Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille"

Transkriptio

1 Turun Kaupunkilähetys ry:n lehti 1/2014 TUAS kunnes elämä kantaa Turun Kaupunkilähetys on vanhuspsykiatrisen HOITOKETJUN TÄRKEÄ LENKKI Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille

2 Turun Kaupunkilähetys ry Ajan hermolla vuodesta 1880! Turun Kaupunkilähetys ry on Turun vanhin, edelleen toiminnassa oleva sosiaalialan järjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Tänä päivänä yhdistyksen toimintaa ovat TUAS-Nuorten tuettu asuminen, ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki -toiminta, IKÄTUKI-hanke sekä 60+-ryhmät. Ikääntyneiden hyvinvointi ja huolenpito ovat olleet keskeisessä osassa toimintaa. Palvelutalo Iso-Heikki tarjoaa monipuolista palveluasumista ikäihmisille. Tänään yhdistyksessä tehdään sen perustehtävän mukaisesti, kristilliseltä arvopohjalta, etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Työtä tekevät oma henkilökunta ja koulutetut vapaaehtoiset. Yhdistyksessä kehitetään ja toteutetaan uusia tukitoiminnan menetelmiä vuorovaikutuksessa alan eri toimijoiden kanssa. TUAS-toiminnassa ja IKÄTUKI-hankkeessa yhdistyksen palkatut työntekijät kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia toimijoita rakentamaan nuorten ja ikääntyneiden tukiverkkoa yhdessä heidän kanssaan. Ammatillisesti ohjattu Senioripysäkkitoiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia ja haluavat jakaa ajatuksiaan sekä kokemuksiaan saman sukupolven ihmisten kanssa. Sisällys Mielenterveys on voimavara ikääntyessä 3 Iso-Heikissä huolehditaan myös omaisista 4 TUAS kunnes elämä kantaa 6 Itsenäistymisen haasteita ei tarvitse kohdata yksin 7 Turun Kaupunkilähetys on vanhuspsykiatrisen hoitoketjun tärkeä lenkki 9 Turun Kaupunkilähetys ja Humak yhteistyössä oppien ja kehittäen 11 Yli sata vuotta julkaisutoimintaa 12 Yhä useampi ikääntynyt pari hakeutuu perheneuvontaan 13 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! 14 Turun Kaupunkilähetys ry Revontulenkatu 4, Turku Toiminnanjohtaja Katja Suominen p Palvelutalo Iso-Heikki Revontulenkatu 4, Turku Toimitusjohtaja Jaana Vuorenheimo p TUKENASI-lehti Nro 1/2014 Turun Kaupunkilähetys ry:n lehti Painosmäärä 300 kpl Julkaisija: Turun Kaupunkilähetys ry Revontulenkatu 4, Turku Päätoimittaja: Katja Suominen Toimittaja: Tiina Piha Lehden toimituksen työryhmä: Leena Kulju, Liisa Love, Katri Rinne Painopaikka: Painola, Kaarina 2

3 MIELENTERVEYS on voimavara ikääntyessä Hyvä mielenterveys on olennainen niin ihmisen hyvinvoinnin kuin toimintakyvynkin kannalta. Mielenterveys on osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä koko elämänkulun ajan. Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen vahvistaminen ikääntyessä on yhtä tärkeää kuin fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen. Ikäihmiset kuvaavat mielen hyvinvointia voimavarana, joka tukee toimintakykyä ja jaksamista arjessa. Se tukee myönteisen elämänlaadun kokemista. Mielenterveys ei ole muuttumaton, vaan se kuluu ja uusiutuu koko elämänkulun ajan. Sitä voi vahvistaa kuten fyysistäkin toimintakykyä esimerkiksi harjoittelemalla myönteistä suhtautumista elämään. Sen avulla myös löytyy keinoja selviytyä vastoinkäymisistä, joita elämänkulkuun väistämättä kuuluu. Vaikka ihmisellä olisikin ongelmia mielenterveyden kanssa, jokaisella on myös mielenterveyden voimavaroja. Mielenterveyden riskitekijöille altistuminen ei sellaisenaan ole uhka, mutta niiden vähentäminen on keskeinen osa ikäihmisten mielenterveyden edistämistyötä. Vaikea elämäntilanne voi kohdata ketä tahansa ja aina eivät omat voimavarat riitä selviytymään hankalista elämäntilanteista ja niiden tuomasta psyykkisestä kuormituksesta. Kun voimavarat ovat vähissä, tarvitaan toisten ihmisten apua ja tukea. Silloin mielenterveyttä suojaa ja vahvistaa kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Ikäihmisten on vaikea päästä mielenterveyspalveluiden piiriin. Tueksi hankalaan tilanteeseen voi löytyä vapaaehtoinen tukihenkilö. Tukihenkilön kanssa voi syntyä myönteinen suhde, jossa voimavarat vahvistuvat. Se voi monelle olla se ainoa myönteinen ihmissuhde siinä hetkessä. Mirakle-hanke tukee mielen hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran MIRAKLE mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hankkeen tavoitteena on vahvistaa ikääntyvien mielen hyvinvointia sekä parantaa ikääntyneitten vapaaehtoistoimijoiden mielenterveysosaamista. Mielenterveyteen liittyvistä tiedoista ja taidoista on hyötyä niin iäkkäille itselleen kuin heidän kanssaan toimiville. Mirakle ja Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKIhanke aloittivat yhteistyön keväällä Hankkeet ovat mukana ikäihmisten hyvinvointia edistävässä RAY:n Eloisa ikä -ohjelmassa, ja eräällä verkostotapaamisella löytyi yhteisiä kehittämisen teemoja ja alueita. IKÄTUKI-hankkeen kanssa aloitettiin kokeilu, jossa vapaaehtoisten ikäihmisten kanssa toimivien tukihenkilöiden jaksamisen tueksi tuotiin Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjausmallia ja mielenterveyden edistämisen näkökulmaa. Vapaaehtoisena toimitaan maallikkoauttajana tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin vaativissakin tehtävissä. Siksi vapaaehtoiset tukihenkilöt tarvitsevat ja myös ansaitsevat riittävän monipuolisen tuen tehtäväänsä. Vapaaehtoistyön työnohjaus on yksi osa vapaaehtoistyön tukemista. Työnohjaus tukee vapaaehtoisten tukihenkilöiden jaksamista, osaamista ja tukihenkilönä kasvua sekä myös tukihenkilöiden hyvin voivaa mieltä. Mielenterveyttä koskevaa ymmärrystä ja osaamista tarvitaan niin vanhustyössä kuin yhteiskunnassa, yhteisöissä ja lähisuhteissa. Yhteistyöllä voidaan myös juurruttaa mielen hyvinvoinnin teemaa laajemmin. Yhdessä ymmärretään ja huomataan enemmän. Maija Hansen Projektisuunnittelija, MIRAKLE Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYS ON VOIMAVARA. VANHETESSA MIELTÄ HELLIVÄT: Riittävä ja terveellinen ravinto Lepo ja uni Mielekäs tekeminen Liikkuminen, erityisesti luonnossa Myönteisyys, joustavuus ja myötätunto itseä ja elämää kohtaan Sopu menneisyyden kanssa Suvaitsevaisuus Anteeksianto Nykyisyydessä läsnä olemisen taito Tunteiden hyväksyminen ja hallinta Kiinnostus uutta kohtaan Elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen Avun hakeminen, kun omat voimat eivät enää riitä 3

