Julkishallinnon tehokkuuden kehittäminen ICT-ratkaisujen avulla. Saku Airosmaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkishallinnon tehokkuuden kehittäminen ICT-ratkaisujen avulla. Saku Airosmaa"

Transkriptio

1 Julkishallinnon tehokkuuden kehittäminen ICT-ratkaisujen avulla Saku Airosmaa

2 Sisällysluettelo 1 Lähtökohta: Mistä tehokkuus syntyy? 5 2 Tavoitteiden määrittely 8 3 Mitä tehdään ICT:n mahdollisuudet Missä ollaan suhteessa muihin Suomen vahvuudet ja heikkoudet Verkkopalveluiden kehittäminen: Transaktionaaliset ja yhdistetyt verkkopalvelut Verkkopalvelujen käyttöasteen parantaminen Infrastruktuurin kehittäminen Kansalaisten osallistumisen tukeminen ja kehittäminen Informaation saatavuus Julkinen sähköinen keskustelu Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Sähköinen prosessointi rutiinitapausten käsittelyssä Kansalaisportaalit Sähköisten terveydenhoitopalveluiden kehittäminen Sähköiset potilastietorekisterit Sähköinen itsehoito Sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen Työllistämispalveluiden kehittäminen Etätyön ja virtuaalisen yhteistyön kehittäminen Julkishallinnon ostotoiminnan kehittäminen Ostoportaaliratkaisut Ostotoiminnan prosessien optimointi Kuntien sähköisten palvelujen ja Kunta-IT:n kehittäminen 26 4 Miten tehdään miten saada tehokkaampaa ICT:tä Julkisen sektorin tyypilliset ICT-säästöohjelmat Tehokkaampi ICT-tuotteiden ja palveluiden ostaminen ICT-ostotoiminta ja riippuvuuksien hallinta Buy once -periaate Päällekkäisten järjestelmien yhdistäminen ja ratkaisujen jakaminen Palveluita jakamisessa edetään yleensä vaiheittain Järjestelmien kopioiminen vai todellinen jakaminen? Kehityshankkeiden riskienhallinta iteratiivisuuden kautta Palvelupohjaiset ratkaisut Avoimen lähdekoodin ratkaisut Web-orientoitunut arkkitehtuuri Kehityshankkeiden kriteerien kiristyminen 33 5 Raportin tarkoitus ja taustatiedot 35 2

3 Yhteenveto Tehokkuuden laaja-alainen strateginen kehittäminen perustuu pitkälti oikeanlaiseen johtamiseen, ei teknologiaan. ICT-ratkaisut voivat kuitenkin oikein käytettynä parantaa tehokkuutta merkittävästi automatisoimalla ja vähentämällä toistavaa, rutiiniomaista työtä. Väestön ikääntyessä ja työntekijöiden vähentyessä on pakko keksiä tapoja tuottaa palveluita pienemmällä määrällä työntekijöitä. Toiminnan automatisointi ja ICT ovat avainasemassa näiden muutosten toteuttamisessa ja tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden kehittämiseen. ICT-ratkaisut eivät kuitenkaan ole ainoa tapa parantaa tehokkuutta ja panostaminen ICTratkaisuihin ei johda automaattisesti parempaan tehokkuuteen. Akateeminen tutkimus ja käytännön kokemukset eivät ole löytäneet johdonmukaista yhteyttä ICT-panostuksien ja tehokkuuden parantumisen välillä joissakin tapauksissa tehokkuus paranee, toisissa ei. Onnistuneille hankkeille on tyypillistä keskittyminen käytännön toimintaan ja sen muuttamiseen, siihen miten oikea käytännön työ saadaan tehtyä helpommin ja nopeammin. Näissä hankkeissa ICT-ratkaisu on tekijä, joka mahdollistaa toiminnan muutoksen, ei pääasia. Tämän vuoksi itse toiminnan ja käytännön työn johtaminen ja kehittäminen ovat avainasemassa tehokkuuden kehittämisessä. Tehokkuuden kehittäminen vaatii johdonmukaista tavotteiden määrittelyä, mittaamista, resurssien kohdistamista parhaiten tuottaville alueille ja toiminnan koordinointia päällekkäisen toiminnan minimoimiseksi. Ongelman ratkaisu ei vaadi uusia tai monimutkaisia menetelmiä, vaan olemassaolevien ja todistettujen menetelmien johdonmukaista käyttämistä. Menetelmien käyttöönotto ja oikea soveltavinen vaativat aktiivista johtamista ja resursseja pelkät määritelmät paperilla eivät riitä. Julkishallinnon palvelujen lisäksi myös ICT-ratkaisuja ja muita tukitoimintoja voidaan tuottaa tehokkaammin, erityisesti keskittämällä ja karsimalla päällekkäisiä järjestelmiä ja ratkaisuja. Tällä hetkellä erilaiset julkishallinnon yksiköt tekevät monin paikoin hyvin samankaltaisia asioita, toisistaan tietämättä. Tämän toiminnan koordinointi ja päällekkäisyyksien karsiminen on enimmäkseen johtamis- ja organisointikysymys, ei teknologia- tai menetelmäkysymys. ICT-hankkeet ovat myös hyvin riskipitoisia: Usein aikataulut eivät pidä, budjetit ylittyvät, lopputulokset ovat odotuksia huonompia ja rakennetun järjestelmän kanssa eläminen on jatkuvaa hampaiden kiristelyä. Tavoiteltujen hyötyjen toteutuminen on epäselvää ja hyötyjen toteutumista ei usein edes seurata. Pahimmillaan dramaattisia epäonnistumisia käsitellään julkisessa mediassa. Riskit johtuvat hankkeiden monimutkaisuudesta ja tämän vuoksi hankkeita ja niiden kustannuksia on erittäin vaikeaa suunnitella ja ennakoida tarkasti. Usein todelliset kustannukset tiedetään vasta kun ratkaisu on valmis ja vasta tässä vaiheessa saadaan todellinen käsitys siitä, mitä rahalla saatiin. 3

4 Näiden riskien hallinta on ICT-johtamisen keskeinen kysymys: Toisaalta on hallittava yksittäisiin hankkeisiin liittyviä riskejä pilkkomalla niitä pienempiin kokonaisuuksiin ja etenemällä vaiheittain. Toisaalta on hallittava hankesalkun kokonaisriskiä: Ihanteellisesti hankesalkussa on suurin osa varsin suoraviivaisia kehityshankkeita ja vain muutama kunnianhimoinen, korkean riskin hanke. Tällaista riskien hallintaa ei pystytä tekemään ilman keskitettyä, hyvin toimivaa hankehallintaa. ICT-ratkaisujen ostaminen ja kokonaiskustannusten hallinta on oma ongelmakenttänsä: ICT-ratkaisun ostaminen ei ole samanlainen kertaluontoinen tapahtuma kuin kaupan hyllyltä valitun tuotteen ostaminen, josta maksetaan kerran ja saadaan valmis tuote käteen. Sen sijaan ICT-ratkaisun ostaminen merkitsee yleensä sitoutumista jatkuvaan kustannukseen määrittelemättömäksi ajaksi, ilman täydellistä varmuutta siitä mitä rahalla saadaan ja kuinka paljon kokonaisuus tulee maksamaan. Lisäksi ratkaisusta luopuminen tulevaisuudessa yleensä maksaa enemmän kuin järjestelmän alkuperäinen rakentaminen. Tämän vuoksi erilaisten riippuvuuksien ja sopimusten hallinta on keskeinen osa ICT-ratkaisujen kustannusten hallintaa. Monimutkaisuudestaan huolimatta ICT-ratkaisut luovat runsaasti mahdollisuuksia joita tulee hyödyntää, mutta halliten ja koordinoidusti, ei vain kaatamalla rahaa erilaisiin ICThankkeisiin ilman kunnollista ymmärrystä siitä mitä hankkeista saadaan irti. Tässä raportissa on käyty läpi näitä mahdollisuuksia alueittain ja nostettu esiin konkreettisia esimerkkejä ICT:n hyödyllisestä käytöstä. Näissä esimerkeissä ICT-ratkaisu tuottaa harvoin merkittäviä etuja yksinään, vaan tulokset saavutetaan yleensä yhdistelmästä organisaation, prosessin ja teknologian kehitystä. Raportissa on myös käsitelty tapoja tehdä ICT-ratkaisuja entistä tehokkaammin. Toimintojen keskittäminen, palveluiden jakaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen ovat avainasemassa tehokkuuden parantamisessa: Eri julkishallinnon organisaatioissa tehdään paljolti hyvin samankaltaisia asioita, kukin omilla ratkaisuillaan. Päällekkäisten ratkaisujen vähentämiseen pyrkivät projektit ovat usein vaikeita, mutta ne tarjoavat suurimman potentiaalin pitkän aikavälin pysyviin tehokkuusparannuksiin. 4

5 1 Lähtökohta: Mistä tehokkuus syntyy? Teoriassa tehokkuus on sitä että tehdään oikeita asioita ja tehdään asioita oikein. Oikeiden asioiden tekeminen tarkoittaa että tehdään asioita, jotka ovat arvokkaita ja joilla ylipäätänsä voidaan päästä haluttuun lopputulokseen. Asioiden tekeminen oikein viittaa siihen, että käytetyt panostukset tuottavat mahdollisimman suuren tuloksen, eli hyvän hyötysuhteen. Toimintaa suunniteltaessa näitä asioita on usein hyödyllistä ajatella kahtena eri kysymyksenä. Käytännössä tehokkuuden tavoitteluun liittyy useita hankaloittavia tekijöitä: Tavoitteen määrittely. Ensin tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tavoitteita on yleensä monia, ne voivat olla päälekkäisiä tai toimia toisiaan vastaan (esim. kustannus vs. laatu) ja niiden painotuksista ja tärkeysjärjestyksestä ollaan usein erimielisiä. Tavoitteiden mittaaminen. Pelkkä tavoitteen määrittely yleisellä tasolla ei riitä, vaan tavoitteita on pystyttävä mittaamaan yksikäsitteisesti, jotta etenemistä voidaan seurata. Mittareilla määritellään mitä on onnistuminen. Asioiden mittaamisesta ja siitä mitä ja miten mitataan on usein paljon erimielisyyttä. Panostusten suhteuttaminen tavotteisiin. Vaikka tavoitteet ja niiden mittarit saataisiin määriteltyä, panostuksista joiden kautta tavotteisiin pyritään ei välttämättä ole selvyyttä tai yksimielisyyttä. Usein on erilaisia näkemyksiä siitä kuinka paljon kunkin tavotteen saavuttamiseksi olisi panostettava. Oikeiden kehityshankkeiden valinta. Yleensä erilaiset kehittämishankkeet ja ajatukset kilpailevat keskenään ja on paljon erimielisyyttä siitä mikä hanke toisi suurimman hyödyn suhteessa vaadittaviin panostuksiin. Hankkeita on aina enemmän kuin mitä pystytään tekemään joten priorisointi on vaikeudesta huolimatta välttämätöntä. Hankkeiden suunnittelu ja arviointi. Käsitys hankkeiden vaatimista panostuksista on harvoin täydellinen ja usein hankkeiden suuruus aliarvioidaan siinä vaiheessa kun hanketta myydään päättäjille. Päättäjän näkökulmasta on usein äärimmäisen vaikeaa saada realistinen kuva hankkeen suunnitelmien realistisuudesta ja todellisesta koosta. Ratkaisujen myymisen korostuminen. Usein kehityshankkeiden kautta myydään jonkinlaista ratkaisua (esim. ohjelmistoa, toimintatapaa, palvelua tms.) ja myyjän ensisijainen tavoite on saada oma ratkaisu myytyä. Varsinaisen tavoitteen saavuttaminen ei yleensä ole ensisijainen henkilökohtainen tavoite myyjälle. Kehityshankkeiden seuranta. Hankkeita ei useinkaan johdonmukaisesti ja jatkuvasti seurata sen jälkeen kun hanke on käynnistetty. Kustannuksia ei seurata hankkeen edistyessä ja jälkikäteen on usein epäselvää saavutettiinko määriteltyjä tavotteita. Lisäksi hankkeiden edustajat yleensä pyrkivät esittämään hankkeen mahdollisimman positiivisessa valossa, mikä vääristää hankkeiden seurantaa. Kehityshankkeiden lopettaminen. Usein hankkeet itse luovat tarpeen jatkokehitykselle ja myyjän näkökulmasta on tärkeintä saada hanke aluksi käyntiin, jotta sitä voidaan myöhemmin jatkaa. Koska millä tahansa hankkeella on oma kannattajajoukkonsa, niin on usein äärimmäisen vaikeaa lopettaa kehityshankkeita. Perusongelma on, että ICT-hankkeissa enimmäkseen rakennetaan uusia asioita ja siten luodaan koko ajan lisää työtä (lisää ylläpidettävää, lisää opeteltavaa, jatkokehitystarpeita 5

6 jne.), kun taas tehokkuuden parantaminen useimmiten vaatii, että jotain vähennetään vähemmän työtä, vähemmän järjestelmiä ja niin edelleen. Näiden käytännön ongelmien takia oikein toimiva hankehallinta on perusedellytys tehokkuuden kehittämiselle. Allaoleva yksinkertainen malli kuvaa perusasiat, joita jokaiselle kehityshankkeelle pitäisi määritellä. Malli on yksinkertainen, mutta havainnot julkishallinnon ICT-hankkeista osoittavat, ettei mallia aina noudateta: Hankkeilla ei ole välttämättä määriteltyjä, mitattavia tavotteita tai niiden toteutumista ei seurata. Hankkeiden panostukset eivät myöskään ole aina suhteessa saavutettaviin tehokkuushyötyihin. Pahimmillaan valittu ratkaisu ja toteutustapa eivät voi teoriassakaan johtaa haluttuihin tavotteisiin, esimerkiksi koska ratkaisu on valittu ennen kuin edes ajatellaan mitä ollaan kehittämässä. Kaikilla julkishallinnon kehityshankkeilla tulisi olla mitattavat, yksikäsitteiset tavoitteet joiden kautta voidaan arvioida hankkeen etenemistä ja onnistumista. Hankkeiden rahalliset panostukset tulee esittää näiden tavotteiden yhteydessä, jotta suhde panostuksen ja odotettavan hyödyn välillä tulee mahdollisimman selväksi. Havaintojemme mukaan julkisella sektorilla tehdään kyllä hankehallintaa, mutta eri paikoissa ja vaihtelevin tavoin. Nykyinen hankehallinta on hajaantunutta ja ei ole aina pystynyt varmistamaan, että hankkeita voisi verrata toisiinsa järkevästi tai että hankkeilla on selvät hyötytavoitteet. Julkishallinnon tulisi kasvattaa panostuksia ja resurssointia keskitettyyn hankehallintaan ja kehitystoiminnan strategiseen johtamiseen. Asioiden johtaminen ja ohjaaminen vaatii ihmisiä, pelkät dokumentit ja poliittiset säädokset eivät riitä. Keskitetyn hankehallinnan tehtävänä on arvioida, priorisoida ja seurata hankkeita ja varmistaa että hankkeet palvelevat asetettuja strategisia tavotteita. Hankehallinnan tulee olla suorassa yhteydessä hankkeiden rahoituksesta vastaaviin tahoihin, jotta sen työ yhdistyy resurssejen kohdistamiseen ja hankkeet jotka eivät palvele strategisia tavoitteita 6

7 pystytään pysäyttämään. Keskitetyn hankehallinnan tulee toimia itsenäisesti hankkeen edustajista ja toteuttajista ja arvioida riippumattomasti hankkeita ja niiden etenemistä. Itse kehitystoiminta ja hankkeiden toteutus on kuitenkin järkevää säilyttää lähellä sitä toimintaa, jota ollaan kehittämässä, eli itse virastossa tms. joka palvelua tuottaa. 7

8 2 Tavoitteiden määrittely Tavotteiden määrittelyssä oleellisinta on tavotteiden ja mittareiden tasapainottaminen, jotta ei osaoptimoitaisi toimintaa vain yhden muuttujaan suhteen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa vain rahan mittaamista, laadun ja muiden vastaavien pehmeiden tekijöiden kustannuksella. Todellinen tehokkuuden parantuminen tarkoittaa kuitenkin että samoilla tai vähemmillä resursseilla (raha yms.) saadaan parempi lopputulos (laatu, hyöty yms.). Tavotteiden määrittelyn ei tarvitse olla rakenteiltaan monimutkaista. Perinteiset tavoitejohtamisen mallit, kuten Kaplanin ja Nortonin tasapainotettu pistekortti (Balanced Scorecard, ks. Alla oleva kuva) toimivat hyvin. Tasapainotetun pistekortin neljä perusnäkökulmaa: Asiakas, sisäiset prosessit, työntekijöiden kehitys ja kustannukset. Myös mittarit on hyvä pitää yksinkertaisina ongelma on yleensä että mittareita ei käytetä johdonmukaisesti, ei niinkään että itse mittarien pitäisi olla kehittyneempiä. Hyvä ensimmäinen askel on ensin ottaa joukko yksinkertaisia palvelumittareita käyttöön ja lähteä kehittämään monimutkaisempia mittareita, kun ensimmäinen vaihe on saatu toteutettua suurimmalle osalle julkisista palveluista. Julkisille palveluille tulisi määritellä tasapainotetut mittarit, joiden kautta seurataan palveluiden kustannuksia, laatua ja tuotettuja tuloksia. 8

9 Alla joitakin esimerkkejä mahdollisista yksinkertaisista mittareista julkisille palveluille: Asiakas Asiakastyytyväisyys Aika, joka asiakkaalta kuluu asian hoitamiseen Työntekijöiden kehitys Työntekijöiden tyytyväisyys Työntekijöiden vaihtuvuus Sisäiset prosessit % asiakkaista jotka pystyvät tekemään kaiken itsepalveluna / sähköisesti % asiakaskontakteista, jotka eivät vaadi jatkotoimenpiteitä (selvitetty ensimmäisellä kerralla) Kustannukset Vaadittava henkilöstö / Asiakaspopulaatio Palveluiden keskimääräinen yksikkökustannus Tavotteiden asettamisessa voidaan myös hyödyntää ulkoisten tahojen tekemiä mittauksia, kuten YK:n E-Government Readiness Index mittausta. Ulkoisiin mittauksiin liittyy kuitenkin muutamia ongelma: Ulkoiset mittarit sisältävät usein osia, joita ei nähdä omiksi strategisiksi tavoitteiksi. Ulkoiset mittaukset tehdään usein liian harvoin (harvemmin kuin kerran vuodessa), jotta kehitystä voitaisiin aktiviisesti seurata pelkästään niiden avulla. Ulkoiset mittaukset voivat kuitenkin auttaa tavoitteiden ja mittareiden määrittelyssä. 9

10 3 Mitä tehdään ICT:n mahdollisuudet Tässä kappaleessa käsitellään alueittain ICT:n tarjoamia mahdollisuuksia tukea julkisen sektorin tehokkuuden kehitystä. Joissakin tapauksissa teknologian mahdollisuudet ovat suuremmat, toisissa rajallisemmat. Yleisesti on tärkeä ymmärtää että pelkkä ICT-ratkaisu harvoin tuo suurta muutosta johonkin reaalimaailman ilmiöön. Parhaimmat uudistuksen saavutetaan yleensä yhdistelmästä prosessien ja organisaation kehittämistä, joiden yksi mahdollistava tekijä on teknologinen ratkaisu. 3.1 Missä ollaan suhteessa muihin Julkisessa keskustelussa on laajasti nostettu esiin Suomen tietoyhteiskuntaohjelman epäonnistuminen. Tämä näkyy myös suomen sijoitusten heikkenemisessä kansainvälisissä vertailumittauksissa, joissa tutkitaan eri maiden valmiuksia tuottaa, tukea ja hyödyntää ICT-palveluita. Allaolevassa kuvassa näkyy, miten Suomen sijoitus on muuttunut vuosina 2004 ja 2005 tehdyistä mittauksista viimeisiin mittauksiin. Suomen sijotukset ja YK E-Government Readiness 2005 Economist Intelligence Unit E- Readiness 2005 CapGemini e- Government Benchmark Online availability CapGemini e- Government Benchmark Sophistication Suomi Suomi Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, Suomi ei ole missään vaiheessa ollut aivan terävimmässä kärjessä näissä mittauksissa ja viimeisten vuosien aikana jäänyt hieman jälkeen yleisestä kehityksestä. Samaan aikaan erityisesti Ruotsi on pysynyt koko ajan näiden mittausten huipulla ja muut pohjoismaat ja Alankomaat ovat joissakin mittauksissa ohittaneet Suomen. Seuraavissa kuvissa nähdään tilanne maiden välillä ajalta ja ajalta

11 Suomen ja keskeisten vertailumaiden sijoitus eri mittauksissa Economist YK E- Intelligence Unit Government E-Readiness Readiness CapGemini e- Government Benchmark Online availability CapGemini e- Government Benchmark Sophistication CapGemini e- Government Benchmark e-procurement Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi Suomen ja keskeisten vertailumaiden sijoitus eri mittauksissa YK E-Government Readiness 2005 Economist Intelligence Unit E- Readiness 2005 CapGemini e- Government Benchmark Online availability CapGemini e- Government Benchmark Sophistication Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi Ylläolevissa kuvissa näkyvät eri maiden sijoitukset eri mittauksissa kahtena eri ajanjaksona, joiden kautta saa varsin hyvän yleiskuvan Suomen ja muiden maiden asemasta. CapGeminin e-procurement mittausta ei tehty vuonna 2004, minkä vuoksi sitä ei ole alemmassa kuvassa. 11

12 On luonnollista että eri mittauksissa saadaan hieman erilaisia tuloksia, koska eri tutkimuksissa mitataan erilaisia asioita eri tavoin. Tämän vuoksi maita vertailtaessa on katsottava yksittäisten tulosten sijaan kokonaiskuvaa. Lisäksi jos halutaan seurata kehitystä, täytyy katsoa saman mittauksen tuloksia eri aikoina, ei yhden mittauksen tuloksia menneisyydessä ja toisen mittauksen tuloksia nykyhetkellä. On aina mahdollista löytää yksittäinen tutkimustulos, jossa Suomi tai joku muu maa on menestynyt erityisen hyvin tai huonosti, mutta se ei kerro koko totuutta. Hyvä esimerkki tästä on Brookingsin E-Governance Study vuodelta 2008, jossa Ruotsi on sijalla 72, vaikka muissa tämän alueen mittauksissa Ruotsi johdonmukaisesti kymmenen parhaan maan joukossa. Toisaalta on katsottava mitä erilaisten mittausten ja indeksien takana on, jos haluaa ymmärtää mistä erot syntyvät ja missä konkreettisissa asioissa Suomen vahvuudet ja heikkoudet ovat. 3.2 Suomen vahvuudet ja heikkoudet YK:n E-Government Readiness mittaus ja Economist Intelligence Unitin E-Readiness Index ovat maailmanlaajuisesti arvostetuimpia mittareita tällä alueella. Allaolevissa kuvissa näkyy Suomen ja vertailumaiden sijoitus näiden mittausten taustalla olevissa osatekijöissä. YK E-Government Readiness-indeksin osatekijät ja E-Participation Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi YK Web Measure Index 2008 YK Infrastructure Index 2008 YK Human Capital Index 2008 YK E- Participation Index 2008 Ylläolevassa kuvassa Web Measure Index mittaa julkishallinnon verkkopalveluiden kehittyneisyyttä, Infrastructure Index tietoteknologisen infrastruktuurin levinneisyyttä ja käyttöä, Human Capital Index koulutusta ja inhimillistä pääomaa ja E-Participation Index kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja osallistua julkishallinnon toimintaan ja päätöksentekoon. 12

13 Economist Intelligence Unit E-Readiness-indeksin osatekijät Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi 7.0 Connectivity Business Environment Social and Cultural Environment Legal Government Environment Policy and Vis ion Consumer and Business Adoption Ylläolevassa kuvassa Connectivity mittaa internet-yhteyksien levinneisyyttä, Business Environment yrityksille suotuisaa ympäristöä, Social and Cultural Environment yleistä kulttuuriympäristöä, Legal Environment lakiympäristöä, Government and Policy Vision hallituksen toimia tietoyhteiskunnan edistämiseksi ja Consumer ja Business Adoption yksilöiden ja yritysten tietotekniikan käytön laajuutta. Kuten kuvista näkyy, vaikka maiden sijoitukset eroavat jonkin verran, monissa mitatuissa asioissa erot ovat varsin pieniä. YK:n mittauksessa merkittävimmät erot ovat tarjotuissa verkkopalvelujen laadussa ja kansalaisten osallistamisessa. Myös infrastruktuurin laajuudessa Suomi on jonkin verran muita pohjoismaita jäljessä. Economist Intelligence Unitin mittauksessa suurimmat erot ovat siinä miten hallituksen toimet tukevat tietoyhteiskunnan kehitystä ja siinä miten laajasti kansalaiset ja yritykset käyttävät tietotekniikkaa ja tietoteknisiä palveluita. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Suomen yleinen vauraus ja hyvinvointi ovat varsin samalla tasolla muiden pohjoismaiden kanssa, kuten esim. Legatumin Prosperity Index-mittaus osoitti: 13

14 Tämänkaltaisten mittausten merkitystä ja arvoa on myös kyseenalaistettu (esimerkiksi The curse of the benchmark: an assessment of the validity and value of e-government comparisons, Onkin järkevää aina kysyä minkä vuoksi jossakin mittauksessa esiin tullut heikkous on tärkeää korjata ei ole itsestäänselvää, että jokainen mitattava asia on merkittävä. Toisaalta on merkittäviä asioita, jotka eivät näy näissä mittauksissa millään tavalla. Hyvä esimerkki tästä on käynnissä oleva väestön ikärakenteen muutos ja siitä seuraava tarve tehostaa julkisen sektorin toimintaa työntekijöiden määrän vähentyessä. Ensisijainen haaste on pystyä säilyttämään hyvä yleinen hyvinvoinnin taso tästä muutoksesta huolimatta ja toiminnan tehostaminen on keskeinen keino hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Erilaisten kansainvälisten vertailumittausten perusteella ei tulisi automaattisesti käynnistää erilaisia kehitystoimenpiteitä ja vertailumittauksen tuloksia ei tulisi käyttää perusteena kehityshankkeelle. Kehityshankkeen täytyy pystyä osoittamaan arvonsa itsenäisesti, todellisten hyötyjen kautta. Parempi sijoitus kansainvälisissä mittauksissa on vain seuraus todellisista hyödyistä, ei itse tarkoitus. Tehostamistoiminnan kommunikoinnissa on hyödyllistä korostaa pyrkimystä säilyttää nykyinen hyvinvoinnin taso ja parantaa sitä entisestään. Nämä tulisivat olla pääasiallisia mitattavia tavotteita ja kustannussäästöt ja tehostaminen vain keinoja, joilla tämä saadaan aikaan muuttuvassa maailmassa. 3.3 Verkkopalveluiden kehittäminen: Transaktionaaliset ja yhdistetyt verkkopalvelut YK:n E-Government Readiness Indexin yksi päätekijä on Web Measure Index, joka mittaa julkishallinnon verkkopalvelujen tasoa. Verkkopalveluiden kehityksessä ydinasia ei ole useinkaan luoda täysin uusia verkkopalveluita, vaan pikemminkin nostaa 14

15 olemassaolevien verkkopalvelujen tasoa. Allaolevassa kuvassa on Web Measure Indexissä käytettyt arviointitasot (yksityiskohtaisempi kuvaus YK:n raportissa). Raportin keskinen havainto on, että yksinkertaisten sivujen ja esim. lomakkeiden lataamisen lisäksi muilla pohjoismailla on enemmän todellisia transaktionaalisia palveluja ja yhdistettyjä palveluja. Transaktionaalisilla verkkopalveluilla tarkoitetaan palveluita, jossa koko palvelutapahtuma voidaan hoitaa sähköisesti ja erillistä yhteydenottoa virastoon tms. ei tarvita. Transaktionaalisten palveluiden kehitys on avainasemassa myös tehokkuuden kehityksen näkökulmasta, koska palvelutapahtumien automatisointi vähentää tarvittavan manuaalisen työn määrää ja sitä kautta tarvittavan työvoiman määrää. Transaktionaalisten verkkopalvelujen hyötyjen mittaaminen on yleensä kohtalaisen suoraviivaista. Transaktionaalisten verkkopalvelujen jälkeen seuraava kehitysvaihe on yhdistetyt verkkopalvelut, jossa palvelut pystyvät jakamaan tietoa keskenään ja palveluiden taustalla olevaa infrastruktuuria on integroitu. Tämä vähentää tarvetta syöttää esim. henkilötietoja erikseen jokaiseen palveluun ja yleensäkin ajatus on että yhteen palveluun syötetyt tiedot ovat käytettävissä muissa palveluissa. Yhdistettyjen verkkopalvelujen suhde tehokkuuteen on monimutkaisempi: On yleensä helpompi ymmärtää miten transaktionaalisen palvelun kehitys johtaa parempaan tehokkuuteen, mutta tietojen jakamisesta syntyvä tehokkuushyöty ei ole yhtä selvä koska Tiedon jakamiseen liittyvien integraatioiden kehittäminen ja ylläpito on usein hyvin kallista ja Integraatioiden rakentaminen ei useinkaan vähennä järjestelmien ja ratkaisujen määrää, vaan lisää niiden monimutkaisuutta. Tämä ei tarkoita etteikö tiedon siirtymisestä integraation kautta olisi hyötyä, vaan että hyödyt eivät ole aina ole riittävän suuria suhteessa panostuksiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että odotetut hyödyt eivät toteudu tai toteutuvat vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi KanTa-hankkeen vaikeudet ovat hyvä esimerkki tiedon jakamiseen liittyvien hankkeiden monimutkaisuudesta ja käytännön hankaluuksista. Yhdistetyt verkkopalvelut tuovat uusia mahdollisuuksia ja ovat käyttäjän näkökulmasta miellyttäviä, mutta tehokkuuden kehittämisen näkökulmasta ne tarkoittavat joskus ylilaatua. Tämän riskin välttämiseksi integraatiopohjaisilla ratkaisuilla saavutettu hyöty 15

16 täytyy olla erityisen selvä näihin hankkeisiin lähdettäessä (esim. kuinka paljon vähemmän ihmisiä tarvitaan manuaaliseen työhön tai mikä muu asia vähenee integraation seurauksena). Tehokkuuden kehittämisessä kannattaa painottaa transaktionaalisten palvelujen kehittämistä, jotka suoraan vähentävät manuaalisen työn määrää. Korkeammille tähtäävien, integrointiin ja tiedon jakamiseen perustuvien hankkeiden panostuksia kannattaa rajoittaa suurien riskien vuoksi ja varmistua että silloin kun niihin ryhdytään, hyödyt ovat erittäin selviä. Keskitetyn hankehallinnan tulisi käyttää YK:n Web Measure Indeksin mallia palveluiden luokitteluun ja johdonmukaisesti tukea palveluiden kehitystä kohti suurempaa transaktionaalisuutta. Tätä korkeammilla tasolla hankehallinnan tavoite on kuitenkin rajoittaa riskiä, eli varmistaa ettei käynnissä ole liian monta liian kunnianhimoista ja riskipitoista hanketta. Suurin osa kehitystoiminnasta tulisi olla suoraviivaista, yksinkertaista ja riskeiltään pienempää toimintaa, joka pyrkii ratkaisemaan jonkin hyvin määritellyn ongelman. 3.4 Verkkopalvelujen käyttöasteen parantaminen YK:n E-Government Survey ja Economist Intelligence Unit nostavat yhdeksi ongelmaksi myös verkkopalvelujen alhaisen käyttöasteen: Useissa tapauksissa on kehitetty kallis ja teoriassa hyvä verkkopalvelu, mutta hyvin pieni osa väestöstä käyttää sitä. Tyypillisiä ongelmia ovat Vaikea löydettävyys: Asiakkaat eivät tiedä että palvelu on olemassa tai eivät löydä sitä. Huono käytettävyys tai palvelun epäselvyys: Asiakkaat eivät ole varmoja kuinka palvelua käytetään tai onko tehtävä onnistunut ja joutuvat ottamaan yhteyttä virastoon tms. perinteisesti. Kiinnostuksen ja henkilökohtaisen hyödyn puute: Asiakkaat eivät jaksa opetella käyttämään uusia palveluita ja eivät hyödy mitään sähköisten palvelujen käyttämisestä. Luottamuksen puute sähköisiin palveluihin: Asiakkaat eivät usko että sähköinen palvelu toimii tai että sinne syötyetyt tiedot ovat turvassa. Näiden ongelmien analysointi ja korjaaminen on yleensä kohtalaisen suoraviivaista, kunhan ongelmaa katsotaan kokonaisuutena eikä vain esim. teknisestä näkökulmasta. Käytännön ongelma on usein että olemassaolevien palveluiden kehittäminen ja parantaminen priorisoidaan kokonaan uusien palvelujen kehittämisen alapuolelle. Usein puutteet ovat palvelujen markkinoinnissa ja siinä, että henkilöt eivät joko saa tai koe saavansa mitään henkilökohtaista hyötyä. Tätä käsitystä voidaan muuttaa markkinoinnilla ja konkreettisilla toimenpiteillä, kuten palvelumaksuilla joita asiakas joutuu maksamaan vain perinteisestä palvelusta ja jotka voi säästää käyttämällä sähköistä palvelua. 16

17 Olemassaolevien palveluiden käyttöasteen parantaminen tulisi olla korkealla prioriteetilla suhteessa uusien palveluiden kehitykseen, jotta käytetyistä investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Alhaisen käyttöasteen verkkopalveluiden kehityshankkeiden keskeinen tavoite tulisi olla käyttöasteen parantaminen. Merkittävän uuden toiminnallisuuden kehittämistä verkkopalveluille, jonka nykyinen käyttö on vähäistä on harkittava tarkasti. Vähintäänkin on ymmärrettävä ja hyväksyttävä syyt nykyisen käytön vähäisyydelle. Olemassaolevan toiminnallisuuden laadullinen parantaminen (esim. käytettävyyden kehittäminen) tai muut toimenpiteet jotka tähtäävät käyttöasteen parantumiseen (markkinointi tms.) ovat usein hyödyllisempiä kuin uuden toiminnallisuuden kehittäminen. Kun verkkopalvelu on toimiva ja tuo todellista taloudellista hyötyä, sen käyttöasteen nostamista tulisi tukea myös rahallisilla kannustimilla. Nämä voivat olla joko palkintoja (esim. pieni ylimääräinen verovähennys jos teet veroilmoituksen sähköisesti) tai rangaistuksia (palvelumaksu, jos et käytä sähköistä palvelua tms.). Suhteellisen pieniäkin rahallisia kannustimia voi hyödyntää palvelujen markkinoinnissa. 3.5 Infrastruktuurin kehittäminen Suomi on myös jonkin verran muita pohjoismaita jäljessä ICT-infrastruktuurin kehityksessä. Eroja on havainnollistettu allaolevassa kuvassa: YK E-Readiness 2008 Infrastruktuuri-indeksin osatekijät Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi 0 Internet-liittymiä 100 henkeä kohden Henkilökohtaisia tietokoneita 100 henkeä kohden Mobiililiittymiä 100 henkeä kohden Kiinteitä puhelinyhteyksiä 100 henkeä kohden Laajakaistayhteyksiä 100 henkeä kohden Suurimmat erot ovat internetin käytössä, henkilökohtaisten tietokoneiden määrässä ja kiinteiden puhelinlinjojen määrässä. Näistä kahdella ensimmäisellä on suurin vaikutus verkkopalvelujen käyttöön. Huomattavaa on myös että itse asiassa laajakaistaliittymien määrässä ei ole suurta ero pohjoismaiden välillä, vaikka julkisessa keskustelussa nimenomaan laajakaistaliittymien määrä on usein nostettu kynnyskysymykseksi. 17

18 Internet-käytön kasvattaminen ei ole välttämättä aivan suoraviivaista, koska populaatiolla joka ei vielä käytä internetiä saattaa olla muitakin rajoituksia, kuten köyhyys, alhaisempi koulutustaso, vajaavainen kielitaito ja niin edelleen. Ratkaisut tulee suunnata nimenomaan tämän populaation tarpeisiin ja ratkaisujen käytännön toimivuutta on vaikeaa arvioida etukäteen: Käytännön kokeilut ja pilotointi ovat välttämättömiä, jotta löydetään toimivat keinot. Mahdollisuuksia ovat esimerkiksi julkiset internet-pisteet, internet-liittymien ja tietokoneiden oston tukeminen (verohelpotukset yms.), koulutuksen lisääminen esim. kansalaisopistojen ja kirjastojen kautta ja niin edelleen. Todennäköisesti ongelmaan ei kuitenkaan ole helppoa ratkaisua ja saattaa olla järkevää kiinnittää huomio siihen joukkoon ihmisiä joiden internetin käyttöä voidaan tukea kohtalaisen pienin panostuksin. Pitkällä tähtäimellä aika korjaa tämän ongelman, koska erittäin suuri osa nuorista käyttää internetiä. Internet-käytön tukemiseen suunnattavia panostuksia tulisi rajoittaa, koska pitkällä tähtäimellä ongelma korjaantuu itsestään ja suurta osaa niistä jotka eivät tänä päivänä käytä Internetiä ei välttämättä voida auttaa julkishallinnon keinoin. Rajallisempia panostuksia voidaan kuitenkin kokeilla ja mikäli ne osoittautuvat onnistuneiksi käytännön pilotoinnin kautta, niitä voidaan soveltaa laajemminkin. 3.6 Kansalaisten osallistumisen tukeminen ja kehittäminen YK:n E-Government Surveyn yksi havaintoja oli, että Suomessa kansailaisten osallistuminen sähköisten kanavien kautta (E-Participation) on alhainen suhteessa muihin pohjoismaihin. Osallistumisen kehittämisellä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta tehokkuuden parantumiseen, joten panostukset siihen kannattaa pitää rajallisina. Rajallisillakin panostuksillä voidaan kuitenkin tukea merkittävästi osallistumista Informaation saatavuus Osallistumisen perusedellytys on, että julkinen informaatio on saatavissa ja ymmärrettävässä muodossa. Ongelma on toisaalta puutteellinen läpinäkyvyys, mutta ennen kaikkea vaikeus löytää informaatiota ja käyttää sitä. Esimerkki: Mihin kunta kuluttaa rahaa? Kuntien julkaisemista talousarvioista on usein erittäin vaikeaa saada yleiskuvaa siitä, mitä kunta painottaa minkäkin verran ja mihin kunnan rahat kuluvat. Jotta talousarviot olisivat hyödyllisiä laajemmalle yleisölle, tarvittaisiin erillinen työvaihe, jossa talousarvion sisältö kansanomaistettaisiin. Viestinnän vaikeaselkoisuus vähentää kansalaisten kiinnostusta. Tehokas viestintä vaatii että 1) ymmärretään kansalaisten kiinnostuksen kohteet ja 2) pystytään yksinkertaistamaan ja kuvaamaan tieto visuaalisesti (graafit, vertailut, kevyet analyysit jne.). Joukoille suunnattu viestintä on parhaimmillaan yhdistelmä viihdettä ja informaatiota. Viestinnän kanssa yhteistyö median kanssa on hyödyllistä ja sähköisen informaation lähteitä tulee tukea muun median kautta (TV, radio, lehdistö jne.). Myös informaation 18

19 esittäjän persoona on erittäin tärkeä ja pystyy vaikuttamaan ratkaisevasti viestin kiinnostavuuteen. Esimerkiksi Sampo-pankin pääekonomisti Lauri Uotila on hyvä esimerkki toimivasta persoonasta esittämässä näennäisesti kuivaa tietoa. Mahdollinen politiikkasuositus Julkishallinto tarvitsee yhden tai useampia politiikasta ja puolueista riippumatonta analyytikkoa, joiden tehtävä on kommunikoida julkishallinnon toimista kansantajuisesti. Tämä valtion oma mediapersoona yksinkertaistaa ja yleistajuistaa tietoa ja kertoo kansalaisille julkishallinnosta heitä kiinnostavalla tavalla niin internetin kuin muidenkin medioiden kautta. Toimen onnistuminen mitataan kansalaisten kiinnostuksella tätä viestintää kohtaan. Keskeistä tässä toimessa on poliittinen riippumattomuus, jotta esim. puolueiden intressit ja politiikalle ominainen varovaisuus viestinnässä eivät haittaisi tehtävän suorittamista Julkinen sähköinen keskustelu Julkista keskustelua käydään Internetissä koko ajan, mutta julkishallinto ei itse osallistu siihen kovinkaan paljon, eikä pyri hyödyntämään tätä keskustelua millään tavoin. Keskustelu käydään olemassa olevilla foorumeilla, eikä julkishallinnon olekaan välttämättä järkevää perustaa omaa foorumiaan, vaan mennä sinne missä kansalaiset jo ovat. Keskustelussa on huomioitavaa, että hyödyllinen julkinen keskustelu ei synny itsestään, vaan sitä pitää pyrkiä synnyttämään ja mahdollisesti ohjailemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskustelufoorumeilla pyritään avaamaan keskusteluja, jotka ovat julkishallinnolle tärkeitä ja ne pyritään tekemään sillä tavoin, että ne kiinnostavat kansalaisia. Tämän sähköisen keskustelun on järkevää toimia yhdessä edellisessä luvussa kuvatun viestintästrategian kanssa, osana julkishallinnon brandin rakentamista keskusteluissa voi viitata esim. televisiossa esitettyyn informaatioon ja kysyä kansalaisten mielipiteitä asiasta. Julkishallinnon ei kannata perustaa omaa sähköistä vuorovaikutuskanavaa kansalaisten aktivoimiseksi, eikä tehdä investointeja teknologisiin ratkaisuihin. Sen sijaan kannattaa käyttää olemassa olevia kanavia ja keskustelufoorumeita, joita esimerkiksi Yleisradio ja yksityiset toimijat ovat jo kehittäneet. Tekninen alusta ei ole oleellinen, vaan keskustelun sisältö. Tätä voidaan käyttää myös julkishallinnon brandin rakentamiseen: Julkishallinto voi ilmoittaa aloittavansa toiminnan tietyissä internetin verkkopalveluissa ja siten osoittaa olevansa ajan hermolla. 3.7 Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Hallinnollisten palveluiden (verot, luvat, todistukset, selvitykset, lausunnot jne.) kehittäminen on periaatteessa hyvin suoraviivaista: 1. Selvitetään mitkä palvelut vaativat eniten työvoimaa ja muita resursseja näissä on suurin potentiaali tehokkuusparannuksille. 19

20 2. Selvitetään kuinka vaikeaa tämän työvoiman osittainen korvaaminen prosesseja kehittämällä ja automatisoimalla olisi. 3. Tehdään ne hankkeet, joissa hyötypotentiaali on suurin ja automatisointi helpointa. Tällä tavoin analysoidut hankkeet voidaan sijoittaa allaolevan kaltaiseen priorisointimatriisiin. Käytännössä tämänkaltaisen arvion tekeminen perustuu toimivaan hankehallintaan: Keskitetyn hankehallinnan tulisi pitää yllä tämän kaltaista kuvaa ja siten pyrkiä suuntaamaan resurssit mahdollisimman hyvin tuottaviin kohteisiin. Oleellista on myös, että mahdollisia kehitys hankkeita tulisi jatkuvasti olla huomattavasti enemmän kuin mitä pystytään tekemään. Jos kaikki ehdotetut hankkeet tehdään, tehdään lähes varmasti suuri joukko hankkeita, joiden hyöty on hyvin rajallinen. Sähköisen asioinnin palveluiden kehityksessä tulisi edetä yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti keskitetyn hankehallinnan kautta. Työssä tulisi seurata olemassaolevia ja yleisesti tunnettuja prosessien kehittämismenetelmiä ja työn hallinnassa ei tarvita mitään uutta ja innovatiivista menetelmää, joka pitäisi erikseen kehittää tätä tarvetta varten. Sähköisestä asioinnista Suomessa on jo joitakin hyviä esimerkkejä, kuten sähköinen veroilmoitus, joka on yksi voittajaehdokkaista European egovernment Awards 2009 kilpailussa (http://www.epractice.eu/awards). Ydinkysymys onkin, kuinka tämänkaltaisia palveluja kehitetään johdonmukaisesti ja vastaavia hyötyjä saavutetaan yksittäisiä onnistumisia laajemmin. 20

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yksi luukku ja sitä tukevat sähköiset palvelut. Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta

Yksi luukku ja sitä tukevat sähköiset palvelut. Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Yksi luukku ja sitä tukevat sähköiset palvelut Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan Yhden luukun tavoitteena on katsoa erilaisten hallinnollisten menettelyiden

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi

Hitaat syövät nopeat. TieVie-esitys 21.8.2002. Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi Hitaat syövät nopeat TieVie-esitys 21.8.2002 Ari-Matti Auvinen HCI Productions Oy Ama.Auvinen@humcap.fi www.hci.fi HCI Productions Oy perustettu 1998 - spin-off Human Capital Investment Oy:stä (1985) työntekijöiden

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Jarmo Nykänen, Director, EY Agenda: Tausta Ongelmankentän jäsentäminen Hankkeiden elinkaari ja näkökulmat Esimerkki onnistuneesta

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio 1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN

SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN SÄHKÖISET PALVELUT LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN Mitä voimme oppia muualta ja miten teemme sen yhdessä? Hannu Korkeala, apulaisjohtaja Valtiokonttori, Kansalaispalvelut Tavoitteemme tänään Nostaa esille tunnuslukuja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO

TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO TEHTÄVIEN HALLINTA JA DIGITAALINEN ALKO Reko Lehti Teknologiapäällikkö 31.08.2016 31.8.2016 Alkujumppa Konteksti: Alko tänään Matkalla digitaaliseksi organisaatioksi Palveluväylä prosesseille ja palveluille

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo

Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta. Professori Harri Haapasalo Verkostoituneen toimintaympäristön ja projektien turvallisuuden hallinta Professori Harri Haapasalo Esityksen sisältö Mitä verkostoitunut toimintaympäristö tarkoittaa? & Mitä haasteita verkostoituneessa

Lisätiedot

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille contact@pandia.fi puh: 09 549 194 69 fax: 09 584 414 10 Pandia Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo PANDIA REAL ESTATE KERÄÄ JA JALOSTAA TIETOA Kirjanpidon

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot