UUSPERHEEN ISOVANHEMMUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSPERHEEN ISOVANHEMMUUS"

Transkriptio

1 UUSPERHEEN ISOVANHEMMUUS Maija Kasurinen - Lea Väisänen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Maija Kasurinen & Lea Väisänen: Uusperheen isovanhemmuus, Pieksämäen yksikkö, syksy 2005, 40 s. 1 Liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali,- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi(amk) Opinnäytetyössä tutkitaan, millaista uusperheen isovanhemmuus on ja poikkeaako se mitenkään tavallisesta isovanhemmuudesta. Aihe kiinnosti meitä, koska sitä on tutkittu vähän. Opinnäytetyö käsittelee myös perheen yhteiskunnallista muutosta sekä yleistä asennoitumista uusperheitä kohtaan. Uusperheet ovat lisääntyneet viimeisen 30-vuoden aikana, joten uusperheen isovanhemmuus koskettaa jo aika suurta joukkoa isovanhempia. Isovanhemmalle uusperhe tuo uudenlaisen haasteen uusien lastenlasten muodossa. Isovanhemmalle voi kestää jonkin aikaa tutustua uusiin lapsen lapsiin ja luoda näihin kiintymyssuhde. Mitä pienempi uusperheen lapsi on sitä helpommin suhde isovanhemman ja lapsen välille syntyy. Tärkeintä isovanhemmuussuhteessa on turvan ja hyväksynnän tarjoaminen. Uusperheessä isovanhemmat toimivat perheille niin henkisenä kuin taloudellisenakin tukena. Joskus isovanhemmat myös auttavat lasten hoidossa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käsitellään uusperheen isovanhemmuutta isovanhemman näkökulmasta. Kyselyt tehtiin teemahaastatteluna. Haastateltavina oli kolme uusperheen isovanhempaa, jolla on pitkä kokemus isovanhemmuudesta. Tutkimustulosten pohjalta löytyi vain pieniä eroavaisuuksia tavalliseen isovanhemmuuteen verrattaessa. Ajan myötä isovanhemmat pitävät uusperhettä ihan normaalina perheenä Meistä oli yllättävää miten vähän avioero lopulta vaikutti lapsenlapsen ja isovanhemman suhteeseen tutkimissamme tapauksissa. ASIASANAT: Avioero, perhe, isovanhemmat, lapset, uusperheet, yhteiskunta Säilytyspaikka : Diakonia Ammattikorkeakoulun kirjasto Pieksämäki

3 ABSTRACT Maija Kasurinen & Lea Väisänen: Grandparenting in Stepfamilies, Pieksämäki, Autumn 2005, 40 p,1 appendice. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Social and Education, Bachelor of Social Services. This study discusses grandparenting in stepfamilies and if there is difference between normal grandparents and stepgrandparents. We chose this subject becauset here are only a few earlier studies about stepgrandparenting. Change of position of families in society and public view towards stepfamilies is also discussed in this study. The number of stepfamilies has increased during the last thirty years, as is the number of stepgrandparents. For grandparents stepfamily brings a new kind of challenge. It takes time to make the acquaintance between stepgrandparents and new grandchildren. If the children of the stepfamily are small, it s easier to form a bond between them and stepgrandparents. The most important thing in grandparenting is offering safety and acceptance to the children. In stepfamilies grandparents give emotional and financical support to the family. They also often help by taking care of the children when needed. This study is a qualitative research, in which grandparenting in stepfamilies is looked from the stepgrandparents point of view.questions were made as a theme interview. For this study three grandparents of stepfamilies, who have a long experience for grandparenting were interviewed We found only small differences between stepgrandparenting and normal grandparenting. When time goes on and grandparents have accepted their stepgrandchildren, they see stepfamilies normal like all other families. We found suprising how little divorce affected the relations of a grandparent and grandchildren in the cases we studied. KEYWORDS: Family, Grandparents, Children, Stepfamilies, Society Deposited at: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERHE TYYPIT JA MUODOT Määritelmiä Mikä on perhe? Perhetyypit tilastoina Ydinperhe Uusperhe Uusperheestä perheeksi YHTEISKUNNALLISIA MUUTOKSIA Kaupungistumisen vaikutukset perherakenteeseen luvun laman vaikutukset perheen elämään MITÄ ISOVANHEMMUUS ON? Uusperheen isovanhemmuus? Isovanhemmuus psykologisena ilmiönä Mihin isovanhempia tarvitaan Uuden perhetilanteen hyväksymisprosessi Isovanhempien tuntoja oman lapsen erotessa Uusperheen yhteinen lapsi TUTKIMUSONGELMA JA MENETELMÄ VALINNAT Tutkimusongelma Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineiston analysointia Haastattelujen toteutus Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Yleisen ilmapiirin muutos yhteiskunnassa Isovanhempien ja lastenlasten välisen suhteen muutos uusperheen myötä? Suhde omiin lapsenlapsiin jotka jäivät erossa entisen puolison luokse Suhtautuminen uuslapsenlapsiin Lastenlasten kohtelun tasa-puolisuus Kasvatusvastuun jakaminen Uusperheen taloudellinen ja muunlainen tukeminen... 30

5 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Aikaisempia tutkimuksia Tutkimuksen herättämiä ajatuksia uusisovanhemmudesta Tutkimusaineiston eettisyys ja luotettavuus Omaa pohdintaa tekemisen prosessista POHDINTA LÄHTEET: LIITE 1 HAASTATTELURUNKO... 40

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössä selvitämme kokemuksia uusperheen isovanhemmuudesta. Aihe herätti mielenkiintomme, koska sitä ei ole Suomessa aiemmin paljonkaan tutkittu isovanhemman näkökulmasta.uusperheiden määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana, joten samalla uusperheen isovanhempienkin määrä on moninkertaistunut. Uusperheisiin liittyviä tutkimuksia on tehty paljon, mutta isovanhemman näkökulma uusperheeseen on jäänyt hyvin vähälle huomiolle, vaikka isovanhemmat kuuluvat tärkeänä osana uusperheen elämään. Uusperheitä on Suomessa paljon, joten uusperheen isovanhemmuus vaikuttaa tänä päivänä jo hyvin monien isovanhempien elämään. Avioero ja uusperheen syntyminen nostaa isovanhemmassa pintaan monenlaisia tunteita. Lapsen avioeron hyväksymisprosessi ja käsittely saattavat olla isovanhemmalla olla vielä kesken silloin kun lapsi siirtyy uuteen suhteeseen. Tämä voi lisätä jännitteitä ja kielteisiä tunteita uusperhettä kohtaan. Uusperheen muodostuessa isovanhemmalla on huoli omasta lapsestaan ja lapsenlapsista sekä heidän hyvinvoinnistaan. Samalla isovanhempi miettii omaa rooliaan suhteessa uusperheeseen ja uusiin lapsenlapsiinsa. Isovanhemmat, jotka ovat ehkä olleet tiiviisti mukana tukemassa perhettä avioeroprosessin aikana, kokevat itsensä tarpeettomiksi ja miettivät mikä on heidän paikkansa tässä uudessa perheessä. Isovanhemmat pohtivat suhdettaan lapsensa uuteen kumppaniin ja tämän lapsiin. Isovanhemmat surevat myös sitä, miten yhteydenpito sujuu eron jälkeen entisen miniän tai vävyn luokse jääneiden lastenlasten kanssa. Työssämme käsittelemme uusperheen isovanhemmuuden kokemusta isovanhemman näkökulmasta. Samalla pohdimme kokevatko isovanhemmat asemansa muuttuneen uusperheen aikana ja miten he selittävät tätä muutosta. Näiden lisäksi halusimme selvittää miten isovanhemmat kokevat suhtautumisensa muuttuneen suhteessa uusperheeseen ja miten he sitä selittävät? Lisäksi kysymme millaisia muutoksia käytännönjärjestelyissä on tapahtunut; yhteydenpito ja tapaamiset. Opinnäytetyö kuvaa samalla perherakenteessa ja isovanhemman asemassa tapahtunutta muutosta.

7 7 Työssämme lasten tai vanhusten kanssa tulemme kohtaamaan uusperheen lapsia ja isovanhempia. On hyvä tietää, millaisia ongelmia ja hyviä puolia uusperheissä on lasten ja isovanhempien näkökulmasta. Monille uusperheiden isovanhemmille on helpottavaa tietää, ettei ole yksin ajatustensa ja huoliensa kanssa, samanlaisia tuntoja on hyvin monilla uusiovanhemmilla. 2 PERHE TYYPIT JA MUODOT 2.1 Määritelmiä Uusperheellä tarkoitetaan perheitä joihin kuuluu sekä äidin, että isän aiempien liittojen alaikäisiä lapsia sekä heidän yhteisiä lapsiaan.( Ritala-Koskinen 2001,17). Meidän opinnäytetyössämme uusperheellä tarkoitamme perheitä, jossa on lapsia molempien vanhempien entisistä liitoista sekä uusperhettä, jonka on muodostanut entinen miniä tai vävy. Uusisovanhemmuus / uusperheen isovanhemmuudella käsitämme tässä työssä isovanhempia joiden lapset ovat eronneet ja muodostaneet uusperheen. Uuslapsenlapset ovat uuden miniä/ vävyn omia lapsia entisistä liitoista. Uusperheen lapset nimitys käsittää sekä biologiset lapsenlapset kuin uuden miniän/ vävyn edellisen liiton lapset. 2.2 Mikä on perhe? Perhe on yhteiskunnallisten ja kulttuuristen prosessien tuote. Tämän päivän perhekäsitys ei ole mitenkään yksiselitteinen, koska perheitä on tänä päivänä niin monenlaisia. On miehen ja naisen muodostamia ydinperheitä, naisten ja miesten vetämiä yksinhuoltajaperheitä,

8 8 avioeron jälkeisiä uusperheitä, samaa sukupuolta olevien kumppaneiden ja lasten perheitä, lapsuuden perheitä ja eläkeläisperheitä, jotka kaikki eroavat rakenteiltaan ja elämänvaiheiltaan toisistaan. Historiallisesti tarkasteltuna nämä perhemuodot eivät ole uusia. Sen sijaan hyvinvoinnin lisääntyminen, naisten koulutustason nousun ja palkkatyön yleistymisen, hyvinvointivaltion kehittymisen ja yleisen sallivuuden lisääntymisen myötä, niistä on tullut todellisia vaihtoehtoja.( Blom, 1999, 228.) Perhe on ennen kaikkea sosiaalinen toimintaverkosto, jonka ihmissuhteet ovat emotionaalisesti ladattuja. Perherakenteen muutokset näkyvät tilastoista. Aikaisemmin siviilisääty kertoi perheestä, mutta tällä hetkellä siviilisäädystä ei voi päätellä paljon mitään 2.3 Perhetyypit tilastoina Suomessa oli vuoden 2004 lopulla perhettä ja perheisiin kuuluu 77% väestöstä. Kaksi kolmasosa perheistä oli avioparin perheitä eli 20 % perheistä ja yhden vanhemman perheitä 13%. Perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat samaa sukupuolta on Suomessa 682. (Tieto vuoden 2004 lopusta.) Lapsiperheitä, joissa on alle 18- vuotiaita lapsia on Suomessa Lapsiperheistä yleisin perhemuoto on aviopari perhe (63%). Avopari- ja yksinhuoltajaperheitä on Suomessa molempia 17% kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltaja isiä on Suomessa suhteellisen vähän vain 3% lapsiperheistä Lapsiperheiden lasten lukumäärän keskiarvo 2004 lopulla oli 1,83 lasta. Lopullinen lapsiluku oli kuitenkin 2,3 lasta. Uusperheiden määrä on ollut lievässä kasvussa. Vuonna 2001 Suomessa oli uusperhettä, mutta vuoden 2004 lopulla niitä oli jo Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Reilut puolet uusperheen vanhemmista ovat avioliitossa ja vajaa puolet avoliitossa. Uusperheen lapsia on ( Tilastokeskus 2004)

9 9 Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2004 Suomessa solmittiin avioliittoa, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2003 vihittiin paria. Solmittujen avioliittojen määrä oli viimeksi vuonna 1983 suurempi kuin vuonna Avioeroon päättyi vuonna avioliittoa, mikä on 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2003 avioeroja myönnettiin (Tilastokeskus 2004.) Avioerossa 4/5 lapsista jää asumaan äidin kanssa. Määrä on sitä suurempi mitä pienempiä lapset ovat erotessa. Alle 3-vuotiaat asuvat yleensä äidin kanssa.(hayman 1999,24.) Noin lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Joka kolmannessa solmitussa avioliitossa ainakin toinen osapuoli on kertaalleen eronnut.. Uusperheillä on keskimäärin 2,3 lasta, ydinperheissä 1,8. (Ritala-Koskinen 2001, ) 2.4 Ydinperhe Ydinperhe on länsimaissa edelleen yleisin perhetyyppi, ydinperheeseen kuulu yksi tai kaksi huoltajaa lapsineen. Perheiksi luetan myös ne, joissa lapset ovat tulleet perheisiin adoption kautta. Avioeroperheet lasketaan myös kuuluvaksi ydinperheisiin. Yksinhuoltajuus ydinperheissä on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Enin osa yksinhuoltajista on naisia joko avioeron vuoksi tai sitten he ovat halunneet lapsen, mutta eivät avo- tai aviopuolisoa. 2.5 Uusperhe Uusperheisiin kuuluvat uudestaan avioituneet aikuiset ja mahdollisesti heidän molempien aiemmissa avioliitoissa syntyneet lapset sekä heidän yhteiset lapset. Uusperheiksi lasketaan myös edellä mainitun kaltaiset avoparit erityisesti, jos heillä on lapsia.( Ijäs 2003, 107.) Uusperheiden koko voi muodostua hyvinkin suureksi, vaikka kaikki lapset eivät pysyvästi asukkaan perheessä. Yhteishuoltajuuden tultua mahdolliseksi avioeron jälkeen lapsilla voi olla kaksi pysyväisen luontaista kotia. (Ritala-Koskinen 2001,34.)

10 10 Uusperheet jakautuvat karkeasti kahteen tyyppiin. Ensimmäisessä paino on uudessa parisuhteessa, kummallakin voi olla lapsia, mutta lapset ovat usein vanhempia. Ei eletä perheelämää, vaan kumpikin vastaa omista lapsistaan. Toisessa rakennetaan kokonaan uusi perhe: tulot ja menot, vastuut ja velvollisuudet jakautuvat tasaisemmin. Usein saadaan yhteisiä lapsia ja mennään naimisiin. Kaikista lapsiperheistä 7,6 prosenttia on uusperheitä. 90 prosenttia uusperheistä koostuu äidistä, hänen lapsistaan ja uudesta miehestä sekä toisinaan heidän yhteisestä lapsestaan.( Ritala-Koskinen 2001, ) Kun uusperheen ihmissuhteet vahvistuvat, yhteydenpito vanhaan perheeseen vähenee. Toisentyyppisessä uusperheessä on kysymys kahden aikuisen uudesta parisuhteesta. Perheen ei-yhteisen lapsen näkökulmasta tällaisessa perheessä yksinhuoltajuus jää ikään kuin elämään perheen sisälle. (Ritala-Koskinen 2001, ) 2.6 Uusperheestä perheeksi Uusperheessä on tärkeää ulkoisten ja sisäisten rajojen määrittely ja sukupolvien hierarkkinen suhde. Arjessa uusperheidenkin perhe-elämä on arkinen tapahtuma, mikä on lapselle todellisuutta. Uusperheen lapsella on myös niin kutsuttu tunne-perhe, joka käsittää hänen läheisensä, usein myös toisen vanhemman tai isovanhemmat, jotka eivät kuulu enää ydinperheeseen. Uusperhe näyttäytyy kasvamisen prosessina, missä lapsi oppii havaitsemaan ketkä kuuluvat hänen perheeseensä. Toimiakseen perheenä uusperheen täytyy muuttua tunne-perheeksi, mutta tämä prosessi ei tapahdu nopeasti. Tunneside uuden perheen jäsenten välille syntyy vasta pikkuhiljaa. On tärkeää hyväksyä uusperhe omaksi perheekseen, johon kaikki sen jäsenet kuuluvat. Yhteiset pelisäännöt ovat tässä muodostumisvaiheessa tärkeitä (Ritala- Koskinen 2001, )

11 11 3 YHTEISKUNNALLISIA MUUTOKSIA Perinteisesti lapsi on saanut kasvaa turvallisessa suhteellisen pysyvässä yhteisössä, perheessä, vanhempien ja sisarusten kanssa. Lapsen lähipiiri on koettu lapsen kehityksen kannalta tärkeäksi ja lapseen kohdistettu huomio olennaiseksi hänen persoonallisuutensa kehityksen kannalta luvulla perheen käsitteestä tuli poliittinen idea ja siihen liittyi samalla yksilöllisen kansalaisen synty. Ydinperhe nimitys syntyi 1800-luvulla porvarillisen elämäntavan ihanteena, mutta vakiintui luvuilla koko kansalle elämäntavan malliksi. (Forsberg & Nätkin 2003,18.) 1800-luvulla vain mies edusti perhettä julkisissa paikoissa ja nainen kuului yksityisyyteen, joka kasvatti lapsia ja hoiti kotia. Kiinteä perhe ihanne alkoi murtua jo 1900-luvun alussa kun keskusteltiin aviottoman äidin oikeuksista. Maaseutuyhteiskunnassa oli hyvinkin tyypillistä esiaviolliset suhteet ja näistä suhteista syntyneitä aviottomia lapsia sijoitettiin eri perheisiin tilanteen niin vaatiessa. Vuosisadan vaiheessa lapsi erotettiin äidistä omaksi yksilökseen ja tällöin lapsi edusti tärkeää tulevaisuuden sukupolvea. Erilaiset naisjärjestöt nostivat naisen asemaa ja pyrkivät mukaan politiikkaan. Sotien myötä koti-ihanne ja isänmaalliset ihanteet nousivat pintaan. (Forsberg & Nätkin 2003, ) Sotavuodet aiheuttivat sen, että Suomi muuttui maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Miesten taistellessa sodassa naiset astuivat miesten saappaisiin ja joutuivat tekemään perinteisiä miesten töitä. Perinteiset miesten ja naisten mallit muuttivat muotoaan. Sotakorvausten maksaminen vauhditti Suomen teollistumista. Tästä alkoi naisten palkkatyöllistyminen, koulutustason nousu ja itsenäistymisen aika.(ijäs 2003,37.)

12 12 Sotien jälkeen kaupungeissa tarvittiin nuorta työvoimaa, joten paljon nuoria perheitä ja myös yksinäisiä ihmisiä muutti kaupunkeihin töihin. Huono asuntotilanne kaupungeissa ajoi ihmiset asumaan ahtaasti. Samassa asunnossa saattoi asua moniakin perheitä. Kaupungeissa elämä oli usein ahtaampaa kuin maalla ja monesti vielä taloudellisestikin tiukempaa. Kaupungistumisen myötä perheistä alkoi muodostua vanhempien ja lasten muodostamia ydinperheitä, mikä vieraannutti perheet isovanhemmista. Paikallisyhteisöt eivät kuitenkaan muodostaneet toimivia ihmissuhdeverkostoja. Ne eivät korvanneet sukua ja kyläyhteisöjen tuomaa yhteyttä ja tukiverkostoa. (Rahikainen 1992, ) 3.1 Kaupungistumisen vaikutukset perherakenteeseen Maatalousyhteiskunnassa valtaosa ihmisistä sai elantonsa perheviljelmistä, joten työvoimaakin tarvittiin. Maanomistus ja perhe kuuluivat yhteen ja samassa perheessä saattoi elää useampikin sukupolvi ja muita sukulaisia. Puhuttiin eräänlaisista suurperheistä. (Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen & Sihvola 2003, ) Maaseudulla elettiin 1950-luvulla pitkälti vielä omavaraistaloudessa. Pienviljelys oli sotien jälkeen yleisin elämänmuoto. Maatilojen määrä suhteessa kasvoi, mutta niiden koko pieneni. Suurista tiloista lohkaistiin tontteja rintamamiehille sekä evakoille, mikä vähensi palkatun työvoiman tarvetta. Maatiloista alkoi muodostua perheviljelmiä. Pienet maatilat eivät pystyneet elättämään suurta joukkoa, eikä kaikille riittänyt työtä. Maalta- ja maastamuutto paremman toimeentulon perässä yleistyi.(rahikainen 1992, ) Maaseudulla perhe oli työyksikkö, johon kuuluivat vanhemmat, lapset, isovanhemmat sekä muut sukulaiset. Lisäksi tiloilla oli myös palkattua työvoimaa. Toimeentulon hankkiminen oli yhdistävänä tekijänä koko joukolle. Kaupungistumisvaiheessa koko perhettä ei tarvittu enää toimeentulon hankkimiseen. Perheitä piti koossa enää tunnesiteiden verkko. Perheen arvoa ja merkitystä korostettiin.(rahikainen 1992, )

13 13 Ennen ja 1970-lukua avioeroja ei juurikaan ollut, uusperheitä syntyi vain, jos jompikumpi vanhemmista kuoli ja leski meni uusiin naimisiin ja luvuilla alkoi valtaisa maalta kaupunkeihin muutto. Maaseutu autioitui, kun nuori väestö muutti kaupunkeihin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Muutto maalta kaupungin lähiöihin erotti eri sukupolvet toisistaan. Enää ei ollut useamman sukupolven perheitä, vaan perheen muodosti vanhempien ja lasten muodostama ydinperhe. Samalla ydinperheiden koko pieneni. Perheissä oli keskimäärin kaksi lasta. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä syntyi uudenlainen perheideologia, jonka mukaan tunnesitein toisiinsa liitetty ydinperhe oli yhteiskunnan tärkein perusyksikkö. Perheessä äidistä tuli perhettä koossa pitävä voima. Ihanteena oli, että nainen hoiti kodin ja lapset ja mies elätti perheen. (Rahikainen 1992, 104.) Lähiöelämä oli köyhää ja virikkeetöntä, mikä usein kasvatti perheen sisäisiä ristiriitoja. Perheillä ei myöskään enää ollut ympärillä sitä tiivistä naapureiden ja sukulaisten muodostamaa tukiverkostoa, joka olisi antanut turvaa ja tukea. Suomalaisista suurin osa joutui muuttamaan kauas juuriltaan, ja läheiset yhteydet omaisiin katkesivat, mikä kasvatti perheiden kriisiherkkyyttä. Avioerot alkoivat yleistymään 1970-luvun jälkeen.(ijäs 2003, ) Naisten koulutustason nousu ja työllistyminen osaltaan lisäsi naisten itsenäisyyttä myös taloudellista itsenäisyyttä. Työpaikan saanut koulutettu nainen pystyi huolehtimaan perheestään, eikä tarvinnut taloudellisesti miestä tullakseen toimeen. Aikaisemmin naisilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä erota, koska heillä ei ollut työpaikkaa kodin ulkopuolella. Lasten kunnallisenpäivähoito mahdollisti äitienkin työssäkäynnin. Enää isovanhempia ei tarvittu niin usein lapsenhoitajiksi ja isovanhemman rooli muuttui. (Ijäs 2003, 40.) Myös tiukempi avioliittolaki vaikeutti avioeron saamista vuoteen 1987 asti, minkä jälkeen eronneen ei tarvinnut perustella eroaan eikä eron syitä. Lakimuutoksen jälkeen avioeroja tehtiin ennätysmäärä. (Ijäs 2003, 158.)

14 luvun laman vaikutukset perheen elämään Lapsiperheiden lama-aikana lisääntynyt työttömyys, pätkätyöt ja heikentynyt toimeentulo lisäsivät perheiden ristiriitoja. Epävarmuus ja taloudelliset ongelmat heijastuivat myös lama-aikana avo- ja avioerolukuihin. Avioerojen lisääntyminen puolestaan lisäsi uusperheiden määrää 1990-luvun aikana.(forsberg & Nätkin 2003,192.) Lama ja sen seuraukset 1990-luvulla vaikeuttivat monien perheiden elämää niin taloudellisestikin kuin henkisestikin, mutta perhekulttuuria se ei kuitenkaan horjuttanut. Perhe ja perhe-elämä on aina ollut keskeinen voimavara ja sosiaalisen tuen lähde yhteiskunnallisen epävakauden aikana. (Blom 1999, 229.) 1990-luvulla julkisten menojen suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri lapsiperheisiin, perhetukiin ja työttömyyskorvaukseen.1994 tuli voimaan laki, jolla poistettiin aikaisempi lapsiverovähennys, mitä puolusteltiin lapsilisien korottamisella. Lapsilisien korotus jäi kuitenkin vain vuoden kestäväksi kokeiluksi. Kotihoidontuen karsiminen pois työttömältä vanhemmalta heikensi lapsiperheiden toimeentuloa entisestään. Hoitovapaakauden pieni kodinhoidontuki oli vaihtoehtona vain pienituloisimmille lapsiperheille myös opintotuen lapsikorotus poistettiin. Laman aikana tehdyt supistukset päivähoidon henkilöstössä ja ryhmäkokojen suurentaminen ovat merkinneet hoidon laadun heikkenemistä. (Kontula 2004, ) Isovanhemmat ovat olleet lama-aikanakin perheiden vahvin tukiverkosto. Isovanhemmat ovat usein vielä itse mukana työelämässä ja heidän varallisuus tasonsa on parempi kuin usealla lapsiperheellä. Taloudellinen tukeminen ja lasten hoitoapu ovat olleet korvaamattomia vaikeina työttömyyden ja pätkätöiden leimaamana lama-aikana. Tutkimusten mukaan puolet yli 60-vuotiaista isovanhemmista ovat tukeneet lastensa perheitä taloudellisesti. Työttömällä, opiskelevalla tai yksinhuoltaja vanhemmalle ei ole aina välttämättä ollut varaa ostaa lapsilleen esimerkiksi vaatteita jolloin isovanhemmat ovat tulleet avuksi. Isovanhemmat haluavat myös antaa aikaansa lapselle ja tukea muutenkin perheitä mahdollisuuksiensa mukaan. (Taipale 2002, 142.)

15 15 4 MITÄ ISOVANHEMMUUS ON? Isovanhemmuus on lapsenlapsen sekä mummon tai ukin välinen sukupolvisuhde. Isovanhempien ja lastenlasten välinen suhde on niitä kaikista kiinteimpiä ja kestävämpiä. Isovanhempia ja lapsenlapsia sitoo toisiinsa syvä molemminpuolinen kiintymys ja rakkaus. Isovanhempia on monenlaisia. On nuoria tuskin nelikymppisiä, aina sata vuotiaisiin asti Nuorilla isovanhemmilla voi olla vielä omiakin lastenlasten ikäisiä lapsia. Joillekin isovanhemmille lapsenlapset ovat elämän tärkein asia, mutta on myös niitä, joille isovanhemmuus ei merkitse paljoakaan. (Dieckmann 2002, 10.) 4.1 Uusperheen isovanhemmuus? Isovanhemmuus uusperhetilanteissa nähdään usein lasten ja isovanhempien suhteena, lasten suhteesta vanhempansa uuden kumppanin vanhempiin ja isovanhempien suhteesta uuden kumppanin lapsiin. ( Ritala-Koskinen 2001,35.) Useilla lapsilla on nykyisin enemmän isovanhempia kuin ennen, neljän sijasta kuusi tai jopa kahdeksan ja kaikki elossa. Ydinperheessä ei aina ole ainoatakaan isovanhempaa elossa, mutta uusperheessä todennäköisyys on paljon suurempi. Vähintään kolme isovanhempaa on kolmella neljästä alle kouluikäisestä lapsesta. Ilman yhtäkään Suomessa asuvaa isovanhempaa on vain kolmisen prosenttia alle kouluikäisistä lapsista. Teini-ikäisten tilanne on toisenlainen. 16 prosentilla heistä ei ole yhtään mummia tai ukkia. Uusperheen myötä isovanhempien määrä kasvaa. (Ijäs 2004, 96.) Uusperheen isovanhemmuus voi olla hyvin haastavaa. Siinä ei vain käsitellä omia tunteita omia lapsenlapsia kohtaan vaan joutuu ottamaan huomioon perheen uuslapsenlapsetkin. Uuslastenlasten kohdalla isovanhempi miettii myös omaa suhtautumistaan sekä asenteitaan. Pystynkö hyväksymään uudet lapset ja kykenenkö olemaan heille isovanhempi. Isovanhempi joutuu myös miettimään omaa rooliaan laajassa isovanhempien joukossa.

16 16 Isovanhemmalla on korvaamaton tehtävä olla tukemassa perhettä avioeron jälkeen ja myös siinä vaiheessa kun uutta perhettä muodostetaan. Avioerossa lapsen perhe ja usein heidän koko pieni maailmansa on hajonnut palasiksi. Lapsella ei ole enää sitä turvaa mitä perhe on tähän mennessä antanut. Vanhemmat saattavat käyttää lasta välikappaleena omassa kamppailussa toisiaan vastaan, eivätkä he huomaa lapsen hätää omien välienselvittelynsä lomassa. Isovanhemmat voivat olla kuuntelijoita kriisin keskellä ja luoda sitä turvaa ja pysyvyyttä mitä lapsen vanhemmat eivät voi tällä hetkellä antaa. Isovanhemman on tärkeää olla puolueeton, eikä mennä kummankaan kiistelevän puolison puolelle. Tällöin välit molempiin vanhempiin on helpompi säilyttää hyvinä myös jatkossakin (Malmberg 1994) 4.2 Isovanhemmuus psykologisena ilmiönä Isovanhemmuus ei välttämättä ole geneettinen vaan sukupolvien suhde. Isovanhemmuudessa on tärkeää huolenpito ja kiintymys ja aina ei ole tärkeää kuka on kenenkin lapsi vaan hyväksynnän ja turvan tarjoaminen. (Taipale 2002, 59.) Aina isovanhemman ei tarvitse olla oikea. Kiinteä isovanhempisuhde voi syntyä myös varamummon tai - papan ja lapsen välille (Dieckmann 2002, 9.) Tänä päivänä isovanhempien merkitys lastenlasten elämässä on suurempi kuin ennen. Eliniänpidentyminen on mahdollistanut että isovanhemmat voivat kuulua lastenlasten elämään paljon pitempään. Nykypäivän isovanhemmilla on myös enemmän aikaa olla lastenlastensa kanssa kuin mitä aikaisemmin. (Dieckmann 2002, 9.) Aika avioeron ja uuden parisuhteen löytymisen jälkeen ei ole helppo lapselle. Siksi on hyvä lapselle, että hänen lähellään on paljon isovanhempi-ikäisiä aikuisia, jotka välittävät ja antavat turvaa lapsen arkeen. Kiintymys ja rakkaus ovat tärkeitä lapselle, varsinkin silloin kun elämäntilanteet muuttuvat. Kestävät ja pysyvät isovanhempi suhteet luovat lapselle turvallisemman kasvualustan.(ijäs 2003, 97.)

17 17 Isovanhempien etuoikeutena on nauttia lapsenlapsista, vastuuhan on ja kuuluu vanhemmille. Isovanhemmat ovat parhaimmillaan ihmisiä, joilla on turvallista aikaa pienelle lapselle. Heitä on kiva nähdä ja joskus saada jotakin sellaista, mitä kotoa ei saa. Lapsi tarvitsee turvallista ihmistä joka ehdoitta antaa rakkauttaan ja hyväksyntäänsä. Jos hän siinä sivussa saa jotakin aineellistakin hyvää, se on vain kermaa kakun päälle, ei yhteyden sisältö. Isovanhemmat ovat aina lapsen silmissä ihmeellisiä ja erilaisia aikuisia kuin kukaan muu.(arajärvi 1995, ) Isovanhempi, joka on jo ehtinyt tottua lapsensa perheen monenlaiseen tukemiseen voikin uusperheen muodostuessa joutua miettimään omaa rooliaan. Saanko enää kuulua yhtä tiiviisti lastenlasteni elämään, kun perheeseen on tullut aivan uusi ja outo ihminen, jonka tavat ja periaatteet ovat täysin erilaiset. (Salmi & Lammi -Taskula 2004, 91.) On hyvä jos suhteet isovanhempiin ovat hyvät ja avoimet, silloin isovanhempia voidaan pyytää lapsenhoitajaksi lapsen sairastuessa tai työmatkan ajaksi. Tänä päivänä isovanhemmista osa on vielä työelämässä tai he asuvat kaukana, joten aina he eivät voi auttaa vaikka haluaisivat. (Salmi & Lammi-Taskula 2004,91.) Isovanhempien terveys, ikä, kunto ja elämäntilanne ovat myös yhteydenpitoa ja hoitoapua rajoittavia tekijöitä.(salmi & Lammi - Taskula. 2004, 108.) 4.3 Mihin isovanhempia tarvitaan Isovanhempien apua kaivataan eniten pikkulapsiperheissä. Sairastunutta lasta ei voi viedä päivähoitoon, jolloin isovanhempien apua tarvitaan. Nykyään kovinkaan monella ei ole lähipiirissä ystäviä tai naapureita, joita voi pyytää lapsen vahdiksi tarvittaessa (Ijäs 2004, 58.) Varsinkin lama-aikana ja myös sen jälkeenkin on korostunut isovanhempien taloudellisen tuen merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnissa. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä isovanhemmat ovat suurimpia perheen tukijoita. Isovanhemmat osallistuivat eron jälkeen enemmän lastenlasten hoitamiseen, kodinhoitoon sekä tukevat perhettä taloudellisesti. Onhan totta, että avioerossa perheen tulot puolittuvat ja toimeentulo heikkenee. Isovanhemmat

18 18 ovat usein myös korvaamattomia lastenhoitajia vuorotyötä tekevälle yksinhuoltaja vanhemmalle. (Salmi & Lammi-Taskula 2004, 91.) Isovanhemmat toimivat myös perheen kuuntelijoina ja yhteydenpito välimatkoistakin huolimatta on suhteellisen tiivistä. Aina yhteydenpito ei ole fyysistä, se voi tapahtua puhelimen tai sähköpostinkin välityksellä. Tärkeä on purkaa tunteita puolin ja toisin, mikä voi vähentää keskinäisiä paineita ja jännitteitä. Lapsenlapsille isovanhemmat voivat merkitä pysyvyyttä. Erotilanteissa isovanhemmat toimivat myös usein lasten huolten jakajina. Vanhempia voi erotilanteen jälkeen helpottaa myös se, että he voivat viedä lapsia välillä mummolaan hoitoon. (Salmi & Lammi- Taskula 2004, 92.) Isovanhemmilla voi olla hyvin suuri rooli uusperheen kannalta. Heidän sukupolvelle ero on ollut paha ja kielletty asia. Mutta nyt eroja tapahtuu paljon ja niiden kanssa täytyy elää. Jos isovanhemmat eivät pysty hyväksymään eroa, he eivät pysty myöskään hyväksymään uutta perhettä. Lapselle isovanhemmat voivat edustaa pysyvyyttä, silloin kun kaikki muu muuttuu. Parhaassa tapauksessa isovanhemmat voi tukea lasta ja auttaa tätä hyväksymään uusi elämäntilanne; lapsenhan on siinä sopassa joka tapauksessa elettävä. (Ritala- Koskinen 2001,168.) 4.4 Uuden perhetilanteen hyväksymisprosessi Isovanhemmuuteen uusperhe tuo aivan uuden tyyppisen haasteen. Isovanhemmat saattavat reagoida uuteen kumppaniin hyvinkin negatiivisesti, mikä taas ei voi olla heijastumatta uuslapsenlapsisuhteeseen. Isovanhemmat eivät välttämättä luota uuden liiton kestävyyteen, jolloin he karttavat lähempää tuttavuutta pettymyksen pelossa. (Aukia & Manninen 1999, 207.) Lapsen uusi kumppani tuo mukanaan myös edellisen liiton lapset, uuslapsenlapset. Hyvällä onnella uuteen suhteeseen syntyy vielä yhteisiäkin lapsia. Isovanhemman on varmaan vaikea aluksi hyväksyä uusia lapsenlapsiaan. Parhaimmillaan uusisovanhemmat voivat kuitenkin rikastuttaa lastenlasten elämää ja taas päinvastoin. (Dieckmann 2002, )

19 19 Jos uusisovanhemmat todella haluavat lasten parasta he kohtelevat uuslapsenlapsiaan samalla tavalla kuin omiaankin. Yhteys poistaa samalla jännitteitä uusperheen sisarusten kesken. Vaikka uudet lapsenlapset eivät olisikaan aivan niin rakkaita kuin omat lapsenlapset, monet uusisovanhemmat kohtelevat lapsia suhteellisen tasavertaisesti. (Aukia & Manninen 1999, 211.) Parhaimmillaan uusmummot ja papat voivat olla hyviä kuuntelijoita, jopa uskottuja, esimerkiksi nuorten rakkausjutuissa. Uusisovanhempia ei aina myöskään sido sellainen kasvattamisen pakko kuin omia biologisia isovanhempia. Uuslapsenlapsien kanssa voidaan keskustella erilaisista asioista, ja uusisovanhemmilta voi pyytää apua myös erilaisissa elämän pulmatilanteissa. ( Ijäs 2004, 53.) Lasten ja lastenlasten suotuisalle kehitykselle on tärkeää, että isovanhemmat tajuavat vastuunsa olla uusien sukupolvien esimerkki ja tukihenkilöitä. Isovanhemman ei kannata erotella oikeita ja vääriä lapsenlapsia. Isovanhemman syli voi olla avoin koko lapsikatraalle.( Aukia & Manninen 1999,164. ) 4.5 Isovanhempien tuntoja oman lapsen erotessa Omien lasten avioero on usein kova paikka myös isovanhemmille. Vaikka eroja tapahtuu paljon, ei niin pitänyt tapahtua meidän perheessä. Isovanhemmat kokevat herkästi, että he itse ovat epäonnistuneet kasvattajina, kun omat lapset eroavat. Moni asia kaihertaa: voinko pitää yhteyttä lapsenlapseeni, vaikka hän ei enää asu minun lapseni kanssa, mikä rooli on uusilla sukulaisilla, onko lapsi varmasti turvassa uuden vieraan ihmisen käsissä. Ammattilaisten kokemus on, että niillä uusperheillä, joilla on vain vähän suhteita sukulaisiin, on paljon vaikeuksia. Tosin vaikeuksia uusperheillä oli yleensä eniten alkuvaiheissa, jolloin uuden perheen yhteyden sukulaisiin hakevat vielä muotoaan. (Arajärvi 1995, ) Yleisin isovanhempien kipu johtuu heidän lastensa aviokriisistä tai kriisin aiheuttamasta avioerosta. Isovanhempien ei ole syytä ruveta syyttämään itseään lapsensa avioliitto vaikeuksista. On turhaa kysellä itseltään, missä olen epäonnistunut kasvattajana. Aikuisten lasten elämässä vaikuttaa niin monet asiat eikä vaan lapsuuden koti ja sen antama kasvatus. Jokaisella lapsella on oma elämänsä elettävänä ja jokainen tekee omat valintansa ja on

20 20 sella lapsella on oma elämänsä elettävänä ja jokainen tekee omat valintansa ja on niistä vastuussa. (Ijäs 2004, 48.) Avioeron aikana ja uusperhevaiheessa pettymys ja huoli kalvaa isovanhempia, miten lapset ja lapsenlapset pärjäävät. Varsinkin, jos oma lapsi on ollut se osapuoli joka on jättänyt perheensä ja vaikka lähtenyt jonkun toisen mukaan, isovanhempien kipuun saattaa liittyä myös häpeää. Jos taas oma lapsi jätetään avioerossa, niin isovanhempien syyllisyys ei ole läheskään yhtä suuri (Ijäs 2004, 48) Kun lastenlasten koti hajoaa lapsille on erittäin tärkeää, että edes yhteys isovanhempiin säilyy. Turvallinen ja pysyvä ihmissuhde on lapselle kultaakin kalliimpi. On tärkeää, että isovanhemmat pyrkivät säilyttämään hyvät välit myös ex-miniään tai -vävyyn ja heidän luokseen jääviin lapsiin. Mitä vähemmän isovanhemmat moittivat ja tuomitsevat lasten vanhempia, sitä helpompi on heidän pitää yllä hyviä suhteita lapsiin jatkossakin.(ijäs 2004, 48-49)Välillä erotilanteet ovat kuitenkin niin raastavia. Liiallinen puuttuminen ja neuvominen voi johtaa siihen, että välit isovanhempiin katkaistaan. Tässä tilanteessa kärsivät niin isovanhemmat kuin lapsetkin.( Ijäs 2004, 49.) Erotilanteessa isovanhemmalle voi olla kaikista vaikein se seikka, että lapsenlapset jäävät erotilanteessa entiselle miniälle/vävylle. Isovanhempia vaivaa huoli lapsista mitä sävyttää se pelko, etteivät he saa enää pitää yhteyttä omiin lapsenlapsiinsa. Sekä isällä ja että äidillä on erotilanteen jälkeen lain mukaan oikeus tavata lapsiaan, mutta isovanhemmilla ei ole tällaista juridista oikeutta.. Jos lapsen vanhempi kieltää tapaamiset ja yhteydenpidon se voi olla isovanhemmalle todella suuri suru, varsinkin jos välit lapsenlapsiin ovat ennen olleet läheiset.(ritala-koskinen 2001, 57.) Monien mielestä vain lähiomaiset voivat surra eroa rakkaistaan. Tällainen käsitys on kuitenkin väärä. Koko suku, isovanhemmat mukaan lukien voivat tehdä surutyötä niin eron kuin kuolemankin jälkeen. Uusissa suurperheissä ollaan jatkuvasti yhteydessä katkenneita tunnesiteitä surevien sukujen kanssa. Monet ongelmat, joita uusilla suurperheillä on sukujen kanssa, ratkeavat helpommin, kun puolin ja toisin tajutaan, että voimakkaat tunteet ovat vain surutyön heijastumaa (Aukia & Manninen 1999, 172.)

21 21 Helpointa on kohdata avoin kaipaus. Isovanhempi suree lapsenlapsiaan, joita näkee entistä harvemmin, koska nämä jäivät erossa entiselle miniälle, jonka kanssa ei olla läheisissä väleissä. Lapsetkin kaipaavat ja tekevät surutyötä ja eivät voi käsittää miksi yhteys toisiin isovanhempiin on katkennut äkisti.(aukia & Manninen 1999, ) 4.6 Uusperheen yhteinen lapsi Tutkimusten mukaan perheessä yhteinen lapsi toimii monessa mielessä perheen normaalistajana. Yhteinen lapsi näyttää tekevän perheestä kokonaisen perheen. Uusperheellä on ongelmana perheen epäyhtenäisyys ja monimuotoisuus. Yhteiselle lapselle muodostuu perheen kiinteyttäjän ja yhdistäjän rooli. Muille sisaruksille ja koko suvulle lapsi on yleensä suuri ilon aihe. (Ritala-Koskinen 1993, ) Uudet lapset, erityisesti oman äidin puoleiset sisarpuolet ovat lapselle tärkeämpiä ja heihin on kiinteämpi suhde kuin isän uusperheeseen syntyviin sisaruksiin. Erossa lapset usein jäävät äidille, jolloin isän puoleisiin uusiin sisaruksiin ei pääse syntymään samanlaista sisarussuhdetta. Uusperheen yhteiseen lapseen kaikilla sen jäsenillä on biologinen suhde, mikä auttaa kiintymys suhteen syntymisessä.(ritala-koskinen 2001, )

22 22 5 TUTKIMUSONGELMA JA MENETELMÄ VALINNAT 5.1 Tutkimusongelma Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata uusperheen isovanhemmuutta isovanhemman kokemuksena. Samalla selvitimme poikkeaako uusperheen isovanhemmuus tavallisesta isovanhemmuudesta. Pääongelma: Minkälaiseksi uusperheen isovanhempana oleminen koetaan? Alaongelmat: Kokevatko isovanhemmat asemansa muuttuneen ja miten he selittävät muutosta? Miten isovanhemmat kokevat oman suhtautumisensa muuttuneen ja miten he sitä selittävät? Mitä muutoksia käytännön järjestelyissä on tapahtunut, yhteydenpito ja tapaamiset? 5.2 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksemme kohderyhmän muodostaa kolme uusperheen isovanhempaa. Näillä isovanhemmilla on kaikilla usean vuoden kokemus uusperheen isovanhemmuudesta. Kaikilla haastattelemilla isovanhemmilla oli kokemusta useamman lapsen avioerosta ja uuden perheen muodostumisprosessista.. Uusperheen isovanhempien kokemuksia ei ole juurikaan kartoitettu.

23 Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineiston analysointia Tutkimuksemme on luonteeltaan tapaustutkimus eli case study. Tämä tutkimus voidaan määritellä myös empiiriseksi tutkimukseksi, joka monipuolisesti tutkii ihmistä kontekstissaan, monilla tavoin tietoja käyttäen. Tutkittava tapaus voi olla esimerkiksi yksilö, ryhmä tai tapahtuma. Tapaustutkimus on jalat maassa tutkimusta. Tapaustutkimuksen luonteeseen kuuluu ymmärtää ilmiötä monipuolisesti. (Metsämuuronen 2000,16-18,) Sekä Hirsjärvi & Hurme, että Metsämuuronen toteavat, että teemahaastattelu sopii aiheisiin, jossa käsitellään emotionaalisesti arkoja aiheita. Teemahaastattelusta voidaan erottaa neljä elementtiä, jotka ovat ominaista juuri tässä haastattelunlajissa.. Ensimmäiseksi teemahaastattelu on laaja siinä mielessä, että haastateltavat voivat tuoda julki kaikki haluamansa näkökulmat kysytystä ilmiöstä tai asiasta. Toiseksi haastateltavien vastaukset tulisi olla mahdollisimman yksilöllisiä. Kolmanneksi teemahaastattelussa pyritään syvyyteen, eli pyritään selvittämään millaisia affektiivisia, kognitiivisia ja evaluatiivisia merkityksiä haastateltavat antavat tutkittavalle ilmiölle tai asialle. Neljäs piirre, joka on tyypillistä teemahaastattelulle on haastateltavien henkilökohtaisen taustan selvittäminen, jotta annetut vastaukset voidaan suhteuttaa tutkimuksen kontekstiin. Teemahaastattelua voidaan pitää puolistrukturoituna haastattelunlajina siksi, että haastattelun aihepiirit ja teema-alueet ovat rajattuja, mutta kysymysten tarkka muotoilu ja järjestys puuttuvat. Teemahaastattelussa otoksen määrä ei ole ratkaiseva. Haastateltavia voi olla jopa vain yksi.(hirsjärvi & Hurme 1980, ja Metsämuuronen 2000, ) Teemahaastattelu on tapaustutkimus, jossa tapauksia on vähän, usein vain yksi. Tutkimuksella ei haluta selvittää miten yleistä jokin on vaan kuinka jokin ylipäätään tapahtuu ja millaista se on. Ilmiön yleisyyttä mielenkiintoisempaa on perehtyä toimintalogiikkaan ja ilmiön muotoutumisen prosessiin huolellisesti. Tapaustutkimuksessa ei pyritä tilastolliseen yleistämiseen. Sen sijaan tutkimusta tarkastellaan konteksti sidonnaisesti. Tapauksen ja siitä kerätyn aineiston valinnan kriteerinä on teoreettinen kiinnostavuus. Tapaustutkimuksen kohde voi olla tyypillinen tai sitä tutkimusjoukkoa edustava, mutta toisaalta myös uniikki tai poikkeava tapaus, joka kertoo paljon tutkittavasta ilmiöstä. Jokainen haastattelu on kuitenkin ainutkertainen. (Jokinen & Kuronen i.a.)

24 24 Laadullinen tutkimus on luonteeltaan prosessiorientoitunutta. Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruun välineenä on tutkija itse, jolloin aineistoon liittyvien näkökulmien ja tulkintojen voidaan katsoa kehittyvät prosessin aikana tutkijan tietoisuudessa. Joustava kehittyminen prosessin aikana on laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Tutkimuksen eri elementit limittyvät toisiinsa tutkimuksen kuluessa.( Aaltola &Valli 2001,68.) Käytämme tässä työssämme teemahaastattelua, joka on luonteeltaan puolistrukturoitu haastattelu. Tähän valintaan on päädytty kahdesta syystä. Ensinnäkin lomakehaastattelun valinta ei ollut mielekästä sen vuoksi, että emme olisi saaneet niin monipuolista näkemystä aiheesta. Lomakehaastattelun käyttö olisi tällöin ollut tutkimusaineistomme kannalta liian yksipuolinen. Toinen syy, miksi teemahaastattelu valittiin liittyy sen erityispiirteisiin, joita yllä selostettiin. Koska tässä tutkimuksessamme pyrimme selvittämään heikosti tiedostettuja ja jopa vaikeitakin asioita. Kysymyksemme asettautuivat alueille, joista haastateltavat eivät ole tottuneet puhumaan, siksi teemahaastattelun käyttö tuntui perustellulta. 5.4 Haastattelujen toteutus Teemahaastattelua varten tarvitsimme haastateltavia, joilla on pitkä kokemus uusperheen isovanhempana olemisesta. Aiheen arkuuden vuoksi emme voineet ottaa ketä tahansa uusperheen isovanhempia. Haastateltaviksi pyysimme isovanhempia lähipiiristä, joilla oli pitkä kokemus uusperheen isovanhempana olemisesta. Otoksesta rajasimme pois tuoreet uusperheen isovanhemmat, joille aihe oli vielä liian arka käsiteltäväksi eikä suhdetta uusperheen lapsiin ollut ehtinyt muodostua. Tutkimus otoksemme oli suhteellisen pieni, mutta aiheen arkaluonteisuuden vuoksi emme voineet asiasta kysyä täysin tuntemattomilta ihmisiltä. Tutut haastateltavat mahdollistivat sen, että saatoimme tehdä jatkohaastatteluja sekä tarkentavia kysymyksiä. Läheinen suhde haastateltaviin auttoi löytämään syvällisemmän keskusteluyhteyden. Tuntemattomien haastateltavien kanssa emme olisi päässeet niin hyvään keskustelu yhteyteen. Haastateltavat olivat iältään jo iäkkäitä, joten tämä seikka rajoitti haastattelukysymysten määrää.

25 25 Pääosin haastattelut teimme kesän 2005 aikana. Haastateltavat kuin haastattelijatkin asuivat kaikki eri paikkakunnilla,joten yhteisten haastatteluaikojen löytäminen tuotti ongelmia. Aikataulujen yhteensovittaminen jälkeen saimme järjestettyä yhteisen ajan haastatteluja varten. Haastattelut tehtiin haastateltavien kotona, heille parhaiten sopivana ajankohtana. Samalla vähensimme mahdollisia häiriötekijöitä, kuten vaimensimme puhelimet, ovikellonja summerin. Ennen haastattelua kartoitimme haastateltavien taustatiedot, ikä, sukupuoli, perhesuhteet sekä uusperhesuhteet sekä tarkastimme nauhoitusvälineiden toimivuuden ja teimme pienen koe nauhoituksen.perusolemukseltaan haastattelu on puolistrukturoitu, jolla pyrimme mahdollisimman systemaattiseen tiedon saamiseen. Haastatteluissa saimme luottamuksellista tietoa uusperheen isovanhemmuudesta. Opinnäytetyöhömme valikoimme aineiston kuitenkin niin, ettei haastateltavien henkilöllisyys tule ilmi. Luottamus on yksi haastattelun tärkeimpiä lähtökohtia Aineiston analysointi Analysoimme haastattelumateriaalin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Analyysin tarkoituksena on koota tutkittava aineisto tiivistettyyn muotoon, jotta niistä voitaisiin myöhemmin tehdä johtopäätöksiä. Etenimme tutkimusmateriaalin analysoinnissa kuvion 1 mukaan

26 26 KUVIO 1 Aineistolähtöisen sisällönanalyysin eteneminen ( Tuomi & Sarajärvi 2003, 111) Haastattelujen kuunteleminen ja aukikirjoitus sana sanalta Haastattelujen lukeminen ja sisältöön perehtyminen Pelkistettyjen ilmausten etsiminen ja alleviivaaminen Pelkistettyjen ilmausten listaaminen Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkistetyistä ilmauksista Pelkistettyjen ilmauksien yhdistäminen ja alaluokkien muodostaminen Alaluokkien yhdistäminen ja yhdistäminen niistä Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodostaminen Aineisto analyysissä on pääperiaatteena on valita sellainen analyysimenetelmä, joka parhaiten vastaa tutkimusongelmaa. Ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään tavallisemmin kvalitatatiivista analyysia ja päätelmien tekoa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 212.) Aineiston analysoinnin aloitimme kuuntelemalla haastatteluäänitteet ja litteroimme ne sanatarkasti paperille. Ottaen huomioon äänenpainotukset, huokaukset ja naurut. Litteroinnin jälkeen poimimme haastatteluaineistosta kaiken materiaalin, joka vastasi tutkimusongelmaamme. Alleviivailimme tärkeimmät asiat ja ilmaisut tekstissä ja kirjoitimme ne erillisille paperiliuskoille. Tämän jälkeen etsimme tärkeimmistä seikoista yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Ryhmittelyn jälkeen muodostimme ilmauksista alaluokkia ja yläluokkia. Analysoinnin tueksi kokosimme maidmapin. Maidmapin avulla saimme asiat paremmin ryhmi-

27 27 teltyä eri teemoihin. Teemojen avulla halusimme varmistaa, että kaikki materiaali tuli hyödynnettyä ja että se vastasi oikeasti tutkimusongelmaamme. Liitimme kirjalliseen tuotokseen suoria lainauksia isovanhempien vastauksista, sillä niiden avulla pystymme tarkentamaan ja elävöittämään tekstiä. 6. TUTKIMUSTULOKSET Opinnäytetyön haastattelua varten saimme kaksi naispuolista ja yhden miespuolisen uusisovanhemman haastateltavaksi. Kaikilla isovanhemmilla oli pitkä jopa 20-vuoden kokemus uusperheen isovanhemmuudesta. Jokaisella oli myös kokemusta useamman lapsen avioerosta ja uusperheen muodostumisesta. Pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus uusperheen isovanhempana olemisesta lisäsi samalla tutkimuksemme luotettavuutta. 6.1 Yleisen ilmapiirin muutos yhteiskunnassa Isovanhemmat kokivat, että yhteiskunnan suhtautuminen uusperheitä kohtaan on vapautunut paljon viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Nykyään ollaan sallivampia ja hyväksytään kaikkia uusia ilmiöitä. Enää ei uusperheellistä tai eronnutta leimata oudoksi eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Hyväksytään erilaisuutta mikä on toisaalta ihan hyvä asia. B: Nykyään ollaan sallivampia ja vapaampia. Nykysin eroaminen on joskus jopa suotavaa. Aikaisemmin se oli sellane hävettävä asia. Enne kuuskys ja seitkyl luvul ei uusperheistä puhuttu, se on sellanen nykyajan ilmiö.kai niitä uusperheitä rupes tuleen vasta tämän suuren erobuumin myötä. Uusperheen isovanhemmuuski on niin uus ilmiö. Siit on ruettu puhuun vasta viimesinä vuosina

28 Isovanhempien ja lastenlasten välisen suhteen muutos uusperheen myötä? Alussa uusperheen muodostuessa ilmassa oli toki joitakin jännitteitä isovanhemman ja uusperheen välillä, mutta isovanhemmat kertoivat jännitteiden helpottaneen ajan myötä. Uuden ihmissuhteen muodostuminen vei kuitenkin tietysti aikaa. Aluksi isovanhempia mietitytti myös oman lapsen uuden puolison suhtautuminen isovanhempiin ja oman lapsen lapsiin. A: Olisin toivonut että lapset olisivat pysyneet ensimmäisen kanssa, mutta kuitenkin halusin lastenparasta. Halusin, että heillä olisi turvallista,että olisivat onnellisia. Se on kuitenkin heidän asia miten elämäänsä elävät. Surin entisen liiton loppumista kyllä, mutta mielestäni ei tarvitse kitua vanhassa liitossa jos se ei millään onnistu. Hyväksyn sen, että voi olla uusi mahdollisuus onnistua. Koin, että kun lapseni hakeutuivat uuteen suhteeseen he tarvitsivat miehistä tukea ja toivoin, että tämä uusi mies ottaisi vastuun lapsista ja tyttärestä ja kohtelisi heitä hyvin. Minulla oli vain hätä lapsenlapsista, että miten heidän käy. Pelkäsin että miten uusi puoliso hyväksyy nämä minun lapsenlapseni 6.3 Suhde omiin lapsenlapsiin jotka jäivät erossa entisen puolison luokse. Isovanhemmat olivat kaikki saaneet tavata myös lapsen entiselle puolisolle erossa jääneitä lapsenlapsia, vaikka alussa asiaa olivat pelänneetkin. Välit entisiin vävyihin ja miniöihin säilyivät hyvinä erosta huolimatta, joten yhteyskin on pysynyt. Isovanhemmat kokivat että vaikka miniä/vävy oli eronnut omasta lapsesta he silti kuuluivat sukuun ja perheeseen.yhteydenpidon isovanhemman kokivat toimivaksi vaikka aluksi joitain jännitteitä tietysti oli ollut puolin ja toisiin. Isovanhemmat eivät voi enää vierailla lastenlastensa kodissa samalla tavalla kuin ennen, vaan lapsenlapset tulevat useammin isovanhempien luo. Isovanhemmat kertoivat että heillä oli se onni että lapsenlapset asuivat eronkin jälkeen samalla paikkakunnalla, joten tapaamisia oli silti aika usein. Isovanhemmat olivat sitä mieltä että se että saavatko lapsenlapset nähdä isovanhempiaan riippuu pitkälti isovanhemman ja exminiän/exvävyn väleistä A: Lapset ovat erosta huolimatta käyneet mummon luona, tietysti kun asuvat samalla paikkakunnalla. Tapaamiset riippuu paljon expuolison suhtautumisesta, meillä on kyllä ollut hyvät välit eron jälkeenkin. Aluksi oli tietysti omat ongelmansa

29 29 ja jännitteet, mutta nopeasti se helpotti. Lapset ovat saaneet käydä niin paljon kuin haluavat. 6.4 Suhtautuminen uuslapsenlapsiin Uusia lapsenlapsia kohtaan oli tietysti omat pelkonsa. Miten lapset suhtautuvat minuun, hyväksyvätkö vai pitävätkö ihan vieraana ihmisenä? Isovanhemmat kertoivat että pienempään lapseen oli paljon helpompi saada kontaktia. Pienemmän uuslapsenlapsen kanssa oli helpompi löytää oikea lapsi isovanhempisuhde, mutta isompaan lapseen sellaista suhdetta ei saa. Isommalla lapsella on jo ne omat oikeat isovanhemmat joihin on muodostunut jo tiivis suhde. Isovanhemmat kokivat olevansa suuremmille uuslapsenlapsille enemmän varamummoja, varapappoja. Pieni lapsi ei osaa erotella oikeaa ja väärää isovanhempaa toisistaan. Lapsen kiintymyssuhteeseen vaikuttaa oman vanhemman asenteet ja kuinka tiivistä yhteistyö on ollut uusperheen isovanhemman kanssa Lapsista välitettiin ja heidät hyväksyttiin perheeseen, mutta kiintymyssuhteen isovanhemmat kertoivat olevat voimakkaampi omiin biologisiin lapsenlapsiin, joiden kasvua on seurannut vauvasta asti. B Koen olevani ukki kaikille lapsille enkä erottele heitä mitenkään. Kaikki lapset ovat tärkeitä ja kuuluvat sukuun ja perheeseen. Pienempään lapseen on ollut toki paljon helpompi kiintyä kuin isompaan. Pienempiin lapsiin olen oikeasti kiintynyt ja ne pitävät minuakin oikeana ukkina. Minun suhtautumiseni riippuu paljon siitä miten lapsi minuun suhtautuu. Isommat uusperheen lapset eivät ole minua hyväksyneet isovanhemmaksi, joten heitä on ollut vaikeampi lähestyä. C Koen olevani isovanhempi,mutta kuitenkin pidän itseäni vain varamummona, koska kaikilla uusperheen lapsilla on ne omatki isovanhempansa.pienet lapset ovat kuitenkin aina tärkeitä ja rakkaita. Isompaan ei osaa oikein suhtautua.lapsina en kuitenkaan erottele heitä mitenkään. Kaikki ovat sen perheen lapsia. 6.5 Lastenlasten kohtelun tasa-puolisuus Tasa-arvoisuuteen kaikkia uusperheen lapsia kohtaan isovanhemmat ovat pyrkineet. Esimerkiksi muistamissa uuslapsenlapset ovat samassa asemassa.. Kaikkia uusperheen lapsia tulisi kohdella tasa-arvoisesti Kaikki lapsenlapset ovat kuitenkin yksilöitä, toiset ovat lähei-

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry #MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta -Isovanhemman -Lapsiperheen vanhemman -Ammattilaisen näkökulmista tarkasteltuna 23.5.2014 klo 13-13.30 Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Hyvät vanhemmat!

Hyvät vanhemmat! Hyvät vanhemmat! Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä iloa että huolenaiheita. Olisi hienoa jos näiden lomakkeiden avulla pääsette keskustellen syventämään ajatuksianne ja tuntemuksianne tämän touhukkaan

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot