Päivi Roivas & Sari Vierimaa EROTUKEMINEN - HAASTE TUKIVERKOSTOILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Roivas & Sari Vierimaa EROTUKEMINEN - HAASTE TUKIVERKOSTOILLE"

Transkriptio

1 Päivi Roivas & Sari Vierimaa EROTUKEMINEN - HAASTE TUKIVERKOSTOILLE Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEEMME LIITTYVÄT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUSPROSESSI Tutkimusongelmat Tutkimuskohde Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen kulku Aineiston analyysi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys EROT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Erojen historiaa ja nykytila Eroon liittyviä käytännön asioita Erotukemisen määrittelyä ja historiaa EROPROSESSI Eroprosessin vaiheet Eron syyt Eron vaikutukset Erosta selviäminen EROAVIEN TUKIJÄRJESTELMÄ Oma tukiverkosto Palvelujärjestelmä Erotukemisen työmenetelmiä TUTKIMUSTULOKSET Eronneiden erotuesta esiin tuomat seikat Eronneiden tarvitsemat tukimuodot Eronneiden neuvot eroamassa oleville ja tukijoille JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

3 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieska Aika Maaliskuu 2008 Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi Erotukeminen haaste tukiverkostoille Työn ohjaaja Kaija Koivusaari Asiasanat Avioero, avoero, tukeminen Tekijä/tekijät Päivi Roivas & Sari Vierimaa Sivumäärä 72+3 Opinnäytetyömme aiheena oli erotukeminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea avo- ja avioerossa tarvitaan ja mitä kehittämistarpeita nykyisissä käytännöissä on. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten eroavia voidaan paremmin auttaa ja tukea. Tutkimusongelmia oli kolme; millaisia seikkoja eronneet tuovat esille erotuesta, millaista tukea eroava tarvitsee sekä millaisia neuvoja eronneet antavat eroprosessissa parhaillaan oleville ja tukijoille. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä teemahaastattelemalla seitsemää avioeron ja neljää avoeron kokenutta. Haastattelutilanteissa kaikki haastateltavat vastasivat jokaiseen kysymykseen ja vastaus kaikkiin tutkimusongelmiin saatiin. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisesti. Tutkimustulosten esittämisessä käytettiin suoria lainauksia. Tutkimustulosten mukaan kaikki eroavat tarvitsevat jonkunlaista erotukea. Erotuen tarve on kuitenkin yksilöllistä. Yksilöllisyys näkyy siinä millaista tukea, missä vaiheessa, kuinka paljon, keneltä ja miten pitkään eroava tukea tarvitsee. Tutkimuksen mukaan eroavien tärkeimpiä tukijoita ovat ystävät ja muu oma tukiverkosto, mutta eroprosessissa tarvitaan myös palvelujärjestelmän tukea. Eroavat tarvitsevat sosiaalista tukea sen kaikissa muodoissa. Tutkimuksestamme ilmeni, että nykyisissä tukemiskäytännöissä on kehitettävää. Kehittämistarvetta nähtiin lähinnä palvelujärjestelmän tarjoamassa tuessa. Kehittämistarpeiksi nähtiin yksilöllisyyden huomioiminen, tasapuolinen kohtelu, riittävän pitkä tukeminen lisäksi toivottiin ero-opasta ja selkeää erotilanteen ensipaikkaa. Parhaillaan eroamassa olevia eronneet kehottivat hoitamaan lasten asiat sovussa ja käsittelemään omat tunteensa. Tutkimus hyödyttää sekä eroavia että heidän tukijoitaan. Tutkimus antaa auttajille tietoa siitä, miten eroavaa voidaan auttaa ja tukea. Eroavat saavat tutkimuksen kautta monenlaista tietoa eroprosessista ja erotukemisesta sekä vertaistukea eronneiden kokemuksista.

4 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Date March 2008 Degree programme Social science Name of thesis Separation support a challenge for the social networks Instructor Kaija Koivusaari Author Päivi Roivas & Sari Vierimaa Pages 72+3 The subject of this thesis was researching the support given to people after a separation. The aim of the research was to find out, what kind of support people need in case of a divorce or cohabitation separation and also to clarify the needs of development in the current practice. The aim of the research was to provide information about how to help and support people in a separation situation better. There were three research questions that were considered; what points do people amidst a divorce or separation want to bring out, what kind of support a person amidst a separation needs and what advice would already separated people give to those amidst a separation and to their supporters. The research was carried out by using a qualitative method. Seven divorced couples and four separated non-married couples were interviewed. All the people who were interviewed answered all questions and answers for all research questions were found. The data was analyzed inductively. Quotations were used presenting the data. According to the results of the research, all separating couples need some type of separation support. The need of separation support is, however, individual. The issue of individuality comes across in the type and amount of support one needs, in which point, and from whom it is received and for how long. According to the research, the most important supporters of the people amidst a separation process are one s friends and the rest of one s social network, although the support of the service organization is also needed in the separation process. People amidst a separation process need social support in all its forms. It was found out that the current methods need to be developed. The need of development was seen mainly in the support offered by the service organization. The objects that were seen to need developing were equal treatment, taking into account one s individuality and a long enough period of support. A separation guide and a clear place of premiere habitation were also wanted. Already separated people adviced to those amidst a separation process to take care of the issues of children in peace and to process ones feelings. The research is of use to both people who are separating from their partners and to their supporters. It gives information to helpers, of how a person going through a separation process can be helped and supported. People who are in thee middle of separation process gets lots of different kind of information on the separation and separationand peer support. Key words Divorce, non-marital separation, support

5 1 1 JOHDANTO Avio- ja avoeroista on tullut osa nykypäivää. Lehdet, netti ja muu media uutisoivat viikoittain eroihin liittyvistä riidoista tai kertovat julkkisparien eroista. Lähes jokaisella on ystävä- tai tuttavapiirissään eronneita. Yleisen asennemuutoksen ja uuden avioliittolain myötä eroista on tullut hyväksytty asia. Vaikka ero on nykyään juridisesti helppo toimenpide, on se useimmille pitkä ja vaikea henkinen prosessi. Usein erosta selviämiseen tarvitaan monenlaista apua ja tukea sekä lähipiiriltä että ammattiauttajilta. Meidän opinnäytetyömme käsittelee eroavien tarvitsemaa tukea ja käytämme työssämme siitä nimitystä erotukeminen. Erotukemisella tarkoitamme kaikkea sitä tukea ja apua, jota eroavat omalta tukiverkostolta ja palvelujärjestelmältä tarvitsevat. Oma tukiverkosto tarkoittaa työssämme perhettä, ystäviä, sukulaisia, työkavereita ja muita ihmisiä, jotka eronnut kokee läheisikseen. Palvelujärjestelmällä tarkoitamme yhteiskunnan toimijoita. Kun puhumme työssämme erosta, tarkoitamme sekä avo- että avioeroja, jos emme toisin mainitse. Eroprosessi tarkoittaa työssämme eron eri vaiheita, jotka teoriaosassa myöhemmin määrittelemme. Kiinnostuimme tutkimaan erotukemista, kun saimme eroavilta ja heidän läheisiltään palautetta siitä, että erotuki ei vastaa eroavien tarpeita. He eivät kuitenkaan osanneet määritellä, mitä erotukeen kuuluu ja miten sitä pitäisi kehittää. Kun keskustelimme asiasta ammattiauttajien kanssa, ilmeni että myös ammattiauttajat kokevat erotukemisen vaikeana asiana. Niin sosiaalitoimiston, perheneuvolan kuin kirkon työntekijätkin kannustivat meitä tutkimuksen tekemisessä ja he vahvistivat käsitystämme siitä, että tutkimuksemme aihe on todella ajankohtainen. Vaikka työmme ei ole varsinainen tilaustyö, on työelämä ollut siinä vahvasti mukana kannustamassa sekä antamassa omaa näkemystään asioista. Työmme tarkoituksena on selvittää, millaista tukea avo- tai avoerossa tarvitaan ja miten nykyisiä erotukemiskäytäntöjä voidaan kehittää. Työmme tavoitteena on selvittää, miten eroavia voidaan paremmin auttaa ja tukea. Tätä selvitimme kolmen tutkimusongelman avulla. Ensimmäiseksi selvitimme, millaisia seikkoja eronneet tuovat esiin erotuesta. Toiseksi tutkimme, millaista tukea eroava tarvitsee. Lopuksi annoimme eronneille mahdollisuuden välittää neuvoja eroprosessissa parhaillaan oleville ja tukiverkostoille.

6 2 Tutkimuksemme ideavaiheessa mietimme, mistä tai keneltä saisimme parhaiten vastauksen tutkimusongelmaamme. Pohdittuamme asiaa tulimme siihen tulokseen, että parhaan vastauksen saamme eron kokeneilta. Tutkimuksemme on tehty eronneiden näkökulmasta. Tarkoituksenamme on tutkia erotukemista eronneiden hyvinvoinnin kannalta. Opinnäytetyömme tarkoituksena ei ole ottaa kantaa eroihin. Emme ole eroja vastaan, emmekä puhu niiden puolesta. Tutkimuksemme taustalla on ajatus siitä, että erot ovat osa toisten ihmisten elämää. Olemme sitä mieltä, että sekä palvelujärjestelmän että oman tukiverkoston täytyy auttaa kaikin keinoin eroprosessissa olevia. Toteutimme tutkimuksen kvalitatiivisella menetelmällä. Teimme teemahaastattelun neljälle avoeron ja seitsemälle avioeron kokeneelle. Haastattelujoukkomme oli laajalta alueelta. Valitsimme haastateltavaksemme sellaisia eronneita, joiden erosta on kulunut sen verran aikaa, että he kokivat selvinneensä erosta. Rajasimme kohderyhmämme tällä tavalla sen vuoksi, että erostaan selvinneet pystyivät näkemään erotukemisen realistisesti. Teoriaosassa teemme ensin katsauksen erojen historiaan ja nykytilaan sekä eroon liittyviin käytännön asioihin sekä määrittelemme erotukemisen. Seuraavaksi käsittelemme eroprosessin vaiheita, syitä, vaikutuksia sekä erosta selviytymistä. Teoriaosan lopuksi esittelemme eroamassa olevien tukijärjestelmän sekä muutamia työmenetelmiä, jotka mielestämme soveltuvat erittäin hyvin erotukemiseen. Tutkimustulokset esittelemme pääluvussa Tutkimustulokset. Johtopäätökset otsikon alla kerromme omat johtopäätöksemme keskeisistä tutkimustuloksista ja perustelemme niitä aikaisempien tutkimusten ja teorian avulla. Pääluvussa Pohdinta esitämme tutkimuksemme pohjalta omia näkemyksiämme erotukemisesta ja sen kehittämisestä. Uskomme, että tutkimuksemme hyödyttää sekä eroprosessissa olevia että tukiverkostoissa toimivia auttajia. Opinnäytetyömme voi toimia eroprosessissa oleville eräänlaisena erooppaana, sillä työhömme on koottu monenlaista tietoa sekä eroprosessista että eroauttamisesta. Lisäksi työmme sisältää arvokkaita vertaistukikokemuksia eroprosessista ja erotukemisesta, jotka voivat osaltaan auttaa eroprosessissa olevia. Ammattiauttajat puolestaan saavat tuoretta tietoa siitä, millaista tukea eroprosessissa olevat todella tarvitsevat ja millaisia tukemiskeinoja me tuoreina ammattilaisina tuomme työssämme esille. Näiden tietojen pohjalta jokainen auttaja voi kehittää omaa tukemistyötään.

7 3 2 TUTKIMUKSEEMME LIITTYVÄT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Avioeroa on tutkittu paljon, mutta erotukeminen on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle huomiolle. Etenkään viime aikoina erotukemista ei ole juurikaan tutkittu. Löysimme kuitenkin muutamia tutkimuksia, jotka käsittelevät erotukemista. Näiden perusteella muodostimme omat tutkimusongelmamme. Mannerheimin lastensuojeluliitto on toteuttanut vuonna 1986 alkaneen Avioeroauttamisen keinot, -kokeilu ja tutkimusprojektin, jonka tarkoituksena on ollut erotukemisen kehittäminen. Näkökulmana projektissa on ollut lapsen edun toteutuminen. Mikko Makkonen on tehnyt projektille kaksi tutkimusta, joissa tutkitaan erotukemista. Vuonna 1988 tekemässä tutkimuksessa Käynti oli erittäin positiivinen, suosittelen kaikille. Avioeroasiakkaiden mielipiteitä Espoon sosiaalivirastolta ja oikeusaputoimistolta saamista palveluista Makkonen selvittää, millaisia kokemuksia avioero asiakkailla on lastenvalvojilta ja oikeusaputoimiston juristeilta saamasta tuesta Espoossa. Tutkimuksessa ilmeni, että eronneet olivat tyytyväisiä juristeilta ja lastenvalvojilta saamaansa tukeen. Tutkimuksessa tuli kuitenkin esille, että eronneet olivat tarvinneet tukea myös muilta tahoilta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erotuen tarve on yksilöllistä. (Makkonen 1988.) Me halusimme omassa tutkimuksessamme selvittää laajemmin, keneltä tai miltä tahoilta eroavat tukea tarvitsevat sekä ovatko he tyytyväisiä saamaansa tukeen. Toisessa tutkimuksessaan Avioeroauttamisen keinot -avioeroauttajien työstä ja kehittämismahdollisuuksista Makkonen kuvaa avioeroauttamisen menetelmiä ja esittää kehittämismahdollisuuksia. Tutkimusaineistona hänellä on ollut alan kirjallisuus ja kolmen paikkakunnan avioeroauttajien näkemykset. Makkosen tutkimuksesta kävi ilmi, että erotukemisessa ei ole yhtenäistä käytäntöä, vaan jokainen ammattikunta tekee työtä oman mallinsa mukaan ja käytänteet vaihtelevat paikkakunnittain. Tutkimuksen mukaan ammattiauttajat eivät myöskään tunne muiden auttajien työtä, eikä heillä ole näkemystä avioeron kokonaisuudesta. Tutkimuksen mukaan ammattiauttajat myös ohjailevat merkittävästi asiakkaiden asioiden hoitoa. Erotukemisen kehittämiseksi Makkonen esitti kehittämisideoita sekä auttajille että palvelujärjestelmälle. Makkosen mukaan ammattiauttajien täytyisi suhtautua eroon neutraalisti ja tarjota asiakkaille sitä tukea, jota he tarvitsevat. Palvelujärjestelmän kehittyminen vaatii Makkosen mukaan selkeää ensipaikkaa erotilanteeseen ja perheasioiden sovittelun kehittämistä. Lisäksi Makkonen

8 4 esitti räätälöityjä menetelmiä ja perhetuomioistuimen perustamista. Me halusimme omassa tutkimuksessamme selvittää, mikä on eronneiden näkemys kehittämistarpeista. (Makkonen 1991, 57 58, , ,152.) Pirjo Paajanen on vuoden 2003 Perhebarometrissa selvittänyt eronneiden henkisen tuen saantia ja sen riittävyyttä. Tutkimuksesta ilmeni, että erotilanteessa henkistä tukea saadaan eniten ystäviltä, seuraavaksi omilta sukulaisilta, ammattiauttajilta ja työtovereilta. Ammattilaisten tukea oli haettu eniten parisuhdeterapeuteilta, psykologeilta, kirkon työtekijöiltä, sosiaalityöntekijöiltä ja terveyden- ja sairaanhoitajilta. Tutkimuksen mukaan naisista kaksi viidestä ja kolmasosa miehistä oli tyytyväisiä saamaansa tukeen, mutta 23 % naisista ja 29 % miehistä ei ollut löytänyt sopivaa ammattiauttajaa. Hälyttävintä tutkimuksen tuloksissa oli, että 4 % naisista ja 10 % ei ollut löytänyt ketään, jonka kanssa keskustella parisuhdeongelmistaan. (Paajanen 2003, 90.) Koska Paajasen tutkimus käsittelee vain henkistä tukemista, me halusimme selvittää, mitä muuta tukea eroavat tarvitsevat. Myös teologian maisteri Jouko Kiisken väitöskirjassa Rakkaus lamassa tuli esille, että ystävät ja muu lähipiiri ovat eronneiden tärkeimpiä tukijoita. Kiisken tutkimuksesta ilmeni kuitenkin, että eronneet tarvitsevat myös palvelujärjestelmän tukea. Kiisken tutkimusjoukkona olivat kirkon perheasiainkeskuksen asiakkaat, mikä osaltaan vaikutti tutkimustulokseen. (Kiiski 2002, 35, ) Me halusimmekin omassa tutkimuksessamme selvittää, tarvitsevatko kaikki eroamassa olevat palvelujärjestelmän tukea. Tämän vuoksi emme rajanneet tutkimustamme pelkästään lähipiirin tarjoamaan tukeen, emmekä halunneet ottaa tutkimusjoukkoamme minkään virallisen organisaation kautta. Vaikka aikaisemmat tutkimukset on tehty eron kokeneiden näkökulmasta, niiden tutkimusjoukko on koostunut ainoastaan avioeron kokeneista. Me halusimme ottaa tutkimukseemme mukaan myös avoeron kokeneet, sillä ero on mielestämme samanlainen henkinen prosessi parisuhdemuodosta riippumatta. Usein eroa on tutkittu lapsen edun kannalta. Se onkin tärkeä näkökulma erotilanteessa, mutta mielestämme eroa on tärkeää tutkia myös eroamassa olevien omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Siksi meidän tutkimuksemme on tehty eroavien oman hyvinvoinnin kannalta katsottuna.

9 5 3 TUTKIMUSPROSESSI 3.1 Tutkimusongelmat Tulevina palveluohjaajina halusimme tehdä opinnäytetyömme jonkun sosiaalialan asiakasryhmän näkökulmasta. Sattumalta eroprosessissa olevat ihmiset antoivat meille opinnäytetyön aiheen ja päädyimme tekemään kvalitatiivisen tutkimuksen erotukemisesta. Tutkimuksessa selvitämme erotukemista eronneiden kokemana. Toteutimme tutkimuksen haastattelemalla yhtätoista avio- tai avoeron kokenutta. Vaikka tutkimuksemme ei ole varsinainen työelämän tilaustyö, on se kuitenkin vahvasti työelämälähtöinen. Tutkimusidea syntyi asiakkaiden tarpeesta ja työelämän edustajat ovat tukeneet ja kannustaneet meitä tutkimuksen toteuttamisessa. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millaista tukea avo- tai avioerossa tarvitaan ja mitä kehittämistarpeita nykyisissä tukikäytännöissä on. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten eroavia voidaan paremmin auttaa ja tukea. Tutkimuksemme tarkoituksena ei ole uusien työmenetelmien kehittäminen, vaan tiedon antaminen. Tarkoituksenamme on tuoda esille eroavien oma näkökulma siitä, millaista tukea, missä vaiheessa ja keneltä eroava tarvitsee. Lisäksi haluamme tuoda esille, millaisia kehittämistarpeita he erotuessa näkevät. Uskomme, että tutkimuksestamme on hyötyä sekä eroprosessissa oleville ihmisille että erotukijoille. Tukijat saavat tutkimuksestamme todellista tietoa siitä, miten eroavaa voidaan auttaa ja tukea. Tutkimustiedon avulla erotukijat voivat halutessaan kehittää omaa työtään ja auttamistaan. Eroprosessissa oleville opinnäytetyömme voi toimia eräänlaisena ero-oppaana, sillä työhömme on koottu monenlaista tietoa sekä eroprosessista että erotukemisesta. Etsimme tutkimuksellamme vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin? 1. Millaisia seikkoja eronneet tuovat esiin erotuesta? 2. Millaista tukea eronneet ovat tarvinneet? 3. Millaisia neuvoja eronneet antavat eroamassa oleville ja tukijoille?

10 6 Ensimmäisen tutkimusongelman avulla on tarkoitus selvittää, mitä asioita eronneet mieltävät erotukemiseksi ja millaisia kokemuksia heillä erotukemisesta on. Toisen tutkimusongelman avulla pyrimme selvittämään, millaista tukea eroava tarvitsee. Kolmannen tutkimusongelman tarkoituksena on nostaa esiin tärkeimmät asiat, joissa tukea tarvitaan. Kysymyksen tarkoituksena on myös selvittää, voivatko eroavat itse vaikuttaa erosta selviämiseen ja mitä he erityisesti toivovat tukijoiden tekevän. 3.2 Tutkimuskohde Etsimme vapaaehtoisia haastateltavia tutkimukseemme suusanallisesti tuttaviemme, sukulaisiemme sekä puolituttujen kautta. Tutkimusjoukko löytyi helposti. Valintakriteereinämme oli avio- tai avoeron kokeminen sekä siitä selviäminen ainakin sillä tasolla, että näkee erotilanteen ja tuen realistisesti. Kriteeriemme pohjalta tutkimuskohteeksemme rajautui yhdentoista vapaaehtoisen haastateltavan muodostama edustava tutkimusjoukko. Saimme tutkimukseemme mukaan sekä avio- että avoeron kokeneita. Tutkimusjoukostamme seitsemän on kokenut avioeron ja neljä avoeron. Myös kumpikin sukupuoli on tutkimuksessa edustettuna, sillä naisia haastateltavista oli kymmenen ja miehiä yksi. Tutkimusjoukkomme edustaa myös monen ikäisiä eronneita, sillä haastateltavamme olivat olleet erohetkellä vuotiaita. Tutkimusjoukkomme edustaa myös maantieteellisesti laajaa aluetta. Haastateltavamme asuvat ympäri Suomea ja erot ovat tapahtuneet maantieteellisesti välillä Pohjois-Suomi- Etelä- Suomi. Suurin osa eroista on koettu pienillä paikkakunnilla. Yksi ero on koettu keskisuuressa ja yksi isossa kaupungissa. Saimme tutkimukseemme mukaan monessa eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Haastatteluhetkellä haastateltavistamme kahdeksan oli vakituisessa työsuhteessa, kaksi sairaslomalla ja yksi opiskelemassa. Haastatteluhetkellä neljä eli avoliitossa, yksi avioliitossa ja kuusi sinkkuna. Suurin osa haastateltavistamme oli lähivanhempia, mutta joukossa oli muutama etävanhempi. Puolella haastateltavistamme lapset olivat yhteishuollossa ja toisella puolella yksinhuollossa. Kaikki erot oli hoidettu sovussa. Kaikilla haastateltavillamme oli vain yksi ero takanaan. Haastateltaviemme liitot olivat kestäneet keskimäärin 12 vuotta. Eroista oli haastatteluhetkellä kulunut 1,5-12 vuotta. Kaikki haastateltavamme kokivat selvinneensä erostaan, ainakin siinä määrin, että katsoivat pystyvänsä vastaamaan kysymyksiimme realistisesti. Haastateltavistamme

11 7 seitsemän oli ollut erossa lopullisen eropäätöksen tekijä, kolmessa erossa päätös oli tullut puolison taholta ja yhdessä erossa lopullinen eropäätös oli tehty yhdessä. Haastateltaviemme liitot olivat päättyneet eroon monista eri syistä. Eroihin oli liittynyt monia syitä, mutta lopullisiksi eron syiksi haastateltavamme listasivat uskottomuuden, alkoholiongelman ja siihen liittyvät muut ongelmat sekä erilleen kasvun. Tutkimusjoukkomme edustaa monenlaisia lapsiperheitä. Haastateltaviemme lapset olivat olleet eron hetkellä leikki-ikäisiä kahdessa erossa, kouluikäisiä kuudessa erossa, sekä koulu- että leikki-ikäisiä kahdessa erossa. Yhdessä erossa lapset olivat olleet täysi-ikäisiä ja asuneet muualla. 3.3 Tutkimusmenetelmät Toteutimme tutkimuksemme kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä. Meille oli alusta asti selvää, että käytämme kvalitatiivista menetelmää, sillä tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää eroprosessin läpi käyneiden kokemuksia ja mielipiteitä erotukemisesta. Parhaiten tämä tavoite saavutetaan kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, sillä kvalitatiivisen tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään yksilön kokemuksia ihmisenä elämisestä. (Vilkka 2005, 97.) Tutkimuksemme tavoitteet ja lähtökohdat vastaavat muutenkin kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaisia piirteitä. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään kohteen mahdollisimman kokonaisvaltaiseen tutkimiseen ja tutkimus suoritetaan luonnollisissa oloissa. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena ei ole löytää totuutta tutkittavasta asiasta, vaan pikemminkin paljastaa tutkijan omien tulkintojen avulla uusia seikkoja tutkittavasta ilmiöstä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedon keruu instrumenttina. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista, että tutkija luottaa enemmän omaan havainnointiin ja keskusteluihin tutkittavien kanssa kuin mittausvälineillä hankittuun tietoon. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 157, 160; Raudaskoski 2006; Vilkka 2005, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimussuunnitelma parhaimmillaan elää tutkimuksen edetessä. Tämä tarkoittaa osin sitä, että kvalitatiivisilla menetelmillä saavutetaan ilmiöiden prosessiluonne. Toiseksi avoin tutkimussuunnitelma korostaa tutkimuksen eri vaiheiden; aineiston keruun, analyysin tulkinnan ja raportoinnin- kietoutumista yhteen.

12 8 Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tulkinta kulkee mukana koko tutkimusprosessissa, eikä tutkimusprosessia ole aina helppoa pilkkoa toisiaan seuraaviin vaiheisiin. Kvalitatiivisen tutkimuksen ominaispiirteisiin kuuluu vahvasti myös se, että tutkimussuunnitelmaa ja tutkimusongelman asettelua saatetaan joutua tarkistamaan aineistonkeruun kuluessa ja tutkielman kirjoittaminen saattaa vaatia palaamista alkuperäiseen aineistoon. (Eskola & Suoranta 1998, ) Mekin jouduimme tutkimusprosessin aikana tarkistamaan tutkimussuunnitelmaa ja tutkimusongelmien asettelua. Yleisimmin kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerätään haastattelemalla. (Eskola & Suoranta 1998, 86.) Myös me koimme, että tutkimuksemme tarkoitusta ja tavoitteita ajatellen saamme parhaan tutkimusaineiston haastattelemalla. Haastattelu on yhdenlaista keskustelua, jonka tavoitteena on selvittää haastateltavan mielipiteitä. Tavallisesta keskustelusta haastattelu eroaa siinä, että keskustelussa osapuolet ovat tasavertaisia, mutta haastattelussa haastattelija ohjaa keskustelun kulkua tavoitteensa mukaisesti. (Hirsjärvi ym. 2007, 202) Haastattelu on myös etukäteen suunniteltu ja haastattelijan aloitteesta lähtevä keskustelutilanne. Haastattelulle on tyypillistä, että haastattelija joutuu haastattelun aikana motivoimaan haastateltavaa ja pitämään haastattelua yllä. Haastatteluun kuuluu myös se, että haastattelija tuntee roolinsa ja haastateltava oppii sen haastattelun aikana. Haastateltavan on voitava luottaa haastattelun luottamuksellisuuteen. Haastattelija on vaitiolovelvollinen haastattelun aikana kuulemistaan ja näkemistään asioista. (Eskola & Suoranta 1998, 86.) Tutkimusmetodiksemme valitsimme teemahaastattelun, koska teemahaastattelu on hyvä metodi tukittaessa arkoja ja vähän tunnettuja asioita. Teemahaastattelussa ihmistä voidaan tutkia kokonaisvaltaisesti. Siinä huomioidaan ihmisen kokemukset ja ajatukset ja nämä ovat tutkimuksen kohde. Näiden avulla tutkittavien ääni saadaan kuuluville. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä, jossa haastattelu rakentuu samojen teemojen varaan. Kysymykset ovat kaikille samat, mutta niitä voidaan esittää eri järjestyksessä. Teemahaastattelussa tutkija voi haastatella tutkittavia tarpeen mukaan useampaan kertaan ja hän voi itse määritellä kuinka paljon hän tutkittavaa aineistoa käsittelee. (Hirsjärvi ym. 2007, ; Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Teemahaastattelun teemoiksi ei voi kuitenkaan ottaa mitä teemoja tahansa, vaan niiden on vastattava tutkimuksen tavoitteita ja tarkoitusta. (Eskola & Suoranta 1998, 86.) Me

13 9 valitsimme haastatteluumme neljä teemaa ja laadimme kysymysrungon (Liite 3), jonka tarkoituksena oli tukea haastattelun kulkua. Haastattelumme ensimmäisenä teemana oli erotilanne. Erotilanteen kartoittamisella pyrimme saamaan pohjatietoa, siitä vaikuttaako erotilanne, jotenkin erotukemiseen. Haastattelun toisena teemana oli eroprosessissa saatu tuki. Tämän teeman avulla oli tarkoitus selvittää millaisia asioita eronneet tuovat esiin erotukemisesta. Kolmantena teemanamme oli tarvittava tuki. Sen avulla oli tarkoitus selvittää, millaista tukea eroprosessissa tarvitaan. Haastattelun neljäntenä teemana olivat terveiset. Tämän teeman välityksellä annoimme eron kokeneille mahdollisuuden antaa neuvoja eroprosessissa oleville ja kehittämisideoita erotukijoille. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskitytään usein pieneen määrään tapauksia ja pyritään analysoimaan niitä mahdollisimman perusteellisesti. Laatu onkin kvalitatiivisessa tutkimuksessa tärkeämpi kriteeri kuin määrä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan ymmärtämään tiettyä toimintaa, kuvaamaan jotain tapahtumaa tai antamaan mielekäs tulkinta jostain ilmiöstä. Tutkimusjoukko valitaan usein harkinnanvaraisella poiminnalla. Mikä tarkoittaa sitä, että ennen tutkimusaineiston keräämistä päätetään tutkimusongelman ja tavoitteiden kannalta valintakriteerit, joihin perustuen tutkimusaineisto kerätään. (Eskola & Suoranta 1998, 18, 61; Raudaskoski 2006; Vilkka 2005, ) 3.4 Tutkimuksen kulku Saimme idean opinnäytetyöhömme loppuvuodesta Juuri samaan aikaan, kun mietimme opinnäytetyön aihetta, useat eroprosessissa olevat ihmiset ja heidän läheisensä kertoivat, etteivät eroprosessissa olevat ole tyytyväisiä saamaansa erotukeen. He eivät kuitenkaan osanneet kertoa, millaista apua tai tukea eroprosessissa olevat tarkalleen tarvitsisivat. Mielenkiintomme asiaa kohtaan heräsi ja aloimme miettiä, olisiko erotukeminen opinnäytetyömme aihe. Lopullisen päätöksen aihevalinnasta teimme, kun juttelimme asiasta useissa eri tilanteissa ammattiauttajien kanssa. Sosiaalityöntekijät, perheneuvolan ja seurakunnan työntekijät kokivat erotukemisen vaikeana, mutta erittäin tärkeänä asiana. He kannustivat meitä ottamaan erotukemisen opinnäytetyömme aiheeksi. Vaikka työmme ei ole suoranaisesti tilaustyö, työllemme tuntui olevan tilaus niin

14 10 ammattiauttajien kuin asiakkaidenkin taholta. Voimme perustellusti sanoa, että opinnäyteyömme aihe on erittäin ajankohtainen. Työmme eteni ideatasolta sitoutumisvaiheeseen vuoden 2007 helmikuussa. Silloin esitimme tutkimussuunnitelmamme oppilaitoksemme opettajista koostuvalle AMKsosiaalialan tiimille ja saimme tutkimuksellemme virallisen luvan. Saatuamme aiheen hyväksytyksi kävimme kyselemässä asuinpaikkakuntamme sosiaalityöntekijöiltä ja perheneuvolan psykologilta, mitä he haluaisivat työnsä puolesta tietää eroprosessissa olevien tukemisesta. Heidän mielipiteidensä avulla tarkensimme tutkimusongelmamme ja teemahaastattelurungon. Saimme ammattilaisilta myös jonkin verran alan kirjallisuutta, joka käsittelee eroa. Aloimme paneutua tutkimuksen tekemiseen varsinaisesti vasta kesällä 2007, kun muu opiskelu vähän helpottui. Koska emme tienneet eroprosessista, emmekä erokäytännöistä juuri mitään, tutustuimme aluksi eroa ja erotukemista käsittelevään kirjallisuuteen sekä aikaisempiin tutkimuksiin. Erosta löytyi paljon kirjallisuutta ja tutkimuksia, siitä huolimatta koimme lähdemateriaalin hankkimisen vaikeana prosessina. Materiaalia löytyi paljon, mutta tarvittavan tiedon rajaaminen oli todella iso urakka. Samalla kun luimme kirjallisuutta, kirjoitimme jo alustavasti opinnäytetyömme teoriaosaa. Saatuamme riittävästi teoriatietoa, aloimme suunnitella tutkimusaineiston hankintaa. Olimme jo aikaisemmin päättäneet hankkia tutkimusaineiston haastattelemalla, mutta emme olleet päättäneet haastattelun muotoa. Puntaroimme pitkään lomakehaastattelun ja teemahaastattelun välillä. Luettuamme metodioppaita päädyimme teemahaastatteluun, koska teemahaastattelu on sopivin vaihtoehto, kun kohderyhmä on pieni ja halutaan selvittää arkoja sekä vähän tunnettuja asioita. Teemahaastattelu mahdollistaa lisäkysymysten esittämisen sekä antaa myös haastateltavalle mahdollisuuden selventää kysymyksiä. Teemojen avulla keskustelu myös pysyy aiheessa eikä turhaa aineistoa kerry litteroitavaksi. (Hirsjärvi & Hurme 1988, ) Lomakehaastattelu olisi mielestämme ohjaillut liikaa vastausvaihtoehtoja, eikä se näin ollen olisi antanut todellista kuvaa asioista. Käytimme teemahaastattelun suunnittelemiseen runsaasti aikaa, sillä halusimme saada mahdollisimman hyvän tutkimusaineiston. Saadaksemme näkemystä oman haastattelun toteutukseen, tutustuimme toisten toteuttamiin teemahaastatteluihin. Tämän lisäksi luimme

15 11 metodioppaita. Oppimamme pohjalta valitsimme haastatteluun neljä teemaa ja laadimme kysymysrungon, jonka tarkoituksena oli tarvittaessa tukea haastattelutilannetta. Koska haastattelukäytännöt on hyvä testata etukäteen, (Eskola & Suoranta. 1998, 89.) testasimme teemojen ja kysymysten toimivuutta kahdella koehaastattelulla. Toisen niistä myös nauhoitimme. Koehaastatteluiden perusteella totesimme teemat ja kysymykset toimiviksi. Lopullisia haastatteluja varten jouduimme muokkaamaan vain muutamaa kysymystä. Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa meillä oli tiedossa eräs itsenäisesti kokoontuva vertaistukiryhmä, jonka kanssa meidän oli tarkoitus tehdä yhteistyötä haastattelujen suhteen. Loppujen lopuksi yhteistyöstä ei tullut mitään ja hankimme haastateltavat tuttaviemme sekä itse luotujen kontaktiemme kautta. Haastateltavat löytyivät, kun kerroimme opinnäytetyöstämme ja sen aiheesta tuttaville ja tuntemattomillekin, aina kun siihen oli tilaisuus. Haastateltavien saaminen onnistui helposti, sillä monet kokivat tutkimuksemme olevan oivallinen mahdollisuus tuoda esiin omat mielipiteet. Yhteistyöstä kiinnostuneet välittivät yhteystietonsa meille tuttaviensa kautta ja me otimme heihin yhteyttä. Olimme etukäteen päättäneet, että opinnäytetyömme laajuuteen nähden kymmenen haastattelua tuottaa riittävän aineiston. Loppujen lopuksi haastateltavista naisista oli ylitarjontaa, vain mies haastateltavia olisimme toivoneet saavamme mukaan enemmän. Lopullisiin haastatteluihin osallistui kymmenen naista ja yksi mies. Haastattelut teimme elo-syyskuussa Tutkimustamme varten emme tarvinneet virallista tutkimuslupaa mistään organisaatiosta, koska haastateltavat eivät olleet ohjautuneet minkään virallisen tahon kautta. Halusimme kuitenkin varmistaa, että haastateltavamme tietävät mihin sitoutuvat, joten pyysimme heiltä kirjallisen luvan (Liite1) haastattelun käyttöön tutkimusaineistona. Teimme haastattelut yksin emmekä parina, sillä mielestämme kahden haastattelijan läsnäolo olisi voinut tehdä haastattelutilanteista luonnottoman. Toinen meistä haastatteli viittä ja toinen kuutta eronnutta. Jotta haastattelutilanne olisi mahdollisimman miellyttävä ja luonnollinen, haastateltavat saivat itse valita haastattelupaikan. Viisi haastateltavaa valitsi haastattelupaikaksi oman kotinsa ja viisi meidän kotimme. Yksi haastateltava valitsi haastattelupaikaksi työpaikkansa. Ennen varsinaisen haastattelun alkamista määrittelimme haastateltaville eroprosessin ja täytimme taustatietolomakkeen (Liite 2). Haastattelut sujuivat häiriöttä, sillä haastattelun aikaan paikalla ei ollut muita ihmisiä. Mielestämme haastattelutilanteet muotoutuivat miellyttäviksi ja luottamuksellisiksi. Kaikki

16 12 haastateltavat olivat motivoituneita haastatteluun. Uskomme, että haastateltavat kertoivat näkemyksensä ja kokemuksensa totuudenmukaisesti. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin. Haastattelun kesto ei vaikuttanut mitenkään saatuun aineistoon. Nauhoitimme kaikki haastattelut, jotta tutkimusaineisto olisi mahdollisimman luotettava. Analysoimme tutkimusaineiston loka-marraskuussa Aineiston analyysin jälkeen tammikuussa 2008 aloitimme varsinaisen tekstin tuottamisen keräämämme teoriaa ja aineistoa yhdistäen. Lopulliseen muotoonsa tutkimuksemme hioutui maaliskuussa 2008 ja loppuseminaarin pidimme kuun lopussa. Koko tutkimusprosessin jälkeen tuhosimme kerätyn aineiston, niin haastattelut, lupalaput kuin taustatietolomakkeetkin asianmukaisesti. IDEATASO loppuvuosi 2006 SITOUTUMISVAIHE esitys AMK-tiimille helmikuu 2007 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Teoriaan tutustuminen kesä 2007 Haastatteluiden suunnittelu elokuu 2007 Haastattelut elo-syyskuu 2007 Aineiston analysointi loka- marras kuu 2007 OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMINEN tammi-maaliskuu 2008 Kuvio 1. Työn kulku ja aikataulu

17 Aineiston analyysi Analysoinnin tarkoituksena on jollakin tapaa tiivistää ja järjestää aineistoa. Ei ole olemassa mitään mekaanista kaavaa, jonka mukaan kvalitatiivisen tutkimuksen analyysin voisi suorittaa. Metodioppaiden mukaan juuri aineiston analyysi on hyvin ongelmallista laadullisessa tutkimuksessa. Toisaalta se on myös haasteellista, sillä vain tutkijan luovuus ja mielikuvitus ovat analysoinnin rajana. (Eskola & Suoranta. 1998, 138; Vilkka 2002; Raudaskoski 2006.) Myös meille analysointi tuotti päänvaivaa. Aluksi meille oli selvää vain se, että analysoimme tutkimuksemme induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Koska tutkimuksemme aineistona olivat haastattelut, analysointimme ensimmäinen vaihe oli litteroida aineisto. Kumpikin meistä litteroi omat haastattelunsa. Pyrimme litteroimaan aineistomme sanatarkasti Word-tekstinkäsittelyohjelmalla, koska jouduimme luovuttamaan nauhurin eteenpäin, eikä meillä ollut mahdollisuutta kuunnella nauhoituksia uudelleen. Litteroitua tekstiä kertyi 42 sivua. Litteroituamme haastattelut tutustuimme kumpikin koko aineistoon. Seuraavaksi aloimme miettiä analysoinnin jatkotoimenpiteitä. Tarkoituksenamme oli aluksi tehdä jokaisesta haastattelusta oma tarinansa, mutta pohdittuamme asiaa hylkäsimme idean. Tulimme siihen tulokseen, että tarinat eivät olisi taanneet haastateltaviemme anonymiteettia riittävän hyvin. Koska tutkimuksemme aihe on niin arkaluontoinen, emme halunneet ottaa pienintäkään riskiä haastateltaviemme tunnistamiseen. Luettuamme metodioppaita päädyimme analysoimaan haastattelut teemoittelemalla. Tässä vaiheessa tiivistimme aineistomme poistamalla sieltä ylimääräiset hyminät ja muut merkityksettömät sanat. Seuraavaksi aloimme etsiä aineistosta vastauksia tutkimusongelmiin. Luimme läpi litteroitua tekstiä ja keräsimme koko aineistosta vastauksia jokaisen kysymyksen alle teemoittain. Teemoittelimme aineiston Wordtekstinkäsittelyohjelman leikkaa ja liimaa toiminnolla kahta asiakirjaa auki pitäen. Tämän jälkeen jatkoimme aineiston lukemista. Samalla, kun luimme aineistoa läpi, tummensimme kohdat, jotka olivat mielestämme merkityksellisiä tutkimusongelmiimme nähden. Lisäksi kirjasimme omia ajatuksiamme ja tulkintojamme ylös myöhempää käyttöä varten. Tässä vaiheessa tarkistimme myös tutkimusongelmiamme ja jouduimme rajaamaan niitä. Tutkimusongelmien tarkastamisen jälkeen luimme aineistoa ja pyrimme löytämään vastaukset tutkimusongelmiin. Käytännössä oleellisimmat asiat löytyivät aikaisemmassa vaiheessa tummentamistamme kohdista. Ensimmäisen tutkimusongelmamme alle

18 14 löysimme seuraavanlaisia teemoja: tuen tarve, tuen määrä, tuen pituus, tyytyväisyys ja tukijat. Toisen tutkimusongelman alle löysimme tarvittavaksi tukimuodoiksi: henkisen tuen, taloudellisen tuen, neuvot, käytännön avun, sovittelun ja terapiatuen. Eronneiden neuvoissa eroamassa parhaillaan oleville nousi teemoiksi lasten asiat ja tunteiden käsittely. Tukijoiden neuvojen alle löysimme yksilöllisyyden, neuvot, sovittelutilanteet, erotilanteen ensipaikan ja lapsen edun toteutumisen. Teemojen löytymisen jälkeen kirjoitimme tutkimustulokset ja teimme niiden perusteella johtopäätökset. Johtopäätöksiä perustelimme omien tulkintojemme lisäksi aikaisemmilla tutkimuksilla ja teoriatiedolla. Tutkimustulosten ja johtopäätösten kirjoittaminen oli pitkä prosessi. Jouduimme hiomaan tekstiä moneen kertaan ennen lopullisen version syntymistä. 3.6 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Kaikissa tutkimuksissa pyritään välttämään virheiden syntymistä, mutta todellisuudessa tutkimustulosten luotettavuus vaihtelee. Tämän vuoksi jokaisessa tutkimuksessa on arvioitava tehdyn tutkimuksen luotettavuutta. Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta ei mitata kvantitatiivisesta tutuin validiteetilla ja reliabeliteetilla, vaan laadullista tutkimusta arvioidaan kokonaisuutena. (Hirsjärvi ym. 2007, ; Tuomi & Sarajärvi 131, 133.) Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta lisää tutkijan tarkka selostus tutkimuksen toteuttamisesta. Tarkkuus koskee tutkimuksen kaikkia vaiheita, aineiston keruun olosuhteita ja tulostentulkintaa. (Hirsjärvi ym. 2007, 227.) Tutkimuksemme luotettavuuden lisäämiseksi olemme pyrkineet kertomaan tutkimuksen eri vaiheet tarkasti ja totuuden mukaisesti. Lisäksi olemme huolellisesti selostaneet, mitä olemme tutkimassa ja miksi. Olemme myös kuvailleet haastattelupaikat ja olosuhteet. Lisäksi olemme olleet tarkkoja tulosten tulkinnassa ja päätelmien perusteluissa. Koska laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on erittäin suuri rooli, erityisesti tulosten analysoinnissa ja tulkitsemisessa luotettavuutta lisää se, että tutkijoita on kaksi. (Hirsjärvi ym. 2007, 228.; Raudaskoski 2006.) Me olemme tehneet tulosten analysoinnin ja tulkinnan yhdessä. Molempien näkemykset ja mielipiteet pääsivät esille kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Tämä lisää osaltaan tutkimuksemme luotettavuutta. Emme myöskään tunteneet ennestään haastateltaviamme, joten tulokset ja johtopäätökset on tehty puolueettomasti, ilman ennakkokäsityksiä. Kaksi haastateltavaamme on myös lukenut työmme ja todennut sen

19 15 asianmukaiseksi. Luotettavuutta lisää myös se, että olemme käyttäneet tulososassa suoria lainauksia. Olemme miettineet myös työmme eettisyyttä, sillä tutkimustuloksia, jotka liittyvät kokemustodellisuuteen, voidaan pitää kelvollisina, jos ne ovat eettisesti hyväksyttäviä. Tutkija on eettisesti vastuussa tekemisistään tieteelle, lukijoille ja luonnollisesti tutkimuskohteilleen. (Hirsjärvi ym. 2007, 23 24; Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Koska aiheemme on arkaluontoinen ja käsittelee henkilökohtaisia asioita korostuu tutkimuksessamme eettisyys etenkin haastateltavia kohtaan. Olemme pyrkineet tutkimuksemme luotettavuuteen säilyttämällä haastateltavien anonymiteetin. Emme kerro työssämme kenenkään nimiä, emmekä asuinpaikkakuntaa. Emme myöskään käyttäneet tulososassa kovin pitkiä suoria lainauksia, jottei ne paljastaisivat kenenkään henkilöllisyyttä. Haastattelunauhat, litteroidut haastattelut ja lupalomakkeet olemme tuhonneet. Haastateltavilla on oltava selkeä käsitys siitä, miten tutkija käyttää aineistoaan. (Hirsjärvi ym. 2007, 25.) Haastateltavamme ovat suostuneet haastatteluun vapaaehtoisesti ja tiesivät jo siinä vaiheessa mihin tarkoitukseen haastatteluja tullaan käyttämään. Tutkimuksen eettisyyteen liittyy myös rehellisyys lähteiden käytön suhteen. (Hirsjärvi 2007, 26 27; Raudaskoski 2006.) Olemme pyrkineet asianmukaisiin lähdemerkintöihin.

20 16 4 EROT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 4.1 Erojen historiaa ja nykytila Suomessa avioerot ovat yleistyneet 1900-luvulta lähtien. Vuosisadan alkupuolella erojen määrä pysyi kuitenkin pienenä, sillä avioeroja ei hyväksytty ja yhteiskunta pyrki rajoittamaan niitä lainsäädännön avulla. Avioeron sai vain lakisääteisin syin ja ero oli perusteltava. Suurten avioeromäärien historia alkoi maassamme sota-aikana ja heti sen jälkeen syntyneestä muutoksesta. Suomessa koettiin muiden sotaa käyneiden maiden tapaan avioeronneisuuden ennennäkemätön huippu 1945, jolloin avioeroja oli (Makkonen 1991, ) Seuraavaksi erojen määrä alkoi kohota vasta 1960-luvun lopulla tasaantuen noin eroon vuodessa. Suomen avioerohistoriaa mullistava seikka koettiin vuonna 1987, jolloin vuoden 1929 avioliittolakia uudistettiin. Uudistuksen myötä avioero muuttui täysin vapaaksi puolisoiden väliseksi asiaksi, eikä eron syitä enää tarvinnut oikeudessa esittää. Lakiuudistuksen myötä myös suhtautuminen eroihin muuttui ja eroista tuli hyväksytty asia. (Makkonen 1991, 39.) Vuoden 1988 avioliittolain myötä erojen määrä kuitenkin kohosi hetkellisesti, mutta tasaantui 1990-luvulta lähtien vuosittaiseen noin eroon. Nykyisin avioeroja laitetaan vireille noin vuodessa ja niistä toteutuu. (Litmala 2001.) Uusimman tilaston mukaan vuonna 2006 avioeroon päättyi avioliittoa. (Tilastokeskus 2006.) Nykyisen kehityksen jatkuessa noin joka toinen avioliitto päättyy eroon. Suomi on erotilastojen kärjessä EU:n alueella yhdessä Ruotsin kanssa. (Litmala 2002 a, 8.) Avioliittojen rinnalle epäviralliseksi yhteisasumisen muodoksi ovat yleistyneet avoliitot luvulta lähtien. Nykyisin joka viides parisuhde on avoliitto. Avoliittojen hajoamisesta ei tilastoida systemaattisesti, eikä niistä ole saatavilla juuri muutakaan tutkimustietoa. Jotain tietoja avoeroista kuitenkin löytyy. Näiden tietojen perusteella voidaan todeta, että avoliitot purkautuvat suhteellisesti useammin kuin avioliitot. Lapsiperhe, jossa vanhemmat elivät avoliitossa, hajosi kuusi kertaa useammin kuin vastaava avioliitoperhe 1980-luvun lopussa. Vastaavasti 1990-luvulla avoliittolapsiperhe hajosi viisi kertaa herkemmin kuin avioliittolapsiperhe. Avoliittojen eroherkkyyttä kuvaa myös viitetieto 1990-luvun lopulta. Tuolloisten tietojen mukaan vanhempien eron koki

21 17 yhdeksän prosenttia avoparien lapsista, kun vastaava avioparien lasten luku oli kaksi prosenttia. (Litmala 2002 a, 10, ) Tilastojen mukaan eroava nainen oli vuonna 2001 keskimäärin 40-vuotias ja mies 43- vuotias. Tilastojen valossa erityisen riskialttiita vuosia ovat avioliiton toinen, kolmas ja neljäs vuosi, mutta avioeron todennäköisyys vähenee vasta kymmenen avioliittovuoden jälkeen. (Paajanen 2003, 11.) Eroon päättyneiden avioliittojen keskipituus on noin 12 vuotta, mikä ei tue yleisesti vallitsevaa käsitystä siitä, että seitsemäs avioliittovuosi olisi erityisen kriisiherkkä. (Määttä 2002, 3.) Vuoden 2003 perhebarometrin mukaan noin kolmasosalla eronneista oli kaksi lasta, viidesosalla yksi lapsi ja 16 prosentilla oli kolme lasta tai enemmän. Lapsettomista liitoista puolestaan 31 % päätyi eroon. (Paajanen 2003, 19.) Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa avioeroista tapahtuu naisen aloitteesta niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. (Määttä 2002, ) Myös Paajasen tutkimuksessa nainen oli ollut aloitteentekijänä kahdessa kolmesta avioerosta ja puolet eronneista vastaajista ilmoitti naisen myös tehneen lopullisen eropäätöksen. Kolmasosalla eronneista eropäätös oli ollut yhteinen. (Paajanen 2003, 67.) Suurin osa eroista onnistuu sopien. Tilastojen mukaan vain 4 % eroista on ns. riitaisia eroja, jotka käsitellään tuomioistuimessa. Tilastot kertovat myös, että yleensä huoltomuodoksi valitetaan yhteishuolto. Stakesin tilaston mukaan vuonna 2006 vain 5 % eroista päätyi yksinhuoltoon. (Stakes 2006.) 4.2 Eroon liittyviä käytännön asioita Erotilanteessa täytyy hoitaa monia käytännön asioita, kuten eron hakeminen ja omaisuuden ositus. Nykyisin eron hakeminen on juridisesti helppoa. Avioero käsitellään oikeudessa pelkkänä hakemusasiana. (Pettilä & Yli-Marttila 1999, 33.) Hakemuksen voi tehdä joko toinen puoliso yksin tai molemmat yhdessä. Hakemus toimitetaan oman asuinkunnan käräjäoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti tai postitse. Erohakemuksen jättämisen jälkeen alkaa kuuden kuukauden mittainen harkinta-aika, jonka jälkeen avioero myönnetään, jos ainakin toinen puolisoista sitä haluaa. Lopullista eroa on haettava uudella hakemuksella viimeistään vuoden päästä hakemuksen jättämisestä tai ero raukeaa. Toinen mahdollinen tapa saada avioero, on sen hakeminen kahden vuoden yhtäjaksoisen erillään asumisen perusteella. (Avioliittolaki 411/1987.) Avopuolisoiden erotessa virallista suhteen

22 18 lopettamista ei tarvita, koska liittoa ei ole virallisesti vahvistettu. (Cacciatore, Heinonen, Juvakka, Reinholm 2005, 18.) Eron yhteydessä puolisoiden täytyy jakaa omaisuutensa. Aviopuolisoiden omaisuuden jakamista määrittelee avioliittolaki (411/1987.) Pääsääntöisesti aviopuolisoiden omaisuus jaetaan puoliksi, mutta jos avioliiton aikana on tehty avioehto, menetellään sen sanelemien ehtojen mukaan. Käytännössä omaisuuden jakaminen voi tapahtua monella eri tavalla. Puolisot voivat yhdessä sopia omaisuutensa jaosta tai he voivat pyytää apua esimerkiksi asianajajalta. Riitatilanteissa omaisuuden jakamista voidaan hakea tuomioistuimelta. (Avioliittolaki 411/1987.) Avopuolisoilla ei ole laillista oikeutta toisensa omaisuuteen. Eron tullessa kumpikin avopuoliso saa pitää omissa nimissä olevan omaisuuden. Hankaluutta avoeroissa aiheuttaa yhteisomistuksessa oleva omaisuus, josta ei päästä yksimielisyyteen. Riitatilanteissa avopuolisot voivat hakea ratkaisua tuomioistuimelta. (Pettilä & Yli-Marttila 1999, 95.) Parisuhteen päättyessä eroparin täytyy keskinäisten asioiden lisäksi hoitaa myös monia lapseen liittyviä asioita, kuten lapsen asuminen, huoltajuus, elatus ja tapaaminen. Vanhemmat voivat tehdä lapseen liittyvät ratkaisut ja sopimukset itse, mutta virallisia ne ovat vasta sosiaalitoimen tai tuomioistuimen vahvistuksen jälkeen. (Litmala 2002 b, 41.) Viranomaisilla tulee olla hyvin perusteltu lapsen etuun liittyvä syy, jotta he voivat puuttua vanhempien sopimuksiin. (Taskinen 2001, 11.) Eron yhteydessä ensimmäisiksi asioiksi tulee huoltajuuden ja asumisen uudelleen miettiminen. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (704/1975) mukaan yleisenä periaatteena on, että lapsen etua ajatellen on parasta, että vanhemmilla säilyy yhteishuoltajuus. Huoltajuus voidaan järjestää myös rajoitettuna yhteishuoltona tai yksinhuoltona. (Laki lapsen huollosta ja elatuksesta 704/1975.) Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että vanhemmat yhdessä päättävät lasta koskevista tärkeistä asioista esimerkiksi kasvatuksesta, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä matkustamisesta. Vaikka vanhemmilla olisi yhteishuolto, lapsi voi virallisesti asua vain toisen vanhemman luona. Vanhempaa, jonka luona lapsi virallisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi. Lähivanhempi päättää lapsen päivittäisistä asioista. Muualla asuvaa vanhempaa nimitetään etä- tai tapaajavanhemmaksi. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on myös oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollosta huolimatta lähivanhempi saa

23 19 lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja elatusavun tai tuen. Lapsen huolto voidaan uskoa myös pelkästään toiselle vanhemmalle, vaikka molemmat vanhemmat soveltuisivat huoltajiksi. (Taskinen 2001, ) Ellei lapsen huoltajuudesta tehdä eron yhteydessä päätöstä tai sopimusta, huolto jatkuu, kuten ennen eroa. (Litmala 2002 b, 41.) Kun vanhemmat ovat saaneet sovittua lapsen asumisen ja huoltajuuden, on sovittava lapsen tapaamiset. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (316/1983) turvaa kummallekin vanhemmalle oikeuden pitää yhteyttä lapseen ja säilyttää suhteet erosta huolimatta. Tapaamisoikeus on laissa kirjattu nimenomaan lapsen, ei vanhemman oikeudeksi. Tapaamisoikeuden toteutuminen on kummankin vanhemman vastuulla. Molempien on pidettävä huoli sovituista asioista ja noudattava annettuja määräaikoja. Lasta ei saa käyttää kiistakapulana. eikä tapaamisia ei saa pyrkiä syyttä estämään. (Taskinen 2001, 36.) Eron yhteydessä määritellään myös elatusvelvollisuus. Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) mukaan vanhempi velvoitetaan maksamaan elatusapua lapselleen, jos hän ei muulla tavoin huolehdi riittävästi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan. Elatusavun määrä ja suoritustapa vahvistetaan sopimuksella tai riitatilanteissa tuomioistuimen päätöksellä. Yleensä elatusapu maksetaan kuukausittain etukäteen. Elatusavun määrästä ei ole lakitasoisia säädöksiä. Yleensä elatusapu määritellään ottamalla huomioon lapsen elatus tarve ja vertailemalla vanhempien nettotuloja ja maksukykyä. Elatusapua korotetaan elinkustannusten noustessa. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, turvaa kunta lapsen elatuksen maksamalla elatustukea. Elatusvelvollinen on kuitenkin velvollinen korvaamaan elatustuet kunnalle. (Taskinen 2001, ) 4.3 Erotukemisen määrittelyä ja historiaa Erotukeminen määritellään monella eri tavalla määrittelijästä riippuen. Yhteiskunta määrittelee erotukemisen voimassaolevan lainsäädännön avulla. Vaikka lainsäädäntö ei tunnekaan erotukemista termiä, on useissa nykyisissä laeissa säädöksiä, jotka velvoittavat viranomaiset tukemaan eroavia. Avioliittolaissa (411/1987) kunnat velvoitetaan järjestämään perheasioiden sovittelua ja tukemaan sopuisaa eroa sekä yhteishuoltajuutta. Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan sosiaalityötä,

24 20 kasvatus- ja perheneuvontaa ja kotipalveluja. Lain mukaan kunnan tulee myös tarjota lastenvalvojan palveluita, jotka sisältävät muun muassa elatusavun turvaamisen perheasioiden sovittelun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon toimenpiteineen. (Sosiaalihuoltolaki 710/1982.) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) antaa molemmille vanhemmille oikeuden lapsen tapaamiseen. Oikeusapulaki määrää, että kunnan on järjestettävä oikeusapua muun muassa perheoikeudellisissa asioissa. (Oikeusapulaki 257/2002.) Lisäksi lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kaikki lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat viranomaiset tukemaan perheitä ongelmatilanteissa. Lisäksi laki velvoittaa viranomaisia tukemaan myös perheiden sosiaalisia verkostoja. (Lastensuojelulaki 417/2007) Myös kirkkolaki (1054/1993) määrittelee erotukemista. Kirkkolain mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon on autettava jokaista, myös kirkkoon kuulumatonta, hänen yksityisongelmissaan, parisuhteessa ja perheasioissa. (Kirkkolaki 1054/1993.) Mikko Makkonen käyttää erotukemisesta käsitettä eroauttaminen. Hänen mukaansa eroauttaminen tarkoittaa eron toteutuksessa auttamista. Makkosen näkemyksen mukaan eroauttajan ei pidä pyrkiä estämään eroa, eikä hän saa myöskään moralisoida eroratkaisua. Makkonen korostaa, että eroauttamisen lähtökohtana on oltava ajatus siitä, että on oikein auttaa eropäätöksen tehneitä ihmisiä eroamaan. (Makkonen 1991, 40.) Eronneet itse määrittelevät erotukemisen laajemmin. He pitävät erotukemisena kaikkea sitä apua ja tukea, jota he tarvitsevat eroprosessinsa läpikäymiseen. Suurin osa eronneista pitää erotukijoinaan sekä omaa läheisverkostoaan että palvelujärjestelmän ammattiauttajia. Kiisken tutkimuksen mukaan eronneet pitävät erotukena tukiverkostoilta saamaansa sosiaalista tukea. (Kiiski 2002, 221, ) Koska erotukeminen määritellään monella eri tavalla, on vaikea sanoa, milloin erotukemistyö on varsinaisesti alkanut. Jos erotukeminen määritellään Makkosen määritelmän mukaan, voidaan erotukemistyön historian katsoa alkaneen vasta luvulla. Kun erosta tuli uuden avioliittolain myötä hyväksytty asia, myös eroauttaminen alettiin nähdä hyväksyttävänä ja tarpeellisena asiana. (Makkonen 1991, 40.) Yhteiskunnan määritelmän mukaista erotukemista on tehty koko avioerohistorian ajan. Aiempaa erotukemistyötä on kuitenkin leimannut avioerojen rajoittaminen. Koska aikaisemmin lainsäädäntö määritteli ne perusteet, joilla ero oli mahdollinen, erotukeminen suuntautui

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE

ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE ERO-OPAS LAPSIPERHEIDEN VANHEMMILLE Lukijalle 2 Parisuhteen päättyminen 2 Eron juridiikka 3 Vanhemmuus eron jälkeen 4 Lasta koskevat sopimukset 5 Lapsen huomioiminen 6 Palvelut ja tuki 7-10 Kirjallisuutta

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI

EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI 1 (11) Ohjeita eroavalle 1. Ero 1.1 Avioero Ensimmäinen hakemus Avioeroa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Vantaan sosiaali- ja terveystoimi Perhepalvelut Perheneuvolatoiminnan päällikkö Mirja Varis Taustaa Vantaalla avioliittolain mukaista perheasioiden

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 Perheasioiden yksikön palvelut Lastenvalvojat palvelevat espoolaisia perheitä isyyden selvittämistä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot