Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari , Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät,

Transkriptio

1 1 Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari , Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät, Tällä hallituskaudella Suomi on poikkeuksellisten suurten haasteiden edessä. Talouden näkymät ovat edelleen monilta osin epävarmat ja julkisen talouden tasapainottaminen vaatii vaikeita ratkaisuja kaikilla hallinnonaloilla. Tällaisen myrskyn keskellä huomio kiinnittyy helposti vain välittömään nykyhetkeen, ehkä huomiseen. Tämä on toki monella tapaa oikein. Myrskyn keskellä ei pidä toimia kuin tyvenessä eikä suunnitella kauaskantoisia purjehduksia hyvässä, mutta leppoisassa myötätuulessa. Myrskystä täytyy selvitä, että voi jatkaa purjehdustaan. Myös myrskyn keskellä jonkun pitää katsoa kauemmaksi ja tietää, miten matka jatkuu kun myrsky päättyy ja sen vaurioita täytyy korjata. Koulutus ja kasvatus eivät voi kuitenkaan koskaan elää kädestä suuhun ja päivästä päivään. Ammattitaitoa ja sivistystä ei kasvateta kuin herkkusieniä vaan kuin tammia. Me olemme niitä, joiden täytyy tähystää kauemmaksi. On käärittävä hihat ja tehtävä sinnikkäästi työtä paremman tulevaisuuden eteen. Painopisteet Hyvät kuulijat, Tämän hallituksen päätavoitteet ovat köyhyyden vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen. Koulutuksella on keskeinen merkitys kaikkien näiden hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Uskallanpa sanoa, että ilman koulutusta mitään näistä kolmesta tavoitteesta ei voida saavuttaa. Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta. Tämän merkityksen ymmärtäen hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on haastava, mutta ei mahdoton. Jokainen kynnelle kykenevä kansakunta pyrkii erottumaan osaamisellaan ja luomaan uutta kasvua juuri osaamisella. Monella mittarilla me menestymme OECD-maiden joukossa hyvin, mutta valitettavan monella me olemme lyhyessä ajassa pudonneet kärkijoukosta keskikastiin tai jopa häntäpäähän. Toinen suuri haaste on osaamisen epätasainen jakautuminen. Ponnisteluista huolimatta noin 15 prosenttia nuorista jää lopulta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tilanne ei ole sanottavasti parantunut vuosikymmeniin, vaan osuus on lähes sama kaikissa ikäluokissa 25-vuotiaista 50-vuotiaisiin. Ainakin 40 vuotta me olemme pyrkineet osuuden painamiseen nollaan. Lähes yhtä kauan se on säilynyt vakaana. On myös hyvä huomata, että naiset ovat tekemässä kaulaa miehiin nähden. 30-vuotiaista naisista perusasteen jälkeinen koulutus on vajaalla 90 prosentilla kun vastaavaa osuus miehistä on 82 prosenttia. Samanikäisistä naisista korkeakoulututkinnon on suorittanut 48 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia. Peruskoulussa sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden suurimpia. Äidinkielen osaamisessa tytöt ovat peruskoulun päättyessä poikia keskimäärin puolitoista vuotta edellä. Osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Meillä on Suomessa maailman paras peruskoulu ja sitä haluamme vahvistaa edelleen tasa-arvoisten

2 mahdollisuuksien takaajana. Voin yhtä vakaasti sanoa, että meillä on myös maailman parhaimmistoon kuuluva ammatillinen koulutus, tarkasteltiin sitä sitten nuorten tai aikuisten näkökulmasta. 