VAT-arviointituloksen lukuohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAT-arviointituloksen lukuohje"

Transkriptio

1 1 VAT-arviointituloksen lukuohje Yleistä VAT:n arviointitulosta voidaan käyttää usealla eri tavalla ja eri tarkoituksiin. Tuloksen sisältämää tietoa voidaan käyttää esim. kuntoutuksen suunnitteluun ja kuntoutuksen palautekeskustelun pohjatiedoksi, moniammatillisen työryhmän päätöksenteon tukemiseen jne. Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa tuloksen tulkitsijaa hyödyntämään kaikkea sitä informaatiota mitä VAT:n tuloksiin sisältyy. Tulosten tulkinnassa tulee käyttää apuna WHO:n ICF-kirjaa, josta voi tarvittaessa tarkistaa kunkin aihealueen ja kuvauskohteen sisältökuvaukset. VAT:n tulos muodostuu alla olevan luettelon mukaisesti yksityiskohtaisesta, yksittäisen osoittimen antamasta tiedosta ICF:n hierarkkisen rakenteen mukaisesti koostettuun tietoon. Poikkeuksena tästä ovat osatulosteet, jotka voivat ja usein koostuvatkin usean kuvauskohteen ja aihealueen tiedoista. Nämä osatulosteet eivät useinkaan noudata ICF:n sisäistä rakennetta. Tulosta luettaessa on kiinnitettävä huomiota: - Yksittäisten osoittimien antamiin tietoihin (itsearvioinnin tieto tai havainnoitu tieto). - Kunkin ICF-kuvauskohteen antamiin tietoihin (sisältää yhden tai useamman osoittimen tiedot). - Aihealueen tietoihin (sisältää yhden tai useamman kuvauskohteen tiedot). - Osatulosteen antamiin tietoihin. Osatuloste on kooste kuvauskohteista, jotka yhdessä antavat tietoa työssä tarvittavaan toimintakykyyn vaikuttavasta tekijästä (esim. Asperger). - Arviointikokonaisuuden antamaan tietoon (sisältää kaiken arvioinnissa saadun tiedon). Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, vaikuttavatko jotkin olemassa olevat rajoitteet (esim. fyysinen kipu tai alentunut kognitiivinen suorituskyky) joidenkin toisten osoittimien / kuvauskohteiden antamaan viitetietoon (esim. motivaatio). Samoin siihen, onko käytössä kuvauskohteita, jotka vahvistavat tai heikentävät jonkin toisen kuvauskohteen antamaa tietoa. Tällainen tilanne tulee usein esille esim. kuvauskohteiden b 1262 Tunnollisuus ja d 2400 Vastuun kantaminen kohdalla. Arviointitapahtuman yhteydessä on kuntoutujalle kerrottu miksi arviointia tehdään ja pyydetty häntä olemaan mahdollisimman rehellinen itselleen. Samoin valmentajien arviointikoulutuksessa on korostettu sitä, että he eivät voi arviointia tehdessään kertoa mielipidettään, vaan he kirjaavat tekemänsä havainnon kunkin osoittimen osoittamasta asiasta. Tästä syystä lähtökohtaisesti tuloksen lukija voi ja täytyykin tulkita tulosta siten että jokainen osoittimen osoittama asia on totta. Se, että itsearvioinnissa halutaan joskus antaa itsestä positiivisempi kuva kuin mitä ulkopuolisen havainnot ovat, on pelkästään inhimillistä. Tästä syystä myös arvioinnissa käytettävät osoittimet ovat arviointihetkellä mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne lajitellaan ICF:n mukaiseen järjestykseen vasta tulostusvaiheessa.

2 2 Osoittimen sisältämät tiedot Tulosta luettaessa on käytössä kunkin osoittimen kohdalta useita tietoja: 1. Itsearvioinnin (kuvassa Valm.) tulos, joka kertoo arvioijan oman subjektiivisen näkemyksen suoriutumisestaan osoittimen antamaan tietoon. 2. Työvalmentajan (kuvassa Tvalm.) kirjaama tulos, joka kertoo työvalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Työvalmentaja tekee havainnot omalla työpajallaan ja havainnointi tehdään, kun asiakas on kiinnittynyt työn tekemiseen. Tästä syystä työvalmentajan tekemän havainnon painoarvo on suuri kaikkien niiden osoittimien kohdalla jotka kuvaavat ao. työssä tarvittavan toimintakyvyn eri osaalueita. 3. Yksilövalmentajan (kuvassa Yvalm) kirjaama tulos, joka kertoo yksilövalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Yksilövalmentaja tekee havainnot sekä pajalla työskentelyn että ryhmätilanteiden ja muiden sosiaalista kuormitusta aiheuttavien tilanteiden aikana. 4. Itsearvioinnissa annetun tuloksen ja valmentajien havaintojen välillä mahdollisesti oleva ero kertoo asiakkaan subjektiivisen tunteen (tai halun esittää ao. asia) ja valmentajien tekemän konkreettisen havainnon välisestä erosta. Tällä erolla on merkitystä silloin, kun valmentaja tai valmentajat ovat havainneet toimintakykyrajoitteen osoittimen antamassa tiedossa. M ikäli sekä itsearvioinnin tulos että valmentajien havainnot osoittavat toimintakykyä edistävää tietoa, ei tällä erolla ole suurta merkitystä. Myös työvalmentajan ja yksilövalmentajan samasta osoittimesta tekemät havainnot voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Tämä johtuu siitä, että havainnot tehdään erilaisista (työ / sosiaalinen) tilanteista. Tämä koskee etenkin psyykkisiä toimintoja ja - suorituksia koskevia kuvauskohteita / osoittimia.

3 3 Tässä yhteydessä on huomioitava, että VAT-arviointeja käytettäessä valmentajia on ohjeistettu varovaisuuteen ehdottomasti ja merkittävästi edistävien (ICF +3 ja +4) havaintojen kirjaamisessa. Rajoitteiden kirjaamisessa noudatetaan WHO:n rajoitteista antamaa tulkintaohjetta. Tämä varovaisuus merkittävästi edistävän (+3) ja ehdottomasti edistävän tekijän (+4) käytössä on havaittu perustelluksi seuraavasta syystä. M i- käli itsearvioinnissa kuntoutujan käyttämä arviointiskaala on epärealistisen korkea (+3 +4) ja valmentaja on syystä tai toisesta halunnut käyttää samaa skaalausta, menetetään mahdollisuus palautekeskustelun yhteydessä kaivaa niitä seikkoja, joiden takia itsearvioinnissa on haluttu antaa epärealistisen korkea kuva omasta suoritustasosta. Ei havaintoa osoittimen osoittamasta tiedosta Tulosteessa ilmenevä eh ja eho tarkoittavat, että valmentajalla ei ole havaintoa tämän osoittimen antamasta tiedosta. Tällä korostetaan sitä, että valmentajat kirjaavat vain tekemänsä havainnot annetun WHO:n skaalauksen mukaisesti. Mikäli havaintoa ei ole, osoitin ohitetaan. Itsearvioinnissa kaikki osoittimet ovat käytössä. Lukemisjärjestys Käytännön kuntoutustyössä VAT:n tulosta voidaan lukea ja kuntoutuskeskusteluja käydä suoraan osoittimien antamien tietojen mukaisesti. Yksittäinen osoitin antaa usein sen konkreettisen ja helposti käsiteltävän asian johon sekä kuntoutuja että kuntoutusta ohjaavat henkilöt voivat ottaa kantaa. Kuntoutuksen suunnittelussa ja etenkin moniammatillisen työryhmän kohdalla saatua arviointitulosta kannattaa kuitenkin lukea ICF:n muodostaman kehyksen mukaisesti. Tällöin lukemisjärjestykseksi muodostuu seuraava: 1. Toiminnot / suoritukset ja osallistuminen Tuloksen tarkastelu kannattaa aloittaa huomioimalla se, että VAT:n tulosteissa käytetyt ICF:n kuvauskohteet on jaettu toimintojen kuvauskohteisiin (b kuvauskohteet) ja suoritusten ja osallistumisen kuvauskohteisiin (d-kuvauskohteet). Toimintoja (b) koskevien kuvauskohteiden antama tieto on luonteeltaan siirrettävämpää ja vähemmän tilannekohtaisesta motivaatiosta riippuvaista, kuin suoritusta ja osallistumista (d) kuvaavien kuvauskohteiden antama tieto. VAT:n tulosteissa toimintojen (b) kuvauskohteet tulostetaan ensin. Tässä ohjeessa ei käsitellä ICF:n ympäristötekijöitä (e) koskevia kuvauskohteita.

4 4 2. ICF-aihealue Tulkittava ICF aihealue, saadaan kuvauskohteen kirjaintunnuksen ja kolmen ensimmäisen numeron perusteella, esim. b 164 Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot. Arvioinnissa saman aihealueen sisällä on voitu havainnoida yhtä tai useampaa kuvauskohdetta riippuen arvioinnin tavoitteista. Tulosta luettaessa ja tulkittaessa on huomattava, että saman aihealueen sisällä olevat kuvauskohteet ja niihin kiinnitettyjen osoittimien antamat tiedot saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Tämä johtuu ICF:n rakenteesta. Esimerkiksi aihealue b 280 Kipuaistimus sisältää sekä kuvauskohteen Yleistynyt kipu (b 2800) että tarkemmin määritellyn kuvauskohteen Kipu alaraajassa (b 28015). Täten tuloksissa voivat kipua osoittavat, eri kuvauskohteista saadut tiedot vaihdella neutraalista (ei kipua) aina ehdotonta rajoitetta osoittavaan (estää esim. työn tekemisen). Sama koskee psyykkisiä toimintaedellytyksiä kuvaavan aihealuetta esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot. Aihealueen eri kuvauskohteista saatu tieto voi vaihdella toimintakykyä edistävistä tekijöistä (+ tulokset) toimintakykyä rajoittaviin tekijöihin. 3. ICF kuvauskohde ICF kuvauskohde on ICF:n perustieto. Kuvauskohde on joko kirjaimen ja neljä numeroa esim. b 1643 Kognitiivinen joustavuus tai kirjaimen ja viisi numeroa esim. b Kipu alaraajassa pitkä. Kullekin kuvauskohteelle on arvioinnin toteuttamista varten VAT:ssa luotu yksi tai useampia osoittimia. 4. Osoitin Osoitin, jonka avulla havainto on tehty. Osoitin osoittaa sen konkreettisesti havainnoitavan tekijän, jota on valmentajien toimesta seurattu (havainnoitu) ja jonka mukaisesti myös itsearviointi on tehty. Osoittimen avulla kyetään tarkentamaan ICF kuvauskohteen sisältämää tietoa. Osoittimen käyttö helpottaa myös arvioinnin tekemistä, koska

5 5 osoittimelle kirjoitettava kysymys ja vastausvaihtoehdot (skaalaus) kirjataan ICF:n kuvauskohdetta konkreettisempaan muotoon. ICF:n kuvauskohteet ovat pakostakin osoitinta yleisluonteisempia eivätkä siten pysty tuottamaan aina niin konkreettista tietoa toimintakyvystä mitä kuntoutuksessa tarvitaan. Tätä aukkoa ICF:n ja elävän elämän välillä täytetään osoittimien avulla. Täten esimerkiksi kivulle alaraajassa voidaan antaa osoittimeksi Kipu nilkassa, jolloin itsearvioinnissa arvioidaan todellista nilkassa tuntuvaa kivuntunnetta. Ulkopuolinen ei yleensä voi havaita sitä, missä kohden alaraajaa kipu on, mutta hän voi havainnoida sen, kuinka paljon alaraajakipu vaikuttaa ao. tehtävässä vaadittavaan toimintakykyyn. Sama aukon täyttäminen koskee myös esimerkiksi ICF:n kuvauskohdetta b 1301 M otivaatio. M otivaatiota on monenlaista ja se vaihtelee voimakkaasti kohteen mukaan. On eri motivaatio työn a ja työn b suhteen, eri motivaatio harrastusten ja erilaisten kotitöiden suhteen. Tästä syystä motivaatiota osoittamaan tarvitaan erilaisia osoittimia ja myös kuvausta työstä tai toimintaympäristöstä jossa motivaatiota on havainnoitu. Osoittimille on tehty ICF:n mukainen skaalaus*, jota käytetään rajoitteen tai edistävän tekijän merkittävyyttä arvioitaessa ja jonka mukaisesti havainnot on kirjattu. Osoittimien antamaa tietoa luettaessa on huomioitava, että osalle osoittimista ei voida antaa positiivista (edistävää) arvoa. Tämä koskee tilannetta kun käytetään fyysisten rajoitteiden vaikutuksia kuvaavia osoittimia. Esimerkiksi silloin, kun arvioidaan kivun vaikutusta toimintakykyyn. Joko kipua ei ole, jolloin arvo on neutraali (ei vaikutusta työssäsuoriutumiseen), tai kivun vaikutus on toimintakykyä rajoittava. Kipu ei voi koskaan olla toimintakykyä edistävä tekijä. *Arvioinnissa käytettyjen ICF kuvauskohteiden osoittimien skaalaus on seuraava: +4 Ehdottomasti edistävä tekijä +3 Merkittävästi edistävä tekijä +2 Kohtalaisesti edistävä tekijä +1 Lievästi edistävä tekijä 0 Ei ongelmia, neutraali, henkilöllä ei ole tämän osoittimen antamaan viitetietoon rajoitetta tai erityistä edistävää tekijää..1 Lievä rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 25 % ajasta, henkilö voi sietää sitä ja se on esiintynyt harvoin viimeisen 30 pv:n aikana.2 Kohtalainen rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 50 % ajasta, heikentää päivittäistä elämää ja on esiintynyt ajoittain viimeisen 30 pv:n aikana.3 Merkittävä rajoite, ongelma vaikuttaa enemmän kuin 50 % ajasta, häiritsee osittain päivittäistä elämää ja on esiintynyt säännöllisesti viimeisen 30 päivän aikana.4 Ehdoton rajoite, ongelma esiintyy enemmän kuin 95 % ajasta, intensiteetillä joka ehdottomasti estää päivittäistä elämää ja on esiintynyt joka päivä viimeisen 30 pv:n aikana

6 6 VAT-arviointituloksen jakaminen ja tulostus eri osa-alueisiin. VAT:n avulla saatu arviointitulos sisältää erittäin paljon tietoa kuntoutujan työssä tarvittavasta toimintakyvystä. Tämän tiedon käsittelemisen helpottamiseksi arviointituloksesta voidaan tuottaa osa-aluetulosteita. Työssä tarvittavan toimintakyvyn arvioinnin helpottamiseksi käytännön jako on muodostunut seuraavaksi: - Työssä tarvittavien fyysisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet - Työssä tarvittavia psyykkisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet, jotka on jaettu kolmeen osaan o integraatiota ja kompetenssia (henkilön omaan persoonaan kohdistuvat) kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o työssä tarvittavia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o motivaatiota kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet Näitä kuvauskohteita ja osoittimia luettaessa on huomattava, että etenkin integraatiota ja kompetenssia sekä motivaatiota kuvaavat tekijät ovat joissakin tapauksissa niin lähellä toisiaan, että niiden antama viitetieto voidaan lukea molempiin alueisiin kuuluvaksi. Näissä tapauksissa osoitin on kohdistettu siihen kuvauskohteeseen, johon sen katsotaan ensisijaisesti kuuluvan. Edellä kuvatun, rutiiniluonteisen osatulosteisiin jakamisen lisäksi VAT mahdollistaa sellaisten osatulosteiden tekemisen missä halutaan kuvaus jonkin erityisen tekijän (diagnosoitu tai diagnosoimaton) vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn. Osatulokset Fyysiset edellytykset Työssä tarvittavan toimintakyvyn fyysisiä edellytyksiä kuvaavaan osatulokseen on poimittu kaikki aluetta kuvaavat sekä toimintojen (b) että suoritusten ja osallistumisen (d) kuvauskohteet ja osoittimet. Tässä esitettyä tulosta voidaan käyttää lisäinformaationa, kun lääkäri tai moniammatillinen työryhmä harkitsee kliinisessä tutkimuksessa havaitun rajoitteen vaikutusta henkilön toimintakykyyn. Esimerkiksi tässä tapauksessa on diagnosoitu fyysiset rajoitteet mm. selän alueella ja niiden aiheuttamien kipujen vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn on haluttu selvittää. Tämän osoittimen kohdalla itsearvioinnin tuloksena on vaikea rajoite (ICF.3) ja valmentajien työn aikana havainnoimana kohtalainen (ICF.2) rajoite. Samaan aikaan on arvioitu / havainnoitu myös muiden dokumentoitujen fyysisten rajoitteiden vaikutusta työssä suoriutumiseen. Lääkärin / tai moniammatillisen työryhmän tehtävä on tämän, ja muiden toimintakykyyn vaikuttavien tutkimustulosten perusteella, tehdä päätös toimintakyvystä ao. toimintaympäristössä.

7 7 Psyykkiset edellytykset - Integraatio ja kompetenssi Integraatiota ja kompetenssia kuvaavien kuvauskohteiden ja osoittimien antama tieto ja sen käyttö muodostavat haastavimman osuuden VAT:n tiedoista. Tulosta luettaessa ei aina riitä se, että sitä tulkitaan aihealue esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot kokonaisuuksina, vaan tulosta joudutaan tarkastelemaan kuvauskohteittain, jopa osoittimittain. Esimerkki tulostuksessa aihealue b 126 sisältää sekä kuvauskohteeseen b 1262 Tunnollisuus että kuvauskohteeseen b 1266 Itseluottamus kohdistuvia havaintoja. Esimerkissä saman aihealueen itsearvioinnin tulokset vaihtelevat kohtalaisesti edistävästä tekijästä kohtalaiseen rajoitteeseen. Samaan aikaan toteutetut valmentajien havainnot vaihtelevat lievästi edistävästä tekijästä lievään rajoitteeseen. Tätä osatulostetta luettaessa on myös huomioitava, että jotkin kuvauskohteet voivat joko vahvistaa tai heikentää toisesta kuvauskohteesta saatua tietoa. Yllä olevassa esimerkissä suoritusten ja osallistumisen osa-alueen kuvauskohde d 2400 Vastuun kantaminen vahvistaa kuvauskohteen b 1262 Tunnollisuus tietoa. Samoin yksittäisen osoittimen antamaa tietoa tulee tarkastella siten että sitä verrataan kokonaistuloksen antamaan tietoon. Tällä alueella merkittävää on myös se, että työ- ja yksilövalmentaja havainnoivat samaa tekijää erilaisissa ympäristöissä. - Motivaatio Kuten aiemmin todettiin, motivaatiota tulee kuvata useammalla kuin yhdellä osoittimella. Yllä oleva on samalla esimerkki sellaisen osoitinparin käytöstä, joita on tarkoitus lukea yhdessä. Osoitinpari on Tyytyväisyys elämään ja Halu muuttaa elämäntilannetta. Nämä muodostavat osoitinparin, joiden tulosten tulisi olla esimerkin mukaisesti erisuuntaiset. Eli jos on tyytyväinen (motivoitunut) nykyiseen elämäntilanteeseen niin halu muuttaa elämäntilannetta tulisi olla heikko. Tässä esimerkissä sekä itsearvioinnin tulokset että ulkopuoliset havainnot ovat yhteneväiset. Henkilö ei ole tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on motivoitunut muuttamaan sitä. Työhön kohdistuvien motivaatio-osoittimien antamaa tietoa tulkittaessa on huomioitava, että sekä itsearvioinnin että ulkopuolisen havainnoima motivaatio voi vaihdella riippuen siitä, kuinka

8 8 kiinnostavina henkilö työpisteessä suoritettavat työtehtävät on kokenut. Siten motivaatio-kuvauskohteen sisällä olevien osoittimien antamissa tiedoissa voi eri arviointikertojen ja erilaisissa työpaikoissa tehtyjen arvioiden välillä olla suurta vaihtelua. - Työssä tarvittavat sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot Yllä on kaksi esimerkkiä työssä tarvittavien sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kartoittavien kuvauskohteiden tuloksista. Tähän osatulosteeseen voidaan yleensä ottaa mukaan kaikki ICF:n pääluokan 7 Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet kaikki aihealueet ja kuvauskohteet. Esimerkin ensimmäisessä tulosteessa tähän on lisätty aihealueen d 350 Keskustelu kuvauskohteet. Esimerkin tarkoitus on selkeyttää sitä tilannetta, jossa tuloksen lukija ja mahdollinen moniammatillinen työryhmä on päätöksentekotilanteessa. Tämän osatulosteen antaman tiedon käyttö riippuu oleellisesti siitä, mitkä ovat ao. henkilön jatkosuunnitelmat. Tarvitaanko esimerkiksi tavoitteena olevassa työpaikassa erittäin hyviä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin ensimmäisen esimerkkitulosteen henkilön kohdalla olisi kuntoutuksessa kiinnitettävä näihin taitoihin erityistä huomiota. Toisen esimerkkitulosteen henkilöllä taas ao. taidot ovat kunnossa. Itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat skaalaerot. Kaikkien toimintaedellytyksiä kuvaavien osa-alueiden tulosten lukemisessa ja tulkinnassa on huomioitava mahdolliset itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat erot. Mikäli eroa on niissä kuvauskohteissa, joissa ulkopuolinen (valmentaja) on havainnut olemassa olevan rajoitteen ja itsearvioinnin tulos osoittaa edistävää tekijää +1 +4, asiaan on aina kiinnitettävä huomiota.

9 9 Oleellista ja huomioitavaa on, että aina kun osatuloksia tulostetaan ja niiden perusteella tehdään arvioita toimintakyvystä, on samaan aikaan pidettävä näkyvillä myös kokonaistulos. Tämä pienentää lukemisessa ja tulkinnassa sitä riskiä, että jonkin kuvauskohteen antama tieto irrotetaan kokonaisuudesta ja päätöksiä tehdään tämän kokonaisuudesta irrotetun yksittäisen tiedon perusteella. Esimerkiksi motivaatiota tulkittaessa on huomioitava mahdollisten fyysisten rajoitteiden vaikutus siihen. Samoin, kun tarkasteltavana on esimerkiksi kuntoutujan toimintakyvystä tehty väliarvio, on tarkasteltava ensin kokonaisuutta ja vasta sen jälkeen erillisten kuvauskohteiden ja osoittimien antamaa tietoa.

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) on ensimmäinen

Lisätiedot

VAT-järjestelmä. Info. Kumppaniksi ry

VAT-järjestelmä. Info. Kumppaniksi ry VAT-järjestelmä Info Kumppaniksi ry Sisältö VAT-järjestelmä on tarkoitettu helpottamaan kuntoutuksen (valmennuksen) toteuttamista. Se sisältää tarvittavat perustietorekisterit sekä kuntoutukseen liittyvien

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT) Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies Personec HR-järjestelmä sisältää yliopistojen palkkausjärjestelmän arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä ypj-arviointiprosessin

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Käytännön vinkkejä palvelutarpeen arviointiin 13.9.2011 Kajaani Asumispalvelusäätiö ASPA, Katja Laine Avunpäiväkirja (1) Henkilökohtaisen avuntarpeen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Mini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin

Mini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin Mini-ASTA asumisen toimintojen alustavaan pika-arviointiin Mini-ASTA -lomakkeisto on tarkoitettu päivittäisten asumisen toimintojen nopeaan alustavaan arviointiin. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi suosittelemme

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA: PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN

Lisätiedot