4 Iso-Heikissä huolehditaan myös omaisista Valttikorttina välittäminen Palvelutalo Iso-Heikissä on semmoinen tapa, että asukkaiden lisäksi myös heidän läheisistään pidetään hyvää huolta. Iso-Heikin ovet ovat asukkaiden omaisille aina auki eikä apua annettaessa katsota kelloa. Ja tottahan toki se näkyy ja kuuluu talon ilmapiirissä. On kuin kotiinsa tulisi, moni omainen on kiitellyt palautteessaan. Haluamme olla ihmisiä ihmisille. Tämä asenne on ollut talossa ainakin niin kauan kuin itse muistan, vakuuttaa palvelutalon johtaja Jaana Vuorenheimo. Hän muistuttaa, että omaisyhteistyö on kirjattu mm. Iso-Heikin omavalvontasuunnitelmaan. Sen laajuutta ei siinä kuitenkaan määritellä tarkasti. Iso-Heikissä yhteistyötä omaisten kanssa tehdään Jaana Vuorenheimon mukaan todella paljon. Suuri osa esimerkiksi vastaavan hoitajan työstä on nimenomaan omaisyhteistyötä. Huolehdimme esimerkiksi erilaisten kela-etuuksien hakemisesta, apteekkiasioista ja muista vastaavista. Kun vanhus tulee meille, on tavallista, että hän ja omaiset eivät edes tiedä kaikista etuuksista, joita on mahdollista hakea, Jaana Vuorenheimo kertoo. Omaisyhteistyötä tehdään virallisten asioiden hoidon ohella varsin paljon myös epämuodollisella tasolla tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Tämä joustava tapa toimia on osoittautunut niin toimivaksi, että osanotto vuotuiseen omaisten iltaan jää vuosi toisensa jälkeen vähäiseksi. Tieto kun omaisten mukaan kulkee muutenkin. Tukea ensimmäisestä yhteydenotosta Omaisten tukeminen alkaa Iso-Heikissä jo ensimmäisestä yhteydenotosta. Yhteydenottajana on tavallisesti vanhuksen omainen, tavallisimmin lapsi, joka pohtii, onko Iso-Heikin palvelutalo - tai palveluasuminen ylipäätään oikea valinta hänen läheiselleen. Jos vaihtoehtoina yksinäisellä, huonosti liikkuvalla vanhuksella on laitostuminen kotiin kotihoidon aikataulujen mukaan tai aktiivisempi elämä omien aikataulujen mukaan palvelutalossa, suosittelen kyllä jälkimmäistä, sanoo Jaana Vuorenheimo. Keskustelu johtaa usein siihen, että omainen tulee katsastamaan paikkoja joko yksin tai mahdollisen tulevan asukkaan kanssa. Näihin tapaamisiin Jaana Vuorenheimolla on aina riittävästi aikaa. Hän tietää, että perheet ovat silloin täysin uuden tilanteen edessä ja selvitettävää on paljon. Saan tehdä valtavan hienoa työtä ja kuulla erilaisia elämäntarinoita. Mutta olen myös monta kertaa vuosien varrella nähnyt, miten ymmällään ja ahdistunut omainen voi olla tuossa tilanteessa. Moni on uupunut, kun sekä oman perheen että työelämän kiireiden keskellä pitäisi vielä huolehtia iäkkäästä isästään tai äidistään. Olenkin joskus sanonut, että hoidetaan nyt isä tai äiti tänne ja sinutkin sinä sivussa, hän naurahtaa. Tilanteen mukaan Iso-Heikistä ohjataan omaisia myös eteenpäin sen mukaan, millaista tukea he tarvit- 4

5 sevat. Esimerkiksi Turun Kaupunkilähetyksen Senioripysäkistä on mahdollisuus löytää itselleen vertaisryhmä. Paljon viriketoimintaa Iso-Heikki on yksityinen palvelutalo, jonka omistaa Turun Kaupunkilähetys ry. Talossa on 104 vuokra-asuntoa. Hoitosuhteisia asukkaita on noin puolet, joista kuntien ostopalvelusopimuksella tehostetun palveluasumisen piirissä on noin 20 asukasta. Kaikki palvelut räätälöidään asukaskohtaisesti ja asukas maksaa vain käyttämistään palveluista. On paljon palvelutaloja, joissa on pakko ottaa esimerkiksi ruoka, siivous tai lääkehuolto. Olemme poikkeuksellisia, koska meillä on pakollisena ainoastaan turvapalvelu. Kaikki viriketoiminta sisältyy palvelumaksuun. Sitä on todella paljon monipuolisesta jumpasta käsityökerhoon ja tarinatuokioihin. Osan viriketoiminnasta tekee Turun Kaupunkilähetys ry:n vapaaehtoiset. Meillä vierailee myös paljon erilaisia esiintyjiä ja aamunavauksemme on erittäin suosittu. Lisäksi saunan ja yhteisten tilojen käyttö on maksutonta. Tätä arvostetaan paljon, Jaana Vuorenheimo sanoo. Iso-Heikissäkin on huomattu, että palvelutalojen välinen kilpailu on kiristymään päin. Jaana Vuorenheimo kuitenkin luottaa Iso-Heikin vetovoimaan. Meidän valttikorttimme nyt ja tulevaisuudessa ovat hyvä ilmapiiri, välittävä, arvostava ja yksilöllinen palvelu sekä hyvät tilat. Näistä emme tingi! Tiina Piha Juhannuskoivut

6 TUAS kunnes elämä kantaa Y-Säätiö on ollut vahvasti mukana Turun Kaupunkilähetyksen Nuorten tuetun asumisen kehittämisessä. Pian 30-vuotias Y-Säätiö syntyi tarpeesta hankkia erityisesti pienasuntoja asuntovaikeuksissa oleville ihmisille. Turussa Y-Säätiö omistaa kuutisensataa vuokra-asuntoa, joiden asukasvalintaa ja ylläpitoa hoitaa yhteistyökumppanina TVT Asunnot Oy. Säätiö on ollut myös kehittämässä erilaisia asumisen tuen malleja sekä rakentanut niin tavallisia vuokra-asuntokohteita kuin erityisryhmille suunnattuja tukitaloja. Turun kaupunki on yksi Y-Säätiön perustajayhteisöistä. TUAS syntyi tarpeeseen 1990-luvun laman aikana asuntojen hinnat olivat alhaalla ja Y-Säätiön asuntokanta kasvoi nopeasti. Asukkaiden kannalta lamalla oli ikäviä seurauksia: työttömyys, maksuvaikeudet ja sosiaaliset ongelmat näkyivät lisääntyvinä asumishäiriöinä. Vuokralaisten pärjäämättömyys uhkasi säätiön perustehtävän, asunnottomuuden vähentämisen, toteutumista. Erityinen huoli oli nuorista, jotka menettivät ensimmäisen oman kotinsa. Asumisura katkesi usein häätöön ja jätti jälkeensä vuokrarästit, joiden takia uuden asunnon löytäminen oli vaikeaa. Siksi säätiö etsi yhteistyökumppaneita nuorten asumisen tukitoiminnan kehittämiseen. Julkisen sektorin puoleen ei tuen järjestämiseksi voinut kääntyä, sillä sen resurssit oli juustohöylätty kireälle. Siksi säätiö haki kumppaneita järjestöistä ja Turun Kaupunkilähetys lähti ennakkoluulottomasti mukaan yhteistyöhön. Hankkeen taustavoimiksi saatiin myös TVT Asunnot Oy sekä Turun sosiaalikeskus, perusterveydenhuolto ja psykiatrian kuntoutustyöryhmä. TUAS -toiminta käynnistyi RAY:n projektirahoituksen turvin. Tukitoiminnan lähtökohta oli ja on edelleen vapaaehtoistyö. Kouluttamalla ja tukemalla vapaaehtoisia saatiin itsenäistä elämää aloitteleville nuorille avuksi turvallisia, luotettavia aikuisia. Verkosto kasvaa Nuorten tukitoiminnan lisäksi TUASille oli projektin suunnitteluvaiheessa asetettu myös toinen tavoite: ke- hit- tää paikallista verkostoyhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken. Ajatuksena oli tukea yhteistyön rakentumista ja lisätä keskinäistä kanssakäymistä nuorten parhaaksi. Ajan myötä nuorten asumisen tukityöhön on tullut uusia toimijoita ja verkosto on laajentunut. Se on saanut rinnalleen muita kumppaniverkostoja, joihin TUAS on puolestaan voinut integroitua. Hallinnonrajat ylittävä yhteistyö on vahvistunut, kun on tultu tutuksi ja tunnetaan toisten työtä. TUAS muualla Turun Kaupunkilähetyksen lisäksi TUAS -yhteistyöhön lähtivät mukaan Kalliolan setlementti pääkaupunkiseudulla ja setlementtiyhdistys Naapuri Tampereella. Toimintamalli oli kaikkialla sama, vapaaehtoistyö ja sitä tukeva verkostoyhteistyö. Alkuperäiset toimintaperiaatteet ovat säilyneet parhaiten Turussa; vapaaehtoisten panos on edelleen korvaamaton. Myös Kalliola löysi nuorten tuetun asumisen kautta uudelleen vapaaehtoistyön, joka välillä oli jo ennättänyt väistyä ammatillisten sosiaalipalvelujen tuottamisen tieltä. Tampereen Naapurissa taas toimii nykyään ammatillista asumisen tukitoimintaa kaupungille ostopalveluna tuottava TUAS -työryhmä seitsemän työntekijän voimin. Ajan myötä TUAS on siis muotoutunut kunkin paikkakunnan toimintaympäristön mukaisesti. Asumissosiaalisen työn edelläkävijä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman PAAVOn myötä asumissosiaalinen työ on noussut vahvasti esille asumispalveluissa. Työn sisältöjä kehi- 6

7 tetään sekä asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseksi että kotiin saatavan tuen tarpeisiin. Asunnottomuus nähdään äärimmäisenä syrjäytymisen ilmentymänä ja olosuhteena, johon voidaan vaikuttaa. Se ei siis ole asunnottoman ihmisen yksilöllinen ominaisuus. Tänä päivänä asumissosiaalisen työn iskusanoja ovat läsnäolo ja kannatteleva työote. Puhutaan kumppanuudesta, osallisuudesta ja tasavertaisesta vuorovaikutuksesta. Nuorten tuettu asuminen on ollut asumissosiaalista työtä jo kauan koko ennen termin keksimistä. TUAS -toiminnan lähtökohtana on ollut nuoren osallisuus eli oma halu saada tukea. Hän on itse myös päässyt määrittelemään tuen sisältöä ja tavoitteita. Vapaaehtoisen tukihenkilön tehtävä on ollut läsnäolo nuoren rinnalla hänen itsenäistyessään ja muuttaessaan omaan kotiin. Turvallisen aikuisen tuki on luonut uskoa siihen, että elämä kantaa. Kyse on ollut luottamuksellisesta kumppanuudesta, siis kannattelevaa työtä parhaimmillaan. tarpeenkaan päästä. Toinen tärkeä merkitys on konkreettisen väylän tarjoaminen ihmisille, jotka omalla toiminnallaan haluavat edistää yhteistä hyvää. Näinä aikoina voi synkkiä uutisia kuunnellessa helposti vajota toivottomuuteen ja tulla kyyniseksi. Toinen vaihtoehto on toiminta. Vapaaehtoisena tukihenkilönä ei ehkä paranneta koko maailmaa. Aikuistuvan nuoren maailmassa työn merkitys voi kuitenkin olla korvaamaton ja sen vaikutukset koko elämän mittaisia. Taina Hytönen Lisätietoa: Toimintaa, ei toivottomuutta TUAS -toiminnan keskeinen vahvuus on suora, ihmiseltä toiselle annettava tuki. Se yltää sellaisille elämän alueille, joille viranomaistyönä ei ole mahdollista tai Itsenäistymisen haasteita ei tarvitse kohdata yksin Moni nuori tekee tänäkin syksynä hyppäyksen kohti tuntematonta aloittaessaan opinnot vieraalla paikkakunnalla. Kyseessä on elämänmuutos, jota moni voi olla odottanut pitkään. Kuitenkin vähintään yhtä moni nuorista tiedostaa myös ne haasteet, joita omilleen muuttamiseen liittyy ja jotka saattavat hieman pelottaa. On myös niitä, jotka eivät tulevaa liiemmin mieti vaan menevät ja antavat asioiden tapahtua. Heille nuo haasteet voivat tulla yllätyksenä. Suomessa tilanne on usein se, että opiskelijat muuttavat kotoaan yksiöihin tai soluihin, ellei samalle paikkakunnalle sitten ole muuttamassa ennestään tuttua kaveria tai seurustelukumppania. Jos vanhemmat asuvat lähellä ja välit perheeseen ovat hyvät, voi itsenäisen elämän aloittaminen sujua helpommin, kun kotona voi käydä halutessaan viikonloppuisin. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Tukiverkosto voi olla kaukana, ja apua ja tietoa vaikkapa paperiasioiden hoitamiseen ei olekaan välttämättä tarjolla. Kaikkia vanhempia ei edes kiinnosta auttaa. Joku voi yksinkertaisesti todeta, että nuori on nyt täysi-ikäinen ja hänen tulee ottaa vastuu itsestään. Kyllä ne uudet kaverit sitten auttavat. Mitä jos uusia kavereita ei kuitenkaan löydy? Mitä jos ei olekaan niin helppoa hakea itselleen opintotukea ja solmia vuokrasopimusta, kun sitä ei ole koskaan tehnyt? Ja toisaalta miksi edes pitäisi osata suoriutua näistä asioista yksin? Voi tulla monelle yllätyksenä, että juuri tämän elämänvaiheen haasteiden keskellä kamppaileville nuorille on olemassa tukihenkilöitä. Olen itse esimerkki tällaisesta tukihenkilöstä. Jo pitkään olin halunnut tehdä jotakin vapaaehtoistyötä ja ollut myös huolissani nuorten syrjäytymistä koskevista uutisista. Tiesin heti, että haluan alkaa tähän työhön, kun näin järjestömme ilmoituksen lehdessä. Koulutuksessa tutustuin samanhenkisiin ihmisiin, ja sopivan nuoren löydyttyä olen oikeasti tuntenut olevani hänelle avuksi. Viikoittaiset tapaamisemme ovat antaneet myös minulle paljon, ja siksi haluan olla avuksi jatkossakin. Kulttuurissamme, joka korostaa yksilön omaa vastuunottoa itsestään jo liikaakin, on yhä enemmän tarvetta vapaaehtoistyölle. Kannustan siksi jokaista miettimään tahollaan, olisiko itsellä kiinnostusta ja aikaa työlle, joka antaa uutta sisältöä omaan elämään ja voi olla korvaamaton apu jollekin toiselle. Syksy on loistava aika aloittaa uusi harrastus, ja tällä kertaa se voi olla jotain ihan muuta kuin ennen! Laura Kuokkanen Nuorten tuettu asuminen/turun Kaupunkilähetys ry. Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien mielipidesivulla

8 8

9 Turun Kaupunkilähetys on Vanhuspsykiatrisen hoitoketjun tärkeä lenkki Turun Kaupunkilähetyksen vertaisryhmät ja tukihenkilöt pitävät huolta, ettei vanhuspsykiatrisen avohoidon potilaan hoitoketju pääse katkeamaan. Turun Kaupunkilähetys tekee Turun kaupungin vanhuspsykiatrisen avohoitoyksikön kanssa yhteistyötä. Siten on onnistuttu varmistamaan katkeamaton hoitoketju myös varsinaisen psykiatrisen hoidon tarpeen päättymisen jälkeen. Vanhuspsykiatrisen avohoidon yksikön asiakkaita on ohjattu muun muassa Senioripysäkin vertaisryhmiin ja heille on järjestetty tukihenkilöitä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Turun Kaupunkilähetyksen palvelut ovat asiakkaillemme tärkeä linkki avohoidon jälkeen. Kun potilas ei enää tarvitse erikoissairaanhoitoa, on tärkeää, ettei hoitosuhdetta lopeteta ilman, että hänelle voidaan tarjota tukea ja mielekästä toimintaa, sanoo Turun vanhuspsykiatrisen yksikön osastonhoitaja Pirkko Silfver. Hänen mukaansa tukihenkilötoiminta tai vertaisryhmät usein riittävät pitämään mielenterveyttä ja toimintakykyä yllä varsinaisen hoitojakson jälkeen. Tukea annetaan myös potilaiden puolisoille ja omaishoitajille. Varsinaista hoitoa ei enää välttämättä tarvita, mutta kuulluksi ja nähdyksi tulemista sitäkin enemmän, Pirkko Silfver toteaa. Turun Kaupunkilähetys on hänen mukaansa pystynyt vastaamaan hyvin vanhuspsykiatrian potilaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Hän kiittää järjestöä erityisesti aktiivisesta ja avoimesta lähestymistavasta. Koemme, että me ja asiakkaamme tulemme kuulluiksi. Turun Kaupunkilähetys selvittää ja pitää meidät ajantasalla. Yhteistyö on ollut hyvin joustavaa, olemme saaneet tukea asiakkaillemme hyvin erilaisiin tilanteisiin. Masennus yleisin hoitoon hakeutumisen syy Turun kaupungin vanhuspsykiatrian avohoidon yksikköön tulee vuodessa noin 450 lähetettä. Kohderyhmänä ovat 65 vuotta täyttäneet turkulaiset, joilla on diagnosoitu psykiatrinen sairaus tai heillä epäillään olevan tarvetta psykiatriseen hoitoon. Turun vanhuspsykiatrisessa hoidossa ei ole tällä hetkellä jonoja ja hoitotakuu toteutuu. Asiakkaita on kaikista sosioekonomisista ryhmistä. Uutena asiakasryhmänä myös Turun vanhuspsykiatrian yksikössä näkyvät maahanmuuttajat. Tavallisin hoitoon tulon syy on masennus ja siihen liittyvät oireet kuten ahdistuneisuushäiriöt ja pelkotilat, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä psykoottiset oireet. Meillä näkyy myös lisääntynyt päihteiden liikakäyttö, sanoo Pirkko Silfver. Hän näkee vanhusten mielenterveysongelmilla ilmeisen yhteyden yhteiskunnan laajempiin ilmiöihin, kuten köyhyyden ja yksinäisyyden lisääntymiseen. Mitä pitäisi tehdä, että vanhukset eivät olisi niin yksinäisiä? Pirkko Silfver kysyy. Tässäkin kolmas sektori voisi varmasti auttaa. Mutta kaikkea ei kuitenkaan voi senkään varaan laskea. Viime kädessä on kyse siitä, kuinka paljon arvostamme vanhuksiamme, hän summaa. Tiina Piha 9

10 Turun Kaupunkilähetys ja Humak yhteistyössä oppien ja kehittäen Humanistinen ammattikorkeakoulu auttaa Turun Kaupunkilähetystä kehittämään viestintäänsä. Tavoitteena on tunnettuuden parantaminen, tehokkaampi tiedotus ja somen sujuvampi käyttö. Turun Kaupunkilähetyksen ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyö käynnistyi keväällä 2014 sosiaaliseen mediaan ja tiedottamiseen keskittyneellä projektilla. Projektin aikana Humakin Turun kampuksen yhteisöpedagogiopiskelijat kartoittivat ja suunnittelivat Turun Kaupunkilähetykselle sosiaalisen median viestintää, viestintätyökalujen käyttöä sekä ajankohtaisista asioista tiedottamista. Osana mediataitojen sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitojen kursseja toteutettava projekti jatkaa keväällä tehtyä työtä Turun Kaupunkilähetyksen tunnettuuden parantamiseksi ja tiedottamisen kehittämiseksi. Tavoitteena on tuottaa Turun Kaupunkilähetykselle video-, kuva- ja äänimateriaalia käytettäväksi markkinoinnissa sekä pohtia toimintamallia, jolla vapaaehtoisten osallistamista voitaisiin kehittää toiminnan kaikilla osa-alueilla. Yhteisöpedagogiopiskelijat asialla Yhteistyön taustalla on yhteisöpedagogi (AMK) -koulutuksen käynnistyminen Humanistisen ammattikorkeakoulun Turun kampuksella. Syksyllä 2013 kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa aloittaneet uuden ( ) opintosuunnitelman mukaisesti etenevät opiskelijat valmistautuvat vastaamaan niin nuoriso- kuin järjestökentänkin tarjoamiin monipuolisiin haasteisiin. Vahvasti työelämälähtöiseen oppimiseen nojaava koulutus antaa oivalliset puitteet projektityöskentelylle yhdessä nuorisoja järjestökentän muiden toimijoiden kanssa. Vanhan opintosuunnitelman mukainen opinnäytetyö onkin nykyään sidottu osaksi laajempaa Työelämän kehittämisopintojen (30op) opintokokonaisuutta. Turun Kaupunkilähetyksen kanssa yhteistyössä toteutettava projekti on tämän syksyn osalta saamassa muotonsa ja etenemässä toteutukseen. Markkinoinnissa käytettävien materiaalien tuottaminen on aloitettu tarvekartoituksella sekä alustavalla suunnittelulla, jossa otettiin huomioon käytössä olevat resurssit, aikataulu sekä Turun Kaupunkilähetyksen tavoitteet. Markkinointiin ja toiminnasta tiedottamiseen kaavailtujen materiaalien ohella opiskelijaryhmämme tavoitteena on suunnitella vapaaehtoisten koordinointiin ja osallistamiseen tähtäävä toimintamalli. Toimintamallin avulla pyritään parantamaan toiminnan saavutettavuutta ja osallistamaan nykyisiä vapaaehtoisia toiminnan suunnitteluun ja siitä tiedottamiseen. Ikkuna ruohonjuuritason kansalaistoimintaan Opiskelijoiden näkökulmasta projektin tavoitteena on media- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen sekä kokemusten kartuttaminen yhdessä kentällä työskentelevien kanssa. Samalla pääsemme näkemään kansalaistoimintaa ruohonjuuritasolla ja jakamaan osaamistamme erityisesti viestintävälineiden käyttäjinä ja yhteisöllisyyden kehittäjinä. Turun Kaupunkilähetys puolestaan saa paljon kaivattua audiovisuaalista näyttöä toiminnan maanläheisyydestä ja samalla markkinointityökalun vailla vertaa. Sosiaalisen median käytön ja toiminnasta tiedottamisen merkityksen kasvaessa myös tarve yhteistyölle ja yhteisöjen kehittämiselle on ilmeinen - vain osallistumalla syntyy aito kokemus toiminnassa mukana olemisesta! 10 Niilo Susiluoma opiskelija

11 Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille Kuvakorttien tutkimista, mausteiden haistamista, ulkoliikuntavälineiden kokeilua ja alkoholittomalla drinkillä skoolaamista muun muassa niistä ovat HASIC-mentorikoulutuksen sisällöt rakentuneet. Syksyn 2014 aikana koulutuksessa on annettu ikääntyneille turkulaisille ja kaarinalaisille vapaaehtoisille valmiuksia toiminnallisen vertaisryhmän vetämiseen. Myös Turun Kaupunkilähetys ry:n Senioripysäkin vapaaehtoisia on ollut mukana mentorikoulutuksessa. Koulutuskerrat ovat koostuneet pikemminkin ajatusten vaihdosta ja yhdessä tekemisestä kuin perinteisestä opetuksesta, kun tavoitteena on ollut antaa tuleville mentoreille ohjaus- ja mentorointitaitoja sekä tietoa terveistä elämäntavoista ja ikääntymiseen liittyvistä terveysriskeistä. Koulutuksen pedagoginen tausta-ajatus on ollut, että mentoreilla on oman kokemuksensa kautta paras tuntuma ikäryhmän tarpeisiin ja he tuntevat oman ikäryhmänsä ajattelumaailman. Siksi koulutuskerrat ovat rakentuneet osallistujien aikaisempien kokemusten ja tietojen varaan. Tietoja on täydennetty tutkimustiedolla. Yhdessä on mietitty, miten ja millaisten toiminnallisten menetelmien avulla terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia voisi omissa vertaisryhmissä myöhemmin käsitellä. Mentorikoulutuksen tavoitteena on antaa osallistujilleen riittävät valmiudet vertaisryhmien vetämiseen koulutuksen jälkeen. Mentorien vetämissä vertaisryhmissä osallistujat saavat mahdollisuuden jakaa ja reflektoida kokemuksiaan, keskustella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä haasteista, rohkaista toisiaan ja oppia toisiltaan. Mentorit tukevat ryhmää ja saavat samalla palkitsevaa sisältöä omaan elämäänsä. HASIC-projektissa vertaistoiminta ymmärretään järjestäytyneenä keskinäisenä apuna ja tukena: samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset tukevat toisiaan ja etsivät yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja elämäntilanteeseensa. Nyky-yhteiskunnassamme vertaistoiminta nähdään yhdeksi uudeksi keinoksi luoda yhteisöllisyyttä vanhojen yhteisöjen kuten suku- ja kyläyhteisöt heikentyessä. Vertaistoiminnalla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä ammattilaisten resurssit ovat entistä rajallisemmat ja ikääntyvälle omasta itsestä huolenpitäminen ja keskinäinen huolenpito tulevat yhä tärkeämmiksi. Vertaistoiminnalla onkin vahva ennaltaehkäisevä merkitys. Vertaistoiminta voi olla osa sosiaali- ja terveyspalveluketjuja, eivätkä ammattiapu ja vertaistuki ole toistensa kilpailijoita. HASIC (Healthy Ageing Supported by Internet and Community) on Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti, jossa tuetaan yli 65-vuotiaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta seitsemässä Euroopan maassa. Ikäihmisten hyvinvointia tuetaan mentorikoulutuksen lisäksi vertaisryhmätoiminnan, verkkosovelluksen sekä alueellisten palvelujen kehittämisen avulla. Projektia koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja yhtenä alueellisena toimijana mukana on Turun Kaupunkilähetys ry. Katariina Felixson ja Anna Tonteri HASIC-projekti Turun ammattikorkeakoulu 11

12 HISTORIANURKKA Yli sata vuotta julkaisutoimintaa Monikaan aikalaisistamme ei tiedä tai osaa edes kuvitella, että Kaupunkilähetys aikoinaan vaihteen tienoilla toimitti, julkaisi ja myi uskonnollista kirjallisuutta, lehtiä ja lehtisiä. Uskonnollisten painatusten levittäminen oli Turun Kaupunkilähetyksen merkittävä työväline yhdistyksen alkuaikoina. Kristilliseen toimintaan liittyi runsaasti sanan julistusta toimintaa, joka nykyisin on seurakuntien toimialaa. Kaupunkilähetyksen toiminta on sen sijaan keskittynyt pääasiassa sosiaaliseen työhön, ja esitteet ja pienpainatteet käsitetään ilmaisjakelun piiriin kuuluviksi. Pohjoismaissa ja Euroopassa suuntaus on samanlainen niin toiminnan kuin painotuotteidenkin kohdalla. Esimerkiksi 1890-luvun lopulla Kaupunkilähetys hankki ja myi muun muassa postilloja (saarnakokoelmia) ja pikku kirjasia lähes 2000 kappaletta. Kun Kaupunkilähetys sai luvan uuteen julkaisuun vuonna 1892, sen ensimmäinen numero ilmestyi seuraavan vuoden alussa nimellä Turun kaupunkilähetys. Siitä tehtiin myös ruotsinkielinen versio. Jo ennen tätä lehteä oli julkaistu sittemmin lopetettua lehteä nimellä Kotimainen lähetys. Lehtiä toimitti pastori K.V.Lehtonen. Nämä lehdet tähtäsivät elävän uskon herättämiseen ja vahvistamiseen. Ne olivat siis vahvasti uskonnollisia ja kirkollismielisiä. Sisältöön kuului esimerkiksi Raamatun tutkistelua, saarnoja sekä lapsille ja nuorisolle suunnattua materiaalia. Maaseudulla tuhansia lukijoita Lehden tilauskanta jäi tuon ajan käsityksen mukaan odotettua vähäisemmäksi. Silti suomenkielisellä versiolla oli noin 700 lukijaa kaupungin alueella ja maaseudulla peräti 2000! Kun vielä ruotsinkielisiäkin tilaajia oli kaupungissa noin 250 ja maaseudulla 500, voimme todeta, ettemme nykypäivänä pystyisi läheskään vastaavaan. Luvut ovat tilaajamääriä. On huomattava, että lehti ei suinkaan ollut maksuton, vaikkakin edullinen. Parhaimmillaan lehti vielä ilmestyi pari kertaa kuukaudessa. Vuonna 1920 lehden toimittaminen oli lakkautettava kannattamattomana. Tämä Turun Kaupunkilähetys ry:n äänenkannattaja ehti kuitenkin ilmestyä lähes 30 vuotta. Kaupunkilähetys julkaisi sitten kokeilumielessä 1910-luvulla molemmilla kielillä Lepopäivä (Hvilodagen) nimisiä lehtisiä, niin sanottuja sunnuntaitervehdyksiä 45 kertaa. Kirjoja maailman ääriin Kustannustoiminta käsitti monenlaisia omakustanteisia kirjoituksia ja lentolehtisiä. Myös Raamattuja, Uusia Testamentteja ja muuta kristillistä kirjallisuutta hankittiin joko myytäväksi tai lahjoitettavaksi. Tähän toimintaan Turun Kaupunkilähetys ry sai avustuksia sekä eräiltä yhteisöiltä että yksityisiltä. Kaupunkilähetyksen julkaisemia kirjoituksia hankittiin jopa kappaleen painoksina. Kaikki jakelutoiminta tapahtui vapaaehtoisten toimesta. Yhdistyksen alkuaikojen perinteiden vuoksi suhtauduttiin erityisen lämpimästi painotuotteiden toimittamiseen merimiehille. Kirjallisuutta myös kierrätettiin ja merimiesten mukana kuljetettiin kirjoja muun muassa San Franciscoon ja Kalkuttaan merimiessairaaloihin. Ero tähän päivään on siis melkoinen. Toisaalta nykyisin on lukuisia uusia yhdistyksiä ja yrittäjiä. Tuon laajan julkaisutoiminnan ja nykypäivän välillä on kymmenien vuosien tauko. Tämä nykymuotoinen lehtemme ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2010, ulkoasultaan paljon upeampana, mutta kuitenkin lukijoille maksuttomana. Toivottavasti pystymme saamaan aikaan ainakin yhden lehden vuodessa. Leena Kulju, sosiaalineuvos Turun Kaupunkilähetys ry:n hallituksen jäsen 12

13 Yhä useampi ikääntynyt pari hakeutuu perheneuvontaan Ikääntyneiden eli jo 65 vuoden rajapyykin ylittäneiden parien osuus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Perheasiain neuvottelukeskuksen asiakaskunnasta on hienoisessa kasvussa. Seurakuntayhtymän perheneuvoja Mari Kinnunen uskoo tämän johtuvan ainakin osaksi siitä, että parisuhteelta osataan odottaa enemmän myös ikääntyneessä iässä. Toisaalta apua haetaan aikaisempaa herkemmin, kun sukupuoleen perustuvat yhteiskunnalliset odotukset ja roolipaineet ovat vuosikymmenten varrella keventyneet ja myös kielteisistä tunteista on lupa puhua avoimesti. Enää ei niin yleisesti ajatella, että likapyykki pestään kotona tai että pitää vain tyytyä tilanteeseen. Myös ikähmiset uskaltavat nykyisin kysyä itseltään, että haluanko sietää huonoa parisuhdetta loppuikäni, Mari Kinnunen sanoo. Ei ero, vaan parempi suhde Ikääntyneet pariskunnat tulevat perheneuvojan puheille nimenomaan parantaakseen yhteisen elämänsä laatua, eivät pohtimaan eroa. En muista yhtään sellaista tapausta, Mari Kinnunen toteaa. Hänen mukaansa pitkään yhdessä eläneet parit hakeutuvat perheneuvontaan usein myös jäsennelläkseen elämäntilanteessaan tapahtuneiden muutosten vaikutuksia parisuhteeseen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lasten kotoa lähtö tai puolison sairastuminen, yksinäisyys parisuhteessa. Ongelmia voivat aiheuttaa myös suhteet sukulaisiin, aikuisiin lapsiin ja lapsenlapsiin. Uusi kumppani, uudet haasteet Ikääntyneiden pariskuntien kasvanutta avuntarvetta selittää toisaalta se, että myös ikääntyneiden nuortenparien määrä on kasvamaan päin. Suomalaiset elävät hyväkuntoisina pidempään, ja yhä useampi löytää eron tai leskeytymisen jälkeen uuden elämänkumppanin myöhemmällä iällä. Kypsään ikään ehtineen uuden parin haasteet perheneuvonnan näkökulmasta ovat Mari Kinnusen mukaan periaatteessa aivan samoja kuin nuorempienkin. Tavallisimmin ne liittyvät käytännön asioihin. Seksuaalisuudesta puhutaan ikääntyneidenkin perheneuvonnassa yhä useammin ja avoimemmin. Ikääntyvien perheneuvontaan on liian vähän resursseja Yhteiskunnalla ei perheneuvoja Mari Kinnusen arvion mukaan ole nykyisellään tarpeeksi voimavaroja vastata ikääntyvien parien perheneuvonnan tarpeeseen. Lapsiperheet ovat avuntarvitsijoina etusijalla, mikä Kinnusen mukaan on täysin ymmärrettävää. Mari Kinnunen huomauttaa, että kuitenkin myös ikääntyneiden parisuhteen laatu voi pienilläkin väliintuloilla parantua paljon. Tämä vaikuttaa edelleen heidän yleiseen hyvinvointiinsa ja voi välillisesti myös vähentää yhteiskunnan muun, mahdollisesti kalliimman, tuen tarvetta. Kun vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, nämä kysymykset tulevat eteen entistä suurempina, Mari Kinnunen ennakoi. Seksi kuuluu kaikenikäisten elämään, mutta ikääntyneillä on sillä alueella omat haasteensa, kuten iän myötä yleistyvät sairaudet. Toisaalta siinä iässä seksuaalisuus voi olla myös valtavan riemastuttavaa, sanoo Mari Kinnunen. Liian vähän resursseja Yhteiskunnalla ei Mari Kinnusen arvion mukaan ole nykyisellään tarpeeksi voimavaroja vastata ikääntyvien parien perheneuvonnan tarpeeseen. Lapsiperheet ovat avuntarvitsijoina etusijalla, mikä Kinnusen mukaan on täysin ymmärrettävää. Mari Kinnunen huomauttaa, että kuitenkin myös ikääntyneiden parisuhteen laatu voi pienilläkin väliintuloilla parantua paljon. Tämä vaikuttaa edelleen heidän yleiseen hyvinvointiinsa ja voi välillisesti myös vähentää yhteiskunnan muun, mahdollisesti kalliimman, tuen tarvetta. Kun vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, nämä kysymykset tulevat eteen entistä suurempina, Mari Kinnunen ennakoi. Tiina Piha 13

14 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! Sinulla on mahdollisuus tukea nuorten ja ikääntyvien kanssa tekemäämme työtä taloudellisesti. Kerätyillä varoilla tuemme mm. nuorten itsenäisen elämän aloittamista sekä edistämme kotona ja palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia. Internetin kautta: Lahjoitus tapahtuu turvallisesti oman verkkopankkisi kautta. Vaihtoehtoisesti voit antaa taloudellisen tukesi myös yhdistyksen rahankeräystilille: Liedon Säästöpankki: FI Valtakunnallinen rahankeräyslupa: POL ja lupa on voimassa Testamenttilahjoitus Yhdistyksen historian aikana monelle vaikeassa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle tarjottu tuki on voitu toteuttaa testamenttilahjoituksen kautta saaduilla varoilla. Testamentin antajana voit itse määritellä miten haluat varoja käytettävän. Voit esimerkiksi kertoa testamentissa haluatko varoja käytettävän nuorten tai ikääntyneiden parissa tekemäämme työhön. Jos haluat antaa testamenttilahjoituksen kannattaa testamentti laatia asiantuntijan kanssa. Lisätietoja toiminnanjohtaja Katja Suominen, p Yhdistyksen jäseneksi Yhdistyksen jäsenenä voit olla tukemassa ja kehittämässä nuorten sekä ikääntyneiden parissa tekemäämme työtä. Jäsenmaksumme ovat henkilöjäsenille: 20 / vuosijäsenyys 100 / ainaisjäsenyys Yhteisöjäsenille: 450 / kannattajajäsen (Oikeuskelpoiset yhteisöt ym.) Jäseneksi voit liittyä Internet-sivujemme kautta ja täyttämällä sähköisen jäsentietolomakkeen tai ottamalla yhteyttä toiminnanjohtaja Katja Suomiseen p , Yhdistyksen hallitus käsittelee hakemuksen, jonka jälkeen saat jäsenmaksutilisiirron, valintasi mukaan joko postitse tai sähköpostilla. Maksettuasi jäsenmaksun olet Turun Kaupunkilähetys ry:n jäsen. 14

15 Puhelin Puhelin

16 TUAS Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Puistokatu 1 a B 38 (katutaso) Turku Turun SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki Puistokatu 1 a C 39 (katutaso) TURKU Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. IKÄTUKI-hanke Yliopistonkatu 36 a B Turku IKÄTUKI Revontulenkatu 4, Turku Puh

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot