Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari , Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari 8.11.2011, Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät,"

Transkriptio

1 1 Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari , Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät, Tällä hallituskaudella Suomi on poikkeuksellisten suurten haasteiden edessä. Talouden näkymät ovat edelleen monilta osin epävarmat ja julkisen talouden tasapainottaminen vaatii vaikeita ratkaisuja kaikilla hallinnonaloilla. Tällaisen myrskyn keskellä huomio kiinnittyy helposti vain välittömään nykyhetkeen, ehkä huomiseen. Tämä on toki monella tapaa oikein. Myrskyn keskellä ei pidä toimia kuin tyvenessä eikä suunnitella kauaskantoisia purjehduksia hyvässä, mutta leppoisassa myötätuulessa. Myrskystä täytyy selvitä, että voi jatkaa purjehdustaan. Myös myrskyn keskellä jonkun pitää katsoa kauemmaksi ja tietää, miten matka jatkuu kun myrsky päättyy ja sen vaurioita täytyy korjata. Koulutus ja kasvatus eivät voi kuitenkaan koskaan elää kädestä suuhun ja päivästä päivään. Ammattitaitoa ja sivistystä ei kasvateta kuin herkkusieniä vaan kuin tammia. Me olemme niitä, joiden täytyy tähystää kauemmaksi. On käärittävä hihat ja tehtävä sinnikkäästi työtä paremman tulevaisuuden eteen. Painopisteet Hyvät kuulijat, Tämän hallituksen päätavoitteet ovat köyhyyden vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen. Koulutuksella on keskeinen merkitys kaikkien näiden hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Uskallanpa sanoa, että ilman koulutusta mitään näistä kolmesta tavoitteesta ei voida saavuttaa. Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta. Tämän merkityksen ymmärtäen hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on haastava, mutta ei mahdoton. Jokainen kynnelle kykenevä kansakunta pyrkii erottumaan osaamisellaan ja luomaan uutta kasvua juuri osaamisella. Monella mittarilla me menestymme OECD-maiden joukossa hyvin, mutta valitettavan monella me olemme lyhyessä ajassa pudonneet kärkijoukosta keskikastiin tai jopa häntäpäähän. Toinen suuri haaste on osaamisen epätasainen jakautuminen. Ponnisteluista huolimatta noin 15 prosenttia nuorista jää lopulta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tilanne ei ole sanottavasti parantunut vuosikymmeniin, vaan osuus on lähes sama kaikissa ikäluokissa 25-vuotiaista 50-vuotiaisiin. Ainakin 40 vuotta me olemme pyrkineet osuuden painamiseen nollaan. Lähes yhtä kauan se on säilynyt vakaana. On myös hyvä huomata, että naiset ovat tekemässä kaulaa miehiin nähden. 30-vuotiaista naisista perusasteen jälkeinen koulutus on vajaalla 90 prosentilla kun vastaavaa osuus miehistä on 82 prosenttia. Samanikäisistä naisista korkeakoulututkinnon on suorittanut 48 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia. Peruskoulussa sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden suurimpia. Äidinkielen osaamisessa tytöt ovat peruskoulun päättyessä poikia keskimäärin puolitoista vuotta edellä. Osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Meillä on Suomessa maailman paras peruskoulu ja sitä haluamme vahvistaa edelleen tasa-arvoisten

2 mahdollisuuksien takaajana. Voin yhtä vakaasti sanoa, että meillä on myös maailman parhaimmistoon kuuluva ammatillinen koulutus, tarkasteltiin sitä sitten nuorten tai aikuisten näkökulmasta. 2 Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Yhä useammalla työelämän alalla tarvitaan vahvaa perusosaamista ja päteviä ammattiosaajia. Menestyäksemme tarvitsemme lisäksi huippuosaamista olipa tämä korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista tai ammattiopistoissa tuotettua käytännön ammattiosaamista. Ongelmana usein on se, että käytännön taitamista ja ammattiosaamista ei aina arvosteta siinä määrin kuin kuuluisi arvostaa. Tieto on taidon keskeinen rakennusaine, mutta vasta taito tekee tiedosta osaamista. Erityisen haasteen ammatilliselle koulutukselle ja aikuiskoulutukselle asettaa alati muuttuvan työelämän alakohtaisiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Vahva ammatin osaaminen on peruslähtökohta, mutta sillä ei yksistään pärjätä. Lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja valmiuksia oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Nämä valmiudet on saavutettava ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon täytyy tuottaa riittävän vahva pohja, että sen varaan voidaan rakentaa ammattitaidon jatkuva kehittäminen koko työuran ajan. Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää läpi työuran ja ammatillisen koulutuksen on tuettava elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteiskuntatakuu Hyvät ammatillisen koulutuksen asiantuntijat, Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi hallituksen tärkeimmistä lupauksista. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä laajapohjainen työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa ja valmistelee esityksensä yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi on varattu hallituskauden ajaksi lisämäärärahaa 60 miljoonaa euroa vuosittain. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että koulutusjärjestelmämme tulee pystyä takaamaan jokaiselle perusopetuksensa päättäneelle jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämän päivän yhteiskunnassa perusopetuksen jälkeen on jokaisen suoritettava vähintään toisen asteen tutkinto työelämään tai jatko-opintoihin pääsemiseksi. Enää ei ole sellaisia työtehtäviä, saatikka työpaikkoja, joissa pärjää ilman asiaankuuluvaa osaamista ja koulutusta. Nuorten jääminen pelkän peruskoulun varaan on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti sanomatonta tuhlausta. Yhteiskuntatakuurahoista on tarkoitus kohdentaa ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen noin 22 miljoonaa euroa vuosittain. Viisaasti käytettynä tuo määräraha tukee tehokkaasti tavoitteiden saavuttamista. Selvää toki on, että koulutustakuuta ei toteuteta vain yhteiskuntatakuurahoilla vaan se muodostaa periaatteen, jonka mukaan ohjataan kaikkia koulutukseen kohdennettavia resursseja. Koulutustakuun toteuttamiseksi koulutuspaikkoja toisella asteella tullaan lisäämään suhteessa ikäluokkaan ja tilanne tulee paranemaan erityisesti alueilla, joilla koulutustarjontaa on aiemmin ollut vähän, ennen kaikkea Uudellamaalla. Paikkojen oikeaa kohdentumista tuetaan uudistamalla toisen asteen opiskelijavalintaa niin, että perusopetuksen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen koulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä tullaan vahvistamaan ja niiden työnjakoa selkiinnyttämään.

3 Koulutustakuu ei rajaudu vain siihen, että kaikille nuorille voidaan turvata koulutuspaikka. Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että opintopolku etenee menestyksellisesti ja että koulutus tuottaa osaamista, jota työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Koulutuksen avulla nuoret myös saavat sellaisia valmiuksia, joilla tulevat selviämään elinikäisen oppimisen haasteista. 3 Koulutuksella voimme myös osaltamme vaikuttaa siihen, millaisella asenteella työelämään siirrytään. Vastuullinen ja myönteinen asenne itseä, toisia ja työtään kohtaan on tärkeä osa ammattitaitoa. On tärkeää, että myös työelämä kantaa tässä oman vastuunsa. Elinikäinen oppiminen ja sähköiset palvelut Yhteiskuntatakuun toteutuminen vaatii panostamista erityisesti elinikäiseen ohjaukseen. Ohjauksen yhteistyötä vahvistetaan niin, että asiakas, nuori tai aikuinen, ei putoa palveluiden ulkopuolelle. Yhteistyön tavoitteena on tarjota elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ns. yhden luukun periaatteella. Tavoitteeni on, että kaikessa ohjauksessa voidaan hyödyntää eri hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta. Yhteiskuntatakuun toteuttamista tuetaan laajasti myös muuten sähköistä asiointia kehittämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rakentamassa hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta sekä uudistamassa ja laajentamassa sähköisiä hakujärjestelmiä. Verkkopalvelusta on tarkoitus löytyä tiedot kaikesta julkisin varoin tarjottavasta koulutuksesta sekä kattavasti palveluja koulutukseen hakeutumiseen ja opiskelijavalintoihin sekä opiskeluun ja urasuunnitteluun elinikäisen oppimisen periaatteella. Oppijan verkkopalveluihin kuuluvat myös sähköiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, joilla tuetaan yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista ja edistetään näin osaltaan koulutustakuun toteutumista. Oppijan verkkopalvelussa kehitettävien palvelujen avulla kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti sekä pystyy vaikuttamaan omiin opintoihinsa aikaisempaa paremmin. Oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen sisältyvät palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2013 lukien. Tutkintojärjestelmä Arvoisat osaamisen kehittämisen asiantuntijat, Ammatillinen tutkintojärjestelmä on yksi keskeinen työkalu, jolla huolehditaan siitä, että yksilöiden osaaminen vastaa muuttuvia osaamistarpeita. Ammatillista tutkintojärjestelmää tullaan tällä hallituskaudella uudistamaan tiiviissä yhteistyössä työelämän ja koulutustoimikuntajärjestelmän kanssa, jotta se vastaa entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin ja tukee osaamisen kehittämistä läpi työuran. Avainsanat kehittämisessä ovat osaaminen, työelämälähtöisyys ja joustavuus. Tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta ja selkiyttää ammatillista tutkintojärjestelmää niin, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta johdonmukaisen kokonaisuuden. Yksi keskeisimmistä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiskohteista on tutkintojärjestelmän joustavuuden lisääminen. Nuorten koulutuksessa ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Tästä ei voida tinkiä. Koko tutkinnon suorittaminen antaa vankan pohjan elinikäiselle oppimiselle ja tuo turvaa muuttuvilla työmarkkinoilla. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa. Työelämän muuttuessa jatkuvasti, entistä tärkeämpää on, että aikuisilla on riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan siten, että se vastaa niin työelämän tarpeita kun omia tarpeita. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja tullaan kehittämään erillisinä tutkintoina, mutta samalla parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja yli tutkintorajojen. Näyttötutkintojärjestelmä on suomalainen innovaatio, joka on osoittanut toimivuutensa työelämässä tarvittavan osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisellä on suhde koko ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen, mutta meidän täytyy hyvin tarkkaan katsoa, että näyttötutkintojärjestelmän ainutlaatuiset vahvuudet voidaan kehittämisessä säilyttää ja turvata ja niitä jopa vahvistaa.

4 4 Monessa mielessä näyttötutkinnot ovat olleet eturintamassa siirryttäessä kohti tutkintojen osaamisperusteisempaa määrittelyä. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, että tutkintotoimikuntien resurssit voidaan mitoittaa ottaen huomioon toimikuntien luonne viranomaistoimintana. Tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja on tarkoitus lisätä toiminnan laadun varmistamiseksi. Tutkintojen laadun varmistamisen näkökulmasta on huolehdittava erityisesti näyttötutkintosuoritusten arvioijien riittävästä koulutuksesta ja kehitettävä koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee vielä tämän vuoden puolella asettamaan sekä laajapohjaisen ohjausryhmän että virkamiestyöryhmän viemään ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä eteenpäin. Tähän yhteyteen liitetään myös ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän, ECVET:n, ja siihen kytkeytyvien opintopisteiden käyttöönotto Suomessa. Aikataulu uudistuksessa on kunnianhimoinen ja voi olla, että ECVET-pisteiden käyttöönotto lykkääntyy nyt tavoitteena olleesta vuodesta Kehittämisen suuntaviivoja valmisteleva ministeriön työryhmä aloittaa vasta pian työnsä ja kaikki meistä tietävät, kuinka valtava prosessi tutkintojärjestelmän uudistaminen on. Siksi prosessi tullaan tekemään huolellisesti ja siten, että Opetushallituksella on varmasti riittävästi aikaa panna uudistus toimeen sen jälkeen kun uudistuksen suuntaviivat on määritelty. Työelämäyhteistyö Hyvä yleisö, Tiivis ja syvä yhteistyö työelämän kanssa on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kivijalka. Työelämäyhteistyö on oleellinen osa ammatillista koulutusta ja sen kehittämistä. Koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämäyhteistyötä on viime vuosina lisätty monin eri toimin muun muassa kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, ammatillisia tutkintoja ja näyttötutkintojärjestelmää, tuloksellisuusrahoitusta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on tärkeä osa kaikkea ammatillista koulutusta. Sen toteuttaminen hyvin edellyttää sitoutumista ja resursseja niin työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä kuin opiskelijaltakin. Kun työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadukasta, syntyy vahvaa osaamista ja kaikki voittavat. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia ammatillisessa koulutuksessa on tarkoitus vahvistaa edelleen, samoin työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun avulla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Se tukee myös sitä, että ammattiopetus pysyy ajan hermolla. Käytännön työn tekeminen myös innostaa oppimaan ja suorittamaan opinnot loppuun. Koulutuksen järjestäjien ja alueen yritysten sekä muiden työpaikkojen yhteistyötä lisäämällä työelämän toiveet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että työpaikkaohjaajien koulutuksen riittävä tarjonta turvataan. Työpaikkaohjaajakoulutusta on myös kehitettävä siten, että se tukee työpaikkaohjaajien toimintaa ja että koulutus on helposti työpaikkaohjaajien saavutettavissa. Tarvitsemme pysyvän mallin työpaikkaohjaajakoulutuksen rahoittamiselle ja tämä asiaan tullaankin hakemaan ratkaisua uudella kehittämissuunnitelmakaudella. Oppisopimuskoulutus on näyttötutkintokoulutuksen rinnalla työelämälähtöisin koulutusmuotomme. Se on tehokas, joustava mutta myös vaativa koulutusmuoto niin opiskelijan, työpaikan kuin koulutuksen järjestäjän kannalta. Tutkintojen ja koulutuspolkujen joustavuuden lisääntyminen asettaa uusia vaatimuksia sekä koulutuksen eri järjestämismuotojen tehokkaalle ja joustavalle käytölle. Harkitsemisen ja kehittämisen arvoisia ovat myös mallit, joilla voidaan esimerkiksi nykyistä joustavammin yhdistää oppisopimuskoulutusta ja oppilaitoksessa järjestettävää koulutusta. Viime aikoina oppisopimuskoulutus on saanut negatiivista julkisuutta takaisinperintäpäätösten myötä. Haluan korostaa, että kyseessä ovat olleet yksittäiset tapaukset, joiden toimintaa ei tule yleistää koskemaan koko oppisopimuskoulutusta. Valtaosa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä toimii ja on toiminut asianmukaisesti. Meidän on kuitenkin otettava vakavasti opiksemme näistä ikävistä tapauksista ja niiden yhteydessä esiin nousseista epäkohdista.

5 Yksi asia, joka meidän on tähän liittyen syytä palauttaa mieliimme, on oppisopimuskoulutuksen perusolemus pääasiallisesti työpaikalla tapahtuvana tavoitteellisen opiskelun muotona. Työtehtävien tulee olla yhteydessä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja työpaikassa tulee olla riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa sekä tarpeellista työvälineistöä. Lisäksi oppisopimus edellyttää, että työpaikasta tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilö opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Koulutuksen järjestäjien tulee organisoida ja resursoida oppisopimuskoulutuksen asema siten, että edellytykset työpaikalla tapahtuvan koulutuksen viranomaistehtävien hoitamiseksi ovat olemassa. Nyt on aika kääntää katseet eteenpäin ja panostaa oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on perinteinen ja hyvä ammatillisen koulutuksen muoto, jolle on paljon tarvetta myös tulevaisuudessa. Rahoitus Hyvät ammatillisen koulutuksen ammattilaiset, Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Hallitusohjelma myös linjaa selkeästi, että rahoitus perustuu jatkossakin ylläpitäjämalliin. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillinen koulutus kykenee vastaavaan työelämästä, yhteiskunnasta ja yksilöiden taholta kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin ja odotuksiin kysyntälähtöisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä on perustaltaan edelleen toimiva, mutta siihen kohdistuu monia uudistamistarpeita. Nämä tarpeet liittyvät sekä rahoituksen tarkoituksenmukaisen ja oikeudenmukaisen kohdentumisen että rahoitusperusteiden ohjauksellisten vaikutusten lisäämiseen. Linja on, että ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää kehitetään siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella toimivana kokonaisuutena nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden. On erittäin tärkeää huomata, että vaikka järjestelmän täytyy tukea elinikäistä oppimista, täytyy sen ohjauksen, rahoituksen ja muidenkin järjestelyjen tunnistaa ne olennaiset erot, joita nuorten ja aikuisten koulutuksella on. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen ajankohta toteutetaan tilanteessa, jossa koko kuntien rahoitusosuuden piirissä olevaa laskennallista valtionosuusjärjestelmää tarkastellaan uudelleen samanaikaisesti, kun kuntarakennetta kehitetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus onkin tarkoituksenmukaista sovittaa ajallisesti yhteen valtionosuusuudistuksen kanssa. 5 Koulutustarjonta Arvoisat kuulijat Julkisen talouden vakauttamiseksi joudumme säästämään myös valtion menoista, jotka kohdistuvat opetukseen ja koulutukseen. Ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen valtionrahoitukseen kohdentuu kokonaisuudessaan kehyskaudella 74 miljoonan euron säästöt vuoden 2015 tasossa. Säästöt ovat tuntuvia, mutta välttämättömiä - kipeitäkin. Tosiasia kuitenkin on, että vain vakaa ja terveellä pohjalla oleva julkinen talous takaa kestävän hyvinvoinnin tuleville polvillekin ja siksi säästötoimia on tehtävä. Haluan kuitenkin korostaa, että hallitus ei näissäkään olosuhteissa luovu tavoitteistaan toteuttaa yhteiskuntatakuu tai tavoitteistaan merkittävästi nostaa väestön koulutustasoa. Pidämme kiinni siitä, että nuorten koulutuksen saatavuus tulee jatkossa olemaan nykyistä parempaa. Koulutustarjontaa ei siksi vähennetä ikäluokkasuhteessa. Tämä tavoite tulisi toteutumaan kehittämissuunnitelmassa esitetyillä koulutusmäärillä, jotka perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarjonta 2016 ryhmän esityksiin. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa supistettaisiin noin 2300 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä, vaikka mittavat säästötavoitteet edellyttäisivät suurempaa vähentämistä. Näin menetellen meillä on mahdollisuus turvata tai jopa parantaa nuorten koulutuksen määrällistä saatavuutta.

6 6 Vähenevän työvoiman oloissa Suomen on kyettävä turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet ja kansainvälinen kilpailukyky. Tämä valinta tarkoittaa samalla, että koulutustarjontaa supistetaan niillä aloilla, joilla työllisyysnäkymät ovat muita heikompia ja joilla koulutustarjonta ylittää ennakoidun työvoimatarpeen. Vastaavasti koulutustarjontaa lisätään niillä aloilla, joilla työvoiman kysyntä lisääntyy. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjonnan hallittu vähentäminen sekä alue- ja koulutusalakohtaisen volyymin tarkistaminen edellyttää onnistuakseen määrätietoista järjestäjäverkon palvelukyvyn vahvistamiseen tähtäävää rakenteellista kehittämistä. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset, koulutuksen saavutettavuus, työelämävastaavuus ja laatu voidaan turvata niin alueilla, joissa väestökehityksen myötä koulutustarjontaa joudutaan supistamaan. Vastaavasti toimia tarvitaan myös kasvukeskuksissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Siinä on korostunut alueellinen näkökulma ja koulutuksen järjestäjien aloitteet toimintojen kokoamiseen. Tältä pohjalta on tarkoitus edelleenkin jatkaa. Keskeinen osa kokonaisuutta on myös koko toisen asteen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen. Monilla alueilla on hyödyllistä, tarpeellista, jopa välttämätöntä edistää toisen asteen oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Ilman tätä resurssien käyttöä tehostavaa yhteistyötä oppilaitosten välillä ei koulutuksen saavutettavuutta voida kaikilla alueilla turvata. Ammatillisessa koulutuksessa tilanne on toki ollut historiallisestikin erilainen kuin lukioissa, koska nuoret ovat tottuneempia muuttamaan opiskelupaikan perässä kauaksikin. Tärkeää kuitenkin olisi, että mahdollisimman pitkälle nuorilla olisi myös todellinen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintonsa lapsuudenkodistaan käsin. Te kaikki tiedätte, että tämä toisen asteen koulutuksen yhteistyö herättää julkisuudessakin suuria intohimoja. Me olemme hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostaneet, että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Tästä huolimatta julkisuudessa on esiintynyt epätarkkoja väitteitä, joiden mukaan tätä eroa oltaisiin kaventamassa. Näinhän ei tietenkään ole. Tutkinnot säilyvät selvästi erillään ja omaleimaisina, mutta tavoitteenamme on hallitusohjelman mukaisesti, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Yksi keskeinen keino tässä on se, että lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Vahvat ammatilliset tutkinnot voivat siten varmistaa vahvan ammatillisen osaamisen ja ylioppilastutkinto varmistaa yleissivistyksen. Jo nyt mahdollisten yhdistelmätutkintojen lisäksi voidaan hallitusohjelman mukaisesti lisätä joustavia suoritusmahdollisuuksia saaden aikaan nykyistä yksilöllisemmät opintopolut, mutta estäen osaamisen pirstoutuminen. Arvoisat ammattiosaamisen asiantuntijat, Koulutuksen laadun parantaminen on noussut keskeiseksi kehittämistavoitteeksi kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisessa koulutuksessa laadunhallinta on oleellinen osa koulutuksen johtamista ja kokonaisvaltaista kehittämistä. (jatkuu) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa asetetaan tavoitteeksi, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tämän työn tueksi on tarkoitus kehittää laatustrategian valmistelussa mukana olleiden tahojen kanssa kriteeristö, joka kuvaa hyvin toimivaa laadun parantamisen järjestelmää. *** LAATUPALKINNOT Laatupalkintokilpailu täydentää merkittävällä tavalla koulutuksen tuloksellisuuden arviointia. Sen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Mielestäni on erittäin arvokasta, että kilpailun avulla pyritään löytämään parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Koulutuksen järjestäjien kannalta on varmasti tärkeätä, että kilpailijoiden

7 arvioinnin suorittaa sidosryhmien edustajista koottu osaava arviointiryhmä. Monien kilpailuun osallistuneiden mielestä arviointiryhmän palauteraportti onkin ollut paras tulos kilpailuun osallistumisesta. 7 Laatupalkintokilpailun tämän vuoden teemana oli yksilölliset oppimispolut. Tänään palkittavat koulutuksen järjestäjät ovat tehneet tavoitteellista ja pitkäjänteistä laatutyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää laatupalkinnon kahdelle koulutuksen järjestäjälle sekä yhden kunniamaininnan. Haluan tässä yhteydessä kiittää laatupalkintotoimikuntaa, sen jäsenten taustayhteisöjä ja erityisesti toimikunnan puheenjohtajana toiminutta Arja Niittystä arvokkaasta ja vaativasta työstä laatupalkintotoimikunnassa. Laatupalkintotoimikunnan puheenjohtaja Arja Niittynen kertoo palkintojen perustelut julkistamisen jälkeen. Laatupalkinnon saavat: Koulutuskeskus Salpaus, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Kunniamaininnan saa: Turun oppisopimustoimisto (Turun kaupunki) Parhaat onnitteluni palkituille!

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus Oppijan verkkopalvelukokonaisuus Oppijat uratiedon rakentajina -seminaari Opetushallitus 23.9.2011 Ritva Sammalkivi Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen linjaukset ja järjestäjäverkon kokoaminen. Johtaja Mika Tammilehto 15.3.2012

Ammatillisen koulutuksen linjaukset ja järjestäjäverkon kokoaminen. Johtaja Mika Tammilehto 15.3.2012 Ammatillisen koulutuksen linjaukset ja järjestäjäverkon kokoaminen Johtaja Mika Tammilehto 15.3.2012 Toimintaympäristö muuttuu Globaalin työnjaon muutokset miten Suomi pärjää globaalissa kilpailussa? Elinkeino-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta?

Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 22.8.2012 Suuntaviittoja ja tienhaaroja Globaalin työnjaon

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 27.2.2009 ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes

Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun. - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola

Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun. - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola Oppisopimuskoulutuksen nykytila Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia Yli-insinööri Timo Repo Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää 20.10. mennessä lausuntoa luonnoksesta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot