Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari , Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari 8.11.2011, Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät,"

Transkriptio

1 1 Opetusministeri Jukka Gustafsson Ammatillisen koulutuksen seminaari , Espoo (puhuttaessa muutokset mahdollisia) Hyvät ammattilaisten tekijät, Tällä hallituskaudella Suomi on poikkeuksellisten suurten haasteiden edessä. Talouden näkymät ovat edelleen monilta osin epävarmat ja julkisen talouden tasapainottaminen vaatii vaikeita ratkaisuja kaikilla hallinnonaloilla. Tällaisen myrskyn keskellä huomio kiinnittyy helposti vain välittömään nykyhetkeen, ehkä huomiseen. Tämä on toki monella tapaa oikein. Myrskyn keskellä ei pidä toimia kuin tyvenessä eikä suunnitella kauaskantoisia purjehduksia hyvässä, mutta leppoisassa myötätuulessa. Myrskystä täytyy selvitä, että voi jatkaa purjehdustaan. Myös myrskyn keskellä jonkun pitää katsoa kauemmaksi ja tietää, miten matka jatkuu kun myrsky päättyy ja sen vaurioita täytyy korjata. Koulutus ja kasvatus eivät voi kuitenkaan koskaan elää kädestä suuhun ja päivästä päivään. Ammattitaitoa ja sivistystä ei kasvateta kuin herkkusieniä vaan kuin tammia. Me olemme niitä, joiden täytyy tähystää kauemmaksi. On käärittävä hihat ja tehtävä sinnikkäästi työtä paremman tulevaisuuden eteen. Painopisteet Hyvät kuulijat, Tämän hallituksen päätavoitteet ovat köyhyyden vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen. Koulutuksella on keskeinen merkitys kaikkien näiden hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Uskallanpa sanoa, että ilman koulutusta mitään näistä kolmesta tavoitteesta ei voida saavuttaa. Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta. Tämän merkityksen ymmärtäen hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on haastava, mutta ei mahdoton. Jokainen kynnelle kykenevä kansakunta pyrkii erottumaan osaamisellaan ja luomaan uutta kasvua juuri osaamisella. Monella mittarilla me menestymme OECD-maiden joukossa hyvin, mutta valitettavan monella me olemme lyhyessä ajassa pudonneet kärkijoukosta keskikastiin tai jopa häntäpäähän. Toinen suuri haaste on osaamisen epätasainen jakautuminen. Ponnisteluista huolimatta noin 15 prosenttia nuorista jää lopulta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tilanne ei ole sanottavasti parantunut vuosikymmeniin, vaan osuus on lähes sama kaikissa ikäluokissa 25-vuotiaista 50-vuotiaisiin. Ainakin 40 vuotta me olemme pyrkineet osuuden painamiseen nollaan. Lähes yhtä kauan se on säilynyt vakaana. On myös hyvä huomata, että naiset ovat tekemässä kaulaa miehiin nähden. 30-vuotiaista naisista perusasteen jälkeinen koulutus on vajaalla 90 prosentilla kun vastaavaa osuus miehistä on 82 prosenttia. Samanikäisistä naisista korkeakoulututkinnon on suorittanut 48 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia. Peruskoulussa sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden suurimpia. Äidinkielen osaamisessa tytöt ovat peruskoulun päättyessä poikia keskimäärin puolitoista vuotta edellä. Osaamiseen ja luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Meillä on Suomessa maailman paras peruskoulu ja sitä haluamme vahvistaa edelleen tasa-arvoisten

2 mahdollisuuksien takaajana. Voin yhtä vakaasti sanoa, että meillä on myös maailman parhaimmistoon kuuluva ammatillinen koulutus, tarkasteltiin sitä sitten nuorten tai aikuisten näkökulmasta. 2 Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä työelämän kilpailukyvyn, yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin varmistajana. Yhä useammalla työelämän alalla tarvitaan vahvaa perusosaamista ja päteviä ammattiosaajia. Menestyäksemme tarvitsemme lisäksi huippuosaamista olipa tämä korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista tai ammattiopistoissa tuotettua käytännön ammattiosaamista. Ongelmana usein on se, että käytännön taitamista ja ammattiosaamista ei aina arvosteta siinä määrin kuin kuuluisi arvostaa. Tieto on taidon keskeinen rakennusaine, mutta vasta taito tekee tiedosta osaamista. Erityisen haasteen ammatilliselle koulutukselle ja aikuiskoulutukselle asettaa alati muuttuvan työelämän alakohtaisiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Vahva ammatin osaaminen on peruslähtökohta, mutta sillä ei yksistään pärjätä. Lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja valmiuksia oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Nämä valmiudet on saavutettava ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkinnon täytyy tuottaa riittävän vahva pohja, että sen varaan voidaan rakentaa ammattitaidon jatkuva kehittäminen koko työuran ajan. Työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää läpi työuran ja ammatillisen koulutuksen on tuettava elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteiskuntatakuu Hyvät ammatillisen koulutuksen asiantuntijat, Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi hallituksen tärkeimmistä lupauksista. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä laajapohjainen työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa ja valmistelee esityksensä yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi on varattu hallituskauden ajaksi lisämäärärahaa 60 miljoonaa euroa vuosittain. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että koulutusjärjestelmämme tulee pystyä takaamaan jokaiselle perusopetuksensa päättäneelle jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämän päivän yhteiskunnassa perusopetuksen jälkeen on jokaisen suoritettava vähintään toisen asteen tutkinto työelämään tai jatko-opintoihin pääsemiseksi. Enää ei ole sellaisia työtehtäviä, saatikka työpaikkoja, joissa pärjää ilman asiaankuuluvaa osaamista ja koulutusta. Nuorten jääminen pelkän peruskoulun varaan on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti sanomatonta tuhlausta. Yhteiskuntatakuurahoista on tarkoitus kohdentaa ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen noin 22 miljoonaa euroa vuosittain. Viisaasti käytettynä tuo määräraha tukee tehokkaasti tavoitteiden saavuttamista. Selvää toki on, että koulutustakuuta ei toteuteta vain yhteiskuntatakuurahoilla vaan se muodostaa periaatteen, jonka mukaan ohjataan kaikkia koulutukseen kohdennettavia resursseja. Koulutustakuun toteuttamiseksi koulutuspaikkoja toisella asteella tullaan lisäämään suhteessa ikäluokkaan ja tilanne tulee paranemaan erityisesti alueilla, joilla koulutustarjontaa on aiemmin ollut vähän, ennen kaikkea Uudellamaalla. Paikkojen oikeaa kohdentumista tuetaan uudistamalla toisen asteen opiskelijavalintaa niin, että perusopetuksen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen koulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä tullaan vahvistamaan ja niiden työnjakoa selkiinnyttämään.

3 Koulutustakuu ei rajaudu vain siihen, että kaikille nuorille voidaan turvata koulutuspaikka. Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa, että opintopolku etenee menestyksellisesti ja että koulutus tuottaa osaamista, jota työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Koulutuksen avulla nuoret myös saavat sellaisia valmiuksia, joilla tulevat selviämään elinikäisen oppimisen haasteista. 3 Koulutuksella voimme myös osaltamme vaikuttaa siihen, millaisella asenteella työelämään siirrytään. Vastuullinen ja myönteinen asenne itseä, toisia ja työtään kohtaan on tärkeä osa ammattitaitoa. On tärkeää, että myös työelämä kantaa tässä oman vastuunsa. Elinikäinen oppiminen ja sähköiset palvelut Yhteiskuntatakuun toteutuminen vaatii panostamista erityisesti elinikäiseen ohjaukseen. Ohjauksen yhteistyötä vahvistetaan niin, että asiakas, nuori tai aikuinen, ei putoa palveluiden ulkopuolelle. Yhteistyön tavoitteena on tarjota elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ns. yhden luukun periaatteella. Tavoitteeni on, että kaikessa ohjauksessa voidaan hyödyntää eri hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta. Yhteiskuntatakuun toteuttamista tuetaan laajasti myös muuten sähköistä asiointia kehittämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rakentamassa hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta sekä uudistamassa ja laajentamassa sähköisiä hakujärjestelmiä. Verkkopalvelusta on tarkoitus löytyä tiedot kaikesta julkisin varoin tarjottavasta koulutuksesta sekä kattavasti palveluja koulutukseen hakeutumiseen ja opiskelijavalintoihin sekä opiskeluun ja urasuunnitteluun elinikäisen oppimisen periaatteella. Oppijan verkkopalveluihin kuuluvat myös sähköiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, joilla tuetaan yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista ja edistetään näin osaltaan koulutustakuun toteutumista. Oppijan verkkopalvelussa kehitettävien palvelujen avulla kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti sekä pystyy vaikuttamaan omiin opintoihinsa aikaisempaa paremmin. Oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen sisältyvät palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2013 lukien. Tutkintojärjestelmä Arvoisat osaamisen kehittämisen asiantuntijat, Ammatillinen tutkintojärjestelmä on yksi keskeinen työkalu, jolla huolehditaan siitä, että yksilöiden osaaminen vastaa muuttuvia osaamistarpeita. Ammatillista tutkintojärjestelmää tullaan tällä hallituskaudella uudistamaan tiiviissä yhteistyössä työelämän ja koulutustoimikuntajärjestelmän kanssa, jotta se vastaa entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin ja tukee osaamisen kehittämistä läpi työuran. Avainsanat kehittämisessä ovat osaaminen, työelämälähtöisyys ja joustavuus. Tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta ja selkiyttää ammatillista tutkintojärjestelmää niin, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta johdonmukaisen kokonaisuuden. Yksi keskeisimmistä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiskohteista on tutkintojärjestelmän joustavuuden lisääminen. Nuorten koulutuksessa ensisijaisena tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Tästä ei voida tinkiä. Koko tutkinnon suorittaminen antaa vankan pohjan elinikäiselle oppimiselle ja tuo turvaa muuttuvilla työmarkkinoilla. Aikuiskoulutuksessa tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa. Työelämän muuttuessa jatkuvasti, entistä tärkeämpää on, että aikuisilla on riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan siten, että se vastaa niin työelämän tarpeita kun omia tarpeita. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja tullaan kehittämään erillisinä tutkintoina, mutta samalla parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja yli tutkintorajojen. Näyttötutkintojärjestelmä on suomalainen innovaatio, joka on osoittanut toimivuutensa työelämässä tarvittavan osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisellä on suhde koko ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen, mutta meidän täytyy hyvin tarkkaan katsoa, että näyttötutkintojärjestelmän ainutlaatuiset vahvuudet voidaan kehittämisessä säilyttää ja turvata ja niitä jopa vahvistaa.