2 Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Yhä useammalla työelämän alalla tarvitaan vahvaa perusosaamista ja päteviä ammattiosaajia. Menestyäksemme tarvitsemme lisäksi huippuosaamista olipa tämä korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista tai ammattiopistoissa tuotettua käytännön ammattiosaamista. Ongelmana usein on se, että käytännön taitamista ja ammattiosaamista ei aina arvosteta siinä määrin kuin kuuluisi arvostaa. Tieto on taidon keskeinen rakennusaine, mutta vasta taito tekee tiedosta osaamista. Erityisen haasteen ammatilliselle koulutukselle ja aikuiskoulutukselle asettaa alati muuttuvan työelämän alakohtaisiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Vahva ammatin osaaminen on peruslähtökohta, mutta sillä ei yksistään pärjätä. Lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja valmiuksia oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Nämä valmiudet on saavutettava ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon täytyy tuottaa riittävän vahva pohja, että sen varaan voidaan rakentaa ammattitaidon jatkuva kehittäminen koko työuran ajan. Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää läpi työuran ja ammatillisen koulutuksen on tuettava elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteiskuntatakuu Hyvät ammatillisen koulutuksen asiantuntijat, Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi hallituksen tärkeimmistä lupauksista. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä laajapohjainen työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa ja valmistelee esityksensä yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi on varattu hallituskauden ajaksi lisämäärärahaa 60 miljoonaa euroa vuosittain. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että koulutusjärjestelmämme tulee pystyä takaamaan jokaiselle perusopetuksensa päättäneelle jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämän päivän yhteiskunnassa perusopetuksen jälkeen on jokaisen suoritettava vähintään toisen asteen tutkinto työelämään tai jatko-opintoihin pääsemiseksi. Enää ei ole sellaisia työtehtäviä, saatikka työpaikkoja, joissa pärjää ilman asiaankuuluvaa osaamista ja koulutusta. Nuorten jääminen pelkän peruskoulun varaan on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti sanomatonta tuhlausta. Yhteiskuntatakuurahoista on tarkoitus kohdentaa ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen noin 22 miljoonaa euroa vuosittain. Viisaasti käytettynä tuo määräraha tukee tehokkaasti tavoitteiden saavuttamista. Selvää toki on, että koulutustakuuta ei toteuteta vain yhteiskuntatakuurahoilla vaan se muodostaa periaatteen, jonka mukaan ohjataan kaikkia koulutukseen kohdennettavia resursseja. Koulutustakuun toteuttamiseksi koulutuspaikkoja toisella asteella tullaan lisäämään suhteessa ikäluokkaan ja tilanne tulee paranemaan erityisesti alueilla, joilla koulutustarjontaa on aiemmin ollut vähän, ennen kaikkea Uudellamaalla. Paikkojen oikeaa kohdentumista tuetaan uudistamalla toisen asteen opiskelijavalintaa niin, että perusopetuksen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen koulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä tullaan vahvistamaan ja niiden työnjakoa selkiinnyttämään.

3 Koulutustakuu ei rajaudu vain siihen, että kaikille nuorille voidaan turvata koulutuspaikka. Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että opintopolku etenee menestyksellisesti ja että koulutus tuottaa osaamista, jota työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Koulutuksen avulla nuoret myös saavat sellaisia valmiuksia, joilla tulevat selviämään elinikäisen oppimisen haasteista. 3 Koulutuksella voimme myös osaltamme vaikuttaa siihen, millaisella asenteella työelämään siirrytään. Vastuullinen ja myönteinen asenne itseä, toisia ja työtään kohtaan on tärkeä osa ammattitaitoa. On tärkeää, että myös työelämä kantaa tässä oman vastuunsa. Elinikäinen oppiminen ja sähköiset palvelut Yhteiskuntatakuun toteutuminen vaatii panostamista erityisesti elinikäiseen ohjaukseen. Ohjauksen yhteistyötä vahvistetaan niin, että asiakas, nuori tai aikuinen, ei putoa palveluiden ulkopuolelle. Yhteistyön tavoitteena on tarjota elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ns. yhden luukun periaatteella. Tavoitteeni on, että kaikessa ohjauksessa voidaan hyödyntää eri hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta. Yhteiskuntatakuun toteuttamista tuetaan laajasti myös muuten sähköistä asiointia kehittämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rakentamassa hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta sekä uudistamassa ja laajentamassa sähköisiä hakujärjestelmiä. Verkkopalvelusta on tarkoitus löytyä tiedot kaikesta julkisin varoin tarjottavasta koulutuksesta sekä kattavasti palveluja koulutukseen hakeutumiseen ja opiskelijavalintoihin sekä opiskeluun ja urasuunnitteluun elinikäisen oppimisen periaatteella. Oppijan verkkopalveluihin kuuluvat myös sähköiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, joilla tuetaan yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista ja edistetään näin osaltaan koulutustakuun toteutumista. Oppijan verkkopalvelussa kehitettävien palvelujen avulla kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti sekä pystyy vaikuttamaan omiin opintoihinsa aikaisempaa paremmin. Oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen sisältyvät palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2013 lukien. Tutkintojärjestelmä Arvoisat osaamisen kehittämisen asiantuntijat, Ammatillinen tutkintojärjestelmä on yksi keskeinen työkalu, jolla huolehditaan siitä, että yksilöiden osaaminen vastaa muuttuvia osaamistarpeita. Ammatillista tutkintojärjestelmää tullaan tällä hallituskaudella uudistamaan tiiviissä yhteistyössä työelämän ja koulutustoimikuntajärjestelmän kanssa, jotta se vastaa entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin ja tukee osaamisen kehittämistä läpi työuran. Avainsanat kehittämisessä ovat osaaminen, työelämälähtöisyys ja joustavuus. Tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta ja selkiyttää ammatillista tutkintojärjestelmää niin, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta johdonmukaisen kokonaisuuden. Yksi keskeisimmistä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiskohteista on tutkintojärjestelmän joustavuuden lisääminen. Nuorten koulutuksessa ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Tästä ei voida tinkiä. Koko tutkinnon suorittaminen antaa vankan pohjan elinikäiselle oppimiselle ja tuo turvaa muuttuvilla työmarkkinoilla. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa. Työelämän muuttuessa jatkuvasti, entistä tärkeämpää on, että aikuisilla on riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan siten, että se vastaa niin työelämän tarpeita kun omia tarpeita. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja tullaan kehittämään erillisinä tutkintoina, mutta samalla parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja yli tutkintorajojen. Näyttötutkintojärjestelmä on suomalainen innovaatio, joka on osoittanut toimivuutensa työelämässä tarvittavan osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisellä on suhde koko ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen, mutta meidän täytyy hyvin tarkkaan katsoa, että näyttötutkintojärjestelmän ainutlaatuiset vahvuudet voidaan kehittämisessä säilyttää ja turvata ja niitä jopa vahvistaa.

4 4 Monessa mielessä näyttötutkinnot ovat olleet eturintamassa siirryttäessä kohti tutkintojen osaamisperusteisempaa määrittelyä. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, että tutkintotoimikuntien resurssit voidaan mitoittaa ottaen huomioon toimikuntien luonne viranomaistoimintana. Tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja on tarkoitus lisätä toiminnan laadun varmistamiseksi. Tutkintojen laadun varmistamisen näkökulmasta on huolehdittava erityisesti näyttötutkintosuoritusten arvioijien riittävästä koulutuksesta ja kehitettävä koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee vielä tämän vuoden puolella asettamaan sekä laajapohjaisen ohjausryhmän että virkamiestyöryhmän viemään ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä eteenpäin. Tähän yhteyteen liitetään myös ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän, ECVET:n, ja siihen kytkeytyvien opintopisteiden käyttöönotto Suomessa. Aikataulu uudistuksessa on kunnianhimoinen ja voi olla, että ECVET-pisteiden käyttöönotto lykkääntyy nyt tavoitteena olleesta vuodesta Kehittämisen suuntaviivoja valmisteleva ministeriön työryhmä aloittaa vasta pian työnsä ja kaikki meistä tietävät, kuinka valtava prosessi tutkintojärjestelmän uudistaminen on. Siksi prosessi tullaan tekemään huolellisesti ja siten, että Opetushallituksella on varmasti riittävästi aikaa panna uudistus toimeen sen jälkeen kun uudistuksen suuntaviivat on määritelty. Työelämäyhteistyö Hyvä yleisö, Tiivis ja syvä yhteistyö työelämän kanssa on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kivijalka. Työelämäyhteistyö on oleellinen osa ammatillista koulutusta ja sen kehittämistä. Koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämäyhteistyötä on viime vuosina lisätty monin eri toimin muun muassa kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, ammatillisia tutkintoja ja näyttötutkintojärjestelmää, tuloksellisuusrahoitusta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on tärkeä osa kaikkea ammatillista koulutusta. Sen toteuttaminen hyvin edellyttää sitoutumista ja resursseja niin työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä kuin opiskelijaltakin. Kun työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadukasta, syntyy vahvaa osaamista ja kaikki voittavat. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia ammatillisessa koulutuksessa on tarkoitus vahvistaa edelleen, samoin työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun avulla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Se tukee myös sitä, että ammattiopetus pysyy ajan hermolla. Käytännön työn tekeminen myös innostaa oppimaan ja suorittamaan opinnot loppuun. Koulutuksen järjestäjien ja alueen yritysten sekä muiden työpaikkojen yhteistyötä lisäämällä työelämän toiveet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että työpaikkaohjaajien koulutuksen riittävä tarjonta turvataan. Työpaikkaohjaajakoulutusta on myös kehitettävä siten, että se tukee työpaikkaohjaajien toimintaa ja että koulutus on helposti työpaikkaohjaajien saavutettavissa. Tarvitsemme pysyvän mallin työpaikkaohjaajakoulutuksen rahoittamiselle ja tämä asiaan tullaankin hakemaan ratkaisua uudella kehittämissuunnitelmakaudella. Oppisopimuskoulutus on näyttötutkintokoulutuksen rinnalla työelämälähtöisin koulutusmuotomme. Se on tehokas, joustava mutta myös vaativa koulutusmuoto niin opiskelijan, työpaikan kuin koulutuksen järjestäjän kannalta. Tutkintojen ja koulutuspolkujen joustavuuden lisääntyminen asettaa uusia vaatimuksia sekä koulutuksen eri järjestämismuotojen tehokkaalle ja joustavalle käytölle. Harkitsemisen ja kehittämisen arvoisia ovat myös mallit, joilla voidaan esimerkiksi nykyistä joustavammin yhdistää oppisopimuskoulutusta ja oppilaitoksessa järjestettävää koulutusta. Viime aikoina oppisopimuskoulutus on saanut negatiivista julkisuutta takaisinperintäpäätösten myötä. Haluan korostaa, että kyseessä ovat olleet yksittäiset tapaukset, joiden toimintaa ei tule yleistää koskemaan koko oppisopimuskoulutusta. Valtaosa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä toimii ja on toiminut asianmukaisesti. Meidän on kuitenkin otettava vakavasti opiksemme näistä ikävistä tapauksista ja niiden yhteydessä esiin nousseista epäkohdista.

5 Yksi asia, joka meidän on tähän liittyen syytä palauttaa mieliimme, on oppisopimuskoulutuksen perusolemus pääasiallisesti työpaikalla tapahtuvana tavoitteellisen opiskelun muotona. Työtehtävien tulee olla yhteydessä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja työpaikassa tulee olla riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa sekä tarpeellista työvälineistöä. Lisäksi oppisopimus edellyttää, että työpaikasta tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilö opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Koulutuksen järjestäjien tulee organisoida ja resursoida oppisopimuskoulutuksen asema siten, että edellytykset työpaikalla tapahtuvan koulutuksen viranomaistehtävien hoitamiseksi ovat olemassa. Nyt on aika kääntää katseet eteenpäin ja panostaa oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on perinteinen ja hyvä ammatillisen koulutuksen muoto, jolle on paljon tarvetta myös tulevaisuudessa. Rahoitus Hyvät ammatillisen koulutuksen ammattilaiset, Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Hallitusohjelma myös linjaa selkeästi, että rahoitus perustuu jatkossakin ylläpitäjämalliin. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillinen koulutus kykenee vastaavaan työelämästä, yhteiskunnasta ja yksilöiden taholta kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin ja odotuksiin kysyntälähtöisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä on perustaltaan edelleen toimiva, mutta siihen kohdistuu monia uudistamistarpeita. Nämä tarpeet liittyvät sekä rahoituksen tarkoituksenmukaisen ja oikeudenmukaisen kohdentumisen että rahoitusperusteiden ohjauksellisten vaikutusten lisäämiseen. Linja on, että ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää kehitetään siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella toimivana kokonaisuutena nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden. On erittäin tärkeää huomata, että vaikka järjestelmän täytyy tukea elinikäistä oppimista, täytyy sen ohjauksen, rahoituksen ja muidenkin järjestelyjen tunnistaa ne olennaiset erot, joita nuorten ja aikuisten koulutuksella on. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen ajankohta toteutetaan tilanteessa, jossa koko kuntien rahoitusosuuden piirissä olevaa laskennallista valtionosuusjärjestelmää tarkastellaan uudelleen samanaikaisesti, kun kuntarakennetta kehitetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus onkin tarkoituksenmukaista sovittaa ajallisesti yhteen valtionosuusuudistuksen kanssa. 5 Koulutustarjonta Arvoisat kuulijat Julkisen talouden vakauttamiseksi joudumme säästämään myös valtion menoista, jotka kohdistuvat opetukseen ja koulutukseen. Ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen valtionrahoitukseen kohdentuu kokonaisuudessaan kehyskaudella 74 miljoonan euron säästöt vuoden 2015 tasossa. Säästöt ovat tuntuvia, mutta välttämättömiä - kipeitäkin. Tosiasia kuitenkin on, että vain vakaa ja terveellä pohjalla oleva julkinen talous takaa kestävän hyvinvoinnin tuleville polvillekin ja siksi säästötoimia on tehtävä. Haluan kuitenkin korostaa, että hallitus ei näissäkään olosuhteissa luovu tavoitteistaan toteuttaa yhteiskuntatakuu tai tavoitteistaan merkittävästi nostaa väestön koulutustasoa. Pidämme kiinni siitä, että nuorten koulutuksen saatavuus tulee jatkossa olemaan nykyistä parempaa. Koulutustarjontaa ei siksi vähennetä ikäluokkasuhteessa. Tämä tavoite tulisi toteutumaan kehittämissuunnitelmassa esitetyillä koulutusmäärillä, jotka perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarjonta 2016 ryhmän esityksiin. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa supistettaisiin noin 2300 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä, vaikka mittavat säästötavoitteet edellyttäisivät suurempaa vähentämistä. Näin menetellen meillä on mahdollisuus turvata tai jopa parantaa nuorten koulutuksen määrällistä saatavuutta.

6 6 Vähenevän työvoiman oloissa Suomen on kyettävä turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet ja kansainvälinen kilpailukyky. Tämä valinta tarkoittaa samalla, että koulutustarjontaa supistetaan niillä aloilla, joilla työllisyysnäkymät ovat muita heikompia ja joilla koulutustarjonta ylittää ennakoidun työvoimatarpeen. Vastaavasti koulutustarjontaa lisätään niillä aloilla, joilla työvoiman kysyntä lisääntyy. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjonnan hallittu vähentäminen sekä alue- ja koulutusalakohtaisen volyymin tarkistaminen edellyttää onnistuakseen määrätietoista järjestäjäverkon palvelukyvyn vahvistamiseen tähtäävää rakenteellista kehittämistä. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset, koulutuksen saavutettavuus, työelämävastaavuus ja laatu voidaan turvata niin alueilla, joissa väestökehityksen myötä koulutustarjontaa joudutaan supistamaan. Vastaavasti toimia tarvitaan myös kasvukeskuksissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Siinä on korostunut alueellinen näkökulma ja koulutuksen järjestäjien aloitteet toimintojen kokoamiseen. Tältä pohjalta on tarkoitus edelleenkin jatkaa. Keskeinen osa kokonaisuutta on myös koko toisen asteen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen. Monilla alueilla on hyödyllistä, tarpeellista, jopa välttämätöntä edistää toisen asteen oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Ilman tätä resurssien käyttöä tehostavaa yhteistyötä oppilaitosten välillä ei koulutuksen saavutettavuutta voida kaikilla alueilla turvata. Ammatillisessa koulutuksessa tilanne on toki ollut historiallisestikin erilainen kuin lukioissa, koska nuoret ovat tottuneempia muuttamaan opiskelupaikan perässä kauaksikin. Tärkeää kuitenkin olisi, että mahdollisimman pitkälle nuorilla olisi myös todellinen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintonsa lapsuudenkodistaan käsin. Te kaikki tiedätte, että tämä toisen asteen koulutuksen yhteistyö herättää julkisuudessakin suuria intohimoja. Me olemme hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostaneet, että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Tästä huolimatta julkisuudessa on esiintynyt epätarkkoja väitteitä, joiden mukaan tätä eroa oltaisiin kaventamassa. Näinhän ei tietenkään ole. Tutkinnot säilyvät selvästi erillään ja omaleimaisina, mutta tavoitteenamme on hallitusohjelman mukaisesti, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Yksi keskeinen keino tässä on se, että lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Vahvat ammatilliset tutkinnot voivat siten varmistaa vahvan ammatillisen osaamisen ja ylioppilastutkinto varmistaa yleissivistyksen. Jo nyt mahdollisten yhdistelmätutkintojen lisäksi voidaan hallitusohjelman mukaisesti lisätä joustavia suoritusmahdollisuuksia saaden aikaan nykyistä yksilöllisemmät opintopolut, mutta estäen osaamisen pirstoutuminen. Arvoisat ammattiosaamisen asiantuntijat, Koulutuksen laadun parantaminen on noussut keskeiseksi kehittämistavoitteeksi kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisessa koulutuksessa laadunhallinta on oleellinen osa koulutuksen johtamista ja kokonaisvaltaista kehittämistä. (jatkuu) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa asetetaan tavoitteeksi, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tämän työn tueksi on tarkoitus kehittää laatustrategian valmistelussa mukana olleiden tahojen kanssa kriteeristö, joka kuvaa hyvin toimivaa laadun parantamisen järjestelmää. *** LAATUPALKINNOT Laatupalkintokilpailu täydentää merkittävällä tavalla koulutuksen tuloksellisuuden arviointia. Sen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Mielestäni on erittäin arvokasta, että kilpailun avulla pyritään löytämään parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Koulutuksen järjestäjien kannalta on varmasti tärkeätä, että kilpailijoiden

7 arvioinnin suorittaa sidosryhmien edustajista koottu osaava arviointiryhmä. Monien kilpailuun osallistuneiden mielestä arviointiryhmän palauteraportti onkin ollut paras tulos kilpailuun osallistumisesta. 7 Laatupalkintokilpailun tämän vuoden teemana oli yksilölliset oppimispolut. Tänään palkittavat koulutuksen järjestäjät ovat tehneet tavoitteellista ja pitkäjänteistä laatutyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää laatupalkinnon kahdelle koulutuksen järjestäjälle sekä yhden kunniamaininnan. Haluan tässä yhteydessä kiittää laatupalkintotoimikuntaa, sen jäsenten taustayhteisöjä ja erityisesti toimikunnan puheenjohtajana toiminutta Arja Niittystä arvokkaasta ja vaativasta työstä laatupalkintotoimikunnassa. Laatupalkintotoimikunnan puheenjohtaja Arja Niittynen kertoo palkintojen perustelut julkistamisen jälkeen. Laatupalkinnon saavat: Koulutuskeskus Salpaus, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Kunniamaininnan saa: Turun oppisopimustoimisto (Turun kaupunki) Parhaat onnitteluni palkituille!