Julkishallinnon tehokkuuden kehittäminen ICT-ratkaisujen avulla. Saku Airosmaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkishallinnon tehokkuuden kehittäminen ICT-ratkaisujen avulla. Saku Airosmaa"

Transkriptio

1 Julkishallinnon tehokkuuden kehittäminen ICT-ratkaisujen avulla Saku Airosmaa

2 Sisällysluettelo 1 Lähtökohta: Mistä tehokkuus syntyy? 5 2 Tavoitteiden määrittely 8 3 Mitä tehdään ICT:n mahdollisuudet Missä ollaan suhteessa muihin Suomen vahvuudet ja heikkoudet Verkkopalveluiden kehittäminen: Transaktionaaliset ja yhdistetyt verkkopalvelut Verkkopalvelujen käyttöasteen parantaminen Infrastruktuurin kehittäminen Kansalaisten osallistumisen tukeminen ja kehittäminen Informaation saatavuus Julkinen sähköinen keskustelu Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Sähköinen prosessointi rutiinitapausten käsittelyssä Kansalaisportaalit Sähköisten terveydenhoitopalveluiden kehittäminen Sähköiset potilastietorekisterit Sähköinen itsehoito Sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen Työllistämispalveluiden kehittäminen Etätyön ja virtuaalisen yhteistyön kehittäminen Julkishallinnon ostotoiminnan kehittäminen Ostoportaaliratkaisut Ostotoiminnan prosessien optimointi Kuntien sähköisten palvelujen ja Kunta-IT:n kehittäminen 26 4 Miten tehdään miten saada tehokkaampaa ICT:tä Julkisen sektorin tyypilliset ICT-säästöohjelmat Tehokkaampi ICT-tuotteiden ja palveluiden ostaminen ICT-ostotoiminta ja riippuvuuksien hallinta Buy once -periaate Päällekkäisten järjestelmien yhdistäminen ja ratkaisujen jakaminen Palveluita jakamisessa edetään yleensä vaiheittain Järjestelmien kopioiminen vai todellinen jakaminen? Kehityshankkeiden riskienhallinta iteratiivisuuden kautta Palvelupohjaiset ratkaisut Avoimen lähdekoodin ratkaisut Web-orientoitunut arkkitehtuuri Kehityshankkeiden kriteerien kiristyminen 33 5 Raportin tarkoitus ja taustatiedot 35 2

3 Yhteenveto Tehokkuuden laaja-alainen strateginen kehittäminen perustuu pitkälti oikeanlaiseen johtamiseen, ei teknologiaan. ICT-ratkaisut voivat kuitenkin oikein käytettynä parantaa tehokkuutta merkittävästi automatisoimalla ja vähentämällä toistavaa, rutiiniomaista työtä. Väestön ikääntyessä ja työntekijöiden vähentyessä on pakko keksiä tapoja tuottaa palveluita pienemmällä määrällä työntekijöitä. Toiminnan automatisointi ja ICT ovat avainasemassa näiden muutosten toteuttamisessa ja tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden kehittämiseen. ICT-ratkaisut eivät kuitenkaan ole ainoa tapa parantaa tehokkuutta ja panostaminen ICTratkaisuihin ei johda automaattisesti parempaan tehokkuuteen. Akateeminen tutkimus ja käytännön kokemukset eivät ole löytäneet johdonmukaista yhteyttä ICT-panostuksien ja tehokkuuden parantumisen välillä joissakin tapauksissa tehokkuus paranee, toisissa ei. Onnistuneille hankkeille on tyypillistä keskittyminen käytännön toimintaan ja sen muuttamiseen, siihen miten oikea käytännön työ saadaan tehtyä helpommin ja nopeammin. Näissä hankkeissa ICT-ratkaisu on tekijä, joka mahdollistaa toiminnan muutoksen, ei pääasia. Tämän vuoksi itse toiminnan ja käytännön työn johtaminen ja kehittäminen ovat avainasemassa tehokkuuden kehittämisessä. Tehokkuuden kehittäminen vaatii johdonmukaista tavotteiden määrittelyä, mittaamista, resurssien kohdistamista parhaiten tuottaville alueille ja toiminnan koordinointia päällekkäisen toiminnan minimoimiseksi. Ongelman ratkaisu ei vaadi uusia tai monimutkaisia menetelmiä, vaan olemassaolevien ja todistettujen menetelmien johdonmukaista käyttämistä. Menetelmien käyttöönotto ja oikea soveltavinen vaativat aktiivista johtamista ja resursseja pelkät määritelmät paperilla eivät riitä. Julkishallinnon palvelujen lisäksi myös ICT-ratkaisuja ja muita tukitoimintoja voidaan tuottaa tehokkaammin, erityisesti keskittämällä ja karsimalla päällekkäisiä järjestelmiä ja ratkaisuja. Tällä hetkellä erilaiset julkishallinnon yksiköt tekevät monin paikoin hyvin samankaltaisia asioita, toisistaan tietämättä. Tämän toiminnan koordinointi ja päällekkäisyyksien karsiminen on enimmäkseen johtamis- ja organisointikysymys, ei teknologia- tai menetelmäkysymys. ICT-hankkeet ovat myös hyvin riskipitoisia: Usein aikataulut eivät pidä, budjetit ylittyvät, lopputulokset ovat odotuksia huonompia ja rakennetun järjestelmän kanssa eläminen on jatkuvaa hampaiden kiristelyä. Tavoiteltujen hyötyjen toteutuminen on epäselvää ja hyötyjen toteutumista ei usein edes seurata. Pahimmillaan dramaattisia epäonnistumisia käsitellään julkisessa mediassa. Riskit johtuvat hankkeiden monimutkaisuudesta ja tämän vuoksi hankkeita ja niiden kustannuksia on erittäin vaikeaa suunnitella ja ennakoida tarkasti. Usein todelliset kustannukset tiedetään vasta kun ratkaisu on valmis ja vasta tässä vaiheessa saadaan todellinen käsitys siitä, mitä rahalla saatiin. 3

4 Näiden riskien hallinta on ICT-johtamisen keskeinen kysymys: Toisaalta on hallittava yksittäisiin hankkeisiin liittyviä riskejä pilkkomalla niitä pienempiin kokonaisuuksiin ja etenemällä vaiheittain. Toisaalta on hallittava hankesalkun kokonaisriskiä: Ihanteellisesti hankesalkussa on suurin osa varsin suoraviivaisia kehityshankkeita ja vain muutama kunnianhimoinen, korkean riskin hanke. Tällaista riskien hallintaa ei pystytä tekemään ilman keskitettyä, hyvin toimivaa hankehallintaa. ICT-ratkaisujen ostaminen ja kokonaiskustannusten hallinta on oma ongelmakenttänsä: ICT-ratkaisun ostaminen ei ole samanlainen kertaluontoinen tapahtuma kuin kaupan hyllyltä valitun tuotteen ostaminen, josta maksetaan kerran ja saadaan valmis tuote käteen. Sen sijaan ICT-ratkaisun ostaminen merkitsee yleensä sitoutumista jatkuvaan kustannukseen määrittelemättömäksi ajaksi, ilman täydellistä varmuutta siitä mitä rahalla saadaan ja kuinka paljon kokonaisuus tulee maksamaan. Lisäksi ratkaisusta luopuminen tulevaisuudessa yleensä maksaa enemmän kuin järjestelmän alkuperäinen rakentaminen. Tämän vuoksi erilaisten riippuvuuksien ja sopimusten hallinta on keskeinen osa ICT-ratkaisujen kustannusten hallintaa. Monimutkaisuudestaan huolimatta ICT-ratkaisut luovat runsaasti mahdollisuuksia joita tulee hyödyntää, mutta halliten ja koordinoidusti, ei vain kaatamalla rahaa erilaisiin ICThankkeisiin ilman kunnollista ymmärrystä siitä mitä hankkeista saadaan irti. Tässä raportissa on käyty läpi näitä mahdollisuuksia alueittain ja nostettu esiin konkreettisia esimerkkejä ICT:n hyödyllisestä käytöstä. Näissä esimerkeissä ICT-ratkaisu tuottaa harvoin merkittäviä etuja yksinään, vaan tulokset saavutetaan yleensä yhdistelmästä organisaation, prosessin ja teknologian kehitystä. Raportissa on myös käsitelty tapoja tehdä ICT-ratkaisuja entistä tehokkaammin. Toimintojen keskittäminen, palveluiden jakaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen ovat avainasemassa tehokkuuden parantamisessa: Eri julkishallinnon organisaatioissa tehdään paljolti hyvin samankaltaisia asioita, kukin omilla ratkaisuillaan. Päällekkäisten ratkaisujen vähentämiseen pyrkivät projektit ovat usein vaikeita, mutta ne tarjoavat suurimman potentiaalin pitkän aikavälin pysyviin tehokkuusparannuksiin. 4

5 1 Lähtökohta: Mistä tehokkuus syntyy? Teoriassa tehokkuus on sitä että tehdään oikeita asioita ja tehdään asioita oikein. Oikeiden asioiden tekeminen tarkoittaa että tehdään asioita, jotka ovat arvokkaita ja joilla ylipäätänsä voidaan päästä haluttuun lopputulokseen. Asioiden tekeminen oikein viittaa siihen, että käytetyt panostukset tuottavat mahdollisimman suuren tuloksen, eli hyvän hyötysuhteen. Toimintaa suunniteltaessa näitä asioita on usein hyödyllistä ajatella kahtena eri kysymyksenä. Käytännössä tehokkuuden tavoitteluun liittyy useita hankaloittavia tekijöitä: Tavoitteen määrittely. Ensin tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä halutaan saada aikaan. Tavoitteita on yleensä monia, ne voivat olla päälekkäisiä tai toimia toisiaan vastaan (esim. kustannus vs. laatu) ja niiden painotuksista ja tärkeysjärjestyksestä ollaan usein erimielisiä. Tavoitteiden mittaaminen. Pelkkä tavoitteen määrittely yleisellä tasolla ei riitä, vaan tavoitteita on pystyttävä mittaamaan yksikäsitteisesti, jotta etenemistä voidaan seurata. Mittareilla määritellään mitä on onnistuminen. Asioiden mittaamisesta ja siitä mitä ja miten mitataan on usein paljon erimielisyyttä. Panostusten suhteuttaminen tavotteisiin. Vaikka tavoitteet ja niiden mittarit saataisiin määriteltyä, panostuksista joiden kautta tavotteisiin pyritään ei välttämättä ole selvyyttä tai yksimielisyyttä. Usein on erilaisia näkemyksiä siitä kuinka paljon kunkin tavotteen saavuttamiseksi olisi panostettava. Oikeiden kehityshankkeiden valinta. Yleensä erilaiset kehittämishankkeet ja ajatukset kilpailevat keskenään ja on paljon erimielisyyttä siitä mikä hanke toisi suurimman hyödyn suhteessa vaadittaviin panostuksiin. Hankkeita on aina enemmän kuin mitä pystytään tekemään joten priorisointi on vaikeudesta huolimatta välttämätöntä. Hankkeiden suunnittelu ja arviointi. Käsitys hankkeiden vaatimista panostuksista on harvoin täydellinen ja usein hankkeiden suuruus aliarvioidaan siinä vaiheessa kun hanketta myydään päättäjille. Päättäjän näkökulmasta on usein äärimmäisen vaikeaa saada realistinen kuva hankkeen suunnitelmien realistisuudesta ja todellisesta koosta. Ratkaisujen myymisen korostuminen. Usein kehityshankkeiden kautta myydään jonkinlaista ratkaisua (esim. ohjelmistoa, toimintatapaa, palvelua tms.) ja myyjän ensisijainen tavoite on saada oma ratkaisu myytyä. Varsinaisen tavoitteen saavuttaminen ei yleensä ole ensisijainen henkilökohtainen tavoite myyjälle. Kehityshankkeiden seuranta. Hankkeita ei useinkaan johdonmukaisesti ja jatkuvasti seurata sen jälkeen kun hanke on käynnistetty. Kustannuksia ei seurata hankkeen edistyessä ja jälkikäteen on usein epäselvää saavutettiinko määriteltyjä tavotteita. Lisäksi hankkeiden edustajat yleensä pyrkivät esittämään hankkeen mahdollisimman positiivisessa valossa, mikä vääristää hankkeiden seurantaa. Kehityshankkeiden lopettaminen. Usein hankkeet itse luovat tarpeen jatkokehitykselle ja myyjän näkökulmasta on tärkeintä saada hanke aluksi käyntiin, jotta sitä voidaan myöhemmin jatkaa. Koska millä tahansa hankkeella on oma kannattajajoukkonsa, niin on usein äärimmäisen vaikeaa lopettaa kehityshankkeita. Perusongelma on, että ICT-hankkeissa enimmäkseen rakennetaan uusia asioita ja siten luodaan koko ajan lisää työtä (lisää ylläpidettävää, lisää opeteltavaa, jatkokehitystarpeita 5

6 jne.), kun taas tehokkuuden parantaminen useimmiten vaatii, että jotain vähennetään vähemmän työtä, vähemmän järjestelmiä ja niin edelleen. Näiden käytännön ongelmien takia oikein toimiva hankehallinta on perusedellytys tehokkuuden kehittämiselle. Allaoleva yksinkertainen malli kuvaa perusasiat, joita jokaiselle kehityshankkeelle pitäisi määritellä. Malli on yksinkertainen, mutta havainnot julkishallinnon ICT-hankkeista osoittavat, ettei mallia aina noudateta: Hankkeilla ei ole välttämättä määriteltyjä, mitattavia tavotteita tai niiden toteutumista ei seurata. Hankkeiden panostukset eivät myöskään ole aina suhteessa saavutettaviin tehokkuushyötyihin. Pahimmillaan valittu ratkaisu ja toteutustapa eivät voi teoriassakaan johtaa haluttuihin tavotteisiin, esimerkiksi koska ratkaisu on valittu ennen kuin edes ajatellaan mitä ollaan kehittämässä. Kaikilla julkishallinnon kehityshankkeilla tulisi olla mitattavat, yksikäsitteiset tavoitteet joiden kautta voidaan arvioida hankkeen etenemistä ja onnistumista. Hankkeiden rahalliset panostukset tulee esittää näiden tavotteiden yhteydessä, jotta suhde panostuksen ja odotettavan hyödyn välillä tulee mahdollisimman selväksi. Havaintojemme mukaan julkisella sektorilla tehdään kyllä hankehallintaa, mutta eri paikoissa ja vaihtelevin tavoin. Nykyinen hankehallinta on hajaantunutta ja ei ole aina pystynyt varmistamaan, että hankkeita voisi verrata toisiinsa järkevästi tai että hankkeilla on selvät hyötytavoitteet. Julkishallinnon tulisi kasvattaa panostuksia ja resurssointia keskitettyyn hankehallintaan ja kehitystoiminnan strategiseen johtamiseen. Asioiden johtaminen ja ohjaaminen vaatii ihmisiä, pelkät dokumentit ja poliittiset säädokset eivät riitä. Keskitetyn hankehallinnan tehtävänä on arvioida, priorisoida ja seurata hankkeita ja varmistaa että hankkeet palvelevat asetettuja strategisia tavotteita. Hankehallinnan tulee olla suorassa yhteydessä hankkeiden rahoituksesta vastaaviin tahoihin, jotta sen työ yhdistyy resurssejen kohdistamiseen ja hankkeet jotka eivät palvele strategisia tavoitteita 6

7 pystytään pysäyttämään. Keskitetyn hankehallinnan tulee toimia itsenäisesti hankkeen edustajista ja toteuttajista ja arvioida riippumattomasti hankkeita ja niiden etenemistä. Itse kehitystoiminta ja hankkeiden toteutus on kuitenkin järkevää säilyttää lähellä sitä toimintaa, jota ollaan kehittämässä, eli itse virastossa tms. joka palvelua tuottaa. 7

8 2 Tavoitteiden määrittely Tavotteiden määrittelyssä oleellisinta on tavotteiden ja mittareiden tasapainottaminen, jotta ei osaoptimoitaisi toimintaa vain yhden muuttujaan suhteen. Tyypillisesti tämä tarkoittaa vain rahan mittaamista, laadun ja muiden vastaavien pehmeiden tekijöiden kustannuksella. Todellinen tehokkuuden parantuminen tarkoittaa kuitenkin että samoilla tai vähemmillä resursseilla (raha yms.) saadaan parempi lopputulos (laatu, hyöty yms.). Tavotteiden määrittelyn ei tarvitse olla rakenteiltaan monimutkaista. Perinteiset tavoitejohtamisen mallit, kuten Kaplanin ja Nortonin tasapainotettu pistekortti (Balanced Scorecard, ks. Alla oleva kuva) toimivat hyvin. Tasapainotetun pistekortin neljä perusnäkökulmaa: Asiakas, sisäiset prosessit, työntekijöiden kehitys ja kustannukset. Myös mittarit on hyvä pitää yksinkertaisina ongelma on yleensä että mittareita ei käytetä johdonmukaisesti, ei niinkään että itse mittarien pitäisi olla kehittyneempiä. Hyvä ensimmäinen askel on ensin ottaa joukko yksinkertaisia palvelumittareita käyttöön ja lähteä kehittämään monimutkaisempia mittareita, kun ensimmäinen vaihe on saatu toteutettua suurimmalle osalle julkisista palveluista. Julkisille palveluille tulisi määritellä tasapainotetut mittarit, joiden kautta seurataan palveluiden kustannuksia, laatua ja tuotettuja tuloksia. 8

9 Alla joitakin esimerkkejä mahdollisista yksinkertaisista mittareista julkisille palveluille: Asiakas Asiakastyytyväisyys Aika, joka asiakkaalta kuluu asian hoitamiseen Työntekijöiden kehitys Työntekijöiden tyytyväisyys Työntekijöiden vaihtuvuus Sisäiset prosessit % asiakkaista jotka pystyvät tekemään kaiken itsepalveluna / sähköisesti % asiakaskontakteista, jotka eivät vaadi jatkotoimenpiteitä (selvitetty ensimmäisellä kerralla) Kustannukset Vaadittava henkilöstö / Asiakaspopulaatio Palveluiden keskimääräinen yksikkökustannus Tavotteiden asettamisessa voidaan myös hyödyntää ulkoisten tahojen tekemiä mittauksia, kuten YK:n E-Government Readiness Index mittausta. Ulkoisiin mittauksiin liittyy kuitenkin muutamia ongelma: Ulkoiset mittarit sisältävät usein osia, joita ei nähdä omiksi strategisiksi tavoitteiksi. Ulkoiset mittaukset tehdään usein liian harvoin (harvemmin kuin kerran vuodessa), jotta kehitystä voitaisiin aktiviisesti seurata pelkästään niiden avulla. Ulkoiset mittaukset voivat kuitenkin auttaa tavoitteiden ja mittareiden määrittelyssä. 9

10 3 Mitä tehdään ICT:n mahdollisuudet Tässä kappaleessa käsitellään alueittain ICT:n tarjoamia mahdollisuuksia tukea julkisen sektorin tehokkuuden kehitystä. Joissakin tapauksissa teknologian mahdollisuudet ovat suuremmat, toisissa rajallisemmat. Yleisesti on tärkeä ymmärtää että pelkkä ICT-ratkaisu harvoin tuo suurta muutosta johonkin reaalimaailman ilmiöön. Parhaimmat uudistuksen saavutetaan yleensä yhdistelmästä prosessien ja organisaation kehittämistä, joiden yksi mahdollistava tekijä on teknologinen ratkaisu. 3.1 Missä ollaan suhteessa muihin Julkisessa keskustelussa on laajasti nostettu esiin Suomen tietoyhteiskuntaohjelman epäonnistuminen. Tämä näkyy myös suomen sijoitusten heikkenemisessä kansainvälisissä vertailumittauksissa, joissa tutkitaan eri maiden valmiuksia tuottaa, tukea ja hyödyntää ICT-palveluita. Allaolevassa kuvassa näkyy, miten Suomen sijoitus on muuttunut vuosina 2004 ja 2005 tehdyistä mittauksista viimeisiin mittauksiin. Suomen sijotukset ja YK E-Government Readiness 2005 Economist Intelligence Unit E- Readiness 2005 CapGemini e- Government Benchmark Online availability CapGemini e- Government Benchmark Sophistication Suomi Suomi Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, Suomi ei ole missään vaiheessa ollut aivan terävimmässä kärjessä näissä mittauksissa ja viimeisten vuosien aikana jäänyt hieman jälkeen yleisestä kehityksestä. Samaan aikaan erityisesti Ruotsi on pysynyt koko ajan näiden mittausten huipulla ja muut pohjoismaat ja Alankomaat ovat joissakin mittauksissa ohittaneet Suomen. Seuraavissa kuvissa nähdään tilanne maiden välillä ajalta ja ajalta

11 Suomen ja keskeisten vertailumaiden sijoitus eri mittauksissa Economist YK E- Intelligence Unit Government E-Readiness Readiness CapGemini e- Government Benchmark Online availability CapGemini e- Government Benchmark Sophistication CapGemini e- Government Benchmark e-procurement Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi Suomen ja keskeisten vertailumaiden sijoitus eri mittauksissa YK E-Government Readiness 2005 Economist Intelligence Unit E- Readiness 2005 CapGemini e- Government Benchmark Online availability CapGemini e- Government Benchmark Sophistication Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi Ylläolevissa kuvissa näkyvät eri maiden sijoitukset eri mittauksissa kahtena eri ajanjaksona, joiden kautta saa varsin hyvän yleiskuvan Suomen ja muiden maiden asemasta. CapGeminin e-procurement mittausta ei tehty vuonna 2004, minkä vuoksi sitä ei ole alemmassa kuvassa. 11

12 On luonnollista että eri mittauksissa saadaan hieman erilaisia tuloksia, koska eri tutkimuksissa mitataan erilaisia asioita eri tavoin. Tämän vuoksi maita vertailtaessa on katsottava yksittäisten tulosten sijaan kokonaiskuvaa. Lisäksi jos halutaan seurata kehitystä, täytyy katsoa saman mittauksen tuloksia eri aikoina, ei yhden mittauksen tuloksia menneisyydessä ja toisen mittauksen tuloksia nykyhetkellä. On aina mahdollista löytää yksittäinen tutkimustulos, jossa Suomi tai joku muu maa on menestynyt erityisen hyvin tai huonosti, mutta se ei kerro koko totuutta. Hyvä esimerkki tästä on Brookingsin E-Governance Study vuodelta 2008, jossa Ruotsi on sijalla 72, vaikka muissa tämän alueen mittauksissa Ruotsi johdonmukaisesti kymmenen parhaan maan joukossa. Toisaalta on katsottava mitä erilaisten mittausten ja indeksien takana on, jos haluaa ymmärtää mistä erot syntyvät ja missä konkreettisissa asioissa Suomen vahvuudet ja heikkoudet ovat. 3.2 Suomen vahvuudet ja heikkoudet YK:n E-Government Readiness mittaus ja Economist Intelligence Unitin E-Readiness Index ovat maailmanlaajuisesti arvostetuimpia mittareita tällä alueella. Allaolevissa kuvissa näkyy Suomen ja vertailumaiden sijoitus näiden mittausten taustalla olevissa osatekijöissä. YK E-Government Readiness-indeksin osatekijät ja E-Participation Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi YK Web Measure Index 2008 YK Infrastructure Index 2008 YK Human Capital Index 2008 YK E- Participation Index 2008 Ylläolevassa kuvassa Web Measure Index mittaa julkishallinnon verkkopalveluiden kehittyneisyyttä, Infrastructure Index tietoteknologisen infrastruktuurin levinneisyyttä ja käyttöä, Human Capital Index koulutusta ja inhimillistä pääomaa ja E-Participation Index kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja osallistua julkishallinnon toimintaan ja päätöksentekoon. 12

13 Economist Intelligence Unit E-Readiness-indeksin osatekijät Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi 7.0 Connectivity Business Environment Social and Cultural Environment Legal Government Environment Policy and Vis ion Consumer and Business Adoption Ylläolevassa kuvassa Connectivity mittaa internet-yhteyksien levinneisyyttä, Business Environment yrityksille suotuisaa ympäristöä, Social and Cultural Environment yleistä kulttuuriympäristöä, Legal Environment lakiympäristöä, Government and Policy Vision hallituksen toimia tietoyhteiskunnan edistämiseksi ja Consumer ja Business Adoption yksilöiden ja yritysten tietotekniikan käytön laajuutta. Kuten kuvista näkyy, vaikka maiden sijoitukset eroavat jonkin verran, monissa mitatuissa asioissa erot ovat varsin pieniä. YK:n mittauksessa merkittävimmät erot ovat tarjotuissa verkkopalvelujen laadussa ja kansalaisten osallistamisessa. Myös infrastruktuurin laajuudessa Suomi on jonkin verran muita pohjoismaita jäljessä. Economist Intelligence Unitin mittauksessa suurimmat erot ovat siinä miten hallituksen toimet tukevat tietoyhteiskunnan kehitystä ja siinä miten laajasti kansalaiset ja yritykset käyttävät tietotekniikkaa ja tietoteknisiä palveluita. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Suomen yleinen vauraus ja hyvinvointi ovat varsin samalla tasolla muiden pohjoismaiden kanssa, kuten esim. Legatumin Prosperity Index-mittaus osoitti: 13

14 Tämänkaltaisten mittausten merkitystä ja arvoa on myös kyseenalaistettu (esimerkiksi The curse of the benchmark: an assessment of the validity and value of e-government comparisons, Onkin järkevää aina kysyä minkä vuoksi jossakin mittauksessa esiin tullut heikkous on tärkeää korjata ei ole itsestäänselvää, että jokainen mitattava asia on merkittävä. Toisaalta on merkittäviä asioita, jotka eivät näy näissä mittauksissa millään tavalla. Hyvä esimerkki tästä on käynnissä oleva väestön ikärakenteen muutos ja siitä seuraava tarve tehostaa julkisen sektorin toimintaa työntekijöiden määrän vähentyessä. Ensisijainen haaste on pystyä säilyttämään hyvä yleinen hyvinvoinnin taso tästä muutoksesta huolimatta ja toiminnan tehostaminen on keskeinen keino hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Erilaisten kansainvälisten vertailumittausten perusteella ei tulisi automaattisesti käynnistää erilaisia kehitystoimenpiteitä ja vertailumittauksen tuloksia ei tulisi käyttää perusteena kehityshankkeelle. Kehityshankkeen täytyy pystyä osoittamaan arvonsa itsenäisesti, todellisten hyötyjen kautta. Parempi sijoitus kansainvälisissä mittauksissa on vain seuraus todellisista hyödyistä, ei itse tarkoitus. Tehostamistoiminnan kommunikoinnissa on hyödyllistä korostaa pyrkimystä säilyttää nykyinen hyvinvoinnin taso ja parantaa sitä entisestään. Nämä tulisivat olla pääasiallisia mitattavia tavotteita ja kustannussäästöt ja tehostaminen vain keinoja, joilla tämä saadaan aikaan muuttuvassa maailmassa. 3.3 Verkkopalveluiden kehittäminen: Transaktionaaliset ja yhdistetyt verkkopalvelut YK:n E-Government Readiness Indexin yksi päätekijä on Web Measure Index, joka mittaa julkishallinnon verkkopalvelujen tasoa. Verkkopalveluiden kehityksessä ydinasia ei ole useinkaan luoda täysin uusia verkkopalveluita, vaan pikemminkin nostaa 14

15 olemassaolevien verkkopalvelujen tasoa. Allaolevassa kuvassa on Web Measure Indexissä käytettyt arviointitasot (yksityiskohtaisempi kuvaus YK:n raportissa). Raportin keskinen havainto on, että yksinkertaisten sivujen ja esim. lomakkeiden lataamisen lisäksi muilla pohjoismailla on enemmän todellisia transaktionaalisia palveluja ja yhdistettyjä palveluja. Transaktionaalisilla verkkopalveluilla tarkoitetaan palveluita, jossa koko palvelutapahtuma voidaan hoitaa sähköisesti ja erillistä yhteydenottoa virastoon tms. ei tarvita. Transaktionaalisten palveluiden kehitys on avainasemassa myös tehokkuuden kehityksen näkökulmasta, koska palvelutapahtumien automatisointi vähentää tarvittavan manuaalisen työn määrää ja sitä kautta tarvittavan työvoiman määrää. Transaktionaalisten verkkopalvelujen hyötyjen mittaaminen on yleensä kohtalaisen suoraviivaista. Transaktionaalisten verkkopalvelujen jälkeen seuraava kehitysvaihe on yhdistetyt verkkopalvelut, jossa palvelut pystyvät jakamaan tietoa keskenään ja palveluiden taustalla olevaa infrastruktuuria on integroitu. Tämä vähentää tarvetta syöttää esim. henkilötietoja erikseen jokaiseen palveluun ja yleensäkin ajatus on että yhteen palveluun syötetyt tiedot ovat käytettävissä muissa palveluissa. Yhdistettyjen verkkopalvelujen suhde tehokkuuteen on monimutkaisempi: On yleensä helpompi ymmärtää miten transaktionaalisen palvelun kehitys johtaa parempaan tehokkuuteen, mutta tietojen jakamisesta syntyvä tehokkuushyöty ei ole yhtä selvä koska Tiedon jakamiseen liittyvien integraatioiden kehittäminen ja ylläpito on usein hyvin kallista ja Integraatioiden rakentaminen ei useinkaan vähennä järjestelmien ja ratkaisujen määrää, vaan lisää niiden monimutkaisuutta. Tämä ei tarkoita etteikö tiedon siirtymisestä integraation kautta olisi hyötyä, vaan että hyödyt eivät ole aina ole riittävän suuria suhteessa panostuksiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että odotetut hyödyt eivät toteudu tai toteutuvat vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi KanTa-hankkeen vaikeudet ovat hyvä esimerkki tiedon jakamiseen liittyvien hankkeiden monimutkaisuudesta ja käytännön hankaluuksista. Yhdistetyt verkkopalvelut tuovat uusia mahdollisuuksia ja ovat käyttäjän näkökulmasta miellyttäviä, mutta tehokkuuden kehittämisen näkökulmasta ne tarkoittavat joskus ylilaatua. Tämän riskin välttämiseksi integraatiopohjaisilla ratkaisuilla saavutettu hyöty 15

16 täytyy olla erityisen selvä näihin hankkeisiin lähdettäessä (esim. kuinka paljon vähemmän ihmisiä tarvitaan manuaaliseen työhön tai mikä muu asia vähenee integraation seurauksena). Tehokkuuden kehittämisessä kannattaa painottaa transaktionaalisten palvelujen kehittämistä, jotka suoraan vähentävät manuaalisen työn määrää. Korkeammille tähtäävien, integrointiin ja tiedon jakamiseen perustuvien hankkeiden panostuksia kannattaa rajoittaa suurien riskien vuoksi ja varmistua että silloin kun niihin ryhdytään, hyödyt ovat erittäin selviä. Keskitetyn hankehallinnan tulisi käyttää YK:n Web Measure Indeksin mallia palveluiden luokitteluun ja johdonmukaisesti tukea palveluiden kehitystä kohti suurempaa transaktionaalisuutta. Tätä korkeammilla tasolla hankehallinnan tavoite on kuitenkin rajoittaa riskiä, eli varmistaa ettei käynnissä ole liian monta liian kunnianhimoista ja riskipitoista hanketta. Suurin osa kehitystoiminnasta tulisi olla suoraviivaista, yksinkertaista ja riskeiltään pienempää toimintaa, joka pyrkii ratkaisemaan jonkin hyvin määritellyn ongelman. 3.4 Verkkopalvelujen käyttöasteen parantaminen YK:n E-Government Survey ja Economist Intelligence Unit nostavat yhdeksi ongelmaksi myös verkkopalvelujen alhaisen käyttöasteen: Useissa tapauksissa on kehitetty kallis ja teoriassa hyvä verkkopalvelu, mutta hyvin pieni osa väestöstä käyttää sitä. Tyypillisiä ongelmia ovat Vaikea löydettävyys: Asiakkaat eivät tiedä että palvelu on olemassa tai eivät löydä sitä. Huono käytettävyys tai palvelun epäselvyys: Asiakkaat eivät ole varmoja kuinka palvelua käytetään tai onko tehtävä onnistunut ja joutuvat ottamaan yhteyttä virastoon tms. perinteisesti. Kiinnostuksen ja henkilökohtaisen hyödyn puute: Asiakkaat eivät jaksa opetella käyttämään uusia palveluita ja eivät hyödy mitään sähköisten palvelujen käyttämisestä. Luottamuksen puute sähköisiin palveluihin: Asiakkaat eivät usko että sähköinen palvelu toimii tai että sinne syötyetyt tiedot ovat turvassa. Näiden ongelmien analysointi ja korjaaminen on yleensä kohtalaisen suoraviivaista, kunhan ongelmaa katsotaan kokonaisuutena eikä vain esim. teknisestä näkökulmasta. Käytännön ongelma on usein että olemassaolevien palveluiden kehittäminen ja parantaminen priorisoidaan kokonaan uusien palvelujen kehittämisen alapuolelle. Usein puutteet ovat palvelujen markkinoinnissa ja siinä, että henkilöt eivät joko saa tai koe saavansa mitään henkilökohtaista hyötyä. Tätä käsitystä voidaan muuttaa markkinoinnilla ja konkreettisilla toimenpiteillä, kuten palvelumaksuilla joita asiakas joutuu maksamaan vain perinteisestä palvelusta ja jotka voi säästää käyttämällä sähköistä palvelua. 16

17 Olemassaolevien palveluiden käyttöasteen parantaminen tulisi olla korkealla prioriteetilla suhteessa uusien palveluiden kehitykseen, jotta käytetyistä investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Alhaisen käyttöasteen verkkopalveluiden kehityshankkeiden keskeinen tavoite tulisi olla käyttöasteen parantaminen. Merkittävän uuden toiminnallisuuden kehittämistä verkkopalveluille, jonka nykyinen käyttö on vähäistä on harkittava tarkasti. Vähintäänkin on ymmärrettävä ja hyväksyttävä syyt nykyisen käytön vähäisyydelle. Olemassaolevan toiminnallisuuden laadullinen parantaminen (esim. käytettävyyden kehittäminen) tai muut toimenpiteet jotka tähtäävät käyttöasteen parantumiseen (markkinointi tms.) ovat usein hyödyllisempiä kuin uuden toiminnallisuuden kehittäminen. Kun verkkopalvelu on toimiva ja tuo todellista taloudellista hyötyä, sen käyttöasteen nostamista tulisi tukea myös rahallisilla kannustimilla. Nämä voivat olla joko palkintoja (esim. pieni ylimääräinen verovähennys jos teet veroilmoituksen sähköisesti) tai rangaistuksia (palvelumaksu, jos et käytä sähköistä palvelua tms.). Suhteellisen pieniäkin rahallisia kannustimia voi hyödyntää palvelujen markkinoinnissa. 3.5 Infrastruktuurin kehittäminen Suomi on myös jonkin verran muita pohjoismaita jäljessä ICT-infrastruktuurin kehityksessä. Eroja on havainnollistettu allaolevassa kuvassa: YK E-Readiness 2008 Infrastruktuuri-indeksin osatekijät Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Suomi 0 Internet-liittymiä 100 henkeä kohden Henkilökohtaisia tietokoneita 100 henkeä kohden Mobiililiittymiä 100 henkeä kohden Kiinteitä puhelinyhteyksiä 100 henkeä kohden Laajakaistayhteyksiä 100 henkeä kohden Suurimmat erot ovat internetin käytössä, henkilökohtaisten tietokoneiden määrässä ja kiinteiden puhelinlinjojen määrässä. Näistä kahdella ensimmäisellä on suurin vaikutus verkkopalvelujen käyttöön. Huomattavaa on myös että itse asiassa laajakaistaliittymien määrässä ei ole suurta ero pohjoismaiden välillä, vaikka julkisessa keskustelussa nimenomaan laajakaistaliittymien määrä on usein nostettu kynnyskysymykseksi. 17

18 Internet-käytön kasvattaminen ei ole välttämättä aivan suoraviivaista, koska populaatiolla joka ei vielä käytä internetiä saattaa olla muitakin rajoituksia, kuten köyhyys, alhaisempi koulutustaso, vajaavainen kielitaito ja niin edelleen. Ratkaisut tulee suunnata nimenomaan tämän populaation tarpeisiin ja ratkaisujen käytännön toimivuutta on vaikeaa arvioida etukäteen: Käytännön kokeilut ja pilotointi ovat välttämättömiä, jotta löydetään toimivat keinot. Mahdollisuuksia ovat esimerkiksi julkiset internet-pisteet, internet-liittymien ja tietokoneiden oston tukeminen (verohelpotukset yms.), koulutuksen lisääminen esim. kansalaisopistojen ja kirjastojen kautta ja niin edelleen. Todennäköisesti ongelmaan ei kuitenkaan ole helppoa ratkaisua ja saattaa olla järkevää kiinnittää huomio siihen joukkoon ihmisiä joiden internetin käyttöä voidaan tukea kohtalaisen pienin panostuksin. Pitkällä tähtäimellä aika korjaa tämän ongelman, koska erittäin suuri osa nuorista käyttää internetiä. Internet-käytön tukemiseen suunnattavia panostuksia tulisi rajoittaa, koska pitkällä tähtäimellä ongelma korjaantuu itsestään ja suurta osaa niistä jotka eivät tänä päivänä käytä Internetiä ei välttämättä voida auttaa julkishallinnon keinoin. Rajallisempia panostuksia voidaan kuitenkin kokeilla ja mikäli ne osoittautuvat onnistuneiksi käytännön pilotoinnin kautta, niitä voidaan soveltaa laajemminkin. 3.6 Kansalaisten osallistumisen tukeminen ja kehittäminen YK:n E-Government Surveyn yksi havaintoja oli, että Suomessa kansailaisten osallistuminen sähköisten kanavien kautta (E-Participation) on alhainen suhteessa muihin pohjoismaihin. Osallistumisen kehittämisellä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta tehokkuuden parantumiseen, joten panostukset siihen kannattaa pitää rajallisina. Rajallisillakin panostuksillä voidaan kuitenkin tukea merkittävästi osallistumista Informaation saatavuus Osallistumisen perusedellytys on, että julkinen informaatio on saatavissa ja ymmärrettävässä muodossa. Ongelma on toisaalta puutteellinen läpinäkyvyys, mutta ennen kaikkea vaikeus löytää informaatiota ja käyttää sitä. Esimerkki: Mihin kunta kuluttaa rahaa? Kuntien julkaisemista talousarvioista on usein erittäin vaikeaa saada yleiskuvaa siitä, mitä kunta painottaa minkäkin verran ja mihin kunnan rahat kuluvat. Jotta talousarviot olisivat hyödyllisiä laajemmalle yleisölle, tarvittaisiin erillinen työvaihe, jossa talousarvion sisältö kansanomaistettaisiin. Viestinnän vaikeaselkoisuus vähentää kansalaisten kiinnostusta. Tehokas viestintä vaatii että 1) ymmärretään kansalaisten kiinnostuksen kohteet ja 2) pystytään yksinkertaistamaan ja kuvaamaan tieto visuaalisesti (graafit, vertailut, kevyet analyysit jne.). Joukoille suunnattu viestintä on parhaimmillaan yhdistelmä viihdettä ja informaatiota. Viestinnän kanssa yhteistyö median kanssa on hyödyllistä ja sähköisen informaation lähteitä tulee tukea muun median kautta (TV, radio, lehdistö jne.). Myös informaation 18

19 esittäjän persoona on erittäin tärkeä ja pystyy vaikuttamaan ratkaisevasti viestin kiinnostavuuteen. Esimerkiksi Sampo-pankin pääekonomisti Lauri Uotila on hyvä esimerkki toimivasta persoonasta esittämässä näennäisesti kuivaa tietoa. Mahdollinen politiikkasuositus Julkishallinto tarvitsee yhden tai useampia politiikasta ja puolueista riippumatonta analyytikkoa, joiden tehtävä on kommunikoida julkishallinnon toimista kansantajuisesti. Tämä valtion oma mediapersoona yksinkertaistaa ja yleistajuistaa tietoa ja kertoo kansalaisille julkishallinnosta heitä kiinnostavalla tavalla niin internetin kuin muidenkin medioiden kautta. Toimen onnistuminen mitataan kansalaisten kiinnostuksella tätä viestintää kohtaan. Keskeistä tässä toimessa on poliittinen riippumattomuus, jotta esim. puolueiden intressit ja politiikalle ominainen varovaisuus viestinnässä eivät haittaisi tehtävän suorittamista Julkinen sähköinen keskustelu Julkista keskustelua käydään Internetissä koko ajan, mutta julkishallinto ei itse osallistu siihen kovinkaan paljon, eikä pyri hyödyntämään tätä keskustelua millään tavoin. Keskustelu käydään olemassa olevilla foorumeilla, eikä julkishallinnon olekaan välttämättä järkevää perustaa omaa foorumiaan, vaan mennä sinne missä kansalaiset jo ovat. Keskustelussa on huomioitavaa, että hyödyllinen julkinen keskustelu ei synny itsestään, vaan sitä pitää pyrkiä synnyttämään ja mahdollisesti ohjailemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskustelufoorumeilla pyritään avaamaan keskusteluja, jotka ovat julkishallinnolle tärkeitä ja ne pyritään tekemään sillä tavoin, että ne kiinnostavat kansalaisia. Tämän sähköisen keskustelun on järkevää toimia yhdessä edellisessä luvussa kuvatun viestintästrategian kanssa, osana julkishallinnon brandin rakentamista keskusteluissa voi viitata esim. televisiossa esitettyyn informaatioon ja kysyä kansalaisten mielipiteitä asiasta. Julkishallinnon ei kannata perustaa omaa sähköistä vuorovaikutuskanavaa kansalaisten aktivoimiseksi, eikä tehdä investointeja teknologisiin ratkaisuihin. Sen sijaan kannattaa käyttää olemassa olevia kanavia ja keskustelufoorumeita, joita esimerkiksi Yleisradio ja yksityiset toimijat ovat jo kehittäneet. Tekninen alusta ei ole oleellinen, vaan keskustelun sisältö. Tätä voidaan käyttää myös julkishallinnon brandin rakentamiseen: Julkishallinto voi ilmoittaa aloittavansa toiminnan tietyissä internetin verkkopalveluissa ja siten osoittaa olevansa ajan hermolla. 3.7 Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Hallinnollisten palveluiden (verot, luvat, todistukset, selvitykset, lausunnot jne.) kehittäminen on periaatteessa hyvin suoraviivaista: 1. Selvitetään mitkä palvelut vaativat eniten työvoimaa ja muita resursseja näissä on suurin potentiaali tehokkuusparannuksille. 19

20 2. Selvitetään kuinka vaikeaa tämän työvoiman osittainen korvaaminen prosesseja kehittämällä ja automatisoimalla olisi. 3. Tehdään ne hankkeet, joissa hyötypotentiaali on suurin ja automatisointi helpointa. Tällä tavoin analysoidut hankkeet voidaan sijoittaa allaolevan kaltaiseen priorisointimatriisiin. Käytännössä tämänkaltaisen arvion tekeminen perustuu toimivaan hankehallintaan: Keskitetyn hankehallinnan tulisi pitää yllä tämän kaltaista kuvaa ja siten pyrkiä suuntaamaan resurssit mahdollisimman hyvin tuottaviin kohteisiin. Oleellista on myös, että mahdollisia kehitys hankkeita tulisi jatkuvasti olla huomattavasti enemmän kuin mitä pystytään tekemään. Jos kaikki ehdotetut hankkeet tehdään, tehdään lähes varmasti suuri joukko hankkeita, joiden hyöty on hyvin rajallinen. Sähköisen asioinnin palveluiden kehityksessä tulisi edetä yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti keskitetyn hankehallinnan kautta. Työssä tulisi seurata olemassaolevia ja yleisesti tunnettuja prosessien kehittämismenetelmiä ja työn hallinnassa ei tarvita mitään uutta ja innovatiivista menetelmää, joka pitäisi erikseen kehittää tätä tarvetta varten. Sähköisestä asioinnista Suomessa on jo joitakin hyviä esimerkkejä, kuten sähköinen veroilmoitus, joka on yksi voittajaehdokkaista European egovernment Awards 2009 kilpailussa (http://www.epractice.eu/awards). Ydinkysymys onkin, kuinka tämänkaltaisia palveluja kehitetään johdonmukaisesti ja vastaavia hyötyjä saavutetaan yksittäisiä onnistumisia laajemmin. 20

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.

Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Sisällönhallintahanke

Sisällönhallintahanke Sisällönhallintahanke 1 Käsitteet 1/2 Sisältö Tässä hankkeessa käsitellään asiakirjamuotoista ja pääasiassa sähköistä sisältöä Sisältöä ovat esim.: viralliset asiakirjat dokumentit raportit ja julkaisut

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt

Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen. Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon kilpailuttaminen Hankintamenettelyjen parhaat käytännöt Mikko Vuorikoski Johtaja Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Sisältö Järjestelmien hankinnan motiivit Miksi

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0

Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinointia, joka tuottaa myyntimahdollisuuksia!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 Markkinoinnin tehtävät 1. Liidien tuottaminen 2. Liidien laadullistaminen 3. Tuotteiden ja palveluiden tunnettuuden kehittäminen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA

HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA HANKIMME TEILLE ASIAKKAITA Timo Häkkinen Technopolis Tampere 21.11.2014!"#$%&'%(()*+,-'.#%/0 MicroMedia Palvelut PÄÄTTÄJÄ- TIEDOT TÄSMÄ- MARKKINOINTI ASIAKAS- DIALOGI MARKKINOINTI- KONSULTOINTI MARKKINOINTI-

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi

WiseMaster Mentor. Tuote-esite. M-Technology Oy. www.m-technology.fi / www.wisemaster.fi WiseMaster Mentor Tuote-esite M-Technology Oy / www.wisemaster.fi M-Technology M-Technology Oy, Oulu (2001) Vuonna 2001 perustettu suomalainen mobiiliteknologiayritys Yrittäjien ja työntekijöiden kokonaan

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

pilvipalvelu tarkoittaa?

pilvipalvelu tarkoittaa? Virtuaalipilvet tietotekniikassa: mitä pilvipalvelu tarkoittaa? Keijo Heljanko Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto keijo.heljanko@aalto.fi 18.1-2014 1/14 Pilvipalvelut Kun

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin.

Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. Contact Scoring on paras tapa luokitella prospekteja. Se ohjaa myyjät oikeisiin osoitteisiin. 130 2 5KÄVIJÄMÄÄRÄN KASVU WWW-SIVUJEN KEHITTÄMISELLÄ ENEMMÄN SPONTAANEJA ENEMMÄN ONNISTUNEITA TUOTETIEDUSTELUJA

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot