta. Tarkasteltavat yhtiöt ovat: Kymiyhtiö, Enso-Gutzeit, Yhtyneet-Paperitehtaat ja Metsäliitto. Osiossa kolme vertaillaan kyseisiä neljää yhtiötä; ensin poikkileikkauksena eri aikakausilta ja tämän jälkeen pitkittäisanalyysinä koko 1900-luvun osalta. Viimeisessä osassa esitetään kootusti analyysin tulokset. Teoksen aikaväli käsittää siis koko 1900-luvun. Analyysin helpottamiseksi ajanjakso on jaettu neljään kauteen. Kaudet vaihtelevat hiukan kunkin yrityksen osalta, yhtiöiden sisäisen kehityksen mukaisesti. Ensimmäinen kausi käsittää 1900-luvun alkupuoliskon, toinen kausi ajanjakson luvun lopulta 1960-luvulle, kolmas jakso kattaa ajan 1960-luvulta 1980-luvun puoliväliin ja neljäs kauden 1980-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen. Loppuviitteet 1 Katso esimerkiksi Ahvenainen 1984; Halme Diesen 1998, 65; Rytkönen 2000, Seppälä 2000, Katso esimerkiksi Lammi 1994, Ojainmaa Lilja, Räsänen & Tainio 1991a, 1991b, 1992; Lilja, Räsänen & Tainio Alajoutsijärvi 1996; Alajoutsijärvi & Lilja Katso Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä Näsi, Ranta & Sajasalo Talouselämä 25/ Lantto Business Finland 1990, Lantto Katso Mintzberg 1987; Mintzberg, Ahlstrand, Lampel 1998; Näsi Näsi 1991; Näsi & Aunola Näsi 1991; Näsi 1996a. 15 Katso esimerkiksi von Wright Näsi 1996a, 1996b. 17 Burrell & Morgan Mohr Katso esimerkiksi Chandler 1962; Pettigrew Langley Mintzberg & Waters 1982; Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä Tarkempi kuvaus visualisointimenetelmästä Langley Sekamenetelmistä Lamberg Langley 1999; Mohr Katso myös Lamberg Tarkemmin Lamberg Langley Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

LASSE KURKILAHTI JA TOIVO ÄIJÖ. Selviydy. Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla

LASSE KURKILAHTI JA TOIVO ÄIJÖ. Selviydy. Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla LASSE KURKILAHTI JA TOIVO ÄIJÖ Selviydy tai sukella Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla TALENTUM HELSINKI 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MONIMUOTOISUUDEN MITTAAMISEN JA SEURANNAN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET

MONIMUOTOISUUDEN MITTAAMISEN JA SEURANNAN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET MONIMUOTOISUUDEN MITTAAMISEN JA SEURANNAN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET Projektiryhmä Markus Strandström, Simo Kaila Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1.2012 30.9.2013 UPM:n uuden liiketoimintarakenteen mukaiset taloudelliset tiedot 1.1.2012 30.9.2013 UPM ilmoitti 6.8.2013 uudistavansa

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINTARKASTUKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUKSEN ESITTÄMINEN Oral Hammaslääkärit Oyj, varsinainen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012

DNA:n huhti-kesäkuu 2012. Osavuosikatsaus 20.7.2012 DNA:n huhti-kesäkuu 2012 Osavuosikatsaus 20.7.2012 Sisältö Taloudellinen kehitys Tärkeimmät tapahtumat Markkinatilanne Tulevaisuuden näkymät 2 20.7.2012 Julkinen Yhteenveto Q2 Liikevaihto kasvoi 7,2 %

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011 1012/2011 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta Annettu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot