Elämässä. Elämässä. Kaksi hyvää kotia Äiti ja isä kasvattavat. Kelan etuudet. Kela Benefits s Anttoa yhdessä erosta huolimatta.

Transkriptio

1 Elämässä Elämässä Kelan lehti joka kotiin Ajassa Luvassa entistä selkeämpiä kirjeitä Kelasta. s. 5 Koti&Perhe Koko perhe diabeteskurssilla. s. 12 Opiskelu&Työ Rekan ratissa ilman Kelakorttia. s. 14 Eläkkeellä Miten kulutus hakee uomansa eläkkeellä? s. 16 Terveys Rintasyöpä opetti elämään tässä ja nyt. s. 18 Kelan etuudet s Kela Benefits s Kaksi hyvää kotia Äiti ja isä kasvattavat Anttoa yhdessä erosta huolimatta. Sivut 8 11

2 2 n Ajassa Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 2/2011 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Lokakuu 2011 Ajassa n 3 A n n i k a S ö d e r b l o m Vuonna 2011 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen Etuudet Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN ELATUS- VELVOLLI- SUUDESTA SÄÄDETÄÄN LAISSA. Vanhemmuus ei pääty eroon Eroaminen on sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta. Erityisen vaikeaa on lapsiperheillä. Kun kahden henkilön tuloilla on aiemmin pyöritetty yhtä taloutta, joudutaankin nyt samoilla ansioilla pitämään kahta kotia. Yksinhuoltajalla on usein taloudellisia ongelmia. Helppoa ei ole aina toisellakaan osapuolella, kun hän yrittää rakentaa kodin, jossa lasten on hyvä olla silloin, kun he ovat hänen luonaan. Lisämausteensa soppaan tuo se, että eroava pari ei aina pysty sopimaan asioista sovussa ja kaikkien parasta ajatellen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan avioliittoa päättyi eroon viime vuonna. Samalla alle 18-vuotiasta koki vanhempiensa eron. Luvuissa ei ole mukana avoeroja. Vanhemmilla on lakisääteinen velvollisuus elättää alaikäistä lastaan, eikä tämä velvollisuus pääty vanhempien eroon. Vaikka erotilanne olisi vaikea, täytyy jaksaa miettiä, miten lapsen toimeentulo jatkossa turvataan. Jos muualla asuva vanhempi eli elatusvelvollinen ei jostakin syystä maksa elatusapua, lapsen kanssa asuva voi hakea Kelasta elatustukea. Näin on myös silloin, P i n n a l l a n Miten Kelan tukia verotetaan? Osasta Kelan tukia ei mene veroa. Sen sijaan veronalaisia ovat muun muassa eläkkeet, työttömyysturva, opintoraha, sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat sekä lasten kotihoidon tuki. Asiakkaan ei tarvitse toimittaa verokorttia Kelaan. Kela saa ennakonpidätystiedot suoraan Verohallinnosta. Vuoden 2012 ennakonpidätysperusteet otetaan käyttöön Tukia verotetaan verolakien määräämällä tavalla. Vaikka tuet ovat pienempiä kuin palkka, ennakonpidätysprosentti ei välttämättä pienene. Tämä johtuu siitä, että tuista ei tehdä verotuksessa samoja vähennyksiä kuin palkkatulosta. Työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa ennakonpidätysprosentti on yleensä 20 ja opintorahassa 10. Päivärahoja verotetaan yleensä siten, kun elatusvelvollisen taloudellinen tilanne ei salli riittävän tuen maksamista tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen yksin. Viime vuonna Kela maksoi elatustukea yhteensä 163,3 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa elatustukea sai perhettä lapsesta. Kela perii maksamatta jääneet elatusavut elatusvelvollisilta. Viime vuonna Kela peri elatusapuja yhteensä 68,2 miljoonaa euroa. Joskus elatusvelvolliselle tulee tilanne, jossa elatusapuvelkaa ei pysty maksamaan. Työttömyys tai työkyvyttömyys voi johtaa maksuvaikeuksiin. Silloin kannattaa olla yhteydessä Kelan perintäyksikköön ja sopia toimenpiteistä ennen kuin velka menee ulosottoon. Kerromme tässä lehdessä Katin ja Sakun tarinan. Erosta huolimatta he järjestivät sopuisasti lastensa huollon, elatuksen ja asumisen. Elämä on sujunut, kun kumpikin on joustanut tarvittaessa. Yhteinen vanhemmuus jatkuu, vaikka asutaan erillään, he toteavat. Hyvä vinkki muille samassa tilanteessa oleville on, että kannattaa perehtyä asioihin. Silloin yhdessä sopiminen on helpompaa. Seija Kauppinen a n ja r e p o n e n että palkan ennakonpidätysprosenttia korotetaan kahdella prosentilla. Jos tuesta tehtävä ennakonpidätys tuntuu liian pieneltä tai suurelta, kannattaa tarkistaa ennakonpidätysprosentti veroprosenttilaskurilla osoitteessa Jos esimerkiksi opiskelijalla ei ole opintorahan lisäksi muita tuloja, 10 prosentin ennakonpidätys voi olla liian suuri. Silloin kannattaa hakea muutosverokortti osoitteessa Verohallinto toimittaa pyydettäessä muutosverokortin suoraan Kelaan. Minna Latvala Lisätietoa Matkakorvauksen saa suoraan taksista pian kahdeksan sairaanhoitopiirin alueella. Taksiautoilija Yngve Ring muistuttaa, että Kela-kortti pitää olla mukana. Matkakorvauksen saa jo taksissa Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetyt tilausnumerot ja suorakorvaus ovat vuoden loppuun mennessä käytössä jo kahdeksan sairaanhoitopiirin alueella. Kun asiakas joutuu terveydentilansa vuoksi menemään taksilla julkisen tai yksityisen terveydenhuollon yksikköön, hän saa Kela-korttinsa esittämällä matkakorvauksen heti taksissa. Asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Valtakirjoja tai korvaushakemuksia ei enää tarvita. Kunkin sairaanhoitopiirin alueella on yksi keskitetty palvelunumero. Asiakkaalla on mahdollisuus tilata samalla kertaa kaikki tiedossaan olevat matkat terveydenhuoltoon seuraavien kahden viikon ajalle. Taksikeskus voi yhdistää samasta suunnasta tulevien asiakkaiden matkoja, joten taksissa saattaa olla useita matkustajia. Asiakas voi halutessaan pyytää oman kotikunnan taksia. Muussa tapauksessa tilaukset välitetään lähinnä olevalle vapaalle taksille tai invataksille. K e s k i t e t y t t i l a u s n u m e r o t Kanta-Häme (03) Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala ( alkaen) Varsinais-Suomi suomeksi ( alkaen) ruotsiksi ( alkaen) Tuttua taksinkuljettajaa eli vakiotaksia voivat edelleen käyttää Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, vaikeavammaisten kuntoutusta aiemmin saaneet 65 vuotta täyttäneet henkilöt, yksin matkustavat lapset ja vaikeasti sairaat lapset. Vakiotaksia ei tilata keskitetystä tilausnumerosta, vaan asiakas sopii tilauksesta haluamansa autoilijan kanssa. Kelan ja Taksiliiton sopima suorakorvausjärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain koko maassa vuoteen 2013 mennessä. Tällä halutaan varmistaa, että toimintamalli palvelee kaikkia asiakasryhmiä sekä autoilijoita hyvin ja kattavasti. Vuonna 2010 Kela korvasi 2,9 miljoonaa taksimatkaa, joiden kustannukset olivat noin 155 miljoonaa euroa. Korvattavien taksimatkojen määrä kasvaa yli matkalla ja kustannukset noin 10 prosentilla vuodessa. Heini Lehikoinen Lisätietoja

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Erkki Lampén Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja na na u i t t o e l i na m i n n n Sitaatit Terapiaan Tärkeän elämänalueen mentyä umpisolmuun päätin hakeutua psykoterapiaan siinä toivossa, että kyseinen solmu aukeaisi ja sen myötä muutama muukin. Maailman parantaminen alkaa omasta itsestä, ja useimmilla se siihen jääkin, mikäli edes siihen. Halpaa ei terapiassa istuminen ole. Korkeasti ja pitkään koulutettu ihmissielujen insinööri haluaa ja varmaan myös ansaitsee kunnon korvauksen siitä, että ottaa tilapäisen osavastuun elämästäsi, auttaa sinua auttamaan itseäsi. Yhteiskunta on katsonut hyväksi tulla joissakin tapauksissa vastaan maksamalla osan terapiasta. Tätä kutsutaan Kela-korvaukseksi. Sitä minäkin lähdin heti tiedustelemaan. En minä oikein tiedä, minkä luokituksen teille antaisin, pohdiskeli psykiatrin näköinen mies. Ehkä jokin ahdistuneisuushäiriö... Epävakaa persoonallisuus, ehdotin toiveikkaasti. Ei, te olette aivan tavallinen neurootikko, huitaisi hän maallikon diagnoosini sivuun. Olihan se helpotus. Eräs epävakaaksi todettu tuttuni surmasi takavuosina itsensä, kai pitkälti rakkauselämän murheitten takia. Kerroin olevani kovin toivoton. Onko ollut itsemurhayrityksiä, psykiatri tiedusteli. Totesin ettei ole. Miksi turhaan liioitella. Niin, te vaikutatte rationaaliselta ja kontrolloidulta ihmiseltä. Siltä ei kyllä juuri nyt tuntunut. Voinhan minä näitä lausuntoja kirjoitella, mutta yhteiskunta kyllä aika tarkasti harkitsee, millaisia tapauksia kannattaa tukea. Ennuste työkyvyn merkittävästä halpaa ei terapiassa istuminen ole. paranemisesta on ensisijainen. Teidän häiriönne on aika kapeaalainen. Sitä paitsi olette jo keskiikäinen, psykiatri lopulta sanoi. Toisin sanoen miksi haaskata veronmaksajien varoja ihmiseen, joka on vähitellen poistumassa työelämästä, kun samalla rahalla voidaan kuntouttaa joku parikymppinen hyödylliseksi veronmaksajaksi. Onhan se oikein. Psykiatri tuhisi, selaili papereita ja kirjoitti laskun. Pidän Kela-korvauksen saamista tapauksessanne epätodennäköisenä. Ehkä tuleva terapeuttinne voi vuoden kuluttua antaa lausunnon terapian etenemisestä, se saattaa vaikuttaa. Olemme erilaisia jo syntyessämme. Siinä missä paksunahkaiset porskuttavat virnistellen rapakosta toiseen, herkimmät potevat maailmantuskaa jo auringon mennessä pilveen. Mietin myös, mitä eräs taiteilijatuttuni kerran vastasi kysyttyäni, onko hän koskaan harkinnut terapiaa. Entä jos luovuuteni katoaa kärsimyksen myötä? Mieluummin kärsin ja luon kuin olen onnellinen ja tyhjä. Jos itse saisin valita, olisin tietenkin sekä luova että onnellinen. Menin terapiaan, mutta rehellisesti sanottuna en ole varma, auttoiko se juurikaan. Omin rahoin kustannettu terapia on melkoinen riski-investointi, joskin rahanmeno motivoi myös ottamaan istunnot vakavasti. Sähköisen reseptin käyttö on helppoa ja nopeaa, toteaa kotkalainen Jarmo Günther. Paperiresepti pian tarpeeton Tähän mennessä on kirjoitettu jo yli sähköistä reseptiä. Sähköisen reseptin edut ovat selkeät sekä potilaan että terveydenhuollon näkökulmista. Kaikki tiedot ovat valtakunnallisessa tietokannassa, Reseptikeskuksessa. Reseptit ovat helposti saatavilla lääkärissä ja apteekissa. Tietoja voivat katsoa potilaan lisäksi ainoastaan potilasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat hekin potilaan suostumuksella. Sähköisen reseptin käyttö parantaa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua. Samalla voidaan välttää päällekkäinen lääkitys ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, sanoo Kotkan terveyskeskuksen ylilääkäri Reima Lavikainen. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta reseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Järjestelmä otetaan asteittain käyttöön koko maassa. Tällä hetkellä sähköisiä reseptejä kirjoitetaan jo Turussa ja Kotkassa sekä Itä-Savon, Länsi-Pohjan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien alueilla. Kuluvan vuoden aikana mukaan liittyy vielä Kanta-Häme. Myös muut sairaanhoitopiirit pohjoisinta Suomea myöten valmistelevat aktiivisesti sähköisen reseptin käyttöönottoa. Sähköinen resepti on käytössä apteekeissa huhtikuuhun 2012 mennessä. Julkinen terveydenhuolto on sitoutunut ottamaan sen käyttöönsä huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori vuotta myöhemmin. Kyse on mittavasta hankkeesta. Terveydenhuollolla ja apteekeilla on käytössä useita tietojärjestelmiä, joiden yhteensovittaminen on haastavaa. Samalla huolehditaan tiukasti tietoturvasta. Pirjo Ikävalko O m a t r e s e p t i t i e d o t v o i t a r k i s t a a n e t i s t ä n Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille, joita ovat sähköinen resepti (eresepti), kansallinen Lääketietokanta, sähköinen potilastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelu (earkisto) sekä kansalaisten Omien tietojen katselu verkossa. n Omien tietojen katselu on kansalaisille tarkoitettu henkilökohtainen palvelu, jossa täysi-ikäinen voi osoitteessa tarkastella omia sähköisiä reseptitietojaan sekä tulostaa yhteenvedon. Palveluun tunnistaudutaan joko pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Ollaan sinut Kela keräsi keväällä asiakaspalautteita kirjeistään. Päätöskirjeiden ymmärrettävyyttä ja luettavuutta selvittävään nettikyselyyn kertyi lyhyessä ajassa yli vastausta. Keskimäärin joka kolmas ei ymmärtänyt päätöksessä kerrottuja perusteluita. Parhaiten ymmärrettiin työttömyysetuuden päätöskirjeet, ja hankalimmaksi koettiin yleisen asumistuen laskentaperusteet. Kuinka nuori tänään voi? Anna-Liisa Lämsä (toim.): Mieli maasta. Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen. PS-kustannus Tulos ei ollut suuri yllätys, sillä Kela on saanut tätä aiemminkin kriittistä palautetta kirjeiden ymmärrettävyydestä. Viime kesänä myös Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä otti kantaa tekstien vaikeaselkoisuuteen. Kela lähettää kaikkiaan 17 miljoonaa kirjettä vuodessa. Kirjeiden laadintatapa on sidoksissa vanhaan tietojärjestelmään ja sisältö lakiin. Lain mutkikkuudesta huolimatta Kelalla on velvollisuus kertoa asioista ymmärrettävästi. Nyt siihen on koittanut mahdollisuus, sillä Kela alkaa uusia tietojärjestelmiään. Päätösten ja asiakaskirjeiden selkeytys onkin jo työn alla. Tekstejä on kuitenkin paljon, joten tu- Nuoren ihmisen tavalliset elämänmuutokset, kuten muutto pois lapsuudenkodista ja astuminen opiskelu- tai työelämään, ovat stressitilanteita, jotka saattavat vaikuttaa masennuksen puhkeamiseen. Anna-Liisa Lämsän toimittama kirja Mieli maasta ohjaa opettajia ja perhettä huomaamaan nuoren kasvavan alakuloisuuden jo ennen kuin se pääsee vakavaksi. Masennus on suomalaisnuorten yleisin mielenterveyden häiriö ja yksi yleisimmistä sairauslomien ja varhaiseläkkeiden syistä. Varhaisvaiheessa sen etenemiseen voi kuitenkin vaikuttaa pienilläkin keinoilla. Lääkehoito ei auta nuoria yhtä hyvin kuin aikuisia masennuspotilaita, joten keskusteluterapia on tärkeä hoitokeino. Opinnoissa nuorelle voidaan räätälöidä hänen jaksamisensa mukainen opetussuunnitelma. Voimaantuminen alkaa pienistä onnistumisista. Läheisiltä kaivataan ymmärtämystä. Patistaminen ei auta masennuspotilasta, mutta juttelemiseen kannattaa tarjota tilaisuuksia. Kuulluksi tuleminen on nuorelle tärkeää, ja hänen on hyvä olla mukana opetuksensa ja hoitonsa suunnittelussa. Käytännönläheinen kirja käsittelee myös nuorten masennuksen hoidossa käytettyjä toiminnallisia menetelmiä, kuten taide- ja puutarhaterapiaa. Elina Teerijoki Vanha on voimavara Vappu Taipale: Vanha ja vireä. WSOY 2011 Tekstien selkeytys on alkanut. loksia alkaa näkyä vähitellen. Työhön osallistuu ryhmä Kelan työntekijöitä ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Asiakaspalautteet ovat myös apuna. Ensin mietitään päätöksen rakenne ja tyyli. On jo päätetty, että Kelan on aika sinutella asiakkaitaan, kertoo Kelan kielenhuoltaja Kaino Laaksonen. Parhaillaan Kelassa yksinkertaistetaan myös hakemuslomakkeita. Tulevaisuudessa lomakkeissa kysytään vain ne tiedot, joita Kela ei saa muuten. Uudet selkeämmät lomakkeet saadaan ensimmäiseksi vammaistuen ja asumistuen hakemiseen. Kaikkien lomakkeiden uudistamiseen kuluu pari vuotta. Satu Kontiainen Lastenpsykiatri ja pääjohtaja Vappu Taipale, entinen ministeri, on ikään katsoen iltapuolella. Hän on edelleen monessa mukana. Nyt hän on julkaissut teoksen Vanha ja vireä virkistyskirja vanhoille naisille. Siinä 71 vuotta sitten vappuna syntynyt suurperheen isoäiti tuo esille näkökulmia, joilla voi hallita vanhuutta. Tätä jaloa taitoa ei ole naisten kannalta meillä pöyhitty, Taipale toteaa. Kansalaisilla on jo mielikuva pidentyneestä elinajasta. Ikääntyneen ihmisen vointi ei ole kuitenkaan aina yhdenpitävä kalenteri-iän kanssa. Silmämääräinen vaikutelma ja henkilön oma tuntemus kunnostaan merkitsevät paljon. Silti jokaisessa vanhassa ovat kaikki iät, mutta hyvin erilaisina kokemuksina. Tämän vuoksi kullakin on omannäköinen vanhuutensa. Parasta on elää voimien mukaan, ei tekopirteästi, Taipale sanoo. Tällä varauksella hänellä on yhteydenpitoa korostava vinkkilista: Liity, harrasta, opi uutta, anna ja naura! Sukutarinat, kokemukset, tiedot ja taidot ovat uniikkia annettavaa nuoremmille. Vapautunut nauru tuo terveyttä ja vähentää stressiä. Taipaleen elämäntaipaleen oloinen teos rönsyilee 120 luvun verran. Vappu Taipale todistaa, että vanha nainen on voimavara eikä kuluerä. Irmeli Tanttu Kroonisesti sairaiden ei pidä tuudittautua hoitamaan itseään pelkästään lääkkein. Myös elintavoissa voi löytyä korjattavaa. Sydänliiton puheenjohtaja Matti Uusitupa Sydän, 4/2011 n Luvut Viime vuonna sai lääkekorvauksia 3,8 miljoonaa henkilöä. n Vuonna 1938 äitiysavustuksen sai noin 2/3 synnyttäjistä. Avustus oli tarkoitettu vähävaraisille.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta Marraskuun alussa Kelassa otetaan käyttöön uusi tietojärjestelmä, joka ohjaa hakemusten ratkaisua ja asiantuntijatyötä sekä tukee asiakaspalvelua. Kelan asiakaspalvelija kirjaa järjestelmään asiakkaan yhteydenotot. Järjestelmä kokoaa tiedot asiakkaan Kelassa vireillä olevista asioista, tehdyistä ratkaisuista ja niiden asiakirjoista sekä asiakkaan henkilöja perhetiedot. Uuden järjestelmän avulla Kela parantaa asiakaspalvelua ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä, koska tieto asiakkaan kokonaistilanteesta on käytössä aiempaa paremmin. Ensi alkuun järjestelmänvaihdos voi hieman hidastaa toimintaa, sillä vanha ja uusi järjestelmä ovat käytössä ainakin muutaman kuukauden yhtä aikaa. Irja sai kangaspuunsa Edellisessä Elämässä-lehden numerossa tervolainen takuueläkkeen saaja Irja Ukkonen kertoi tarinansa. Lehden toimitus sai useita yhteydenottoja, joissa lukijat tarjosivat omia pöytäkangaspuitaan Irjalle lahjoitettaviksi. Pöytäkangaspuut olivat Irjan pitkäaikainen haave. Irja on nyt saanut kangaspuut Merikarvialta, ja on niistä iloinen ja kiitollinen. Kangaspuissa on poppanaloimi. Jutun jälkeen hän oli saanut useita mieltä lämmittäviä yhteydenottoja ihmisiltä eri puolilta Suomea. Irja kiittää lämpimästi kaikkia häntä muistaneita, ja erityisterveiset ja kiitokset lähtevät Merikarvialle ja Hämeenlinnaan. Takuueläkeläinen Irja Ukkonen j u h a t ö r m ä l ä p i e ta r i p o s t i Tietojesi turvaksi Luottamuksellisuus on Kelan ohjenuorista tärkeimpiä. Kelassa käsitellään yksityisiä ja luottamuksellisia asioita. Esimerkiksi ihmisen terveydentilaan tai taloustilanteeseen liittyvät tiedot ovat usein hyvin arkaluonteisia. Asiakkaiden tietosuoja otetaan Kelassa tietoturvallisuuspäällikkö Leena Soikkelin mukaan vakavasti. Tietoliikenne on turvattu tietovuodoilta monin keinoin. Tietoturva huomioidaan tietojärjestelmiä kehitettäessä, ja sitä myös testataan säännöllisesti. Ulkopuolisten riskien torjunnan lisäksi Kelassa on jämptit sisäiset ohjeet tietoturvasta. Ohjeet koskevat esimerkiksi työkäytäntöjä, kuten paperien huolellista käsittelyä ja tietokoneen lukitsemista. Työntekijöiden käyttöoikeudet järjestelmiin on rajattu työtehtävien mukaan. Jokaista sitoo vaitiolovelvoite. Jos on syytä epäillä asiatonta tietojen katselua, työntekijöiden käyttölokia voidaan valvoa asiakirjan tarkkuudella: kuka on milloinkin katsellut kenenkin tietoja. Tietosuoja otetaan vakavasti. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kiittelee, että tietoturva on Kelassa hyvin organisoitu. Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee hyvin vähän Kelaan liittyviä valituksia. Hän lisää, että tietoturva on nykypäivänä oletus, osa peruspalvelua. Kelassa tietysti tietoturvan merkitys korostuu, sillä toimintaan liittyy arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä. Tietoturva on Kelan menestystekijä, mutta sen ylläpitäminen on loppumaton työsarka. Maailma muuttuu ja samalla Kelan tehtäväkenttä. Tuleva megaluokan tietoturvahaaste on sähköinen potilastietoarkisto. Aarnio muistuttaa, että osa tietoturvaa on se, että järjestelmä on luotettava ja asiakastiedot ovat aina tarvittaessa saatavilla. On valtavan hienoa, että uutta teknologiaa hyödynnetään ja asiointikanavia kehitetään. Kehitystyössä pitää kuitenkin edetä kansalaisten turvallisuuden ehdoilla eikä teknologia edellä. Satu Kontiainen V a r m i s t a n ä m ä i t s e n Salassa pidettäviä tietoja ei pidä lähettää sähköpostilla. Kela ei voi myöskään tehdä niin, sillä sähköpostiosoitteen nimi ei varmista, että posti menee oikealle asiakkaalle. n Huomioi olosuhteet asiointitilanteessa. Älä kailota henkilökohtaisia asioitasi. Asiointipisteet eivät ole täysin äänieristettyjä. n Älä päästä vääriin käsiin Kelan papereitasi, kuten hakemuksia tai päätöskirjeitä. n Käsittele myös pankkitunnisteitasi huolella. Tyhjennä selaimen välimuisti verkkoasioinnin jälkeen erityisesti yhteiskäytössä olevilta koneilta. Katso myös ja Kätevä asioida jonottamatta. Palveluita ihan lähellä Yhteispalvelu on keino turvata lähipalvelut kuntalaisille. Sulkavalaisella Arja Mikkosella on 40 kilometriä matkaa kotoaan lähimpään Kelan toimistoon Savonlinnaan. Onneksi Kelan palveluja on tarjolla lähempänäkin, Sulkavan yhteispalvelupisteessä. Olen tyytyväinen yhteispalveluun. Olen saanut täältä ne palvelut, jotka olen tarvinnutkin. Yhteispalvelu sijaitsee Sulkavan keskustassa, Uitonvirran varrella linja-autoaseman vieressä. Keskeinen sijainti madaltaa kynnystä tulla kysymään, jos jokin mietityttää. Kynnys on konkreettisestikin matala, sillä vasta remontoiduissa tiloissa on huomioitu erityisesti esteettömyys. Palveluneuvoja Ulla Sormunen hoitaa yhteispalvelussa Kelan, poliisin ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluneuvontaa sekä erilaisia kunnan palveluja. Jos paikkakunnalla ei olisi yhteispalvelua, asiointimatkat olisivat varsin pitkät ja työläät. Julkiset kulkuyhteydet ovat melko huonot. Yhteispalvelu turvaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut kunnassa. Suuri osa asiakaskunnasta on ikääntynyttä väkeä tai työttömiä. Sormunen tuntee monet heistä entuudestaan. Hänellä on 20 vuoden työkokemus kunnan peruspalvelutoimistosta. Asiakkaat kysyvät paljon esimerkiksi käsittelyajoista ja maksupäivistä. Neuvon etuuksista ja autan täyttämään hakemuksia. Asiakkaiden käytössä on aulassa myös kaksi päätettä. Vähäinen kävijämäärä oli syynä Kelan Sulkavan toimiston sulkemiseen helmikuussa Kelan palvelut jatkuivat kuitenkin saman tien yhteispalvelupisteessä. Kelalla on nykyisin kaikkiaan 216 toimistoa ympäri Suomen. Niitä täydentää 132 yhteispalvelupistettä. Vaikka verkkoasiointi yleistyy, monelle on tärkeää voida asioida ihmiseltä ihmiselle, kertoo erikoissuunnittelija Mari Pirinen Kelasta. Parhaimmillaan yhteispalvelupisteissä voi hoitaa monta asiaa samalla kerralla. Pisteet palvelevat myös joka arkipäivä, mikä parantaa Kelan palveluiden saatavuutta usealla paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudullekin on avattu viime aikoina yhteispalvelupisteitä. Niissä on kätevä asioida jonottamatta pienissä asioissa, kuten hakemusta ja liitteitä jätettäessä. Satu Kontiainen Arja Mikkonen on tyytyväinen, että Sulkavalla on oma yhteispalvelupiste. na na u i t t o Kelasta tietoa eri kielillä Kelan selkokieliset esitteet antavat perustiedot Kelan etuuksista kuudessa erilaisessa elämäntilanteessa. Nyt nämä esitteet on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös viroksi, venäjäksi ja pohjoissaameksi. Esitteisiin voi tutustua osoitteessa Tietoa Kelan etuuksista muilla kielillä, kuten somaliksi, turkiksi tai arabiaksi, saa myös maahanmuuttajille suunnatusta valtakunnallisesta verkkopalvelusta Kelan asiakkailla on myös oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi Kelassa ei onnistu muuten. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. Osoitteessa on lisätietoa tulkin tilaamisesta. Kelaan kahdeksas asiakasraati Kelassa toimii kahdeksan asiakasraatia, joiden avulla Kela saa tietoa asiakkailta toiminnan kehittämiseen. Uusin raadeista on työnantaja- ja yrittäjäasiakkaille. Se kokoaa tietoa, joilla parantaa työnantajien Kela-palveluita. Tänä vuonna raati perehtyy muun muassa työnantajan asiointipalveluihin ja Kelan palveluprosessiin työntekijän sairastuessa. Raadissa on 11 varsinaista jäsentä, jotka edustavat pienyrittäjiä ja suuria yrityksiä sekä kuntatyönantajaa. Yli viisikymppiset tarkimpia lukijoita Elämässä-lehden lukijatutkimuksen mukaan lehden ahkerimpia lukijoita ovat vuotiaat naiset. Lukijatutkimus tehtiin edellisen numeron ilmestyessä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy, joka haastatteli tutkimukseen lukijaa eri puolilta Suomea. Kaikista vastanneista 80 % piti lehden sisältöä luotettavana, 76 % helppolukuisena ja 68 % monipuolisena. Vastaajista 40 % oli sitä mieltä, että he pystyvät auttamaan läheisiään lehdestä löytyvän tiedon avulla.

5 Koti&Perhe n 9 TEKSTI Satu Kontiainen n KUVAT Juha Törmälä Vanhemmuus jatkuu eron jälkeen Ero ei ollut Katille ja Sakulle syy päättää kasvattajakumppanuutta. Vaikka äiti ja isä ovat eronneet, lapset saavat tykätä molemmista. Avioero oli pitkän yrittämisen jälkeen väistämätön varkautelaisille Kati Soiniselle ja Saku Kärkkäiselle. Kolmen pienen lapsen vanhempina he päättivät kuitenkin järjestää asiansa lasten parasta ajatellen. Eron aikaan loppuvuodesta 2008 perhe asui vielä Helsingissä. Perheen nuorimmainen Antto oli silloin 1,5 vuotta, Aura oli 4 ja Valto 7. Lapsille kerrottiin erosta painottaen, ettei se johdu lapsista ja että molemmat vanhemmat rakastavat heitä kovasti. Kumpikaan vanhemmista ei häviä mihinkään, ja molempien luona vietetään paljon aikaa. Lapset eivät reagoineet erouutiseen erityisen vahvasti. Lasten kavereista monen vanhemmat ovat eronneet, joten asia ei ollut vieras. Lapsia kiinnostivat Tuloista pitää nyt riittää kahteen talouteen.

6 Koti&Perhe n 11 Auralla, Valtolla ja Antolla on nyt kaksi kotia. lähinnä käytännön järjestelyt, kuten millaiset huoneet he saavat uudessa kodissa, Saku kertoo. Uusi koti oli lähellä vanhaa. Vaikka isi ei asunut uudessa kodissa, hän kävi kääntymässä niin usein, ettei isoa ikävää ehtinyt tulla. LASTEN EI TARVITSE VALITA VANHEm pien VÄLILLÄ. Kaksi taloutta Katilla ja Sakulla on lapsista yhteishuoltajuus. Lasten lähivanhempi on äiti, ja isänsä luona he ovat joka toinen viikonloppu torstaista maanantaihin. Huolto- ja asumisjärjestelyt on kirjattu lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen. Lomien ja juhlapyhien vietosta on sopimuksessa erikseen. Lapsilla on esimerkiksi oikeus viettää puolet kesälomasta äidin ja puolet isän kanssa. Sopiminen ei ollut hankalaa, koska olimme perehtyneet asioihin etukäteen. Järjestely on toiminut sujuvasti. Olemme molemmat tarvittaessa joustaneet, Saku kertoo. Lastenvalvoja vahvisti myös lasten elatuksesta tehdyn sopimuksen. Saku ja Kati olivat laskeskelleet elatusasiatkin melko tarkkaan etukäteen. Saku maksaa lapsista Katille elatusapua, ja isommat hankinnat voidaan puolittaa tilanne kerrallaan harkiten. Saku on ammatiltaan ITC-alan asiantuntija ja Kati vapaa toimittaja. Ennen eroa kahden tuloilla pyöritettiin yhtä taloutta, nyt samoilla tuloilla kahta taloutta. Vaikka tuloni eivät ole suurenmoiset, lapset ovat silti saaneet kaiken tarpeellisen ja päässeet harrastuksiin. Yrittäjänä voin toisaalta itse päättää työaikani, ja se helpottaa perhe-elämän pyörittämistä, Kati kertoo. Lasten ikävä kirpaisi Pian eron jälkeen keväällä 2009 Katista alkoi tuntua, että koko hänen tukiverkostonsa on vanhalla kotipaikkakunnalla Varkaudessa. Siellä asuivat lasten isovanhemmat ja muu suku. Kesään mennessä päätös oli kypsynyt, ja Kati päätti muuttaa lasten kanssa Varkauteen. Voimme asua täällä mukavammin kuin Helsingissä. Lisäksi lasten on helpompi hallita ympäristöään: matkat kouluun, harrastuksiin ja kavereihin hoituvat helposti pyörällä tai kävellen. Kati ja Saku joutuivat kuitenkin kohtaamaan lasten ikävän poissa olevasta vanhemmasta. Se oli vaikea paikka, molemmat myöntävät. Arki alkoi sujua, kun rutiinit saatiin aikaiseksi. Puhelimella ja netissä otettiin yhteyttä ahkerasti. Tapaamisjärjestelyt jatkuivat myös entiseen malliin, vaikka pitkät ajomatkat olivat raskaita. Saku alkoi käydä enemmän Varkaudessa, johon lasten arki kavereineen ja harrastuksineen oli asettunut. Lopulta keväällä 2011 Sakukin päätti muuttaa Varkauteen. Kasvattajatukea toisesta Yhteinen vanhemmuus jatkuu, vaikka asutaankin erillään. Kati kertoo, että ero on parantanut hänen käsitystään Sakun vanhemmuudesta. Näen, että Saku pärjää hienosti lasten kanssa itsekseen ja hoitaa osansa. Aiemmin otin liikaa vastuuta itselleni. Puhevälimme ovat pysyneet hyvinä eron joka vaiheessa, Saku lisää. Lasten asioista ollaan lähes päivittäin yhteyksissä sähköpostilla ja chatissä. Keskusteluyhteys on tärkeä, sillä me kaksi tunnemme parhaiten lastemme asiat. Toisesta on erosta huolimatta kasvattajatukea. Yhteistyökyky auttaa paitsi vanhempia myös lapsia sopeutumaan eroon. Lasten ei tarvitse valita vanhempien välillä molemmista saa tykätä. Apua elatukseen Vanhemmilla on lakiin perustuva velvollisuus huolehtia lapsensa elatuksesta. n Elatusapu: elatussopimuksen tai -päätöksen mukainen rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten. n Elatustuki: Kelan maksama tuki, joka maksetaan lasta hoitavalle vanhemmalle lapsen elatusta varten, jos elatusvelvollinen vanhempi ei maksa elatusapua. n Elatusvelvollinen: vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua. Vanhempien elatusvelvollisuus ei häviä avioerossa, vaikka vanhemmilla ei olisi yhteishuoltajuutta. Jos vanhemmat eroavat, lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on oikeus saada elatusapua toiselta vanhemmalta. Elatusavusta vanhemmat sopivat kunnan sosiaalihuollon vahvistamalla sopimuksella tai vapaamuotoisesti keskenään. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun elatusavusta, tuomioisn Jos olet yksinhuoltaja, voit saada Kelasta korotusta lapsilisään. Muista myös tarkistaa oikeutesi yleiseen asumistukeen esimerkiksi laskurilla ( n Voit saada Kelasta elatustukea, jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut vahvistettua elatusapua tai jos elatusapu on elatustukea pienempi elatusvelvollisen rahatilanteen takia. n Kela maksaa elatustukea myös, jos olet adoptoinut lapsen ilman kumppania tai jos isyyttä ei ole vahvistettu. n Jos rahatilanteesi on elatusavun vahvistamisen jälkeen muuttunut etkä pysty maksamaan elatusapua, ota yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen (lastenvalvojaan) ja selvitä, voidaanko elatusavusta tehdä uusi sopimus. n Jos et ole pystynyt maksamaan elatusapua ja Kela maksaa elatustukea, ota mahdollisimman nopeasti yhteyttä Kelan perintäyksikköön. Muuten elatusapuvelka menee ulosottoperintään. T e r m i t h a l t u u n T u k e a K e l a s t a l ä h i v a n h e m m a l l e tuin vahvistaa elatusavun määrän. Kelan elatustuen saaminen edellyttää kuitenkin aina tuomioistuimen päätöstä tai sosiaalihuollon vahvistamaa sopimusta keskinäinen sopimus ei riitä. Lisätietoja elatustuesta saa muun muassa internetistä osoitteesta tai Kelan lapsiperheille tarkoitetusta puhelinnumerosta Heidi Liesivesi n Etävanhempi: vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa. n Lähivanhempi: lapsen kanssa asuva vanhempi. n Elatusapuvelka: maksamatta olevat elatusavut. Kela perii nämä elatusvelvolliselta, jos Kela maksaa elatustukea lähivanhemmalle sen takia, että elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua. n Täysimääräinen elatustuki on 142,86 e/kk. Jos elatusapu on vahvistettu elatusvelvollisen rahatilanteen takia tätä pienemmäksi, Kela maksaa avun ja tuen erotuksen. n Elatustukea haetaan Kelan lomakkeella, jonka voi tulostaa netistä n Jos olette sopineet elatusavusta ilman virallista elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, ota yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen, ennen kuin haet Kelan elatustukea. E l a t u s v e l v o l l i s e l l e a p u a m a k s u v a i k e u k s i s s a n Jos et ole pystynyt maksamaan elatusapua esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden takia ja Kela maksaa elatustukea, voit hakea perinnästä maksuvapautusta Kelasta. Maksuvapautuksen saamiseen vaikuttavat muun muassa tulosi. Maksuvapautus myönnetään aina menneelle ajalle, ei tulevalle. n Kela perii maksamattomia elatusapuja ja maksaa ne sitä mukaa lasta hoitavalle vanhemmalle.

7 12 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 13 Tapetilla tenavan ruokapulmat Lapsi on luontaisesti mieltynyt makeaan. On tavallista, että karkkipussin saatuaan tenava tyhjentää sen hetkessä. Sen sijaan arkiruoan syömisessä moni muksu nirsoilee. Varsinkin uudet värit ja maut oudoksuttavat. Lapsen suusta kuuleekin usein huudahduksen: Mitä tuo on, yäk, en syö! Ruokapöydästä tulee helposti kieltojen ja tuputuksen taistelutanner, josta syömisen ilo on kaukana. Mikä neuvoksi? Kodin esimerkillä on ratkaiseva vaikutus lapsen ruokamieltymyksiin. Ruokapöydässä on hyvä olla tarjolla terveellisiä, ulkonäöltään sekä maultaan vaihtelevia ruokia. Tällöin lapsi voi tutustua niihin katselemalla, haistelemalla ja lopulta maistamalla vanhemmista mallia ottaen. Myös se, miten vanhemmat puhuvat ruoasta, vaikuttaa lapsen valintoihin. Sen vuoksi aikuisen ei pidä mustamaalata mitään ruokaa. Kasviksia ja hedelmiä lapsi tottuu syömään helpoiten, kun niitä on tarjolla myös aterioiden välillä raikkaina annospaloina. Jotkut ruoat voivat vaatia jopa maistamiskertaa, ennen kuin tenava hyväksyy ne, joten sitkeys on valttia. Leikki-ikäisellä on yleensä luontainen kyky syödä sopiva määrä ruokaa tarpeeseen nähden. Jos lapsi kieltäytyy syömästä, pakkokeinoista ei ole hyötyä. Esimerkillä on ratkaiseva vaikutus. Kolumni Paula Hakala Kirjoittaja on johtava tutkija Kelan tutkimusosastolla paula.hakala@kela.fi Yleensä seuraavalla aterialla lapsi popsii tavanomaista tuhdimman annoksen, joten on turha huolestua. Moni houkuttelee lasta syömään tyyliin Kun syöt lautasen tyhjäksi, saat jäätelöä. Tarkoitus on hyvä, mutta vaikutus päinvastainen. Mieltymys palkitsemisen syynä olevaan ruokaan voi jopa vähentyä. Sen sijaan palkinnoksi saadusta herkusta tulee entistä halutumpaa. On tärkeää, että aterioinnille varataan riittävästi aikaa. Turha hoppuilu ja jatkuva komentelu ovat omiaan latistamaan ilmapiirin. Sellainen vie helposti lapsen ja muidenkin syömishalut. Jos tenavan syömistä värittää jatkuva temppuilu, on hyvä pohdiskella seuraavia seikkoja: Liikkuuko ja nukkuuko lapsi riittävästi? Onko ateriarytmi niihin nähden sopiva? Saako lapsi osakseen riittävästi huomiota? Mikä onkaan tehokkaampi keino saada vanhempien huomio osakseen kuin heittäytyä ruokapöydässä hankalaksi! Jos lapsi liikkuu vain vähän, se voi heikentää normaalia ruokahalun säätelyä. Lapsi voi reagoida erilaisin syömispulmin myös vanhempien välisiin ristiriitoihin. Yksi voi kieltäytyä ruoasta, toinen taas etsii lohtua ruoasta ja syö tarpeettoman paljon ja altistuu samalla lihomiselle. Jos lapsi omaksuu jo kotona terveellisen syömisen mallin, pituus ja paino kehittyvät helposti suositusten mukaan. Myöskään sopeutuminen päiväkodin ja koulun ruokatarjontaan ja -kasvatukseen ei tuota silloin ongelmia. J u h a T ö r m ä l ä Uiminen ja vesileikit kuuluivat osana Santeri Kälviäisen leireilyyn Näsijärven rannalla sijaitsevassa Diabeteskeskuksessa. Huvittelua ja hiilarioppia Santeri osaa nyt laskea, kuinka paljon iltapala nostaa hänen verensokeriaan. Ulkopelit, Särkänniemi, uiminen. Ne Santeri Kälviäinen, 9, mainitsee kesäleirinsä tärkeimmiksi asioiksi. Ihan tavanomaiselle leirille hän ei kuitenkaan osallistunut, sillä hänellä ja yhdeksällä muulla osallistujalla oli ranteessa diabeteksesta kertova hopeinen ranneke. Seitsenhenkinen Kälviäisen perhe Lappeenrannasta vietti elokuun alussa vajaan viikon sopeutumisvalmennuskurssilla Tampereella Diabeteskeskuksessa. Kurssista he olivat kuulleet sairaalakäynnin yhteydessä. Täällä on oivaltanut, ettei diabetes estä elämistä. Diabetes on enemmänkin Santerin ominaisuus kuin sairaus, sanoo Santerin äiti Marja-Liisa Kälviäinen. Santerin diabetes todettiin kaksi vuotta sitten. Poika oli alkanut juoda runsaasti, mutta aluksi perhe ei halunnut ajatellakaan diabeteksen mahdollisuutta. Kun lopullinen diagnoosi sitten tuli, vanhemmat tunsivat olonsa hämmentyneiksi. Ensimmäinen ajatus oli, että nyt tulee niin paljon uutta asiaa, että pystyykö sitä edes oppimaan, Marja- Liisa sanoo. Santeri vietti ensin viikon sairaalassa, jossa perhe opetteli hoitorutiineita. Diagnoosin jälkeen kohtuullinen hoitotasapaino löytyi parissa kuukaudessa. Säännölliset ruokailut olivat Kälviäisillä jo arkea, sillä perheellä on maitotila. Siihen oli kuitenkin sopeuduttava, että diabeteksen hoitaminen tarkoittaa jatkuvaa verensokeritasojen tarkkailemista. Vaikka Santeri eläisi aivan samalla lailla aamusta iltaan, sokeriarvot eivät ole samoja kuin edellispäivänä, Marja-Liisa sanoo. Santeri ei kuitenkaan missään vaiheessa ole kapinoinut sairauttaan vastaan. Äidin mukaan poika jopa nauttii saamastaan huomiosta. Kurssilla hoitoa muutettiin kolmipistoshoidosta monipistoshoidoksi, jotta Santerin verensokeri pysyisi nykyistä paremmin tasapainossa. Santerin arjessa muutos tarkoittaa, että nyt syksystä alkaen hän on pistänyt insuliinia myös kouluaterian yhteydessä. Pistäminen on Santerille tuttua ja helppoa. Kurssilla hän opetteli arvioimaan tarvittavan insuliinin määrää. Olen oppinut hiilarien laskemisen, sen miten paljon verensokeri nousee yhdestä ruuasta, hän selittää. Leirillä Santeri tutustui myös lapsiin, jotka käyttävät pistosten sijaan insuliinipumppua. Tulevaisuudessa Santeri siirtyy mahdollisesti käyttämään sellaista. Muilta diabeetikkolasten perheiltä Santerin vanhemmat kuulivat kokemuksia esimerkiksi siitä, miten lasten suhtautuminen sairauteen muuttuu murrosiässä. Olemme kyselleet muilta perheiltä uteliaina sellaisista asioista, jotka meillä ovat vielä edessä, Santerin isä Juha-Matti Kälviäinen tiivistää. Mari Valkonen Sopeutumisvalmennus antaa tietoa ja tukea Lasten diabeteskurssit ovat Kelalle melko uutta toimintaa. Aikaisemmin niitä järjestivät ainoastaan sairaanhoitopiirit. Vuodesta 2009 lähtien Kela on järjestänyt kursseja erityisen ohjauksen ja tuen tarpeessa oleville diabeetikkolapsille perheineen. Sopeutumisvalmennuskurssi tarkoittaa enintään alle kaksi viikkoa kestävää kurssia, jolla tarjotaan muun muassa tietoa sairaudesta ja sen hoitomahdollisuuksista, psykososiaalista ohjausta sekä vertaistukea. Tänä vuonna lapsille ja nuorille järjestetään viisi diabeteskurssia, joille osallistuu 60 kuntoutujaa, kertoo Kelan suunnittelija Leena Poikkeus. Kela järjestää tänä vuonna yli 500 erilaista aikuisten, lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia eri ryhmille, kuten eri syöpiin sairastuneille tai näkö- ja kuulovammaisille. Monet sopeutumisvalmennuskursseista ovat perhekursseja. Usein sopeutumisvalmennuskurssi on ajankohtainen silloin, kun diagnoosit on tehty, terveydentila on selvitetty, tarvittava hoito on saatu ja elämää jatketaan uudessa tilanteessa sairauden kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssilla tärkeää on kuntoutujan ja hänen perheensä tukeminen sairastumisen tai vammautumisen jälkeen, Poikkeus sanoo. Esimerkiksi syöpäsairaille sopeutumisvalmennuskurssia suositellaan vasta hoitojakson lopulla tai sairauden seurantavaiheessa. Sopeutumisvalmennuskursseille hakemiseen tarvitaan joko hoitavan lääkärin B-lausunto tai kuntoutussuunnitelma sekä Kelan kuntoutushakemus. Lisätietoa Kelan kuntoutuksesta on internetissä osoitteessa Kurssitarjontaan voi tutustua osoitteessa Ensi vuonna Kela järjestää ensimmäistä kertaa sopeutumisvalmennuskursseja narkolepsiaan sairastuneille lapsille ja nuorille. Kela antaa tarkemmat ohjeet kursseille hakeutumisesta, kun palvelut on hankittu ja kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa on tehty sopimukset. Mari Valkonen Diabetes ei estä elämistä. Tekstiviesti asumistuen hakijalle Verkossa yleistä asumistukea hakeneet saavat halutessaan tekstiviestin tai sähköpostin, kun hakemus on vastaanotettu Kelassa. Viesti lähetetään niille asiakkaille, joiden hakemukseen tarvitaan liitteitä. Viestissä kerrotaan, milloin liitteet pitää toimittaa ja mistä asiakas näkee listan tarvittavista liitteistä sekä miten hän voi postittaa liitteet maksutta. Yleisessä asumistuessa on paljon hakemuksia, jotka joudutaan hylkäämään liitteiden puuttumisen takia. Viestipalvelulla Kela haluaa varmistaa, että asiakas muistaa toimittaa tärkeät liitteet. Syksyllä palvelu laajenee niin, että muistutusviesti liitteistä lähetetään uudelleen viikon kuluttua, jos liitteet eivät ole tulleet siihen mennessä. Isät aikovat vanhempainvapaalle Kelan aiemmin tänä vuonna tekemän äitiyspakkauskyselyn yhteydessä selvitettiin kiinnostusta vanhempainvapaan jakamiseen. Kyselyyn vastanneista peräti 42 prosenttia kertoi, että perheen isä aikoo hyödyntää mahdollisuutta vanhempainvapaaseen ja isäkuukauteen. Vuonna 2009 vain 18 prosenttia isistä otti vanhempainvapaata. Perintäasioiden tilanteen voi tarkistaa verkosta Asiakkaat voivat katsoa Kelan asiointipalvelussa tietoja kesken olevista perintäasioistaan, kuten paljonko elatusapuvelkaa tai perittävää etuutta on jäljellä, milloin velka on syntynyt, miltä ajalta se on sekä miten velka on sovittu maksettavaksi takaisin. Kaikki perintäasiat, kuten oikeudenkäyntikulujen perintä, eivät näy palvelussa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Kela on tehostanut liikaa maksettujen etuuksien takaisinperintää. Kelaan kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun huomaa, ettei kykene noudattamaan maksusuunnitelmaa.

8 14 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 15 Laki kannustaa työkyvyn tukemiseen Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden alussa työterveyshuollon osalta. Muutos korostaa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Nyt Kela korvaa ehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista 60 tai 50 %. Jos varhaisen tuen yhteistyön malleista on sovittu ja ne on kuvattu, työnantaja saa 60 % korvauksen. Muuten korvaus on 50 %. Kela yksinkertaistaa hakemista. Liitteitä ei enää tarvita, mutta työterveyshuollon suunnittelua ja toteuttamista on hakemuksessa kuvattava aiempaa enemmän. Vuoden 2012 alussa työnantajat voivat hakea korvaukset työterveyshuollosta verkossa. Lisätietoja on internetissä Työkyvyttömyy s- eläkettä edeltää usein pitkä työttömyys Lähes neljännes työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli ollut vähintään kaksi vuotta työttömänä eläkettä edeltävien 4 5 vuoden aikana. Tämä selviää Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyystaustaa ja työttömyyden yhteyttä eläkkeen perusteena olevaan sairauteen. Tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien osuus oli erityisen suuri hermoston sairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella eläkkeelle siirtyneissä. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja kasvainten perusteella eläkkeelle siirtyneiden joukossa työttömänä olleita oli sen sijaan selvästi keskimääräistä vähemmän. Mielenterveyssyiden osuus oli sitä suurempi, mitä pidempään työttömyys oli kestänyt ennen eläkkeelle siirtymistä: Yli kaksi vuotta työttömyyttä kokeneista 44 prosenttia siirtyi eläkkeelle mielenterveyssyistä, kun vastaava osuus niistä, jotka eivät olleet kokeneet lainkaan työttömyyttä, oli 25 prosenttia. Uusi suorakorvauskäytäntö helpottaa Jukka Ollilan elämää. Enää en hae lääkekorvauksia jälkikäteen. Ilman Kela-korttia Rovaniemeläinen Jukka Ollila on ajanut rekkaa norjalaiselle työnantajalle kuusi vuotta. Norjalaiselle työnantajalle Jukka Ollila päätyi työttömyysuhan vuoksi. Etelä-Norjan ja Pohjois- Norjan välistä linjaa ajava Ollila on työhönsä tyytyväinen, sillä reitti kulkee Ruotsin ja Rovaniemen kautta viikoittain. Vapaapäivät voi viettää kotona perheen luona. Ollilan työaika jakautuu noin kolmanneksen Norjaan, kolmanneksen Ruotsiin ja loput Suomeen. Parin vuoden työskentelyn jälkeen sain kirjeen, jossa pyydettiin n Rajatyöntekijä tai merimies voi pyytää asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Kelan maahan- ja maastamuuton palvelunumerosta (ma pe klo 8 18) tai täyttämällä lomakkeen SV140. palauttamaan suomalainen Kelakortti, koska työnantajani on norjalainen, Ollila kertoo. Sittemmin hankaluuksia on ollut lääkeostojen suorakorvausten vuoksi, sillä ilman suomalaista Kela-korttia lääkekorvaukset on pitänyt hakea jälkikäteen. EU-lainsäädännön mukaan työntekijä voi kuulua kerrallaan vain yhden maan sosiaaliturvaan. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijä T o d i s t u s s u o r a k o r v a u s o i k e u d e s t a n Yksityisen terveydenhuollon palveluista rajatyöntekijät ja merimiehet hakevat sairaanhoitokorvaukset edelleen jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV127. n Lisätietoa sivuilta merimiehet ja asuu toisessa maassa kuin missä hän työskentelee. Pääsääntö on, että Suomessa vakinaisesti asuva, mutta toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä työskentelevä rajatyöntekijä kuuluu siis työskentelymaansa sairausvakuutukseen. Tästä pääsäännöstä on poikkeuksiakin, sillä EU-lainsäädäntö uudistui vappuna 2010, kertoo suunnittelija Sanna Kuorikoski Kelan terveysosastolta. Kela-kortti on Suomen sairausvakuutuskortti. Koska rajatyöntekijä on sairausvakuutettu työskentelymaassaan eikä Suomessa, hänen pitää palauttaa Kela-kortti ja Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti. Suomen kansalaisuus, pysyvä asuminen Suomessa tai verojen maksaminen Suomeen ei tarkoita oikeutta Kelakorttiin. Kun aloittaa ulkomaisen työnantajan palveluksessa, kannattaa ottaa heti yhteyttä Kelaan. Kelassa sitten selvitetään, minkä maan sairausvakuutukseen työntekijä kuuluu. Väliaikainenkin työskentely voi siirtää työntekijän toisen maan sosiaaliturvan piiriin, eli myös lyhyistä pesteistä on syytä kertoa Kelaan. Kesäkuun alusta rajatyöntekijöiden ja merimiesten tilanne helpottui. Nyt he saavat suorakorvauksen lääkeostoista apteekeissa ilman Kela-korttia. Oikeus suorakorvaukseen osoitetaan Kelasta haettavalla asiakirjalla. Suorakorvausoikeus koskee sekä perus- että erityiskorvattavia lääkkeitä. Suorakorvausmenettely helpottaa rajatyöntekijöiden ja merimiesten lääkeostoja, koska lääkekustannukset ovat usein suuria. Kela haluaa palvella kaikkia asiakkaitaan vaivattomasti, Sanna Kuorikoski sanoo. Rahana saatavat etuudet, kuten sairauspäiväraha, maksetaan edelleen siitä valtiosta, jossa työntekijä on sairausvakuutettuna. Uusi suorakorvauskäytäntö helpottaa Jukka Ollilankin elämää. Aiemmin täytyi maksaa kalliita, satoja euroja kerralla maksavia lääkkeitä ensin itse kokonaan. Se kävi rahapussin päälle. Sven Pahajoki S v e n Pa h a j o k i Espoolainen opiskelija Laura Johansson ei ole huolissaan vähimmäissuoritusten vaatimusten kiristymisestä. asumislisäkuukausi on nyt TUKIkuukausi. Päättäväisesti kohti työelämää Opintotukeen ja koulumatkatukeen tuli tänä syksynä useita muutoksia. Muutoksilla tavoitellaan työurien pidentämistä ja etenkin lyhempiä opiskeluaikoja korkeakouluopinnoissa, kertoo etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä. Elokuun alusta alkaen opintotuki on myönnetty uusille yliopistoopiskelijoille erikseen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Samalla korkeakouluopintojen vähimmäissuoritusvaatimusta nostettiin 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Kuukausi, jolta korkeakouluopiskelija on saanut opintorahaa tai asumislisää tai molempia, on nyt tukikuukausi tulovalvonnassa ja opintojen edistymisen seurannassa sekä enimmäistukiajassa. Korkeakouluopiskelijan ei enää kannata nostaa asumislisää ilman opintorahaa. Opintotukeen tuli myös muutamia parannuksia. Korkeakouluopiskelijat saavat nyt opintolainan valtiontakauksen automaattisesti. Lainatakaus myönnetään opintorahakuukausille. Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden on haettava lainatakausta erikseen. Ne vuotiaat lukiolaiset, jotka asuvat muualla kuin vanhempansa luona, voivat nyt saada opintolainan valtiontakauksen, vaikka vanhempien tulot estäisivät opintotuen saamisen. Harjoittelupalkka, työssäoppimisjakson palkka tai oppilaitokselta saatu apuraha eivät enää estä saamasta opintorahaa. Ne otetaan kuitenkin nykyiseen tapaan huomioon opiskelijan vuosituloina. Ulkomailla opiskelevan opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä korotettiin 600 euroon kuukaudessa. Korotusta ei tarvitse hakea erikseen. Toisen asteen opiskelijoille maksettavaan koulumatkatukeen tuli useita parannuksia. Koulumatkatuki myönnetään nyt opintojen keston mukaan 1 12 kuukaudeksi lukuvuodessa, kun tukea sai aiemmin enintään 9 kuukaudelta. Elokuun alusta koulumatkatuki on voitu myöntää ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Myös yli 100 kilometriä ylittävästä koulumatkasta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän kuljetusta. Omassa matkustustavassa, kuten omalla autolla kuljettaessa, säilyy 100 kilometrin enimmäisraja. Etuuspäällikkö Lahtisen mielestä koulumatkatuen muutokset ovat erityisen tärkeitä, jos oppilaitoksia joudutaan lakkauttamaan. Koulumatkatuella turvataan se, etteivät pitkät välimatkat estä koulutukseen hakeutumista. Salla Suneli Tutustu muutoksiin tarkemmin internetissä osoitteessa A n n i k a S ö d e r b l o m Perusturvaan satasen korotus Hallitusohjelman mukaan perusturvaa korotetaan noin sadalla eurolla kuukaudessa. Kelan hoitamista etuuksista nousisivat työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Korotusten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Jotta korotus ei leikkaisi asumistukea, samalla yleisen asumistuen perusomavastuun lähtötasoa nostettaisiin saman verran eli noin sadalla eurolla. Jos korotus tulee voimaan, asiakkaiden ei tarvitse hakea työttömyysturvan tai asumistuen korotusta, vaan Kela laskee sen automaattisesti. Työttömyysturvan uusi määrä näkyy asiakkaille postitettavasta maksuilmoituksesta. Asumistuessa korotus näkyy seuraavan tarkistuksen yhteydessä. Kortti mukaan opintielle Eurooppaan Eurooppaan, Eta-maihin tai Sveitsiin vaihtoon tai työharjoitteluun lähtevän opiskelijan kannattaa hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kortin avulla julkisesta sairaanhoidosta ei tarvitse maksaa kuin hoidon asiakasmaksu. Ilmaisen kortin voi tilata Kelan nettisivuilta verkkopankkitunnuksilla tai soittamalla numeroon arkisin klo Verkkoneuvonta kiinnosti työttömiä Työ- ja elinkeinoministeriö, Kela ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ kokeilivat huhti kesäkuussa työttömien asiakkaiden yhteisneuvontaa internetin keskustelupalstalla Suomi24:ssä. Kela suhtautuu myönteisesti yhteistyön mahdolliseen jatkoon. Yhteistyöstä on hyötyä kaikille osapuolille, kun käytännön haasteet saadaan ensin ratkottua. Palstalla vieraili kävijää. Sinne kirjoitettiin yli viestiä, joista oli asiakkaiden kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia. Eniten kysyttiin karenssin määräytymisestä.

9 16 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 17 Kansaneläkkeitä selvitetään jälleen Kela tarkistaa syksyn kuluessa, että kansaneläkkeet maksetaan oikean suuruisina. Eläkkeensaajien ei itse tarvitse tehdä mitään, ellei Kelasta oteta heihin yhteyttä. Tänä vuonna selvitettiin tietokoneajoilla kaikkiaan eläkkeensaajan eläketulot. Näistä noin eläkkeensaajan tiedot siirtyivät Kelan toimistoihin tarkasteltavaksi yksityiskohtaisemmin. Aiempien vuosien kokemuksella heistä noin vajaalle puolelle kansaneläke on maksettu joko liian suurena tai pienenä. Vuosittain tehtävien tietokoneajojen avulla verrataan kansaneläkkeen saajien muualta kuin Kelasta maksettuja eläkkeitä ja korvauksia niihin tietoihin, joiden perusteella kansaneläke maksetaan. Nyt vertailuun on otettu mukaan ne eläkkeensaajat, jotka ovat alkaneet saada kansaneläkettä syksyllä 2010 tehdyn vastaavan vertailun jälkeen tai joiden eläketiedoissa on tapahtunut sen jälkeen muutoksia. Monilääkitys altistaa yhteisvaikutuksille Väestön ikääntyessä ja lääkkeiden käytön lisääntyessä kasvaa myös lääkkeiden yhteisvaikutusten ja haittavaikutusten vaara. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan joka viides iäkäs altistuu merkittäville lääkkeiden yhteisvaikutuksille. Monilääkityksen yleistyminen lisää haittavaikutusten vaaraa etenkin haurailla iäkkäillä. Lisäksi aiemmin sopinut lääke voi yhteiskäytössä toisen lääkkeen kanssa aiheuttaa vaarallisia haittavaikutuksia, jos lääkkeen teho yllättäen voimistuu. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat väsymys, huimaus, muistihäiriöt, sekavuus ja verenvuodot. Toisaalta yhteisvaikutus voi myös heikentää tai viedä tehon aiemmin hyvin toimineelta lääkkeeltä. Haittavaikutukset ovat ehkäistävissä oikeilla lääkevalinnoilla ja -annoksilla. Keskeinen keino lääkehaittojen ehkäisemiseksi on lääkityksen vuosittainen arviointi. R o b e r t S e g e r Eläkeläistaloudessa pitää katsoa aika tarkkaan, mitä kaupasta ostaa, toteaa Veikko Laine. Tulot ja menot eläkkeellä Ruskolainen Veikko Laine on monen muun eläkeläisen tavoin joutunut sopeuttamaan kulutuksensa eläkkeelle siirryttyään. Turun seudulla on lukuisia omakotitaloja, teollisuushalleja, takkoja ja muureja, joissa näkyy muurari Veikko Laineen tarkka kädenjälki. Työuransa viimeiset tiilet Veikko liitti toisiinsa 63-vuotiaana vuonna Muuraaminen on fyysistä työtä, ja halusin jäädä eläkkeelle, kun vielä olen hyvässä kunnossa. Toisaalta ratkaisu tuntui hyvältä senkin takia, että viime vuosina töitä oli aika vähän, Veikko kertoo. Hän huomauttaa, että eläke ei ole kuitenkaan kovin suuri, ehkä keskiverto. Muurarin työt olivat sesonkiluontoisia ja vuodet keskenään erilaisia. Työuraan mahtui myös työttömyysjaksoja, jotka näkyvät eläkkeen loppusummassa. Myös Veikon Anneli-vaimo on jo eläkkeellä. Eläkeläistaloudessa pitää katsoa aika tarkkaan, mitä ostaa kaupasta. Tarjoukset on järkevää hyödyntää. Tuntuu, että ruuan hinta samoin kuin asumiskustannukset ja bensan hinta nousevat koko ajan. Asumme vanhassa omakotitalossa, jonka öljylämmitysjärjestelmää olisi jo pakko remontoida. Mutta siinä onkin miettimistä, mistä remonttiin löytyisi rahaa. Joskus tulee mieleen, miten ihmeessä ne pärjäävät, joilla on vielä paljon pienempi eläke, Veikko miettii. Miten kulutus sopeutuu eläkkeelle jäädessä? Asiaa on selvittänyt johtava tutkija Robert Hagfors Kelasta. Hän on myös tutkinut, miltä eläkeläisten kulutus näyttää verrattuna muihin väestöryhmiin. Perustuslain henki on, että eläkeläisen kulutustaso ei saa olla liian kaukana yhteiskunnan keskimääräisestä tasosta. Hagforsin mukaan yksin asuvan yli 65-vuotiaan eläkeläisen keskimääräinen kuukausittainen kulutus on noin euroa ja pariskunnan euroa, kun se on työssä käyvillä pariskunnilla reilut euroa. /kk Tarjoukset on järkevää hyödyntää. Kohtuulliseksi katsotaan vielä noin prosenttia keskimääräistä alhaisempi kulutus. Kelassa on arvioitu tätä tasoa vastaaviksi kohtuullisiksi kokonaismenoiksi 987 euroa kuukaudessa yksin asuvalla eläkeläisellä ja euroa kuukaudessa eläkeläispariskunnalla. Kaikkien kotitalouksien kohtuullisiksi kuukauden kokonaismenoiksi on saatu euroa ja yksinäisten vastaavasti euroa. Mutta esimerkiksi pelkällä kansaneläkkeellä elävien tulot ja kulutus jäävät huomattavasti näiden alle. Muutkaan perusturvan varassa elävät eivät yllä kohtuutasolle. Suomessa asuvien eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2010 lopussa euroa kuukaudessa miehillä ja naisilla euroa kuukaudessa. Eläkkeellä kulutustarve usein toisaalta pienenee. Robert Hagforsin mukaan kulutuksen muutokset eivät ole yleensä dramaattisia. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että eläkeläisillä menee tuloista suurempi osa välttämättömiin hyödykkeisiin kuin väestöllä keskimäärin. Liikenne-, vaatetus-, hotelli- ja ravintolakulujen osuus on vastaavasti pienempi. Eläkeläistaloudet käyttävät puolestaan muita väestöryhmiä enemmän julkisia terveyspalveluita laskennalliselta arvoltaan keskimäärin eurolla vuodessa. Lapsiperheet hyödyntävät muita enemmän yhteiskunnan koulutus- ja päivähoitopalveluita. Mitä pitempään henkilöllä on mahdollisuus olla mukana työelämässä, sitä paremmat ovat kulutusmahdollisuudet eläkkeellä, Robert Hagfors muistuttaa. Matti Välimäki E l ä k e m e n e e u s e i n v ä l t t ä m ä t t ö m i i n h y ö d y k k e i s i i n Keskimääräiset kulutusmenot eri hyödykeryhmiin vuoden 2010 hintatasossa: Yksinäinen yli 65-vuotias Pariskunta yli 65-vuotiaat Kaikki suomalaiset taloudet ka. L ä h d e : K e l a ja T i l a s t o k e s k u s yht /kk yht /kk yht /kk Asuminen Juomat Vaatetus Elintarvikkeet Kalusteet Terveys Liikenne Tietoliikenne Kulttuuri Koulutus Hotellit Muu Ikääntyville työttömille eläke 62-vuotiaana Ensi vuoden alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen jo 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Ehtona on, että hän saa työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä 500 maksupäivän jälkeen. Vanhuuseläke voi olla työeläkettä ja kansaneläkettä. Kansaneläkkeen hän saa silloin, kun työeläke jää pieneksi. Eläkkeisiin ei tehdä varhennusvähennystä. Uusi oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana koskee vain työtöntä, joka on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen, täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana. Päivärahaa maksetaan lisäpäiviltä, kun työtön on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on enimmäisajan täyttyessä työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita vähintään viideltä vuodelta viimeisten 20 vuoden aikana. Vanhuuseläkettä on haettava. Liitteeksi tarvitaan työttömyyskassan tai Kelan antama todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kuukauden alusta. Sitä ei saa takautuvasti. Työtön voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneillä pitkäaikaistyöttömillä säilyy oikeus työttömyyseläkkeeseen. He voivat myös saada työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana, mutta Kelan työttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi vasta 65-vuotiaana. Oikeudesta vanhuuseläkkeeseen voi kysyä työeläkkeen osalta omasta työeläkelaitoksesta tai Eläketurvakeskuksesta ja kansaneläkkeen osalta Kelasta. Työttömyyspäivärahasta ja lisäpäivätodistuksesta saa tietoa päivärahan maksajalta eli Kelasta tai työttömyyskassasta.

10 18 n Terveys Terveys n 19 Narkolepsialääkkeet erityiskorvattaviksi E s ko K e s k i -Vä h ä l ä t a k a i s i n t ö i h i n LAURI PALAA TÖIHIN Vammaisten tulkkauspalvelua etätulkkauksena Vaikean ja pitkäaikaisen narkolepsian hoitoon käyttävät lääkkeet tulevat erityiskorvattaviksi ensi vuoden alussa. Lääkkeiden kustannuksista korvataan 72 %. Erityiskorvausoikeutta haetaan Kelasta. Kela alkaa myös järjestää ensi vuonna ensimmäistä kertaa sopeutumisvalmennuskursseja narkolepsiaan sairastuneille lapsille ja nuorille. Sopeutumisvalmennuksista saa lisätietoa Kelan internetsivuilta Suuhygienistin hoidosta korvaus jo vastaanotolla Ensi vuoden alusta suuhygienistin asiakas saa halutessaan sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen suorakorvauksena vastaanotolla. Korvausta ei siis tarvitse enää hakea jälkikäteen Kelasta. Edellytyksenä on, että vastaanotto on tehnyt suorakorvaussopimuksen Kelan kanssa. Kela korvaa yksityisen suuhygienistin antaman hoidon kustannuksia, kun hoito perustuu yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräykseen. Hoidon korvaustaksat on määritetty toimenpiteittäin. Korvaus on korvaustaksan mukainen euromäärä. Jos suuhygienistin perimä palkkio on korvaustaksaa pienempi, Kela korvaa perityn palkkion määrän. Korvaustaksa esimerkiksi ehkäisevästä suun terveydenhoidosta on euroa toimenpiteen laajuuden mukaan. Hammaslääkärin määräys suuhygienistin hoitoon on voimassa kaksi vuotta. Tältä ajalta hoitoa korvataan enintään 15 hoitokerralta. Suuhygienistin tekemän suun ja hampaiden terveystarkastuksen kustannuksia korvataan kerran kalenterivuodessa. na na u i t t o Kotiin raskaalta matkalta Rintasyöpä opetti juukalaiselle Aija Poikoselle, että nykyhetki on liian arvokas elettäväksi peläten. Vuosi sitten tähän aikaan kävin läpi rintasyöpään liittyvien solunsalpaajahoitojen raskaimpia vaiheita. Nyt kun paluu normaaliin on jo tapahtunut, ei sairaudesta muistuta arjessa enää muu kuin kerran päivässä otettava lääke. En missään vaiheessa uskonut, että minulla voisi olla rintasyöpä. En edes silloin, kun joukkoseulonnan mammografian jälkeen sain kutsun lisätutkimuksiin. Niiden jälkeen tivasin röntgenlääkäriltä tulosta, jolloin hän kertoi, että saisin varautua huonoihin uutisiin. Olin kuin puulla päähän lyöty. Miten se on mahdollista, hoin vain itsekseni. Näin jälkikäteen ajatellen oli helpotus, että tieto sairaudesta tuli heti eikä minun tarvinnut kokea sitä epätietoisuuden aikaa, joka usein edeltää lopullista diagnoosia. On vaikea muistaa lähes sadan kilometrin ajomatkasta kotiin muuta kuin, että itkin vähän väliä ja soittelin läheisilleni. Olen huono kätkemään tunteitani, joten kerroin sairaudesta heti myös lapsilleni. Sillä hetkellä alkoi myös taistelu, koska lupasin heille, etten aio antaa periksi enkä kuolla ihan lähitulevaisuudessa. Tiedonjano kaikkeen sairauteen liittyvään oli suunnaton. Kun tarpeeksi usein törmäsi toteamukseen, että jokaisella on omanlainen syöpänsä eivätkä yhden kokemukset välttämättä päde toiseen, oli hyväksyttävä, että sairaus on kohdattava sellaisena kuin se tulee. Välillä hoidot tuntuivat rankoilta, mutta selvisin niistä, kun jaksoin vakuuttaa itselleni niiden tunteiden käsittely puhdisti. tähtäävän sairauden voittamiseen. Parhaassa tapauksessa lopullisesti. Hoitojen jälkeen hakeuduin Kelan sopeutumisvalmennuskurssille. Vaikka viikon kurssi muistutti mieleen myös sairauden kurjimmat vaiheet, oli puhdistava kokemus käydä läpi sairauteen liittyviä tuntemuksia muiden rintasyöpään sairastuneiden kanssa. Asiantuntijaluennot selvensivät kuvaa monimuotoisesta sairaudesta ja tarjosivat tilaisuuden saada vastauksia mieltä vaivanneisiin kysymyksiin. On matkoja, joita ei haluaisi tehdä. Sairastuminen syöpään kuuluu niihin. Rasittavan matkan jälkeen on hyvä tunne tulla kotiin. Uusi lähtö saattaa olla edessä, mutta pelossa ei kannata elää. Tämä päivä ja hetki on liian arvokas siihen. Aija Poikonen E r i t y i s k o r v a u s e d e l l y t t ä ä K e l a n p ä ä t ö s t ä n Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan Suomessa todettiin vuosina keskimäärin uutta rintasyöpää vuosittain. n Noin 86 % rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Vuosittain rintasyöpään kuolee noin 830 naista. n Vuoden 2010 lopussa kaikkiaan henkilöllä oli erityiskorvausoikeus rintasyövän lääkkeisiin, ja vuoden aikana uusia erityiskorvausoikeuden saajia tuli Rintasyövän vuoksi erityiskorvattuja lääkkeitä osti henkilöä. Näiden lääkkeiden kustannukset olivat 24,8 miljoonaa euroa, josta Kela korvasi 24,6 miljoonaa euroa. n Oikeus erityiskorvaukseen edellyttää Kelan päätöstä. Tätä varten Kelaan toimitetaan lääkärin kirjoittama B- lausunto. Päätöksen saa muutamassa päivässä, jonka jälkeen lääkkeet saa reseptillä apteekista erityiskorvaushintaan ensin päätöskirjettä näyttämällä. Erityiskorvausoikeudesta kertova Kela-kortti postitetaan kotiin kuukauden kuluessa. Lähde: Kela ja Suomen Syöpärekisteri Aija Poikosen arki on palautunut uomiinsa. Sairaus - päivä rahalle jatkoa jatkoaikaa voi saada 50 päivää. ELOKUU VUOSI 6 KK Tarvittaessa Lauri voi saada sairauspäivärahaa saman lonkkamurtuman takia vielä 25 lisäpäivältä. HEINÄKUU VUOSI 4 KK Lauri menee uuteen leikkaukseen, jonka jälkeen hän on työkyvytön vielä 6 viikkoa ja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa 25 lisä päivältä. Työnantaja maksaa Laurille palkkaa työkyvyttömyyden ajalta ja saa tältä ajalta sairauspäivärahaa Kelasta. MAALISKUU VUOSI Lonkkamurtumasta on kulunut vuosi, ja Lauri palaa töihin. Hän on jonossa vielä yhteen leikkaukseen. Lauri saa leikkausajan heinäkuun ensimmäiselle viikolle. MAALISKUU 2010 Kevättalven liukkailla Lauri kaatuu ja häneltä murtuu lonkka. Lonkka leikataan, minkä takia Lauri joutuu olemaan pitkään poissa töistä. Työkyvyttömyyden ajalta Lauri saa sairauspäivärahaa. Hän ehtii saada sairauspäivärahaa yhteensä 300 arkipäivältä (enimmäisaika), ennen kuin hän pystyy palaamaan töihin. n Lue lisää > Sairastaminen Heinäkuun alusta työntekijä tai yrittäjä, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan (300 arkipäivää) on työhön palattuaan voinut saada sairauspäivärahalle jatkoaikaa, jos hän sairastuu uudelleen samaan sairauteen. Sairauspäivärahan jatkoaika edellyttää lisäksi, että hän on ehtinyt olla työssä yhtäjaksoisesti vähintään 30 arkipäivää. Uuden omavastuuajan jälkeen Kela voi silloin maksaa sairauspäivärahaa yhteensä 50 lisäpäivältä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuus saada tulkkauspalvelua etätulkkauksena laajenee lähivuosina. Etätulkkausta kokeillaan aluksi pienen asiakasryhmän kanssa. Kela hankkii etätulkkausta käyttäville asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut atklaitteet ja käyttöyhteydet. Etätulkkauksessa asiakas on kotonaan tietokoneella ja tulkki on vastaavan laitteen ääressä studiossa. Studiosta otetaan yhteys kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilataan aika lääkärin vastaanotolle. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyivät Kelan hoidettavaksi Palveluita käyttää noin asiakasta. Tulkkaustilauksia tehtiin vuoden aikana noin , joista 94 %:lle pystyttiin järjestämään tulkki. Etätulkkaus helpottaa tulkkauspalveluiden käyttöä varsinkin tilanteissa, jolloin on pulaa tulkeista. Kahden seuraavan vuoden aikana etätulkkauslaitteita arvioidaan hankittavan noin asiakkaalle. Lääkevalikoiman uudistuminen lisää kustannuksia Lääkkeitä korvattiin viime vuonna kaikkiaan miljoonaa euroa. Lääkekustannusten osuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli noin 14 %. Kelan tutkimusosastolla on arvioitu, että lääkekustannukset kasvavat vuosittain ilman erillisiä toimenpiteitä noin 6 8 %. Kasvuun vaikuttavat monet tekijät. Uusia kalliita lääkkeitä tulee markkinoille, ja toisaalta löytyy uusia hoitomahdollisuuksia. Kasvu myös vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka aktiivisesti lääkekustannuksiin on pyritty vaikuttamaan. Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä ovat alentaneet tehokkaasti lääkekustannuksia. Viime vuosi oli sikäli poikkeuksellinen, että viitehintajärjestelmän vuoksi kustannukset jopa pienenivät. Hallitusohjelman mukaan lääkekorvausmenoja pyritään vähentämään 133 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä.

11 20 nn Etuudet nn Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2011 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus Puhelinpalvelu: Sairastaminen Kuntoutus Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti Vammaistuet Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit. Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on nykyisin noin %. Kelan taksoihin voit tutustua joko Kelan internetsivuilla tai palvelupisteissä. Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo Takuueläkkeensaajia pian yli Savonlinnalainen Anja Kosonen haki takuueläkettä jo keväällä. Anja ja hänen puolisonsa Mauri yllättyivät iloisesti, kun ratkaisu tuli nopeasti, melkein viikossa. Suomessa asuvan eläkeläisen vähimmäiseläke nousi 687 euroon kuukaudessa takuueläkkeen ansiosta. Kela alkoi maksaa takuueläkettä maaliskuussa, ja elokuun loppuun mennessä sitä sai lähes eläkeläistä. Kelan toimistot selvittivät elo syyskuussa vielä yli eläkkeensaajan oikeuden takuueläkkeeseen. Takuueläkkeen voi saada takautuvasti kuudelta kuukaudelta. hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Korvausta täytyy aina hakea Kelasta. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta. Na na U i t t o Lääkekorvaus n Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääkkeeltä. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 675,39 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,13 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivä rahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta. Vajaakuntoisen nuoren koulutus n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,13 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on 85,93 e/kk, korotettu vammais tuki 200,51 e/kk ja ylin vammaistuki 388,80 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on 57,55 e/kk, korotettu hoitotuki 143,27 e/kk ja ylin hoitotuki 302,96 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 50,20 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk. Vammaisten tulkkauspalvelu n Kela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet Asumisen tuet Eläkeasiat Maasta- ja maahanmuutto Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enintään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,13 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,13 euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 100,40 e/kk, toisesta 110,94 e/kk, kolmannesta 141,56 e/kk, neljännestä 162,15 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 182,73 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 46,79 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat , , , 26.1., ja Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 315,54 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,47 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,70 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoito lisää enintään 168,86 e/kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 160,64 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 135,09 e/kk/ lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 90,36 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen pienten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 142,86 e/kk/ lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,13 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat henkilöt. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Kun muutat vakinaisesti Suomeen, hae sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet Työttömyysajan tuet Asevelvollisen tuet Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan. Laskentaohjelma löytyy internetistä fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/ kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan.

12 22 nn nn Etuudet Koulumatkatuki n Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk. Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Vuorottelukorvaus n Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työn - tekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. k e l a s s a t ö i s s ä Tutkija mittaa maailmaa Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo näkyy mediassa. Milloin hän kirjoittaa sosiaaliturvan uudistamista pohtineen Sata-komitean työstä Helsingin Sanomissa, milloin hän arvioi yhteiskunnan eriarvoistumista Ylen ajankohtaisohjelmassa. Hiilamolla on tutkijan työn ohella vankka kokemus mediasta. Ennen pitkää tutkijan uraa hän on työskennellyt toimittajana ja media-alan yrittäjänä. Kelan tutkimusosastolla Hiilamo on työskennellyt nyt noin puolitoista vuotta. Kelassa on käytössä erinomaiset aineistot, jotka mahdollistavat suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän tutkimisen, Hiilamo hehkuttaa. Kelassa on harjoitettu tutkimusta vuodesta Tällä hetkellä tutkimuksesta vastaa Kelan tutkimusosasto. Työskentelin aikoinaan Stakesissa, ja sieltä periytyvä iskulause Tiedosta hyvinvointiin toteutuu mielestäni Kelassa hyvin tällä hetkellä. Tutkimusta ei tehdä norsunluutornissa, vaan tulokset on tarkoitettu päättäjien ja kansalaisten käyttöön. Hiilamo ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen siihen, miten tutkimusta hyödynnetään. Tutkimustiedolla on paljon kysyntää julkisessa keskustelussa. Päätöksenteossa sitä ei kuitenkaan osata aina hyödyntää. Internet tarjoaa uuden kanavan kansalaisten ja tutkijoiden vuorovaikutukselle. Teimme taannoin verkon avulla kansalaiskyselyn terveyspalvelujen käytöstä. Lisäksi lähes kaikki julkaisumme ovat netissä, samoin tutkimusblogi ja Kelan tilastot, joista kukin voi muokata raportteja omiin tarpeisiinsa. Henrik Jussila Kelan töitä on tarjolla osoitteessa Työttömän perustuki n Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 25,74 e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,88 e/pv, kahdesta lapsesta 7,16 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,23 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään 660 e/kk. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. Työttömyysturvan lisät n Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,42 e/pv. Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työhistorian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. a n n i k a s ö d e r b l o m Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Eläkkeellä Esite: Eläkkeelle Puhelinpalvelu: Eläkeasiat Omaisen kuoltua Eläkeläisen perusturva n Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäiseläkkeeksi 687,74 e/kk. Pienituloinen voi saada lisäksi asumistukea. Kansaneläke n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 586,46 e/kk ja parisuhteessa olevalle 520,19 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,79 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 212,21 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 079,71 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 20,45 e/kk/ lapsi. Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Takuueläke n Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 681,51 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle 101,24 e/kk ja parisuhteessa olevalle 167,57 e/kk. Määrä on pienempi varhennetun kansaneläkkeen saajalle. Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Rintamalisät n Kela maksaa mies- tai naisveteraanille verotonta rintamalisää 45,82 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilie. Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea. Perhe-eläke n Kela maksaa yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 302,47 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 55,65 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 84,18 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Ristikko 2/2011 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 2/2011, Palautepalvelut, HELSINKI. 1. Opintorahan ennakonpidätys on yleensä a) 5,5 prosenttia b) 10 prosenttia c) 15 prosenttia 2. Sähköinen resepti tunnetaan myös nimellä a) sresepti b) eresepti c) wwwresepti Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta Tehtävät n 23 Ristikko 1/11 ratkaisu Elämässä 1/2011 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Aino Luoma, Vaasa, 20 euroa voitti: Sirpa Jäntti, Konnevesi, 15 euroa voittivat: Anni Kaatikko, Vaasa, Erkki Karhu, Veneheitto, Seppo Raitanen, Pori, Aili Virtanen, Lohja, Tarja Aarnio, Kuusankoski, Mika Etelämäki, Naantali, Raili Jaara, Jakkukylä ja Kerttu Seppänen, Tampere. Onnea voittajille! 10 kysymystä sosiaaliturvasta 3. Kelan toimistoja on ympäri Suomea yhteensä a) 58 b) 117 c) Täysimääräinen elatustuki on tänä vuonna a) 80,75 euroa kuukaudessa b) 121,52 euroa kuukaudessa c) 142,86 euroa kuukaudessa 5. Suomalaisten keskimääräinen eläke oli vuonna 2010 a) 980 euroa kuukaudessa b) euroa kuukaudessa c) euroa kuukaudessa 6. Suomessa sairastuu vuosittain rintasyöpään a) noin naista b) noin naista c) noin naista 7. Narkolepsia tarkoittaa a) pakonomaista nukahtelua b) lääkeyliherkkyyttä c) univajetta 8. Korkeakouluopintoja pitää suorittaa tukikuukautta kohden vähintään a) 4,5 opintopistettä b) 4,8 opintopistettä c) 5,0 opintopistettä Oikeat vastaukset: V e i j o W i r é n 9. Lääkkeitä korvattiin vuonna 2010 yhteensä a) 985 miljoonaa euroa b) miljoonaa euroa c) miljoonaa euroa 10. Takuueläkkeen voi saada takautuvasti a) kolmelta kuukaudelta b) kuudelta kuukaudelta c) sitä ei saa takautuvasti 1b, 2b, 3c, 4c, 5b, 6a, 7a, 8c, 9b ja 10b