PERHEKESKEISTÄ JA RYHMÄMUOTOISTA TUKEA KOULUIKÄISILLE Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3.1.2011 31.7.2012 PERHEKESKEISTÄ JA RYHMÄMUOTOISTA TUKEA KOULUIKÄISILLE Loppuraportti"

Transkriptio

1 TUKEVA 2 Lappi/Rovaseudun osahanke PERHEKESKEISTÄ JA RYHMÄMUOTOISTA TUKEA KOULUIKÄISILLE Loppuraportti Marja Leena Nurmela

2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA JA TAVOITTEIDEN TÄSMENTÄMINEN TOIMINTA JA TULOKSET PERHENEUVOLAPALVELUIDEN JALKAUTUMINEN YLÄKOULULLE Varhainen avoin yhteistyö asiakasprosesseissa Ryhmätoiminta koulussa Me ollaan kavereita ryhmätoimintaa alakoulussa Sosiaalisten taitojen ja suuttumuksen hallinnan vahvistaminen yläkoulussa: ART ryhmä PAKKIA PANIIKILLE vertaistukiryhmä paniikkihäiriöstä kärsiville yläkouluikäisille nuorille EROPERHEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen auttaminen erotilanteessa Lasten ryhmät Nuorten ryhmä Tukemalla vanhempaa tuet lasta Vanhempien tukeminen erotilanteessa Eroneuvo tilaisuudet Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Työntekijöiden koulutus eroperheiden kohtaamiseen Kuvat Kuva 1 Apua halutaan hakea yhdessä perheen kanssa... 4 Kuva 2 Nuoren ongelman tai huolen oikea käsittelypaikka on koulu Kuva 3 Moniammatilliseen yhteistyöhön ollaan erittäin valmiita Kuva 4 Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkoululle malli työparityöskentelystä... 7 Kuva 5 Perhekeskeinen työparityö sopii kouluun Kuva 6 Perhekeskeinen työparityö vastaa perheiden tarpeisiin Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Toimintatilasto Me ollaan kavereita esite ART ryhmä esite PAKKIA PANIIKILLE vertaistukiryhmä Ryhmämuotoiset eroperhepalvelut Rovaniemellä Minusta pidetään huolta vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 8 12 vuotiaille lapsille Huomatkaa minut vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille vuotiaille nuorille Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä Eroneuvo tilaisuudet Rovaniemen kaupungin eroperhepalvelut esite Eroperhepalvelut Ranualla esite

3 1 TAUSTAA JA TAVOITTEIDEN TÄSMENTÄMINEN TUKEVA (=tukea kehitystä vastuuta) -hanke on Kaste -ohjelmaan kuuluva laaja pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus. TUKEVA 2 -hanke jatkoi TUKEVA 1:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä sekä kehitti edelleen uusia toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa olivat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Oulunkaaren seutukunta sekä 16 Lapin kuntaa. TUKEVA 2 Lapin osahankkeessa oli 5 aluepilottia, joista yksi on Rovaseudun (Ranua/Rovaniemi) pilotti. Rovaseudun pilotissa olivat mukana Ranuan yläaste, Korkalovaaran peruskoulu ja Rovaniemen perheneuvola. Ranuan yläasteen oppilasmäärä lukuvuonna oli 267, näistä yläasteen oppilaita 214. Korkalovaaran peruskoulu on luokka-asteet 1 9 kattava yhtenäinen peruskoulu, jonka oppilasmäärä lukuvuonna oli 630, näistä yläasteen oppilaita 475. TUKEVA 2 Rovaseudun pilotti toteutettiin Pilotin lähtökohtana oli kehittää toimintamalli, miten perheneuvolan erityispalvelut voidaan jalkauttaa yläkouluun siten, että koulussa vahvistuu perhekeskeinen, nuoren kasvua ja kehitystä tukeva, työparityöskentely sekä toisaalta hakea vastausta siihen, millaista tukea yläkouluikäiset nuoret ja heidän perheet tarvitsevat sekä kehittää näitä palveluja. Erityispalveluiden jalkautuminen lasten ja nuorten luonnollisiin kehitysympäristöihin on Lasten Kaste -hankkeiden valtakunnallinen tavoite. Tämän tavoitteen suuntaisesti johtava psykologi Marja Nuortimo ideoi perheneuvolapalveluiden jalkautumisen mallin kehittämisen Tukeva 2 Rovaseudun tavoitteeksi. Toisaalta mallin kehittäminen tulee suoraan kaupungin strategiasta, jossa varhainen avoin yhteistyö on nostettu keskeiseksi toimintaperiaatteeksi. Perheneuvolapalveluiden jalkautumisen toimintamallin kehittäminen vaati vahvaa yhteistyökumppanuutta perheneuvolan ja yläkoulun välillä. Tähän työhön olivat lupautuneet Rovaniemeltä Korkalovaaran koulu sekä Ranualta yläaste. Käytännössä yhteistyökumppanuus oli rehtorin, oppilashuoltoryhmän, koulukuraattorin sekä Rovaseudun pilotin kehittäjäsosiaalityöntekijän välistä. Molemmista kouluista oli myös vahva edustus Rovaseudun pilotin tukiryhmissä. Ranuan tukiryhmässä toimivat perusturvajohtaja Helena Pekkala-Vilhunen (tukiryhmän puheenjohtaja), koulutoimenjohtaja Outi Lohi, apulaisrehtori Olli Näyhä, koulukuraattori Eliisa Juujärvi, terveydenhoitaja Piia Hujanen ( saakka), terveydenhoitaja Saara Markkanen ( alkaen) ja psykologi Hanna Haapanen ( alkaen). Rovaniemen tukiryhmässä toimivat johtava psykologi Marja Nuortimo (tukiryhmän puheenjohtaja), perhepalveluiden johtaja Ritva Olsen, sosiaalipalvelupäällikkö Eliisa Lintula, oppilashuollonkoordinaattori Irmeli Vähäaho, rehtori Heikki Ervast, koulukuraattori Anne Huhtala ja kouluterveydenhoitaja Kaisa-Riitta Kemppainen. Molemmissa tukiryhmissä kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela edusti Rovaseudun pilottia ja projektipäällikkö Marja- Sisko Tallavaara Tukeva 2 Lapin osahanketta. Marja Leena Nurmela toimi tukiryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Rovaseudun pilotissa toteutettiin kartoitus 1, jossa selvitettiin yläasteikäisten nuorten, oppilashuoltoryhmän jäsenten sekä nuorten vanhempien näkemyksiä nuorten psykososiaalisen tuen nykytilanteesta ja kehittämisen tarpeista sekä kokemuksia perheneuvolapalveluista. Alkukartoituksen tavoitteena oli myös osallistaa sekä oppilashuoltoryhmät, tukioppilaat että vanhemmat 1 Raportti löytyy osoitteesta 3

4 Rovaseudun pilotin kehittämistoimintaan. Ennen kartoitusta oli epävarmaa ovatko nuoret ja heidän vanhempansa valmiita koulussa tehtävään moniammatilliseen, perhekeskeiseen työhön. Pidettiin mahdollisena, että nuoret eivät halua vanhempia mukaan eikä toisaalta vanhemmat halua, että perhe tulee koululle keskustelemaan nuoren tai perheen ongelmista. Kolmanneksi pidettiin varsin mahdollisena, etteivät nuoret ja heidän vanhemmat halua ongelmiaan käsiteltävän moniammatillisessa kokoonpanossa. Oheiset kuvat (1, 2 ja 3) puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Nuoret ja heidän vanhempansa olivat valmiita koululla tapahtuvaan moniammatilliseen, perhekeskeiseen työhön. Kuvat ovat Korkalovaaran aineistosta, Ranualla tulokset olivat samansuuntaiset, mutta eivät yhtä yksimieliset kuin Korkalovaarassa. Kuva 1 Apua halutaan hakea yhdessä perheen kanssa 4

5 Kuva 2 Nuoren ongelman tai huolen oikea käsittelypaikka on koulu. Kuva 3 Moniammatilliseen yhteistyöhön ollaan erittäin valmiita. Kartoitus toi esille, että perheneuvola voi tukea yläkouluikäisten nuorten hyvinvointia esimerkiksi masennukseen, ihmissuhde- ja vuorovaikutuksen ongelmiin, itsetuhoisiin ajatuksiin ja perheongelmiin liittyvissä asioissa tekemällä moniammatillista yhteistyötä koulun henkilökunnan ja nuorten vanhempien kanssa jalkautumalla nuoren luonnolliseen yhteisöön eli kouluun. Toisaalta kartoitus 5

6 nosti esille nuoren hyvinvointia tukevana keinona sekä nuorten että vanhempien vertaistukiryhmät, joita sekä Rovaniemellä että Ranualla koettiin olevan tarjolla vain tyydyttävästi. Rovaseudun aluepilotin tavoitteeksi täsmentyi 1) rakentaa toimintamalli miten ja millaisissa kysymyksissä perheneuvolapalvelut jalkautuvat moniammatilliseen, perhekeskeiseen yhteistyöhön yläkouluun sekä 2) suunnitella ja toteuttaa lapsiperheiden hyvinvointia vahvistavia vertaistukiryhmiä. 2 TOIMINTA JA TULOKSET 2.1 PERHENEUVOLAPALVELUIDEN JALKAUTUMINEN YLÄKOULULLE Varhainen avoin yhteistyö asiakasprosesseissa Perheneuvolapalveluiden jalkautumisessa yläkouluun yhteistyö ja mallin rakentaminen onnistuivat erinomaisesti Korkalovaaran peruskoulun rehtorin Heikki Ervastin, oppilashuoltoryhmän sekä erityisesti koulukuraattori Anne Huhtalan aktiivisen ja kehittämishaluisen toiminnan vuoksi. Vähän yli vuoden kehittämisprosessin aikana Korkalovaaran peruskoulun oppilaiden asioissa toteutui kehittäjäsosiaalityöntekijän ja koulukuraattorin yhteisiä perhetapaamisia 32 kertaa 2, tämän lisäksi yksilötapaamisia 13 kertaa. Perhe- ja yksilötapaamisten lisäksi osan oppilaitten asioissa oli tarvetta laajentaa verkostoa ja moniammatillisia tapaamisia verkostossa oli 24 kertaa, 13 eri lapsen tai nuoren asiassa. Pikkuhiljaa vuoden aikana täsmentyi mitä ja millaisissa kysymyksissä perheneuvolan jalkautuminen yläkouluun tukee nuoren hyvinvointia auttaen perheen solmukohdassa perheen sisäistä vuoropuhelua ja yhteisten ratkaisujen löytymistä. Kehittyi perhekeskeinen työpari -malli, jota oheinen prosessikaavio (kuva 4) kuvaa. 2 Liite 1 Toimintatilasto 6

7 Kuva 4 Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkoululle malli työparityöskentelystä 7

8 Mallissa asiakkuudet tulevat kolmea eri reittiä: vanhempi ottaa yhteyttä kuraattoriin, nuori tulee itse puhumaan/varaa ajan kuraattorille tai koulun työntekijälle itselleen nousee huoli nuoren tilanteesta. Kysymykset, joissa kuraattori näkee perhekeskeisen työn tarpeelliseksi, ovat sellaisia, joissa keskusteluapu nuoren itsensä kanssa ei helpota tai tuo muutosta nuoren arkeen, vaan mukaan tarvitaan nuorelle tärkeät aikuiset. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa perheen sisäiset ristiriidat esimerkiksi sisarusten tai nuoren ja vanhemman väliset, nuori kokee olevansa yksinäinen tai ulkopuolinen omassa perheessään, vaikeudet sopeutua uusperheen ihmissuhteisiin, nuori kantaa aikuiselle kuuluvaa huolta ja vastuuta sisaruksista tai vanhemmista, tai nuori kokee olonsa turvattomaksi. Asiakkuuksissa vanhempien ero ja siihen liittyvät huolenaiheet nousivat usein esille. Tämän vuoksi perhetapaamisissa ensisijaisena lähtökohtana pidettiin sitä, että molemmat vanhemmat pyydetään mukaan. Perheen tapaamiseen kuraattorille tulee perheneuvolan jalkautuva työntekijä työpariksi. Ensimmäisessä perhetapaamisessa keskustellaan huolenaiheista ja mietitään miten huoli vähenee sekä sovitaan jatkotyöskentelystä. Jatkotyöskentelyyn voi kuulua nuoren yksilötapaamisia, perhetapaamisia, verkostotapaamisia, lääkärikonsultaatio tai pelkkä seurantatapaaminen. Perhekeskeisen työskentelymallin kehittämistyössä tapaamisia oli yhdestä viiteen, tapaamiset toteutuivat kuukauden sisällä joko vanhemman, nuoren tai koulun työntekijän huolen esille nostamisesta. Tämä onnistui, koska sekä koulukuraattorin että kehittäjäsosiaalityöntekijän kalentereissa oli perhetapaamisille varattu 2 kertaa 2 tuntia viikoittain, toinen aika oli heti aamusta ja toinen iltapäivästä. Tällä tavoin mahdollistettiin se, että vanhemmat saattoivat järjestellä pääsyn koululle. Tapaamisten väliä oli kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, enintään kuuden kuukauden ajan. Ohessa on esimerkkikuvaus perhekeskeisestä työparityöasiakkuudesta prosessina. Prosessi on tyypillinen keston, tapaamiskertojen ja työskentelyn moninaisuuden osalta, mutta myös nuoren huolenaiheiden osalta. Vanhempien ero on nuorelle suuri elämänmuutos, jossa nuori tarvitsee aikuisten tukea. 8

9 Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkouluun, esimerkki asiakasprosessista Huoltaja soittaa koulukuraattori Anne Huhtalalle ja kertoo lapseensa liittyvästä huolesta. Nuoren elämässä on tapahtunut kuluneen vuoden aikana monia muutoksia, mm. muutto toisen huoltajan luo ja koulunvaihdos. Sopeutuminen vanhempien eroon, uuteen kouluun, luokkaan ja kaverisuhteisiin sekä asumismuutokset ovat olleet nuorelle haasteellista. Huoltaja näkee lapsensa ajattelevan paljon ja aikuismaisesti. Nuori on käynyt viime keväänä koulunsa kuraattorilla, joka on suositellut jatkamaan uuden koulun kuraattorilla. Nuorelle varataan aika. Puhelinkeskustelussa koulukuraattori kertoo huoltajalle mahdollisuudesta tavata nuori ja huoltajat yhdessä TUKEVA hankkeen jalkautuvan perheneuvolatyöntekijän Marja Leena Nurmelan kanssa. Huoltaja kertoo, että hän ottaa kaiken avun vastaan lasta auttaakseen. Koulukuraattori ottaa yhteyttä kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmelaan ja kertoo, että hänen luonaan on 13 vuotias nuori, jolla on mieli maassa ja paha olla vanhempien huonojen välien ja kodin riitaisan ilmapiirin (mm. suhde siskoon ja veljeen on riitaisa) vuoksi. Vanhemmat ovat eronneet. Puhelimessa sovitaan, että koulukuraattori ottaa yhteyttä vanhempiin ja ehdottaa perhetapaamista koululle. Koulukuraattori soittaa molemmille vanhemmille ja kutsuu heitä yhteiseen tapaamiseen. Puhelujen myötä yhteinen aika koululle järjestyy. Perhetapaaminen koululla. Tapaamisessa ovat mukana nuori, äiti ja isä sekä koulukuraattori ja kehittäjäsosiaalityöntekijä. Vanhempia ja nuorta kiitetään yhteistyöhalukkuudesta ja rohkeudesta sekä todetaan miten vanhempien yhteinen osallistuminen nuoren esille nostaman huolen käsittelyyn kertoo, että vanhemmat välittävät omasta lapsesta ja ovat omista eroon johtaneista ristiriidoista huolimatta valmiita nuoren asiassa tekemään yhteistyötä. Käydään keskustelua nuoren esille nostamista huolenaiheista, joita vanhemmat täydentävät omasta näkökulmastaan käsin. Mietitään yhdessä mitä sellaista nuori on aiemmin vanhempiensa tukemana tehnyt, mikä on tuntunut hyvältä. Sovitaan yhdessä työskentelyn tavoitteet. Nuori asettaa tavoitteeksi sen, että hänen huoli toisista perheenjäsenistä vähenisi nykyisestä 9 10:stä neljään, jolloin hänellä olisi voimia elää tavallista 13 vuotiaan nuoren elämää, suunnitella omia nuoren juttuja, osallistua nuorten rientoihin ja hoitaa koulutyöskentely hyvin. Äidin mukaan hyvä tavoitteen saavuttamisen mittari on se, että nuori nauraa ja hassuttelee ikäistensä kanssa eikä istu hiljaa, yksin tietokoneen ääressä. Sovitaan perhetapaamisesta 3 kuukauden päähän ja tätä ennen nuoren, koulukuraattorin ja kehittäjäsosiaalityöntekijän yhteisestä tapaamisesta. Nuoren yksilötapaamiset koululla. Koulukuraattori ja kehittäjäsosiaalityöntekijä tapaavat yhdessä nuorta koululla kolme kertaa. Tämän lisäksi koulukuraattorin lomapäivän vuoksi yksi tapaaminen toteutetaan perhepalvelukeskuksessa siten, että kehittäjäsosiaalityöntekijä ja nuori tapaavat keskenään. Tapaamisten painopisteenä ovat nuoren omat kiinnostuksen kohteet, niiden löytäminen ja vahvistaminen. Nuorta ohjataan ja tuetaan harrastusten piiriin. Toinen tärkeä teema on vahvistaa nuoressa ymmärrystä siitä, mistä 13 vuotias vastaa ja mitkä ovat aikuisten asioita. Kolmas tärkeä painopiste keskusteluissa on nuoren omien voimavarojen vahvistaminen. Nuoresta näkyy, että keskustelut vahvistavat häntä, nuori tekee omassa elämässä keskustelujen mukaisia pieniä muutoksia, kotitehtäviä, kavereita löytyy, harrastaminen vahvistuu, koulu menee hyvin ja tilaisuutta tavata vanhoja, rakkaita ystäviä järjestyy. Nuori pystyy asettamaan rajat sille, ettei toimi vanhemman terapeuttina ja sille, ettei hyväksy toista vanhempaa moitittavan. Perhetapaaminen koululla. Tapaamisessa ovat mukana nuori, äiti ja isä sekä koulukuraattori ja kehittäjäsosiaalityöntekijä. Keskustelussa tehdään yhteenveto kolmen kuukauden työskentelystä, kartoitetaan vanhemmilta mitä he ovat omassa lapsessaan havainneet, mistä he ovat omassa lapsessa ylpeitä ja mitkä asiat ovat huojentaneet vanhempien omaa mieltä. Nuoren voimavaroja nostetaan esille ja liitetään näitä vanhempien hyvään esimerkkiin, perintötekijöihin ja kasvatukseen. Puhutaan yleisellä tasolla asioista, joita eronneiden vanhempien on hyvä huomioida, jotta nuori saa riittävästi ikätasonsa mukaista huolenpitoa. Kerrotaan vanhemmille suunnatuista eropalveluista ja suositellaan nuorten eroryhmää nuorelle. Nuoren elämä näyttää hyvältä, paha olo on väistynyt ja nuori tekee nuorelle ominaisia juttuja: hoitaa koulutyön, tapaa ystäviä, käy sukuloimassa loma aikoina, tapaa isää ja sisaruksia säännöllisesti, osallistuu pariin itseään kiinnostavaan harrastukseen. Nuori kokee, että huoli muista perheenjäsenistä ei enää valtaa hänen ajatuksiaan kuin joskus, ollaan tasolla 2. Vanhemmat ovat tyytyväisiä. Nuori osallistuu Huomaa minut vanhempiensa eron kokeneiden nuorten vertaistukiryhmään. 9

10 Perhekeskeisen työparityön vaikuttavuudesta olemme me työparina toimineet, koulukuraattori Anne Huhtala ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela, erittäin vaikuttuneita ja vakuuttuneita. Sekä nuoren ja vanhempien tapaamisten lopussa ja välissä antamat suusanalliset palautteet että erityisesti nuoren olemuksessa tapahtuva helpottumisen kieli kertoivat, että olemme oikealla tiellä. Huhtikuussa 2012 kehittäjäsosiaalityöntekijä antoi tai lähetti perheille saatekirjeen kera asiakaspalautelomakkeita ja etukäteen maksetun palautuskuoren. Lomakkeita jaettiin tai postitettiin yhteensä 18, näistä viisi Ranualle ja 13 Rovaniemelle. Määräaikaan mennessä palautteita tuli kuusi ja koulukuraattorin lisäpyynnön jälkeen vielä yksi eli yhteensä palautteita tuli seitsemästä perheestä, näistä yksi Ranualta ja loput Rovaniemeltä. Perheiden antamat palautteet olivat myönteisiä. Koulu tapaamispaikkana koettiin hyväksi, koska se on lapsen työpaikka ja sinne on helppo tulla. Samaten perhekeskeisen työparityön koettiin sopivan kouluun (kuva 5). Kuva 5 Perhekeskeinen työparityö sopii kouluun Perhekeskeisen työparityön koettiin vastanneen perheiden tarpeisiin todella hyvin (kuva 6). Vastauksia perusteltiin mm. seuraavalla tavalla: Oppilaalla koulunkäynnissä vaikeuksia juuri silloin ja tämä sattui juuri samaan aikaan, olisi ehkä jäänyt tämäkin asia hoitamatta, jos koulun kautta ei olisi tullut huolta tästä. Puhuimme meille kulloinkin tärkeimmistä asioista. Asiantuntevat työntekijät, helppo keskustella. ja Oli suuri tuki meille. Mahtava tapa saada kaikki aiheeseen kunnolla mukaan ja ajatellusti. 10

11 Kuva 6 Perhekeskeinen työparityö vastaa perheiden tarpeisiin Palautteiden mukaan perheet olivat saaneet neuvoa, voimia, tukea ja kannustusta. Henkisen taakan koettiin helpottuneen ja asioille tulleen oikeantuntuiset mittasuhteet. Työskentelyssä perheelle syntyi luottamus, että ongelmien ratkaisemiseksi tehdään työtä ja oppilaan hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä huolehditaan jatkossakin. Osa vanhemmista antoi palautetta siitä, miten lapsen olon helpottuminen helpotti vanhempaa itseä. Pelottaa ajatellakin mikä olisi tilanne ilman työhönne osallistuneiden apua. Arviointia: Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkoululle -työparityömallin kehittämisessä Rovaseudun pilotin tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Malli on kehitetty, siitä kokemukset ovat sekä työparin että perheiden mukaan myönteiset. Eräs vanhemmista kirjoitti: Toivon todella hankkeen jatkuvan, meille siitä ainakin oli tässä tilanteessa apua. Hankkeen aikana mallin toteuttamisen on mahdollistunut kehittäjäsosiaalityöntekijän jalkautuminen Korkalovaaran peruskouluun. Korkalovaaran peruskoulussa on sekä oppilashuoltoryhmässä että opettajien kehittämisiltapäivässä esitelty hankkeen tavoitteet ja perheneuvolapalveluiden jalkautumistyön sisältöä. Toimintamallin jalkautuminen myös muihin yläkouluihin edellyttää asianosaisten yläkoulujen oppilashuoltoryhmien ja opettajien kouluttamista sekä jalkautumisresursseja perheneuvolassa. Koulukuraattorien osalta koulutus on aloitettu, sillä kehittäjäsosiaalityöntekijä oli Lapin kuraattoreiden tapaamisessa puhumassa perhekeskeisestä työstä koululla. Perheneuvolassa on 50 % erityissosiaalityöntekijän virka täyttämättä. Olisiko mahdollista käyttää TUKEVA 3 -hankerahoitusta perheneuvolapalveluiden jalkautumisen levittämiseen ja juurruttamiseen esimerkiksi siten, että perheneuvolan ensitiimi (4 henkilöä) varaisivat 2 h/henkilö/viikko kalenterista aikaa perhekeskeiseen työparityöhön yläkouluille? Toiminnan joustavuus sekä aito varhainen avoin yhteistyö edellyttävät etukäteen kalenterissa varattua yhteistyöaikaa, muuten jonojärjestelmä pitkittää yhteistyön käynnistymistä ja vaikeuttaa nuoren tilannetta. Työparityön käynnistymistä helpottaa, mikäli kullekin koululle sovitaan perheneuvolan jalkautuvasta työntekijästä. Työparina toimiminen vaatii oman kehittymisen ja parhaimmillaan se on samaa, kuin koulukuraattori Anne Huhtalan ja kehittäjäsosi- 11

12 aalityöntekijä Marja Leena Nurmelan välinen yhdessä tekeminen, eli se on samaan aikaan sekä työntekijöitä itseään ja asiakkaita palkitsevaa että tehokasta ja vaikuttavaa. Yleensä lapsen elämää helpottaakseen pitäisi paneutua myös vanhempien (eronneiden tai ei) väleihin ja kasvatusmetodeihin. Perheneuvola tuntuu liian vaikeasti tavoitettavalta. Toimintamallissa Rovaniemen kaupungin strategian mukainen varhainen avoin yhteistyö ja lapsiperheiden tuki toteutuvat käytännössä Ryhmätoiminta koulussa Me ollaan kavereita ryhmätoimintaa alakoulussa Korkalovaaran peruskoulussa toteutettiin kuraattori Anne Huhtalan ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmelan toimesta Me ollaan kavereita -ryhmätoimintaa, keväällä 2011 (3.-lk) ja syksyllä 2011 (4.-lk). 3 Keväällä Luokassa oli 20 oppilasta, 10 tyttöä ja 10 poikaa. Ryhmän tavoitteita ja toimintaa suunniteltiin yhdessä oppilaiden vanhempien kanssa järjestetyssä vanhempainillassa. Alun perin ryhmän toimintaa suunniteltiin 5 x 105 minuuttia kestäväksi ja tavoitteena oli luokan ilmapiriin parantaminen sellaiseksi, että jokaisella on mukava käydä koulua. Tähän tavoitteeseen pyrittiin toiminnallisten menetelmien avulla, luoden ryhmälle säännöt, harjoitellen erilaisissa rooleissa toimimista ja tehden yhteistyötä erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Me ollaan kavereita -ryhmätoiminta toteutettiin omassa luokassa siten, että opettaja oli osa ryhmää. Kolme kertaa ryhmässä oli kolmantena vetäjänä TUKEVA-hankkeen harjoittelija. Toukokuussa tukiryhmän kokouksessa päätettiin, että ryhmätoimintaa jatketaan syksyllä 2011, koska luokan opettaja vaihtui ja luokassa oli edelleen oppilaita, joille ryhmässä sääntöjen mukaan toimiminen tuotti suurta vaikeutta. Toisaalta ryhmässä oli oppilaita, joille luokkatilan muuttaminen toiminnalliseksi tilaksi aiheutti levottomuutta. Lapsilta pyydettiin kirjallinen palaute kevään viimeisellä tunnilla. Osa lapsista oli kokenut sääntöjen työstämisen tylsäksi ja pelejä/leikkejä toivottiin lisää. Ohjaajina havaitsimme, että 105 minuutin jakso vaatii osalta oppilaista liikaa. Kaikki eivät jaksa keskittymistä ja mukanaoloa 30 minuuttia pitempään ja osalla tarve olla aikuisen lähellä on suuri. Vanhemmille annettiin koulun Wilma-järjestelmän kautta kirjallinen palaute Me ollaan kavereita -toiminnasta ja kerrottiin, että toiminta jatkuu syksyllä Vanhemmilla oli mahdollisuus saada lisätietoja, mutta kukaan vanhemmista ei tätä mahdollisuutta käyttänyt. Syksyllä Me ollaan kavereita -ryhmätoiminta jatkui. Uusi opettaja halusi rauhassa tutustua uuteen luokkaan ja toiminta käynnistyi vasta syyskuussa. Ryhmätoiminnat olivat edellisen kevään tapaan 105 minuuttia, mutta nyt opettaja ei osallistunut ryhmään. Lasten keskittyminen ryhmänä oli edellistä kevättä huonompaa, kun ryhmässä oli kaksi uutta oppilasta ja uusi opettaja. Yksilötasolla muutaman lapsen kohdalla oli havaittavissa edistymistä. Jännittävä, normaalin luokkarakenteen rikkova tilanne ei enää aiheuttanut niin voimakasta itseä tai toista vahingoittavaa käytöstä. Näiden oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa oli ollut myös perhetapaamisia. Ilmeisesti vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää myös työskentelyrauhan kannalta. Me ollaan kavereita -ryhmätoiminta päättyi luontoretkeen, joka suuntautui syysillassa Korkalovaaran laavulle. Mukaan ilmoittautui 6 eri perheestä vanhemmat/vanhempi sekä 12 lasta. Iltaan osallistui 9 aikuista ja 13 3 Liite 2: Me ollaan kavereita esite 12

13 lasta sekä luokan opettaja, kuraattori ja kehittäjäsosiaalityöntekijä. TUKEVA-hanke tarjosi retkieväät, joiden vetäminen laavulle oli melkoinen ponnistus. Perheet tutustuivat toisiinsa ja uuteen opettajaan nuotion äärellä makkaraa paistaessa sekä tutustumisleikkien avulla. Sosiaalisten taitojen ja suuttumuksen hallinnan vahvistaminen yläkoulussa: ART ryhmä TUKEVA 2 Lappi -hankkeen toimesta järjestyi Rovaniemellä ART (=Aggression Replacement Training) -koulutus Koulutuksen aikana Korkalovaaran koulussa toteutettiin koulukuraattori Anne Huhtalan ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmelan toimesta ART-ryhmä, jossa oli neljä nuorta luokalta. 4 Ryhmän tavoitteena oli arkielämässä tarvittavien sosiaalisten ja suuttumuksen hallinnan taitojen sekä moraalisen päättelykyvyn harjoitteleminen. Oppilaiden rekrytoinnissa oli apuna perheneuvolan psykologi Inka Ruokokoski, aktiiviset opettajat sekä koulukuraattorin oppilastuntemus. ART-ryhmä kokoontui 16 kertaa 75 minuuttia kerrallaan koulupäivien aikana. Ennen ryhmän alkua täyttivät vanhemmat, opettaja ja nuori itse arviointilomakkeet, joista selvisi millaiset arjessa tarvittavat taidot vaativat harjoittelua. Ryhmässä tarjottiin nuorten toiveiden mukaista välipalaa. Ryhmän luottamuksen rakentuminen vei aikaa, vasta 5 tai 6 kerralla ohjaajat huomasivat, että ryhmässä on sellaista luottamusta, että esimerkiksi kipeiden kiusaamiskokemusten jakaminen oli mahdollista. Samaten ryhmän aikana ohjaajat huomasivat, miten tärkeää on nuoren henkilökohtainen huomiointi, positiivisen palautteen antaminen ja nuoren kiittäminen. Lopussa pidettiin kevätjuhla, jossa ryhmän jäsenet saivat todistukset ja antoivat ryhmästä sekä siinä harjoitelluista taidoista myönteistä palautetta: Tätä pitäisi olla kaikille, ART jää mieleen, tämä on verrattavissa luokkaretkeen. Myös opettajilta tuli matkan varrella myönteistä palautetta, oppilaiden toiminnassa ja olemuksessa oli havaittu myönteistä kehitystä, sosiaaliset taidot ja itseluottamus olivat vahvistuneet. Tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja Teppo Kuusela pyysi koulukuraattoria ja kehittäjäsosiaalityöntekijää tukioppilaiden koulutuspäivään demonstroimaan ART:ia. Tukioppilaat innostuivat sosiaalisten taitojen harjoituksista siinä määrin, että heille on ensi vuonna ART:ia kerran kuukaudessa. Ranuan yläasteelta ART-koulutukseen osallistuivat opintojenohjaaja Riitta Kuha ja koulukuraattori Eliisa Juujärvi. Ranuan yläasteella ART-ryhmäksi valikoitui JOPO-luokka. Kokemus ART:sta oli ohjaajien mukaan myönteistä. PAKKIA PANIIKILLE vertaistukiryhmä paniikkihäiriöstä kärsiville yläkouluikäisille nuorille Ranuan yläasteella oli syksyllä 2010 havaittu nuorten ahdistuksen voimakas kasvu sekä paniikkikohtausten näkyminen koulun arjessa haitaten useiden nuorten tyttöjen koulunkäyntiä. Heti TU- KEVA-hankkeen käynnistyttyä alkoi koulukuraattori Eliisa Juujärven, psykologin Hanna Haapasen ja kehittäjäsosiaalityöntekijän Marja Leena Nurmelan välinen yhteistyö, jossa suunniteltiin PAKKIA PANIIKILLE -vertaistukiryhmä 5 (ks. liite työkalupakki). Ryhmän toteutuksessa oli mukana myös fysioterapeutti Paula Petäjäjärvi. Ryhmän tavoitteena oli auttaa nuorta vertaistuen ja konkreettisten opeteltavissa olevien taitojen kautta ennaltaehkäisemään paniikkikohtaus ja sen rajoitteet koulutyöskentelyssä ja vapaa-ajalla. Ryhmä kokoontui keväällä kertaa 105 minuuttia, siihen osallistui kuusi vuotiasta nuorta. Nuorten terveydentila vaihteli ryhmän aikana ja osalla nuo- 4 Liite 3: ART ryhmä esite 5 Liite 4: PAKKIA PANIIKILLE esite 13

14 rista oli poissaoloja, muun muassa sairaalatutkimuskäyntejä. Ryhmä päättyi prinsessateemalla yhteiseen ruokailuhetkeen, jonne ryhmäläiset kutsuivat parhaan kaverinsa. Kuudesta nuoresta viisi siirtyi opiskelemaan pienryhmään PAKKIA PANIIKILLE -ryhmän alkuvaiheessa. Kevään aikana heistä kaksi pystyi siirtymään takaisin omaan luokkaan, yksi pääsi peruskoulusta ja kaksi jatkoi koulua JOPO-luokassa. Ryhmän jäsenille järjestyi joko terapia, muu hoito tai seuranta ryhmän jälkeen. Palautteessa osa ryhmän jäsenistä kertoi saaneensa ryhmän myötä hyvän kaverisuhteen, osa palleahengitystekniikasta ja itseä vahvistavasta ajatuksesta itselleen auttajan. Arviointia: Erilaiselle ryhmätoiminnalle peruskoulussa on tarvetta, sillä suomalaiset menestyvät tutkimuksissa, joissa mitataan tiedollista osaamista (PISA-tutkimukset), mutta loistavat häntäpäässä tutkimuksissa, joissa selvitetään luokkatyöskentelyrauhaa ja sosiaalisia taitoja. Kouluhyvinvointitutkimukset myös tuottavat huolestuttavaa tietoa: kiusaamista, yksinäisyyden kokemusta ja ahdistuneisuuden tunnetta on yhä nuoremmilla. ART-ryhmätoiminnassa harjoitellaan sosiaalisia taitoja: toisen kuuntelemista, kiittämistä, anteeksi pyytämistä, mukaan menemistä ja niin edelleen. Toisaalta ART-ryhmätoiminnassa harjoitellaan suuttumuksen hallintaa, miten rauhoittaa itsensä ja käyttää silmittömän suuttumuksen sijasta sosiaalista taitoa. Kolmanneksi ART:ssa vahvistetaan moraalista päättelykykyä. ART:n kaltaisia harjoituksia tarvitsevat kaikki koululaiset. Miten sosiaalisten taitojen harjoitukset saataisiin osaksi alakoulun opetussuunnitelmaa? Suuttumuksen hallinnan taitojen harjoitukset pitäisi saada osaksi 7.-luokalle siirtymistä, kehitysvaiheeseen, jossa nuorella tunteet läikkyvät ja räiskyvät. Moraalisen päättelykyvyn harjoitukset sopisivat osaksi 9.-luokan opetussuunnitelmaa. Nuori on tuolloin tekemässä isoja ratkaisuja omassa elämässään ja tarvitsee tähän kodin, koulun ja kavereiden tukea. Nuorten ahdistuneisuus ja paniikkikohtaukset ovat yleistyneet. Olisiko jatkossa perheneuvolan ja koulukuraattorien yhteistyönä toteutettavissa Pakkia paniikille -ryhmiä, joihin ohjautuisi nuoria koulukuraattoreiden ja kouluterveydenhoitajien kautta? 2.2. EROPERHEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Eroperheiden palveluiden kehittäminen otettiin mukaan vuonna 2011 hallitusohjelmaan, taustalla oli sanomalehdissäkin toistuvat otsikot perheiden pahoinvoinnista ja vanhempien erotilanteiden riitaisuudesta. Rovaniemellä ja Ranualla on eroperheille perheasiain sovittelupalvelua sekä lastenvalvojan palvelut, osa eroperheistä saa myös perhetyötä. Näistä palveluista huolimatta eroavilta ihmisiltä tulee viestiä, ettei palveluja ole tai ne eivät kohtaa kriisitilanteessa olevan, eroavan vanhemman tarpeita. Koulukuraattorit kohtaavat lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat ovat eronneet ja monenlaiset huolet painavat lapsen mieltä. Lapsi saattaa ikävöidä erossa asuvaa vanhempaansa tai kärsiä siitä, että vanhemmat solvaavat toisiaan. Vanhempien ero on asia, joka koskettaa perheen lapsia. Se on suuri elämänmuutos, joka vaatii huomiota ja tukea. Nykyisin Ensi- ja turvakotien liiton alaisuudessa toimiva Neuvokeskus on tehnyt pitkäaikaista kehittämistyötä eroperheiden lasten, nuorten ja vanhempien ryhmämuotoisten palvelujen tuottamisessa. TUKEVA 2 Rovaseudun pilotissa vanhempien ero näkyi asiakkuudessa olevissa perheissä, samanaikaisesti Lapin ensi- ja turvakodissa oli kiinnitetty huomiota siihen, paljonko heillä on asiakkuudessa eroperheitä. Yhdessä tiedostettiin, että asialle täytyy tehdä jotain tai muuten vanhempien erotessa tuntuva kipu uhkaa muodostua lapselle traumaattiseksi kokemukseksi ja viedä vanhemmilta voimat huolehtia lapsensa tarpeista. Uusia eroperhepalveluita tarvittiin sekä vanhemmille että lapsille ja nuorille. 14

15 TUKEVA 2 Lappi järjesti kuntien työntekijöille Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen auttaminen erotilanteessa -koulutuksen. Kouluttajina olivat lasten ryhmämuotoisen eroauttamisen kehittäjä Sirkku Niemelä (Taikuri-hanke) sekä nuorten ryhmämuotoisen eroauttamisen kehittäjä Teea Tonttila (Vetskari-hanke). Koulutus antoi hyvän pohjan omien ryhmien suunnittelulle ja toteutukselle ja mahdollisuuden sekä Taikuri että Vetskari -hankkeissa kehitetyn lasten ja nuorten eroauttamismateriaalin käyttämiseen. Vanhempien erotilanteessa lapsi tarvitsee tukea, mutta myös eroava vanhempi itse. Auttamalla vanhempaa autamme myös lasta. TUKEVA 2 Rovaseudun pilotin, Lapin ensi- ja turvakodin sekä Ranuan kunnan ja Rovaniemen kaupungin yhteistyöllä Rovaniemellä saatiin käynnistymään saakka jatkunut koulutusprosessi, jossa kehittäjäsosiaalityöntekijän lisäksi kolme ensi- ja turvakodin työntekijää, lehtori Lapin yliopistosta, Ranualta lastensuojelun perhetyöntekijä Marketta Uimaniemi-Honkanen sekä Rovaniemen kaupungilta ennaltaehkäisevä perhetyöntekijä Virpi Kiviniemi sekä perheneuvolan erityissosiaalityöntekijä Anne Seppänen kouluttautuivat Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajiksi. Koulutusprosessin aikana opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat eronneille vanhemmille Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmät. Yllämainittujen tahojen vahvan yhteistyön voimin Rovaniemelle saatiin myös Eroneuvo -koulutus, jossa kehittäjäsosiaalityöntekijän, kolmen Lapin ensi- ja turvakodin työntekijän ja Lapin yliopiston lehtorin lisäksi kouluttautuivat Rovaniemen kaupungin lastenvalvojista Riitta Ojansivu ja Sari Tiermas sekä Ranuan kunnasta Marketta Uimaniemi-Honkanen eronneille, eroa harkitseville vanhemmille tai heidän aikuisille läheisille suunnattujen Eroneuvo -tilaisuuksien vetäjiksi. Koulutusprosessin aikana opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat Eroneuvo -tilaisuuksia. Eroneuvo -koulutukseen saatiin oppisopimusrahoitus Lasten ja nuorten ryhmämuotoinen auttaminen erotilanteessa Lasten ryhmät TUKEVA 2 Rovaseudun pilotin kehittäjäsosiaalityöntekijän ja perheneuvolan psykologin yhteistyöllä suunniteltiin ja toteutettiin Rovaniemellä vuonna 2011 kaksi seitsemän kertaa kokoontunutta lasten eroryhmää. Ryhmien rekrytoinnissa perheneuvolan työntekijöiden ja koulun Wilmatietojärjestelmän apu oli merkityksellinen. Toinen ryhmistä toteutettiin keväällä , jolloin kehittäjäsosiaalityöntekijän yhteistyökumppanina oli psykologi Liisa Hietala ja toinen syksyllä , jolloin yhteistyökumppanina oli psykologi Saana Sievers. Molemmissa ryhmissä oli mukana Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelija Suvi Seikkula, joka työstää aiheesta pro gradu -työn. Vuonna 2011 lasten eroryhmään osallistui vuotiasta lasta, näistä kuusi tyttöä ja viisi poikaa. Ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla oli vähintään toinen vanhemmista mukana. Lasten palautteista vahvistui käsitys, miten tärkeää on, että lapsille annetaan lupa puhua vanhempien eroon liittyvistä kysymyksistä. Lapset kokivat ryhmän myötä vanhempien eroon liittyvien asioiden puhumisen helpottuneen, samaa kertoivat vanhemmat omassa palautteessaan. Vanhemmat kokivat, että eron puheeksi ottaminen lapsen kanssa oli helpottunut samoin 6 Liite 5: Ryhmämuotoiset eroperhepalvelut Rovaniemellä 15

16 kuin huoli lapsen selviämisestä. Tarkempi kuvaus lasten eroryhmästä on liitteessä 6 7. Kuvaus tulee TUKEVA -hankkeen loppujulkaisuun. Nuorten ryhmä TUKEVA 2 Rovaseudun pilotin kehittäjäsosiaalityöntekijän ja Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelija Anna Sorron yhteistyöllä suunniteltiin ja toteutettiin keväällä 2012 vanhempiensa eron kokeneille vuotiaille nuorille kahdeksan kertaa kokoontunut vertaistukiryhmä. Ryhmään osallistui kuusi tyttöä, näistä neljä oli Korkalovaaran koululaista, yhden nuoren vanhempi osallistui samaan aikaan toteutettuun Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmään. Ryhmän rekrytoinnissa käytettiin koulun Wilma-tietojärjestelmää, mutta vanhempien tai nuorten yhteydenottoja tämän perusteella ei tullut, vaan merkitykselliseksi osoittautui nuorelle tutun aikuisen kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin tai kehittäjäsosiaalityöntekijän ohjaus ja suosittelu. Ryhmässä mukana olleet nuoret kokivat ryhmän niin hyväksi, että olivat kaikki valmiita suosittelemaan ryhmää toisille vanhempiensa eron kokeneille nuorille. Tarkempi kuvaus nuorten eroryhmästä on liitteessä 7. 8 Kuvaus tulee TUKEVA -hankkeen loppujulkaisuun. Arviointia: Lasten ja nuorten ammatillinen tukeminen vanhempien erotessa on varsin tarpeellista. Vanhempien ero on yksi lapsen elämän suurista muutoksista, joka uhkaa lapsen hyvinvointia, sekä luonnollista kasvua ja kehitystä, ellei eroa ei hoideta niin, että lapsen kehityksen mukaiset tarpeet huomioidaan, lapsen turvallisuus varmistetaan eikä lapsi erossa menetä kumpaakaan vanhemmista. Tässä ryhmämuotoinen eroauttaminen on paitsi tehokasta, myös vaikuttavaa. Lasten eroryhmä palveluna on juurtunut hankkeen aikana, sillä palvelu on toteutunut perheneuvolan toimesta keväällä 2012, ryhmää ovat vetäneet psykologit Saana Sievers ja Tanja Kumpula. Jatkossa lasten eroryhmä on suunniteltu toteutettavan kerran vuodessa. Nuorten eroryhmän juurtumista edistettiin koulukuraattorien kehittämispäivänä , sillä projektipäällikkö Marja-Sisko Tallavaara kutsui kehittäjäsosiaalityöntekijän kertomaan Rovaseudun pilotissa kehitetystä Huomatkaa minut vanhempiensa eron kokeneiden nuorten vertaistukiryhmä -toimintamallista. Käytännössä nuorten eroryhmän juurtuminen jää tulevaisuuteen, mutta oppilashuollon koordinaattori Irmeli Vähäahon myötävaikutuksella ja koulukuraattori Anne Huhtalan aktiivisella ja kehittämishaluisella kumppanuudella on saatu suunnitelma, jossa nuorten keväällä 2012 kehitetty vertaistukiryhmä -toimintamalli juurrutetaan Rovaniemelle yläkouluikäisten nuorten palveluksi kisälli oppipoika -periaatteella. Ensi syksynä Marja Leena Nurmela irrottautuu omasta työstään ja perehdyttää Huomaa minut vanhempiensa eron kokeneiden vuotiaiden nuorten vertaistukiryhmään Anne Huhtalan, joka puolestaan toteuttaa seuraavana vuonna vertaistukiryhmän perehdyttäen siihen samalla uuden kumppanin. Alustavasti koulukuraattori Virve Simonen on lupautunut vuoden 2013 oppipojaksi. Nuorten eroryhmä on suunniteltu toteutettavaksi syksyllä 2012 maanantai-iltaisin viikoilla Toivottavasti TUKEVA 3:sta järjestyy rahoitusta kisällioppipoika perehdyttämiseen. 7 Liite 6: Minusta pidetään huolta vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 8 12 vuotiaille lapsille 8 Liite 7: Huomatkaa minut vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille vuotiaille nuorille 16

17 2.2.2 Tukemalla vanhempaa tuet lasta Vanhempien tukeminen erotilanteessa Eroneuvo tilaisuudet Eroneuvo -tilaisuuksien toteuttaminen edellytti eron kokeneiden vapaaehtoisten rekrytoinnin ja kouluttamisen, koska Eroneuvo -tilaisuuden vetää sosiaalialan ammattilainen yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoisten rekrytointi tapahtui tammikuussa Rekrytoinnissa käytettiin laajasti eri ilmaistiedotusvälineitä: Lapin radion menovinkkejä, Lapin Kansan menemiset ja Uusi Rovaniemen Menoksi -palstaa. Uusi Rovaniemi -lehdessä myös julkaistiin juttu vapaaehtoisten rekrytoinnista. Ranualla tiedottaminen tapahtui paikallisessa Kuriiri -lehdessä maksetulla ilmoituksella ja tämän pohjalta tehdyllä jutulla. Vapaaehtoisten rekrytointiin liittyvä haastattelu toteutettiin sekä Rovaniemellä että Ranualla ja koulutus vapaaehtoisille käynnistyi Koulutuksen aloitti 13 eron kokenutta vanhempaa, kaksi miestä ja 11 naista, näistä 10 jatkoi koulutuksen loppuun. Kaikkiaan vapaaehtoisten koulutus kesti 12,5 tuntia. Vapaaehtoisten koulutuksen päätösilta pidettiin Vapaaehtoiseksi ensi syksyn Eroneuvo -tilaisuuksiin lupautui 9 vanhempaa, yksi mies ja kahdeksan naista, näistä kolme Ranualta. Koulutukseen kuului myös kaksituntisten Eroneuvo -tilaisuuksien toteuttaminen. Ranualla pidettiin Lapin ensimmäinen Eroneuvo -tilaisuus, jossa oli mukana kaksi vapaaehtoista ja kolme asiakasta. Illan vetäjinä toimivat Marketta Uimaniemi-Honkanen ja Marja Leena Nurmela. Eroneuvo -tilaisuudessa asiakkaat kuulivat eron vaikutuksista niin omaan kuin lapsen elämään. Tilaisuus tarjosi vanhemmille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden puhua itseä askarruttavaisista asioista sekä kuulla miten eron itse kokeneet vapaaehtoiset olivat erosta selvinneet ja saaneet lasten asiat järjestymään. Eroneuvo -tilaisuuksia oli kevään ja alkukesän 2012 aikana kaikkiaan kuusi, joista neljä Rovaniemellä, yksi Ranualla ja Kemijärvellä. Asiakaspalaute illoista on ollut hyvää, palvelua on pidetty tärkeänä ja vapaaehtoisten roolia palvelussa merkityksellisenä. Kipeästä asiasta keskusteleminen tilaisuudessa, jonne ei tarvitse varata aikaa, ilmoittautua tai esitellä itseään, on koettu helpottavana ja omia ajatuksia selkiyttävänä. Opiskelija Anne-Maiju Kaakkurivaara työstää Eroneuvo -tilaisuuksien asiakas- ja vapaaehtoisten koulutuspalautteista sosiaalityön kandidaatin tutkielman, jonka ennakoidaan valmistuvan vuodenvaihteessa Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmien suunnittelu ja toteutus liittyivät toiseen Neuvokeskukselta ostettuun koulutukseen, jossa TUKEVA 2 Rovaseudun pilotin kehittäjäsosiaalityöntekijä oli vahvasti mukana. TUKEVA 2 -hanke myös varmisti rahoituksellaan koulutuksen toteutumisen Rovaniemellä. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä toteutettiin kevään 2012 aikana kolme, kaksi Rovaniemellä ja yksi Ranualla. Vertaistukiryhmä on suljettu ja se kokoontuu kahdeksan kertaa 2,5 tuntia kerrallaan. Ryhmän rekrytoinnissa käytettiin laajasti maksuttomia tiedotuskanavia: Menovinkit Lapin Radiossa, Uusi Rovaniemi ja Lapin kansa -lehdissä, juttu Uusi Rovaniemi ja Kuriiri -lehdissä sekä kehittäjäsosiaalityöntekijän radiohaastattelu Lapin Radiossa Tämän lisäksi kehittäjäsosiaalityöntekijä työsti ryhmästä tiedotteen 9, joka oli esillä kaupungin ja ensi- ja turvakodin internetsivuilla sekä sähköpostijakelussa eri organisaatioihin. Ennen ryhmän alkua haastateltiin ryhmästä kiinnostuneita. Haastattelussa havaittiin miten suuri kynnys ryhmään tulemisessa on ja mi- 9 Liite 8: Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä 17

18 ten tärkeää on, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät itse tiedostavat eroauttamisen ryhmämuotoisten palvelujen olemassaolon ja vaikuttavuuden sekä kertovat palvelusta asiakkaille, antavat esitettä käteen ja suosittelevat menemään mukaan. Kevään 2012 Vanhemman neuvo - vertaistukiryhmissä oli yhteensä 13 eronnutta vanhempaa, joista 11 naista ja 2 miestä. Yhden vanhemman lapsi osallistu samanaikaisesti nuorten eroryhmään. Rovaniemen päiväryhmässä vetovastuussa olivat Anne Seppänen perheneuvolasta sekä Pirjo Lehmuskoski ja Salla Sammela Lapin ensi- ja turvakodista. Rovaniemen iltaryhmässä vetäjinä toimivat Virpi Kiviniemi ennaltaehkäisevästä perhetyöstä, Katariina Marjeta Lapin ensi- ja turvakodista sekä Marja Leena Nurmela TUKE- VA 2 Rovaseudun pilotista. Ranuan ryhmän vetäjinä toimivat Marketta Uimaniemi-Honkanen perhetyöstä sekä Suvi Hietanen Lapin yliopistosta. Vanhemman neuvo -vertaisryhmien tavoitteena on yhteistyövanhemmuuden vahvistuminen ja tämä tavoite saavutettiin hyvin. Asiakaspalaute oli hyvin myönteistä, kaikki kokivat ryhmästä olleen apua omien eroon liittyneiden tunteidensa käsittelyyn sekä lapsen aseman ja toisen vanhemman merkityksen huomioimiseen. Kaikki suosittelisivat vertaistukiryhmää eronneille vanhemmille. Arviointia: Vanhempien ero on suuri muutostilanne kaikille perheen jäsenille. Lapsille vanhempien ero nostattaa kysymyksiä ja huolta siitä, kuka minusta huolehtii. Lasten, nuorten ja vanhempien vertaistukiryhmät ovat kerätyn asiakaspalautteen valossa osoittautuneet erittäin hyväksi tavaksi tukea perhettä. Neuvokeskuksessa toteutetuista ryhmistä on tehty tutkimusta, joissa on havaittu, että parhaan tuen saavat perheet, joissa vanhempi ja lapsi osallistuvat yhtä aikaa oman ikätasonsa mukaiseen vertaistukiryhmään. Tähän tilanteeseen päästiin Rovaniemellä kun yhdestä perheestä osallistui aikuinen vanhempien vertaisryhmään ja lapsi nuorten vertaisryhmään. TUKEVA 2 Rovaseudun pilotin aikana käynnistettyä toimintaa juurrutetaan jatkossa, kun syksyllä 2012 toteutetaan Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä ja Huomatkaa minut nuorten vertaistukiryhmä yhtä aikaa viikoilla Vanhemman neuvo -ryhmän vetäjinä toimivat Anne Seppänen perheneuvolasta ja Suvi Hietanen Lapin yliopistosta. Huomatkaa minut nuorten ryhmän vetäjinä toimivat Marja Leena Nurmela perhesosiaalityöstä ja Anne Huhtala oppilashuollosta. Vanhemman neuvo -ryhmä toteutetaan Lapin ensi- ja turvakodin tiloissa ja Huomatkaa minut -ryhmä perhepalvelukeskuksessa avoimen päiväkodin tiloissa. Myös kevään 2013 Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmistä on sovittu yhteistyökumppaneiden Lapin ensi- ja turvakodissa pitämässä palaverissa (ks. muistio). Ryhmiin rekrytoinnissa tarvitaan koulukuraattoreita, koulujen ja neuvoloiden terveydenhoitajia, päivähoidon työntekijöitä, lastenvalvojia, perheneuvolan työntekijöitä sekä sosiaalityöntekijöitä eri toimipisteissä. Vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta, työnohjauksesta ja virkistäytymisestä huolehtii jatkossa Lapin ensi- ja turvakoti. Ryhmän markkinoinnista tiedotusvälineiden ja sähköpostin kautta vastaa jatkossa vetäjäpari. Eroneuvo -tilaisuuksiin kevään 2012 aikana tuli 11 asiakasta, jotka kaikki antoivat myönteistä palautetta tilaisuuden merkityksestä itselle. Myös vetäjät ovat vakuuttuneet tilaisuuden avusta erotilanteessa. Asiakkaiksi tulleet olivat saaneet tietoa tilaisuudesta joko paikallislehdestä tai perhepalvelukeskuksen ilmoitustauluilta eli näitä kanavia käytetään myös jatkossa, kun Eroneuvo -tilaisuudet juurrutetaan osaksi Rovaniemen ja Ranuan eroperhepalveluita. Yhteistyökumppaneiden, terveydenhoitajien, päivähoidon työntekijöiden, lastenvalvojien, perheneuvolan työntekijöiden ja eri toimipisteissä toimivien sosiaalityöntekijöiden, apu markkinoinnissa on välttämätöntä. TUKE- VA 2 Rovaseudun pilotin aikana on kehitetty markkinointimateriaalia, jonka päivittämisestä ja jakelusta on jatkossa sovittava erikseen. Syksyn 2012 osalta markkinointimateriaalin päivittämisestä vastaa vielä kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela Liite 9: Eroneuvo tilaisuudet 18

19 2.2.3 Työntekijöiden koulutus eroperheiden kohtaamiseen Ero lapsiperheessä -teema on varsin ajankohtainen, sillä Suomessa eron kokee noin lasta vuosittain. Näistä noin 400 lasta asuu Rovaniemellä ja myös Ranualla työntekijät ovat kiinnittäneet huomiota vanhempien eron yleisyyteen. Jotta uudet ryhmämuotoiset eroperhepalvelut tavoittavat asiakkaat, tulee yhteistyökumppanien tiedostaa miten hyvin he voivat auttaa eroperhettä ohjaamalla perheitä palvelujen piiriin. Tämän vuoksi TUKEVA 2 Rovaseudun pilotissa toteutettiin kaksi henkilöstökoulutusta, joissa kohderyhmänä oli lapsiperheitä kohtaavat työntekijät. Rovaniemellä Erolapsiperheessä koulutus pidettiin , päivän avasi perhepalveluidenjohtaja Ritva Olsen. Koulutuksen alussa Pirjo Lehmuskoski esitteli Lapin ensi- ja turvakodin eroperhepalvelut, Anne Seppänen perheasiainsovittelupalvelut ja Marja Leena Nurmela lastenvalvojapalvelut sekä uudet ryhmämuotoiset lasten, nuorten ja vanhempien eroperhepalvelut. Ero lapsiperheessä -teemasta oli kouluttamassa kehittämispäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen Neuvokeskuksesta. Koulutukseen osallistui 80 Rovaniemen kaupungin päivähoidon, perhetyön, sosiaalityön, neuvolan ja koulun työntekijää. Neuvokeskuksen kouluttajan kustannuksista vastasi Rovaniemen kaupunki, sillä koulutus oli VARPU -työryhmän tilaama. Koulutuksesta kerätty palaute oli hyvää, osallistujat kokivat aiheen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi sekä saaneensa tietoa siitä, mitä itse voi tehdä auttaakseen eroperhettä. Päivän aikana syntyi myös ideoita, miten päiväkodissa voidaan huomioida lapsen molemmat vanhemmat. Koulutuksessa jaettiin TUKEVA 2 Rovaseudun pilotissa työstettyjä esitteitä: Eroperhepalvelut Rovaniemellä, Ryhmämuotoiset eroperhepalvelut sekä nuorten- ja lasten eroryhmät. 11 Toinen Ero lapsiperheessä -koulutus toteutettiin iltakoulutuksena Ranualla TUKEVA 2 -hanke tarjosi osallistujille iltapalan, jonka Ranuan yläasteen tukioppilaat olivat valmistaneet opintojenohjaaja Riitta Kuhan ohjaamana. Koulutustilaisuuden avasi perusturvajohtaja Helena Pekkala- Vilhunen ja lastensuojelun perhetyöntekijä, Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo ryhmien ohjaaja Marketta Uimaniemi-Honkanen esitteli Ranuan eroperhepalvelut. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela vastasi Ero lapsiperheessä -koulutuksesta. Koulutukseen osallistui 20 Ranuan sosiaalitoimen työntekijää. Palaute koulutuksesta oli erinomaista, osallistujat kokivat aiheen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi sekä vastanneen omaa tarvetta tukea eroperheitä ja auttaa lasta. Tilaisuudessa jaettiin esitettä Eroperhepalvelut Ranualla Liite 10: Rovaniemen kaupungin eroperhepalvelut esite 12 Liite 11: Eroperhepalvelut Ranualla esite 19

20 Liite 1: Toimintatilasto Tiivistelmä Tukeva2 Rovaseudun osapilotin raportista Marja Leena Nurmela, kehittäjäsosiaalityöntekijä Yksilötapaamiset, yhteensä 31 kertaa, 14 eri nuoren asiassa: Rovaniemi 25 kertaa, 11 eri nuoren asiassa. Ranua 6 kertaa, 3 eri nuoren asiassa. Perhetapaamiset, yhteensä 90 kertaa, 50 eri lapsen tai nuoren asiassa: Rovaniemi 70 kertaa, 46 eri lapsen tai nuoren asiassa. Ranua 20 kertaa, 4 eri nuoren asiassa. Asiakastapaamiset verkostossa, yhteensä 25 kertaa, 14 eri lapsen tai nuoren asiassa. Rovaniemi 24 kertaa, 13 eri lapsen tai nuoren asiassa. Ranua 1 kerta, 1 nuoren asiassa. Suunnittelu ja kehittämistyö moniammatillisessa verkostossa, yhteensä 86 kertaa. Rovaniemi 69 kertaa. Ranua 17 kertaa. Ryhmätoiminnot, yhteensä 72 kertaa, 12 eri ryhmää. Rovaniemi 60 kertaa, 9 eri ryhmää. Ranua 11 kertaa, 2 eri ryhmää. Kemijärvi 1 kerta. Kehittäjäsosiaalityöntekijän antama koulutus ja konsultointi, yhteensä 28 kertaa, 343 henkilöä. Rovaniemi 16 kertaa, 186 henkilöä. Ranua 11 kertaa, 157 henkilöä. Kehittäjäsosiaalityöntekijän osallistuma koulutus ja seminaarit, yhteensä 32 päivää. Kehittäjäsosiaalityöntekijä osallistunut Tukeva hankkeen työkokouksiin ja seminaareihin, yhteensä 11 päivää. Tukeva2 Rovaseudun osapilotin tukiryhmän kokoukset, yhteensä 12 kertaa. Rovaniemi 7 kertaa. Ranua 5 kertaa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä tiedottanut Tukeva2 hankkeesta, yhteensä 9 kertaa, henkilöä. Tukeva2 Rovaseudun osahankkeen esitteet, uutiset, artikkelit ja raportti. Esite Tukeva2/Lappi/Rovaseutu, jaossa. Esitteet: PAKKI ryhmä, Lasten eroryhmä, Me ollaan kavereita ryhmä, jaossa seminaarissa.

21 Esitteet: Ryhmämuotoiset eroperhepalvelut Rovaniemellä, Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä, Eroneuvo tilaisuudet keväällä 2012, Nuorten eroryhmä, jaossa Ero lapsiperheessä koulutuksessa. Esitteet: Eroperhepalvelut Rovaniemellä ja Eroperhepalvelut Ranualla, jaossa kevään 2012 Eroneuvo tilaisuuksissa. Uutiset: Ryhmä paniikkihäiriöisille nuorille Ranualla 20.6., Eroryhmä lapsille 23.6., Art ryhmässä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja Artikkelit: Kaikkein pahinta on, että nuori jätetään yksin 17.8., julkaistu Lapin Kansa. Raportit: Perhekeskeinen työ yläkouluihin nuorta ei jätetä yksin Mallit työkalupakkiin: Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkouluihin malli perhekeskeisestä työparityöskentelystä yläkoululla, Minusta pidetään huolta Vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 8 12 vuotiaille lapsille, Pakkia paniikille ryhmämuotoista tukea paniikkikohtausten ehkäisyyn, Huomaa minut vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeineille vuotiaille nuorille. Kehittäjäsosiaalityöntekijän loma ja vapaajaksot. PVM Työpäiviä mikä vapaa lisätyövapaa palkallinen vapaa (s) palkaton vapaa palkaton vapaa palkaton vapaa vuosiloma vuosiloma vuosiloma

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela Tukeva2 Rovaseudun pilotti Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela Koulukuraattorien kehittämispäivä 6.6.2012 Ryhmä on tarkoitettu vanhempiensa eron kokeneille 12-15 vuotiaille, yläkouluikäisille

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta Marja-Sisko Tallavaara

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta Marja-Sisko Tallavaara TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.4. 30-9.2011 Marja-Sisko Tallavaara 12.10.2011 1. Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen menetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöön ottaminen: Kehittäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot