ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No Lapset haluavat tietää eron syyn Auroran hyväksi Voiko lapsikaappauksesta selviytyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No 3 2014 Lapset haluavat tietää eron syyn Auroran hyväksi Voiko lapsikaappauksesta selviytyä"

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No Lapset haluavat tietää eron syyn 14 Auroran hyväksi 4 8 Voiko lapsikaappauksesta selviytyä

2 " Kuva: Minna Kurjenluoma Leeniä kiinnosti! pääkirjoitus 4 Raita on Auroran lemmikki. Turun ensi- ja turvakodin vapaaehtoinen Leeni luki jo ennalta Enskan 3/14. s. 14 "Lapset haluavat tietää eron syyn on mielenkiintoinen kuvaus vanhempien erosta lapsen näkökulmasta. Pienen lapsen eronneena äitinä se kosketti minua Kuva: Mikaela Löfroth erityisesti." Kannessa: Auroran äiti päätti, että haluaa tehdä kaikkensa, ettei tytär kärsi vanhempien erosta. Aurora trampoliinilla kotipihassa. Kuva: Minna Kurjenluoma. Lapsi etusijalle erossa sisältö: 4 Yhteistyötä auroran hyväksi lapsen tärkeä rooli erossa 8 Voiko lapsikaappauksesta selvitä Kriisistä selviytyminen vaatii paljon 10 Mehutauko Helsingin ensikodissa juhlittiin 11 Lyhyesti 12 Työviikko valopilkku eronneille 14 Lapset haluavat tietää eron syyn lapset piirsivät miltä vanhempien ero tuntuu 17 Kolumni Jos lapset saisivat päättää 18 Jäsenyhdistykset 21 Kirjanmerkki 23 Yhteystiedot 12 Johanna Horsmanheimo tiimikavereineen auttaa eroavia vanhempia 8 Lapsen kaappaus on vanhemmalle suuri kriisi 22 suomen lasten retkeilyopas N o Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 32. vuosikerta, ISSN-L , ISSN Päätoimittaja: Ritva Karinsalo Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mari Manninen, Mikko Savelainen, Katariina Suomu ja Kristina Sarivaara Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 500 e 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: Tilaushinta: 25 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Minna Kurjenluoma ilmestymisaikataulu: Suurin osa vanhemmista pystyy erotilanteessa huomioimaan lapsen edun ja hänen oikeutensa molempiin vanhempiin. Lastenvalvojan luona vahvistetaan sopimus lapsen elatuksesta, huollosta ja tapaamisesta ja vanhemmat noudattavat sovittua. Vanhemmat löytävät yhteistyövanhemmuuden, jota toteuttavat asiallisen, tiiviin tai saumattoman yhteistyön muodossa. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan pysty yhteistyöhön, ei ainakaan heti eron jälkeen. On mietittävä, miten ratkaista parisuhteen päättymiseen, vanhemmuuteen ja talouteen liittyvät kysymykset. Silloin on tärkeää oivaltaa avun tarve ja nähdä lapsen tarpeet erillään parisuhteen päättymisestä. Lapsen tarpeet myös muuttuvat hänen kasvaessaan. Vanhemmuudesta tulee joko jatkuvan vastuullisen neuvottelun tai vallankäytön ja kiusaamisen foorumi: miten lelut ja vaatteet vaihtavat paikkaa, miten nuoren rippijuhlat järjestetään nuorta kunnioittaen ja niin edelleen. Perheasioiden sovittelua kannattaa käyttää apuna näissä tilanteissa ja oppia sopimaan lapsen käytännön asioista. Jos perheasioiden sovittelu ei onnistu, asioita voidaan sovitella myös tuomioistuimessa. Sinne päätyy lähes huoltoriitaa joka vuosi. Useimmiten on kysymys pitkittyneestä ja kroonistuneesta konfliktista vanhempien välillä. Tuomioistuimissa alkanut asiantuntija-avusteinen sovittelu on tuottanut hyvää tulosta ja kokeilu on nyt valtakunnallistettu. Sovittelun tuomioistuimessa ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata lastenvalvojan sopimuspalvelua, perheasioiden sovittelua eikä matalan kynnyksen neuvontaa ja vertaistukea. Eronneet vanhemmat ja heidän lapsensa tarvitsevat monenlaista apua. Palvelut on järjestettävä niin, että ne voivat joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kaikkien osapuolten erityisesti lasten kannalta on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää saada apu oikeaan aikaan. Ritva Karinsalo toimitusjohtaja 4/14 vk 40 5/14 vk 49

3 Päätin, että teen kaikkeni, että Aurora selviäisi erosta mahdollisimman hyvin. Yhteistyötä Auroran hyväksi Kuin toisesta maailmasta, kuvaa Päivi yhteistyötä tyttärensä isän kanssa nykyään. Tänään kaikki on hyvin ja Auroran arki tasapainossa. Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Minna Kurjenluoma Päivi ja hänen entinen miehensä Ranjit pystyvät hyvin puhumaan Aurora-tyttären (10) asioista. Yleensä he selviävät suuttumatta myös tilanteista, joissa ovat eri mieltä. Ranjit-isällä on uusi vaimo Natalia ja kohta kolme vuotta täyttävät kaksoset. Myös Natalia kuuluu Auroran aikuisiin, samoin Päivin, Ranjitin ja Natalian vanhemmat. Asioista sovitaan puhelimessa ja tekstiviestein Päivin, Ranjitin ja Natalian kesken. Aina sopiminen Auroran asioista ei ole sujunut yhtä hyvin. Päivi ja Ranjit erosivat, kun Aurora oli kolmevuotias. Molempiin vanhempiin iski erokriisi, joka kulminoitui tyttären tapaamisesta sopimiseen. Itkevää lasta veivattiin sylistä syliin tuossa pihassa. Itkimme lopulta kaikki. Kulttuuriero kärjistyi Auroran vanhemmat tapasivat toisensa Intiassa, missä Päivi vietti talvet opiskeluaikanaan. Maasta tuli hänen henkinen kotinsa. Toiseksi viimeisenä talvenaan hän tapasi Ranjitin. Päivi tuli Suomeen ensin, Ranjit vähän myöhemmin. Oli se vähän sellainen viisumiliitto, miettii Päivi nyt. Pari oli onnellinen, mutta astui avioon nopeasti. Erostakin Päivi ja Ranjit puhuivat jossain vaiheessa, mutta päättivät jatkaa liittoa. Ilmeiseksi arvojen ja kulttuurien ristiriita kävi lapsen synnyttyä. Kumpikin vanhempi halusi kasvattaa lasta omien näkemystensä mukaan. Kulttuuriero alkoi olla merkityksellinen, eikä arki ollut helppoa. Ranjit oli päivät töissä, opiskeli illat ja rakensi viikonloppuisin perheelle taloa. Perheen tärkeitä läheisiä kuoli. Tilanne oli kaikin puolin raskas. Puolisosta vanhemmaksi Päivi haki apua liiton vaikeuksiin ja sai miehensäkin mukaan muutaman kerran. Päivi päätyi eroon, mutta jatkoi avun hakemista. Kummankaan vanhemman suvussa ei juuri ollut erottu Intia on läsnä Päivin ja Auroran kodissa. 5

4 En saa estää lapsen rakkautta isäänsä Onnistunut yhteistyö lasten asioissa Teksti Raija Panttila Riippukeinu on Päivin lempipaikka. Kainalossa Aurora. Päätin, että teen kaikkeni, että Aurora selviäisi erosta mahdollisimman hyvin. Enkä halunnut, että naamastani näkyisi vielä 10 vuoden kuluttua, että olen katkera exälleni, hymähtää Päivi. Perheneuvolan sovittelusta Päivi ohjattiin Vanhemman neuvo -ryhmään. Siellä syntyi oivallus siitä, että parisuhde mieheen on eri asia kuin suhde lapsen toiseen vanhempaan. Olen visuaalinen ihminen ja asia tuli entistä selkeämmäksi, kun näin siitä piirretyn kolmiokuvan. Päivi päätti yrittää ottaa vastuun omista tunteistaan. Hän ymmärsi, että heidän on erottuaankin tehtävä yhteistyötä, koska heillä on lapsi. Kiusaus syyttää vain toista oli suuri. Ajattelin omaa vihaani ja suruani ja odotin toiselta jotenkin aikuismaista käytöstä. Vähitellen tajusin, etten itse ollut käsitellyt omia lapsuudenaikaisia asioitani. Päätös tehdä töitä Auroran hyväksi kuitenkin piti. Kun Päivi tavoitti entisen miehensä käytöksestä jotain kunnioitettavaa, hän keskittyi siihen ja piti siitä kiinni. Myös samassa Vanhemman neuvo -ryhmässä käyneiden miesten kokemuksista oli hyötyä. Heidän kertomansa avasi sitä, miltä ero voi miehestä tuntua. Miehet osoittavat välittämistään eron jälkeen usein taloudellisella huolenpidolla ja niin teki Ranjitkin. Auroran perimästä puolet on hänen isäänsä. Ymmärsin, että jos en pysty hyväksymään isää, en hyväksy Auroraa sellaisen kuin hän on. En saa estää lapsen rakkautta isäänsä. Arjet kytköksissä Kauniin suomalais-intialaisittain sisustetun kodin sohvalla nyt istuva Päivi tietää, että on päässyt voitolle pitkässä prosessissa. Eron jälkeen vallinnut kaaos oli osa prosessia, vaikka olikin rankka ja kesti useamman vuoden. Unelmista luopumisen kipu on koettu ja vihan, surun ja mustasukkaisuuden tunteet käsitelty. Voin nykyään oikein hyvin. Takka on ollut Päivin lämmön ja rentoutumisen lähde vaikeina aikoina. Siellä hän myös lopulta poltti mustakantisen vihon, johon oli kirjoittanut eron jälkeisiä tunteitaan. Hyvin voi myös Aurora. Enää hän ei pelkää koiria, pimeää, lumiauraa tai sitä, että äiti suuttuu. Pelko helpotti, kun hän kävi perheneuvolassa juttelemassa ja leikkimässä. Auroran äidin ja isän kotien arjet ovat tytön kautta kytköksissä toisiinsa. Aurora asuu enimmäkseen äidin kanssa, mutta pyöräilee sovittuina päivinä koulun jälkeen isän kotiin. Kaverimenojen takia joustoa tarvitaan yhä enemmän puolin ja toisin. Aikuiset juovat silloin tällöin kahvit yhdessä Auroraa viedessä tai tuodessa. Kun Natalia tuli ensimmäisen kerran käymään Päivillä, oli hetki, jonka Päivi muistaa merkityksellisenä. Huomasin, että Aurora katsellaan pyysi minulta lupaa mennä Natalian syliin. Annoin luvan, koska tunsin, ettei Auroran rakkaus äitipuolta kohtaan ole mitään minulta pois. Sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Nina Kauppinen tutki lisensiaattityössään vanhempien selviytymistä erosta ja erilaisia tapoja tehdä hyvää yhteistyötä lapsen asioissa eron jälkeen. Hän haastatteli tutkimusta varten seitsemän eri perheen vanhempia ja lapsia. Kertomukset vanhempien hyvästä yhteistyöstä kulkivat usein vaikeuksista voittoon. Vaikean elämänvaiheen jälkeen vanhemmat sopeutuivat eroon ja tekivät sujuvaa yhteistyötä lapsen asioissa. Tarinoita yhdisti vanhempien tietoinen päätös toimia lapsen parhaaksi ja hoitaa yhteistyö lapsen asioissa hyvin. Vanhemmat myös oppivat erottamaan parisuhteeseen liittyvät tunteet vanhemmuudesta, jossa hoidetaan lapsen asioita. Vanhemmat siis näkivät toisensa yhteistyökumppanina, ei ex-puolisona. Lisäksi yhteistyön onnistumisesta edisti joustavuus lasta koskevissa asioissa. Vanhemmat eivät kilpailleet keskenään ja miettivät asioita omien tarpeidensa sijaan ensisijaisesti lapsen näkökulmasta. Joustavuuteen kuului myös se, että vanhemmat olivat tarvittaessa luontevasti tekemisissä myös ex-kumppanin sukulaisten ja muiden läheisten kanssa. Kaiken kaikkiaan hyvään yhteistyöhön kykenevät vanhemmat olivat ajattelussaan psykologisesti joustavia. Impulsiivisuuden sijaan heillä oli taito toimia tietoisesti, avoimesti ja keskittyneesti haastavissakin yhteistyötilanteissa. Kauppinen löysi tutkimuksessaan kolme hyvän yhteistyön tapaa. Asiallisen yhteistyön mallissa vanhemmat ovat toisilleen asiallisia ja kohteliaita, mutta eivät koe olevansa ystäviä keskenään. He ovat yhteydessä toisiinsa vain tarvittaessa, lapsen asioissa. He ovat hakeneet ja saaneet apua ystäviltä ja ammattiauttajilta sekä työstäneet tunteitaan eron suhteen. Kasvua hyvään erovanhemmuuteen on tapahtunut koko ajan ja jossain kohtaa vanhemmat ovat oivaltaneet, että riitely ja katkeruus eivät auta tilannetta. Tämä on johtanut parempaan, lapsen edun mukaiseen yhteistyöhön ja edistänyt omaa erosta selviytymistä. Tiiviin yhteistyön mallissa vanhemmat ovat tekemisissä toisensa kanssa hyvin usein ja käytännössä pyörittävät arjen vanhemmuuden yhdessä. He ovat usein miettineet eroa vuosien ajan. Alun hankaluuden jälkeen he ovat oivaltaneet, että yhteistyön eteen on tehtävä pitkäjänteisesti töitä. Saumattoman yhteistyön mallissa vanhemmat ovat myös usein yhteydessä toisiinsa. Yhteistyö lapsen asioissa on sujunut hyvin alusta alkaen, koska eropäätös on ollut yhteinen ja sitä on työstetty pitkään jo avioliiton aikana. Vanhemmat ovat ystäviä keskenään ja he voivat puhua toisilleen myös henkilökohtaisista asioistaan. Tässä mallissa vanhemmat tekivät ei-tyypillisiä ratkaisuja lapsen asumisen suhteen, kuten asuminen vierekkäisissä taloissa ja lapsen asuminen isän luona. Kauppisen tärkeä havainto oli myös, että hyvä yhteistyö ja erosta selviäminen liittyivät selkeästi yhteen. Toisin sanoen erosta selviytymisellä oli yhteys hyvän yhteistyön mahdollistumiseen, mikä taas edesauttoi vanhempien erosta selviytymistä. Ystävien kanssa keskustelu ja vertaistuki olivat olleet vanhemmille tärkeitä erosta selviytymisessä. Nina Kauppinen: Eron jälkeinen selviytyminen ja onnistunut yhteistyö eroperheiden tarinoissa, Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisala, Turun yliopisto Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä on kahdeksan kertaa kokoontuva ammattilaisen ohjaama vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmässä isät ja äidit pohtivat eron tuomia muutoksia aikuisen ja lapsen elämässä. Lisää: neuvokeskus.fi

5 Jenni Iivonen ja Piia Keskinen tutkivat lapsikaappauksen kohdanneiden vanhempien kriisi- ja selviytymiskokemuksia osana sosionomiopintojaan Laurea-ammattikorkeakoulussa Otaniemessä. Laadullinen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kaapatut Lapset ry:n kanssa. Voiko lapsikaappauksesta selviytyä? Lapsikaappaus on vakava ja pitkäkestoinen traumaattinen kriisi lapsensa menettävälle vanhemmalle. Kriisistä selviytyminen vaatii paljon aikaa ja monenlaisia voimavaroja. Tähän päätyivät sosionomiopiskelijat Jenni Iivonen ja Piia Keskinen haastateltuaan viittä vanhempaa, joiden lapsi oli kaapattu. Suru, jota ei voi surra loppuun. Kansainvälinen lapsikaappaus tai sen uhka koskee Suomessa lukuisia perheitä vuosittain. Kaapatut Lapset ry:n mukaan vuoden 2012 alussa lapsia oli kaapattuna 20 ja vuoden aikana kaapattiin 35 lasta lisää. Määrä on ennätys aiempiin vuosiin verrattuna, kertoo Tarja Räisänen. Suuri osa lapsista pääsee noin vuoden kuluessa takaisin kotiin, etenkin jos lapsi on kaapattu Haagin lapsikaappauksia koskevan sopimuksen* allekirjoittaneeseen valtioon. Vuoden 2012 aikana kaapattuna olleista 55 lapsesta vuoden lopussa kaapattuina oli vielä 30. Tarja Räisäsen arvio on, että kaappaukset tuskin vähenevät tulevina vuosina. Arvio perustuu siihen, että monikulttuurisia liittoja solmitaan yhä enemmän. *Haagin sopimuksen on allekirjoittanut reilut 80 valtiolta. Katso lisää sopimuksesta oikeusministerio.fi ja allekirjoittamaiden ajantasainen tilanne finlex.fi Teksti: Jenni Iivonen ja Piia Keskinen Kuva: Johanna Amnelin Vuonna 2000 monikulttuurisia avioliittoja solmittiin 2793 ja vuonna 2012 vastaavasti Monikulttuuristen liittojen eronneisuusluvut ovat myös suuremmat kuin suomalaisten välisissä liitoissa. Väestöliiton tutkimuksen ** mukaan monikulttuuristen liittojen eroja oli karkeasti sanottuna noin kolminkertainen määrä verrattuna suomalaisten avioparien eroihin. Vuonna 2012 monikulttuurisia liittoja purkautui noin 1500, kun avioeroja kaiken kaikkiaan tapahtui reilut ***. Kansainväliseksi lapsikaappaukseksi kutsutaan tilannetta, jossa lapsi viedään vastoin huoltajan suostumusta asuinmaastaan ulkomaille tai jätetään palauttamatta sieltä tapaamisen jälkeen. Haastateltujen vanhempien lapset olivat olleet kaapattuina lyhyimmillään vuoden. Joitakin lapsia ei ollut palautettu useita vuosia kestäneiden oikeustaistelujen jälkeenkään. Traumaattinen kriisi Vanhemmat kuvailivat lapsen joutumista kaapatuksi pitkäkestoiseksi kriisiksi, joka ilmeni psyykkisinä ja fyysisinä oireina. Osa vanhemmista vertasi lapsikaappausta lapsen kuolemaan vanhemman syli jäi tyhjäksi, eikä yhteyttä lapseen enää ollut. Toisaalta lapsen poissaolon aiheuttamaa surua ei voinut surra loppuun, vaan vanhemman oli jaksettava sen ajatuksen voimin, että lapsi vielä palaa kotiin. Kaappaus aiheutti pelkoa lapsen menettämisestä lopullisesti. **Lassi Lainiala & Minna Säävälä: Intercultural marriages and consideration of divorce in Finland: Do value differences matter? Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos 2013 ***Tilastokeskus Myös lapsen palauttaminen aiheutti kriisin. Yhteistä kieltä ei välttämättä enää ollut, kun lapsi oli unohtanut suomen kaappauksen aikana. Vanhempi lapsi-suhteen roolitkin jouduttiin määrittelemään uudelleen. Myös pelko uudesta kaappauksesta varjosti vanhemmuutta. Pitkittynyt lapsikaappaus sellaisissa tilanteissa, joissa lasta ei ollut saatu takaisin, vaati sopeutumista lapsen menettämiseen. Pienet asiat korostuvat selviytymisessä Lapsikaappauksesta selviytyminen oli vanhemmille pitkä, jopa elämän mittainen prosessi, joka vaati monenlaisia voimavaroja ja sosiaaliseen verkostoon tukeutumista. Vanhemmat kokivat aktiivisen toiminnan, kuten työnteon ja harrastamisen, suureksi voiman lähteeksi. Lapsen palauttamiseksi tehtiin kaikki mahdollinen. Moni haastateltava kuvaili, kuinka elämän pienten asioiden merkitys korostui selviytymistaistelun keskellä ja eteenpäin mentiin pienin askelin. Sosiaalinen verkosto, erityisesti läheiset ja samanlaisen kriisin kohdanneet vertaiset olivat tärkeitä. Moni löysi kaivattua tukea Kaapatut Lapset ry:n toiminnasta. Usea vanhempi kertoi kuitenkin, että oma ystäväpiiri kaventui kriisin aikana ja moni koki jääneensä hyvin yksin. Vanhemmat arvelivat, että ystävät eivät jaksaneet kulkea mukana pitkäkestoisessa, vaikeassa kriisissä. Ammattilaiset tukena? Moni vanhempi turvautui selviytymisprosessissaan myös ammattiapuun. Esimerkiksi sosiaali- ja perhetyöntekijät sekä terapeutit tarjosivat kriisissä henkistä tukea, kun taas poliisi ja muut viranomaiset auttoivat lapsen palauttamisessa. Ammattiapu oli vanhemmille tärkeää, mutta vanhemmat myös kritisoivat ammattilaisia. Ammattiauttajien ja viranomaisten tietämys lapsikaappaustilanteista koettiin puutteelliseksi ja vanhempien mukaan myös ammattilaisten taidossa kohdata vanhemmat olisi pa- rannettavaa. Vanhemmat toivoivat kriisissään keskusteluavun lisäksi konkreettisempaa tukea, esimerkiksi kotona tehtävää perhetyötä. Vanhempien kokemus on, että viranomaiset eivät tiedä lapsikaappauksista tarpeeksi ja että ammattiauttajien valmiuksia kohdata ja auttaa lapsikaappauksen kokeneita vanhempia pitäisi kehittää asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomuksia voimaantumisesta Kaikesta huolimatta vanhemmat kokivat vaikeasta kriisistä selviytymisen vahvistavan uskoaan tulevaan. He kuvasivat löytäneensä pakon edessä itsestään ennennäkemättömiä voimavaroja ja vahvuuksia. Haastatteluissa piirtyi siten esiin henkilökohtaisia selviytymis- ja voimaantumiskertomuksia. Tuskan ja surun läpikäyminen voimaannutti, opetti katsomaan maailmaa uusin silmin ja iloitsemaan elämän pienistä asioista. Näin oli, vaikka kaappaamisen ja siitä selviytymisen koettiin vaikuttavan koko loppuelämään

6 mehutauko lyhyesti Kouluttaudu Eroneuvon vetäjäksi Tuula Haatainen jatkaa puheenjohtajana Eroneuvo-tilaisuudet on tarkoitettu eroa har- Tuula Haatainen valittiin huhtikuisessa liittokokoukses- kitseville ja eronneille vanhemmille ja heidän sa odotetusti jatkamaan Ensi- ja turvakotien liiton pu- läheisilleen. Eroneuvossa on paikalla ammat- heenjohtajana. Kesään höpsötellen tilaisia ja vapaaehtoisia vertaistukijoita. Tilaisuus auttaa jäsentämään omaa tilannetta ja kannustaa yhteistyöhön lapsen asioissa eron Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Kirsi Salonen Helsingin ensikoti ry:stä. Erovuoroisista valittiin uudelleen Tuula Väätäinen Kuopion Ensikotiyhdistyksestä ja jälkeen. Riitta Mäkinen Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyk- Okko, kuinka vanha sinä olet? Kolme vuotta. Piditkö nukketeatterista? Joo. Eroneuvo-toiminta alkaa tänä vuonna myös Kemissä, Jyväskylässä, Vaasassa ja Kokkolassa ja sen ympäristökunnissa. Jos alueellanne on tarvetta eroperheiden varhaiselle tuelle voit tiedustella menetelmäkoulutuksesta: sestä ja varajäseneksi Heli Kivelä Kaapatut Lapset ry:stä. Hallituksessa jatkavat Olli Humalamäki Viola-väkivallasta vapaaksi ry:stä, Marjatta Kiviranta Vaasan ensija turvakoti ry:stä, Markku Lehtinen Turun ensi- ja turvakoti ry:stä, Raija Määttä Pohjois-Karjalan ensi- ja turvakoti ry:stä, Marja Salo-Laaka Oulun ensi- ja turvakoti ry.stä, Helena Tiuraniemi Lapin ensi- ja turvakoti ry:stä Kuva: Minna Kurjenluoma Mikä oli nukketeatterissa kivointa? Kun sudesta tuli kiltti. Se oli myös kivaa, kun possut ja susi menivät Onnensaarelle veneillä. Mitä aiot tehdä kesällä? Mennä uimaan. lyhyesti neuvokeskus.fi apuaeroon.fi ja varajäseninä Kaija Matikainen Pienperheyhdistyksestä ja Marja-Leena Meriläinen Pääkaupungin turvakoti ry:stä. Vertaiskahvila Valopilkku aloitti Tuula Haatainen. teksti ja kuvat: Taina Luoto Helsingin ensikoti täyttyi iloisesti laulavista ja tanssivista lapsista, kun Pienten Keväthöpsötystä vietettiin toukokuisena lauantaina. Lapsille ja perheille haluttiin tarjota mukava tapa tutustua teatteriin. Positiivisen elämyksen toivottiin rohkaisevan perheitä ja lapsia lähtemään teatteriin ja konsertteihin. Omien asiakasperheiden lisäksi tilaisuus oli suunnattu muillekin teatterista ja musiikista kiinnostuneille. Nukketeatteri Sampon esitys Kolme pientä porsasta ja laululeikit houkuttelivat paikalle runsaasti leikki-ikäisiä perheineen. Tunnelma oli katossa myös mehu- ja välipalatarjoilun aikana, kun piha täyttyi iloisesti kirmaavista taaperoista. Ensimmäistä kertaa Helsingin ensikotiin saapunut Okko piti kovasti kokemastaan. Ilmapallot saivat kyytiä, kun Okko ja muut rohkeimmat uskaltautuivat tanssimaan lauluhetken tiimellyksessä. Osaatko sinä jo uida? (Okko näyttää vastauksen, koska suu on edelleen täynnä keksiä.) Okko esittää kävelevänsä vedessä reipasta rapukävelyä. Mikä on mukavaa kesässä? Kun pääsee leikkimään. Kun on vähän vaatteita. Mitäs kaikkea söit välipalalla? Pasteijaa, keksejä ja laksitsia. Ja join mehua. Lakritsi oli Okolle aivan uusi tuttavuus. Miltä se maistui? Aikas hyvää. Kuva: Timo Peltovuori Kärppä Ladies ja Kärpät iso kiitos! Jääkiekkojoukkue Oulun Kärppien pelaajien vaimojen ja tyttöystävien Kärppä Ladies lahjoitti Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle kauden hyväntekeväisyystuottonsa euroa. Palvelupäällikkö Nina Haapa-aho (vas.) ja puheenjohtaja Tuula Ervelius ovat syystäkin iloisia. Myös "poika" kunnioitti lämminhenkistä luovutusti- Joku paikka, jossa voisi tavata saman kokeneita, toivoi eronnut vanhempi. Nyt Lappeenrannassa toimii vapaaehtoisten pitämä Valopilkku-kahvila, jossa eroavat tai eronneet äidit ja isät voivat rauhassa juoda kahvit ja jutella. Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus koulututti vapaaehtoiset tukemaan toisia ja samalla vapaaehtoisista tuli tuki toisilleenkin. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen työntekijät yllättyivät, miten otettuja ja halukkaita mukaan pyydetyt vapaaehtoiset olivat. Viiden aikuisen porukka päivystää nyt vuorotellen kahvilailtoina. Nimensä vertaiskahvila sai siitä, että vapaaehtoisten mielestä eron vaikeassa alkuvaiheessa on tarpeen, että on olemassa edes pieni valonpilkahdus, jota kohti kulkea. Valopilkku joka toinen tiistai klo Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksessä, Tukkikatu 2, Lappeenranta. Kysy tarkemmin p tai Teksti: Johanna Horsmanheimo ja Kirsi Ovaska Termit selviksi: Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asuinpaikasta, nimestä, passista, uskontokunnasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta sekä lapsen omaisuuden käytöstä. Yksinhuollossa vanhempi yksin päättää yllä mainituista asioista. Vain huoltajilla on tiedonsaantioikeus lapsen asioissa viranomaisiin nähden. Tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Vuoroasuminen: lapsi asuu eron jälkeen (lähes) yhtä paljon kummankin vanhempansa kanssa, esim. viikko-viikkoperiaatteella. Yhteistyövanhemmuudella viitataan vanhempien eron jälkeiseen yhteistyöhön, johon he ovat sitoutuneet lapsen parhaaksi. Se sisältää yhteisen vastuun lapsen asioista sekä toisen vanhemman kunnioittamisen lapselle tärkeänä ihmisenä. Yhteistyövanhemmuus voi toteutua käytännössä laisuutta läsnäolollaan. monella eri tavalla

7 Eeva-hankkeen ohjaajat Leena Hauhio (vas.), Johanna Horsmanheimo, Kirsi Ovaska ja Janne Laakkonen. minun meidän työviikkoni työviikkomme Vanhempia Valopilkussa. Nalleperhe mietteliäänä. Johanna Horsmanheimo. Hupsuutta Imatralta! Kaakkois-Suomen valopilkku eronneille Teksti ja kuvat: Johanna Horsmanheimo ja Kirsi Ovaska Johanna Horsmanheimo tiimikavereineen järjestää apua eroaville vanhemmille ja heidän lapsilleen Luumäeltä Parikkalaan. Maanantai Työviikko alkaa kuulumisten vaihdolla. Lomalaisia ajetaan sisään menneen viikon tapahtumiin. Tiimiimme kuuluvat lisäkseni Leena Hauhio, Janne Laakkonen ja Kirsi Ovaska. Myös osa-aikainen psykologi Tuija Vanhanen kuuluu hankkeeseemme. Tällä viikolla muun muassa esittelemme Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeen strategian, erotiimi kokoontuu ja vertaiskahvila Valopilkku on avoinna. Pizzaa. Tiistai 12 puheluita ja sähköpostin tsekkaus lounas palaverin valmistelua strategian esittely ja erotiimi, kahvit kahvilan vapaaehtoiset saapuvat 17 kahvila Valopilkku vapaaehtoisten purkukeskustelu kotiin Puolilta päivin lähdemme työkyvyn ylläpidon merkeissä Lappeenrannasta Imatralle Antskun ukon kantaravintolaan Rossoon syömään. Käymme myös katsomassa teatterissa huiman hauskan parisuhdekomedian Henryn ja Alicen salaiset elämät. Nauramme vedet silmissä parisuhteen tilannekomiikalle. Saattaa olla, että näytelmästä löytyy myös joitakin kohtauksia omasta elämästä Todella mukava alku työviikolle. Tiistai Janne ja Kirsi työnteossa. Tiedossa on pitkä ilta. Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hanke toimii koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), johon kuuluvat Lappeenrannan lisäksi Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Luumäki, Taipalsaari, Lemi ja Savitaipale. Hankkeen tilat sijaitsevat Lappeenrannassa, mutta tapaamme asiakasperheitämme heidän omilla paikkakunnillaan. Aloitan päivän varaamalla Ruokolahdelta tilan, jossa kollegani kanssa tapaamme asiakasperheen vanhemmat. Sitten soitan Saimaan Kriisikeskukseen ja varmistan aikataulun sovitulle vertaiskahvila Valopilkun vapaaehtoisten ryhmätyönohjaukselle. Vielä vilkaisu sähköpostiin, jossa uusi asiakas toivoo yhteydenottoa. Päätämme tiimissä, mikä työpari ottaa perheen asiakkaakseen ja vastaamme hänelle. Ruokatunnin jälkeen kopioin materiaalia ja haen tarjoamiset iltapäivän strategiaesittelyyn ja erotiimin kokoontumiseen. Hankkeemme laati yhteistyötahojen kanssa viime vuoden lopulla strategian, joka ohjaa eroauttamistyötä ja asettaa tavoitteita työn kehittämiselle. Tänään esittelemme strategian kiinnostuneille. Saamme kuulijoita oikeusaputoimistosta, turvakodista, perheasian neuvottelukeskuksesta, maahanmuut- topalveluista, koulusta, lasten ja nuorten talolta sekä lapsiperheiden palveluohjauksesta. Kuulijat ovat halukkaita myös osallistumaan säännöllisesti kokoontuvaan erotiimiin, joka on merkittävä askel eroavien auttamisen kehittämisessä Etelä-Karjalassa. Ajatus on vaihtaa tiimissä näkemyksiä eroavien vanhempien ja heidän lastensa tarpeista ja miettiä, miten vastata niihin. Käymme läpi ensi syksyn vertaisryhmätarjontaa ja sovimme seuraavan erotiimin kokoontumisen kesäkuulle. Vertaiskahvila Valopilkun vapaaehtoiset tulevat. Vaihdamme kuulumisia päällisin puolin ja aloitamme kahvilan valmistelun. Kahvila avautuu vapaaehtoisten voimin ja minulle saapuu asiakas. Kokemus eroavien vanhempien auttamisesta on osoittanut, että asiakkaille on tärkeää, että työntekijät voivat tavata heitä myös virka-ajan ulkopuolella. Asiakas on kahden tapaamani nuoren äiti, jonka kanssa mietimme perheen eron jälkeistä vanhemmuutta lasten näkökulmasta ja asioita, jotka tukevat lapsia uudessa elämäntilanteessa. Kollegani Kirsi on vapaaehtoisten saatavilla tarvittaessa. Illan päätteeksi käymme vielä vapaaehtoisten vertaisten kanssa purkukeskustelun illan kulusta ja korjaamme kahvit pois. Keskiviikko Aamulla on pikapalaveri Liisa Kiukkaan kanssa. Leena palaa töihin, joten päivitämme hänelle tapahtumia. Janne tulee puolilta päivin, koska hänellä on illalla miesten eroryhmään liittyvä tapaaminen. Keskustelemme eilisestä erotiimistä ja vertaiskahvilasta. Viikoittaisessa konsultaatiossa hankkeemme psykologin Tuija Vanhasen kanssa keskustelemme meneillään olevista asiakkuuksista ja mietimme yhdessä, kuinka tukea lapsia perhesuhteiden muuttuessa ja auttaa eronneita vanhempia rakentamaan yhteistä vanhemmuutta eron jälkeen. Iltapäivällä tapaamme kollegan kanssa yhden perheen molemmat vanhemmat. Vapun jälkeen aikataulutamme syksyllä alkavia vertaisryhmiä, suunnittelemme hankkeen jatkoa ja saamme työnohjausta. Lisäksi tapaamme tietysti asiakkaita. Tiedossa on siis varsin vaativa ja haasteellinen viikko, mutta sitä ennen vietämme vappua ja pidennettyä viikonloppua! Katso lisää Valopilkku-kahvilasta s. 11 ja Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeesta Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen sivuilta

8 Lahtelaiset lapset piirsivät yhdessä, miltä vanhempien ero tuntuu. Ensimmäisessä kuvassa vanhemmat kertovat, että aikovat erota. Viimeisessä äidillä on uusi miesystävä. Lapset haluavat tietää eron syyn 3 Pitsaa, karkkia, hampurilaisia isän luona. 5 teksti: Essi Lehtinen piirustusten kuvaus: Matti Viljanen Anni (7), Saku (8), Jere (9) ja Patrik (11) asuvat kaikki äitiensä kanssa. Lapset osallistuivat syksyllä Lahden ensi- ja turvakodin lasten ryhmään, jossa piirrettiin, leikittiin ja puhuttiin siitä, miltä omien vanhempien ero tuntuu. Ryhmässä lapset piirsivät perheen, johon kuuluvat äiti, isä, 10-vuotias Luukas ja 4-vuotias Miisa. Perheellä on myös Telle-hevonen. Nyt kesän kynnyksellä Anni, Saku, Jere ja Patrik kertovat kuvista ja siitä, mitä heille itselleen nyt kuuluu. Me aiotaan erota (1) Tapahtumat alkavat siitä, että vanhemmat kertovat lapsille, että aikovat erota. Luukasta harmittaa. Miisa ajattelee voivansa selvittää asian. Huolta aiheuttaa myös se, minne hevonen menee? Kuka saa Tellen? 1 Kuka muuttaa ja mihin? (2) Kuvan perhe miettii, kuka asuu eron jälkeen pienessä ja kuka isossa talossa. Päätökseen vaikuttaa se, kenellä on valta ja mikä yleensä on tapana. Oikeassa elämässä muutto omakotitalosta toiselle paikkakunnalle sattuu Jereen edelleen. Entisellä paikkakunnalla oli kaikki, kaverit ja elämä. Ikävä isää on kova. Haluaisin tavata joka päivä. Enkä haluaisi nähdä näitä lahtelaisia naamoja enää yhtään. Jere suunnitteleekin lähtöä isän luo, kunhan täyttää 12 vuotta. Saku vaikenee sitä tiiviimmin, mitä kipeämmäksi aihe käy. Kotitalosta lähtö ja molempien vanhempien muutto kerrostaloasuntoihin saa pojan sulkemaan suunsa. 2 Isän tapaaminen (3) Kun lapset piirustuksessa tapaavat isän, kuvassa on hampurilaisravintola, sen autokaista ja jäätelöbaari. Oikeastikin Anni, Saku, Jere ja Patrik saavat herkkuja isän luona avokätisesti: pitsaa, karkkii, hampurilaista, luettelevat lapset. Ettekö te voisi yrittää vielä? (4) Lapset kysyvät, eivätkö vanhemmat kuitenkin voisi olla yhdessä. Sitä Jere, Anni, Patrik ja Saku itsekin toivoivat kuvaa piirtäessään. Kuvassa sopu Legolandin matkalla kestää vain yhden yön yli, sitten riitely alkaa taas. Isä lähtee baariin, äiti metsään lenkille. Kuvassa isä itkee ämpärillisen kyyneleitä. Isä raivostui, kun pilasi niiden liiton, kertovat lapset kuvasta. Sopimuksen uudesta alusta olisi pitänyt pitää, sanoo Anni. Jere ei jaksaisi ottaa kantaa vanhempien suruun Äidillä on uusi miesystävä (6) Piirustuksen lapsista ero on ärsyttävä. Vielä ärsyttävämmäksi se käy, jos äidille tai isälle ilmestyy uusia seurustelukumppaneita. Paras on, jos uusia ei tule, tokaisee Anni. Jos tulee joku uusi, mä katon sitä vaikka pari vuotta, ja sitten se on ihan hyvä. Ei kun pari viikkoa, miettii Patrik. Äiti ja isä ovat surullisia (5) Vanhemmat itkevät ja surevat oikeassakin elämässä. Isälle voisi soittaa, jos sillä on paha mieli, ehdottaa Anni. Saku sanoo kuulevansa äidin ja isän äänestä, milloin heillä on paha mieli. Paljon hän ei kuitenkaan osaa sille tehdä, vaan menee omaan huoneeseensa. Minä taas aistin sen, jos äidillä on paha mieli, sanoo Patrik. Hän tietää, että äidin itku loppuu nopeammin, jos hän menee lohduttamaan äitiä. Jere ei jaksaisi ottaa vanhempien suruun kantaa. Mä elän omaa elämääni, julistaa hän. 6 Isä raivostui, kun pilasi niiden liiton, kertovat lapset kuvasta. jatkuu...

9 Mitä hyvää erosta seurasi Ilmoittaudu nyt! Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ryhmä 7 10-vuotialle lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet, alkaa taas syksyllä. Ilmoittautua voi 8.8. saakka. Kysy lisää ja ilmoittaudu: lahdenensijaturvakoti.fi tai Anne Meritie, p , tai Marjut Pitkänen, p Piirustuksista löytyy myös nurkkaus, johon lapset ovat kirjoittaneet, mitä hyvää erosta seurasi. Kavereita tuli enemmän ja mummi asuu lähempänä. Hyvää on se, että riidellään vähemmän. Enää ei huudeta: Nyt sä viet ne roskat! sanoo Anni. Iso kysymys Sakun vanhempien erosta on vuosi. Kun lapsilta lopuksi kysytään, mitä aikuisten olisi pitänyt tehdä erossa toisin, käy ilmi, että vanhemmat eivät Sakun mielestä ole puhuneet tarpeeksi. Olisin halunnut kuulla, miksi ne erosivat. Muut tarttuvat aiheeseen. Jeren isä juo. Vaikka niin on, Jere ei silti olisi halunnut vanhempien eroavan. Patrikin mielestä aikuisten ei kannattaisi jättää toisiaan, jollei ole kunnon syytä. Kunnon syy on pettäminen tai juopottelu. Kunnon syyksi hän taas ei laske sitä, jos äidin mielestä on epävarmaa, onko isä ollut siellä, missä sanoi olleensa. Isä sanoo olleensa hierojalla, mutta äiti ei usko. Kun hierojalta kysyttiin, se sanoi isän olleen siellä, kuvaa Patrik. Lapset ovat yhtä mieltä siitä, että eroamiseen pitää olla kunnon syy ja että se pitää kertoa lapsillekin. Jutun lasten nimet on vaihdettu. kolumni Jos lapset saisivat päättää Kaksi näkökulmaa eroperheiden todellisuuteen. Ensimmäisen tarjoilee Me Naiset (15/14): Kolmatta lastaan odottava muusikko löysi uudelleen ensirakkautensa. Toisen näkökulman pukee sanoiksi Neuvon vertaistukiryhmäläinen: Jos meidän vanhempien yhteistyö olisi avioliiton aikana sujunut yhtä hyvin kuin osallistuttuamme Vanhemman neuvo -ryhmään, meidän ei ehkä olisi tarvinnut erota. Harmittaa, että niin monet jättävät käyttämättä hyvän avun ja tuen, jota jo nyt on tarjolla eronneiden vanhempien kysymyksiin. Medialla on tässä tuhannen taalan paikka. Sen sijaan, että se tyhmentää ihmisiä tarjoamalla heille perheellisten ihmisten syrjähypyistä ja uusista suhteista kertovaa hömppää, se voisi kertoa realistisesti erovanhemmuuden vaikeuksista ja vaaroista, onnistumisista ja tarjolla olevista palveluista. Erojen yleisyys on tehnyt eroamisesta näennäisen helppoa. Lapselle vanhempien ero on silti riski, kuten ennenkin. Ihmiset eivät erosta päättäessään välttämättä tiedosta tulevia vanhemmuuden ja uusperheellistymisen haasteita ja sudenkuoppia. Lapset jäävät vanhempien parisuhde- ja perhekuvioissa isompien jalkoihin. Aikuisten tekemisiä ja valintoja ohjaavat omat tarpeet ja toiveet, vaikka ratkaisuja kuinka perusteltaisiin lapsen edulla. Eronneiden vanhempien lasten asema ja arkitodellisuus on aikamme musta piste, jota ei kyetä tai haluta nähdä ja josta puhumistakin vältellään. Jos lapset saisivat päättää, lapsiperheiden erot todennäköisesti kiellettäisiin. Lapsensa hylkääviltä vanhemmilta kiellettäisiin samalla uusien lasten hankkiminen. Ja riitelevät vanhemmat pantaisiin pesemään suunsa saippualla ja kirjoittamaan sata kertaa: vanhempien jatkuvat riidat vahingoittavat vakavasti lasta! Jos lapset (ja minä) saisimme päättää, vanhemmat passitettaisiin jo eroa suunnitellessaan Vanhemman neuvo -ryhmään viisastumaan! Kuva perheen lomalta Funchalista Madeiralta. Heikki Koiso-Kanttila Kirjoittaja aloitti Neuvo-toiminnan ja johti sitä neuvokeskus.fi

10 jäsenyhdistykset Kaapatut Lapset ry Kesäiset terveiset Toivon Talolta Kevät on ollut kiireinen Toivon Talolla. Uusia yhteydenottoja on ollut runsaasti, koskien lähes 30 lasta, joista viisi on kaapattu. Kaksi heistä on onneksi jo palautettukin. Muidenkin pikaisesta palauttamisesta on toivoa, sillä kaikki on kaapattu Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen maihin. Muut yhteydenotot ovat koskeneet kaappausuhkaa ja tapaamiskiistoja. Iloisia uutisia on, että Japani ja Andorra ovat liittyneet Haagin lapsikaappaussopimukseen. Panostamme tällä hetkellä voimakkaasti sekä internet-sivujemme www. kaapatutlapset.fi että Facebookin päivitykseen. Käy katsomassa, tykkäämässä ja antamassa palautetta. Niistä sivuilta ja sähköpostissa saat tietoa tulevista tapahtumista ja muusta ajankohtaisesta. Juhannuksen jälkeen julkaisemme paperitiedotteen, joka lähetetään kaikille jäsenillemme. Jos et ole jäsen, mutta haluat lukea sitä, lähetä osoitteesi Toivon Talolle Henkilökunnassamme on tapahtunut muutos, järjestösihteeri Merja Korpisaari ei ole enää palveluksessamme. Ilmoitamme, kun uusi järjestösihteeri on palkattu. Toiminnanjohtaja on lomalla heinäkuun, mutta päivystys toimii eikä kukaan jää ilman apua. Turvallista ja aurinkoista kesää kaikille! Tarja Räisänen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Hannele Sirrolasta puheenjohtaja Yhdistystä vuodesta 2008 luotsannut puheenjohtaja Jaana Kemppainen luopui vuosikokouksessa tehtävästä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hannele Sirrola. Iloitsemme siitä, että Jaana edelleen jatkaa yhdistyksen vapaaehtoisena. Hannele puolestaan on ottanut uuden tehtävän nopeasti haltuunsa. Hän on tavannut niin yhdistyksen työntekijöitä kuin vapaaehtoisiakin. Erovuoroisten tilalle johtokuntaan valittiin Heidi Nevalainen, Tarja Siimes ja Tommi Heikkilä. Yhdistys on saanut valmiiksi strategian vuosille Siinä kuvataan asioita, jotka on valittu kehittämisen kohteiksi seuraavan viiden vuoden ajaksi. Strategiaan voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla. Painopisteemme ovat kansalaistoiminnan monimuotoisuus, seutukunnalliset palvelut ja hallinnon ja talouden luotettavuus. Uutena toimintana aloitamme Eroneuvon, joka tulee täydentämään lapsiperheiden eroauttamista Kymenlaaksossa. Tavoitteen mukaisesti varainhankintaryhmää on saatu laajennettua, mikä tarkoittaa varainhankinnan monipuolistumista. Yrityskummitoiminta on edelleen tärkeä osa varainhankintaa ja vaikuttamistyötä. Oma varainhankinta on tärkeää, koska se antaa pientä liikkumavaraa talouteemme kuntatalouden vaikeina aikoina. Vielä muistutamme, että varamummeista ja -vaareista on jatkuva kysyntä. Löytyisikö sinun tuttavapiiristäsi eläkeikäistä pariskuntaa, joka olisi kiinnostunut varamummilana toimimisesta? Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä toimistoon, p Kesälomalla toimisto on Jaana Vaittinen Lahden ensi- ja turvakoti ry Tutustu uusiin tiloihin Kaunis kiitos kaikille, jotka eri tavoin tuette työtämme. Vapaaehtoisuuden, käsitöiden, tavara- ja rahalahjoitusten ynnä muun sellaisen muodossa osoitetun tuen rinnalla kulkee vahva ajatus yhteisen hyvän jakamisesta ja kohdentamisesta sitä tarvitseville. Uskon, että tällä tavoin toimivat vaikuttavat merkittävästi ja pitävät esillä toimintamme tärkeyttä myös suhteessa palvelurakenteesta päättäviin. Ensi- ja turvakotityö nousi yleiseen keskusteluun täällä Lahdessa poliittisen päätöksenteon tueksi ajatellun tasapainolaskurin myötä. Poliitikoilla ja kansalaisilla oli internetissä mahdollisuus ottaa kantaa siihen, pitäisikö näiden palveluiden kohdalla säästää tai peräti luopua niiden käytöstä. Viesti niin kansalaisten kuin puolueidenkin suunnalta oli kuitenkin selkeä: näin ei tule toimia! Viesti antaa hyvän pohjan jatkaa työtä kumppanuuden hengessä. Hyvää tahtoa toimintaamme kohtaan osoitti myös, kun Lahden perinteisen ja kuuluisan Classic Motorshow:n yhteydessä järjestettiin Goodwill-party. Työmme oli esillä paikallisten motoristien järjestämässä tapahtumassa. Tilaisuuden tuotto menee kauttamme syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseksi. Uudet toimitilat Launeenkadulla on otettu käyttöön. Loppukesällä olemme mukana uuden naapurimme Invalidiliiton kuntoutuskeskuksen perinteisessä Perheiden päivässä. Tuolloin on hyvä mahdollisuus tutustua myös uuteen toimitilaamme. Lämpöistä ja leppoista kesää! Jukka Ihalainen Lapin ensi- ja turvakoti ry Vapaaehtoistoiminnan koulutus uudistuu Kansalaistoiminnassa on meneillään vapaaehtoistoiminnan koulutuksen sisällön uudistaminen. Hyvää vahvistusta toimintaan saimme, kun Visioverkon toisena suunnittelijana aloitti Pia Holopainen ja kansalaistoiminnan ohjaajana RAY:n Paikka auki -ohjelman tuella palkattu Tiia Heikkilä. Uusia vapaaehtoisia saimme joukkoomme viimeksi maaliskuussa, kun kuusi Eroneuvo-vapaaehtoista sai koulutuksensa suoritettua. Yhdistyksessämme toimii kriisikeskus, joka on osa Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostoa. Olemme avoinna maanantaista perjantaihin klo Teemme tarvittaessa työtä työpareina. Keskuksessa kokoontuu myös ryhmiä, kuten nuorten Löydä oma tarinasi -ryhmä ja ryhmä työikäisille leskille. Vapaaehtoiset päivystävät kerran viikossa Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Tarjoamme myös tukihenkilöitä asiakasperheillemme avuksi vaikeisiin elämäntilanteisiin. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi autamme myös puhelimitse tai etäyhteyden kautta asiakkaita joko kotonaan tai Virtu-palvelupisteessä (www.virtu.fi), joita on jo useissa Lapin kunnissa. Kriisitilanteessa apua saa vielä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ryhmältämme. Miestyössä kevät on ollut kriisiasiakkaiden osalta vilkas. Samalla on tehty ennaltaehkäisevää miestyötä olemalla mukana esimerkiksi Rovaniemen ja Tornion neuvoloiden perhevalmennuksissa. Rytmi-ryhmiä kotiunikoulun tueksi on järjestetty sekä ensi- ja turvakodissa että etäyhteyden kautta. Pirjo Lehmuskoski kriisityön vastaava, suunnittelija Lapsen Kengissä ry Mieskavereita syksyllä Lapsen Kengissä ry:ssä alkoi Pienperheyhdistyksen kehittämä Mieskaveritoiminta. Kyseessä on vapaaehtoistoiminta, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille. Tavoite on mahdollistaa lapsille turvallinen tapa tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Kavereina toimivat miehet ovat aikuisia, eri-ikäisiä miehiä, joilla on aikaa ja halua viettää aikaa lapsen tai nuoren kanssa. Pikkukaverit taas ovat aivan tavallisia 4 16-vuotiaita lapsia, joilta vain puuttuu mies elämästään. Sekä mieskaveriksi haluavat miehet että lapsilleen mieskaveria toivovat äidit voivat jättää hakemuksensa toiminnan ohjaajalle ympäri vuoden. Ennen kaveruuden alkua miesten tulee muun muassa käydä toimintaa varten kehitetty kurssi ja äitien on osallistuttava perehdytysiltaan. Lapsen Kengissä ry:n ensimmäiset Mieskaveri-kurssit ja perehdytysillat järjestetään alkusyksyllä. Mieskaveritoimintaa ja sen etenemistä yhdistyksemme toiminta-alueella voi seurata -sivujen lisäksi myös Facebookissa: Mieskaverit Lapsen Kengissä ry. Yhdistyksemme jo tutuksi tullutta toimintaa ovat Alvari-perhetyö ja erilaiset avopalvelut. Alvari-perheissä tehtävän perhetyön lisäksi järjestämme asiakasperheillemme ja muille osallistujille erilaisia kivoja, virkistäviä ja toiminnallisia tapahtumia. Kesäkuun alussa lähdemme yhdessä asiakkaiden kanssa retkelle nauttimaan alkukesän luonnosta. Anni Tarkiainen Mieskaveritoiminnan ohjaaja Lyömätön Linja Espoossa ry Rutiini jäi Työkuviot olivat niin selkeitä melkein yksinkertaisia kahdeksan vuotta sitten, kun aloitin työt Miehen Linjan toisena projektityöntekijänä. Meitä oli Linjoilla silloin 5 työntekijää. Suomalaisille miehille järjestettiin yksilötapaamisia ja vertaistukiryhmiä. Miehen Linja yritti löytää keinoja kalastaa maahan muuttaneita asiakkaita. Vaikka työpäivä oli täynnä, työ oli luonteeltaan rutiininomaista. Sitten työ alkoi pikkuhiljaa räjähtää. Lyömättömän Linjan Väkivallan katkaisu -ohjelmaan lisättiin puolisoiden palveluohjaus. Vertaistukiryhmätoiminta sovellettiin vankilan olosuhteisiin. Miehen Linjassa alettiin kehittää työmuotoja, jotka kertovat koko yhdistyksen toiminnan laajentumisesta, murroksesta ja yhteiskunnallisten tarpeiden terävänäköisestä kuuntelemisesta. Dusti-ryhmätoiminta on ainutlaatuinen keino vahvistaa maahan muuttaneiden miesten kotoutumista ja samalla ennaltaehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Viimeisiä tulokkaita kutsutaan Isi tuli - ja Kaveri Linja -toiminnoiksi. Lyömätön Linja Espoossa on aina osannut toimia verkostoissa. Itse huomaan, että Linjoilla ei ole enää kyse osallistumisesta olemassa oleviin verkostoihin. Viime vuosina olemme alkaneet toimia verkottumisen periaatteella. Tarkoitan, että Lyömätön Linja Espoossa kasvattaa uusia yhteyksiä, joihin muut toimijat kiinnittyvät. Rutiineilla on vaikea kehittyä. Yhdistyksen toimintaa kuvaavat nyt pikemminkin yllätyksellisyys, into ja kekseliäisyys. Niillä eväillä on helppo katsoa kesän suuntaan, tarkoitan siis jatkuvan kesän suuntaan. Aurinkoista kesää! Kostas Tassopoulos vastaava väkivaltatyön asiantuntija Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Ryhmiin ilmoittautuminen elokuussa Päiväryhmä Esikon ensimmäinen ryhmä päättyi toukokuun lopussa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Toimintapäivät ovat sisältäneet monenlaista yhteistä toimintaa äideille ja lapsille ulkoilua, leikkejä, laulua ja yhteistä ruoanvalmistusta. Ryhmässä on syntynyt uusia ystävyyssuhteita, kokemuksia vanhemmuudesta on ollut helppo jakaa tutussa seurassa. Päiväryhmän isätyössä on järjestetty yhteinen tapaaminen myös isille. Ryhmäläisten innostus ja sitoutuneisuus toimintaan yllätti meidät iloisesti! Uusi päiväryhmä aloittaa 2.9. ja kestää vuoden loppuun. Päiväryhmään voi ilmoittautua elokuun aikana ottamalla yhteyttä ohjaajiin Seija Aaltoon, p , tai Marika Siroseen, p Päiväryhmään voidaan ottaa 5 6 perhettä. Kaikki perheet tavataan henkilökohtaisesti ennen ryhmän alkamista. Vanhemman Neuvo -ryhmä II alkaa syyskuussa Porin Esikossa. Ohjattu vertaisryhmätoiminta tarjoaa eronneille tai

11 Isäasentoja Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Petri Vartiainen Otava, 2014, 159 s. eropäätöksen tehneille puolisoille tukea vanhemmuuteen. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, siihen otetaan 8 osanottajaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset elokuun aikana p / Marika Sironen ja / Tero Stenbacka. Asuin- ja palvelutalo Porin Esikon aukiolo viikonloppuisin ja arkipyhinä on muuttunut. Palvelutalo on avoinna lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo Muina päivinä palvelutalo on avoinna klo Aurinkoista ja virkistävää kesää jäsenille ja yhteistyökumppaneille! Arja Saarinen Tampereen ensi- ja turvakoti ry Kesätyöntekijät tulevat Vuoden ensimmäinen puolisko on ollut hektinen. Ensi- ja turvakodilla asiakkaita on ollut ihan kivasti, ei toki niin paljon kuin viime vuonna, joka olikin yhdistyksen historian ennätyksellisin. Myös muissa palveluissa; perhetuvilla, Pikku-Miinassa, Puhurissa ja ikäihmisten palveluissa kiirettä on pitänyt. Kiirettä on tuottanut ehkä eniten monien isojen asioiden keskeneräisyys. Kansalliset laatusuositukset ja eritoten aluehallintoviraston linjaukset ovat aiheuttaneet pohdintaa niin ikäihmisten kuin lapsiperheiden palveluissa. Myös turvakodin valtiollistaminen mietityttää. Eteenpäin on mentävä haasteista huolimatta. Yhdistys laatii vielä tämän vuoden aikana uuden strategian ja ensi vuonna sille tehdään niin sanotusti alastrategioita (esim. palvelustrategia), joissa tavoitteena on konkretisoida tavoitteita. Parhaimmillaan strategiatyö avaa meille kaikille uusia ajatuksia ja selkeyttää nykyisiä ja tulevia toimintatapojamme. Meillä on myös paljon ilon ja onnen aiheita. Olemme saaneet paljon vapaaehtoisia mukaan toimintaan, mistä olemme todella onnellisia. Viime kesän hyvien kokemusten kannustamana palkkaamme kesän ajaksi 18 nuorta eri yksiköihin. Olkoon nämä maistiaisia onnistumisissa ja ilon aiheista. Tampereen väki toivottaa kaikille ihanaa suvea! Maria Länsiö Turun ensi- ja turvakoti ry Perhekeskeistä lastensuojelutyötä Saimme valmiiksi uuden strategian, joka linjaa toiminnan painopisteet tuleville vuosille. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus, perhekeskeinen lastensuojelutyö, on todettu erittäin ajankohtaiseksi. Työmme keskiössä on lapsi ja lapsen oikeudet. Lapsi kohdataan kuitenkin aina osana omaa perhettään ja elinympäristöään. Tätä ajatusta vaalitaan sekä vaativassa vauvatyössä että kriisi- ja väkivaltatyössä. Tapaamispaikka Tenavatuvassa järjestetään tuettuja ja valvottuja tapaamisia sekä tapaamisvaihtoja. Tapaamisia järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja kuukauden parillisina viikonloppuina. Kesällä toiminta jatkuu normaalisti, lukuun ottamatta lyhyttä taukoa ajalla Tapaamispaikan laatutyö jatkuu ja sen on määrä olla valmis loppuvuodesta. Yhdistykseen on palkattu kaksi uutta esimiestä. Ensikoti Pinjan uutena vastuuhenkilönä toimii sosionomi (YAMK) Heidi Kantonen ja kriisi- ja väkivaltatyön avopalveluiden vastuuhenkilönä sosionomi (YAMK) Hanna Mansikka-Aho. Hannalla on johdettavanaan uusi kokonaisuus, joka sisältää Lapsityön, Jussi-työn, Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilarin sekä Tapaamispaikka Tenavatuvan. Esimiestyön lisäksi Hanna ottaa vastaan Jussi-työn asiakaita. Perinteistä Pertunpäivää vietetään tänä vuonna Lämpimästi tervetuloa, yhteistyökumppanit! Oona Ylönen Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry Pukeudu purppuraan -kampanja Kansainvälinen ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanjapäivä Word Elder Abuse Awareness Day tunnetaan Suomessa paremmin nimellä Kätketyt äänet. Vuonna 2014 useat järjestöt ja organisaatiot kampanjoivat tuona päivänä yhdessä, työtä koordinoi Suvanto ry. Kätketyt äänet -kampanjapäivänä toteutetaan nyt valtakunnallinen tiedotuskampanja Pukeudu purppuraan. Tiedotuskampanjan tarkoitus on, että yhä useammat ihmiset olisivat tietoisia ikääntyviin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta ja siitä, miten se voi ilmetä. Tiedotuksen avulla halutaan kiinnittää huomiota kaltoinkohtelun ja väkivallan tunnistamiseen sekä mahdollisuuteen ennaltaehkäistä niitä. Näin ammattilaiset saavat lisää valmiuksia ja kansalaiset rohkaistuvat puuttumaan kaltoinkohteluun ja hakemaan siihen apua. Tervetuloa mukaan osallistumaan ja järjestämään omia paikallisia tapahtumia. Niistä voi ilmoittaa Susanna Rikkiselle (susanna.rikkinen(at)suvantory. fi). Pysyt ajan tasalla kampanjan etenemisestä seuraamalla Kätketyt äänet -sivuja Facebookissa ja netissä, Susanna Rikkinen suunnittelija Vuoksenlaakson ensi- ja turvakoti ry Masukahvila toimii Yhdistyksemme päiväryhmä Liekku aloitti yhteistyössä Imatran seurakunnan kanssa Masukahvila-toiminnan huhtikuussa. Ryhmässä on mukana 5 esikoistaan odottavaa äitiä, ryhmä kokoontuu kuudesti. Kokoontumisissa keskustellaan odotusajan tunteista, vauvan tarpeista, äitiydestä ja vanhemmuudesta sekä tehdään rentoutus- ja mielikuvaharjatkuu sivulle 22. Suosittelen! Millaista on kolmikymppisen isän arki? Mihin kaikkiin asentoihin isät taipuvat? Siitä ja monesta muusta kertoo isäasentoja. "Onpa riemastuttava kansi", ajattelin, kun postiluukusta kolahti lattialle Petri Vartiaisen kirja Isäasentoja. "Taatusti kepeää luettavaa ja sopii varmasti lomalaiselle." Kirja osoittautui paljon monimuotoisemmaksi, kuin odotin. Se Isän kokemus Petteri Eerola & Johanna Mykkänen (toim.) Gaudeamus, 2014, 245 s. Isät kertovat isyydestään Eihän mitään niin mahtavaa ole, kuin että oma lapsesi kasvaa ja kehittyy. Hirveen tärkee syy olla itsekin olemassa, kun on tuo poika tuossa. Isyydestä puhutaan perheiden arjessa, mediassa, asiantuntijakeskustelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa aiempaa enemmän. Isyyden tukemisesta on tullut 2010-luvulla keskeinen osa perheammattilaisten osaamista. Mutta mitä on olla isä? Petteri Eerolan ja Johanna Mykkäsen toimittamassa kirjassa eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat isät kertovat kokemuksistaan. Kirja pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon. Mukana on myös kertomuksia isoisyydestä ja sotasukupolven miesten isyyspohdintoja. Kirja haastaa kohtaamaan isät ja kuulemaan heidän tarinoitaan. Isäksi tullaan monin eri tavoin ja isyyteen sisältyy usein myös vaikeuksia. Isät haluavat kuitenkin olla läsnä lastensa arjessa ja ottaa vastuuta heidän hyvinvoin- on lempeä ja oivaltava. Lauseet ovat ajateltuja ja hiottuja. Välillä tulevat mieleen aforismit. Kirjan voi lukea kokoelmana erilaisia ajatuksia tai romaanina, aivan miten haluaa. Vartiainen vie lukijansa arkeen, jossa sattuu ja tapahtuu, suurimmaksi osaksi mukavia juttuja. Kirja synnyttää oivalluksia ja tunteita. Vartiaisen kuvaamat isät eivät istu yhteen muottiin ja se on mukava asia. Minua kirjassa kosketti erityisesti aitous, jolla siinä isäksi tulemista ja isänä olemista kuvataan. Kirjallisuuden ystävät löytävät lukiessa viittauksia, joista paljastuu kirjoittajan laaja-alainen osaaminen kirjallisuuden saralla. Petri Vartiainen opettaa kirjallisuutta ja äidinkieltä Kuusamossa. Sirpa Hopiavuori nistaan, myös mahdollisen eron jälkeen. Kolmessa prosentissa kaikista perheistä vastuussa on yksinhuoltajaisä. Miehen sitoutumisesta isyyteen hyötyvät lapsi, parisuhde ja koko yhteiskunta, mutta ennen kaikkea sitoutunut isyys lisää miehen hyvinvointia. Isyys on myös monimuotoista. Työelämän epävarmuus ja paineet sekä kulttuuriset käsitykset isyydestä, äitiydestä, lapsen hoivasta ja sukupuolten välisestä työnjaosta vaikuttavat isän mahdollisuuksiin toteuttaa isyyttään. Isän kokemus on hyödyllistä luettavaa niin lapsiperheitten kanssa työskenteleville kuin isille, isäksi tuleville että heidän läheisilleen. Kirja tuo myös esiin isyystutkimuksen kapea-alaisuuden. Tutkimukset ovat kohdistuneet heteromuotoisessa ydinperheessä asuviin isiin sivuuttaen esimerkiksi sateenkaariperheiden vanhemmuuden, lapsettomat isät sekä elämisen monikulttuurisessa perheessä. Pirjo Kotkamo

12 Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Suomen lasten retkeilyopas Iiris Kalliola & Lasse J. Laine Otava, 2014, 175 s. jäsenyhdistykset yhteystiedot Kokonainen retkeilyasenne kansissa Suomen lasten retkeilyopas on todella hieno kirja. Arvostetut luonnontuntijat Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine eivät missään kohden ole typistäneet tietojaan luonnon aarteista, vaan pikemminkin vain tiivistäneet sanottavaansa nuoria lukijoita varten. Valokuvat ovat upeita ja niillä kerrotaan siitä, mistä sanoilla ei voi. 10-vuotias metsäretkistä pitävä lukija jatkuu sivulta 20. joituksia. Tunnelma ryhmässä on ollut positiivinen ja äideistä on huokunut reipas mieli, rauhallisuus sekä pieni jännityksen ja odotuksen ilo. Olimme mukana kolmevuotisessa Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksineen toteuttamassa Turvaverkko-hankkeessa, jonka Imatran päätösseminaari pidettiin Avopalveluohjaaja Sonia Kosonen oli mukana hankkeessa, jonka aikana järjestimme kaksi alueellista seminaaria alueemme lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Lisäksi järjestimme Imatran peruskoulujen 9-luokkalaisille teatteriesitykset perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Forum-teatterin keinoin tavoitimme noin 200 nuorta. Maaliskuussa saimme uuden asukkaan Palvelukoti Vuokkoon. Odotamme vuokkolaisten kanssa kovasti lämpöisiä kesäpäiviä ja yhteisiä mökkiretkiä yhdistyksemme mökille Saimaan rannalle. Yhdistyksemme uutena na aloittaa Marja-Leena valitsee nyt iltatarinakseen mieluummin jonkun kohdan Retkeilyoppaasta kuin Aku Ankan. Vuoden aikojen mukaan rytmitetystä kirjasta päästiin suoraan mukaan lintujen kevätmuuttoon. Mumma taas löysi kirjasta vahvistuksen sille, että lintulaudalla läpi talven vieraillut lintu todella on punarinta. Lepakkoluolassa käymisestäkin puhutaan. Koskinen. Pirjo Ijästä kiitämme lämpimästi yhteisistä vuosista. Aurinkoista kevättä ja kesää! Ulla Leinonen (sij.) Kirja alkaa jokamiehenoikeuksilla ja vinkeillä suunnistukseen. Siinä kerrotaan erilaisista kasveista, neuvotaan retki- ja vaellusruoan tekoa, vesistön ylittämistä ja innostetaan pöllöretkelle. Kuvat tuntureilta saavat kaipaamaan Lappiin. Tätä kirjaa meillä oli kaivattukin, jotta retkeilykipinästä syttyisi taas kunnon roihu! Essi Lehtinen Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Uusia kasvoja hallituksessa ÄIMÄ ry:n hallitus valittiin vuosikokouksessa maaliskuussa, nyt mukana on kompakti paketti uusia kasvoja ja konkareita. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Leena Honkavaara, varapuheenjohtajana Kati Reijonen ja hallituksen jäsenenä sekä vapaaehtoisten yhteyshenkilönä Mari Sipola. Uusia tuulia hallitukseen tuovat Tiina Salomäki-Vehmersuo sekä varajäsen Riina Merenluoma. Olemme tavoitettavissa koko kesän. ÄIMÄ ry:n toimisto palvelee täysillä kesäkuun loppuun ja jälleen elokuussa. Heinäkuun ajan toimistolle tuleviin yhteydenottoihin vastataan vapaaehtoisvoimin, mahdollisesti pienellä viiveellä. Moni ryhmistämme jää kesätauolle, mutta valtakunnallinen vertaistukipuhelin päivystää ja vastaa läpi kesän! Puhelimen kulloisetkin päivystysajat voit tarkistaa kätevästi verkkosivuiltamme Päivystysajat kuulet myös suoraan soittamalla vertaistukipuhelimeen numeroon , vastaajaviestissä kerrotaan viikon päivystysajat, ellei juuri sillä hetkellä päivystetä. Vertaistukipuhelimeemme voivat soittaa äitien lisäksi myös isät tai läheiset, jotka kaipaavat tukea ja neuvoa perheen tilanteeseen. ÄIMÄ ry:n syksy käynnistyy heti elokuussa äideille suunnatulla vertaistuen päivällä tällä kertaa Tallukassa Asikkalassa. Syksyn mittaan on luvassa tapahtumia ja koulutusta niin ihanille vapaaehtoistoimijoille kuin perheillekin, niistä tarkemmin lähempänä uutiskirjeissämme. Aurinkoista kesää kaikille! Laura Piirainen Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Tukkikatu Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Sysipolku Kauhajoki p Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie Helsinki p. (09) f. (09) Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie Helsinki p Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 9 A Hämeenlinna p Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie Jyväskylä p Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu Kokkola p. (06) Kuopion Ensikotiyhdistys ry Puijonkatu 27 B Kuopio p. (017) Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 B Kotka p Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as Lahti p. (03) , f. (03) Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie Rovaniemi p , f. (016) Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B Joroinen Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B Espoo p. (09) ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A, Helsinki p. (09) Puheenjohtaja Tuula Haatainen Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie Oulu p. (08) , f. (08) Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, Helsinki. p. (09) f. (09) Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, Outokumpu p , Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, Pori p. (02) , f. (02) Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, Helsinki p. (09) f. (09) Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu Raahe p. (08) , f. (08) Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry Hämeentie 15 B, Helsinki p. (09) Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c Tampere p. (03) f. (03) ensijaturvakotienliitto.fi Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, Västerskog p Toiminnanohjaaja Anne Huusko Lahjoitustilit Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie Turku p. (02) , f. (02) Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Varastokatu Vaasa p. (06) , f. (06) Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja Vantaa p. (09) f. (09) VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu Mikkeli p. (015) Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu Imatra p. (05) , f. (05) Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Louhenkatu 17a B Iisalmi p ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs Helsinki p Nordea: FI NDEAFIHH Osuuspankki: FI OKOYFIHH Sampo: FI DABAFIHH Rahankeräyslupa: Poliisihallitus nro 2020/2012/

13 BM91 Vanhempien Valtakunnallinen väkivaltayön foorumi Mikkelissä rakkaus ja viha jättävät lapseen jäljet Perheväkivalta lastensuojelun haasteena. Väkivallan ja muun kaltoinkohtelun vaikutukset lapseen. Lainsäädännön mahdollisuudet suojella lasta väkivallalta. Luentoja, työpajoja, verkostoitumista. Tule mukaan! VIOLA - VÄKIVALLASTA VAPAAKSI

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

HAKA GYM RY:N JÄSENTIEDOTE KESÄLLE 2012

HAKA GYM RY:N JÄSENTIEDOTE KESÄLLE 2012 HAKA GYM RY:N JÄSENTIEDOTE KESÄLLE 2012 Hei! Tässä Haka Gym ry:n jäsentiedote kaikille jäsenille! Tiedotteesta löydät tietoa mm. kesän jumppa- tarjonnasta sekä leikkikenttä- ja kesäkerhoista. Muistuttelemme

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Isäerityinen osaamisverkosto Erityisesti isä- projekti. 14.12.2015 Pieksämäki

Isäerityinen osaamisverkosto Erityisesti isä- projekti. 14.12.2015 Pieksämäki Isäerityinen osaamisverkosto Erityisesti isä- projekti 14.12.2015 Pieksämäki 2 KOHTAAMINEN ISÄNÄ Ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 12.00 Ruokailu Tervetuloa, Esittelykierros Projektin havaintoja isäerityisestä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot