VAT-arviointituloksen lukuohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAT-arviointituloksen lukuohje"

Transkriptio

1 1 VAT-arviointituloksen lukuohje Yleistä VAT:n arviointitulosta voidaan käyttää usealla eri tavalla ja eri tarkoituksiin. Tuloksen sisältämää tietoa voidaan käyttää esim. kuntoutuksen suunnitteluun ja kuntoutuksen palautekeskustelun pohjatiedoksi, moniammatillisen työryhmän päätöksenteon tukemiseen jne. Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa tuloksen tulkitsijaa hyödyntämään kaikkea sitä informaatiota mitä VAT:n tuloksiin sisältyy. Tulosten tulkinnassa tulee käyttää apuna WHO:n ICF-kirjaa, josta voi tarvittaessa tarkistaa kunkin aihealueen ja kuvauskohteen sisältökuvaukset. VAT:n tulos muodostuu alla olevan luettelon mukaisesti yksityiskohtaisesta, yksittäisen osoittimen antamasta tiedosta ICF:n hierarkkisen rakenteen mukaisesti koostettuun tietoon. Poikkeuksena tästä ovat osatulosteet, jotka voivat ja usein koostuvatkin usean kuvauskohteen ja aihealueen tiedoista. Nämä osatulosteet eivät useinkaan noudata ICF:n sisäistä rakennetta. Tulosta luettaessa on kiinnitettävä huomiota: - Yksittäisten osoittimien antamiin tietoihin (itsearvioinnin tieto tai havainnoitu tieto). - Kunkin ICF-kuvauskohteen antamiin tietoihin (sisältää yhden tai useamman osoittimen tiedot). - Aihealueen tietoihin (sisältää yhden tai useamman kuvauskohteen tiedot). - Osatulosteen antamiin tietoihin. Osatuloste on kooste kuvauskohteista, jotka yhdessä antavat tietoa työssä tarvittavaan toimintakykyyn vaikuttavasta tekijästä (esim. Asperger). - Arviointikokonaisuuden antamaan tietoon (sisältää kaiken arvioinnissa saadun tiedon). Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, vaikuttavatko jotkin olemassa olevat rajoitteet (esim. fyysinen kipu tai alentunut kognitiivinen suorituskyky) joidenkin toisten osoittimien / kuvauskohteiden antamaan viitetietoon (esim. motivaatio). Samoin siihen, onko käytössä kuvauskohteita, jotka vahvistavat tai heikentävät jonkin toisen kuvauskohteen antamaa tietoa. Tällainen tilanne tulee usein esille esim. kuvauskohteiden b 1262 Tunnollisuus ja d 2400 Vastuun kantaminen kohdalla. Arviointitapahtuman yhteydessä on kuntoutujalle kerrottu miksi arviointia tehdään ja pyydetty häntä olemaan mahdollisimman rehellinen itselleen. Samoin valmentajien arviointikoulutuksessa on korostettu sitä, että he eivät voi arviointia tehdessään kertoa mielipidettään, vaan he kirjaavat tekemänsä havainnon kunkin osoittimen osoittamasta asiasta. Tästä syystä lähtökohtaisesti tuloksen lukija voi ja täytyykin tulkita tulosta siten että jokainen osoittimen osoittama asia on totta. Se, että itsearvioinnissa halutaan joskus antaa itsestä positiivisempi kuva kuin mitä ulkopuolisen havainnot ovat, on pelkästään inhimillistä. Tästä syystä myös arvioinnissa käytettävät osoittimet ovat arviointihetkellä mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne lajitellaan ICF:n mukaiseen järjestykseen vasta tulostusvaiheessa.

2 2 Osoittimen sisältämät tiedot Tulosta luettaessa on käytössä kunkin osoittimen kohdalta useita tietoja: 1. Itsearvioinnin (kuvassa Valm.) tulos, joka kertoo arvioijan oman subjektiivisen näkemyksen suoriutumisestaan osoittimen antamaan tietoon. 2. Työvalmentajan (kuvassa Tvalm.) kirjaama tulos, joka kertoo työvalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Työvalmentaja tekee havainnot omalla työpajallaan ja havainnointi tehdään, kun asiakas on kiinnittynyt työn tekemiseen. Tästä syystä työvalmentajan tekemän havainnon painoarvo on suuri kaikkien niiden osoittimien kohdalla jotka kuvaavat ao. työssä tarvittavan toimintakyvyn eri osaalueita. 3. Yksilövalmentajan (kuvassa Yvalm) kirjaama tulos, joka kertoo yksilövalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Yksilövalmentaja tekee havainnot sekä pajalla työskentelyn että ryhmätilanteiden ja muiden sosiaalista kuormitusta aiheuttavien tilanteiden aikana. 4. Itsearvioinnissa annetun tuloksen ja valmentajien havaintojen välillä mahdollisesti oleva ero kertoo asiakkaan subjektiivisen tunteen (tai halun esittää ao. asia) ja valmentajien tekemän konkreettisen havainnon välisestä erosta. Tällä erolla on merkitystä silloin, kun valmentaja tai valmentajat ovat havainneet toimintakykyrajoitteen osoittimen antamassa tiedossa. M ikäli sekä itsearvioinnin tulos että valmentajien havainnot osoittavat toimintakykyä edistävää tietoa, ei tällä erolla ole suurta merkitystä. Myös työvalmentajan ja yksilövalmentajan samasta osoittimesta tekemät havainnot voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Tämä johtuu siitä, että havainnot tehdään erilaisista (työ / sosiaalinen) tilanteista. Tämä koskee etenkin psyykkisiä toimintoja ja - suorituksia koskevia kuvauskohteita / osoittimia.

3 3 Tässä yhteydessä on huomioitava, että VAT-arviointeja käytettäessä valmentajia on ohjeistettu varovaisuuteen ehdottomasti ja merkittävästi edistävien (ICF +3 ja +4) havaintojen kirjaamisessa. Rajoitteiden kirjaamisessa noudatetaan WHO:n rajoitteista antamaa tulkintaohjetta. Tämä varovaisuus merkittävästi edistävän (+3) ja ehdottomasti edistävän tekijän (+4) käytössä on havaittu perustelluksi seuraavasta syystä. M i- käli itsearvioinnissa kuntoutujan käyttämä arviointiskaala on epärealistisen korkea (+3 +4) ja valmentaja on syystä tai toisesta halunnut käyttää samaa skaalausta, menetetään mahdollisuus palautekeskustelun yhteydessä kaivaa niitä seikkoja, joiden takia itsearvioinnissa on haluttu antaa epärealistisen korkea kuva omasta suoritustasosta. Ei havaintoa osoittimen osoittamasta tiedosta Tulosteessa ilmenevä eh ja eho tarkoittavat, että valmentajalla ei ole havaintoa tämän osoittimen antamasta tiedosta. Tällä korostetaan sitä, että valmentajat kirjaavat vain tekemänsä havainnot annetun WHO:n skaalauksen mukaisesti. Mikäli havaintoa ei ole, osoitin ohitetaan. Itsearvioinnissa kaikki osoittimet ovat käytössä. Lukemisjärjestys Käytännön kuntoutustyössä VAT:n tulosta voidaan lukea ja kuntoutuskeskusteluja käydä suoraan osoittimien antamien tietojen mukaisesti. Yksittäinen osoitin antaa usein sen konkreettisen ja helposti käsiteltävän asian johon sekä kuntoutuja että kuntoutusta ohjaavat henkilöt voivat ottaa kantaa. Kuntoutuksen suunnittelussa ja etenkin moniammatillisen työryhmän kohdalla saatua arviointitulosta kannattaa kuitenkin lukea ICF:n muodostaman kehyksen mukaisesti. Tällöin lukemisjärjestykseksi muodostuu seuraava: 1. Toiminnot / suoritukset ja osallistuminen Tuloksen tarkastelu kannattaa aloittaa huomioimalla se, että VAT:n tulosteissa käytetyt ICF:n kuvauskohteet on jaettu toimintojen kuvauskohteisiin (b kuvauskohteet) ja suoritusten ja osallistumisen kuvauskohteisiin (d-kuvauskohteet). Toimintoja (b) koskevien kuvauskohteiden antama tieto on luonteeltaan siirrettävämpää ja vähemmän tilannekohtaisesta motivaatiosta riippuvaista, kuin suoritusta ja osallistumista (d) kuvaavien kuvauskohteiden antama tieto. VAT:n tulosteissa toimintojen (b) kuvauskohteet tulostetaan ensin. Tässä ohjeessa ei käsitellä ICF:n ympäristötekijöitä (e) koskevia kuvauskohteita.

4 4 2. ICF-aihealue Tulkittava ICF aihealue, saadaan kuvauskohteen kirjaintunnuksen ja kolmen ensimmäisen numeron perusteella, esim. b 164 Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot. Arvioinnissa saman aihealueen sisällä on voitu havainnoida yhtä tai useampaa kuvauskohdetta riippuen arvioinnin tavoitteista. Tulosta luettaessa ja tulkittaessa on huomattava, että saman aihealueen sisällä olevat kuvauskohteet ja niihin kiinnitettyjen osoittimien antamat tiedot saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Tämä johtuu ICF:n rakenteesta. Esimerkiksi aihealue b 280 Kipuaistimus sisältää sekä kuvauskohteen Yleistynyt kipu (b 2800) että tarkemmin määritellyn kuvauskohteen Kipu alaraajassa (b 28015). Täten tuloksissa voivat kipua osoittavat, eri kuvauskohteista saadut tiedot vaihdella neutraalista (ei kipua) aina ehdotonta rajoitetta osoittavaan (estää esim. työn tekemisen). Sama koskee psyykkisiä toimintaedellytyksiä kuvaavan aihealuetta esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot. Aihealueen eri kuvauskohteista saatu tieto voi vaihdella toimintakykyä edistävistä tekijöistä (+ tulokset) toimintakykyä rajoittaviin tekijöihin. 3. ICF kuvauskohde ICF kuvauskohde on ICF:n perustieto. Kuvauskohde on joko kirjaimen ja neljä numeroa esim. b 1643 Kognitiivinen joustavuus tai kirjaimen ja viisi numeroa esim. b Kipu alaraajassa pitkä. Kullekin kuvauskohteelle on arvioinnin toteuttamista varten VAT:ssa luotu yksi tai useampia osoittimia. 4. Osoitin Osoitin, jonka avulla havainto on tehty. Osoitin osoittaa sen konkreettisesti havainnoitavan tekijän, jota on valmentajien toimesta seurattu (havainnoitu) ja jonka mukaisesti myös itsearviointi on tehty. Osoittimen avulla kyetään tarkentamaan ICF kuvauskohteen sisältämää tietoa. Osoittimen käyttö helpottaa myös arvioinnin tekemistä, koska

5 5 osoittimelle kirjoitettava kysymys ja vastausvaihtoehdot (skaalaus) kirjataan ICF:n kuvauskohdetta konkreettisempaan muotoon. ICF:n kuvauskohteet ovat pakostakin osoitinta yleisluonteisempia eivätkä siten pysty tuottamaan aina niin konkreettista tietoa toimintakyvystä mitä kuntoutuksessa tarvitaan. Tätä aukkoa ICF:n ja elävän elämän välillä täytetään osoittimien avulla. Täten esimerkiksi kivulle alaraajassa voidaan antaa osoittimeksi Kipu nilkassa, jolloin itsearvioinnissa arvioidaan todellista nilkassa tuntuvaa kivuntunnetta. Ulkopuolinen ei yleensä voi havaita sitä, missä kohden alaraajaa kipu on, mutta hän voi havainnoida sen, kuinka paljon alaraajakipu vaikuttaa ao. tehtävässä vaadittavaan toimintakykyyn. Sama aukon täyttäminen koskee myös esimerkiksi ICF:n kuvauskohdetta b 1301 M otivaatio. M otivaatiota on monenlaista ja se vaihtelee voimakkaasti kohteen mukaan. On eri motivaatio työn a ja työn b suhteen, eri motivaatio harrastusten ja erilaisten kotitöiden suhteen. Tästä syystä motivaatiota osoittamaan tarvitaan erilaisia osoittimia ja myös kuvausta työstä tai toimintaympäristöstä jossa motivaatiota on havainnoitu. Osoittimille on tehty ICF:n mukainen skaalaus*, jota käytetään rajoitteen tai edistävän tekijän merkittävyyttä arvioitaessa ja jonka mukaisesti havainnot on kirjattu. Osoittimien antamaa tietoa luettaessa on huomioitava, että osalle osoittimista ei voida antaa positiivista (edistävää) arvoa. Tämä koskee tilannetta kun käytetään fyysisten rajoitteiden vaikutuksia kuvaavia osoittimia. Esimerkiksi silloin, kun arvioidaan kivun vaikutusta toimintakykyyn. Joko kipua ei ole, jolloin arvo on neutraali (ei vaikutusta työssäsuoriutumiseen), tai kivun vaikutus on toimintakykyä rajoittava. Kipu ei voi koskaan olla toimintakykyä edistävä tekijä. *Arvioinnissa käytettyjen ICF kuvauskohteiden osoittimien skaalaus on seuraava: +4 Ehdottomasti edistävä tekijä +3 Merkittävästi edistävä tekijä +2 Kohtalaisesti edistävä tekijä +1 Lievästi edistävä tekijä 0 Ei ongelmia, neutraali, henkilöllä ei ole tämän osoittimen antamaan viitetietoon rajoitetta tai erityistä edistävää tekijää..1 Lievä rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 25 % ajasta, henkilö voi sietää sitä ja se on esiintynyt harvoin viimeisen 30 pv:n aikana.2 Kohtalainen rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 50 % ajasta, heikentää päivittäistä elämää ja on esiintynyt ajoittain viimeisen 30 pv:n aikana.3 Merkittävä rajoite, ongelma vaikuttaa enemmän kuin 50 % ajasta, häiritsee osittain päivittäistä elämää ja on esiintynyt säännöllisesti viimeisen 30 päivän aikana.4 Ehdoton rajoite, ongelma esiintyy enemmän kuin 95 % ajasta, intensiteetillä joka ehdottomasti estää päivittäistä elämää ja on esiintynyt joka päivä viimeisen 30 pv:n aikana

6 6 VAT-arviointituloksen jakaminen ja tulostus eri osa-alueisiin. VAT:n avulla saatu arviointitulos sisältää erittäin paljon tietoa kuntoutujan työssä tarvittavasta toimintakyvystä. Tämän tiedon käsittelemisen helpottamiseksi arviointituloksesta voidaan tuottaa osa-aluetulosteita. Työssä tarvittavan toimintakyvyn arvioinnin helpottamiseksi käytännön jako on muodostunut seuraavaksi: - Työssä tarvittavien fyysisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet - Työssä tarvittavia psyykkisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet, jotka on jaettu kolmeen osaan o integraatiota ja kompetenssia (henkilön omaan persoonaan kohdistuvat) kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o työssä tarvittavia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o motivaatiota kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet Näitä kuvauskohteita ja osoittimia luettaessa on huomattava, että etenkin integraatiota ja kompetenssia sekä motivaatiota kuvaavat tekijät ovat joissakin tapauksissa niin lähellä toisiaan, että niiden antama viitetieto voidaan lukea molempiin alueisiin kuuluvaksi. Näissä tapauksissa osoitin on kohdistettu siihen kuvauskohteeseen, johon sen katsotaan ensisijaisesti kuuluvan. Edellä kuvatun, rutiiniluonteisen osatulosteisiin jakamisen lisäksi VAT mahdollistaa sellaisten osatulosteiden tekemisen missä halutaan kuvaus jonkin erityisen tekijän (diagnosoitu tai diagnosoimaton) vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn. Osatulokset Fyysiset edellytykset Työssä tarvittavan toimintakyvyn fyysisiä edellytyksiä kuvaavaan osatulokseen on poimittu kaikki aluetta kuvaavat sekä toimintojen (b) että suoritusten ja osallistumisen (d) kuvauskohteet ja osoittimet. Tässä esitettyä tulosta voidaan käyttää lisäinformaationa, kun lääkäri tai moniammatillinen työryhmä harkitsee kliinisessä tutkimuksessa havaitun rajoitteen vaikutusta henkilön toimintakykyyn. Esimerkiksi tässä tapauksessa on diagnosoitu fyysiset rajoitteet mm. selän alueella ja niiden aiheuttamien kipujen vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn on haluttu selvittää. Tämän osoittimen kohdalla itsearvioinnin tuloksena on vaikea rajoite (ICF.3) ja valmentajien työn aikana havainnoimana kohtalainen (ICF.2) rajoite. Samaan aikaan on arvioitu / havainnoitu myös muiden dokumentoitujen fyysisten rajoitteiden vaikutusta työssä suoriutumiseen. Lääkärin / tai moniammatillisen työryhmän tehtävä on tämän, ja muiden toimintakykyyn vaikuttavien tutkimustulosten perusteella, tehdä päätös toimintakyvystä ao. toimintaympäristössä.

7 7 Psyykkiset edellytykset - Integraatio ja kompetenssi Integraatiota ja kompetenssia kuvaavien kuvauskohteiden ja osoittimien antama tieto ja sen käyttö muodostavat haastavimman osuuden VAT:n tiedoista. Tulosta luettaessa ei aina riitä se, että sitä tulkitaan aihealue esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot kokonaisuuksina, vaan tulosta joudutaan tarkastelemaan kuvauskohteittain, jopa osoittimittain. Esimerkki tulostuksessa aihealue b 126 sisältää sekä kuvauskohteeseen b 1262 Tunnollisuus että kuvauskohteeseen b 1266 Itseluottamus kohdistuvia havaintoja. Esimerkissä saman aihealueen itsearvioinnin tulokset vaihtelevat kohtalaisesti edistävästä tekijästä kohtalaiseen rajoitteeseen. Samaan aikaan toteutetut valmentajien havainnot vaihtelevat lievästi edistävästä tekijästä lievään rajoitteeseen. Tätä osatulostetta luettaessa on myös huomioitava, että jotkin kuvauskohteet voivat joko vahvistaa tai heikentää toisesta kuvauskohteesta saatua tietoa. Yllä olevassa esimerkissä suoritusten ja osallistumisen osa-alueen kuvauskohde d 2400 Vastuun kantaminen vahvistaa kuvauskohteen b 1262 Tunnollisuus tietoa. Samoin yksittäisen osoittimen antamaa tietoa tulee tarkastella siten että sitä verrataan kokonaistuloksen antamaan tietoon. Tällä alueella merkittävää on myös se, että työ- ja yksilövalmentaja havainnoivat samaa tekijää erilaisissa ympäristöissä. - Motivaatio Kuten aiemmin todettiin, motivaatiota tulee kuvata useammalla kuin yhdellä osoittimella. Yllä oleva on samalla esimerkki sellaisen osoitinparin käytöstä, joita on tarkoitus lukea yhdessä. Osoitinpari on Tyytyväisyys elämään ja Halu muuttaa elämäntilannetta. Nämä muodostavat osoitinparin, joiden tulosten tulisi olla esimerkin mukaisesti erisuuntaiset. Eli jos on tyytyväinen (motivoitunut) nykyiseen elämäntilanteeseen niin halu muuttaa elämäntilannetta tulisi olla heikko. Tässä esimerkissä sekä itsearvioinnin tulokset että ulkopuoliset havainnot ovat yhteneväiset. Henkilö ei ole tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on motivoitunut muuttamaan sitä. Työhön kohdistuvien motivaatio-osoittimien antamaa tietoa tulkittaessa on huomioitava, että sekä itsearvioinnin että ulkopuolisen havainnoima motivaatio voi vaihdella riippuen siitä, kuinka

8 8 kiinnostavina henkilö työpisteessä suoritettavat työtehtävät on kokenut. Siten motivaatio-kuvauskohteen sisällä olevien osoittimien antamissa tiedoissa voi eri arviointikertojen ja erilaisissa työpaikoissa tehtyjen arvioiden välillä olla suurta vaihtelua. - Työssä tarvittavat sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot Yllä on kaksi esimerkkiä työssä tarvittavien sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kartoittavien kuvauskohteiden tuloksista. Tähän osatulosteeseen voidaan yleensä ottaa mukaan kaikki ICF:n pääluokan 7 Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet kaikki aihealueet ja kuvauskohteet. Esimerkin ensimmäisessä tulosteessa tähän on lisätty aihealueen d 350 Keskustelu kuvauskohteet. Esimerkin tarkoitus on selkeyttää sitä tilannetta, jossa tuloksen lukija ja mahdollinen moniammatillinen työryhmä on päätöksentekotilanteessa. Tämän osatulosteen antaman tiedon käyttö riippuu oleellisesti siitä, mitkä ovat ao. henkilön jatkosuunnitelmat. Tarvitaanko esimerkiksi tavoitteena olevassa työpaikassa erittäin hyviä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin ensimmäisen esimerkkitulosteen henkilön kohdalla olisi kuntoutuksessa kiinnitettävä näihin taitoihin erityistä huomiota. Toisen esimerkkitulosteen henkilöllä taas ao. taidot ovat kunnossa. Itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat skaalaerot. Kaikkien toimintaedellytyksiä kuvaavien osa-alueiden tulosten lukemisessa ja tulkinnassa on huomioitava mahdolliset itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat erot. Mikäli eroa on niissä kuvauskohteissa, joissa ulkopuolinen (valmentaja) on havainnut olemassa olevan rajoitteen ja itsearvioinnin tulos osoittaa edistävää tekijää +1 +4, asiaan on aina kiinnitettävä huomiota.

9 9 Oleellista ja huomioitavaa on, että aina kun osatuloksia tulostetaan ja niiden perusteella tehdään arvioita toimintakyvystä, on samaan aikaan pidettävä näkyvillä myös kokonaistulos. Tämä pienentää lukemisessa ja tulkinnassa sitä riskiä, että jonkin kuvauskohteen antama tieto irrotetaan kokonaisuudesta ja päätöksiä tehdään tämän kokonaisuudesta irrotetun yksittäisen tiedon perusteella. Esimerkiksi motivaatiota tulkittaessa on huomioitava mahdollisten fyysisten rajoitteiden vaikutus siihen. Samoin, kun tarkasteltavana on esimerkiksi kuntoutujan toimintakyvystä tehty väliarvio, on tarkasteltava ensin kokonaisuutta ja vasta sen jälkeen erillisten kuvauskohteiden ja osoittimien antamaa tietoa.

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ Käyttöohje Esimies Personec HR-järjestelmä sisältää yliopistojen palkkausjärjestelmän arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä ypj-arviointiprosessin

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin PAAVO (1) Avuntarpeen itsearviointimenetelmä, soveltuu myös ammattilaiskäyttöön Arviointi tehdään osoitteessa www.paavo.fi Arvioidaan avuntarvetta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Outi Hietala, erikoistutkija kehittäjä, VTT Kuntoutuspäivät 17. 18.3.2016 Työryhmä 2 Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin

Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Ilmaisia arviointivälineitä palvelutarpeen arviointiin Käytännön vinkkejä palvelutarpeen arviointiin 13.9.2011 Kajaani Asumispalvelusäätiö ASPA, Katja Laine Avunpäiväkirja (1) Henkilökohtaisen avuntarpeen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö Personec HR-järjestelmä sisältää valtion palkkausjärjestelmän (yliopistot) arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot