Tukeva lehti 4/2013. Kysymme saako seniori olla transvestiitti 26., käperrymme rakkauteen 13 ja tutustumme saamelaisten Mettäterapiaan 20.

Transkriptio

1 Tukeva lehti 4/2013 Kysymme saako seniori olla transvestiitti 26, käperrymme rakkauteen 13 ja tutustumme saamelaisten Mettäterapiaan 20.

2 Rakastuminen on oloista varmasti mukavin, mutta myös inhottavin. Sysäysvuorossa Kristian Seemer ray:n valvontapäällikkö Järki kaukana kimmo metsäranta rakkaus ei ole onnen synonyymi. Jokainen haluaa r akkautta ja toisaalta tulla rakastetuksi, mutta tuskin mikään aiheuttaa niin suurta kärsimystä ja kipua kuin rakkaus, johon metsä ei vastaa. Rakastuminen on oloista varmasti mukavin, mutta myös inhottavin. Se on jonkinasteinen mielenhäiriötila, jossa kokee fyysisiä oireita: kämmenet hikoavat, puhe vaikeutuu, hengitys tihenee, vatsaan sattuu ja ruokahalu katoaa. Rakastuminen voi johtaa järjettömiin tekoihin. Rakkaus on intohimoa, luopumista toisen hyväksi, ystävyyttä, uhrautumista, kärsimystä ja luottamust a. Rakkautta ajatellaan usein yksipuolisesti kahden ihmise n välisenä romanttisena rakkautena. Rakkaudella on k uitenkin lukemattomia ilmenemismuotoja. Myös t oimintaa ja tekemistä, asioita ja esineitä voi rakastaa. Itse rakastan naisten lisäksi metallimusiikkia, liikunta a, ä lykkyyttä, itsensä ylittämistä, olemassa olevien toiminta tapojen kyseenalaistamista ja huumorintajua. Rakkaus on jotakin harvinaista. Jotakin mitä ei osaa sanoin kuvata. En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, miten joillekin on niin vaikeaa päästää irti tuhoavasta suhteesta. Mutta siinäpä se juuri onkin, rakkautta ei o hjailla järjellä kuin osittain loppuosa on tuntematonta. Lähimmäisenrakkaudessa on kyse aivan tavallisest a arkisesta välittämisestä ja huomioimisesta sen h yväksymisestä, etteivät kaikki ole yhtä vahvoja. Lähimmäisen rakkauden vastakohta on itsekkyys. Rakkaus merkitsee unelmaa, jota soisi maailmassa o levan paljon enemmän. Raiku on ray:n avustustoiminnan lehti. Turuntie 42, Espoo. Päätoimittaja Liisa Kairesalo Toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola (äitiyslomalla) ja Teija Laakso Toimitus Legendium Oy Ulkoasu Outi Kainiemi ja Marja Tikka Kannen kuvat Aapo Huhta (etukannessa: Birgitta ja Thea (Jorma) Salokorpi), Miikka Pirinen (takakannessa: Matthieu Francois ja Khanh-Linh) Paino Kopijyvä. Raiku Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos issn Raikun paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehti on painettu samoilla periaatteilla. kimmo metsäranta Rakkaus ei kuole, se kiertää. Näin sanoi edesmennyt rakas isoäitini. Kun rakkauden laittaa kiertämään, sen määrä lisääntyy. Haluatko tuplata? Päätoimittaja Liisa Kairesalo

3 2 Sysäys 2 Päänavaus 4 Hetkessä Saamelaisten Mettäterapiassa otetaan luonto avuksi taistelussa viinaa vastaan. 10 Vaikuttaja: Riku Rantala 12 Pakko rakastaa 20 Terapiaa Saamenmaan taivaan alla 26 Onnellinen vanhuus 20 kuvat perttu saksa, miikka pirinen ja vesa sammalisto 8 Iso kuva: Mikä saa mukaan? 23 Järjestöt eivät ole enää markkinahäirikköjä 29 Tiivistys: avustushakemuksen matka 6 Saksittua 30 Pelit ja vehkeet 31 Kysynpähän vaan 31 Kirjekaverit 32 Sisäinen postimies Ihmisellä on rakastamisen pakko. Rakkaus läpivalaisussa MIkä saa ihmiset mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan? 3

4 4/2013 3/2013 4

5 Kovia kokeneet markku timonen on ammattikokki, joka aikoinaan astui sisään Samaria rf:n ovesta apua saadakseen. Omasta päihdeongelmastaan toivuttuaan hän on jatkanut Samarian toiminnassa. Markku jakaa ruoka-apua, mutta miettii s amalla yhdessä saajan kanssa, mitä avustuskassin sisällöstä tänään kannattaisi valmistaa, laittaapa joskus ruokaohjeenkin mukaan. Hyvän ruoan ohella inhimillisyys on monille luksusta. Että jakaa hetken, juttelee ihminen ihmiselle. Tässä kahvihetki Japen (vas.) kanssa. teksti teija laakso kuva juuso noronkoski 5

6 ainutlaatuista Numeroitu joulu lauri rotko / gorilla tilastokeskus kerää kaikenlaista tietoa meistä ja ympäristöstämme. Myös joulunviettotapamme on numeroitu. Tunnetko muuten ketään Joulu-nimistä? Alle 20 Joulu-nimistä naista ja miestä. Jouluetunimi on Suomessa harvinainen. Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan nimeä on annettu alle 20 kertaa vuosien välisenä aikana. Joulu on sekä miesten että naisten nimi. 2,2 miljoonaa asiakasta Alkossa. Joulun vaikutuksesta Alkon litramääräinen myynti kasvaa joulua edeltävän kahden viikon aikana noin 3,4 miljoonaa litraa eli lähes 90 prosenttia vertailujaksoon verrattuna. lähde: alko 5 kiloa vyötärölle. Viikon jouluputki voi tuoda vyötärölle viisi kiloa lisää. Kohtuullinen annos jouluruokaa tuottaa energiaa seuraavasti: graavisuolattu lohi 70 kcal, joululimppu 100 kcal ja riisipuuro 300 kcal. lähde: thl 80 prosenttia viettää joulua kotona. Suomalaisen Työn Liiton Joulututkimukseen vastanneista 80 prosenttia viettää joulua kotona. Kaksi kolmesta käy joulusaunassa, lähettää joulukortteja ja tekee itse jouluruokaa tai -leivonnaisia. 41. kerran kauneimpia joululauluja. Kauneimpia joululauluja lauletaan tänä jouluna 41. kerran kirkoissa ympäri Suomen. Kauneimmat joululaulut on seurakuntien suosituin yksittäinen musiikkitapahtuma ja koko kansan jouluperinne. Kinkku on saari Heinävedellä. 4 Kinkkua ja yksi Sinappi. Suomen jouluisimmat paikat löytyvät Heinävedeltä ja Hämeenlinnasta. Kinkku on saari Heinävedellä ja Sinappi peltoalue Hämeenlinnassa. Joulualkuiset osoitteet kuten Joulupukintie ja Joulumerkintie löytyvät useimmiten Rovaniemeltä tai Oulusta. lähde: maanmittaushallitus. / Joulu numeroiden valossa 2012 Paulilla on unelma 4/2013 paul bragiel on 36-vuotias amerikkalainen it-ammattilainen ja sijoittaja, jonka elämän suurin unelma on osallistua olympialaisiin. Mitään taustaa tai kokemusta hänellä ei urheilijan elämästä tosin ole, mutta t ahtoa sitäkin enemmän. Paul laskeskeli, että talvi-olympialaisiin olisi helpompi päästä kuin kesäolympialaisiin. Valittuaan maastohiihdon lajikseen Bragiel tajusi pian, ettei hänellä olisi mitään mahdollisuutta päästä hiihdossa usa:n edustajana olympialaisiin. Niinpä hän haki Kolumbian kansalaisuutta, pisti työnsä pakettiin ja paul bragiel muutti Suomen Lappiin harjoittelemaa n. Nyt hän aikoo kilvoitella Sotshin olympia laisissa ensimmäisenä kolumbialaisena hiihtäjänä. Paul ei ollut hiihtänyt käytännössä koskaan ennen viime kevättä. Apuna matkassa on suomalainen valmentaja Heikki Haapamäki. Kisapaikan saadakseen Paulin täytyy kerätä tarpeeksi FIS-pisteitä. Valmentajan mukaan tavoitteesta ollaan vielä reilusti jäljessä. Go Paul, havuja prkl! 6

7 Hyviä uutisia Brysselistä suomen rahapelijärjestelmä on eusääntöjen mukainen. eu-komissio totesi m arraskuussa, että Suomen uudistettu arpajaislaki vastaa eu:n oikeuskäytäntöä. Komission on tyytyväinen vastauksiin, jotka Suomen valtio antoi komissiolle liittyen rahapelitoiminnan järjestämiseen. Suomen osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomi ei joudu EU-tuomioistuimessa puolustamaan omaa järjestelmäänsä. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaine n j ärjestelmä tuottaa erittäin tehokkaasti tuloj a yhteiseen hyvään. Samalla huolehditaan k uluttajansuojan toteutumisesta, rikollisuuden torjunnasta ja pelihaittojen ehkäisystä. Vankiradiosta päivää kulttuurin voima vankiradio on sarja radio-ohjelmia vangeille ja heidän läheisilleen. Ohjelmissa pohditaan elämää vankilassa ja sen ulkopuolella. Vankiradion ohjelmia voi kuunnell a n etistä. Vangit voivat lainata levyjä s elleihin ja niitä voidaan lähettää keskusradion kautta. Vankiradiota kuunneltiin myös Bassoradiossa Hikinen iltapäivä -ohjelmissa viime kesänä. Ohjelmien tuottaja on Kriminaalihuollon tukisäätiö yhteistyössä kris:n, Vankien Omaiset vao ry:n, ehyt ry:n ja ksl:n kanssa. Ohjelmien tunnuskappaleena on vangin sanoittama räppi, jonka esittävät Mariska, Paleface, Pete K. ja Steen1. Suomessa on vankiloissa kerrallaan reilu henkilöä. Vankeus koskettaa myös kymmeniä tuhansia läheisiä. Näistä yli arvellaan olevan lapsia. vapautuvat/vankiradio/2013 Koonnut Liisa Kairesalo Auttajien auttaja niiden, joilla menee paremmin, kuuluu auttaa niit ä, j oilla menee heikommin. Se on tehtäväni ihmisenä. M iehisyyttä ei mitata sillä, kuinka kovis on, vaan sillä, k uinka pehmeä uskaltaa olla. Ihminen on vahva, kun hän jaksaa olla hauras ja likellä muita. Näin sanoo Vuoden vapaaehtoiseksi valittu raumalaine n Jukka Virta. KansalaisAreena ry:n äänestyksessä valinta a perusteltiin muun muassa sillä, että Jukka Virta on r ohkaissut miehiä mukaan naisvaltaiseen tukihenkilötoimintaan. Nyt 67-vuotias Virta aloitti vapaaehtoistyöt mielenterveys seuran kriisipuhelinpäivystyksessä vuonna Hän huomasi, että rankkaa työtä helpott i se, kun sai p urkaa omia tunteitaan ryhmäkeskusteluissa. Jo seuraavan a vuonn a Virta hakeutui työnohjaajakoulutuksee n. Sen jälkee n hän on toiminut r yhmätyönohjaajana ja työnohjaajie n kouluttajana. Virta vaikuttui tukitoiminnasta jopa niin, että vei toiminta mallin henkinen ensiapu -nimellä työpaikalleen Olkiluodon ydinvoimalaan 2000-luvun alussa. Hän ei välttämättä osaisi arvostaa vastaavaa apua, elle i olisi itse saanut sellaista vuonna Silloin Virta jäi kolme n alaikäisen lapsen yksinhuoltajaksi, kun hänen v aimonsa kuoli outoon sairauteen. Jo heti kuoleman jälkeisenä yönä hänen ystävänsä Guy Åström soitti ja ilmoitti ottavansa töistä palkatonta vapaat a tämä alkoi murheen murtaman miehen puhe kaveriksi ja autokuskiksi. Asioita oli hoidettavana: piti käydä hakemass a sairaalasta vaimon vaatteet, allekirjoittaa suostumus r uumiinavaukseen, hautaustoimisto, kirkkoherranvirasto... Olisin ollut vaaraksi itselle ja muille liikenteessä. Huomasi n kuinka paljon auttoi, kun joku oli likellä ja kuunteli. Virta kysyi ystävältään, miten hän voi korvata avun. Jukka, ajattele niin, että ei sinun tarvita korvata minulle mitään. Auta muita, kun he tarvitsevat apua. ilkka pernu jussi partanen 7

8 Mikä saa mukaan? Suomalaisista joka neljäs osallistuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Miksi? teksti liisa kairesalo kuva vesa sammalisto äkkiseltään voisi ajatella, että tärkeimmät syyt olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa ovat esimerkiksi halua auttaa muita ja tavata samassa tilanteessa olevia. Tärkeitä syitä ovat toki nämäkin, mutta kirkkaan johtopaikan nappaa kiva ja mielekäs tekeminen. Näiden lukujen pohjalta voisi miettiä, mitä kaikkea mielekäs ja kiva tekeminen on järjestöissä ja mitä se voisi olla? Tulokset selviävät THL:n Alueellisesta terveys - ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH), jonka t oteuttamisessa RAY on yksi keskeisimmist ä y hteistyökumppaneista. Tutkimuksen avulla k erätään tietoa esimerkiksi ihmisten elintavoista ja kokemuksista. Tutustu tutkimustuloksiin 4/2013 8

9 9 lähde: thl

10 Kuka: Riku Rantala Mitä: Toimittaja, tietokirjailija, seikkailija Vaikuttava paikka: Kashmir. Isäni oli YK:ssa töissä ja asuimme Kashmirissa muutaman vuoden 1980-luvun alussa, kun olin 6-vuotias. Jonkinlainen itsenäisyys ja kansainvälisyys kumpuavat kai sieltä.

11 Lähimmäisenrakkauden paras ilmentymä on ruoka ja ruokailu. Koira helvetistä? teksti pekka vänttinen kuva kimmo metsäranta Tiedän että pidät Charles Bukowskin kirjoist a. Hänen mukaansa rakkaus on vain koira h elvetistä. Bukowskin runot ja romaani t ovat mahtavia. Juttujen takana voi nähdä kuvaukse n opetuksenkin perinteisest ä syrjäytyneestä, marginaaliin pudonneesta, yksinäisestä ihmisest ä. Sitä on syytä itse kunkin mietti ä. Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan yksinäisyy s. Olemme lopulta kaikki aika yksin. Teit kymmenisen vuotta sitten matkaoppaan syrjäytettyjen Suomeen. Pitääkö se vielä kutinsa? Pysyvä opetus on kai se, että on muistettava lähtökohdat, ne ajat joista olemme päässeet eroon. Viittaan sisällissotaan. Juopaa ihmisten välille ei kannata kasvattaa. Olemme r akentaneet hienon yhteiskunnan, jota ei tule p ilata. Tässä välissä olemme hieman hyytyneet mukavuuteemme, poliitikkoja myöten. Emme aktivoidu. Epäkohtien nostamisessa esille pallo on pitkälti nyt kansalaisjärjestöillä. Kunnioitan ihmisiä, jotka tekevät asioita muiden eteen. Mukana lienee myös idealistista ja naivia puuhastelua? Muutokseen pyrkivät ihmiset ovat ideologioiden ja rakkauden nimissä tehneet myös hirveyksiä. Toki. Kansalais- toimintaa tai kehitysyhteistyötä voi ja pitääkin kritisoida. Mutta ei ole vaihtoehto, että annetaan laivan upota. Inhimilliset kärsimykset olisivat liian suuria. Kyynisyys on helppo tie. Kun kyseenalaistaa motiiveja, niin samalla on pidettävä mielessä se suuri pyrkimys toisten hyväksyminen, rakkaus. Ovatko ihmisyyteen liittyvät määreet, empatia ja lähimmäisenrakkaus, o lemukseltaan universaaleja? Ihmiset ovat k aikkialla periaatteessa ja käytännössäkin hyviä t oisilleen, ihminen ihmiselle. Suurin osa ei halua tehdä pahaa. Kehitysmaissa se näkyy jotenkin s elvemmin. Mediassa niiden todellisuus näyttäytyy useimmiten kurjana, enkä halua kärsimyksiä vähätellä, mutta huonommissa olosuhteissa elämänvoima kumpuaa muista ihmisistä, yhteisöllisyydestä, siitä että turvaudutaan toisiin. Yhteisöllisyyden ja lähimmäisenrakkauden paras ilmentymä on muuten ruoka ja ruokailu. Siitä me individualistisissa kiirekulttuureissa olemme hieman etääntyneet. Tietokirjailijana olet tonkinut vanhoja sivilisaatioita ja kulttuureja. Toistaako historia itseään? Oletko kuullut termiä amok? Amok-sana tulee Malesiasta ja viittaa kolonialismin aikaan ja nuoriin miehiin, jotka hylkäsivät yhteisönsä ja lähtivät tappamaan. Ilmiöllä on yhteyksiä nykyaikaan. Ajattele nyt, valtava yhteiskunnallinen murros, näköalattomuus, syrjäytyminen. Olemmeko sellaisessa rakkaudettomuuden yhteiskunnassa, joka synnyttää vastaavanlaisen ilmiön? Mistä kumpuavat koulusurmat? Anna esimerkki urheasta kansalaistoimin nasta. Yksi juttu on jäänyt mieleen Burmasta. Tunna Milonoffin kanssa meidän oli saatava yhteys Suomeen, mutta juntan palomuurien takia se oli hyvin vaikeaa. Tässä nettikahvilassa pojat olivat oman turvallisuutensa uhalla väsänneet omia softiaan, joilla muurit ohitettiin. Ruohonjuuritason toimintaa, jolla voi olla isoja vaikutuksia. Lopuksi, tarjoile eteemme rakkauden t eko. Olen 7-vuotias ja perheemme on muuttomatkalla Intiasta Suomeen. Ajamme jossain Afganistanin- Pakistanin seuduilla, allamme on uusi Mersu. Tien varret ovat täynnä pakolaisia ja näen i käiseni tytön, jolla on mukanaan hirveästi tavaraa. Mutta hän on laskenut ne maahan ja lohduttaa penkereellä itkevää 3 4 -vuotiasta pikkuveljeään. Ja minä istun autossa ja odota n j okapäiväistä kokistani. Nuo jutut kai ovat t ehneet Riku Rantalan. 11

12 4/2013 Amour-kahvila on suunnattu erityisesti vastarakastuneille pareille, samoin kuin kymmenet muut pariisilaiset kahvilat ja ravintolat. 12

13 Pakko rakastaa Rakkaus rakentaa terveet aivot. Ilman sitä meistä tulee mökkihöperöjä. Rakkautta ei voi taata, mutta mahdollisuuden siihen voi tarjota kaikille. teksti annina huhtala kuvat miikka pirinen 13

14 Suudellessa saamme samalla selville kumppanin kemiallisen cocktailin, sillä syljessä on valtavasti hormoneja. Suutelu selvittää onko kumppani sopiva vai ei. 4/2013 ontmarten kadut ovat hämärät, Pariisin syysilta lämmin. Keski-ikäinen pariskunta ylittää tietä. Tapahtuu jokin sanaton yhteinen naksahdus. Pari pysähtyy keskelle tietä ja heittäytyy intohimoiseen suudelmaan. Tuosta noin vain, aikuiset ihmiset. Yhteen unohtuvat huulet irtoavat vasta kun kulman takaa huristaa taksi. Pariskunta ei pälyile ympärilleen, ei hihitä yllätettyinä. Matka jatkuu, kunnes korttelin kulmalla suudellaan taas. Tervetuloa Pariisiin, rakkauden pääkaupunkiin. Täällä rakkaus on spontaania ja häpeämätöntä. Hurjaa ja pelottavaa Kahvilan nimi on Amour, rakkaus. Matthieu Francois n, 25, ja Khanh- Linhin, 24, kahvit jäähtyvät, kun kupin nostaminen tarkoittaisi käden irrottamista toisen kädestä. Kun on rakastunut, se pitää näyttää. Rakastuminen on niin hurja ja pelottava juttu, että on tärkeää osoittaa toiselle huomiota, pariskunta perustelee. Siksikö kaikki suutelevat Pariisissa koko ajan ja joka paikassa? Matthieuta kysymys huvittaa. Nuoren parin mukaan Lontoo ja New York ovat deittailukaupunkeja, San Francisco ja Kööpenhamina puolestaan hyviä perheille. Pariisi on kaupunki, jossa on helppo aloittaa suhteita, sillä se on täynnä Amourin kaltaisia kahviloita ja ravintoloita, joihin käpertyä. Sitä tietää, että on rakastunut kun alkaa yhdistellä kaikkia satunnaisimpiakin juttuja toiseen. Ei voi vain olla ilman sitä erityistä yhteyttä, Khanh- Linh kertoo. Matthieu tuijottaa ihaillen tyttöystäväänsä. Viereisen pöydän pariskuntakin istuu sylikkäin. Rakkaus on keskittymistä Tietokoneruudulla keskiaivojen kohdalla näkyy kohonnutta aktiivisuutta. Yhdysvaltalainen antropologi Helen Fisher on juuri pyytänyt 33 r akastunutta ihmistä magneettikuvaan. Keskiaivojen pohjalla sijaitseva pieni alue hallitsee haluja, himoja, keskittymistä ja motivaatiota. Sen voima on hurja, sillä keskus on jäänne ajoilta, kun olimme matelijoita. Rakastumisen seurauksena ihmisen fokus kaventu u. Aivoihin leviävä dopamiini vaikutta a muihinkin aivojen alueisiin. Esimerkiksi riskien arviointiin erikoistunut keskus höllentää kontrollia. Aivot eivät voi lakata ajattelemasta rakkauden kohdetta ja saavat meidät alttiiksi päättömiinkin temppuihin. Sama alue aktivoituu myös silloin, kun ihminen vetää sieraimiinsa kokaiinia. Romanttinen rakkaus on kuitenkin kokaiiniakin vahvempaa. Romanttinen rakkaus ei ole tunne, se on Fisherin mukaan vietti tai moottori. Lukolla kiinni Tasainen naksutus täyttää ilman. Notre Damen kirkon kulmalla k uhisee. Ranskalainen rakkaus vetoaa myös turisteihin. Kiinalaisia hääpareja kuljetetaan bussilasteittain suoraan lentokentältä lukkosillalle kuvatta vaksi. Hääparien seassa tavalliset turistipariskunnat kiinnittävät k aiverrettuja lukkoja sillankaiteisiin. Suomensukuinen Jodi Lee-Latvala on matkustanut aviomiehensä Matthew n kanssa pariisilaiselle lukko sillalle Coloradosta. Oman pienen rakkauslukkonsa he ostivat sillan kupeessa sijaitsevasta kioskista viidellä eurolla. Halusin tulla tänne ja lukita r akkautemme. Meille rakkaus on ennen kaikkea sitoutumista toiseen, Jodi kertoo. Kuulin, että välillä lukot poistetaan, jotta uusille saadaan tilaa. Se on vähän surullista. Mutta toisaalta avaimet pysyvät Seinessä ikuisesti, hän lisää. Lukko napsahtaa kaiteeseen tuhansien muiden lukkojen sekaan. 14

15 Romanttinen rakkaus ei ole tunne, se on vietti tai moottori. 15

16 4/2013 Pariskunta hyppää Seinen risteilyajelulle katsomaan Eiffel-tornia, joka sekin on jonkun sydämen valittu. Vuonna 2008 Eiffel-torniin rakastunut amerikkalainen Erika La Tour sanoi Eiffel-tornille tahdon. Rakkauden kolme vaihetta Rakastuminen täyttää kaikki riippuvuuden piirteet. Siksi suhtaudumme rakkauden kohteeseemme vartioiden. Ihminen ei kuitenkaan ole välttämättä yksiavioinen otus. Helen Fisher jakaa rakkauden tunteet kolmeen osa-alueeseen. Tunnemme seksuaalista himoa, hermokutinaa, joka muistuttaa n älkää tai janoa. Toisaalta tunnemm e ihastumista, joka on romanttisen rakkauden ensimmäinen aste. Tällöin keskittymisemme kaventuu rakkauden kohteeseen. Lisäksi tunnemme kiintymystä, yhteenkuuluvuuden tunnetta pitkäaikaiseen kumppaniin. Rakkaussuhteet voivat alkaa mistä vaiheesta hyvänsä. Seksisuhde voi syventyä parisuhteeksi, ystävyys kääntyä seksisuhteeksi. Fisherin ravistava tieto tulee tässä: Ihminen voi rakastaa useaa samaan aikaan. Pitkässä suhteessa oleva voi samanaikaisesti tuntea yhteenkuuluvuutta puolisoonsa ja seksuaalista himoa toiseen. Eri vaiheen tunteet aktivoivat eri osia päässämme. Eri asia on, salliiko kulttuurimme moista käytöstä. Saudi-Arabiassa pettäjälle käy köpelösti. Grönlannissa mustasukkaisuus johti vielä 50-luvulla karkotukseen pienestä yhteisöstä. Pariisissakin avioliiton ulkopuolinen rakastaja on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Pohjoisen rakastajakansa Helsinki-Vantaalla naamaan iskee viima. Lentokenttäbussissa joku vielä yrittää pitää keskustelua yllä. Raitiovaunussa kukaan ei virka enää sanaakaan. Kielisuudelmat tuntuvat yhtä todennäköisiltä kuin lottovoitto. Minkähän arvosanan marraskuinen Helsinki saisi rakkauskaupunkien vertailussa? Poikien puhelimen perustamisess a mukana ollut ray:n nykyinen seurantavastaava Samuli Koiso-Kanttila lohduttaa. En usko, että me suomalaiset olemme erityisen tuppisuita tai sen 16

17 Eteläkorealainen Hye-Won Shinin, 22, löysi rakkausseinältä koreankielisen rakkaudentunnustuksen "Saranghee". Shinin mukaan rakkaus on kaikkialla maailmassa samanlaista. heikompia rakkaudessa kuin muutkaan. Sanavalinnat ja eleet vain vaihtelevat kulttuureittain. Esimerkiksi miesten kesken hiljainen tauko voi ilmaista välittämistä, hän sanoo. Tilastot todistavat samaa. Suomalaisten avioituminen on vilkastunut 2000-luvulla. Liitot ovat vahvempia, koska avioon astellaan aiempaa vanhempana. Myös naisten korkeampi koulutustaso ennustaa liittojen kestävyyttä. Naisista on tullut kiinnostavampia kumppaneina. Tutkimukset tyrmäävät myös stereotypian suomalaisista yksinäisenä kansana. Pohjoismaalaiset eivät ole läheskään yhtä yksinäisiä kuin etelä- ja itäeurooppalaiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa voi rahan tahkoamisen sijaan keskittyä perheeseen ja ystäviin. Jos sellainen on. Onnellisen rakkauden ylistäminen jättää paitsioon rakkauden armottomat puolet. Rakkaudettomuus tuottaa fyysistä kipua Rakkaustutkija Fisher valikoi koeryhmäänsä vastarakastuneiden lisäksi 16 juuri jätettyä. Aivokuvien perusteella sama alue, jonka rakastuminen aktivoi näyttää entistä kiihkeämpää aktiivisuutta eron jälkeen. Eron h etkellä kun toinen pitäisi unohta a, jätetty siis ripustautuu entistä tiiviimmin rakkauden kohteeseen. Ei ihme, että eroaminen on raastavaa. Toisinaan brutaalikin rakkaus vaatii tervettä itsetuntoa. Itsetunnon rakentaminen puolestaan syntyy, mistäs muustakaan kuin rakkaudesta. Väestöliiton pitkäaikainen parisuhdeterapeutti ja psykologi Keijo Markova kertoo romanialaisen orpokodin lapsista, joiden aivojen tunneosio oli jäänyt rakkausvajeen vuoksi kokonaan kehittymättä. Rakkaudettomuus muuttaa aivojen arkkitehtuuria. Turvallisesti rakkautta kokeva lapsi tutkii maailmaa avoimesti. Sama koskee aikuista. Ihminen tarvitsee rakkautta kehittyäkseen ja oppiakseen. Esimerkiksi hyvässä työyhteisössä leikki, ilo ja luovuus kukoistavat. Ilman huomiota jäävän ihmisen riski masentua tai sairastua Alzheimerin tautiin puolestaan kasvaa. Rakkaudeton vetäytyy mökkiinsä. Maailmasta tulee uhkaava paikka ja realiteetit saattavat kadota, Markova maalaa. Epäterve rakkaus muuttuu alistamiseksi ja hyväksikäytöksi. Ihminen luistelee liukkaalla kupolilla ja takertuu toiseen ihmiseen vain pelastaakseen itsensä. Epäterve rakkaus on siis rakkaudesta kaukana. Huonossa parisuhteessa itsetunto laskee ja esimerkiksi seksin jälkeen saattaa itkettää, Markova kertoo. Kiinalainen pari Lu Ping ja Xie Chun-Ni menivät naimisiin jo vuosi sitten, mutta hääkuvia varten he matkustivat kymmenien muiden kiinalaisten hääparien tavoin ryhmä matkalle Pariisiin. 17

18 Rakkautta rakenteisiin Poikien puhelimeen soittavat ahdistuneet nuoret miehet huutavat pornoa, mutta hetken juttutuokion jälkeen paljastuukin, että he haluavat tyttöystävän. Samuli Koiso-Kanttila muistuttaa Mikko Alatalon kappaleesta Ihmisen ikävä toisen luo. Klisee tai ei, meillä on tarve tulla rakastetuksi. Entä kun rakkautta ei yrityksistä huolimatta vain yksinkertaisesti saa? Entä jos vamman tai sairauden vuoksi siihen ei ole mahdollisuutta? Samuli Koiso-Kanttilan mielestä rakkautta ei voi viivoittimella jakaa kaikille, mutta mahdollisuus siihen tulisi tarjota. Rakkauden voisi käsittää laajemmin toisten näkemisenä. Keijo Markova on samoilla linjoilla: Sanoisin, että rakkautta on se, että toinen ihminen on tutkakuvassani. Helsinkiläinen Seija Ylitalo viettää päivänsä ihmisten kanssa, jotka eivät ole välttämättä kaikista rakastettavimpia: päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä pitkäaikaisasunnottomia. Moni on kaltoin kohdeltuja ja ihmissuhteet ovat tuottaneet pettymyksiä. Meillä kohtelu on k unnioittavaa ja tasavertaista. Se tuntuu joistakin asiakkaistamme niin oudolta, että he eivät pysty ottamaan sitä aluksi vastaan, Ylitalo kertoo. Kovaosaisten ystävät ry:n yksikönjohtajana Ylitalo saa työstään harvoin kiitoksia, anteeksipyyntöjä ylilyönteihin sortuneilta asiakkailta putoaa silloin tällöin. Suurin kiitoksen osoitus minulle on kuitenkin se, kun huomaan luottamuksen rakentuneen kohtaamani ihmisen kanssa. Luottamus rakentuu vain ja Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. 4/

19 ainoastaan lähimmäisen rakkauden kautta, hän kertoo. Kun tilanne käy ylivoimaiseks i, Ylitalo tukeutuu Jumalaan. Rakkauden vastakohta ei Ylitalon mukaan ole viha vaan välinpitämättömyys. Rakkautta mahtuu järjestö työhön tai yhteiskuntaan Ylitalon mukaan vielä reippaasti. Kannattaa miettiä kenelle ja miksi panttaa ystävällisyyttä. Jos löytää hyvän perustelun, voi olla jakamatta. Vielä en tosin ole kuullut, että kukaan olisi perustelua keksinyt. Kyky rakkauteen syntyy siitä, että tuntee itse olevansa arvokas. Siksi lähimmäisenrakkaus, ystävällisyys ja toisten huomioiminen lisäävät myös romanttista rakkautta. I you, Danny pahvisydämet nousevat eturivissä, kun hittibiis i r äjähtää soimaan. Takariveistä asti syöksytään kohti l avan reunaa. Täyden Finlandia-talon lavalla heiluu yksi Suomen suosituimmista nuorisoidoleista, Danny. Ainoa vaan, että nuorisoidoli on 71-vuotias. Jos sinulla on sydän, rakasta. Jos sinulla on suur i s ydän, rakasta kaikkia. Sillä se, mitä ihminen eniten j anoaa, on tulla joksikin ja päästä syliin, Danny spiikkaa. Viimeisetkin kultakirjaillut taftijakut ja hameet k impoavat seisomaan. Joku pyyhkii silmäkulmaa. Aplodit paukkuvat katosta läpi. Ei sitä voi olettaa, että on rakkauden kohteena. R akkaus ja ihastuminen ovat vähän eri asia, artisti miettii pari päivää keikan jälkeen. Pitää muistaa, että me artistit olemme monet itsekeskeisiä. Olen aina ajatellut, että pitää yrittää nähdä se suosio vähän kauempaa. Sitten osaa ottaa vastaan, antaa ja ilmaista tunteita helpommin. idolin päälle sataa aina hunajaa, mutta harvinaista on se, että sitä sataa 50 vuotta putkeen. Danny itse uskoo suosionsa syyksi sen, että hän viihdyttää sydämestään ja yleisöään arvostaen. Suosioon on laulunlahjan lisäksi kenties myös toinen syy. Äitini ja isäni luomalle genetiikalle en ole tietenkään voinut mitään. Se on sattumaa, ja sitä kohtaan mun on vain oltava kiitollinen, Danny naurahtaa. show-meiningin edelläkävijä herättää yleisön t unteita myös draaman keinoin. Ajattelen tätä vähän poppamiespohjalta. Viihdetaiteilijan tehtävä on syventää yleisön tunne-elämää. S itä on kuin klovni, joka tuntee yleisönsä niin, että saa sen nauramaan, vaikka maskin alla itkettäisi. Väestöliiton psykologi Keijo Markova vahvistaa a ikuisten tarpeen unelmointiin: Idolin kautta saa elää haavekuvia ja unelmia. Fanittaminen herättää elimistön henkiin ja antaa mahdolli suuden kokea rakastumisen tunteita. Idolin kanssa ei myöskään tule ristiriitaa, kun rakkaus elää vain mieless ä. Finlandia-talon väliajalla naistenhuoneen hepul i todista a Dannyn karisman olevan edelleen tallella. H uokailun määrä on mieletön. Huulipunat sutivat leidien huulia entistä punaisemmiksi. Aidoksi rakkaudeksi lempeä artisti kuitenkin kuvailee kahden ihmisen vuorovaikutuksen. Olen saanut kokea rakkautta joitakin kertoja elämässän i. Tietysti toiset saavat sellaisen kaverin, jonka kanssa mellastaa koko tämän elämän läpi. Rakkaus on Dannyn mukaan ollut sellaista, että sitä ei ole oikein voinut estää, vaikka olisi yrittänyt. Näin 71-vuotiaana ihmisenä olen edelleen samall a kannalla, että suurempaa onnea ei ihmisellä ole kuin t oinen ihminen. Se, että kaksi ihmistä tuntee jatkuvaa a ntamisen halua toistaan kohtaan. 19

20 Terapiaa Saamenmaan 4/2013 taivaan alla tätä on testattu 20

21 Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys Sámisoster halusi kehittää uudenlaista tapaa auttaa viinan kanssa kamppailevia pohjoisen ihmisiä. Syntyi Mettäterapia. teksti ja kuvat perttu saksa Mettäterapiassa luonto on otettu terapiavälineeksi. T äältä meiän perältä mies lähtee Rovaniemelle hoitoon yleensä vain jotta jaksaisi taas juoda lisää, hymähtää Veikko. Veikko oli yksi ensimmäisist ä Enontekiöllä järjestettävän Mettäterapian osallistujista. Ohjelmassa pyritään eroon alkoholista, Lapissa asuville räätälöidyin keinoin. Mettäterapiassa Sámisosterin päihde työntekijä ja Enontekiön k unnan sosiaalityöntekijä kokoontuvat alkoholiongelmasta kärsivien kanssa vuoden mittaan neljä kertaa vajaan v iikon leirille metsään. Siellä ongelmista puhutaan yhdessä ja erikseen, saunomisen, verkonlaskun tai vaikkap a riekonpyynnin lomassa. Veikko (nimi muutettu) on ollut k olme vuotta raittiina, aina ensimmäisestä kuntoutusjaksostaan saakka. Hän on nykyään Mettäterapian aktiivinen puuhamies sekä vertaistuki monille tovereilleen, jotka pyristelevät eroon liiallisesta alkoholin käytöstä. Pohjoisessa elämä on aina perustunut vahvaan yhteyteen luonnon kanssa. Ikänsä luonnon kanssa tekemisissä olleelle ihmiselle tuen tarjoaminen kliinisessä hoitoympäristössä on vaikeaa. Avun tarjoaminen saattaa tuntua pikemminkin rangaistukselta. juominen ongelma, jota pitäisi p yrkiä purkamaan positiivisuuden k autta ja etsiä yksilöllisiä ratkaisuja, joissa ihminen löytää omat voimavaransa ja rakentaa luontosuhteensa uudelleen, sanoo Samisosterin toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga, yksi Mettäterapia-hankkeen taustavoimista. Mettäterapiassa ollaan yhdessä, eikä kenellekään tuputeta elämänohjeita väkisin. Alkoholiongelmaan pureudutaan yhteisön sisältä käsin. Mettäterapialle esimerkkiä on näyttänyt norjalainen laavukamraattien toiminta, jossa vetäjät tulevat oman yhteisön sisältä. Päihdetyöntekijä Ellen-Anne Labba on hänkin paikallisia, tuntee yhteisönsä tavat sekä poronhoidon arjen ja ongelmat. Istumme Veikon ja Ellen-Annen kanssa kodassa Hetan kylän laidalla. Ulkona paukkuu pakkanen. Veikko nakkaa tuleen pari uutta halkoa, jotta pannukahvit kiehahtaisivat. Tulen loimu lämmittää, ja Veikko 21

22 puhuu Mettäterapiasta mielellään. Veikko kertoo hankkineensa kokemuksia kaikista tarjolla olleista hoitomuodoista, mutta ennen mettäterapiaa Muutaman viikon kuluttua Veikon maksa-arvot olivat tipahtaneet normaali lukemiin. Hän huomasi v ihdoin pystyvänsä olemaan juomatta. Ellen-Anne Labba Veikon kanssa tulen loimussa. mikään ei toiminut. Saatoin pitää taukoa, mutta ryyppykierteitä en pystynyt katkaisemaan. Sitten nämä tyttäret soittivat uudelleen ja kysyivät, että lähtisinkö mie heijän mukaansa Mettäterapiaa kokeilemaan. Siinä vaiheessa Veikon ajokortti oli lähtenyt kuivumaan, ja häneltä oli Vajaan viikon mittainen kuntoutusjakso metsässä on ollut monelle aikuisiän pisin jakso ilman viinaa. Silti mettäleirien alkoholinkäyttöä ei ole tarvinnut valvoa. Veikkokin kertoo, että oma pullo oli mukana. Turvaksi. Mettässä luonnonlapsi ei ollut lukossa, ja pullo jäi korkkaamatta. ei kukaan tykkää kävellä luonnossa tyhjää, Elin-Anne hymähtää. Syksyllä etsitään sieniä, kesällä kalastetaan ja kerätään marjoja. Talvella käydään pyytämässä riekkoja tai jäniksiä. Mettäterapiassa kyse ei ole luontoelämyksistä, vaan pohjoisen ihmisen arjesta, tutun ympäristön ja toiminnan 4/2013 takavarikoitu aseet alkoholiongelman vuoksi. Se oli pohjoisen miehelle kova paikka. Lamaannutti ja masensi. Lähdin Mettäleirille, kun ei ollut enää mitään muuta. Päätin, että ei se ota jos ei annakaan. Lähdin Mettäleirille, kun ei ollut enää mitään muuta. pohjoisessa ystäväpiirejä ei noin vain katkaista, kun yhteisö on pieni ja työ poronhoidon parissa vaatii sosiaalisia suhteita. Mielekkään toiminnan löytäminen on elintärkeää kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Juomiselta vapautuu valtavasti aikaa, kun mies ei enää ole pulloon sidottu Ellen-Anne Labba kertoo. Ihmiset joutuvat opettelemaan uusia olemisen tapoja, kuten sen, että saunailloissa saa juoda, mutta ei viinaa. Hörpitään vaikka limonaatia, jos se on siitä juomisesta kiinni. Etelän ihmisestä poiketen, täällä tuomasta turvallisuudesta. Ollaan perusasioiden äärellä, paistetaan vaikk a lettuja, mikäli taito on unohtunu t viinan myötä. Kun apu tulee omasta elinpiiristä, sitä on helpompi ottaa vastaan, eikä katko jakson päätyttyä Rovaniemen autosta laskeudu Hettan pysäkille jo matkalla juopunut mies, Veikko kuvaa. Meiän tukiverkko on tiivis, soittelemme toisillemme usein ja keskustelemme jos kellä on vaikiaa. Ollaan tasamaalla yhdessä kaikki, auttajat ja avun tarvitsijat. Lähdetään pienestä liikkeelle. Jo mahdollisuus on valtava lohtu. 22

23 Järjestöt eivät ole enää markkinahäirikköjä Väitteet raha-automaattiavustusten aiheuttamasta kilpailuhaitasta ovat laantuneet. Tilalle on tullut yrittäjien huoli kuntien hankintojen ja ara:n investointitukien keskittymisestä. teksti pirjo kupila kuvitus outi kainiemi 23

24 Y rittäjien mielestä sosiaali- ja terveysjärjestöjen omistamat yritykset ovat nykyään s amalla viivalla heidän kanssaan palveluntarjoajina. ray:n avustuksia ei ohjaudu enää yksittäisiä poikkeuksia lukuun o ttamatta palveluihin, joissa on k ilpailevaa tuotantoa markkinoilla, sanoo kilpailuasioista vastaava johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä. Nyt sosiaali- ja terveysalan yrittäjät kokevat, että kunnat sekä Asumisen r ahoitus- ja kehittämiskeskus ara testaavat markkinoiden toimivuuden rajoja. Yrittäjiä huolettaa kuntien linjaton ja työläs hankintakulttuuri ja hankintojen keskittyminen suurille toimijoille. ara:n erityisasumiseen myöntämien investointiavustusten ja korkotukien on taas katsott u vääristävä n kilpailua, koska etenkää n pienet yritykset eivät kykene hakemaa n avustuksia ja ne keskittyvät samoille isoille yrityksille. Terveys- ja sosiaalialan yrityksiä edustava Teso ry on tehnyt kantelu n Euroopan komissiolle valtion myöntämän investointiavustuksen kilpailua vääristävistä vaikutuksista. Asumispalveluiden tarjoaminen on henkilöstöltään ja liikevaihdoltaan suurin sosiaalipalvelujen bisnesalue. ara-tukien aiheuttama kilpailuhaitta on valtakunnallinen, sanoo Teson toiminnanjohtaja Marjo Rönkä. rönkä muistaa hyvin, kuinka ray 2000-luvun alkupuolella lopetti kokonaan palvelutaloinvestointien rahoittamisen. Sitä ennen ray oli luopunut avustamasta järjestöjen kotipalvelutuotantoa, koska tuki vääristi kotipalveluyrittäjien markkinoita. Viimeisenä päästiin eroon hankkeiden ja projektien kilpailuvaikutuksista. ray rahoitti projekteissa syntynytt ä kotihoidon palvelutuotantoa vielä pitkään projektien päätyttyäkin, kuten esimerkiksi omaishoidon kotipalvelun järjestämistä, Rönkä kertoo. Valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen ray:stä sanoo, että nyt järjestöt puolestaan moittivat ray:tä kilpailulainsäädännön tiukasta tulkinnasta. Olemme viimeksi terävöittäneet lomajärjestöjen avustusehtoja, kun muun muassa majoitusalan yrittäjät valittivat järjestölomien keskittyvän lomajärjestöjen omiin kohteisiin, hän sanoo. Lomajärjestöjen on kilpailutettava lomakokonaisuutensa eikä niitä saa pilkkoa pienempiin osiin hankintarajojen kiertämiseksi. Tervosen mukaa n markkinat ovat herkät ja y rittäjät seuraavat valppaasti, s oveltuuko avustettu järjestötoiminta heidän yritystoimintaansa. Yksinkertaisin ja selkein tap a selvittää markkinatilanne olisi kilpailutta a palvelut. Silloin t iedettäisiin, onko jollakin alueella tai joissakin palveluiss a yksityisiä t oimijoita, hän sanoo. Markkinaselvitysten puuttuessa ray joutui vuosikymmenen vaihteessa lopettamaan kokonaan muun muass a järjestöjen tarjoaman tilapäisen lastenhoitoavun tukemisen, vaikka palvelun käyttäjien mielestä kilpailua oli k orkeintaan pääkaupunkiseudulla. nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela Oulusta sanoo, että monet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittämist ä palveluista ovat nykyään markkinaehtoisia palveluita. Oman järjestönsä toimialoilta hän mainitsee esimerkkeinä perhekotijärjestelmän ja mielenterveyskuntoutujien avopalvelut. Sutela kuuli vielä jokunen vuosi sitten väitettävän, että sosiaalihuollon laitospalvelut olisivat rahasampoja, mutta eivät ole enää. Palveluja ostavat taloudellisesti ahtaalla olevat kunnat. Esimerkiksi lastensuojelun ennaltaehkäisevien p alvelujen myynti on hyvin vaikeaa, koska niihin kuuluu paljon sellaist a, joka ei ole kuntien lakisääteistä t oimintaa, hän sanoo. Nuorten Ystävät ry yhtiöitti liiketoimintansa jo seitsemän vuotta sitten. Sysäyksen antoi verottaja, joka ilmoitti kesällä 2005 rinnastavansa järjestöjen palvelutuotannon yritysten liiketoimintaan. Järjestön palveluyhtiö Nuorten Ystävät Palvelut Oy tuottaa lastensuojelu-, vammais- ja perhehoitopalveluja sekä laitos- että avopalveluin a valtakunnallisesti 28 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on lähes 80 prosenttia koko järjestökonsernin liikevaihdosta. Nuorten Ystävillä on vielä joitakin ray:n aikanaan avustamia kiinteistöj ä sekä toimistotiloina että palvelutuotannon, lähinnä perhekotien käytössä. Syyskuussa Muhokselle valmistui ara:n avustamana vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. nuorten ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtajan Reijo Moilasen mielestä hänen johtamansa 4/2013 EU ei ole todellakaan tarkoittanut, että Suomen pitäisi tulkita kolmas sektorinsa hengiltä. 24

25 yhtiöt ovat yrityksiä siinä kuin Teson jäsenyrityksetkin, jotka voivat myös hakea ara:n avustusta. Yleishyödyllinen rakennusyhtiön perustamiseen tarvitaan osakepääomaa vain euroa, hän sivuuttaa puheet ara-tukien kilpailuvaikutuksista. Moilasen mukaan palvelujen k ilpailutus on juuri niin reilua kuin mitä kunnat ovat kilpailuttajina. Jos kunnan lastensuojelun tarjouskilpailussa on 60 tarjoajaa, se on läpinäkyvä tarjouskilpailu. Eri juttu on, kannattaako tarjouskilpailua järjestää niin, hän sanoo. Moilanen ostaisi kunnan tai kuntayhtymän edustajana palvelua suorahankinnalla ja neuvottelu menettelyllä lähiseudulta ja tarvittaessa kauempaakin. Lisäksi hän panisi yritykset kilpailemaan laatukriteereillä ja toiminnan vaikuttavuudella pelkän hinnan sijaan. arja sutela sanoo, että Nuorten Ystävät ei pysty enää tarjoamaan lapsille ja nuorille riittäviä elämän eväitä pelkästään järjestölähtöisellä toiminnalla. Nykymaailmassa siihen tarvitaan paljon järeämmät välineet. Kuka meitä rahoittaisi, jos meillä ei olisi liiketoimintaa tukenamme. Avustusten osuus koko toimintamme rahoituksesta on vain viisi prosenttia, hän sanoo. Sutela painottaa, että järjestön yritys toiminnalla on vahva eettinen pohja. Sen vuoksi hän paneekin t oivonsa EU:n uuteen hankintadirektiiviin, joka lisää sosiaalisten ja ekologisten kriteerien painoarvoa julkisissa hankintakilpailuissa hinnan rinnalla. Hankintadirektiivi mahdollistaa myös sen, että jotkin yleishyödylliset taloudelliset palvelut, joita järjestötki n tuottavat, jätetään kansallisesti k okonaan kilpailutuksen ulkopuolelle. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) yritti saad a markkinatestit pakollisiksi hankinta direktiiviin. Nyt hän toivoo, että markkinatestit tulisivat edes k ansallisena tulkintana ohjeistoihin. Markkinatestissä kysymys kuuluu, ovatko esimerkiksi kuulovammaiste n tulkkipalvelut toimintaa, jolla on olemassa todelliset markkinat ja joka näin ollen pitäisi kilpailuttaa, hän havainnollistaa. Pietikäinen sanoo, että kansalline n huolemme pelimonopolien s äilyttämisestä on tehnyt meistä ylivarovaisia kilpailulainsäädännön soveltamisessa kolmanteen sektoriin. EU haluaa puuttua isoihin valtion tukiin kuten telakkatukiin ja vastaavii n. EU ei ole todellakaan tarkoittanut, että Suomen pitäisi tulkita kolmas sektorinsa hengiltä, Pietikäinen korostaa. Hän muistuttaa, että Suomi voi itse määritellä hankintadirektiivi n p uitteissa, mitä asioita ja millä hankinta-arvoilla kilpailutetaan ja mitkä palvelut jätetään kilpailutuksen ulkopuolelle. 25

26 hyvät yhdessä 4/2013 Onnellinen vanhuus Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat joutuvat salaamaan identiteettinsä vanhainkodeissa. Tästä puhutaan vasta nyt. teksti ilkka pernu kuvat aapo huhta Jorma ja Birgitta Hakokorpi j ärjestivät kaksi vuotta sitten yhteiset 130-vuotissyntymäpäivät. Jorma täytti 70 vuotta, Birgitta 60. Paikalle kutsuttiin toistasataa vierasta. Kun juhlat alkoivat, Birgittan rinnall a seisoi pitsimekkoinen nainen. Puolet vieraista eivät aiemmin olleet nähneet Jorman toista puolta Theaa. Aviopari päätti yhdellä kertaa kertoa kaikille ystävilleen ja sukulaisilleen, että mies on transvestiitti. Ne olivat hauskat juhlat. He tanssiva t kahdeksan tuntia. Aiemmin Thea ei voinut tanssia julkisesti. Jorma oli joutunut 26

27 Birgitta ja Thea Hakokorpi eivät pelkää vanhenemista. He sanovat, että ovat vasta päässeet elämään kiinni. pitämään hänet piilossa suurimman osan elämästään. Nyt, 72-vuotiaana hän pelkää, että joutuu tekemään niin uudestaan. Transvestiittien niin kuin muidenkin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien yhtenä s uurena pelkona on se, että heitä ei ymmärretä ja hyväksytä vanhainkodissa. Pelko on aiheellista. kun sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia edistävä Seta selvitti vuosi sitten, miten vanhustyötä tekevät kohtaavat työssään hlbti-ihmisi ä, yli puolet kyselyyn vastanneist a totesi, ettei heitä ole a siakkaina lainkaan. hlbti on kattokäsite, joka pitää s isällään kaikki sukupuoli- ja seksuaali - vähemmistöön kuuluvat. Heitä on kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä, mutta vanhustyön tekijät eivät näe heitä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat eivät kuitenkaa n uskalla elää omana itsenään vanhainkodissa. He voivat esimerkiksi pelätä syrjintää. hlbti-ihmiset ovat lähes täysin näkymättömissä vanhuspalveluissa ja se huolestuttaa heitä itseään luvuilla syntyneet ihmiset ovat joutuneet elämänsä aikana peittämään suuren osan itsestään, minuudestaan. Se ei ole hyväksi ihmiselle, Setan projektikoordinaattori Salla-Maija Hakola sanoo. Näkymättömyys luo myös riskejä. Setan selvityksen mukaan joka kolmas hlbti-ihminen on jättänyt syrjinnän pelossa käyttämättä terveyspalveluja. Kyse ei ole trendistä: hlbti-ihmisiä on ollut aina sekä vanhustyön ammattilaisissa että asiakkaina. Asiasta vain ei ole aiemmin keskusteltu. mekot kiinnostivat Jormaa jo lapsena. Nuorena 1950-luvulla hän vei naapurin pyykkinarulta rintaliivejä ja neuloi hameita vanhoista ikkuna verhoista. Myöhemmin hän säilytti Thean tavaroita työpaikkansa pukukaapiss a. Kiinnijäämisen riski ja salailu oli a hdistavaa ja stressaavaa. Moni asia muuttui, kun Jorma tapasi Birgittan 18 vuotta sitten. Birgitta ymmärsi ja hyväksyi. Yhdessä he ottivat selvää, mist ä transvestisuudessa on kyse ja t utustuivat muihin samankaltaisiin ihmisiin. Thea huomasi, että ei ole yksin. Keskusteluissa myös kävi ilmi, että kaikilla on samanlaisia vanhenemiseen liittyviä pelkoja. He pelkäsivät joutuvansa takaisin kaappiin juuri, kun ovat tulleet sieltä ulos. mitä jos ikäihmisistä ei aina puhuttais i vain taakkana ja kulueränä? ray:n Eloisa ikä -avustusohjelma luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Setan, Mummolaakso ry:n ja Suomen Karhut FinBears ry:n Yhdenvertainen vanhuus -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta vanhuspalveluissa työskentelevien, alaa opiskelevien ja muiden ikäihmisten keskuudessa. Jos ikäihmiset nähtäisiin yksilöinä, joilla on yksilöllisiä tarpeita? Tällaisista kysymyksistä on syntynyt ray:n Eloisa ikä -avustusohjelma. Mukana ohjelmassa on myös Setan Yhdenvertainen vanhuus -hanke. Vanhuspalveluissa työskentelevien koulutus on osin puutteellista, ja v anhaan tietoon nojaavat asenteet elävät yhä. Salla-Maija Hakolan mukaan lähellä oleva historia on tehnyt asiasta tabun: homous oli rikos vielä 1970-luvun aluss a ja sairausluokituksessa 1980-luvun alussa. Transvestisuus poistui sairauslistalta vasta muutama vuosi sitten. kun Jorma tapasi kaapista tulon jälkeen ystäviä, nämä ihmettelivät ääneen: Mitä sulle on tapahtunut? Sähän oot aivan eri ihminen. Huojennus paistoi miehen koko olemuksesta. Sekä Thea että Birgitta ovat nyt eläkkeellä, aloittelemassa kolmatta ikävaihetta. Vanhuus ei vielä pelota. Kun vain ei olisi kipuja ja saisi elää omaa elämää. Omana itsenään, Thea sanoo. Birgitta on samaa mieltä. Mitä jos vanhainkodin hoitaja tulisi aamulla ja kysyisi Thealta laitetaank o tänään pitkät housut vai mekko, huulipunaa ja peruukki? Miten ihanaa se olisikaan! 27

28 Pidetään huolta ray:n pelien tuotot käytetään hyvinvoinnin edistämiseen Suomessa. Tuemme vuosittain noin 800 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä sotiemme veteraanien hoitoa ja kuntoutusta. ray on merkittävin kansalaistoiminnan tukija Suomessa. Vuoden 2014 avustusehdotus julkaistaan klo 10 avustukset.ray.fi

29 Avustushakemuksen matka ray:lle toimitetut avustushakemukset käyvät läpi monta eri käsittelyvaihetta ennen avustuspäätöstä. Mitä hakemuksille tapahtuu? teksti johanna kotonen kuvitus outi kainiemi 1 5 Hakemukset toimitetaan ray:lle määräaikaan mennessä. Vuoden 2014 avustus ehdotus julkaistaan joulukuussa ray:n verkkosivuilla. 2 Hakemukset käsitellään ray:n avustusvalmistelun tiimeissä. 6 Sosiaali- ja terveysministeriö tekee avustuspäätöksen tammi-helmikuussa. 3 4 Avustusosaston valmisteleva työryhmä tekee avustusehdotuksen ray:n toimitusjohtajalle, joka esittelee sen ray:n hallitukselle. ray:n hallitus tekee avustusehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle joulukuussa. ray lähettää järjestöille tiedon sekä avustusehdotuksesta että avustuspäätöksestä heti niiden valmistuttua. Myönteisen avustuspäätöksen jälkeen ray maksaa avustukset, valvoo avustusten käyttöä sekä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta. 29

30 Pelaamoja nousee ray:n pelisaliuudistus etenee tohinalla paikkakunta kerrallaan. Uudistus koskee kaikkia Pottija Täyspotti-pelisaleja, jotka tullaan vuoteen 2015 mennessä remontoimaan Pelaamonimen alle. Pelaamot ovat ilmeeltään edeltäjiään selvästi valoisampia ja raikkaampia, ja niiden pelivalikoima on kysynnän mukaan joustavasti muokattavissa. Tähän mennessä Pelaamosaleja on remonttien ja uusien paikkojen myötä koossa 14, ja ensi vuonna Pelaamoja tehdään noin 20. Seuraava Pelaamo avataan joulukuussa Rovaniemelle. jyrki komulainen / gorilla Kentuckyn yliopistossa selvitettiin, että pulutkin pelaavat. 4/2013 Lintujen vaihtoehtoina oli saada ruokaa varmasti vähän tai osallistua arvontaan, jossa voi voittaa paljon tai hävitä kaiken. Pulut riskeerasivat. Japani saattaa lähivuosina saada ensimmäiset kasinonsa. Lakimuutosten toteutuessa tämä on mahdollista. Tähän mennessä japanilaisten pelihaluja on tyydytetty 3,8 miljoonalla Pachinko-automaatilla, joista voi saada tavaravoittoja. Koonnut Liisa Kairesalo Maanalainen Venäjä syyskuussa 2009 uudistettu laki sammutti Venäjällä valot kaikista laillisista kasinoista ja peliautomaateista. Näille rahapeleille osoitettiin neljä erillistä aluetta, joissa pelaaminen saa jatkua, mutta kolmen vuoden aikana on saatu kasino auki vain Mustanmeren lähellä Azov Cityssä. Nyt itänaapurissa on toinen meininki. Tänä vuonna on julkistettu lukuisia kasino- ja resort-investointeja sekä Azov Cityyn että Vladivostokiin, jossa yksi suuri rahoittaja on Macaon kasinomoguliperhe Ho. Alueellinen kehitysrahasto ja pankkimaailma ovat myös sopineet miljardiluokan rahoista Vladivostokin infrastruktuuriin. Pelituristien tietä tasoitetaan esimerkiksi uudistamalla tieverkostoa ja Vladivostokin lentokenttää. Siperiassa puolestaan Altain alueen ensimmäinen kasino yrittää saada ovet auki vielä loppuvuonna. Ainoa alue, jossa ei liikahda lehtikään, on Suomea lähinnä oleva Kaliningrad Itämeren rannalla Puolan ja Liettuan välissä. Tai, noh. Useimpien arvioiden mukaan suuri osa Venäjän kasinobisneksestä voi edelleen hyvin maan alla, järjestäytyneen lahjonnan ja oikeiden suhteiden avulla. Moskovassa on ratsattu näyttävästi kasinoita ja päitä pantu vadeille poliisin sekä sisäministeriön korkeinta virkamieskuntaa myöten. Toissavuonna jättilahjuksista narahtanut Moskovan pääsyyttäjäkin on jo saatu karkumatkaltaan takaisin oikeuden eteen, mutta mahtaako koko jäävuori olla sittenkään vielä näkyvissä? anssi airas 30

31 Minne se kaikki tutkittu tieto ja ymmärrys katoaa ihmisen arkikiemuroissa? ihmettelen usein, mihin kaikkea kertyvää t ietoa maailmassa käytetään. Koska ihmise t t untuvat pitävän oman lajinsa edustajia henkisesti jotenkin poikkeuksellisen notkei na nisäkkäin ä, tulee väistämättä aika usein ihmeteltyä, että minne se kaikki tutkittu tieto ja y mmärrys ihmisen arkikiemuroissa katoaa? Miksi vähän väliä käy niin, että porukall e ä lykkäitä ja koulutettuja ihmisiä maksetaa n useit a vuosia palkkaa siitä, että he todistava t j onkin asian olevan näin ja ehdottavat kuink a asian tilaa voisi parantaa. Sitten tulo s julkistetaa n. Sen jälkeen anonyymit nettimöllit, populistit ja muut huomionhakuiset vetoava t k averipiirinsä kahden hengen otokseen ja pitävä t suurta ääntä. Asiasta päättävät eivät uskall a muuttaa mitään, etteivät saisi syytett ä tai m enettäisi paikkaansa. Miksi päättämisjärjestelmä on yliherkk ä näill e tunnepitoisille ja huomionhakuisill e huudah duksille? Niiden vaikutus on usein relevanssiaan merkittävästi suurempi. Pitäisikö tälle tehdä jotain? samuli koiso-kanttila Tunneälyttömyydestä työmatkalukemiseksi anna palautetta hei raikun lukijat! Kirjekaverit-palstalla jutellaan lukijoiden kanssa Raikusta ja sen teemoista. Mikä asia ansaitsee raikuvasti sapiskaa? Entä aplodeja? Mistä haluaisit lukea tai tietää enemmän? Lähetä Raikulle palautetta. Voit avautua anonyymisti tai nimellä. Otin uuden Raikun bussiin työmatkalukemiseksi ja uppouduin siihen täysin. Tosi hieno ja mielenkiintoinen lehti ja upea ulkoasu. Pesee entisen Tukipotin 6 0. Jutut ovat täyttä asiaa, mutta eivät yhtään kuivia. Pidän erityisesti selkeästä jaottelusta teemaan, tietoon ja pikkujuttuihin. Onneksi olkoon ja terveisiä koko uudistustiimille. Tuija Wetterstrand, tiedottaja, Suomen Kuurosokeat ry. Hyvännäköinen ja sopivan helppolukuinen lehti. Ilmestyy sopivin välein ei liian usein, muttei liian harvoinkaan. Lehteä ei tunnistanut ray:n lehdeksi, näitä samanlaisia on vaikka kuinka paljon. Ennen erottui paremmin edukseen. Kiitos kiinnostavasta vihaa käsittelevästä artikkelista ja Sisko Sepälle oivasta Sysäyksestä, jossa tuli esiin kaikille tuiki tarpeellinen sisäinen katse ja yhteistyön voima! Maria Lindroos, kehittämisvastaava, Maria Akatemia Mikä asia ansaitsee raikuvasti sapiskaa? Entä aplodeja? Mistä haluaisit lukea tai tietää enemmän? outi kainiemi yhteystiedot Raikun palaute, juttuideat, tilaukset ja osoitteenmuutokset: raiku@ray.fi Raiku toimitus: ray päätoimittaja Liisa Kairesalo, liisa.kairesalo@ray.fi p ray viestintä: tiedottaja Johanna Kotonen, johanna.kotonen@ray.fi p