Tarjouspyyntö Toimenpideohjelma psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseksi sekä kiusaamisen vähentämiseksi

Transkriptio

1 Tarjouspyyntö OKM/22/240/ Viite Asia Toimenpideohjelma psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseksi sekä kiusaamisen vähentämiseksi Tarjouspyyntö ohjelman kehittämisestä, toteutuksesta, arvioinnista ja levittämisestä Opetus- ja kulttuuriministeriö (jäljempänä "tilaaja") pyytää Teiltä tarjousta psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämisen sekä kiusaamisen vähentämisen toimenpideohjelman kehittämisestä, toteutuksesta, arvioinnista ja sen levittämisestä. 1. TARJOUSPYYNNÖN TAUSTA JA KOHDE Hankinnan kohteena on tilaajan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämisen sekä kiusaamisen vähentämisen toimenpideohjelman ( ) kehittäminen, sen vaikuttavuuden arviointi ja ohjelman levittäminen suomalaisiin toisen asteen oppilaitoksiin. Siirtymä perusopetuksesta toiseen asteen koulutukseen on nuorelle monella tavalla haastava elämänvaihe. Toisella asteella opiskelevien ongelmista nostetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa usein esiin koulu-uupumus, masentuneisuus ja yksinäisyys. Kouluterveyskyselyn mukaan nämä ovatkin hälyttävän tavallisia ongelmia toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Lukiolaisista 11 prosenttia ja ammattikoululaisista 7 prosenttia kokee koulu-uupumusta. Vastaavat luvut masentuneisuuden osalta ovat 10 prosenttia (lukio) ja 12 prosenttia (ammattikoulu). Lukiolaisista 8 prosentilla ja ammatillisissa oppilaitoksilla opiskelevilla 7 prosentilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Toisella asteella opiskelevat pojat ovat tyttöjä yksinäisempiä, kun taas tyttöjen keskuudessa esiintyy poikia enemmän kouluuupumusta ja masennusta. Suomalaisten poikien on havaittu olevan tyttöjä emotionaalisesti yksinäisempiä jo 10 vuoden iässä. Kouluterveyskyselyn mukaan lukiossa opiskelevat tytöt ovat ammattikoulua käyviä tyttöjä uupuneempia, mutta vähemmän masentuneita. Sosiaalisen ahdistuneisuuden on todettu lisääntyvän

2 OKM/22/240/ (6) yläkoulussa siten, että 7. luokkalaisista 19 prosenttia, mutta 9. luokan oppilaista jo 27 prosenttia ylittivät sen kliinisen rajan. Kyseisillä ongelmilla on taipumus kasautua samoille henkilöille ja etenkin yhdessä esiintyessään ne luovat pohjaa syrjäytymiskehitykselle. Koulu-uupumuksen on todettu lisäävän riskiä sairastua masennukseen useammin kuin masennuksen johtavan koulu-uupumukseen suomalaisilla vuotiailla. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien kokemuksia vertaissuhteista (ystävät, kaveriporukat, laajempi ikätoverien yhteisö) on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin perusopetuksen oppilaiden vastaavia. Esimerkiksi oppilaiden välisen kiusaamisen tutkimus ja aiheesta käyty keskustelu on liittynyt enimmäkseen perusasteen kouluihin. Kiusaamista esiintyy kuitenkin myös toiseen asteen oppilaitoksissa. Kouluterveyskyselyn aineiston mukaan lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 2 prosenttia kertoo kiusaavansa toisia toistuvasti (kerran viikossa tai useammin) ja 1 prosentti kertoo joutuvansa toistuvasti kiusatuksi. Vastaavat osuudet ovat ammatillisissa oppilaitoksissa 4 prosenttia (muita kiusaavat) ja 4 prosenttia (kiusatut). Hälyttävää on, että peräti 91 prosenttia kiusaamista kokeneista lukiolaisista ja 74 prosenttia ammattikoululaisista kertoo, ettei kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta. Myös kokemukset sukupuolisesta häirinnästä ovat Kouluterveyskyselyn mukaan melko yleisiä lukiolaisten (41 prosenttia oppilaista) ja ammattikoululaisten (45 prosenttia oppilaista) keskuudessa. Prosenttiosuudet voivat pitää sisällään myös koulun ulkopuolella ja internetissä tapahtuvaa sukupuolista häirintää. Elämänhallinta voidaan nähdä eräänlaisena syrjäytymisen vastakohtana. Elämänhallinta on luottamusta siihen, että henkilö voi itse ohjata elämäänsä myös vastoinkäymisiä ja ongelmia kohdatessaan. Elämänhallinta sisältää mm. jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita, kuten ajankäyttö, rahankäyttö, nautintoaineiden näyttö (tupakka, alkoholi, huumeet), nukkuminen, liikunta ja syöminen, joista huolehtiminen saattaa ehkäistä ongelmien syntymistä tai ainakin vähentää ongelmien vaikutuksia. Hankkeen tarkoituksena on edistää psykososiaalista hyvinvointia, elämänhallintataitoja ja vähentää kiusaamista toisen asteen koulutuksessa. Hankinnan kohteena on tutkimusperustaisen toimenpideohjelman kehittäminen toisen asteen koulutukseen sopivaksi sekä tämän jälkeen ohjelman vakiinnuttaminen toisen asteen oppilaitosten käyttöön. Nuorten ongelmien ja oireilun taustalla on monia yhteiskunnan ja perheen muutoksia. Sosiaaliset tukiverkostot ovat harvenneet ja kaupallinen media tuo nuorten terveyden kannalta ristiriitaisia tarpeita ja odotuksia. Elämänhallinnan, vanhemmuuden tukeminen, kodin ja koulun yhteistyön edistäminen moniarvoistuvassa ja - kulttuuristuvassa yhteiskunnassa on entistä suurempi haaste kouluille ja oppilaitoksille. Tavoitteena on kehittää tutkimustietoon perustuva, nykyaikainen ja kansainvälisesti korkeatasoinen nuorten hyvinvointia, elämänhallintataitoja sekä kiusaamista vähentävä interventio-ohjelma, jonka toimenpiteiden vaikuttavuutta tutkitaan. Kyseisellä toimenpideohjelmalla tuetaan myös uuden opiskelijahuoltolain toimeenpanoa, joka annettiin ja joka ehdotetaan tulevaksi voimaan elokuussa Lain keskeisenä tavoitteena on laajentaa opiskelijahuollon palvelut toiselle asteelle, vahvistaa yhteisöllistä opiskelijahuoltoa, vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lisäksi tavoitteena on tarjota oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea sekä helpottaa opettajan työtä.

3 OKM/22/240/ (6) Innovatiivisen toimenpideohjelman kehittämiseen, kokeilemiseen ja arviointiin liittyy vahva tieteellinen tutkimusperusteisuus. Toimenpideohjelma tulee tarjota kaikille toisen asteen oppilaitoksille arviolta vuoden 2018 loppuun mennessä niin, että kyseiset oppilaitokset voivat ottaa sen maksutta käyttöönsä, hyödyntää ohjelman verkkosivustoja ja että kaikki ohjelmaan sisältyvä materiaali on saatavissa/tulostettavissa internetportaalissa. Täten ohjelman levittämisestä ei saa aiheutua lisäkustannuksia oppilaitoksille. Toimenpideohjelman toteutusta linjaa hanketta varten perustettava tilaajan asettama ohjausryhmä, jolle valitun toimittajan tulee säännöllisesti raportoida työn etenemisestä ohjausryhmän päättämällä tavalla ja aikataululla. Ohjausryhmään nimetään sekä opetusja kulttuuriministeriön että hankkeen toteuttajan edustajat. Osatarjoukset eivät ole sallittuja tämän tarjouskilpailun yhteydessä, vaan tilaaja hakee yhtä kokonaisvastuullista toimintaohjelman toteuttajaa. Tarjoajan on tarjottava palveluja ohjelman koko kokonaisuuden toteuttamiseen itse tai ennalta määrittämiensä alihankkijoiden toimesta. Kyseessä on yhteisrahoitteinen hanke. Tarjouksen tekijän tulee liittää tarjoukseensa esitys rahoitusosuudesta, jolla tarjoaja on valmis osallistumaan hankkeen kustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuus hankkeessa voi olla enintään arviolta noin 4 milj. euroa. 2. SOPIMUSKAUSI JA OPTIOT Sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tavoitteena on allekirjoittaa sopimus alkaen, ja sopimuskausi päättyy arviolta Hankintapäätös tehdään arviolta viikolla 33. Opetus- ja kulttuuriministeriö varaa oikeuden tilata palvelun tarjoajalta toimenpideohjelman kehittämiseen, koulutusformaattiin, ja ohjelman arviointiin liittyviä lisäpalveluita. Tarjouksen liitteenä on hankkeen tärkeimmät sopimusehdot. Tarjoajan tulee hyväksyä sopimusehdot neuvottelujen pohjaksi. 3. ILMOITUS- JA HANKINTAMENETTELY Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 8 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan lakia ei sovelleta sellaisiin palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluita, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaisuudessaan. Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 50/2006) todetaan, että soveltamisalasta olisivat poissuljettuja esimerkiksi julkisten tiedeyhteisöjen, kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, ja yksityisten tahojen yhteisesti rahoittamat tutkimusohjelmat. Lain alaan kuuluvia tehtäviä olisivat puolestaan alihankintatyyppiset, hankintayksikön täysin maksamat ja yksinomaan hankintayksikön omaan käyttöön tuleva työ, esimerkiksi jo markkinoilla olevat tavanomaiset konsultointipalvelut.

4 OKM/22/240/ (6) Suunnitteilla olevassa hankkeessa kehitetään toimenpideohjelma psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseksi sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseksi toisen asteen oppilaitoksissa. Tavoitteena on luoda koko oppilaitoksen ohjelma, jossa opiskelijoille suunnatut ennaltaehkäisevät ja kohdennetut toimenpiteet vähentävät opiskelijoiden syrjäytymisriskiä ja opiskeluhuollon kuormittumista. Kyseessä oleva toimenpideohjelma kohdistuu toisen asteen oppilaisiin ja sen toteuttaminen hyödyttää laajasti koko lukio- ja ammatillisen koulutuksen kenttää, opiskelijoita ja heidän huoltajiaan, opettajia, koulutuksen järjestäjiä, opetushallintoa ja yliopistollisen tutkimuksen kenttää. Toimenpidekokonaisuuden kehittämiseen tulee liittymään vahva tieteellinen tutkimusosuus. Lisäksi hankkeen loppupuolella toteutetaan vaikuttavuustutkimus, jossa tarkastellaan kehitetyn toimenpidekokonaisuuden toimivuutta ja sillä saavutettavia tuloksia toisen asteen oppilaitoksissa. Tutkimustuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedejulkaisuissa sekä soveltajille suunnatuilla foorumeilla. Tarkoituksena on, että opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi myös toimenpideohjelman kehittämisestä vastaava taho osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kyseessä on yhteisrahoitteinen hanke. Edellä todetuista syistä hankinta jää hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle lain 8 :n 1 momentin 6 kohdan perusteella, joten siihen ei sovelleta hankintalakia. Hankinnassa noudatetaan tämän johdosta kevennettyä kilpailutusmenettelyä. Tarjouspyyntö julkaistaan Helsingin Sanomissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilla. Tarjouspyyntö toimitetaan erikseen myös kaikille yliopistoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee tarjouskilpailun perusteella hankkeelle toteuttajan kohdassa 7 kuvatuilla perusteilla. Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä tilaajan edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei tilaaja voi hyödyntää tarjouskilpailun tuloksia, tilaaja voi keskeyttää hankintamenettelyn osittain tai kokonaan. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. Tarjouspyyntö on saatavissa suomen kielellä. Tarjoajan halutessa asiakirjat muulla kielellä kääntäminen ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tarjoajan itsensä vastattavina. 4. YHTEYDENPITO JA LISÄTIEDOT TARJOUSKILPAILUN AIKANA Tarjouspyyntöön liittyvät suomenkieliset lisäkysymykset pyydetään jättämään klo mennessä erillisenä word-tiedostona sähköpostitse osoitteella jari.rutanen@minedu.fi. Kysymykset ja niiden vastaukset lähetetään mennessä samansisältöisinä kaikille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa em. sähköpostiosoitteeseen. Tarjoaja on velvollinen huomioimaan kysymykset ja niihin annetut vastaukset sekä käyttämään hyväkseen mahdollisesti täsmennettyjä tietoja tarjousta antaessaan. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi muulla tavoin esitettyihin kysymyksiin ei voida vastata.

5 OKM/22/240/ (6) 5. TARJOUKSEN LAATIMINEN Tarjouksen voi laatia vapaamuotoisesti, mutta tarjouksen tulee ehdottomasti sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1. Selvitys hankkeeseen nimettävien henkilöiden osaamisesta ja kokemuksesta (CVlomakkeet) Henkilön osaamisen kuvaukseen tulee sisältyä tiedot henkilön tutkinnoista, työkokemuksesta, aihealueeseen liittyvistä tieteellisistä referee-julkaisuista, kielitaidosta sekä kuvaus kokemuksesta erilaisista tutkimus- ja kehityshankkeista. 2. Vapaamuotoinen selvitys hallinnollisista resursseista 3. Alustava toteutussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee kuvata ainakin seuraavat tiedot: a. toimenpidekokonaisuuden sisältö b. toimenpideohjelman kehittämisen ja levittämisen aikataulu c. kuvaus ohjelman pilotoinnista ja vaikuttavuuden arvioinnista d. kuvaus ohjelman valtakunnallisesta levittämisestä e. tieto siitä, mistä tehtävistä kukin toteutukseen osallistuvista henkilöistä vastaa sekä työmääräarvio, johon sisältyy selvitys kunkin toteutukseen osallistuvan henkilön arvioidusta ajankäytöstä hankkeessa 4. Selvitys hankkeen kustannuksista kululajeittain eriteltynä (nimetyn henkilöstön palkat, matkakustannukset, laitekulut jne.) sekä esitys rahoitusosuudesta, jolla tarjoaja on valmis osallistumaan hankkeen kustannuksiin. 5. Selvitys käytettävistä alihankkijoista Tarjous sekä pyydetyt selvitykset annetaan suomen kielellä. 6. TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN Tilaajalle osoitettu tarjous liitteineen on toimitettava suljetussa kirjekuoressa kahtena (2) kappaleena ja allekirjoitettuina viimeistään perjantaina klo mennessä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon, postiosoite Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, VALTIONEUVOSTO, käyntiosoite Meritullinkatu 10, Helsinki. Kirjekuoreen on merkittävä "Tarjous toimenpideohjelma elämänhallintataitojen edistämiseksi Dnro 22/240/2013". Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon. 7. TARJOUSTEN VALINTAPERUSTEET JA VERTAILU Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee saaduista tarjouksista tarjouksen (sopimuskumppanin) kokonaisarvion perusteella. Arvioinnissa tullaan painottamaan erityisesti seuraavia vertailuperusteita:

6 OKM/22/240/ (6) 1. Tarjotun henkilöstön osaaminen ja kokemus Vertailussa tullaan arvostamaan erityisesti tarjouksessa nimetyn henkilöstön kokemusta ja tieteellisiä näyttöjä hankkeen kohdealueelta sekä kokemusta vastaavantyyppisistä valtakunnallisista ja pitkäkestoisista tutkimus- ja kehittämisprojekteista, joihin on sisältynyt projektin kehittäminen, toteuttaminen, arviointi ja hallinnointi. 2. Toteutussuunnitelman laatu Suunnitelman vertailussa tullaan arvostamaan suunnitelman yksityiskohtaisuutta (yksityiskohtaisuuden osalta arvostetaan suunnitelman täsmällisyyttä ja konkreettisuutta) ja kehittyneisyyttä (kehittyneisyyden osalta arvostetaan suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta ja innovatiivisuutta), jotka osoittavat tarjouspyynnössä kuvatun hankinnan kohteen syvällistä ymmärtämistä. Edellä mainitun lisäksi vertailussa arvostetaan suunnitelmasta ilmenevää ohjelman selkeää vaiheistusta ja aikataulutusta sekä selkeää työnjakoa ohjelman toteutukseen nimettyjen henkilöiden välillä. 3. Hinta 8. ALLEKIRJOITUKSET Ylijohtajan sijainen, Johtaja Jari Rajanen Opetusneuvos Aki Tornberg Liitteet Jakelu Liite 1: sopimusluonnos Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin Yliopisto Oulun Yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi

7 1 LUONNOS YHTEISTYÖSOPIMUS Toimenpideohjelma psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseksi sekä kiusaamisen vähentämiseksi

8 2 1. OSAPUOLET Opetus- ja kulttuuriministeriö, jäljempänä OKM. ja XX 2. SOPIMUKSEN TAUSTA Nuorten ongelmien ja oireilun taustalla on monia yhteiskunnan ja perheen muutoksia. Sosiaaliset tukiverkostot ovat harvenneet ja kaupallinen media tuo nuorten terveyden kannalta ristiriitaisia tarpeita ja odotuksia. Elämänhallinnan, vanhemmuuden tukeminen, kodin ja koulun yhteistyön edistäminen moniarvoistuvassa ja -kulttuuristuvassa yhteiskunnassa on entistä suurempi haaste kouluille ja oppilaitoksille. Tutkimusten mukaan viidesosa nuorista voi aiempaa huonommin, ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Esimerkiksi masennuksen takia sairaseläkkeelle jäävien nuorten määrä on kasvussa. Osa nuorista kärsii myös taloudellisen taantuman seurauksista. Ongelmat näkyvät muun muassa aiempaa huonompina työttömyyslukuina. Nuorten työttömyysluvut ja maksuhäiriöt ovat kaksinkertaistuneet vuosina Myös kiusaaminen ja vuotiaiden humalajuominen ovat lisääntyneet. Lisäksi nykynuoret tapaavat vanhempiaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla. Nuoria kiinnostaa työnteko edelleen. Se ei ole kuitenkaan samassa määrin elämän sisältö kuin muilla sukupolvilla, mutta se kiinnostaa ja sitä pidetään tärkeänä. Nuorten arjessa on tapahtunut viime vuosina paljon hyviäkin muutoksia. Esimerkiksi raskauden keskeytysten ja klamydiatartuntojen määrä sekä itsemurhat ovat vähentyneet. Yli 25-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. Lisäksi nuoret ovat aiempaa halukkaampia vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin. 3. SOPIMUKSEN KOHDE JA TAVOITTEET Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopijapuolten yhteistyöllä kehittää tutkimustietoon perustuva, nykyaikainen ja kansainvälisesti korkeatasoinen nuorten hyvinvointia, elämänhallintataitoja sekä kiusaamista vähentävä interventio-ohjelma, jonka toimenpiteiden vaikuttavuutta tutkitaan. Tarkoituksena on laajentaa psykososiaalista hyvinvointia, edistää elämänhallintataitoja ja vähentää kiusaamista myös toisen asteen koulutuksessa. Sopimuksen kohteena on toimenpideohjelman kehittäminen toisen asteen koulutukseen sopivaksi sekä tämän jälkeen ohjelman vakiinnuttaminen toisen asteen oppilaitosten käyttöön.

9 3 Hankkeen tarkemmat tutkimukselliset sisällöt, aikataulu, tavoitteet ja toimenpideohjelman levittämistä koskevat periaatteet on määritelty sopimuksen liitteenä 1 olevassa hankesuunnitelmassa. Osapuolet sitoutuvat siihen, että toimenpideohjelman käyttöönottaminen suomalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa on oppilaitoksille maksutonta tämän sopimuksen voimassaolon ajan. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että XX osallistuvat hankkeen kustannuksiin seuraavasti 4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Sopimus astuu voimaan allekirjoitushetkellä ja päättyy Sopimus voidaan päättää ennenaikaisesti kohtien 7, 8.3 ja 11 mukaisesti. Ne sopimusehdot, jotka luonteensa vuoksi on tarkoitettu pysymään voimassa, jäävät voimaan sopimuksen muuten päätyttyä. Tällaisia ovat ainakin salassapitoa ja immateriaalioikeuksia koskevat sopimusehdot. 5. YHTEISET VELVOITTEET 5.1 Ohjausryhmä Hankkeella on ohjausryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön edustajana ja sihteerinä palveluntarjoajan nimeämä edustaja. Jäseninä ryhmässä on kolme Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämää edustajaa ja kolme palveluntarjoajan nimeämää edustajaa. Ohjausryhmän kokoukset pidetään pääsääntöisesti Helsingissä. Ohjausryhmä ei voi muuttaa Sopimusta. Ohjausryhmä voi muuttaa liitettä 1 Hankesuunnitelma yhteisellä päätöksellä sekä nimetä uudet yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt: OKM:n nimeämänä edustajana opetusneuvos Jussi Pihkala. XX:n nimeämänä edustajana 5.2 Viestintäperiaatteet Sopijapuolet sitoutuvat tiedottamaan hankkeesta yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden pohjalta laaditaan tiedostussuunnitelma. Viestintäperiaatteina noudatetaan muun muassa sitä, että lähtökohtaisesti OKM hyväksyy kaikki tiedotteet ja merkittävimmät linjaukset ennen niiden julkaisua.

10 4 Kommenttien antaminen tiedotussuunnitelman periaatteiden mukaan on mahdollista molemmille osapuolille jatkuvasti hankkeen kestäessä. Kaikista annetuista lausunnoista tulee kuitenkin antaa tieto toiselle osapuolelle. Osapuolet järjestävät erikseen sovittuja tiedotustilaisuuksia, antavat haastatteluja ja kirjoittavat muun muassa lehdistölle tiedotteita ja artikkeleja. Osapuolten viestintäyksiköt osallistuvat tiedottamiseen mahdollisuuksien mukaan siten kuin erikseen sovitaan. 6. OSAPUOLTEN VELVOITTEET JA VASTUUT 6.1. Palveluntarjoajan velvoitteet ja vastuut Palveluntarjoaja vastaa kokonaisuuden kehittämisestä ja toteutuksesta Sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Hankkeen eteneminen ja sisältövaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1 Hankesuunnitelma. Hankkeen on valmistuttava sopimuksen päättymisajankohtaan mennessä. Muiden tulosten on valmistuttava liitteenä 1 olevassa hankesuunnitelmassa määritellyssä aikataulussa. Palveluntarjoajan on raportoitava hankkeen edistymisestä OKM:n yhteyshenkilölle siten kuin tässä Sopimuksessa ja sen liitteissä on tarkemmin määritelty. Palveluntarjoajan tehtäviin kuuluu hankkeen verkkosivustojen ylläpitäminen. Verkkosivut luodaan palveluntarjoajan ympäristöön ja OKM linkittää sivut omille sivuilleen. OKM:n yhteyshenkilö saa käyttöoikeudet ympäristöön. 6.2 OKM:n velvoitteet ja vastuut OKM:llä on ohjaava rooli, jonka puitteissa OKM:llä on oikeus päättää tarvittaessa esimerkiksi kokonaisuuden etenemistavasta ja yksityiskohdista. OKM:n tehtävänä on antaa palautetta tehdystä työstä. OKM:n on lisäksi annettava palveluntarjoajalle riittävät ja oikeat tiedot hankkeen suorittamista varten hankesuunnitelmassa sovitun aikataulun mukaisesti. 6.3 Alihankinnat Osapuoli voi käyttää tehtäviensä suorittamiseen alihankkijoita. Osapuoli vastaa käyttämiensä alihankkijoiden työstä kuin omistaan. Osapuolen on huolehdittava siitä, että alihankkija noudattaa tässä sopimuksessa sovittuja ehtoja ja velvoitteita. Osapuolen on ilmoitettava toisen osapuolen hyväksyttäväksi käyttämänsä keskeiset alihankkijat ennen kuin alihankkija ryhtyy suorittamaan hankkeeseen kuuluvia tehtäviä. Perustellusta syystä toinen osapuoli voi kieltäytyä hyväksymästä alihankkijaa.

11 5 7. HANKKEESEEN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tutkijat ja asiantuntijat on nimetty hankesuunnitelmassa. Muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden käyttämisestä tulee sopia erikseen OKM:n kanssa. Palveluntarjoajalla ei ole oikeutta vaihtaa hankkeeseen nimettyjä edellä tarkoitettuja henkilöitä kesken sopimuskauden ilman OKM:n suostumusta. Mikäli nimetty asiantuntija ei ole käytettävissä hankkeen toteuttamiseen, osapuolet pyrkivät sopimaan korvaavan asiantuntijan osallistumisesta hankkeen toteuttamiseen. Korvaavalla asiantuntijalla tulee olla vastaava pätevyys ja ammattitaito kuin korvattavalla asiantuntijalla. OKM:llä on oikeus purkaa sopimus toteuttamatta olevilta osin, jos korvaavaa vastaavantasoista asiantuntijaa ei ole osoitettavissa hankkeen toteuttamiseen ja asiantuntijan puuttuminen vaarantaa hankkeen toteutuksen sellaisena kuin se oli alun perin tarkoitus toteuttaa. 8. IMMATERIAALI- JA KÄYTTÖOIKEUDET 8.1 Tutkimusmateriaali Hankkeen lopputuloksena syntyvän tutkimusmateriaalin tekijänoikeus ja muut immateriaalioikeudet jäävät palveluntarjoajalle. OKM:llä on palveluntarjoajan oikeuksien sitä rajoittamatta vapaa, rajoittamaton ja ikuinen käyttö-, muokkaus-, kopiointi-, luovutus- ja siirto-oikeus kaikkeen tutkimusmateriaaliin ilman eri korvausta kaikessa OKM:n toiminnassa. 8.2 Opetusmateriaali ja sen oheismateriaali sekä koulutusformaatti Hankkeen lopputuloksena syntyvien opetusmateriaalien ja sen oheismateriaalin sekä koulutusformaatin ja muiden tulosten tekijänoikeus ja immateriaalioikeudet siirtyvät OKM:lle niiden luontihetkellä. Palveluntarjoajalla on OKM:n oikeuksien sitä rajoittamatta vapaa ja rajoittamaton käyttö- ja muokkausoikeus kaikkiin edellä mainittuihin tuloksiin ilman eri korvausta kaikessa palveluntarjoajan toiminnassa.

12 6 Toimenpideohjelman valmistuttua OKM luovuttaa palveluntarjoajalle ilman eri korvausta maailmanlaajuisen oikeuden käyttää edellä mainittuja tuloksia kaupalliseen toimintaan. Palveluntarjoajalla on oikeus luovuttaa tuloksiin kohdistuvia käyttöoikeuksia hyödyntäjille Suomen ulkopuolella. Palveluntarjoaja voi vapaasti neuvotella ja sopia hyödyntäjien kanssa ehdoista, joilla se luovuttaa käyttöoikeuksia tuloksiin. Palveluntarjoajalla on oikeus muokata tuloksia vapaasti, esimerkiksi kääntää niitä eri kielille. Palveluntarjoaja sitoutuu ohjaamaan vähintään 50 % hyödyntäjiltä saamastaan lisenssi- ja muista tuloista toimenpideohjelman kansalliseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Palveluntarjoajan tulee ilmoittaa OKM:lle kunkin vuoden mennessä kuluneen vuoden aikana tehdyistä sopimuksista, lisenssi- ja muista tuloista sekä niiden kohdentamisesta toimenpideohjelman kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Hankkeen valmistuttua sopijapuolet laativat erillisen sopimuksen, jossa yksilöidään tarkemmin palveluntarjoajan oikeuksien laajuus sekä sen kohteet. 8.3 Kolmannen osapuolen materiaalit Osapuoli vastaa siitä, etteivät hänen toimittamansa lopputulokset sopimuksen mukaisesti käytettyinä loukkaa kolmansien osapuolten tekijänoikeutta tai muita immateriaalioikeuksia. Lopputulokset luonut osapuoli vastaa siitä, ettei lopputuloksiin kohdistuvista immateriaalioikeuksia koskevista vaatimuksista tai velvoitteista aiheudu lopputuloksia käyttävälle sopijapuolelle oikeudenkäyntikuluja eikä vahingonkorvaustai muita kolmannelle osapuolelle maksettavia kustannuksia tai muita vastuita kolmatta osapuolta kohtaan. Mikäli osapuolet toteavat tai lainvoimaisella päätöksellä todetaan, että sopimuksen mukaisten lopputulosten käyttö loukkaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia, lopputulokset luonut osapuoli muuttaa lopputulosta siten, ettei sen käyttö enää loukkaa kolmannen oikeuksia. Vaihtoehtoisesti lopputulokset luonut osapuoli voi kustannuksellaan hankkia lopputulosten käyttämiseen tarvittavat oikeudet. Mikäli kumpikaan vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, osapuoli, jonka käyttöoikeus ei toteudu sopimuksen mukaisena, voi purkaa sopimuksen immateriaalioikeutta loukkaavilta osin. 9. HANKKEEN RAHOITUS OKM:n rahoitus hankkeelle on ja palveluntarjoajan. Kumpikin osapuoli vastaa hankkeen kustannuksista korkeintaan sille osoitettuun rahoitusosuuteen saakka. Palveluntarjoajalla ei ole oikeutta laskuttaa tässä sopimuksessa mainitun rahoitusosuuden lisäksi muita kuluja (esim. matkakuluja) OKM:ltä.

13 7 OKM:n rahoitusosuus maksetaan laskua vastaan kymmenessä yhtä suuressa erässä, joista kukin on suuruudeltaan... Ensimmäinen erä maksetaan viivytyksettä Sopimuksen allekirjoittamispäivän jälkeen, ja muut erät kunkin ohjausryhmän kokouksen jälkeen (ensimmäinen kokous keväällä 2014). Ohjausryhmän kokouksissa arvioidaan palveluntarjoajan laatima sisältö- ja talousraportti sekä hankesuunnitelman mukaiset tulokset. OKM maksaa edellä kuvatut erät hyväksyttyään palveluntarjoajan laatiman sisällöllisen ja taloudellisen raportoinnin ja tulokset. Maksusuunnitelmaa voidaan OKM:n niin harkitessa täsmentää, mikäli kustannukset vaihtelevat sopimuskauden aikana. Laskujen maksuehto on 21 päivää netto, viivästyskorko määräytyy korkolain (633/1982) mukaisesti. OKM:n verkkolaskuosoite on: Y-tunnus: OVT-tunnus: Verkkolaskuoperaattori: Itella Information Logistics Oy Itellan operaattorivälittäjätunnus: VAHINGONKORVAUS Vahingonkorvauksen enimmäismäärä on viisikymmentä (50) prosenttia kohdassa 9 mainituista hankkeen kokonaiskustannuksista.. Osapuolilla ei ole velvollisuutta korvata välillisiä vahinkoja. 11. SOPIMUKSEN PURKAMINEN JA IRTISANOMINEN 11.1 Irtisanominen OKM:llä on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen perustellusta syystä, jollainen on esimerkiksi tilanne, jossa eduskunta ei myönnä tarvittavia määrärahoja. Irtisanomisilmoitus tehdään kirjallisesti. Mikäli sopimus irtisanotaan, OKM maksaa jo hyväksytysti suoritetusta osasta korvauksen irtisanomispäivään tai muuhun yhteisesti sovittavaan päivään saakka. Palveluntarjoajalla ei ole irtisanomisoikeutta Purkaminen

14 8 Kumpikin osapuoli saa purkaa Sopimuksen, mikäli sen täyttäminen todetun ylivoimaisen esteen jatkumisen vuoksi viivästyy yli 30 päivää. OKM voi aina purkaa Sopimuksen edellä mainitusta määräajasta riippumatta, mikäli viivästymisellä on oleellinen merkitys. OKM on oikeutettu purkamaan sopimuksen välittömästi kirjallisella ilmoituksella palveluntarjoajalle, mikäli tämä rikkoo Kohdassa 12 määriteltyjä salassapito- ja turvallisuussäännöksiä. Kumpikin osapuoli saa purkaa sopimuksen kokonaan tai osittain, jos toinen osapuoli on olennaisesti rikkonut sopimusvelvoitteitaan. Jos rikkomus on korjattavissa, osapuoli voi purkaa sopimuksen vain, jos rikkomus on toistuva tai rikkomukseen syyllistynyt osapuoli ei ole korjannut rikkomustaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun toinen osapuoli on kirjallisesti huomauttanut rikkomuksesta. Olennaisena sopimusrikkomuksena pidetään muun muassa sitä, ettei sopijapuolen suoritus vastaa sovittua ja virhe on vähäistä suurempi eikä virhettä toisen sopijapuolen huomautuksesta huolimatta viipymättä korjata tai jos sopimuksen luonne huomioiden suoritus viivästyy olennaisesti tai viivästykset tai virheet ovat toistuvia. Jos sopimus purkautuu em. purkuperusteiden takia, on sopijapuolella oikeus vahingonkorvaukseen kohdan 9 mukaisesti. Mikäli sopimus puretaan, OKM maksaa jo hyväksytysti suoritetusta osasta korvauksen purkamispäivään tai muuhun yhteisesti sovittavaan päivään saakka. 12. SALASSAPITO Palveluntarjoaja on velvollinen huolehtimaan tarkoin tietoturvasta ja luottamuksellisten asiakirjojen salassapidosta siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muussa lainsäädännössä säädetään. 13. SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN Sopimuksen saa siirtää vain toisen sopijapuolen kirjallisella luvalla kolmannelle osapuolelle. 14. RIITOJEN RATKAISEMINEN JA SOVELLETTAVA LAKI Tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. Ellei sovintoon päästä, asia ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

15 9 15. SOPIMUSKAPPALEET JA ALLEKIRJOITUKSET Tämä sopimus on laadittu kahtena (2) samasanaisena kappaleena, yksi molemmille osapuolelle.