KUNNANHALLITUS No 02/2016

Transkriptio

1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 02/2016 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no , , 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen. Ilmoitusasiat. Opetusministeriön päätös aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnasta ja ohjaustuntien laskennallisesta määrästä vuonna Opetusministeriön valtionosuuspäätös opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuudesta vuodelle Valtionvarainministeriön päätös kotikuntakorvausten perusosista. Valtiovarainministeriön päätös peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta vuonna Liikelaitoskuntayhtymän talouden kuukausiseuranta/ marraskuu Lausunto: Ikääntyneiden kuntoutuksen selvitys Etelä- Pohjanmaalla. Vanhustentalon huoltorakennuksen peruskorjaus. Kokouksen päättäminen. PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Karijoen kunnanvirastossa PUHEENJOHTAJA Merk. Timo Hautaviita Jenni Rankaviita Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hallintosihteeri JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmoitustaulun hoitaja Viljo Kurvinen, kunnanjohtaja

2 23 14 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖS- VALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Kunnanhallituksen kokoonpano v : varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Timo Hautaviita, pj Helena Parkkamäki Soile Luoma Salla-Maaria Yliviitala Erkki Viitikko, II-vpj Laura Rinne Terhi Röksä Petri Ahola Mirja Peräsaari Mikko Savolainen Seppo Tienhaara Jarmo Ohriluoma Marjo Ylikärppä Markku Leppinen Veli-Matti Niemelä, I-vpj Anne Niemelä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: - puheenjohtaja Arja Harjunpää, - I-varapuheenjohtaja Jukka Kohtala, - II-varapuheenjohtaja Jaakko Järvenpää. Kunnanhallitus: Merkitään, että poissa oli Terhi Röksä ja hänen tilalla oli hänen henkilökohtainen varajäsen Petri Ahola. Poissa oli myös kunnanvaltuuston I-vpj Jukka Kohtala. Kokous yksimielisesti todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 24 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (vuorossa Veli-Matti Niemelä ja Soile Luoma). Kunnanhallitus: Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi yksimielisesti valittiin Veli-Matti Niemelä ja Soile Luoma.

4 25 16 ILMOITUSASIAT. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavat päätökset ja päättää tyytyä niihin: - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, yhtymähallituksen päätös palvelutuotteiden ja suoritteiden hinnoista Keva Palkkaperusteinen maksu vuosi Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto päätös Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksyminen. - Kauhajoen kaupunki, yhteistoimintalautakunnan kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, hallituksen kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, yhtymävaltuuston kokouksen esityslista. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

5 26 17 OPETUSMINISTERIÖN PÄÄTÖS AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YKSIKKÖHINNASTA JA OHJAUSTUNTIEN LASKENNALLISESTA MÄÄRÄSTÄ VUONNA Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 30 :n nojalla vahvistanut perusopetuslaissa tarkoitetun aamuja iltapäivätoiminnan vuoden 2016 yksikköhinnaksi 26,00 euroa ohjaustuntia kohden. Päätös , Dnro OKM/ 52/221/2015. Samalla opetusministeriö on mainitun lain 49 :n (1014/2005) nojalla vahvistanut rahoituksen laskemisessa käytettävien ohjaustuntien laskennalliset määrät toimintaa järjestäville kunnille. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntimääräksi on hyväksytty 730 tuntia, joten valtionosuudeksi muodostuu euroa. Päätökseen liittyy oikaisuvaatimusosoitus. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun valtionosuuspäätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

6 27 18 OPETUSMINISTERIÖN VALTIONOSUUSPÄÄTÖS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN KÄYTTÖKUS- TANNUSTEN VALTIONOSUUDESTA VUODELLE Opetusministeriön päätös kuntien opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2016; - Päätös , Dnro 53/221/2015 Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) annetun lain 57 :n ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 16 :n nojalla päättänyt myöntää kunnille valtionosuutta vuodeksi 2016 mainituissa laeissa tarkoitettuja käyttökustannuksia varten. Valtionosuus on euroa (miinus-merkkinen luku muodostuu siitä, että kunnan rahoitusosuus on euroa). Päätökseen liittyy oikaisuvaatimusosoitus. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun valtionosuuspäätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

7 28 19 VALTIOVARAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS KOTIKUNTAKORVAUSTEN PERUSOSISTA. Valtiovarainministeriön päätös kuntien kotikuntakorvauksen perusosista vuodelle 2016; Päätös VM/2832/ /2015. Päätöksen perusteella vuoden 2016 kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7-12 ja vuotiaille. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa 6-vuotias 0,61, vuotias 1,00 ja vuotias 1,60. Kotikuntakorvauksen perusosaksi on vuodelle 2016 hyväksytty 6693,89 euroa. Karijoen kotikuntakorvausmenot 2016 päätökseen mukaan ovat euroa ja kotikuntakorvaustulot euroa. Päätökseen on liitetty oikaisuvaatimusohje. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun päätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

8 29 20 VALTIOVARAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS PERUS- PALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA JA VERO- TULOIHIN PERUSTUVAN VALTIONOSUUKSIEN TASAUKSEN VAHVISTAMISESTA VUONNA Valtiovarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuonna 2016, VM/2830/ /2015. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 5 :n mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus koostuu seuraavista valtionosuusperusteista: 1) 1 :n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista ja 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteista. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 :ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan kun 6-11 :n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 :ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Vuonna 2016 kunnan omarahoitusosuus on 3 640,75 euroa asukasta kohden. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan :ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat.

9 30 Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään ja vähennetään lain 7 luvussa tarkoitetuilla erillä. Näitä ovat - verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutralisointi kunta-valtio suhteessa, - vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasaus, - työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa, - vuoden 2015 työmarkkinatukiuudistukseen liittyvä tasaus, - veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa, - maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä rahoituksen siirto sekä - määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 :n mukaan kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määräytyminen: Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (sis. verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen) euroa, - mistä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus euroa,

10 31 - mistä elatustuen takaisinperinnän palautus 0 euroa, Kotikuntakorvaustulot euroa, -- Kotikuntakorvausmenot euroa, Yksityisen opetuksen järjestäjien arvonlisävero 0 euroa, Kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 0 euroa, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus euroa, Yhteensä euroa. Jos kunta on tyytymätön valtionvarainministeriön kunnan peruspalvelujen valtionosuuden myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 :n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Kun huomioidaan vähennetyt kotikuntakorvausmenot /-tulot suuruudeltaan euroa, on valtiovarainministeriön päättämä valtionosuus yhteensä euroa. Talousarvioon on arvioitu valtionosuuden määräksi euroa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun valtionosuuspäätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

11 32 21 Liikelaitoskuntayhtymän talouden kuukausiseuranta / marraskuu 2015 Johtokunta Valmistelija / lisätiedot: taloussuunnittelija Anne Alavillamo, puh etunimi.sukunimi@llky.fi Palvelusopimuksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä raportoi yhteistoimintalautakunnalle palvelutilauksen ja talouden toteutumisesta kuukausittain. Palvelusopimuksessa talousarvion sitovuustasoksi on määritetty jäsenyhteisön kokonaistilauksen määrä. Suoritearviot ja tuotehinnat eivät ole sitovia. Tuloslaskelman toteutuma Talouden tasaisella toteutumalla olisi toteutuma marraskuun lopussa 91,67 %. Kirjanpidon toteutuma marraskuulta kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisesti osoittaa euron alijäämää seuraavasti: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TA+muutos Toteutuma Tilanne Tuloslaskelma TA / 2015 Poikkeama Tot. % Myyntituotot ,2 % Maksutuotot ,5 % Tuet ja avustukset ,0 % Muut toimintatuotot ,3 % TOIMINTATUOTOT ,8 % Henkilöstökulut ,2 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % Avustukset ,4 % Muut toimintakulut ,4 % TOIMINTAMENOT ,8 % TOIMINTAKATE ,6 % Rahoitustuotot ja kulut ,0 % VUOSIKATE ,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0 % Esityslistan lisätietona on kirjanpidon toteutumavertailu saakka. Kirjanpidon toteutumassa ei vielä näy Kauhajoen myöntämää lisämäärärahaa erikoissairaanhoitoon.

12 33 Alijäämän merkittävimmät selittäjät ovat palvelujen ostoissa erikoissairaanhoidon ylitys noin ja muiden asiakaspalvelujen ostojen (esim. lastensuojelun laitos- ja avohuoltopalvelut) ylitys noin Avustukset (esim. henkilökohtainen apu) ovat ylittyneet noin Toimintatuotoissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon maksutuotot sekä tuet ja avustukset eivät ole kertyneet samassa suhteessa toimintakustannusten kanssa ja poistot ovat ylittyneet noin Henkilöstökuluissa aiemmin tapahtunut ylitys on muuttunut noin alitukseksi toteutettujen säästötoimenpiteiden ja taseen lomapalkkavelkakertymän tarkistuksen myötä. Palvelualueittain toimintakatteet ovat seuraavat: PALVELUALUEIDEN TA + muutos Toteutuma TOIMINTAKATTEET /2015 Poikkeama Tot. % Sosiaalipalvelut ,2 % Hoidon ja hoivan palvelut ,3 % Erikoissairaanhoito ,1 % Ympäristöpalvelut ,7 % Sisäinen tukipalvelu ,4 % Yhteensä ,6 % Jäsenkuntien maksuosuudet Kirjanpidon toteutumatietojen pohjalta on laadittu tuotteistuslaskelma, jossa on huomioitu Kauhajoen myöntämä lisämääräraha erikoissairaanhoitoon. Tuotteistuslaskelma osoittaa euroa alijäämää tehtyjen tarkennusten jälkeen. Toteutumaa ja ennustetta tarkentavat toimenpiteet ovat olleet seuraavat: - Työterveyshuollossa on alkuvuonna laskutettu yleismaksuja yhteensä euroa. Tuotteistuslaskelmassa yleismaksutulo jaetaan tasaisesti jokaiselle kuukaudelle ja huomioidaan toteutumakuukausien osuus. - Henkilöstöasioiden kustannuspaikalle on tuotteistuslaskelmassa lisätty talousarvioon perustuen /kk Kelan korvausta työntekijöiden työterveyshuollon kustannuksiin. - Valtiokonttorin sotainvalideja koskevat ennakot on jaettu toiminnoille vuoden 2014 tilityksen ja palveluasumisen todellisen toteutuman pohjalta. Ennakot jaetaan Omaishoidon sotainvalidit -tuotteella jäsenkunnille vuoden 2014 tilityksen mukaisella % -jaolla. - Velkaneuvonnan ja Palvelukeskus Trilla/Kolmas Ovi -projektien avustuksista on huomioitu toteutumakuukausien osuus.

13 34 - Erikoissairaanhoidon talousarvioon on lisätty Kauhajoen myöntämä lisämääräraha Tuotteistuslaskelman toteutuma palvelualueittain ja jäsenkunnittain on seuraava: LLKY:n oma toiminta: Tuotteistuslaskelman Sosiaalipalvelut ja Hoidon ja hoivan toteutuma 11/2015 velkaneuvonta yhteensä palvelut yhteensä Maksuosuudet TA+m / 2015 Tot.% Ylitys TA+m / 2015 Tot.% Ylitys Isojoki ,1 % ,0 % Karijoki ,1 % ,8 % Kauhajoki ,5 % ,8 % Teuva ,6 % ,4 % Yhteensä ,4 % ,0 % Tuotteistuslaskelman Ympäristöpalvelut LLKY:n oma toiminta toteutuma 11/2015 yhteensä yhteensä Maksuosuudet TA+m / 2015 Tot.% Ylitys TA+m / 2015 Tot.% Ylitys Isojoki ,2 % ,6 % Karijoki ,6 % ,1 % Kauhajoki ,1 % ,3 % Teuva ,8 % ,5 % Yhteensä ,5 % ,5 % Erikoissairaanhoito: Tuotteistuslaskelman Erikoissairaanhoito toteutuma 11/2015 yhteensä Maksuosuudet TA+m / 2015 Tot.% Ylitys Isojoki ,9 % Karijoki ,5 % Kauhajoki ,4 % Teuva ,9 % Yhteensä ,8 % LLKY:n toiminta yhteensä: Tuotteistuslaskelman LLKY:n palvelut toteutuma 11/2015 yhteensä Maksuosuudet TA+m / 2015 Tot.% Ylitys % Isojoki ,5 % ,1 % Karijoki ,4 % ,3 % Kauhajoki ,7 % ,1 % Teuva ,7 % ,0 % Yhteensä ,3 % ,6 %

14 35 LLKY:n oma toiminta: - Sosiaalipalveluiden ylitys on kohdistuen pääosin Kauhajoelle ja Teuvalle. Lasten/nuorten laitoshuollon ja avohuollon kustannuksissa ylitys on Kauhajoen osalta n ja Teuvan osalta n Henkilökohtaisen avun ylitys on Kauhajoelle n ja Teuvalle n Lisäksi Kauhajoelle ylitystä tuovat Palvelukeskus Trillan pajat n ja Luppokoto n Isojoen osalta ylitystä tuo Mäntyrinne n ja Karijoen osalta kehitysvammahuollon asumispalveluostot n Hoidon ja hoivan palveluissa alitus on Vastaanottopalveluiden osalta ylitykset ovat Isojoelle n , Karijoelle n , Kauhajoelle n ja Teuvalle n Suun terveydenhuollon ylitys on Kauhajoelle n Osastotoiminnan käytöstä on syntynyt ylitystä Isojoelle ja alitusta Teuvalle n Oma palveluasuminen tuo säästöä Isojoelle n ja Kauhajoelle n , mutta ylitystä Karijoelle n Kotihoidon ja yöpartion osalta alitusta on Karijoelle n , Kauhajoelle n ja Teuvalle n Palveluasumisen ostoissa säästöä on syntynyt Kauhajoelle n Ympäristöpalveluissa on alitusta Oman toiminnan ylitys on yhteensä Erikoissairaanhoito: - Erikoissairaanhoidon toteutuma näyttää ylitystä Kauhajoelle n Kauhajoen myöntämän lisämäärärahan jälkeen. Ylitystä on lisäksi kertynyt Isojoelle n ja Teuvalle n Kustannukset ovat alittuneet Karijoella n Erikoissairaanhoidon ylitys on yhteensä LLKY yhteensä ja kuntakohtainen toteutuma: LLKY:n toiminnan alijäämä jakautuu jäsenkunnittain - Isojoki alitusta , selittyy erikoissairaanhoidon ylityksellä jonka oman toiminnan alitus kattaa. - Karijoki alitusta , selittyy erikoissairaanhoidon alituksella, joka kattaa oman toiminnan ylitystä. - Kauhajoki ylitystä , selittyy erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden ylityksillä. - Teuva alitusta 1 186, selittyy sosiaalipalveluiden ylityksellä, jonka muun oman toiminnan alitus kattaa.

15 36 Esityslistan lisätietona on talouden toteutumaraportti tilanteessa Toteutumaraportti kertoo lisäksi toteutuneet suoritemäärät ja tuotehinnat. Ennuste koko vuoden toteutumasta perustuu osavuosiraportissa 2/2015 palvelualueiden antamiin ennusteisiin ja muutoin tasaisen toteutuman olettamaan. LLKY:n oma toiminta tulee sosiaalipalveluissa ylittymään Kauhajoen osalta. Tasapainottamistoimet ja tilinpäätös ratkaisevat lopulliset luvut. Erikoissairaanhoidon ennusteessa on Kauhajoen osalta käytetty tasaisen toteutuman olettamaa. Johtajan ehdotus: Johtokunta merkitsee tiedoksi marraskuun 2015 talouden toteutuman ja päättää saattaa sen yhteistoimintalautakunnalle tiedoksi. Johtokunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh sähköposti: karijoki.fi Khall 21 Toteutumaraportti lähetetään esityslistan liitteenä. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä llky:n marraskuun/2015 talouden toteutumaraportin tiedokseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

16 37 22 LAUSUNTO: IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUKSEN SELVITYS ETELÄ-POHJANMAALLA. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh sähköposti: karijoki.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimesta on tehty selvitys yhdessä Aksilan, terveyskeskusten ja muiden kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa huomioiden myös tuleva sote-uudistus. Hankeryhmä on rajannut selvityksen koskemaan ikääntyneiden henkilöiden kuntoutuksen järjestämistä. Selvityksestä pyydetään jäsenkuntien ja kuntayhtymien lausunnot. Raportissa selvitetään aluksi alueen ikääntyneen väestön kuntoutustarvetta ja nykyisiä kuntoutuspalveluja. Etelä- Pohjanmaan väestöstä yli 75-vuotiaita on nykyisin 10,5 % ja vuonna 2030 arviolta 16 %. Seutukuntien vertailussa tämän ikäryhmän osuudet tulevat olemaan suurimmat Kuusiokunnissa, Suupohjassa, Kaksineuvoisen alueella ja Järvi-Pohjanmaalla. Sairastavuus on Etelä-Pohjanmaalla tilastojen mukaan selvästi Suomen maakuntien keskiarvon yläpuolella. Kun tämä sairaustaakan määrä huomioitiin väestössä, voitiin ottaa käyttöön termi "sairausväestö" kuvaamaan sitä henkilömäärää, jolle terveydenhuollon palveluja kohdistetaan. Sairausväestö on todellista väestömäärää pienempi Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen alueella, kaikilla muilla alueilla se on todellista väestömäärää suurempi.

17 38 Sairaansijat ovat vähentyneet viimevuosina voimakkaasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Vuonna 2015 sairaansijoja Etelä-Pohjanmaalla on yhteensä 1020, ilman Kuusiokuntia 896. Aalto-yliopiston tutkijoiden laskelman mukaan sairaansijojen tarve olisi 3,5 sairaansijaa/1 000 asukasta ja näistä kuntoutukseen varattuja sairaansijoja 1/1000 asukasta. Laskelmassa Etelä-Pohjanmaalla 2020-luvulla tarvittavista sairaansijoista on huomioitu maakunnan poikkeava sairastavuus ja Kuusiokuntien päätös järjestää perusterveydenhuollon palvelut Kuusiolinna Terveys Oy:n toimesta alkaen (mukaan lukien Soini alkaen). Täten hankeryhmä on päätynyt siihen, että sairaansijojen kokonaismäärän tarve on Etelä-Pohjanmaalla ilman Kuusiokuntia , joista sijoittuisi erikoissairaanhoitoon ja näistä 35 suunnattaisiin erityistason kuntoutustoimintaan. Uusia sairaansijoja tarvittaisiin vaikeista muistihäiriöistä, käytöshäiriöistä, päihdehaitoista ja psyykkisistä ongelmista kärsivien ikääntyneiden moniongelmaisten potilaiden erityistason kuntoutukseen. Perusterveydenhuollon tarve olisi noin 400 sairaansijaa ilman Kuusiokuntia. Akuuttiin osastohoitoon tarvittaisiin täten perusterveydenhuollossa 250 sairaansijaa ja kuntoutukseen 150. Ikääntyneiden kuntoutuksen toimintamalleja tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: kuntoutus toimintakyvyn vähitellen hiipuessa (preventiivinen näkökulma) ja kuntoutus akuutin sairausvaiheen

18 39 jälkeen. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi tulivat kuntoutuksenosaaminen, tiedonkulku, rakenteet sekä johtaminen ja henkilöresurssit. Osoittautui, että maassamme ja myös omassa maakunnassamme on kummassakin tarkastelun näkökulmassa uusia hyviä käytäntöjä. Palveluohjaus, kotiutustiimit ja kotikuntoutus yleistyvät kuntoutuksen toimintatapoina. Laitospaikkojen vähentämisen kustannusvaikutuksista on tutkimustietoa, joka korostaa kustannussäästöjen edellytyksenä hoidon ja kuntoutuksen integroimista yhtenäiseksi järjestelmäksi. Kuntoutusosaamisessa keskeisiksi asioiksi todettiin koulutus kuntoutustarpeen havaitsemiseen ja arviointiin, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen, toimintakyvyn arviointimenetelmiin ja mittareiden käyttöön sekä kotikuntoutuksen malleihin. Geriatrisen erityisosaamisen lisäämistä pidettiin hyvin tärkeänä. Tiedonkulun osalta tarvitaan kuntoutuksen toimijoille yhteinen tietojärjestelmän näkymä. Rakenteissa oleellista on turvata riittävät lähipalvelut, joissa toimijoina ovat asiakasohjausyksiköt, kotihoito, kotiutus- ja kotikuntoutustiimit. Lähipalvelut muodostavat perustan kuntoutuksen osaamiskeskuksille, joihin kuuluvat myös alueelliset kuntoutusosastojaksot. Alueellisten palvelujen järjestämisen osalta esitetään kolme vaihtoehtoista mallia: keskitetty, kolmijako tai nykyisiin yhteistoiminta-alueisiin ja terveyskeskuksiin pohjautuva malli. Hanketyöryhmä piti kolmijakomallia parhaimpana tapana järjestää nämä palvelut. Tämä selvitys ei kattanut alueellisten palvelujen rakennuskantaa. Ähtärin sairaalan ei katsottu soveltuvan kuntoutuksen alueellisiin palveluihin lähinnä sijaintinsa vuoksi.

19 40 Alueen Sairas- ja veljeskotien osalta todettiin Ähtärin veljeskodin tilojen ja henkilökunnan osaamisen soveltuvan hyvin ikääntyneiden kuntoutukseen. Myös Kivipuron kuntoutuskodissa on henkilökunnalla hyvä kuntoutuksen osaamisen taso, mutta tilat alkavat olla epäkäytännölliset. Lähi- ja alueellisten palvelujen lisäksi tarvitaan edelleen keskitetyt erityispalvelut. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa arvioidaan nykyisen 21 sairaansijan kuntoutusvuodeosaston riittävän. Hankeryhmä suosittelee geropsykiatrian ja psykogeriatrian yhteistyön syventämistä erityisesti avohoitopalveluiden osalta. Ikääntyneiden muistisairauksien ja niihin liittyvien käytösoireiden tutkimukseen, lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan uusi yhteinen noin 15 sairaansijan erityistason psykogeriatrinen yksikkö. Lisäksi maakuntaan tarvitaan yhteinen tuetun palveluasumisen yksikkö. Muutoksessa tarvitaan johdon sitoutumista, uuden tyyppistä toimintakulttuuria ja siihen liittyvää koulutusta. Kuntoutuksen alueellinen malli tulee valmistella siten, etteivät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteenlasketut kokonaiskustannukset kasva. Vahvistettavat lähi- ja aluetason kuntoutuspalvelut tarvitsevat lisähenkilöstöä. Henkilöstön uudelleensijoittumiseen tarjoutuu mahdollisuus perusterveydenhuollon sairaansijamäärän supistumisen myötä.

20 41 Erikoissairaanhoidon erityistyöntekijöiden työpanoksen kohdentaminen perustasolle on syytä arvioida osana sotevalmistelua. Hanketyöryhmä korostaa lisäksi sitä, että akuutti- ja kuntoutusosastojen integraatio samaan kiinteistöön tai ainakin lähelle toisiaan edistää potilasturvallisuutta, helpottaa hoitohenkilökunnan joustavaa käyttöä ja työkiertoa. Alueellisia osaamiskeskuksia olisi joko yksi, kolme tai 4-5 ja niissä yhteensä 150 kuntoutussairaansijaa. Kolmijakomallissa Suupohjan ja JIK:n yhteistoimintaalueet muodostaisivat eteläisen osaamisalueen/keskuksen. Sekä keskitetyssä että kolmijakomallissa kaikki akuuttiosastot ja kuntoutusosastot keskitettäisiin saman katon alle tai ainakin hyvin lähelle toisiaan. Koska ikäihmisten kuntoutus on osa kuntoutuksen laajempaa kokonaisuutta, on syytä tarkastella kuntoutusta kokonaisuutena ja tärkeänä osana suunniteltaessa sote-aluetta. Nykyisiä toimitiloja ja hyvin toimivia paikallisia palveluja sekä osaamista tulee hyödyntää täysimääräisesti. Maakuntaa tulee tarkastella kokonaisuutena tältä pohjalta. Maakunnan jakaminen uudelleen erikokoisiin alueisiin edellyttää uutta rakentamista ja merkittävää lisäresursointia. Varsinkin uutta rakentamista kaikkialla maakunnassa tulee tarkastella erittäin kriittisesti, jotta tavoiteltuja säästöjä olisi mahdollista saavuttaa. Erityisosaamisen jakaminen perustasolle tulee nostaa keskeiseksi asiaksi myös nykyteknologiaa hyödyntäen.

21 42 Esityslistan Liitteenä no 6 on raportti Ikääntyneiden kuntoutuksen selvityksestä Etelä-Pohjanmaalla ja liitteenä no 7 Karijoen kunnan lausunto kuntoutuksen kehittämiseksi. Ehdotus: Karijoen kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä no 7 olevan lausunnon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille koskien Ikääntyneiden kuntoutuksen selvitys Etelä-Pohjanmaalla. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

22 43 23 VANHUSTENTALON HUOLTORAKENNUKSEN PERUSKORJAUS. Suunnittelutoimisto Mäkitalo Oy on laatinut suunnitelman vanhustentalon huoltorakennuksen peruskorjauksesta. Suunnitelmasta on neuvoteltu llky:n edustajien kanssa , jonka pohjalta alkuperäistä suunnitelmaa on tarkennettu. Vanhusten päivätoiminta on tarkoitus siirtää myös näihin tiloihin kunnostuksen jälkeen. Peruskorjauksen kustannusarvio on n , sis. alv, (rak.tekniset työt n , Lvi-työt n , sähkötyöt n , sis. alv:t). Ta:ssa määrärahaa on varattu Merkitään, että pohjapiirros ja rak.teknisten töiden kust. arvio on liitteenä no 8. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä suunnitelman. Samalla päätetään esittää seuraavaan talousarviomuutokseen tarvittava lisämääräraha. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

23 44 24 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN. Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20:20. Merkitään, että matkakorvausliite on pöytäkirjan liitteenä no 9. Valitusosoitus: Valitusosoitus on liitteenä no 10.