Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille"

Transkriptio

1 Turun Kaupunkilähetys ry:n lehti 1/2014 TUAS kunnes elämä kantaa Turun Kaupunkilähetys on vanhuspsykiatrisen HOITOKETJUN TÄRKEÄ LENKKI Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille

2 Turun Kaupunkilähetys ry Ajan hermolla vuodesta 1880! Turun Kaupunkilähetys ry on Turun vanhin, edelleen toiminnassa oleva sosiaalialan järjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Tänä päivänä yhdistyksen toimintaa ovat TUAS-Nuorten tuettu asuminen, ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki -toiminta, IKÄTUKI-hanke sekä 60+-ryhmät. Ikääntyneiden hyvinvointi ja huolenpito ovat olleet keskeisessä osassa toimintaa. Palvelutalo Iso-Heikki tarjoaa monipuolista palveluasumista ikäihmisille. Tänään yhdistyksessä tehdään sen perustehtävän mukaisesti, kristilliseltä arvopohjalta, etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Työtä tekevät oma henkilökunta ja koulutetut vapaaehtoiset. Yhdistyksessä kehitetään ja toteutetaan uusia tukitoiminnan menetelmiä vuorovaikutuksessa alan eri toimijoiden kanssa. TUAS-toiminnassa ja IKÄTUKI-hankkeessa yhdistyksen palkatut työntekijät kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia toimijoita rakentamaan nuorten ja ikääntyneiden tukiverkkoa yhdessä heidän kanssaan. Ammatillisesti ohjattu Senioripysäkkitoiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia ja haluavat jakaa ajatuksiaan sekä kokemuksiaan saman sukupolven ihmisten kanssa. Sisällys Mielenterveys on voimavara ikääntyessä 3 Iso-Heikissä huolehditaan myös omaisista 4 TUAS kunnes elämä kantaa 6 Itsenäistymisen haasteita ei tarvitse kohdata yksin 7 Turun Kaupunkilähetys on vanhuspsykiatrisen hoitoketjun tärkeä lenkki 9 Turun Kaupunkilähetys ja Humak yhteistyössä oppien ja kehittäen 11 Yli sata vuotta julkaisutoimintaa 12 Yhä useampi ikääntynyt pari hakeutuu perheneuvontaan 13 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! 14 Turun Kaupunkilähetys ry Revontulenkatu 4, Turku Toiminnanjohtaja Katja Suominen p Palvelutalo Iso-Heikki Revontulenkatu 4, Turku Toimitusjohtaja Jaana Vuorenheimo p TUKENASI-lehti Nro 1/2014 Turun Kaupunkilähetys ry:n lehti Painosmäärä 300 kpl Julkaisija: Turun Kaupunkilähetys ry Revontulenkatu 4, Turku Päätoimittaja: Katja Suominen Toimittaja: Tiina Piha Lehden toimituksen työryhmä: Leena Kulju, Liisa Love, Katri Rinne Painopaikka: Painola, Kaarina 2

3 MIELENTERVEYS on voimavara ikääntyessä Hyvä mielenterveys on olennainen niin ihmisen hyvinvoinnin kuin toimintakyvynkin kannalta. Mielenterveys on osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä koko elämänkulun ajan. Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen vahvistaminen ikääntyessä on yhtä tärkeää kuin fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen. Ikäihmiset kuvaavat mielen hyvinvointia voimavarana, joka tukee toimintakykyä ja jaksamista arjessa. Se tukee myönteisen elämänlaadun kokemista. Mielenterveys ei ole muuttumaton, vaan se kuluu ja uusiutuu koko elämänkulun ajan. Sitä voi vahvistaa kuten fyysistäkin toimintakykyä esimerkiksi harjoittelemalla myönteistä suhtautumista elämään. Sen avulla myös löytyy keinoja selviytyä vastoinkäymisistä, joita elämänkulkuun väistämättä kuuluu. Vaikka ihmisellä olisikin ongelmia mielenterveyden kanssa, jokaisella on myös mielenterveyden voimavaroja. Mielenterveyden riskitekijöille altistuminen ei sellaisenaan ole uhka, mutta niiden vähentäminen on keskeinen osa ikäihmisten mielenterveyden edistämistyötä. Vaikea elämäntilanne voi kohdata ketä tahansa ja aina eivät omat voimavarat riitä selviytymään hankalista elämäntilanteista ja niiden tuomasta psyykkisestä kuormituksesta. Kun voimavarat ovat vähissä, tarvitaan toisten ihmisten apua ja tukea. Silloin mielenterveyttä suojaa ja vahvistaa kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Ikäihmisten on vaikea päästä mielenterveyspalveluiden piiriin. Tueksi hankalaan tilanteeseen voi löytyä vapaaehtoinen tukihenkilö. Tukihenkilön kanssa voi syntyä myönteinen suhde, jossa voimavarat vahvistuvat. Se voi monelle olla se ainoa myönteinen ihmissuhde siinä hetkessä. Mirakle-hanke tukee mielen hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran MIRAKLE mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hankkeen tavoitteena on vahvistaa ikääntyvien mielen hyvinvointia sekä parantaa ikääntyneitten vapaaehtoistoimijoiden mielenterveysosaamista. Mielenterveyteen liittyvistä tiedoista ja taidoista on hyötyä niin iäkkäille itselleen kuin heidän kanssaan toimiville. Mirakle ja Turun Kaupunkilähetyksen IKÄTUKIhanke aloittivat yhteistyön keväällä Hankkeet ovat mukana ikäihmisten hyvinvointia edistävässä RAY:n Eloisa ikä -ohjelmassa, ja eräällä verkostotapaamisella löytyi yhteisiä kehittämisen teemoja ja alueita. IKÄTUKI-hankkeen kanssa aloitettiin kokeilu, jossa vapaaehtoisten ikäihmisten kanssa toimivien tukihenkilöiden jaksamisen tueksi tuotiin Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjausmallia ja mielenterveyden edistämisen näkökulmaa. Vapaaehtoisena toimitaan maallikkoauttajana tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin vaativissakin tehtävissä. Siksi vapaaehtoiset tukihenkilöt tarvitsevat ja myös ansaitsevat riittävän monipuolisen tuen tehtäväänsä. Vapaaehtoistyön työnohjaus on yksi osa vapaaehtoistyön tukemista. Työnohjaus tukee vapaaehtoisten tukihenkilöiden jaksamista, osaamista ja tukihenkilönä kasvua sekä myös tukihenkilöiden hyvin voivaa mieltä. Mielenterveyttä koskevaa ymmärrystä ja osaamista tarvitaan niin vanhustyössä kuin yhteiskunnassa, yhteisöissä ja lähisuhteissa. Yhteistyöllä voidaan myös juurruttaa mielen hyvinvoinnin teemaa laajemmin. Yhdessä ymmärretään ja huomataan enemmän. Maija Hansen Projektisuunnittelija, MIRAKLE Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYS ON VOIMAVARA. VANHETESSA MIELTÄ HELLIVÄT: Riittävä ja terveellinen ravinto Lepo ja uni Mielekäs tekeminen Liikkuminen, erityisesti luonnossa Myönteisyys, joustavuus ja myötätunto itseä ja elämää kohtaan Sopu menneisyyden kanssa Suvaitsevaisuus Anteeksianto Nykyisyydessä läsnä olemisen taito Tunteiden hyväksyminen ja hallinta Kiinnostus uutta kohtaan Elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen Avun hakeminen, kun omat voimat eivät enää riitä 3

4 Iso-Heikissä huolehditaan myös omaisista Valttikorttina välittäminen Palvelutalo Iso-Heikissä on semmoinen tapa, että asukkaiden lisäksi myös heidän läheisistään pidetään hyvää huolta. Iso-Heikin ovet ovat asukkaiden omaisille aina auki eikä apua annettaessa katsota kelloa. Ja tottahan toki se näkyy ja kuuluu talon ilmapiirissä. On kuin kotiinsa tulisi, moni omainen on kiitellyt palautteessaan. Haluamme olla ihmisiä ihmisille. Tämä asenne on ollut talossa ainakin niin kauan kuin itse muistan, vakuuttaa palvelutalon johtaja Jaana Vuorenheimo. Hän muistuttaa, että omaisyhteistyö on kirjattu mm. Iso-Heikin omavalvontasuunnitelmaan. Sen laajuutta ei siinä kuitenkaan määritellä tarkasti. Iso-Heikissä yhteistyötä omaisten kanssa tehdään Jaana Vuorenheimon mukaan todella paljon. Suuri osa esimerkiksi vastaavan hoitajan työstä on nimenomaan omaisyhteistyötä. Huolehdimme esimerkiksi erilaisten kela-etuuksien hakemisesta, apteekkiasioista ja muista vastaavista. Kun vanhus tulee meille, on tavallista, että hän ja omaiset eivät edes tiedä kaikista etuuksista, joita on mahdollista hakea, Jaana Vuorenheimo kertoo. Omaisyhteistyötä tehdään virallisten asioiden hoidon ohella varsin paljon myös epämuodollisella tasolla tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Tämä joustava tapa toimia on osoittautunut niin toimivaksi, että osanotto vuotuiseen omaisten iltaan jää vuosi toisensa jälkeen vähäiseksi. Tieto kun omaisten mukaan kulkee muutenkin. Tukea ensimmäisestä yhteydenotosta Omaisten tukeminen alkaa Iso-Heikissä jo ensimmäisestä yhteydenotosta. Yhteydenottajana on tavallisesti vanhuksen omainen, tavallisimmin lapsi, joka pohtii, onko Iso-Heikin palvelutalo - tai palveluasuminen ylipäätään oikea valinta hänen läheiselleen. Jos vaihtoehtoina yksinäisellä, huonosti liikkuvalla vanhuksella on laitostuminen kotiin kotihoidon aikataulujen mukaan tai aktiivisempi elämä omien aikataulujen mukaan palvelutalossa, suosittelen kyllä jälkimmäistä, sanoo Jaana Vuorenheimo. Keskustelu johtaa usein siihen, että omainen tulee katsastamaan paikkoja joko yksin tai mahdollisen tulevan asukkaan kanssa. Näihin tapaamisiin Jaana Vuorenheimolla on aina riittävästi aikaa. Hän tietää, että perheet ovat silloin täysin uuden tilanteen edessä ja selvitettävää on paljon. Saan tehdä valtavan hienoa työtä ja kuulla erilaisia elämäntarinoita. Mutta olen myös monta kertaa vuosien varrella nähnyt, miten ymmällään ja ahdistunut omainen voi olla tuossa tilanteessa. Moni on uupunut, kun sekä oman perheen että työelämän kiireiden keskellä pitäisi vielä huolehtia iäkkäästä isästään tai äidistään. Olenkin joskus sanonut, että hoidetaan nyt isä tai äiti tänne ja sinutkin sinä sivussa, hän naurahtaa. Tilanteen mukaan Iso-Heikistä ohjataan omaisia myös eteenpäin sen mukaan, millaista tukea he tarvit- 4

5 sevat. Esimerkiksi Turun Kaupunkilähetyksen Senioripysäkistä on mahdollisuus löytää itselleen vertaisryhmä. Paljon viriketoimintaa Iso-Heikki on yksityinen palvelutalo, jonka omistaa Turun Kaupunkilähetys ry. Talossa on 104 vuokra-asuntoa. Hoitosuhteisia asukkaita on noin puolet, joista kuntien ostopalvelusopimuksella tehostetun palveluasumisen piirissä on noin 20 asukasta. Kaikki palvelut räätälöidään asukaskohtaisesti ja asukas maksaa vain käyttämistään palveluista. On paljon palvelutaloja, joissa on pakko ottaa esimerkiksi ruoka, siivous tai lääkehuolto. Olemme poikkeuksellisia, koska meillä on pakollisena ainoastaan turvapalvelu. Kaikki viriketoiminta sisältyy palvelumaksuun. Sitä on todella paljon monipuolisesta jumpasta käsityökerhoon ja tarinatuokioihin. Osan viriketoiminnasta tekee Turun Kaupunkilähetys ry:n vapaaehtoiset. Meillä vierailee myös paljon erilaisia esiintyjiä ja aamunavauksemme on erittäin suosittu. Lisäksi saunan ja yhteisten tilojen käyttö on maksutonta. Tätä arvostetaan paljon, Jaana Vuorenheimo sanoo. Iso-Heikissäkin on huomattu, että palvelutalojen välinen kilpailu on kiristymään päin. Jaana Vuorenheimo kuitenkin luottaa Iso-Heikin vetovoimaan. Meidän valttikorttimme nyt ja tulevaisuudessa ovat hyvä ilmapiiri, välittävä, arvostava ja yksilöllinen palvelu sekä hyvät tilat. Näistä emme tingi! Tiina Piha Juhannuskoivut

6 TUAS kunnes elämä kantaa Y-Säätiö on ollut vahvasti mukana Turun Kaupunkilähetyksen Nuorten tuetun asumisen kehittämisessä. Pian 30-vuotias Y-Säätiö syntyi tarpeesta hankkia erityisesti pienasuntoja asuntovaikeuksissa oleville ihmisille. Turussa Y-Säätiö omistaa kuutisensataa vuokra-asuntoa, joiden asukasvalintaa ja ylläpitoa hoitaa yhteistyökumppanina TVT Asunnot Oy. Säätiö on ollut myös kehittämässä erilaisia asumisen tuen malleja sekä rakentanut niin tavallisia vuokra-asuntokohteita kuin erityisryhmille suunnattuja tukitaloja. Turun kaupunki on yksi Y-Säätiön perustajayhteisöistä. TUAS syntyi tarpeeseen 1990-luvun laman aikana asuntojen hinnat olivat alhaalla ja Y-Säätiön asuntokanta kasvoi nopeasti. Asukkaiden kannalta lamalla oli ikäviä seurauksia: työttömyys, maksuvaikeudet ja sosiaaliset ongelmat näkyivät lisääntyvinä asumishäiriöinä. Vuokralaisten pärjäämättömyys uhkasi säätiön perustehtävän, asunnottomuuden vähentämisen, toteutumista. Erityinen huoli oli nuorista, jotka menettivät ensimmäisen oman kotinsa. Asumisura katkesi usein häätöön ja jätti jälkeensä vuokrarästit, joiden takia uuden asunnon löytäminen oli vaikeaa. Siksi säätiö etsi yhteistyökumppaneita nuorten asumisen tukitoiminnan kehittämiseen. Julkisen sektorin puoleen ei tuen järjestämiseksi voinut kääntyä, sillä sen resurssit oli juustohöylätty kireälle. Siksi säätiö haki kumppaneita järjestöistä ja Turun Kaupunkilähetys lähti ennakkoluulottomasti mukaan yhteistyöhön. Hankkeen taustavoimiksi saatiin myös TVT Asunnot Oy sekä Turun sosiaalikeskus, perusterveydenhuolto ja psykiatrian kuntoutustyöryhmä. TUAS -toiminta käynnistyi RAY:n projektirahoituksen turvin. Tukitoiminnan lähtökohta oli ja on edelleen vapaaehtoistyö. Kouluttamalla ja tukemalla vapaaehtoisia saatiin itsenäistä elämää aloitteleville nuorille avuksi turvallisia, luotettavia aikuisia. Verkosto kasvaa Nuorten tukitoiminnan lisäksi TUASille oli projektin suunnitteluvaiheessa asetettu myös toinen tavoite: ke- hit- tää paikallista verkostoyhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken. Ajatuksena oli tukea yhteistyön rakentumista ja lisätä keskinäistä kanssakäymistä nuorten parhaaksi. Ajan myötä nuorten asumisen tukityöhön on tullut uusia toimijoita ja verkosto on laajentunut. Se on saanut rinnalleen muita kumppaniverkostoja, joihin TUAS on puolestaan voinut integroitua. Hallinnonrajat ylittävä yhteistyö on vahvistunut, kun on tultu tutuksi ja tunnetaan toisten työtä. TUAS muualla Turun Kaupunkilähetyksen lisäksi TUAS -yhteistyöhön lähtivät mukaan Kalliolan setlementti pääkaupunkiseudulla ja setlementtiyhdistys Naapuri Tampereella. Toimintamalli oli kaikkialla sama, vapaaehtoistyö ja sitä tukeva verkostoyhteistyö. Alkuperäiset toimintaperiaatteet ovat säilyneet parhaiten Turussa; vapaaehtoisten panos on edelleen korvaamaton. Myös Kalliola löysi nuorten tuetun asumisen kautta uudelleen vapaaehtoistyön, joka välillä oli jo ennättänyt väistyä ammatillisten sosiaalipalvelujen tuottamisen tieltä. Tampereen Naapurissa taas toimii nykyään ammatillista asumisen tukitoimintaa kaupungille ostopalveluna tuottava TUAS -työryhmä seitsemän työntekijän voimin. Ajan myötä TUAS on siis muotoutunut kunkin paikkakunnan toimintaympäristön mukaisesti. Asumissosiaalisen työn edelläkävijä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman PAAVOn myötä asumissosiaalinen työ on noussut vahvasti esille asumispalveluissa. Työn sisältöjä kehi- 6

7 tetään sekä asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseksi että kotiin saatavan tuen tarpeisiin. Asunnottomuus nähdään äärimmäisenä syrjäytymisen ilmentymänä ja olosuhteena, johon voidaan vaikuttaa. Se ei siis ole asunnottoman ihmisen yksilöllinen ominaisuus. Tänä päivänä asumissosiaalisen työn iskusanoja ovat läsnäolo ja kannatteleva työote. Puhutaan kumppanuudesta, osallisuudesta ja tasavertaisesta vuorovaikutuksesta. Nuorten tuettu asuminen on ollut asumissosiaalista työtä jo kauan koko ennen termin keksimistä. TUAS -toiminnan lähtökohtana on ollut nuoren osallisuus eli oma halu saada tukea. Hän on itse myös päässyt määrittelemään tuen sisältöä ja tavoitteita. Vapaaehtoisen tukihenkilön tehtävä on ollut läsnäolo nuoren rinnalla hänen itsenäistyessään ja muuttaessaan omaan kotiin. Turvallisen aikuisen tuki on luonut uskoa siihen, että elämä kantaa. Kyse on ollut luottamuksellisesta kumppanuudesta, siis kannattelevaa työtä parhaimmillaan. tarpeenkaan päästä. Toinen tärkeä merkitys on konkreettisen väylän tarjoaminen ihmisille, jotka omalla toiminnallaan haluavat edistää yhteistä hyvää. Näinä aikoina voi synkkiä uutisia kuunnellessa helposti vajota toivottomuuteen ja tulla kyyniseksi. Toinen vaihtoehto on toiminta. Vapaaehtoisena tukihenkilönä ei ehkä paranneta koko maailmaa. Aikuistuvan nuoren maailmassa työn merkitys voi kuitenkin olla korvaamaton ja sen vaikutukset koko elämän mittaisia. Taina Hytönen Lisätietoa: Toimintaa, ei toivottomuutta TUAS -toiminnan keskeinen vahvuus on suora, ihmiseltä toiselle annettava tuki. Se yltää sellaisille elämän alueille, joille viranomaistyönä ei ole mahdollista tai Itsenäistymisen haasteita ei tarvitse kohdata yksin Moni nuori tekee tänäkin syksynä hyppäyksen kohti tuntematonta aloittaessaan opinnot vieraalla paikkakunnalla. Kyseessä on elämänmuutos, jota moni voi olla odottanut pitkään. Kuitenkin vähintään yhtä moni nuorista tiedostaa myös ne haasteet, joita omilleen muuttamiseen liittyy ja jotka saattavat hieman pelottaa. On myös niitä, jotka eivät tulevaa liiemmin mieti vaan menevät ja antavat asioiden tapahtua. Heille nuo haasteet voivat tulla yllätyksenä. Suomessa tilanne on usein se, että opiskelijat muuttavat kotoaan yksiöihin tai soluihin, ellei samalle paikkakunnalle sitten ole muuttamassa ennestään tuttua kaveria tai seurustelukumppania. Jos vanhemmat asuvat lähellä ja välit perheeseen ovat hyvät, voi itsenäisen elämän aloittaminen sujua helpommin, kun kotona voi käydä halutessaan viikonloppuisin. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Tukiverkosto voi olla kaukana, ja apua ja tietoa vaikkapa paperiasioiden hoitamiseen ei olekaan välttämättä tarjolla. Kaikkia vanhempia ei edes kiinnosta auttaa. Joku voi yksinkertaisesti todeta, että nuori on nyt täysi-ikäinen ja hänen tulee ottaa vastuu itsestään. Kyllä ne uudet kaverit sitten auttavat. Mitä jos uusia kavereita ei kuitenkaan löydy? Mitä jos ei olekaan niin helppoa hakea itselleen opintotukea ja solmia vuokrasopimusta, kun sitä ei ole koskaan tehnyt? Ja toisaalta miksi edes pitäisi osata suoriutua näistä asioista yksin? Voi tulla monelle yllätyksenä, että juuri tämän elämänvaiheen haasteiden keskellä kamppaileville nuorille on olemassa tukihenkilöitä. Olen itse esimerkki tällaisesta tukihenkilöstä. Jo pitkään olin halunnut tehdä jotakin vapaaehtoistyötä ja ollut myös huolissani nuorten syrjäytymistä koskevista uutisista. Tiesin heti, että haluan alkaa tähän työhön, kun näin järjestömme ilmoituksen lehdessä. Koulutuksessa tutustuin samanhenkisiin ihmisiin, ja sopivan nuoren löydyttyä olen oikeasti tuntenut olevani hänelle avuksi. Viikoittaiset tapaamisemme ovat antaneet myös minulle paljon, ja siksi haluan olla avuksi jatkossakin. Kulttuurissamme, joka korostaa yksilön omaa vastuunottoa itsestään jo liikaakin, on yhä enemmän tarvetta vapaaehtoistyölle. Kannustan siksi jokaista miettimään tahollaan, olisiko itsellä kiinnostusta ja aikaa työlle, joka antaa uutta sisältöä omaan elämään ja voi olla korvaamaton apu jollekin toiselle. Syksy on loistava aika aloittaa uusi harrastus, ja tällä kertaa se voi olla jotain ihan muuta kuin ennen! Laura Kuokkanen Nuorten tuettu asuminen/turun Kaupunkilähetys ry. Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien mielipidesivulla

8 8

9 Turun Kaupunkilähetys on Vanhuspsykiatrisen hoitoketjun tärkeä lenkki Turun Kaupunkilähetyksen vertaisryhmät ja tukihenkilöt pitävät huolta, ettei vanhuspsykiatrisen avohoidon potilaan hoitoketju pääse katkeamaan. Turun Kaupunkilähetys tekee Turun kaupungin vanhuspsykiatrisen avohoitoyksikön kanssa yhteistyötä. Siten on onnistuttu varmistamaan katkeamaton hoitoketju myös varsinaisen psykiatrisen hoidon tarpeen päättymisen jälkeen. Vanhuspsykiatrisen avohoidon yksikön asiakkaita on ohjattu muun muassa Senioripysäkin vertaisryhmiin ja heille on järjestetty tukihenkilöitä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Turun Kaupunkilähetyksen palvelut ovat asiakkaillemme tärkeä linkki avohoidon jälkeen. Kun potilas ei enää tarvitse erikoissairaanhoitoa, on tärkeää, ettei hoitosuhdetta lopeteta ilman, että hänelle voidaan tarjota tukea ja mielekästä toimintaa, sanoo Turun vanhuspsykiatrisen yksikön osastonhoitaja Pirkko Silfver. Hänen mukaansa tukihenkilötoiminta tai vertaisryhmät usein riittävät pitämään mielenterveyttä ja toimintakykyä yllä varsinaisen hoitojakson jälkeen. Tukea annetaan myös potilaiden puolisoille ja omaishoitajille. Varsinaista hoitoa ei enää välttämättä tarvita, mutta kuulluksi ja nähdyksi tulemista sitäkin enemmän, Pirkko Silfver toteaa. Turun Kaupunkilähetys on hänen mukaansa pystynyt vastaamaan hyvin vanhuspsykiatrian potilaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Hän kiittää järjestöä erityisesti aktiivisesta ja avoimesta lähestymistavasta. Koemme, että me ja asiakkaamme tulemme kuulluiksi. Turun Kaupunkilähetys selvittää ja pitää meidät ajantasalla. Yhteistyö on ollut hyvin joustavaa, olemme saaneet tukea asiakkaillemme hyvin erilaisiin tilanteisiin. Masennus yleisin hoitoon hakeutumisen syy Turun kaupungin vanhuspsykiatrian avohoidon yksikköön tulee vuodessa noin 450 lähetettä. Kohderyhmänä ovat 65 vuotta täyttäneet turkulaiset, joilla on diagnosoitu psykiatrinen sairaus tai heillä epäillään olevan tarvetta psykiatriseen hoitoon. Turun vanhuspsykiatrisessa hoidossa ei ole tällä hetkellä jonoja ja hoitotakuu toteutuu. Asiakkaita on kaikista sosioekonomisista ryhmistä. Uutena asiakasryhmänä myös Turun vanhuspsykiatrian yksikössä näkyvät maahanmuuttajat. Tavallisin hoitoon tulon syy on masennus ja siihen liittyvät oireet kuten ahdistuneisuushäiriöt ja pelkotilat, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä psykoottiset oireet. Meillä näkyy myös lisääntynyt päihteiden liikakäyttö, sanoo Pirkko Silfver. Hän näkee vanhusten mielenterveysongelmilla ilmeisen yhteyden yhteiskunnan laajempiin ilmiöihin, kuten köyhyyden ja yksinäisyyden lisääntymiseen. Mitä pitäisi tehdä, että vanhukset eivät olisi niin yksinäisiä? Pirkko Silfver kysyy. Tässäkin kolmas sektori voisi varmasti auttaa. Mutta kaikkea ei kuitenkaan voi senkään varaan laskea. Viime kädessä on kyse siitä, kuinka paljon arvostamme vanhuksiamme, hän summaa. Tiina Piha 9

10 Turun Kaupunkilähetys ja Humak yhteistyössä oppien ja kehittäen Humanistinen ammattikorkeakoulu auttaa Turun Kaupunkilähetystä kehittämään viestintäänsä. Tavoitteena on tunnettuuden parantaminen, tehokkaampi tiedotus ja somen sujuvampi käyttö. Turun Kaupunkilähetyksen ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyö käynnistyi keväällä 2014 sosiaaliseen mediaan ja tiedottamiseen keskittyneellä projektilla. Projektin aikana Humakin Turun kampuksen yhteisöpedagogiopiskelijat kartoittivat ja suunnittelivat Turun Kaupunkilähetykselle sosiaalisen median viestintää, viestintätyökalujen käyttöä sekä ajankohtaisista asioista tiedottamista. Osana mediataitojen sekä vuorovaikutus- ja dialogitaitojen kursseja toteutettava projekti jatkaa keväällä tehtyä työtä Turun Kaupunkilähetyksen tunnettuuden parantamiseksi ja tiedottamisen kehittämiseksi. Tavoitteena on tuottaa Turun Kaupunkilähetykselle video-, kuva- ja äänimateriaalia käytettäväksi markkinoinnissa sekä pohtia toimintamallia, jolla vapaaehtoisten osallistamista voitaisiin kehittää toiminnan kaikilla osa-alueilla. Yhteisöpedagogiopiskelijat asialla Yhteistyön taustalla on yhteisöpedagogi (AMK) -koulutuksen käynnistyminen Humanistisen ammattikorkeakoulun Turun kampuksella. Syksyllä 2013 kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa aloittaneet uuden ( ) opintosuunnitelman mukaisesti etenevät opiskelijat valmistautuvat vastaamaan niin nuoriso- kuin järjestökentänkin tarjoamiin monipuolisiin haasteisiin. Vahvasti työelämälähtöiseen oppimiseen nojaava koulutus antaa oivalliset puitteet projektityöskentelylle yhdessä nuorisoja järjestökentän muiden toimijoiden kanssa. Vanhan opintosuunnitelman mukainen opinnäytetyö onkin nykyään sidottu osaksi laajempaa Työelämän kehittämisopintojen (30op) opintokokonaisuutta. Turun Kaupunkilähetyksen kanssa yhteistyössä toteutettava projekti on tämän syksyn osalta saamassa muotonsa ja etenemässä toteutukseen. Markkinoinnissa käytettävien materiaalien tuottaminen on aloitettu tarvekartoituksella sekä alustavalla suunnittelulla, jossa otettiin huomioon käytössä olevat resurssit, aikataulu sekä Turun Kaupunkilähetyksen tavoitteet. Markkinointiin ja toiminnasta tiedottamiseen kaavailtujen materiaalien ohella opiskelijaryhmämme tavoitteena on suunnitella vapaaehtoisten koordinointiin ja osallistamiseen tähtäävä toimintamalli. Toimintamallin avulla pyritään parantamaan toiminnan saavutettavuutta ja osallistamaan nykyisiä vapaaehtoisia toiminnan suunnitteluun ja siitä tiedottamiseen. Ikkuna ruohonjuuritason kansalaistoimintaan Opiskelijoiden näkökulmasta projektin tavoitteena on media- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen sekä kokemusten kartuttaminen yhdessä kentällä työskentelevien kanssa. Samalla pääsemme näkemään kansalaistoimintaa ruohonjuuritasolla ja jakamaan osaamistamme erityisesti viestintävälineiden käyttäjinä ja yhteisöllisyyden kehittäjinä. Turun Kaupunkilähetys puolestaan saa paljon kaivattua audiovisuaalista näyttöä toiminnan maanläheisyydestä ja samalla markkinointityökalun vailla vertaa. Sosiaalisen median käytön ja toiminnasta tiedottamisen merkityksen kasvaessa myös tarve yhteistyölle ja yhteisöjen kehittämiselle on ilmeinen - vain osallistumalla syntyy aito kokemus toiminnassa mukana olemisesta! 10 Niilo Susiluoma opiskelija

11 Mentoroinnilla HYVINVOINTIA ikääntyneille Kuvakorttien tutkimista, mausteiden haistamista, ulkoliikuntavälineiden kokeilua ja alkoholittomalla drinkillä skoolaamista muun muassa niistä ovat HASIC-mentorikoulutuksen sisällöt rakentuneet. Syksyn 2014 aikana koulutuksessa on annettu ikääntyneille turkulaisille ja kaarinalaisille vapaaehtoisille valmiuksia toiminnallisen vertaisryhmän vetämiseen. Myös Turun Kaupunkilähetys ry:n Senioripysäkin vapaaehtoisia on ollut mukana mentorikoulutuksessa. Koulutuskerrat ovat koostuneet pikemminkin ajatusten vaihdosta ja yhdessä tekemisestä kuin perinteisestä opetuksesta, kun tavoitteena on ollut antaa tuleville mentoreille ohjaus- ja mentorointitaitoja sekä tietoa terveistä elämäntavoista ja ikääntymiseen liittyvistä terveysriskeistä. Koulutuksen pedagoginen tausta-ajatus on ollut, että mentoreilla on oman kokemuksensa kautta paras tuntuma ikäryhmän tarpeisiin ja he tuntevat oman ikäryhmänsä ajattelumaailman. Siksi koulutuskerrat ovat rakentuneet osallistujien aikaisempien kokemusten ja tietojen varaan. Tietoja on täydennetty tutkimustiedolla. Yhdessä on mietitty, miten ja millaisten toiminnallisten menetelmien avulla terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia voisi omissa vertaisryhmissä myöhemmin käsitellä. Mentorikoulutuksen tavoitteena on antaa osallistujilleen riittävät valmiudet vertaisryhmien vetämiseen koulutuksen jälkeen. Mentorien vetämissä vertaisryhmissä osallistujat saavat mahdollisuuden jakaa ja reflektoida kokemuksiaan, keskustella terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä haasteista, rohkaista toisiaan ja oppia toisiltaan. Mentorit tukevat ryhmää ja saavat samalla palkitsevaa sisältöä omaan elämäänsä. HASIC-projektissa vertaistoiminta ymmärretään järjestäytyneenä keskinäisenä apuna ja tukena: samassa elämäntilanteessa olevat tai samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet ihmiset tukevat toisiaan ja etsivät yhdessä ratkaisuja ja voimavaroja elämäntilanteeseensa. Nyky-yhteiskunnassamme vertaistoiminta nähdään yhdeksi uudeksi keinoksi luoda yhteisöllisyyttä vanhojen yhteisöjen kuten suku- ja kyläyhteisöt heikentyessä. Vertaistoiminnalla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä ammattilaisten resurssit ovat entistä rajallisemmat ja ikääntyvälle omasta itsestä huolenpitäminen ja keskinäinen huolenpito tulevat yhä tärkeämmiksi. Vertaistoiminnalla onkin vahva ennaltaehkäisevä merkitys. Vertaistoiminta voi olla osa sosiaali- ja terveyspalveluketjuja, eivätkä ammattiapu ja vertaistuki ole toistensa kilpailijoita. HASIC (Healthy Ageing Supported by Internet and Community) on Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti, jossa tuetaan yli 65-vuotiaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta seitsemässä Euroopan maassa. Ikäihmisten hyvinvointia tuetaan mentorikoulutuksen lisäksi vertaisryhmätoiminnan, verkkosovelluksen sekä alueellisten palvelujen kehittämisen avulla. Projektia koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja yhtenä alueellisena toimijana mukana on Turun Kaupunkilähetys ry. Katariina Felixson ja Anna Tonteri HASIC-projekti Turun ammattikorkeakoulu 11

12 HISTORIANURKKA Yli sata vuotta julkaisutoimintaa Monikaan aikalaisistamme ei tiedä tai osaa edes kuvitella, että Kaupunkilähetys aikoinaan vaihteen tienoilla toimitti, julkaisi ja myi uskonnollista kirjallisuutta, lehtiä ja lehtisiä. Uskonnollisten painatusten levittäminen oli Turun Kaupunkilähetyksen merkittävä työväline yhdistyksen alkuaikoina. Kristilliseen toimintaan liittyi runsaasti sanan julistusta toimintaa, joka nykyisin on seurakuntien toimialaa. Kaupunkilähetyksen toiminta on sen sijaan keskittynyt pääasiassa sosiaaliseen työhön, ja esitteet ja pienpainatteet käsitetään ilmaisjakelun piiriin kuuluviksi. Pohjoismaissa ja Euroopassa suuntaus on samanlainen niin toiminnan kuin painotuotteidenkin kohdalla. Esimerkiksi 1890-luvun lopulla Kaupunkilähetys hankki ja myi muun muassa postilloja (saarnakokoelmia) ja pikku kirjasia lähes 2000 kappaletta. Kun Kaupunkilähetys sai luvan uuteen julkaisuun vuonna 1892, sen ensimmäinen numero ilmestyi seuraavan vuoden alussa nimellä Turun kaupunkilähetys. Siitä tehtiin myös ruotsinkielinen versio. Jo ennen tätä lehteä oli julkaistu sittemmin lopetettua lehteä nimellä Kotimainen lähetys. Lehtiä toimitti pastori K.V.Lehtonen. Nämä lehdet tähtäsivät elävän uskon herättämiseen ja vahvistamiseen. Ne olivat siis vahvasti uskonnollisia ja kirkollismielisiä. Sisältöön kuului esimerkiksi Raamatun tutkistelua, saarnoja sekä lapsille ja nuorisolle suunnattua materiaalia. Maaseudulla tuhansia lukijoita Lehden tilauskanta jäi tuon ajan käsityksen mukaan odotettua vähäisemmäksi. Silti suomenkielisellä versiolla oli noin 700 lukijaa kaupungin alueella ja maaseudulla peräti 2000! Kun vielä ruotsinkielisiäkin tilaajia oli kaupungissa noin 250 ja maaseudulla 500, voimme todeta, ettemme nykypäivänä pystyisi läheskään vastaavaan. Luvut ovat tilaajamääriä. On huomattava, että lehti ei suinkaan ollut maksuton, vaikkakin edullinen. Parhaimmillaan lehti vielä ilmestyi pari kertaa kuukaudessa. Vuonna 1920 lehden toimittaminen oli lakkautettava kannattamattomana. Tämä Turun Kaupunkilähetys ry:n äänenkannattaja ehti kuitenkin ilmestyä lähes 30 vuotta. Kaupunkilähetys julkaisi sitten kokeilumielessä 1910-luvulla molemmilla kielillä Lepopäivä (Hvilodagen) nimisiä lehtisiä, niin sanottuja sunnuntaitervehdyksiä 45 kertaa. Kirjoja maailman ääriin Kustannustoiminta käsitti monenlaisia omakustanteisia kirjoituksia ja lentolehtisiä. Myös Raamattuja, Uusia Testamentteja ja muuta kristillistä kirjallisuutta hankittiin joko myytäväksi tai lahjoitettavaksi. Tähän toimintaan Turun Kaupunkilähetys ry sai avustuksia sekä eräiltä yhteisöiltä että yksityisiltä. Kaupunkilähetyksen julkaisemia kirjoituksia hankittiin jopa kappaleen painoksina. Kaikki jakelutoiminta tapahtui vapaaehtoisten toimesta. Yhdistyksen alkuaikojen perinteiden vuoksi suhtauduttiin erityisen lämpimästi painotuotteiden toimittamiseen merimiehille. Kirjallisuutta myös kierrätettiin ja merimiesten mukana kuljetettiin kirjoja muun muassa San Franciscoon ja Kalkuttaan merimiessairaaloihin. Ero tähän päivään on siis melkoinen. Toisaalta nykyisin on lukuisia uusia yhdistyksiä ja yrittäjiä. Tuon laajan julkaisutoiminnan ja nykypäivän välillä on kymmenien vuosien tauko. Tämä nykymuotoinen lehtemme ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2010, ulkoasultaan paljon upeampana, mutta kuitenkin lukijoille maksuttomana. Toivottavasti pystymme saamaan aikaan ainakin yhden lehden vuodessa. Leena Kulju, sosiaalineuvos Turun Kaupunkilähetys ry:n hallituksen jäsen 12

13 Yhä useampi ikääntynyt pari hakeutuu perheneuvontaan Ikääntyneiden eli jo 65 vuoden rajapyykin ylittäneiden parien osuus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Perheasiain neuvottelukeskuksen asiakaskunnasta on hienoisessa kasvussa. Seurakuntayhtymän perheneuvoja Mari Kinnunen uskoo tämän johtuvan ainakin osaksi siitä, että parisuhteelta osataan odottaa enemmän myös ikääntyneessä iässä. Toisaalta apua haetaan aikaisempaa herkemmin, kun sukupuoleen perustuvat yhteiskunnalliset odotukset ja roolipaineet ovat vuosikymmenten varrella keventyneet ja myös kielteisistä tunteista on lupa puhua avoimesti. Enää ei niin yleisesti ajatella, että likapyykki pestään kotona tai että pitää vain tyytyä tilanteeseen. Myös ikähmiset uskaltavat nykyisin kysyä itseltään, että haluanko sietää huonoa parisuhdetta loppuikäni, Mari Kinnunen sanoo. Ei ero, vaan parempi suhde Ikääntyneet pariskunnat tulevat perheneuvojan puheille nimenomaan parantaakseen yhteisen elämänsä laatua, eivät pohtimaan eroa. En muista yhtään sellaista tapausta, Mari Kinnunen toteaa. Hänen mukaansa pitkään yhdessä eläneet parit hakeutuvat perheneuvontaan usein myös jäsennelläkseen elämäntilanteessaan tapahtuneiden muutosten vaikutuksia parisuhteeseen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lasten kotoa lähtö tai puolison sairastuminen, yksinäisyys parisuhteessa. Ongelmia voivat aiheuttaa myös suhteet sukulaisiin, aikuisiin lapsiin ja lapsenlapsiin. Uusi kumppani, uudet haasteet Ikääntyneiden pariskuntien kasvanutta avuntarvetta selittää toisaalta se, että myös ikääntyneiden nuortenparien määrä on kasvamaan päin. Suomalaiset elävät hyväkuntoisina pidempään, ja yhä useampi löytää eron tai leskeytymisen jälkeen uuden elämänkumppanin myöhemmällä iällä. Kypsään ikään ehtineen uuden parin haasteet perheneuvonnan näkökulmasta ovat Mari Kinnusen mukaan periaatteessa aivan samoja kuin nuorempienkin. Tavallisimmin ne liittyvät käytännön asioihin. Seksuaalisuudesta puhutaan ikääntyneidenkin perheneuvonnassa yhä useammin ja avoimemmin. Ikääntyvien perheneuvontaan on liian vähän resursseja Yhteiskunnalla ei perheneuvoja Mari Kinnusen arvion mukaan ole nykyisellään tarpeeksi voimavaroja vastata ikääntyvien parien perheneuvonnan tarpeeseen. Lapsiperheet ovat avuntarvitsijoina etusijalla, mikä Kinnusen mukaan on täysin ymmärrettävää. Mari Kinnunen huomauttaa, että kuitenkin myös ikääntyneiden parisuhteen laatu voi pienilläkin väliintuloilla parantua paljon. Tämä vaikuttaa edelleen heidän yleiseen hyvinvointiinsa ja voi välillisesti myös vähentää yhteiskunnan muun, mahdollisesti kalliimman, tuen tarvetta. Kun vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, nämä kysymykset tulevat eteen entistä suurempina, Mari Kinnunen ennakoi. Seksi kuuluu kaikenikäisten elämään, mutta ikääntyneillä on sillä alueella omat haasteensa, kuten iän myötä yleistyvät sairaudet. Toisaalta siinä iässä seksuaalisuus voi olla myös valtavan riemastuttavaa, sanoo Mari Kinnunen. Liian vähän resursseja Yhteiskunnalla ei Mari Kinnusen arvion mukaan ole nykyisellään tarpeeksi voimavaroja vastata ikääntyvien parien perheneuvonnan tarpeeseen. Lapsiperheet ovat avuntarvitsijoina etusijalla, mikä Kinnusen mukaan on täysin ymmärrettävää. Mari Kinnunen huomauttaa, että kuitenkin myös ikääntyneiden parisuhteen laatu voi pienilläkin väliintuloilla parantua paljon. Tämä vaikuttaa edelleen heidän yleiseen hyvinvointiinsa ja voi välillisesti myös vähentää yhteiskunnan muun, mahdollisesti kalliimman, tuen tarvetta. Kun vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, nämä kysymykset tulevat eteen entistä suurempina, Mari Kinnunen ennakoi. Tiina Piha 13

14 Tue Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaa! Sinulla on mahdollisuus tukea nuorten ja ikääntyvien kanssa tekemäämme työtä taloudellisesti. Kerätyillä varoilla tuemme mm. nuorten itsenäisen elämän aloittamista sekä edistämme kotona ja palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia. Internetin kautta: Lahjoitus tapahtuu turvallisesti oman verkkopankkisi kautta. Vaihtoehtoisesti voit antaa taloudellisen tukesi myös yhdistyksen rahankeräystilille: Liedon Säästöpankki: FI Valtakunnallinen rahankeräyslupa: POL ja lupa on voimassa Testamenttilahjoitus Yhdistyksen historian aikana monelle vaikeassa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle tarjottu tuki on voitu toteuttaa testamenttilahjoituksen kautta saaduilla varoilla. Testamentin antajana voit itse määritellä miten haluat varoja käytettävän. Voit esimerkiksi kertoa testamentissa haluatko varoja käytettävän nuorten tai ikääntyneiden parissa tekemäämme työhön. Jos haluat antaa testamenttilahjoituksen kannattaa testamentti laatia asiantuntijan kanssa. Lisätietoja toiminnanjohtaja Katja Suominen, p Yhdistyksen jäseneksi Yhdistyksen jäsenenä voit olla tukemassa ja kehittämässä nuorten sekä ikääntyneiden parissa tekemäämme työtä. Jäsenmaksumme ovat henkilöjäsenille: 20 / vuosijäsenyys 100 / ainaisjäsenyys Yhteisöjäsenille: 450 / kannattajajäsen (Oikeuskelpoiset yhteisöt ym.) Jäseneksi voit liittyä Internet-sivujemme kautta ja täyttämällä sähköisen jäsentietolomakkeen tai ottamalla yhteyttä toiminnanjohtaja Katja Suomiseen p , Yhdistyksen hallitus käsittelee hakemuksen, jonka jälkeen saat jäsenmaksutilisiirron, valintasi mukaan joko postitse tai sähköpostilla. Maksettuasi jäsenmaksun olet Turun Kaupunkilähetys ry:n jäsen. 14

15 Puhelin Puhelin

16 TUAS Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Puistokatu 1 a B 38 (katutaso) Turku Turun SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki Puistokatu 1 a C 39 (katutaso) TURKU Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. IKÄTUKI-hanke Yliopistonkatu 36 a B Turku IKÄTUKI Revontulenkatu 4, Turku Puh

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OMAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN TUEKSI nro 1 ASKELEITA OMAISYHTEISTYÖHÖN

OMAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN TUEKSI nro 1 ASKELEITA OMAISYHTEISTYÖHÖN OMAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN TUEKSI nro 1 ASKELEITA OMAISYHTEISTYÖHÖN OMAISENA EDELLEEN RY on valtakunnallinen yhdistys, joka on perustettu vuonna 2005. Valtakunnallisen yhdistyksen tarkoituksena on toimia

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot