EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS"

Transkriptio

1 IHMISARVO EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS

2 Tässä raportissa käsitellään asioita, jotka liittyvät erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan ihmisarvoa käsittelevässä I luvussa, tasa-arvoa käsittelevässä III luvussa ja lainkäyttöä käsittelevässä VI luvussa vahvistettuihin oikeuksiin. Näitä ovat oikeus ihmisarvoon (1 artikla), oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen (3 artikla), syrjintäkielto, sukupuoleen perustuva syrjintä mukaan luettuna (21 artikla), oikeus naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon (23 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin (47 artikla). Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun. Foto (kansi & sisäpuolella): Shutterstock; istock Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). FRA Euroopan unionin perusoikeusvirasto Schwarzenbergplatz Wien Itävalta P F Sähköposti: fra.europa.eu Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 ISBN doi: /60844 Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittu ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

3 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti

4

5 Esipuhe Tämä raportti perustuu naisen haastatteluihin kaikissa Euroopan unionin (EU) 28 jäsenvaltiossa. Se osoittaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja etenkin sukupuoleen perustuva väkivalta, jota kohdistuu suhteettoman paljon naisiin, on laaja ihmisoikeusloukkaus, jota EU ei voi olla ottamatta huomioon. Tutkimuksessa naisilta kysyttiin heidän kokemuksistaan fyysisestä, seksuaalisesta ja henkisestä väkivallasta, kuten parisuhde- ja perheväkivallasta. Kysymyksiä esitettiin myös vainoamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä sekä uuden teknologian osuudesta naisten hyväksikäyttökokemuksissa. Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi vastaajien lapsuudessaan kokemasta väkivallasta. Vastauksista muodostui kuva laaja-alaisesta hyväksikäytöstä, joka vaikuttaa monien naisten elämään mutta jää useimmiten ilmoittamatta viranomaisille. Esimerkiksi yksi kymmenestä naisesta on kokenut jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana ja yksi nainen kahdestakymmenestä on raiskattu. Hieman useampi kuin yksi viidestä naisesta on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa, ja hieman useampi kuin yksi kymmenestä naisesta ilmoittaa joutuneensa jollain tavoin aikuisen tekemän seksuaalisen väkivallan kohteeksi ennen 15 vuoden ikää. Silti vain 14 prosenttia naisista on esimerkiksi ilmoittanut nykyisen tai entisen kumppanin tekemän vakavimman väkivaltatapauksen poliisille, ja vain 13 prosenttia ilmoitti vakavimman väkivaltatapauksen poliisille kun tekijänä oli muu kuin kumppani. Viime vuosina eri tahoilta on toistuvasti pyydetty kattavia tietoja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Näitä pyyntöjä ovat esittäneet muun muassa useat EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiot, seurantaelimet, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea, ja Euroopan neuvosto. Nyt julkaistut tulokset osoittavat selvästi, että on tullut aika puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tämän 28 maasta saadun tutkimusnäytön pohjalta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää EU:n tulevissa tasa-arvostrategioissa keskeisiin naisten väkivaltakokemuksiin liittyviin huolenaiheisiin puuttumiseksi. Tutkimustulokset tukevat myös vahvasti sitä, että EU:n jäsenvaltioiden olisi ratifioitava naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus (Istanbulin yleissopimus) ja että EU:n olisi syytä tarkastella mahdollisuutta liittyä tähän yleissopimukseen. Tulokset vahvistavat entisestään tarvetta varmistaa, että EU:n nykyiset rikosuhrien hyväksi toteuttamat toimenpiteet ja etenkin uhrien oikeuksia koskeva EU:n direktiivi pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Lisäksi havainnot korostavat kohdennetun EU:n lainsäädännön ja politiikan tärkeyttä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi. Tällaisia kohdennettuja toimia ovat esimerkiksi eurooppalainen suojelumääräys ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annettu asetus, joita on sovellettava käytännössä, jotta ne olisivat tehokkaita. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavien naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien toimenpiteiden ohella naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarvitaan toimia monilta muiltakin tahoilta, kuten muun muassa työnantajilta, terveydenhuollon ammattilaisilta ja internetpalvelujen tarjoajilta. Tämä on erityisen tärkeää, koska monet naiset eivät ilmoita hyväksikäyttökokemuksistaan viranomaisille. Sen vuoksi suurin osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta jää edelleen pimentoon, eikä tekijöitä saada vastuuseen. Näin ollen olisi tutkittava tarkemmin eri keinoja tunnistaa ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämän tutkimuksen julkaiseminen ja päätöksentekijöiden sen johdosta toteuttamat jatkotoimet voivat osaltaan kannustaa väkivallan uhriksi joutuneita ja siitä vaienneita naisia puhumaan kokemuksistaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää niissä maissa ja niissä tietyissä ryhmissä, joissa ei vielä ole yleisesti hyväksyttyä puhua avoimesti henkilökohtaisista väkivaltakokemuksistaan, joissa vain pieni osa tapauksista ilmoitetaan viranomaisille ja joissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia toimia ei ole valtavirtaistettu kaikkeen politiikkaan. Tässä raportissa esitellään ensimmäiset tulokset tähän mennessä kattavimmasta EU:ssa ( ja koko maailmassa) toteutetusta naisten väkivaltakokemuksia käsittelevästä tutkimuksesta. Toivottavasti tuloksista ja onlinetyökalua käyttäen saatavista tiedoista on hyötyä kaikille niille naisille ja miehille, jotka kykenevät edistämään ja saamaan aikaan muutosta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Nämä tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman tutkimukseen osallistuneita naisia, jotka antoivat aikaansa ja suostuivat kertomaan hyvin henkilökohtaisista ja vaikeista kokemuksista. Moni heistä ei ollut koskaan ennen puhunut kokemastaan hyväksikäytöstä. Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) haluaa kiittää heitä kaikkia. Morten Kjaerum Johtaja 3

6 4 Maakoodit Maakoodi Maa AT Itävalta BE Belgia BG Bulgaria CY Kypros CZ Tšekki DE Saksa DK Tanska EE Viro EL Kreikka ES Espanja FI Suomi FR Ranska HR Kroatia HU Unkari IE Irlanti IT Italia LT Liettua LU Luxemburg LV Latvia MT Malta NL Alankomaat PL Puola PT Portugali RO Romania SE Ruotsi SI Slovenia SK Slovakia UK Yhdistynyt kuningaskunta

7 Sisältö ESIPUHE... 3 MIKSI TÄTÄ TUTKIMUSTA TARVITTIIN? KESKEISIIN TULOKSIIN PERUSTUVAT FRA:N LAUSUNNOT Naisiin kohdistuvan väkivallan ja parisuhdeväkivallan laajuus ja luonne Naisiin kohdistuvan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja parisuhdeväkivallan seuraukset Naisiin kohdistuva henkinen parisuhdeväkivalta Kokemukset vainoamisesta Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä Lapsuudessa koettu väkivalta Väkivallan uhriksi joutumisen pelko ja sen vaikutukset Naisiin kohdistuva väkivalta asenteet ja tietoisuus MITÄ TULOKSET OSOITTAVAT? Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta Väkivallan seuraukset Kumppanin tekemä henkinen väkivalta Vainoaminen Seksuaalinen häirintä Lapsuudessa koettu väkivalta Väkivallan uhriksi joutumisen pelko ja sen vaikutukset Asenteet ja tietoisuus MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? TUTKIMUS LYHYESTI

8

9 Miksi tätä tutkimusta tarvittiin? Naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen perusoikeuksia loukkaavana rikoksena EU:ssa Naisiin kohdistuva väkivalta käsittää joukon rikoksia, joita kohdistuu suhteettoman paljon naisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaalinen väkivalta, raiskaus ja perheväkivalta. Kyseessä on naisten perusoikeuksia ihmisarvoa, tasa-arvoa ja oikeussuojaa loukkaava rikos. Naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutukset ulottuvat myös sen uhreja laajemmalle ja koskevat uhrien perheitä, ystäviä ja koko yhteiskuntaa. Tämän vuoksi on syytä tarkastella kriittisesti, miten yhteiskunta ja valtio reagoivat tällaiseen väkivaltaan. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja hallitustenväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja sen naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea (CEDAW) sekä Euroopan neuvosto, ovat viime vuosikymmeninä pyrkineet kiinnittämään huomiota naisiin kohdistuvan väkivallan laajuuteen ja luonteeseen. Tätä prosessia on tuettu EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden tekemillä aloitteilla. FRA:n julkaisemat tutkimustiedot osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta on laaja ja moniulotteinen perusoikeuksien loukkaus, joka koskettaa monien naisten elämää EU:ssa. Tiedontarpeeseen vastaaminen Koska naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutus on merkittävä, on valitettavaa, että monissa EU:n jäsenvaltioissa päätöksentekijöillä ja ammattilaisilla ei ole edelleenkään kattavia tietoja ongelman laajuudesta ja luonteesta. Suurin osa naisista ei tee ilmoitusta väkivallasta eikä koe järjestelmän tukevan uhreja eikä kannustavan heitä ilmoituksen tekemiseen, joten virallisissa rikosoikeudellisissa tilastoissa ovat mukana ainoastaan ne harvat tapaukset, joissa ilmoitus tehdään. Tämän tuloksena toimintalinjat ja käytännön toimenpiteet naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi eivät aina perustu kattaviin tutkimustuloksiin. Vaikka osa EU:n jäsenvaltioista ja tutkimuslaitoksista on toteuttanut kyselyjä ja muita tutkimuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta, kattavia ja vertailukelpoisia tietoja eri puolilta EU:ta on tältä alalta liian vähän verrattuna muihin aloihin, joilla useat jäsenvaltiot keräävät sukupuoleen liittyvää tietoa, kuten esimerkiksi työelämään liittyvissä kysymyksissä. FRA:n toteuttama EU:n laajuinen tutkimus vastaa Euroopan parlamentin esittämään pyyntöön saada lisää tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. EU:n neuvosto korosti tätä FRA:lle esitettyä pyyntöä päätöslauselmassaan naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä EU:ssa. FRA:n tutkimus perustuu naisen henkilökohtaisiin haastatteluihin kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa. Kaikki vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Tutkimuksen haastatteluista saatuja tuloksia voidaan tarkastella muun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tiedon sekä EU:ssa ja jäsenvaltioissa jäljellä olevien tietoaukkojen rinnalla. Tiedon tuottaminen lainsäädännön ja päätöksenteon tueksi Euroopan tasolla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi rikoksen uhrien oikeuksia koskeva EU:n direktiivi (2012/29/EU) ja Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus). Vuonna 2012 annetussa uhrien oikeuksia koskevassa EU:n direktiivissä määritetään rikoksen uhrien oikeuksia, suojelua ja tukea koskevat vähimmäisvaatimukset EU:ssa. Siinä viitataan erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan, seksuaalisen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreihin. Istanbulin yleissopimus, jonka Euroopan neuvosto hyväksyi vuonna 2011, on Euroopan ensimmäinen oikeudellisesti velvoittava alueellinen sopimus, jolla puututaan kattavasti naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoihin, kuten henkiseen väkivaltaan, vainoamiseen, fyysiseen väkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään. Yleissopimus tulee voimaan, kun kymmenen valtiota on ratifioinut sen. Tästä rohkaisevasta oikeudellisesta kehityksestä huolimatta Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tekemästä EU:n laajuisesta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevasta tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa väkivallan uhriksi joutuvista naisista ei tee asiasta ilmoitusta poliisille eikä myöskään millekään uhrien tukijärjestölle. Tämä on ongelmana erityisesti niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa ei vielä pidetä yleisesti sopivana keskustella ja avautua henkilökohtaisista väkivaltakokemuksista. Tämän seurauksena suuri osa väkivallan uhriksi joutuneista naisista ei ole yhteydessä oikeusjärjestelmään eikä muihin palveluihin, mikä korostuu etenkin jäsenvaltioissa, joissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole valtavirtaistettu poliittiseksi toiminta-alaksi. 7

10 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti Näin ollen on selvää, etteivät monien naisten tarpeet ja oikeudet tällä hetkellä käytännössä täyty EU:ssa. Lainsäädännön käytännön toteutumista on siten tarpeen tarkastella, jotta voitaisiin kannustaa naisia ilmoittamaan hyväksikäytöstä, parantaa uhreille tarjottavaa apua ja varmistaa, että uhrien kohdennettuun tukemiseen on saatavilla riittävästi resursseja. Tutkimustulokset käsittelevät myös eri tapoja ilmoittaa väkivallasta ja syitä siihen, miksi naiset eivät tee asiasta ilmoitusta. Näitä näkökohtia voidaan tarkastella yksittäisten jäsenvaltioiden tilanteeseen nähden. FRA:n lausunnot miten tästä eteenpäin? FRA on laatinut yksityiskohtaisten tutkimustulosten pohjalta joukon lausuntoja, joissa ehdotetaan erilaisia keinoja tunnistaa naisiin kohdistuva väkivalta ja reagoida siihen. Näihin sisältyy muitakin kuin tiukasti rikosoikeudellisia toimia. Ne vaihtelevat työelämään ja terveydenhuoltoon liittyvistä toimista uuden teknologian käyttöön ja kohdennettuihin tietoisuutta lisääviin aloitteisiin, jotka voivat kannustaa naisia ilmoituksen tekemiseen. Lausunnoilla vastataan esimerkiksi YK:n ja Euroopan neuvoston aikaisemmin esittämiin toimintakehotuksiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. FRA:n lausunnot ja niissä ehdotetut jatkotoimet perustuvat ainutlaatuiseen näyttöön, joka on koottu kasvotusten tehdyistä naisen haastatteluista kaikissa EU:n 28 jäsenvaltiossa. Hallitustenväliset järjestöt ja kansalaisyhteiskunta ovat jo vuosien ajan pyytäneet naisiin kohdistuvasta väkivallasta kattavia ja luotettavia tietoja, joiden avulla voitaisiin laatia toimintalinjoja ja suunnata toimia tähän perusoikeusloukkaukseen puuttumiseksi. Julkaisemalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksensa tulokset FRA asettaa nämä tiedot saataville kaikista EU:n 28 jäsenvaltiosta. 8

11 1 Keskeisiin tuloksiin perustuvat FRA:n lausunnot Tutkimustulokset osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkialla EU:ssa yleinen, mutta laajalti ilmoittamatta jäävä ihmisoikeusloukkaus. FRA on laatinut joukon lausuntoja, joiden tarkoituksena on tukea EU:n ja kansallisen tason päätöksentekijöitä laadittaessa ja toteutettaessa kokonaisvaltaisia toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja siihen reagoimiseksi erityisesti jäsenvaltioissa, joissa näistä hyväksikäyttötapauksista ei keskustella ja joissa niihin ei puututa riittävästi. Seuraavassa esitetään tiivistelmät lausunnoista, joita käsitellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen keskeisiä tuloksia esittelevän pääraportin kunkin luvun lopussa Naisiin kohdistuvan väkivallan ja parisuhdeväkivallan laajuus ja luonne Naisiin kohdistuvan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan laajuuteen ja erityisluonteeseen reagoiminen Naisten kaikkialla EU:ssa kokeman fyysisen ja seksuaalisen väkivallan laajuuteen on kiinnitettävä aivan uutta poliittista huomiota. Noin 8 prosenttia naisista oli kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ja yksi kolmesta naisesta oli joutunut jonkinlaisen fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi 15-vuotiaana tai sitä vanhempana. Etenkin seksuaalinen väkivalta on laajalle levinnyt rikos, joka vaatii kattavia ja koordinoituja toimia naisiin kohdistuvaan seksuaalisen väkivaltaan liittyvien asenteiden murtamiseksi. Yksi kymmenestä naisesta on kokenut jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana, ja yksi kahdestakymmenestä naisesta on raiskattu 15-vuotiaana tai sitä vanhempana. Lähes yksi kymmenestä muun kuin kumppanin tekemää seksuaalista väkivaltaa (15-vuotiaana tai sitä vanhempana) kokeneesta naisesta ilmoitti, että vakavimmassa tapauksessa oli osallisena useampia kuin yksi tekijä. Seksuaalisen väkivallan joka voi olla myös useiden tekijöiden tekemää uhreille tarvitaan tehostettua, uhrien tarpeisiin erikoistunutta tukea. Tutkimustulokset osoittavat, että nuoret naiset ovat väkivallan erityinen riskiryhmä. Nuoriin naisiin olisi sen vuoksi kohdennettava ennalta ehkäiseviä toimia sekä lisättävä heidän tietoisuuttaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan käsitellä yleisenä yhteiskunnallisena ongelmana. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat kampanjat ja toimet on suunnattava sekä miehille että naisille. Miehet on saatava aktiivisesti mukaan aloitteisiin, joissa käsitellään joidenkin miesten väkivaltaista käyttäytymistä naisia kohtaan. Euroopan neuvoston laatimassa Istanbulin yleissopimuksessa ja uhrien oikeuksia koskevassa EU:n direktiivissä määritetään uudet vähimmäisvaatimukset toimenpiteille sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien hyväksi. EU:n jäsenvaltioita voidaan kannustaa ratifioimaan yleissopimus. EU:n jäsenvaltioiden on vähintäänkin tarkistettava, että niiden 9

12 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti lainsäädäntö on yhdenmukainen yleissopimuksen ja direktiivin kanssa. Naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan laajuuteen ja erityisluonteeseen reagoiminen Parisuhdeväkivallan laajuus vaatii EU:lta ja jäsenvaltioilta uudenlaista poliittista otetta. Miehen kanssa parisuhteessa elävistä tai eläneistä naisista 22 prosenttia on kokenut kumppanin tekemää fyysistä ja/ tai seksuaalista väkivaltaa. Jotta parisuhteessa ilmenevään hyväksikäyttöön voitaisiin vastata tehokkaasti, viranomaisten olisi käsiteltävä parisuhdeväkivaltaa julkisena eikä yksityisenä ongelmana. Noin kolmannes (31 prosenttia) tutkimukseen osallistuneista naisista, jotka nykyinen kumppani oli raiskannut, ilmoitti kumppanin tekemiä raiskaustapauksia olleen kuusi tai useampia. Avioliitossa tehty raiskaus on todellisuutta monelle naiselle, ja monille se on tapahtunut useita kertoja. Tämän vuoksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännössä naimisissa olevia naisia pitäisi kohdella raiskauksen uhreina tasavertaisesti naimattomien naisten kanssa. Saatu näyttö osoittaa, että merkittävä määrä väkivaltaisessa suhteessa eläneistä naisista on eron jälkeenkin alttiita hyväksikäytölle. Heille on tarjottava asianmukaista suojelua. Eurooppalaista suojelumääräystä ja yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden keskinäisestä tunnustamisesta annettua asetusta on aikanaan tarkistettava sen perusteella, miten ne ovat vaikuttaneet naisten turvallisuuteen. FRA:n tutkimuksen tulokset osoittavat, että kumppanin runsaalla alkoholinkäytöllä on yhteys väkivallan lisääntymiseen. Runsaaseen alkoholinkäyttöön on kiinnitettävä huomiota ja siihen on puututtava yhtenä miesten naisiin kohdistamaan parisuhdeväkivaltaan vaikuttavista tekijöistä. Kansallisiin väkivallan ehkäisemiseen tähtääviin toimenpiteisiin voitaisiin sisällyttää runsaaseen alkoholinkäyttöön keskittyviä toimia. Alkoholijuomien valmistajat voisivat tukea näitä toimenpiteitä mainonnassaan, jolla edistetään vastuullista juomista. Lisäksi voitaisiin harkita, että poliisi ryhtyisi keräämään järjestelmällisesti tietoja alkoholin väärinkäytöstä perheväkivaltatapauksissa. Parisuhdeväkivallan mahdollisten riskitekijöiden selvittämiseksi olisi tarkasteltava myös väkivallantekijöiden piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimus esimerkiksi osoittaa, miten miesten kontrolloiva käyttäytyminen, kuten naisen rahankäytön rajoittaminen tai naisen kieltäminen tapaamasta sukulaisiaan ja ystäviään, vaikuttaa naisiin. Ammattilaiset voivat ottaa puheeksi tekijän piirteet ja käyttäytymisen huomatakseen tunnusmerkit, jotka voivat kertoa väkivallasta. Monet kumppanin tekemän väkivallan uhriksi joutuneista naisista ovat kokeneet parisuhteessaan toistuvaa väkivaltaa. EU:n jäsenvaltioita olisi kehotettava tarkistamaan lainsäädäntöään niin, että siinä tunnustetaan toistuvan hyväksikäytön vaikutukset naisten elämään ja torjutaan niitä tehokkaasti, koska toistuva uhriksi joutuminen on yksi parisuhdeväkivallan ominaispiirteistä. Näyttöön perustuvien toimintalinjojen laatiminen Naisten väkivaltakokemuksista on ratkaisevan tärkeää saada kattavat tiedot, jotta voitaisiin kehittää ja seurata naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien tietoisuuskampanjoiden on perustuttava oikeisiin tietoihin, jotta niiden sanoma suuntautuisi oikeaan kohderyhmään. Tällaiset kampanjat voivat myös auttaa avaamaan keskustelua naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Keskustelun käyminen voi viime kädessä kannustaa naisia ilmoittamaan tapauksista viranomaisille ja uhrien tukipalveluille. Tiedonkeruuta naisiin kohdistuvasta väkivallasta on selkeästi tarpeen parantaa ja yhdenmukaistaa sekä yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa että niiden välillä, jotta tietoja voitaisiin käyttää tehokkaasti tähän EU:n laajuiseen ongelmaan puuttumiseksi. EU:n olisi toimivaltansa puitteissa ryhdyttävä keräämään tietoa kaikilta keskeisiltä osa-alueilta, joilla naiset kokevat väkivaltaa. Esimerkiksi Eurostat voisi toimia aloitteentekijänä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien tietojen keruussa, joka toteutettaisiin jäsenvaltioissa muotoutuneiden hyvien käytäntöjen pohjalta. 10

13 Keskeisiin tuloksiin perustuvat FRA:n lausunnot 1.2. Naisiin kohdistuvan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja parisuhdeväkivallan seuraukset Poliisille ja muille palveluille ilmoittamisen lisääminen Poliisille ja muille palveluille ilmoitettujen väkivaltatapausten osuus kaikista naisiin kohdistuvista väkivaltatapauksista on vähäinen, ja se on saatava kasvamaan. Yksi kolmesta kumppanin tekemän väkivallan uhrista ja yksi neljästä muun kuin kumppanin tekemän väkivallan uhrista ilmoittaa viimeksi kokemastaan vakavasta väkivaltatapauksesta poliisille tai muille palveluille. Kumppanin tekemää väkivaltaa koskevien ilmoitusten suurempi osuus voi johtua siitä, että naiset kokevat väkivaltaa kumppanin taholta tavallisesti useita kertoja, ennen kuin he päättävät ilmoittaa siitä, kun taas muun kuin kumppanin tekemässä väkivallassa on todennäköisemmin kyse yksittäistapauksesta. Uhrien tyytyväisyyttä poliisin toimintaan on parannettava erityisesti soveltamalla Istanbulin yleissopimuksessa ja uhrien oikeuksia koskevassa EU:n direktiivissä vahvistettuja sääntöjä ja valvomalla niiden käytännön täytäntöönpanoa. Poliisin uhrien suojelussa noudattamia toimintamalleja on tarkasteltava sen selvittämiseksi, miltä osin ne käytännössä suojelevat uhreja ja vastaavat uhrien tarpeisiin. Terveydenhuollon rooli Terveydenhuollon ammattilaiset voivat ottaa nykyistä vahvemman roolin naisiin kohdistuvien väkivaltatapausten tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi raskaana olevat naiset ovat alttiita väkivallalle. Entisen kumppanin tekemän väkivallan kohteeksi joutuneista naisista, jotka olivat parisuhteen aikana raskaana, 42 prosenttia oli kokenut kumppanin tekemää väkivaltaa ollessaan raskaana. Salassapitosääntöjä olisi selkeytettävä, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voisivat puuttua väkivaltaan ja ilmoittaa siitä. Tätä tukee se, että tutkimustulosten mukaan 87 prosenttia naisista pitää hyväksyttävänä, että lääkärit ottaisivat rutiininomaisesti väkivallan puheeksi, jos potilaalla esiintyy tietynlaisia vammoja tai piirteitä. Terveydenhuollon ammattilaisten esittämiä väkivallan merkkeihin liittyviä rutiinikysymyksiä laadittaessa olisi myös varmistettava, että terveydenhuollon ammattilaisten itsensä mahdollisesti harjoittama hyväksikäyttö osataan tunnistaa. Erikoistuneiden tukipalvelujen rooli Väkivallan seurauksena terveydenhuoltopalvelujen piiriin hakeutuneiden naisten määrään verrattuna harva fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokenut nainen otti yhteyttä uhrien tukipalveluihin tai naisten turvakotiin vakavimman kokemansa väkivaltatapauksen johdosta. Esimerkiksi kumppanin tekemää seksuaalista väkivaltaa kokeneista naisista kolmasosa otti vakavimman tapauksen johdosta yhteyttä lääkäriin, terveyskeskukseen tai sairaalaan, mutta vain 6 prosenttia hakeutui naisten turvakotiin ja 4 prosenttia otti yhteyttä uhrien tukijärjestöön. Tämä viittaa siihen, että tapauksista ilmoittamiseen vaikuttavat useat eri tekijät: naisten tietoisuus tukipalveluista, mikä voi riippua heidän asuinpaikkakunnastaan kyseisessä maassa ja näiden palvelujen saatavuudesta kyseisellä alueella; tukijärjestöjen resurssit, jotka vaikuttavat niiden kykyyn tarjota palveluja; ja se, että naisten ensisijaiset tarpeet väkivallan jälkeen voivat liittyä terveydenhoitopalveluihin. Kaikkialla EU:ssa olisi uhrien oikeuksia koskevan EU:n direktiivin ja Istanbulin yleissopimuksen mukaisesti tarjottava kiireellisesti lisää resursseja erikoistuneille tukipalveluille, jotka kykenevät vastaamaan väkivallan uhriksi joutuneiden naisten tarpeisiin. Noin yksi neljästä kumppanin tai muun kuin kumppanin tekemän seksuaalisen väkivallan uhrista jätti ilmoittamatta vakavimman tapauksen poliisille häpeän tunteen ja hämmennyksen vuoksi. Kielteistä ja uhria syyllistävää ilmapiiriä vahvistavaa suhtautumista on vastustettava määrätietoisesti. Väkivallan kohteeksi joutumisen herättämistä kielteisistä tunteista, kuten itsesyytöksistä ja häpeästä kärsivien naisten tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan erikoistuneita tukipalveluja. Erittäin tärkeää on saada tietoa, jonka avulla voidaan mitata, vastaavatko eri palvelut käytännössä uhrien tarpeita, ja arvioida, miten resursseja voitaisiin tehokkaimmin käyttää uhrien auttamiseksi. 11

14 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti Yhteiset toimet naisiin kohdistuvaan väkivaltaan reagoimiseksi Nykyisen lainsäädännön, poliittisten aloitteiden ja ammattilaisten toteuttamien toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkastelemalla kentältä saatua näyttöä naisten halukkuudesta ilmoittaa väkivallasta ja heidän tyytyväisyydestään tarjottuihin palveluihin. Koska monissa EU:n jäsenvaltioissa kaikkia väkivaltatapauksia ei ilmoiteta, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan usean eri tahon toimenpiteitä, jotta naisten tarpeet ja oikeudet voitaisiin turvata tehokkaasti. Laitosten välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta tietojen keruu ja vaihto naisiin kohdistuvista väkivaltatapauksista olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja tehokasta Naisiin kohdistuva henkinen parisuhdeväkivalta Henkisen parisuhdeväkivallan laajuuden ja luonteen tunnistaminen ja siihen reagoiminen Henkinen parisuhdeväkivalta on erittäin yleistä, ja sen vaikutukset on syytä tunnistaa. Tutkimuksen mukaan kaksi viidestä naisesta (43 prosenttia) on kokenut jonkinlaista nykyisen tai entisen kumppanin tekemää henkistä väkivaltaa. Näistä naisista 25 prosenttia ilmoitti kumppanin vähätelleen tai nöyryyttäneen heitä kahden kesken, 14 prosenttia kertoi kumppanin uhanneen satuttaa heitä fyysisesti ja 5 prosenttia ilmoitti kumppanin kieltäneen heitä poistumasta kotoa, ottaneen pois auton avaimet tai lukinneen heidät sisään. Parisuhteessa elävistä naisista 7 prosenttia on kokenut neljää tai useampaa henkisen väkivallan muotoa. On ymmärrettävä, että monimuotoinen ja jatkuva henkinen parisuhdeväkivalta rajoittaa naisen itsemääräämisoikeutta naisen menettäessä oikeutensa itsenäiseen yksityis- ja perhe-elämään. Työnantajien ja ammattiliittojen tulisi harkita tietoisuutta lisääviä toimia ja niihin liittyvää vastuuhenkilöstölle suunnattua koulutusta, joka auttaa tunnistamaan kumppanin henkisesti kontrolloivasta käyttäytymisestä kärsivien työntekijöiden tarpeet ja vastaamaan niihin. Poliisi ja muut asiaankuuluvat viranomaiset olisi koulutettava tunnistamaan ja ymmärtämään henkisen väkivallan vaikutukset uhreihin. Väkivallantekijän kontrolloiva ja väkivaltainen käyttäytyminen voi vaatia, että poliisi puuttuu suoraan tilanteeseen uhrin suojelemiseksi ja ohjaa hänet tukipalvelujen piiriin sen sijaan, että odotetaan uhrin itse hakevan apua. Samanaikaisesti tarvitaan tekijöille suunnattuja palveluja, joiden avulla voidaan puuttua heidän henkisesti alistavaan käyttäytymiseensä muun väkivaltaisen käyttäytymisen ohella. EU:n jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava lainsäädäntöään sen arvioimiseksi, onko siinä otettu asianmukaisesti huomioon henkisen väkivallan moninaiset muodot ja vaikutukset uhreihin, koska henkinen väkivalta kuten tutkimustulokset osoittavat kulkee usein käsi kädessä fyysisen ja/tai seksuaalisen parisuhdeväkivallan kanssa Kokemukset vainoamisesta Vainoamiseen reagoivien toimien parantaminen lainsäädännössä ja käytännössä Tutkimustulokset osoittavat, että yksi viidestä naisesta on kokenut jonkinlaista vainoamista 15 vuoden iästä lähtien, ja naisista 5 prosenttia ilmoitti kokeneensa vainoamista tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Kolme neljästä haastatteluissa ilmoitetusta vainoamistapauksesta ei kuitenkaan koskaan tullut poliisin tietoon. Kun vainoaminen tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä, naisia olisi kannustettava tekemään ilmoitus joutuessaan vainoamisen kohteeksi. Samalla olisi tarkasteltava vainoamista koskevien lain säännösten soveltamista ja tehokkuutta jäsenvaltioiden tasolla. Niitä EU:n jäsenvaltioita, joilla ei ole vainoamista koskevaa kattavaa lainsäädäntöä, olisi kannustettava antamaan säännöksiä, jotka vastaavat uhrien tarpeisiin. Vainoamisen uhrien olisi saatava yhteiskunnalta asianmukaista suojelua, joka voi olla samantyyppistä kuin perheväkivaltatapauksissa annettava suojelu. Koska yksi kymmenestä naisesta on joutunut entisen kumppaninsa vainoamaksi, tukipalvelujen tulisi tiedostaa eron jälkeisen vainoamisen todellisuus, jotta tällaiset käyttäytymismallit eivät jäisi vaille huomiota. Yksi viidestä vainoamista kokeneesta naisesta ilmoitti vainoamisen jatkuneen yli kaksi vuotta. Kuten fyysisen ja henkisen väkivallan, myös vainoamisen emotionaaliset ja psyykkiset seuraukset voivat olla pitkäaikaisia ja syvälle juurtuvia. Sen vuoksi saatavilla on oltava erikoistuneita tukipalveluja, jotka kykenevät auttamaan vainoamisen uhreja. 12

15 Keskeisiin tuloksiin perustuvat FRA:n lausunnot Internet ja sosiaalinen media Vainoamista kokeneista naisista 23 prosenttia ilmoitti joutuneensa vaihtamaan sähköpostiosoitteensa tai puhelinnumeronsa vakavimman vainoamistapauksen seurauksena. Internetissä ja sosiaalisen median ympäristöissä olisi pyrittävä aktiivisesti auttamaan vainoamisen uhreja ilmoittamaan hyväksikäytöstä ja myös kannustettava puuttumaan aktiivisesti tekijöiden käyttäytymiseen. Samanaikaisesti voidaan kehottaa poliisia rutiininomaisesti tunnistamaan ja tutkimaan tapaukset, joihin liittyy verkkovainoamista Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä Tietoisuuden lisääminen ja kannustaminen ilmoittamaan seksuaalisesta häirinnästä Seksuaalinen häirintä on laajalle levinnyt ja yleinen ongelma, jota monet naiset EU:ssa joutuvat kohtaamaan. Esimerkiksi yksi viidestä naisesta on kokenut ei-toivottua koskettelua, halailua tai suutelua 15-vuotiaana tai sitä vanhempana, ja kaikista naisista 6 prosenttia on kokenut tämäntyyppistä häirintää vähintään kuusi kertaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana. Naisista, jotka ovat kokeneet seksuaalista häirintää ainakin kerran 15-vuotiaana tai sitä vanhempana, 32 prosenttia ilmoittaa tekijäksi työtoverin, esimiehen tai asiakkaan. Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen olisikin syytä edistää tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja kannustaa naisia ilmoittamaan tapauksista. Tutkimustulokset osoittavat, että naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän harjoittajia on monenlaisia ja että sitä voidaan harjoittaa uuden teknologian avulla. Yhtä kymmenestä naisesta (11 prosenttia) on lähestytty sopimattomasti sosiaalisessa mediassa tai he ovat saaneet selkeästi seksuaalisia sähköposti- tai tekstiviestejä. Näitä seksuaalisen häirinnän muotoja kohdistuu suhteettoman paljon nuoriin naisiin. EU:n jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen seksuaalista häirintää koskevien lainsäädännöllisten ja poliittisten toimiensa nykyistä laajuutta ja tiedostettava, että häirintää voi esiintyä monissa eri ympäristöissä ja että siinä voidaan käyttää monenlaisia välineitä, kuten internetiä tai matkapuhelinta. Kuten verkkovainoamisen kohdalla, poliisia voidaan kehottaa tunnistamaan ja tutkimaan rutiininomaisesti tapaukset, joihin liittyy verkkohäirintää. Korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa työskentelevien naisten alttius häirinnälle Korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa ja johtotehtävissä työskentelevistä naisista prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää ainakin kerran elämässään, ja 25 prosenttia oli kokenut sitä tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Onkin syytä tiedostaa, että johto- ja muissa ylemmissä tehtävissä toimivat naiset ovat seksuaalisen häirinnän riskiryhmä. Tähän voi olla monia eri syitä, esimerkiksi se, että nämä naiset ovat muita tietoisempia seksuaalisesta häirinnästä, sekä se, että he altistuvat muita enemmän työympäristöille ja tilanteille, joissa häirinnän riski on tavallista suurempi. Työnantajien ja muiden organisaatioiden olisi lisättävä tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja toteutettava käytännön aloitteita, jotka auttavat tunnistamaan eri ammatti- ja koulutustaustoja edustavien ja eri työympäristöissä työskentelevien naisten kokeman seksuaalisen häirinnän ja puuttumaan siihen. Näytön tarjoaminen seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja torjumiseksi Tilastotiedon keruuta ja nykyisiä työtä ja koulutusta käsitteleviä kyselytutkimuksia olisi parannettava sisällyttämällä niihin vakituisesti yksityiskohtaisia kysymyksiä seksuaalisesta häirinnästä. Niistä saatuja tietoja voidaan käyttää tukena toimintalinjojen ja käytännön toimien suunnittelussa tähän hyväksikäytön muotoon puuttumiseksi Lapsuudessa koettu väkivalta Lapsuudessa koetun väkivallan laajuus ja ilmoittamatta jääminen Hieman yli yksi kymmenestä naisesta (12 prosenttia) on joutunut jollain tavoin aikuisen harjoittaman seksuaalisen hyväksikäytön tai seksuaalisten tekojen kohteeksi alle 15-vuotiaana. Yleisimmät hyväksikäytön muodot olivat aikuisen sukuelinten paljastaminen (8 prosenttia) tai lapsen sukuelinten tai rintojen koskettelu (5 prosenttia). Pahimmassa tapauksessa nainen oli lapsena pakotettu sukupuoliyhteyteen aikuisen kanssa (1 prosentti). Noin 27 prosenttia naisista oli kokenut lapsuudessaan (alle 15-vuotiaana) aikuisen tekemää fyysistä pahoinpitelyä jossakin muodossa. EU:n on panostettava entistä vahvemmin naisten lapsuudessaan kokeman laajan ja ilmoittamatta jääneen hyväksikäytön tutkimiseen. Tutkimusnäyttöä voidaan 13

16 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti käyttää sekä nykyiseen että menneisyydessä tapahtuneeseen lasten hyväksikäyttöön puuttumiseksi. Hyväksikäytön piirteet Seksuaalista väkivaltaa lapsuudessaan kokeneista naisista 97 prosenttia ilmoitti, että tekijä oli miespuolinen, kun taas fyysistä väkivaltaa kokeneiden vastaajien tapauksessa miespuolisten tekijöiden osuus oli vain hieman suurempi kuin naispuolisten. Lapsuudessa koetusta hyväksikäytöstä tarvitaan yksityiskohtaista tietoa, kuten kyselytutkimuksilla hankittua tietoa ilmoittamatta jääneiden tapausten määrästä, jotta voitaisiin saada uutta ja täydentävää näyttöä hyväksikäytön piirteistä ja käyttää sitä hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseen, uhrien suojeluun ja tekijöiden rankaisemiseen liittyvien kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamisessa. Lapsuudessa koettuun väkivaltaan reagoiminen Tuloksista näkyy, että naisista, jotka ovat joutuneet nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemän seksuaalisen väkivallan kohteeksi, 30 prosenttia on kokenut seksuaalista väkivaltaa myös lapsuudessaan, kun taas 10 prosenttia naisista, jotka eivät ole joutuneet seksuaalisen väkivallan kohteeksi nykyisessä tai aiemmassa parisuhteessaan, ilmoitti kokeneensa seksuaalista väkivaltaa lapsuudessa. Vastaavasti 73 prosenttia kumppanin tekemän fyysisen ja/ tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneista äideistä ilmoitti, että ainakin yksi heidän lapsistaan on ollut tietoinen väkivallasta. Väkivallalle altistuville lapsille ja perheille olisi suunnattava ohjelmia väkivallan kierteen katkaisemiseksi. EU:n jäsenvaltioita olisi Istanbulin yleissopimuksen mukaisesti kehotettava tarkistamaan lainsäädäntöään ja arvioimaan määräaikoja, joihin mennessä ilmoitus lapsuudessa tapahtuneesta hyväksikäytöstä on tehtävä, jos tällaisia määräaikoja on asetettu. Lasten omiin väkivaltakokemuksiin perustuva näyttö on ratkaisevan tärkeää muotoiltaessa toimintalinjoja ja toimia hyväksikäytön ennalta ehkäisemiseksi ja lasten suojelemiseksi hyväksikäytöltä Väkivallan uhriksi joutumisen pelko ja sen vaikutukset Naisiin kohdistuvan väkivallan pelko vaikuttaa naisten liikkumisvapauteen Tutkimus osoittaa, että noin puolet naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Nykyisten koko väestöä koskevien rikosuhritutkimusten mukaan miesten pelko joutua rikoksen uhriksi ja sen vaikutukset heidän elämäänsä ovat yleensä lievempiä kuin naisten. Naisten pelko joutua rikoksen erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi on tiedostettava ja siihen on vastattava EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja paikallisesti, koska se vaikuttaa kielteisesti heidän päivittäiseen liikkumisvapauteensa. Korostunut pelko voi olla merkki koetusta väkivallasta Monet naisista, joilla on korostunut väkivallan pelko, ovat saattaneet kokea ennestään paljon fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Koska voimakas väkivallan uhriksi joutumisen pelko voi olla osoitus aiemmista väkivaltakokemuksista, terveydenhuollon henkilökuntaa ja muita ammattilaisia voidaan kannustaa ottamaan se tarvittaessa puheeksi ja keräämään siitä tietoa, jotta voitaisiin selvittää mahdollinen hyväksikäyttö Naisiin kohdistuva väkivalta asenteet ja tietoisuus Tietoisuuden lisääminen naisiin kohdistuvasta väkivallasta Naisten näkemys siitä, onko naisiin kohdistuva väkivalta yleistä vai harvinaista heidän maassaan, liittyy läheisesti heidän omiin kokemuksiinsa kumppanin ja/tai muun kuin kumppanin tekemästä väkivallasta. Asiaan vaikuttaa myös se, tuntevatko he muita väkivallan uhriksi joutuneita naisia ja ovatko he tietoisia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevistä kampanjoista. Näiden tekijöiden vuorovaikutus on otettava 14

17 Keskeisiin tuloksiin perustuvat FRA:n lausunnot huomioon suunniteltaessa toimintalinjoja tietoisuuden lisäämiseksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta eri ympäristöissä ja ryhmissä. EU:n jäsenvaltioissa toteutettavat kohdennetut tiedotuskampanjat ovat ensiarvoisen tärkeitä naisten ( ja miesten) tietoisuuden parantamiseksi sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, naisten kannustamiseksi ilmoituksen tekemiseen, väkivallan uhrien suojelemiseksi ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Kampanjoiden perustuminen naisiin kohdistuvasta väkivallasta saatuun näyttöön Jos EU:n jäsenvaltioilta puuttuu tietoja, FRA:n tekemän naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää tukena edistettäessä aloitteita ja toimia, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta tällaisesta väkivallasta EU:n jäsenvaltioissa. Tukipalvelujen tarpeen täyttyminen käytännössä Väkivallan uhriksi joutuneet naiset ovat harvoin yhteydessä erikoistuneisiin tukipalveluihin. Jotta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät ja ilmoituksen tekemiseen kannustavat tietoisuuskampanjat onnistuisivat, uhreille on oltava tarjolla erikoispalveluja, joilla on riittävästi resursseja vastata heidän tarpeisiinsa. TULOSTEN TULKINTA Ilmoitettujen väkivaltatapausten määrä vaihtelee maittain. Yksityiskohtaisia tietoja tuloksista voi hakea tähän raporttiin liittyvällä online-työkalulla. Seuraavassa käsitellään joitakin mahdollisia selityksiä maiden välisiin eroihin. Maiden välisten erojen havaitseminen Eri maiden ilmoitettuja rikoksia koskevat viralliset rikosoikeudelliset tilastot vaihtelevat merkittävästi, ja maiden välillä ilmenee usein suuria eroja uhrien ilmoittamien rikosten määrässä haastateltaessa väestöä rikosuhritutkimuksia varten. Tämä koskee sekä rikoksia yleensä että erityisesti naisiin kohdistuvia väkivaltatapauksia, joista puhuminen koetaan haastattelussa erityisen arkaluonteiseksi. FRA:n raportissa esiintyvää vaihtelua väkivallan yleisyydessä eri maissa on tarkasteltava suhteessa moniin eri tekijöihin. Esimerkiksi eri maiden virallisissa rikostilastoissa on merkittäviä eroja yleisen väkivallan ja myös naisiin kohdistuvan väkivallan määrässä, kun näitä tietoja on saatavilla. Yleisissä rikosuhritutkimuksissa ja erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevissa tutkimuksissa esiintyy aina eroja maiden välillä ilmoitetun väkivallan määrää koskevissa tiedoissa. Toisaalta FRA:n tutkimuksessa EU:n jäsenvaltioiden välillä esiintyy perheväkivallan määrässä vähemmän eroja kuin Maailman terveysjärjestön (WHO) kymmenen maata käsittävässä naisten terveyttä ja perheväkivaltaa koskevassa tutkimuksessa (vuosina kerätyt tiedot). Kun FRA:n tutkimuksen tuloksia raiskausten yleisyydestä verrataan Yhdysvalloissa tehdyn 50 osavaltiota kattavan parisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista väkivaltaa koskevan tutkimuksen tuloksiin (vuonna 2010 kerätyt tiedot), EU:n jäsenvaltioiden välillä havaitaan vähemmän eroja kuin Yhdysvaltojen osavaltioiden välillä. FRA:n tutkimuksen tulokset myös vastaavat pääpiirteissään yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tehtyjen kansallisten tutkimusten tuloksia, kun niitä on saatavilla. Mahdollisia selityksiä maiden välisiin eroihin Vaikka on odotettavissa, että muiden tutkimustulosten tapaan myös naisiin kohdistuvan väkivallan määrää koskevat tulokset vaihtelevat maittain, näitä eroja voi olla vaikea selittää ja selittäviä tekijöitä on vaikeampi 15

18 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti yleistää, kun tutkimus käsittää 28 eri maata. Seuraavassa esitetään viisi mahdollista selitysmallia maiden välisille eroille naisiin kohdistuvan väkivallan esiintyvyydessä. Ne vaativat tuekseen tarkempia tutkimuksia, ja niitä voidaan tarkastella maakohtaisesti muiden mahdollisten selitysmallien rinnalla. 1) Kaikissa kulttuureissa ei ole yhtä hyväksyttävää puhua ulkopuolisille naisiin kohdistuvan väkivallan kokemuksista. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että yhteiskunnissa, joissa parisuhdeväkivaltaa pidetään yleisesti yksityisasiana, ei todennäköisesti kerrota naisiin kohdistuneista väkivaltatapauksista perheelle ja ystäville, ja niistä myös ilmoitetaan harvoin poliisille. Tällainen pidättyvyys voi estää naisia puhumasta väkivaltakokemuksista myös tutkimushaastattelijoille. 2) Mitä tasa-arvoisempia sukupuolet ovat, sitä herkemmin naisiin kohdistuva väkivalta tulee yleensä ilmi, koska tapauksiin puututaan avoimemmin ja niitä kyseenalaistetaan tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa yleisemmin. 3) Naisten altistumista väkivallan riskitekijöille voidaan tutkia jäsenvaltioiden tasolla suhteessa tekijöihin, jotka saattavat lisätä altistumista väkivallalle. Näitä ovat esimerkiksi erot työllisyydessä ja sen piirteissä (työskentely kodin ulkopuolella) sekä sosiaalistumisen ja elämäntyylin mallit (ulkona tai treffeillä käyminen). 4) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien tulosten rinnalla on aiheellista tarkastella maiden välisiä eroja väkivaltarikosten määrässä yleensä. Esimerkiksi pidemmälle kaupungistuneissa jäsenvaltioissa on yleensä enemmän rikollisuutta. 5) Tutkimuksessa saatiin näyttöä väkivallantekijöiden alkoholinkäytön ja naisten kokeman parisuhdeväkivallan (perheväkivalta) välisestä yhteydestä. Jäsenvaltioiden erilaiset alkoholinkäyttötavat voivat auttaa selittämään tiettyjä puolia naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Niiden ohella olisi kiinnitettävä huomiota yksittäisten väkivallantekijöiden käyttäytymismalleihin, jotka eivät välttämättä rajoitu ainoastaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Näitä ja muita tekijöitä on aiheellista tutkia tarkemmin tarkasteltaessa tuloksia yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. 16

19 2 Mitä tulokset osoittavat? Tähän osioon on poimittu joitakin tutkimustuloksia tärkeimmiltä haastatteluissa käsitellyiltä osa-alueilta. Tutkimustulokset on esitetty kattavammin tutkimuksen pääraportissa ja online-työkalussa, jota käyttäen tietoa on saatavilla monessa eri muodossa. Haastattelukysymykset vastaajien kokemuksista 15-vuotiaana tai sitä vanhempana, alle 15-vuotiaana ja haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana Tutkimukseen osallistui vuotiaita naisia. Lapsuudessa koettujen tapausten käsittelemiseksi erillään muista tapauksista kysymyksissä asetettiin vakiintuneen tutkimuskäytännön mukaisesti lapsuuden ikärajaksi 15 vuotta, ja vastaajia pyydettiin ajattelemaan erikseen tapauksia, jotka olivat sattuneet ennen tätä ikää ja sen jälkeen. Eri tutkimuksissa käytetään erilaisia ikärajoja haastattelukysymysten rajaamiseksi. FRA:n tutkimuksessa käytetty alaikäraja on sama kuin Maailman terveysjärjestön (WHO) tekemässä naisten terveyttä ja perheväkivaltaa koskevassa tutkimuksessa, jossa myös on ikärajana 15 vuotta. FRA:n tutkimuksessa naisia pyydettiin erottamaan toisistaan 15-vuotiaana ja sitä vanhempana (koko eliniän aikana) tapahtuneet ja haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana tapahtuneet tapaukset. Vastaajien pyytäminen ajattelemaan viimeksi kuluneita 12 kuukautta auttaa heitä erottelemaan viimeaikaiset tapaukset kaukaisemmista. Näin voidaan myös tuottaa tietoa, jolla on suoraa poliittista merkitystä pohdittaessa nykyisiä käytäntöjä, kuten poliisin keinoja kohdata uhreja Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta Fyysinen väkivalta: Noin 13 miljoonaa naista EU:ssa oli kokenut fyysistä väkivaltaa haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Tämä on 7 prosenttia vuotiaista naisista EU:ssa. 1 Seksuaalinen väkivalta: Arviolta 3,7 miljoonaa naista EU:ssa oli kokenut seksuaalista väkivaltaa haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana tämä on 2 prosenttia vuotiaista naisista EU:ssa. Fyysisen ja seksuaalisen väkivallan yleinen esiintyvyys Yksi kolmesta naisesta (33 prosenttia) oli kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana. Noin 8 prosenttia naisista oli kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana (kuvio 1 a). Noin 22 prosenttia parisuhteessa olleista naisista oli kokenut (nykyisen tai entisen) kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana (taulukko 1). 1 Eurostatin internettietokannan mukaan EU:n 28 jäsenvaltiossa asui naista (18 74-vuotiasta) 1. tammikuuta 2013, ks. statistics/search_database (datakoodi demo_pjan, tiedot haettu 16. elokuuta 2013). 17

20 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti Kuvio 1 a: Fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana ja haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana kokeneet naiset, EU28 (%) 25 % Ei ole kokenut lainkaan fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana 67 % 33 % Kyllä, joutunut väkivallan kohteeksi yli 12 kuukautta sitten 8 % Kyllä, joutunut väkivallan kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana Huom. Perustuu kaikkiin vastaajiin (määrä = ). Lähde: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan FRA:n tutkimuksen aineisto, 2012 Laatikko 1: Tutkimuksessa esitetyt kysymykset fyysinen ja seksuaalinen väkivalta Fyysinen väkivalta Kuinka usein joku on sinun ollessasi 15-vuotias tai sitä vanhempi / viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tuuppinut tai töninyt sinua? läimäyttänyt sinua? heittänyt sinua kovalla esineellä? tarttunut sinuun tai vetänyt sinua hiuksista? lyönyt sinua nyrkillä tai kovalla esineellä tai potkinut sinua? polttanut sinua? yrittänyt tukehduttaa tai kuristaa sinua? viiltänyt, puukottanut tai ampunut sinua? lyönyt päätäsi jotakin vasten? Seksuaalinen väkivalta Kuinka usein joku on sinun ollessasi 15-vuotias tai sitä vanhempi / viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana pakottanut sinut sukupuoliyhdyntään pitämällä sinua paikoillasi tai satuttamalla sinua jollain tavoin? [TARVITTAESSA: sukupuoliyhdynnällä tarkoitetaan tässä pakotettua suuseksiä tai pakotettua anaali- tai emätinyhdyntää] yrittänyt pakottaa sinut yhdyntään pitämällä sinua paikoillasi tai satuttamalla sinua jollain tavalla? [TARVITTAESSA: sukupuoliyhdynnällä tarkoitetaan tässä pakotettua suuseksiä tai pakotettua anaali- tai emätinyhdyntää] pakottanut sinut osallistumaan jonkinlaiseen seksuaaliseen toimintaan vastoin tahtoasi tai kun et ollut kykenevä kieltäytymään siitä? tai oletko suostunut seksuaaliseen toimintaan koska pelkäsit, mitä saattaisi tapahtua mikäli kieltäytyisit? Fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa koskevat kysymykset esitettiin erikseen nykyisestä kumppanista, entisestä kumppanista ja muista henkilöistä. 18

21 Mitä tulokset osoittavat? Kuvio 1 b: Fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana kokeneet, EU28 (%) MT CY EU28 22 % 10 % 19 % 20 % 29 % 30 % 39 % Lähde: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan FRA:n tutkimuksen aineisto, 2012 Taulukko 1: Nykyisen tai entisen kumppanin tai muun henkilön tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana kokeneet naiset EU:ssa jäsenvaltioittain (%) a,b,c EU:n jäsenvaltio Kumppani (nykyinen ja/tai edellinen) b Muu kuin kumppani c Kumppani ja/tai muu kuin kumppani c AT BE BG CY CZ DE DK EE EL

22 EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta Tutkimustulokset lyhyesti EU:n jäsenvaltio Kumppani (nykyinen ja/tai edellinen) b Muu kuin kumppani c Kumppani ja/tai muu kuin kumppani c ES FI FR HR HU IE IT LT LU LV MT NL PL PT RO SE SI SK UK EU Huom: a Taulukon kahden ensimmäisen sarakkeen tulokset eivät yhteenlaskettuina vastaa kolmannen sarakkeen tulosta, koska niillä on eri laskentaperuste (parisuhdeväkivaltaa koskevat tulokset perustuvat vastaajiin, joilla on tai on aiemmin ollut kumppani, eivät kaikkiin vastaajiin) ja koska osa vastaajista on kokenut sekä kumppanin että muun kuin kumppanin tekemää väkivaltaa. b Osuus kaikista naisista, jotka ovat ainakin kerran aikaisemmin olleet naimisissa, avoliitossa tai parisuhteessa (asumatta yhdessä) tai olivat sitä haastattelun ajankohtana (määrä = ). c Perustuu kaikkiin vastaajiin (määrä = ). Lähde: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan FRA:n tutkimuksen aineisto, 2012 Fyysisen väkivallan piirteet Noin 31 prosenttia naisista oli kokenut fyysistä väkivaltaa vähintään kerran (ks. laatikko 1) 15-vuotiaana tai sitä vanhempana (taulukko 2). Vaikka tyrkkiminen ja tönäiseminen on naisten todennäköisimmin ilmoittama väkivallan muoto, sen poissulkemisen vaikutus fyysisen väkivallan yleiseen esiintyvyyteen on vain vähäinen, sillä se alentaa esiintyvyyttä 31 prosentista 25 prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että monet naisista, joita oli tyrkitty tai tönäisty, olivat kokeneet myös muita fyysisen väkivallan muotoja. Seksuaalisen väkivallan piirteet Yhteensä 11 prosenttia naisista oli kokenut jonkinlaista kumppanin tai muun henkilön tekemää seksuaalista väkivaltaa (ks. laatikko 1) 15-vuotiaana tai sitä vanhempana. Jotkut naiset ilmoittivat kokeneensa vain yhtä seksuaalisen väkivallan muotoa, kun taas muut olivat kokeneet useita seksuaalisen väkivallan muotoja. Yleisimmät fyysisen väkivallan muodot ovat tyrkkiminen tai tönäiseminen, läimäiseminen tai kiinni tarttuminen ja tukasta repiminen. 20

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta mikä maa käsittelee hakemukseni?

Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta mikä maa käsittelee hakemukseni? FI Olen hakenut turvapaikkaa EU:sta mikä maa käsittelee hakemukseni? A Tietoja Dublin-asetuksesta kansainvälistä suojelua hakeville (asetuksen (EU) N:o 604/2013 4 artikla) 1 Olet pyytänyt suojelua, koska

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Minut on otettu Dublin-menettelyyn mitä se tarkoittaa?

Minut on otettu Dublin-menettelyyn mitä se tarkoittaa? FI Minut on otettu Dublin-menettelyyn mitä se tarkoittaa? B Dublin-menettely tietoa Dublin-menettelyssä oleville henkilöille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua (asetuksen (EU) N:o 604/2013 4 artikla)

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Syrjinnän kartoittaminen Euroopassa Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus (EU-MIDIS)

Syrjinnän kartoittaminen Euroopassa Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus (EU-MIDIS) Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) MUISTIO / 9. joulukuuta 2009 Syrjinnän kartoittaminen Euroopassa Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus (EU-MIDIS) EU-MIDIS on suurin ja kattavin

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI Hakijan/edustajan viite (enintään 20 merkkiä) Viimeksi päivitetty: 04/2013

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

TIETUEKUVAUS 2.12.2014 V3.3H ARVONLISÄVERON YHTEENVETOILMOITUS TIETUEKUVAUS

TIETUEKUVAUS 2.12.2014 V3.3H ARVONLISÄVERON YHTEENVETOILMOITUS TIETUEKUVAUS VEROHALLINTO YHTEENVETOILMOITUS TIETUEKUVAUS 2.12.2014 V3.3H ARVONLISÄVERON YHTEENVETOILMOITUS TIETUEKUVAUS MUUTOSHISTORIA VERSIO PÄIVÄYS MUUTOS V3.0H 15.10.2009 Päivitetty vuoden 2010 alussa voimaan tulevat

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

EMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa

EMCS-prosessit ja aikataulu FS0 ja FS1-vaiheissa EMCS-prosessit ja aikataulu ja -vaiheissa Hankepäällikkö Christina Lassenius-Bergström emcs@tulli.fi EMCS lyhyesti Valmisteverottomuusjärjestelmässä valmisteveron alaisia tuotteita siirretään verotta Nykyään

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2000 2003 Daphne-ohjelman välitarkistuksesta (2001/2265(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2000 2003 Daphne-ohjelman välitarkistuksesta (2001/2265(INI)) P5_TA(2002)0398 Daphne-ohjelma (2000 2003) Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2000 2003 Daphne-ohjelman välitarkistuksesta (2001/2265(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon vuosien 2000

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot