Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut"

Transkriptio

1 Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Marraskuu 2001 Tilausosoite: Tekes, PL 69, Helsinki puh , fax (09) Kannen kuva: Saastamoisen arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Mikkeli ISBN Juha Näsi Juha-Antti Lamberg Jari Ojala Pasi Sajasalo

2 Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Kilpailu, keskittyminen ja kasvu pitkällä aikavälillä Juha Näsi Juha-Antti Lamberg Jari Ojala Pasi Sajasalo Helsinki 2001

3 ISBN Kannen kuva: Saastamoisen arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkeli. Julkaisija: Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdom Graafinen suunnittelu: DTPage Oy Paino: Yleisjäljennös-Painopörssi, Helsinki 2001

4 Alkusanat Tämä tutkimus Suomen metsäteollisuuden suuryritysten historiallisista strategiavalinnoista ja strategiapoluista 1900-luvulla sai alkunsa Jyväskylän yliopiston silloisen yritysstrategioiden professorin, Juha Näsin vuonna 1999 tekemästä yhteistyötarjouksesta kahdelle vastaväitelleelle taloushistorian tohtorille: Juha-Antti Lambergille ja Jari Ojalalle. Kun mukaan liittyi Näsin oppilas Pasi Sajasalo, oli hankkeen perusmiehitys koossa. Sittemmin Näsi, Sajasalo ja Lamberg ovat siirtyneet Tampereen teknilliseen korkeakouluun strategia oppiaineeseen. Sekä peruslähtökohdaltaan että läpi prosessin kantavana ajatuksena on ollut poikkitieteellisyys mukana ovat olleet sekä strategiatutkimuksen että taloushistorian perspektiivit. Tutkimusta ovat rahoittaneet Teknologian kehittämiskeskus Tekes ja kauppa- ja teollisuusministeriö monitieteisen klusteriohjelman, Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdomin kautta. Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdomin muut julkiset rahoittajat ovat Suomen Akatemia sekä maa- ja metsätalousministeriö. Sekä Tekesillä että Wood Wisdomilla on ollut oma keskeinen roolinsa tutkimushankkeen käynnistämisessä ja läpiviennissä. Paitsi rahallisessa mielessä myös projektin toiminnan organisoinnissa, projektin tutkimusasetelman kirkastamisessa ja tutkimuksen käytännöllisessä läpiviemisessä olemme aina saaneet tukea kun sitä olemme tarvinneet. Christine Hagström-Näsi Tekesissä ja Wood Wisdom -ohjelman koordinaattori Leena Paavilainen ovat näissä asioissa olleet suureksi avuksi tutkimuksellemme. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö on toiminut keskeisenä rahoittajatahona. Kiitoksemme siis myös KTM:n edustajalle Reima Sutiselle. Lisäksi kaksi tutkijaa ovat saaneet rahoitusta Suomen Akatemian rahoittamalta projektilta Suomalaiset yritykset, liiketoiminnan kustannukset ja institutionaaliset muutokset ptkällä aikavälillä. Hankkeemme toimintaa on aktiivisesti suunnannut sen johtoryhmä. Puheenjohtajana on toiminut professori Jyrki Kettunen (M-real), jäseninä Christine Hagström- Näsi (Tekes), Leena Paavilainen (Wood Wisdom), Reima Sutinen (KTM), Seppo Suuronen (Stora Enso), Jorma Saarikorpi (UPM-Kymmene) ja Juhani Kyytsönen (Metso). Lyhyesti: lämpimät kiitoksemme asiantuntevasta ohjaamisesta ja opettavaisista keskusteluista. Aivan erityisesti haluamme kiittää professori Jyrki Kettusta, joka on johtanut ohjausryhmäämme, kommentoinut niin suuria linjoja kuin pieniä yksityiskohtiakin, ollut aina valmis käytettäväksi sekä osoittanut kiinnostusta projektimme toimintaan johtoryhmän ulkopuolellakin. Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat tarjonneet oivalliset puitteet hankkeen läpiviemiselle. Erityisesti kiitämme professori Jorma Ahvenaista ja professori Petri Karosta käsikirjoituksen kommentoinnista. 3

5 Laajan tutkimushankeen ensimmäisen osion tuottaminen on vaatinut suurta työpanosta myös muilta tutkijoilta. KTM Manu Aunola on avustanut tutkimuksen eri vaiheissa sekä tehnyt arvokasta työtä teoksen toimitusvaiheessa. Filosofian maisterit Kalle Pajunen ja Mika Skippari keräsivät aineistoa teosta varten ja lisäksi maisteri Pajunen on tehnyt toimituksellista työtä kirjan teon loppuvaiheessa. Tampereella Kirjoittajat Kirjoittajat: Professori Juha Näsi, Tampereen teknillinen korkeakoulu Filosofian tohtori Juha-Antti Lamberg, Tampereen teknillinen korkeakoulu Dosentti Jari Ojala, Jyväskylän yliopisto KTM Pasi Sajasalo, Tampereen teknillinen korkeakoulu 4

6 Sisällys I JOHDANTO Historiallis-strateginen lähestymistapa suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymiseen...13 Juha Näsi Prologi...13 Suomen metsäteollisuus kansainvälisellä toimintakentällä...14 Metsäteollisuus suomalaisessa yhteiskunnassa Toimialan kehityspiirteitä...15 Suomalainen metsäsektori nousee kirjoittavan kiinnostuksen kohteeksi...15 Tämän tutkimuksen tarkoitus Strategisen pelin metafora Tutkimusstrategia ja -metodi...21 Kirjan rakenne...23 II YRITYKSET Suuri, vauras ja velkainen: Kymiyhtiö 1900-luvulla Jari Ojala Johdanto...27 Suuri vientiyhtiö...28 Vertikaalinen integraatio...30 Myynti ja kansainvälistyminen...39 Kymin monialaistuminen...42 Omistus, johto ja sidosryhmät Kymiyhtiön strategiset pelisiirrot 1900-luvulla...49 Suuryhtiön vuosisadan taistelu Yhtiö joka ei välittänyt velasta eikä valtiosta: Enso-Gutzeit Juha-Antti Lamberg Johdanto...56 Suuresta sahaajasta suureksi puunjalostajaksi...57 Tavoitteena tappioiden minimointi...60 Valtion mandaatilla metsäpelissä...63 Omistajan ja toimivan johdon epätasainen suhde: tapaus Olavi J. Mattila Instituutiot yritystoiminnan ohjaajina...66 Yhteenveto...68 Haastajasta voittajaksi: Yhtyneet Paperitehtaat 1900-luvulla Jari Ojala Yhtynyt paperintuottajaksi...70 Yhtyneiden Paperitehtaiden historiallinen strategia...71 Yhtyneiden kasvu ja investoinnit 1900-luvulla

7 Omistus ja pankit...84 Yhtyneiden strateginen peli...86 Yhteistyöhaluinen investoija...88 Isäntien metsäteollisuus Metsäliitto-ryhmittymä Juha-Antti Lamberg Johdanto...93 Metsäliitto yhtymän synty ( )...94 Alueelliseen kattavuuteen ( ) Innokkaan pelin vuodet ( )...97 Taloudellinen tulos ja strategian painopisteet ( ) Yhteenveto III VERTAILU Suomalaisen metsäteollisuuden aikakaudet: Suuria linjoja ja yhtiöiden kehityksen vertailua Pasi Sajasalo Johdanto Suomalaisen metsäteollisuuden kehityksen analyysiä Ensimmäinen aikakausi 1920-luvun alkupuolelta toiseen maailmansotaan Toinen aikakausi toisen maailmansodan päättymisestä 1960-luvulle Kolmas aikakausi 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin Neljäs aikakausi 1980-luvun lopulta kohden vuosituhannen vaihdetta Samankaltaisia mutta erilaisia: Metsäyhtiöiden ajallinen pitkittäisvertailu Juha-Antti Lamberg & Jari Ojala Talous ja tuotanto Suomalaisten metsäyhtiöiden historiallinen strategia Johtopäätökset IV OPETUS Muutoksia suomalaisen metsäteollisuuden peliympäristöissä Pasi Sajasalo, Jari Ojala & Juha-Antti Lamberg Yleisen kilpailuympäristön kehityspiirteitä Institutionaalisen ympäristön kehityspiirteitä Suomalaisten metsäteollisuusyritysten mennyt vuosisata Epilogi Juha Näsi Lähteet Liitteet Liitetaulukko 1. Kymiyhtiön strategiset siirrot vuosina Liitetaulukko 2. Enson strategiset siirrot Liitetaulukko 3. Yhtyneiden Paperitehtaiden strategiset siirrot Liitetaulukko 4. Metsäliiton strategiset siirrot Henkilöhakemisto

8 Kuviot Kuvio 1. Metsäteollisuuden kokonaiskentän hahmottelua...14 Kuvio 2. Pelin kohteet...20 Kuvio 3. Pelikenttä ja pelin luonne...20 Kuvio 4. Siirtotyypit...21 Kuvio 5. Poikittais- ja prosessianalyysin eteneminen ajallisesta näkökulmasta...21 Kuvio 6. Kymiyhtiön taseen loppusumma (def milj. mk) Kuvio 7. Kymiyhtiön taseen loppusumma ja liikevaihto (def milj. mk, log.) Kuvio 8. Kymiyhtiön pääoman kiertonopeus kuukausina Kuvio 9. Kymiyhtiön investoinnit (def milj. mk) ja investointien osuus liikevaihdosta (prosenttia), Kuvio 10. Kymiyhtiön velat ja oma pääoma (def milj. mk, log.) Kuvio 11. Kymiyhtiön velkojen osuus liikevaihdosta (prosenttia)...36 Kuvio 12. Kymiyhtiön nettotulos ja ilmoitettu voitto (def milj. mk) Kuvio 13. Kymiyhtiön sijoitetun pääoman tuotto ; prosenttia...48 Kuvio 14. Kymiyhtiö 1900-luvulla...52 Kuvio 15. Enso-Gutzeitin liikevaihto , 1995 miljoonia markkoja...59 Kuvio 16. Enso-Gutzeitin investoinnit, milj markkoja ja investointien suhde liikevaihtoon, prosentteja Kuvio 17. Enso-Gutzeitin henkilöstö ja liikevaihdon suhde henkilömäärään 1995, markkoja Kuvio 18. Enso-Gutzeitin omaisuustaseen loppusumman suhde liikevaihtoon Kuvio 19. Enso-Gutzeitin nettotulos , 1995 milj. markkoja Kuvio 20. Enso-Gutzeitin sijoitetun pääoman tuotto , prosentteja...63 Kuvio 21. Enso-Gutzeitin keskeiset strategiavalinnat Kuvio 22. Yhtyneiden Paperitehtaiden nettoliikevaihto (def milj. mk, log) Kuvio 23. Yhtyneiden Paperitehtaiden pääoman kiertonopeus , kuukausina Kuvio 24. Yhtyneiden Paperitehtaiden investoinnit (def milj. mk) sekä investointien osuus liikevaihdosta, prosenttia, Kuvio 25. Yhtyneiden Paperitehtaiden oma pääoma ja velat (def milj. mk, log.) Kuvio 26. Yhtyneiden Paperitehtaiden velkojen osuus liikevaihdosta , prosenttia Kuvio 27. Yhtyneiden Paperitehtaiden ilmoitettu liikevoitto ja käyttötulos (def milj. mk) Kuvio 28. Yhtyneiden Paperitehtaiden ilmoitettu liikevoitto ja nettotulos (def milj. mk)

9 Kuvio 29. Yhtyneiden Paperitehtaiden sijoitetun pääoman tuotto , prosenttia Kuvio 30. Yhtyneiden Paperitehtaiden 1900-luku...88 Kuvio 31. Metsäliitto-konsernin liikevaihto , 1995 miljoonina markkoina Kuvio 32. Metsäliitto-konsernin nettotulos , 1995 miljoonina markkoina Kuvio 33. Metsäliitto-konsernin investoinnit , 1995 markkoina ja investointien suhde liikevaihtoon Kuvio 34. Metsäliitto-konsernin keskeiset strategiavalinnat Kuvio 35. Suomalaisen metsäteollisuuden kokonaiskehityksen hahmottelua Kuvio 36. Sahatun puutavaran, sellun ja paperin viennin arvo (def milj. mk) Kuvio 37. Sellun (valkaisematon sulfiitti, mk/tonni) ja paperin (mf-rulla, fob) hintakehitys (def mk) Kuvio 38. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton liikevaihdon kehitys (def milj. mk., log.) Kuvio 39. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton yhteenlaskettujen investointien osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta , prosenttia Kuvio 40. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton sijoitetun pääoman tuotto , prosenttia Kuvio 41. Metsäteollisuusyhtiöiden pääoman kiertonopeus (koko pääoma/liikevaihto) Kuvio 42. Työvoiman tehokkuus: liikevaihdon ja työvoiman määrän suhde (liikevaihto def milj. mk./henkilöstön määrä) Kuvio 43. Esimerkkiyhtiöiden suhde kansainvälistymiseen Kuvio 44. Esimerkkiyhtiöiden yhteistyö kilpailijoiden kanssa Kuvio 45. Esimerkkiyhtiöiden pelin kohteet tuotantoketjussa Kuvio 46. Esimerkkiyhtiöiden pelikenttä ja pelin luonne Kuvio 47. Esimerkkiyhtiöiden siirtotyypit ja tapa kohdata kilpailu Kuvio 48. Esimerkkiyhtiöiden kasvun lähteet Kuvio 49. Esimerkkiyhtiöiden investoinnit tuotantokoneistoon Kuvio 50. Esimerkkiyhtiöiden monialaistuminen Taulukot Taulukko 1. Tutkimuksen eteneminen, tutkimusstrategiat ja päälähteet...22 Taulukko 2. Kymiyhtiön metsien omistus Taulukko 3. Eri paperilaatujen osuus Kymiyhtiön tuotannosta , prosenttia Taulukko 4. Kymiyhtiön keskeisimmät tuotantolaitokset/yhteisyritykset ulkomailla...40 Taulukko 5. Kymiyhtiön osakkeenomistajien lukumäärä eräinä vuosina. 46 Taulukko 6. Kymiyhtiön pelin kohteet , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...50 Taulukko 7. Kymiyhtiön pelikenttä ja pelin luonne , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)

10 Taulukko 8. Kymiyhtiön siirtotyypit , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...51 Taulukko 9. Enso-Gutzeitin tuotantorakenne , prosenttia liikevaihdosta...57 Taulukko 10. Enso-Gutzeitin pelin kohteet, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 11. Enso-Gutzeitin pelikenttä ja pelin luonne, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...64 Taulukko 12. Enso-Gutzeitin siirtotyypit, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 13. Yhtyneiden Paperitehtaiden historialliset strategialinjaukset Taulukko 14. Yhtyneiden Paperitehtaiden pelin kohteet , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 15. Yhtyneiden Paperitehtaiden pelikenttä ja pelin luonne , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 16. Yhtyneiden Paperitehtaiden siirtotyypit , prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 17. Metsäliitto-konsernin pelin kohteet, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 18. Metsäliitto-konsernin pelikenttä ja pelin luonne, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 19. Metsäliitto-konsernin siirtotyypit, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä) Taulukko 20. Pelin kohteet ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 21. Pelikenttä ja pelin luonne ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 22. Siirtotyypit ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 23. Pelin kohteet toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 24. Pelikenttä ja pelin luonne toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 25. Siirtotyypit toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 26. Pelin kohteet kolmannella kaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 27. Pelikenttä ja pelin luonne kolmannella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 28. Siirtotyypit kolmannella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 29. Pelin kohteet neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 30. Pelikenttä ja pelin luonne neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)

11 Taulukko 31. Siirtotyypit neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista) Taulukko 32. Yhtiöittäisen yhteenlasketun liikevaihdon jakaantuminen eri vuosikymmenille (prosenttia) Taulukko 33. Yhtiöiden osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta (prosenttia) Taulukko 34. Yhtiöittäisten yhteenlaskettujen investointien jakautuminen eri vuosikymmenille (prosenttia) Taulukko 35. Yhtiöiden osuus yhteenlasketuista investoinneista (prosenttia) Taulukko 36. Yhtiöittäisen yhteenlasketun nettotuloksen jakautuminen eri vuosikymmenille (prosenttia) Taulukko 37. Yhtiöiden osuus yhteenlasketusta nettotuloksesta (prosenttia) Taulukko 38. Pääoman kiertonopeus kuukausina Taulukko 39. Pelin kohteiden muutos tuotantoketjussa, prosenttiosuus neljän yhtiön yhteenlasketuista strategisista siirroista kullakin kaudella Taulukko 40. Yhtiöiden historialliset strategialinjaukset tuotantoketjussa, prosenttiosuudet kaikista siirroista (kaikki kaudet yhteensä) Taulukko 41. Siirrot suhteessa pelikenttään: yhtiöiden (sfäärien) sisäisten ja välisten siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia Taulukko 42. Pelin luonne: haastavien ja rauhanomaisten siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia Taulukko 43. Pelikenttä ja pelin luonne: osuudet yhtiöiden yhteenlasketuista strategisista siirroista, prosenttia Taulukko 44. Pelikenttä ja pelin luonne: yhtiöittäiset osuudet strategisista siirroista koko tutkimusjaksolla, prosenttia Taulukko 45. Siirtotyypit: Avaavien ja päättävien siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia Taulukko 46. Tapa kohdata kilpailu: yrityskauppojen, yritysten yhdistämisten ja yhteistyön osuus kaikista siiroista, prosenttia Taulukko 47. Siirtotyypit: osuudet yhtiöiden yhteenlasketuista strategisista siirroista tutkimusjaksolla, prosenttia Taulukko 48. Siirtotyypit: yhtiöittäiset osuudet strategisista siirroista koko tutkimusjaksolla, prosenttia

12 I JOHDANTO 11

13 Historiallis-strateginen lähestymistapa suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymiseen Juha Näsi Prologi Prinsessa Puusunen, suomalaisen metsäteollisuuden perusneito, oli vaipunut prinsessan uneen vuonna Hän oli opetellut suomalaisten metsäteollisuusyritysten listan. Sen hän muisti unissaankin. Listahan oli seuraavanlainen: Ahlström Enso-Gutzeit Kajaani Kaukas Kemi Kymi-Strömberg Kyro Metsäliitto Myllykoski Nokia Oulu Rauma-Repola Rosenlew Schauman Serlachius Sunila Tampella Tervakoski Veitsiluoto Yhtyneet Paperitehtaat Nyt Puusunen heräsi, viidentoista vuoden jälkeen. Ensi töikseen rupesi lukemaan ja ynnäämään metsäsektoriyritystemme määriä ja rakenteita. Prinsessa huomaa, on olemassa kuusi edes periaatteessa suomalaista paperi- ja selluyhtiötä nimittäin UPM- Kymmene, Stora Enso, Metsäliitto Yhtymä, A. Ahlström Osakeyhtiö, Myllykoski Oyj, ja on siellä pieni Stromsdalkin. Tarkoittaneeko tämä siis sitä, että ikuiseksi ajateltu sfääriomistajuus Suomessa olisi murtunut. Voisivatko keskeiset kilpailijat UPM ja Kymmene olla yhtä? Viittaako tämä muka siihen, että suomalainen ja ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö saattaisivat olla yhtä ja samaa firmaa? Merkitsisikö tämä edelleen sitä, että kaikki muut noteerattavan koon metsäyrityksemme olisivat kadonneet tai tulleet isompiinsa sulautetuiksi? Ei voi olla niin, että näillä metsäjäteillä olisi jotakin merkittävää tekemistä amerikkalaisten metsäyhtiöiden kanssa? Prinsessan päässä alkaa kohista. Selviää, että vuosituhannen vaihteessa ulkomaisen omistuksen osuus suomalaisissa metsäyhtiöissä oli keskimäärin jo yli puolet. Ja että blokkiperusteinen corporate governance oli katoamassa. Ynnä että Metsäliitto Yhtymä ja Myllykoski Oyj operoivat tiukassa allianssissa. Prinsessan taju pätkii. Hän saa tietää, että Länsi- Euroopan paperin ja kartongin tuottajien pelikentässä Suomeen tuli kolmoisvoitto, ja maailmassakin keskeinen kolmikkomme sijoittuu kymmenen sakkiin. Ja että Euroopan neljästä koko metsäteollisuuden megayhtiöstä kolme oli suomalaisia ja maailmanlistallakin kaksi tulee kymmenen suurimman joukossa. Tämä on yksinkertaisesti liikaa. Se ei voi olla totta, mutta kai se kumminkin on. Muutos on liian suuri, Prinsessa Puusunen, suomalaisen metsäteollisuuden perusneito, vaipuu tiedottomuuteen toivottavasti vain uneen. 13

14 KANSAINVÄLISET SUHDANTEET Alan suhdanneherkkyys Poliittiset ja taloudelliset muutokset Kilpailuympäristö TOIMIALA Alueellisesti vahvat toimijat Kypsä toimiala (kallis entry & exit) Massatuotanto Kansainvälinen kilpailu YRITYKSET FORMAALIT SÄÄNNÖT Valtioiden säätelymekanismit Metsäklusterin erikoisasema suomalaisessa talouspolitiikassa INSTITUTIONAALINEN ympäristö EPÄFORMAALIT SÄÄNNÖT Toimialan yritysten monipuolinen yhteistyö Sfäärit Kuvio 1. Metsäteollisuuden kokonaiskentän hahmottelua. Lähde: Lamberg & Ojala Suomen metsäteollisuus kansainvälisellä toimintakentällä Suomalaisen metsäteollisuuden keskittymiskehitys voidaan ymmärtää vain laajemmassa toimintaympäristössä. Yritysten toimintaan vaikuttavat sekä lähinnä kotimaahan liittyvät institutionaaliset tekijät, kuin myös koko toimialan kannalta oleelliset kansainväliseen kilpailuympäristöön liittyvät muuttujat. (Kuvio 1) Institutionaalisesta ympäristöstä voi erottaa sekä formaalit, lähinnä valtion toimintaan liittyvät säännöt että epäformaalit säännöt, joista tärkeimpänä voidaan pitää metsäyhtiöiden monipuolista yhteistyötä kotimaassa. Kilpailuympäristössä puolestaan keskeisiä muuttujia ovat toimialaan liittyvät tekijät sekä kansainvälinen markkinatilanne, sillä Suomen metsäteollisuus on aina ollut vientiorientoitunutta. Esimerkiksi paperiteollisuuden tuotannosta runsas 90 prosenttia viedään ulkomaille. Tämän vuoksi metsäteollisuus on perinteisesti ollut sidoksissa kansainvälisiin suhdannevaihteluihin. 1 Päämarkkina-alueiden talouskasvu (Länsi-Eurooppa) on keskeinen syy etenkin suomalaisen paperiteollisuuden kasvuun 1900-luvulla. 2 Kansainvälisen talouden ja politiikan muutokset ovat ajoittain aiheuttaneet jyrkkiäkin muutoksia suomalaisten metsäyhtiöiden toimintaympäristössä. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Venäjän vallankumouksen aiheuttama paperimarkkinoiden uudelleenorientoituminen länteen, toisen maailmansodan aiheuttama shokki, Korean sodan noususuhdanne, öljykriisi ja Euroopan integraatiopolitiikan aiheuttamat vaikutukset suomalaiselle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus suomalaisessa yhteiskunnassa Historiallisesti tarkastellen Suomen valtio on toiminut monin merkittävin tavoin metsäteollisuuden toimintaedellytysten rakentajana, turvaajana ja 14

15 helpottajana, ja näin pyrkinyt luomaan ja parantamaan edellytyksiä avaintoimialan menestykselle kilpailluilla maailmanmarkkinoilla. Laajemmin tarkasteluna suomalaisen metsäteollisuuden ja yhteiskunnan välillä pitkään vallinnut yhteiskuntasopimus hakee vertaistaan, sillä niin läheinen ja monitahoinen tuo kytkösten verkko tahojen välillä on ollut. Keskeisimpinä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvaavina kytköksinä sen ja valtion välillä voidaan nostaa esiin valtion harjoittama devalvaatiopolitiikka, energiapolitiikka ja julkisen vallan ohjaama koulutus- ja tutkimuspolitiikka jotka kaikki osaltaan ovat olleet tukemassa metsäteollisuuden kehitystä ja asemaa suomalaisen yhteiskunnan merkittävänä tukipilarina, jopa yksipuolistumiseen asti. Edellä mainittuja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvaavia tekijöitä voidaan tarkastella luonteeltaan valtion kannalta formaaleiksi keinoiksi edistää avaintoimialan hyvinvointia. Edellisten lisäksi voidaan edelleen nostaa esiin poliittisen järjestelmän takaama tuki erilaisille epäformaaleille yhteiskunnassa vallinneille järjestelmille ja järjestelyille, joilla oli oma merkittävä osansa metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa. Näistä voidaan mainita erityisesti yksityismetsänomistajien vahva kytkös etujärjestönsä välityksellä poliittiseen järjestelmään ja siitä seurannut erityisasema. Myös kansainvälisesti varsin salliva poliittinen ilmapiiri erilaisille yhteistyöjärjestelyille niin metsäteollisuuden piirissä, kuin metsänomistajien piirissä oli omiaan mahdollistamaan metsäteollisuuden ja metsänomistajien välisen suhteen institutionaalistumisen siinä määrin ettei tahoillaan osto- ja myyntikartellit muodostaneiden osapuolten välistä suhdetta tai sen oikeutusta erityisesti miltään taholta kyseenalaistettu. Haaste ja muutospaine pitkään vallinneelle yhteiskuntasopimukselle ja vakiintuneille järjestelyille ilmeni oikeastaan vasta suomalaisen järjestelmän ulkopuolisen voiman, Euroopan Unionin muodossa. Euroopan integraatiokehityksen myötä varsin suurelta osalta vakiintunutta järjestelyä ja siihen asti vallinnutta yhteiskuntasopimusta metsäteollisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan välillä murentui pohja ja niin suomalainen metsäteollisuus, kuin suomalainen yhteiskuntakin olivat uuden tilanteen edessä. Tälle uudelle tilanteelle leimallista oli kotimaisen sääntelyn ja tukitoimien mahdollisuuksien merkittävä kaventuminen ja osittainen alisteisuus ylikansalliselle päätöksenteolle. Toimialan kehityspiirteitä Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto ja tuottavuus ovat kasvaneet voimakkaasti koko 1900-luvun ajan. Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä kansainvälisessä kilpailussa ovat olleet kansainvälisten markkinoiden kasvu, hyvät raaka-ainevarat, kehittynyt tuotantokoneisto, ja koko metsäklusterin keskeinen asema kansallisessa talouspolitiikassa 3. Metsäteollisuudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tunnusomaisia piirteitä ovat massatuotanto ja siihen liittyen verrattain vähäinen erikoistuminen. Suomessa metsäteollisuuden painotus on siirtynyt voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeisellä ajanjaksolla mekaanisesta metsäteollisuudesta kemialliseen metsäteollisuuteen. Kansainvälisesti kilpaillut markkinat ovat edelleen metsäteollisuudelle tyypillinen piirre. Vaikka metsäteollisuuden markkinat ja sitä myötä myös kansainväliset kilpailuasetelmatkin ovat globaalit, toimialan yritykset eivät sitä pääsääntöisesti vielä toistaiseksi ole. Kilpailua maailmanmarkkinoilla käydään alueellisesti vahvojen toimijoiden välillä jotka kukin ovat vahvimmin linnoittautuneet kotialueilleen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Vielä toistaiseksi vallitseva tilanne on kuitenkin varsin nopeasti muuttumassa yhä suurempien toimijoiden välisten yrityskauppojen ja fuusioiden seurauksena. Suomalainen metsäsektori nousee kirjoittavan kiinnostuksen kohteeksi Niin, metsäsektori on muovautumassa yhä harvempien toimijoiden temmellyskentäksi. Nämä toimijat ovat suuria, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne operoivat globalisoituvalla pelikentällä, jossa taloudelliset, poliittiset ja kulttuurilliset eri- 15

16 laisuudet kohtaavat, asettuvat päällekkäin, törmäävätkin. Ne myös sisäisesti kansainvälistyvät; omistukseltaan, toimipaikoiltaan ja henkilöstöltään. Ne joutuvat irtautumaan perinteiseltä kansallisen identiteetin perustaltaan, pois Mäntän tai Kaipolan maalaismaisemasta. Ne joutuvat hyväksymään ja palvelemaan ammattiomistajuutta, joka yhä enemmän on ulkomaista juurta. Ne ovat omaksuneet uuden organisaatiotermin corporate governance, ne tasapainoilevat jatkossa loppumattomasti puun ja kuoren eli shareholder value managementin ja stakeholder managementin välillä. Ne nojaavat entistä tehokkaampaan teknologiaan ja tuotantoprosessiin. Yritykset myös alistuvat niin kuin kaikki muukin perinteinen teollisuus informaatioyhteiskunnan käskyihin, samat firmat ovat pakotettuja seuraamaan paitsi kilpailijoiden ja asiakkaiden, myös asiakkaiden asiakkaiden, ja asiakkaiden asiakkaiden asiakkaiden supermuutoksia sekä vaikkapa entistä ovelampien ja yhä tietoisemmin suunnittelevien aktivistiliikkeiden siirtoja. Juuri niin, monikerroksinen ja monitahoinen megamuutos on tosiasia. Aika välillä on ollut suuren murroksen ajallinen periodi, erityisesti jos ajatellaan kehitystä Suomen näkökulmasta muuallahan merkit olivat ilmassa jo aiemminkin. On aika merkillistä, että metsäsektorin liiketaloudellinen kirjoittelu on ollut vähäistä, milteipä olematonta. Vasta 1990-luku toi mukanaan metsäareenan kartoitusta liiketaloustieteilijöiden keskustelupiirissä. Tällainen innostumattomuus ei ole ollut minkäänlaisessa suhteessa ilmiön taloudelliseen ja inhimilliseen merkitykseen maassamme. Onneksi asiat nyt, kun kuvattu megamuutos on tosiasia, ovat ripeästi paranemassa kirjoittamisen puolella. Kiinnostus on kasvanut ja myös yliopistollinen liiketaloustutkimus on astunut kuvaan. Jos ajatellaan yritysstrategisen perspektiivin näkökulmaa, meiltä löytyy sekä toimialaa että useita erityistasoa koskevia peruskuvauksia 4. Sosiologiaa ja hallinnon teoriaa suomalaiseen metsäsektoriin on kuluneen vuosikymmenen ajan yhdistellyt Helsingin kauppakorkeakoulun professorikolmikko. 5 Liikkeenjohtoperspektiiviä ovat edellä mainittujen senioriprofessorien lisäksi ja kanssa tuoneet myös nuoremman tutkijapolven edustajat. 6 Myös tässä teoksessa mukana olevat tukijat ovat uhranneet melkoisen tutkijapanoksen metsäteollisuuden strategia-alueelle. 7 Minkälaisia tietovarastoja ja kehyksiä meillä näiden tarkastelujen perusteella siis jo on hallussamme? Ensinnäkin meillä alkaa olla käsitys metsäsektoristamme sekä toimialan kannalta että laajemmin, ns. klusterikartan kautta. Rakennettujen viitekehysten kautta ovat tulleet selviksi yhtäältä alan avaintoimijat että toisaalta ne aivan ilmeiset menestystekijät, joiden kautta Suomi edustaa metsäalan maailmanmahtia. Toiseksi meillä näyttää olevan hyvää ymmärrystä metsäalasta ja sen yrityksistä kansallisvaltion vs. laajempien, lähinnä maanosien, unionien ja maailman osina ja edelleen niissä elävien liiketoimintasysteemien elementtinä. Metsäala on näin selkeytynyt kansainvälisenä, kansallisena ja paikallisena yritystoimintana. Ja kolmanneksi metsäsektorin kehityskulku on alkanut täsmentyä historiallis-strategisina polkuina. Mitenkä paristakymmenestä tuli muutama siitä kehkeytymisestä on saatavissa tänään kohtuullinen yleiskuva. Tämän tutkimuksen tarkoitus Tänään meillä siis on olemassa suomalaisen metsäteollisuuden piirissä kolme suurta, nimenomaisesti metsäfirmaa, ja sitten Ahlström. Näistä Ahlström siis Oy on edelleen monialainen perheyhtiö. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso on amerikkalaistumassa Consolidated Papers -kompleksin kautta. Metsäliitto Yhtymä on liittoutunut Myllykoski Oyj:n kanssa. Ja UPM-Kymmene on strategisessa laajentumiskamppailussa edennyt kohden Pohjois-Amerikkaa. 16

17 Tämä tutkimus keskittyy kolmeen puhtaammin vain metsäteollisuuden jättiin ja joutuu jättämään näin Ahlström Oy:n (jonka strateginen toiminnan juoni kyllä on mielenkiintoinen) tarkastelusta pois. Myllykoski esiintyy kertomuksessa ensin osana Yhtyneitä Paperitehtaita ja loppuvaiheessa osana Metsäliitto Yhtymän kertomusta. Kolme jättiä on oikeastaan väärin sanottu, sillä kun katsotaan koko analyysimme periodia ja voimatekijöitä, avainyrityksiä onkin neljä. Periodimme on koko kulunut vuosisata ja voimatekijöinä ovat operoineet maamme suurteollisuutta hallinneet valtapiirit eli sfäärit eli blokit. Kullakin näistä valtapiireistä on ollut useita metsäalan yrityksiä jäsenverkossaan. Pikku hiljaa jotkut näistä yrityksistä ovat nousseet muita jäseniä tärkeämmiksi, lippulaivoiksi. Tämä tutkimus on jatkoa raportille Metsäteollisuuden megamuutos. Pelinäkökulmainen analyysi suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymisprosesseista vuosina Tuossa tutkielmassa hahmotettiin Suomen metsäteollisuuden yritysten kehitystä mainittuina vuosina erityisesti valtapiirien ns. lippulaivayritysten kehityksen avulla. Asian selventämiseksi kannattaa kääntää esiin luettelo tämän artikkelin alkusivuilta. Luettelossa on Suomen mittakaavassa niin suuria kuin pienempiäkin yhtiöitä. Siitä löydetään sekä puhtaita metsäyhtiöitä että metsäalallakin olevia monialayhtiöitä. Nämä ovat olleet ns. lippulaivayrityksiä eli firmoja, jotka historian saatossa ovat osoittautuneet omalle sfäärilleen muita tärkeämmiksi. Metsäpuolensa osalta luettelo painottuu enemmän kemiallisen kuin mekaanisen teollisuuden osalle. Niin mainitussa kuten tässäkin raportissa kehittymisen tarkastelu keskittyy luettelossa kursivoitujen yritysten tapahtumiin. Raportin edetessä tullaan toki pian huomaamaan, että neljän lippulaivayrityksenkertomus liittyy myös kaikkien muiden yritysten kohtaloihin. Siitä on näiden valtapiirien käymä kamppailu pitänyt huolen. Lähdemme esityksessämme siis jälleen siitä, että Suomessa metsäteollisuuden suuryritykset ovat kuuluneet johonkin finanssiryhmään eli valtapiiriin (sfääriin, liiketoimintablokkiin). Tällaisissa piireissä yritykset ovat ryhmittyneet blokissa keskeistä valtaa käyttävien keskeisten omistajaryhmien ja/tai rahoittajapankkien tai etupiirien ympärille. Alussa esitettyjen valtapiirien määrittelyjen ja rajankäynnin suhteen esiintyy hienoista variointia. Esimerkiksi Virta 9 erottaa valtionyhtiöt, SYP- Teva-ryhmän, Pellervolaiset, KOP-Pohjola-ryhmän, Punapääoman ja Säästöpankkiryhmän. Business Finland -kirjanen (1990) ja Lantto (1990) puolestaan jakavat valtapiirit seuraavasti: valtionyhtiöt, KOP-Pohjola-piiri, SYP:n sfääri, Agrikapitaalisfääri, Työväenyhtiöt ja Ehrnrooth-dynastia luvun laman ja rahoittajakentässä kypsyneiden mullistusten jälkeen valtapiirikenttä on romahtanut. Luhistumisten ja sulautumisten jälkeen blokkeja ei oikeastaan ole entisessä merkityksessä jäljellä. Kansainvälistynyt ammattiomistajuus, avainyritysten monikansallistuminen sekä valtionyhtiöiden privatisoitumiskehitys ovat eräitä sen alakehitysuomia. Valtapiireistä ensimmäisinä luhistuivat punapääoman ja säästöpankkiryhmän sfäärit. Nämä kaksi valtapiiriä hajosivat ryhmän ytimenä olleiden rahoittajapankkien romahduksen myötä. Punapääoman valtapiirillä ei varsinaista metsäteollisuuslippulaivaa ollutkaan. Sen vaikutusvalta metsäteollisuudessa oli rajallista, sillä sfäärin merkittävin metsäteollisuusomistus rajoittui noin 5 prosentin omistukseen pienessä Stromsdalissa. Sen sijaan säästöpankkiryhmällä oli blokissaan selkeämpi metsäteollisuuslippulaiva Tampella Oy. Se tosin oli ajan hengen mukaan enemmänkin monialayritys kuin selkeä metsäteollisuusyritys. Säästöpankkiryhmän omistus Tampellasta oli SKOP:in kautta hieman yli 50 %. 10 Valtapiirin romahduksen myötä Tampella ajautui Suomen Pankin haltuun. Ensimmäisenä tämän tutkimuksen kohdeblokkina mainittakoon valtionyhtiöiden sfääri. Kautta vuosikymmenten valtio on siis ollut erään merkittävimmän liiketoimintablokkimme ydin. Edellä luetellut lähteet pitävät valtapiiriä noin 15 yrityksen koalitiona, jonka pankkipuolen edustajana oli Postipankki. Metsäyhtiöistämme valtapiiriin kuuluivat Enso- Gutzeit Oy sekä Veitsiluoto Oy. Näistä ensin mainitusta muovautui lopulta ehdoton lip- 17

18 pulaiva ja se onkin yksi neljästä raporttimme avainkohteesta. SYP:n blokin juuret juontuvat yli sadan vuoden taakse ja kautta vuosikymmenten leiriä on pidetty suomenruotsalaisen pääoman tyyssijana. Tähän finanssiryhmään laskettiin kuuluvaksi noin 15 avainyritystä kun mukaan otettiin Ehrnrooth-alaryhmän yritykset. Metsäyhtiönä valtapiirissä ykkössijaa piti lopulta Kymmene-nimellä operoinut yritys. KOP-Pohjola-sfääri toimi läpi vuosikymmenten edellisen ankarana kilpailijana sekä suomalaisuutta ja sinivalkoista pääomaa alleviivanneena ryhmittymänä. Vakuutusyhtiön rooli tässä ryhmittymässä oli painava. Valtapiirin ykköseksi metsäsektorilla osoittautui lopulta Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Blokin sisällä toimi paljon muutakin metsäteollisuutta, joista Yhtyneiden Paperitehtaiden lisäksi on syytä nostaa esiin Rauma-Repola. KOP-Pohjola-sfäärin ytimen muodosti noin kymmenen yhtiön ryhmä. Pellervolainen, agrikapitaalin leiri oli täysin oma lukunsa, mitä tulee siihen kuuluneeksi laskettaviin yrityksiin. Virta (1989) nimittäin luettelee yli kuusikymmentä sfäärin piiriin laskettavissa ollutta yritystä, joista valtaosa oli osuustoiminnallisia. Useimmat niistä olivat tavalla tai toisella maataloustuotannon jalostamiseen tai vähittäiskauppaan liittyviä yrityksiä. Yritysten lisäksi leirin taustalta löytyy isäntien ääni eli kymmenet tuhannet metsänomistajat ja myös niiden etujen ajajat kuten MTK ja Keskustapuoluekin. Metsäliitto oli tämän valtapiirin lippulaiva. Ehrnroothin suku on nähty niin merkittävän yrityselämämme omistajana, että sen omistuspiiriä on jopa pidetty yhtenä liiketoimintablokkina. 11 Ehkä relevantimpi tulkinta on se, että dynastia oli, ellei nyt SYP:n alaleiri, niin ainakin tukevasti kihloissa yhdyspankkiblokin kanssa. Näin voitaneen todeta ainakin vuosin Kymi-Strömberg/Kaukas-yhdistelyn jälkeen. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on hahmottaa mainitun neljän lippulaivayrityksen strateginen polku pääosin Suomen itsenäisyyden ajalta. Nämä polut ovat muodostuneet sarjasta strategisia siirtoja: toteutuneita / toteutettuja resurssien uudelleenallokointeja, vastauksia kilpailijoiden siirtoihin, uuden tuotannon aloituksia eli sanalla sanoen yritysten manööverejä, jotka voidaan lukea vastauksina suuriin kysymyksiin yritysten suunnasta. Keskeinen tutkimuskysymys on ensinnäkin, miten neljä keskeistä toimijaa ovat asemoituneet suhteessa toisiinsa ja laajemmin koko toimialaan. Lähtökohtana voidaan pitää, että kaikki ovat olleet jollain tavalla erilaisia. Toinen tärkeä kysymys onkin, miksi suomalaisten lippulaivayritysten polut ovat muotoutuneet siten kuin ovat? Tutkimuksen toissijainen tavoite on luoda pohja metsäsektorin kansainvälisille vertailuille. Neljän suomalaisen toimijan strategisten polkujen ja taloudellisen aseman analyysi perustuu laajaan kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen materiaaliin. Tämän materiaali toimii runkotietokantana nyt käsillä olevan raportin jatkohankkeissa, ja tarjoaa siten metodologisen mallin systemaattisille vertailuille. Strategisen pelin metafora Liiketoimintablokkien ja niiden metsäyhtiöiden lisäksi tarkasteluumme tarvitaan toiminnallinen viitekehys, joka mahdollistaisi historiallista tulkintaa. Viitekehyksen ytimenä tutkimuksessa tulee toimimaan strategisen pelin metafora tai idea. Strategian käsitteen määrittely on suosittu väittelykohde. Strategia voidaan nähdä vaikkapa suunnitelmana, metkuna, asemana, reviirinä, toimintamallina taikka perspektiivinä. 12 Tässä raportissa tuohon keskusteluun ei puututa, vaan strategia otetaan annettuna käsitteenä: strategia on yrityksen toiminnan juoni, sen tapahtumisen punainen lanka. 13 Tällaiseksikin määriteltynä käsite antaa tulkinnalle runsaasti sijaa, mitä tulee esimerkiksi strategian tekemisen olemukseen. 14 Strategiointi voidaan nähdä liikkeenjohtoprosessina, siis suunnitelmallisena ja portaittaisena, organisaation vertikaalisesti läpikäyvänä ja valvonnan pohjaksi dokumen- 18

19 toituvana prosessina. Tämä on perinteinen ja tämänkin päivän käytännölle tyypillinen tapa. Vaikka tutkimuksen kohteena olevissa metsäyhtiöissä epäilemättä on harjoitettu ja harjoitetaan runsaasti tällaista strategiointia, asiaa ei tarkastella raportissa tästä näkökulmasta. Toinen yleinen tapa on tarkastella strategiointia pehmeämmin, strategisen johtajuuden kautta. Silloin tarkastellaan avainhahmoja ja heidän tekemisiään. Juuri tämä johtajuuden keskellä elävät niin johtajat kuin johdettavatkin arkipäivänsä keskellä. Johtajuus elää ja hengittää mukanaolevien kokemuksissa. Mutta myös yrityshistoriikit, muistelmat ja ennen kaikkea talouselämän aikakaus- ja sanomalehtien raportit kuvaavat strategista johtajuutta käytännöstä käsin myös muille kuin asianosaisille sellaisena tai lähes sellaisena kuin se tuossa arkitodellisuudessa esittäytyy. Strategiateorian sisällä johtajuuden alue viittaa leadership -käsitteen vastineisiin: ihmisten johtamiseen, henkilöjohtamiseen ja edelleen yrityskulttuuriin. On selvää, että tässä tutkimuksessa johtajuusnäkökulma on tärkeä. Kolmas ja tällä tutkimukselle omin perspektiivi on strategisen tapahtumisen eli todellisuuden tarkastelu. Tämä tapahtuminen tai todellisuus saa hahmonsa ja sisältönsä kehkeytymisen kautta, voimien ja vastavoimien puristuksessa. Keskeistä osaa kehkeytymisessä näyttelee strategiakäsitteemme tärkein alakäsite, toiminta. Ihmisten toiminta viittaa aikomukselliseen tekemiseen, sellaiseen aikaansaamiseen, jolla on unelma, tarkoitus, päämäärä, tavoite, aikomus tai idea. Ihmiset tässä raportissa lähinnä blokkien ja yritysten avainhahmot käsittävät tilanteita niin kuin käsittävät, heillä on myös enemmän tai vähemmän selkeitä tavoitteita ja keinoja ja edelleen he ajan kanssa ja uuden tilanteen myötä muovaavat näitä tavoitteitaan ja keinojaan. Keinojen avulla ihmiset ajattelevat lähtökohdistaan käsin olevan mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita. Joskus niin kartoitus, tavoitteet kuin keinotkin ovat hyvin suunniteltuja, toisinaan kaikki tapahtuminen nojautuu ei-tietoisiin, intuitiivisiin päämääriin ja keinoihin. Toiminnan ideamme on siten liitoksissa klassiseen praktisen syllogismin ideaan, teleologiseen selittämiseen ja usein toistettuun kahtiajakoon: luontoa selitämme, ihmistä ymmärrämme. 15 Kehkeytymisen ja toiminnan tarkastelu tutkimuksessa tulee tapahtumaan erityisten silmälasien läpi. Silmälaseina operoi pelimetafora: huomion keskiössä on strateginen peli. 16 Se on siirtojen avulla metsäsektorin areenalla tapahtuvaa kamppailua. Peliareena voisi tietysti olla koko maailma. Tässä raportissa rajaudumme kuitenkin Suomen sisäiseen kamppailuun. Pelin kohteena voivat olla niin raaka-ainevarat, puolivalmistekompleksit, tuotepaletit kuin lopputuotteita työstävät yksikötkin. Kohteena voivat edelleen olla sekä jo olemassa olevat että perustettavatkin yksiköt, tehtaat tai yritykset. Peliareenalla edetään pyrkimällä siirtoihin ja toteuttamalla siirtoja. Siirtoja viljelevät yritykset ja valtapiirit tai oikeammin ne ihmiset, joille on annettu valta edustaa näitä yksiköitä tai ryhmittymiä strategisilla peliareenoilla. Kuten edellä on jo selvinnyt, tutkimuksen toiminta- ja ihmiskäsitteet viestittävät muutamia tärkeitä propositioita. Muutokset eivät ole sattumaa. Tapahtuminen ei myöskään kypsy kausaalisesti, eikä siten liioin edusta luonnonlakia. Kehkeytyminen voimat ja vastavoimat toiminnan kautta on ihmisten muovaamaa ja aikaansaamaa. Pelin säännöt puolestaan ovat laveat: toimintaa säätelee se, mitä laki ja hyvä tapa sanovat. Toisaalta ne ovat joustavia: Kamppailua reguloi se, minkä toimialan sisäinen tapa ja toimintakulttuuri ovat aikojen saatossa säätäneet hyväksyttäväksi ja asianmukaiseksi käyttäytymiseksi. Joustavuutta kyllä on näkynyt siinä, että metsäsektorin sisäiset säännöt ovat prosessin kuluessa väljentyneet. Monet sellaisetkin siirrot, joita ennen pidettiin sopimattomina tai ainakin epäkohteliaina, kuuluvat tänään siirtorepertuaarin arkipäivään. Ensimmäinen tarkastelukehyksemme yksinkertaisesti jäsentää tuotantoketjun (laajassa mielessä) vaiheisiin, kuten kuvio 2 osoittaa. Tarkastelukehys käsittää raaka-aineen, puolivalmisteet, lopputuotteet ja niiden myynnin ja markkinoinnin mahdollisina pelin kohteina. 19

20 Raaka-aineet Puolivalmisteet PELIN KOHTEET Lopputuotteet Myynti & markkinointi Puun hankinta Sellu, sahatavara, jne. Paperi, kartonki, vaneri, jne. Myyntiyhdistykset Tuotantoketju Kuvio 2. Pelin kohteet Toisen kehyksemme jäsentely tapahtuu ensinnäkin sen mukaan tapahtuuko peliaktiviteetti valtapiirin sisäisenä siirtelynä, vai onko pelisiirrossa kyse valtapiirien välisestä tapahtumasta. Toisaalta pelitapahtumia jäsennetään sen mukaan millainen on peliepisodin luonne. Se voi olla sopusointuista ja rauhanomaista, tai toisaalta peliä voi leimata kireä kamppailullinen ja haastava ilmapiiri. Kun dikotomiat yhdistetään saadaan kuvion 3 esittämä matriisi. Kolmas viitekehys jakaa toisaalta siirtotyypit sen mukaan, ovatko ne avaavia/laajentavia siirtoja vaiko lopettavia/vetäytymissiirtoja. Samalla voidaan analysoida siirtoja sen perusteella, miten ne liittyvät kilpailijoihin kohtaavat kilpailun. Vaihtoehtoina tässä kuviossa ovat yritys- (tai yksikkö) kaupat tai uusien perustaminen, yritysten yhdistäminen sekä yritysten välinen yhteistyö. Tämä kehys on syntynyt artikkelien Näsi 1994 ja 1996 pohjalta. PELIKENTTÄ Sfäärin sisäinen Sfäärien välinen Haastava Sisäinen, kireä Ulkoinen, kireä EPISODIN LUONNE Ystävällinen Sisäinen, rauhanomainen Ulkoinen, rauhanomainen Kuvio 3. Pelikenttä ja pelin luonne 20

21 Avaava/ laajentava siirto Siirtotyyppi Päättävä/ vetäytyvä siirto Yrityskaupat Yrityksen/yksikön osto tai perustaminen Yrityksen/yksikön myynti Tapa kohdata kilpailu Yritysten yhdistäminen Fuusio Yrityksen purku Yhteistyö Allianssi Allianssin purku Kuvio 4. Siirtotyypit Käytettäessä samaan aikaan kolmea eri kehystä pyritään niinikään kolmeen päämäärään. Ensinnäkin; usean kehyksen avulla on mahdollista paremmin kuvata miten eläväistä ja rikasta peliaktiviteetti on ollut. Toiseksi, useamman analyysikehyksen käyttö helpottaa pelaajien ja siirtojen vertailua. Ja kolmanneksi, käytettäessä useampaa kehystä samanaikaisesti pitkän ajanjakson kuvaamisessa, ne todennäköisesti paljastavat pelaajien strategian juuri siinä merkityksessä jota tässä etsitään, toiminnan juonena. Poikittaisanalyysi X Y Z W Prosessianalyysi W Z X Y Tutkimusstrategia ja -metodi Kirjan tavoitteet kuvata ja ymmärtää strategian tekemistä ja toteutuneita strategioita sanelee pitkälti valitut metodologiset ratkaisut. Ensinnäkin teos sijoittuu tutkimusparadigmojen näkökulmasta tulkitsevan ja positivistisen tutkimuksen välimaastoon. Se on tulkitseva ymmärrykseen liittyviltä osiltaan, mutta positivistinen strategioiden kuvaamisessa, ja niiden sitomisessa yhtiöiden taloudelliseen asemaan. 17 Kuvio 5. Poikittais- ja prosessianalyysin eteneminen ajallisesta näkökulmasta. Lähde: mukailtu Mohr Tekotavaltaan tutkimus kuuluu prosessi- eli pitkittäistutkimuksen piiriin. Vastakohtana varianssieli poikittaisanalyysille prosessitutkimuksessa tutkitaan ajallisesti järjestettyjen tapahtumien suhdetta sekä ympäristöönsä että edeltäviin ja seuraaviin tapahtumiin (kuvio 5)

22 Prosessianalyysi on ollut organisaatio- ja strategiatutkimuksen keskeinen lähestymistapa etenkin uusien teorioiden luomisessa aina Chandlerin 1960-luvun tutkimuksista lähtien. 19 Tutkimusstrategioiden osalta prosessianalyysin läpivieminen on vielä selvästi vähemmän systematisoitua kuin perinteisempi poikittaisanalyysi. Yleisin lähestymistapa on ollut narratiivin ja erilaisten grounded theory-tekniikoiden käyttäminen. 20 Henry Mintzbergin klassisessa Steinberg-analyysissa ja myöhemmin Näsin et. al metsäsektoritutkimuksessa on käytetty niin sanottua visualisointimenetelmää eräänlaisena puhtaan narratiivin ja kvantitatiivisten menetelmien väliasteena. 21 Tässä tutkimuksessa käytetään useita päällekkäisiä menetelmiä neljän suuryhtiön strategisista siirroista koostuvan tapahtumadatan analysoinnissa (taulukko 1). Keskeinen lähtökohta on kuitenkin kuvailevien kvantitatiivisten ja kvantifiointimenetelmien yhteiskäyttö puhtaan narratiivin tukena. 22 Tässä nyt käsillä oleva teos eroaa selvästi aiemmista metsäsektoria käsittelevistä strategia-analyyseista. Valittujen menetelmien tarkemmat kuvaukset löytyvät prosessianalyysia käsittelevästä kirjallisuudesta. 23 Yhtiöiden taloudellista asemaa analysoidaan kuvaamalla keskeisten taloudellisten tunnuslukujen muutosta sekä suhteessa strategiseen asemaan että kotimaisiin kilpailijoihin. Taloudellisten tunnuslukujen mukaanottaminen sekä sitoo strategisen analyysin taloudellisiin realiteetteihin että täydentää investointien osalta kuvaa strategisen johtamisen painopistealueista. 24 Strategia-analyysin ja etenkin strategiaprosessien vertailun kannalta keskeinen lähtökohta on ollut koodata toteutuneet strategiset siirrot aiemmin esiteltyjen pelikäsitteiden avulla. Tämä on mahdollistanut paitsi aiempaa pidemmän tarkasteluvälin myös eksplisiittiset vertailut eri yhtiöiden välillä. Aiemmissa raporteissa ja esimerkiksi Mintzbergin Steinberg tutkimuksessa käytetty visualisointitekniikka olisi näihin tarkoituksiin raskas. 25 Kvantifiointimenetelmä ja tarkasteluvälin pidentäminen sopii erityisen hyvin paperiteollisuuden strategian tekemisen analysointiin investoinnit ovat tunnetusti suuria ja vastaavasti strategiset prosessit hitaita, kymmenien vuosien kehkeytymiä. Nyt käytettävien metodien huono puoli on vastaavasti niin sanotun ihmisnäkökulman hukkuminen kvantitatiivisen analyysin varjoon. Tällä kohtaa Taulukko 1. Tutkimuksen eteneminen, tutkimusstrategiat ja päälähteet Tutkimuksen eteneminen Tutkimusstrategia Yrityshistoriat ja alaa käsittelevät tutkimukset Lehdistö Julkinen yhtiöitä käsittelevä materiaali (vuosikertomukset yms.) Arkistossa säilytettävä historiallinen materiaali 1. Taustakertomusten hahmottaminen Narratiivi X X X 2. Tilinpäätösanalyysit Kvantitatiivinen X 3. Pelianalyysi Kvantifiointi X X 4. Vertailu Sekamenetelmät X X X X 22

23 aiempien raporttien yksityiskohtaiset kuvaukset luvun pelitapahtumista täydentävät nyt luotavaa pitkän aikavälin kuvaa. 26 Tutkimuksen päälähteinä on käytetty metsäyhtiöiden toiminnasta kertovaa historiallista materiaalia: vuosikertomuksia, julkista tilastomateriaalia, lehtiartikkeleita sekä runsasta kirjallisuutta, joka pitää sisällään myös keskeiset alasta kirjoitetut yrityshistoriat. Keskeinen vahvuus verrattuna aiempiin tutkimuksiin ja raportteihin on analyysin syventäminen Enso-Gutzeitin ja Kymin arkistoista löytyneellä kirjeenvaihto, tutkimusraportti yms. materiaalilla, joka on entisestään syventänyt kuvaa alan toimintalogiikasta, ja strategiaprosesseista. Kirjan rakenne Tämän teoksen rakenne on neliosainen. Tämän johdantokappaleen jälkeen on vuorossa case-analyysit neljän suuren suomalaisen metsäyhtiön toiminnasta 1900-luvulla. Kunkin yrityksen osalta on kerätty yhtiöiden tärkeimmät strategiset siirrot, joiden pohjalta on analysoitu yhtiöiden toimintaa. Tämän lisäksi case-artikkeleissa pyritään luomaan mahdollisimman tiivis katsaus kunkin yhtiön toimintaan 1900-luvulla, sekä analysoidaan niiden toimintaa muun muassa keskeisimpien taloudellisten muuttujien näkökulmasta. Tarkasteltavat yhtiöt ovat: Kymiyhtiö, Enso-Gutzeit, Yhtyneet-Paperitehtaat ja Metsäliitto. Osiossa kolme vertaillaan kyseisiä neljää yhtiötä; ensin poikkileikkauksena eri aikakausilta ja tämän jälkeen pitkittäisanalyysinä koko 1900-luvun osalta. Viimeisessä osassa esitetään kootusti analyysin tulokset. Teoksen aikaväli käsittää siis koko 1900-luvun. Analyysin helpottamiseksi ajanjakso on jaettu neljään kauteen. Kaudet vaihtelevat hiukan kunkin yrityksen osalta, yhtiöiden sisäisen kehityksen mukaisesti. Ensimmäinen kausi käsittää 1900-luvun alkupuoliskon, toinen kausi ajanjakson luvun lopulta 1960-luvulle, kolmas jakso kattaa ajan 1960-luvulta 1980-luvun puoliväliin ja neljäs kauden 1980-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen. Loppuviitteet 1 Katso esimerkiksi Ahvenainen 1984; Halme Diesen 1998, 65; Rytkönen 2000, Seppälä 2000, Katso esimerkiksi Lammi 1994, Ojainmaa Lilja, Räsänen & Tainio 1991a, 1991b, 1992; Lilja, Räsänen & Tainio Alajoutsijärvi 1996; Alajoutsijärvi & Lilja Katso Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä Näsi, Ranta & Sajasalo Talouselämä 25/ Lantto Business Finland 1990, Lantto Katso Mintzberg 1987; Mintzberg, Ahlstrand, Lampel 1998; Näsi Näsi 1991; Näsi & Aunola Näsi 1991; Näsi 1996a. 15 Katso esimerkiksi von Wright Näsi 1996a, 1996b. 17 Burrell & Morgan Mohr Katso esimerkiksi Chandler 1962; Pettigrew Langley Mintzberg & Waters 1982; Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä Tarkempi kuvaus visualisointimenetelmästä Langley Sekamenetelmistä Lamberg Langley 1999; Mohr Katso myös Lamberg Tarkemmin Lamberg Langley Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Gigantti Oy Ab Ikea Oy Kokkolan Halpa-Halli Oy (Konserni) Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö (Konserni) Isojoen Konehalli

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta 1 Kansallinen metsäohjelma, KMO 1. Metsäteollisuudella kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: ..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset logistisiin toimintoihin

Metsäteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset logistisiin toimintoihin 26.3.2008 1 Metsäteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset logistisiin toimintoihin Timo Kouri Logistiikkajohtaja Finnforest /Metsäliiton Puutuoteteollisuus 26.3.2008 2 Sisällysluettelo Logistiikan

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ Q2/2010

TECHNOPOLIS OYJ Q2/2010 TECHNOPOLIS OYJ Q2/2010 Technopolis-konserni Kannattava kasvuyritys Kiinteistöpalvelu-hybridi Liiketoimintaympäristöjä tietointensiivisille yrityksille ja yhteisöille Ydinosaamistamme on innovatiivisten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 17.4.2015 Antti Toivainen Nordea Markets Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 1. Valuuttariski on riski joka syntyy siitä, että: yrityksellä on euroalueen

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES

TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES TAMPERE ECONOMIC WORKING PAPERS NET SERIES VÄESTÖN KESKITTYMISESTÄ KESKITTYMISSYKLIN HUIPULLA, VV. 1975-2000 Martti Hirvonen Working Paper 13 December 2002 http://tampub.uta.fi/econet/wp13-2002.pdf DEPARTMENT

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana. EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO

Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana. EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO JTO lyhyesti Perustettu v. 1946 Osaamisalueet Johtajuus Strategia ja liikkeenjohto Tuottavuus PK-yritystoiminta

Lisätiedot

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc IXONOS OYJ Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen LIIKETOIMINTAKATSAUS Public 23.3.2009 2 TILIKAUDEN 2009 PÄÄTAPAHTUMIA Markkinatilanne heikkeni finanssikriisiä seuranneen

Lisätiedot