4 4 Monessa mielessä näyttötutkinnot ovat olleet eturintamassa siirryttäessä kohti tutkintojen osaamisperusteisempaa määrittelyä. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, että tutkintotoimikuntien resurssit voidaan mitoittaa ottaen huomioon toimikuntien luonne viranomaistoimintana. Tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja on tarkoitus lisätä toiminnan laadun varmistamiseksi. Tutkintojen laadun varmistamisen näkökulmasta on huolehdittava erityisesti näyttötutkintosuoritusten arvioijien riittävästä koulutuksesta ja kehitettävä koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee vielä tämän vuoden puolella asettamaan sekä laajapohjaisen ohjausryhmän että virkamiestyöryhmän viemään ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä eteenpäin. Tähän yhteyteen liitetään myös ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän, ECVET:n, ja siihen kytkeytyvien opintopisteiden käyttöönotto Suomessa. Aikataulu uudistuksessa on kunnianhimoinen ja voi olla, että ECVET-pisteiden käyttöönotto lykkääntyy nyt tavoitteena olleesta vuodesta Kehittämisen suuntaviivoja valmisteleva ministeriön työryhmä aloittaa vasta pian työnsä ja kaikki meistä tietävät, kuinka valtava prosessi tutkintojärjestelmän uudistaminen on. Siksi prosessi tullaan tekemään huolellisesti ja siten, että Opetushallituksella on varmasti riittävästi aikaa panna uudistus toimeen sen jälkeen kun uudistuksen suuntaviivat on määritelty. Työelämäyhteistyö Hyvä yleisö, Tiivis ja syvä yhteistyö työelämän kanssa on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kivijalka. Työelämäyhteistyö on oleellinen osa ammatillista koulutusta ja sen kehittämistä. Koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämäyhteistyötä on viime vuosina lisätty monin eri toimin muun muassa kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, ammatillisia tutkintoja ja näyttötutkintojärjestelmää, tuloksellisuusrahoitusta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on tärkeä osa kaikkea ammatillista koulutusta. Sen toteuttaminen hyvin edellyttää sitoutumista ja resursseja niin työnantajalta, koulutuksen järjestäjältä kuin opiskelijaltakin. Kun työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadukasta, syntyy vahvaa osaamista ja kaikki voittavat. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia ammatillisessa koulutuksessa on tarkoitus vahvistaa edelleen, samoin työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun avulla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa työelämän vaatimuksia. Se tukee myös sitä, että ammattiopetus pysyy ajan hermolla. Käytännön työn tekeminen myös innostaa oppimaan ja suorittamaan opinnot loppuun. Koulutuksen järjestäjien ja alueen yritysten sekä muiden työpaikkojen yhteistyötä lisäämällä työelämän toiveet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että työpaikkaohjaajien koulutuksen riittävä tarjonta turvataan. Työpaikkaohjaajakoulutusta on myös kehitettävä siten, että se tukee työpaikkaohjaajien toimintaa ja että koulutus on helposti työpaikkaohjaajien saavutettavissa. Tarvitsemme pysyvän mallin työpaikkaohjaajakoulutuksen rahoittamiselle ja tämä asiaan tullaankin hakemaan ratkaisua uudella kehittämissuunnitelmakaudella. Oppisopimuskoulutus on näyttötutkintokoulutuksen rinnalla työelämälähtöisin koulutusmuotomme. Se on tehokas, joustava mutta myös vaativa koulutusmuoto niin opiskelijan, työpaikan kuin koulutuksen järjestäjän kannalta. Tutkintojen ja koulutuspolkujen joustavuuden lisääntyminen asettaa uusia vaatimuksia sekä koulutuksen eri järjestämismuotojen tehokkaalle ja joustavalle käytölle. Harkitsemisen ja kehittämisen arvoisia ovat myös mallit, joilla voidaan esimerkiksi nykyistä joustavammin yhdistää oppisopimuskoulutusta ja oppilaitoksessa järjestettävää koulutusta. Viime aikoina oppisopimuskoulutus on saanut negatiivista julkisuutta takaisinperintäpäätösten myötä. Haluan korostaa, että kyseessä ovat olleet yksittäiset tapaukset, joiden toimintaa ei tule yleistää koskemaan koko oppisopimuskoulutusta. Valtaosa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä toimii ja on toiminut asianmukaisesti. Meidän on kuitenkin otettava vakavasti opiksemme näistä ikävistä tapauksista ja niiden yhteydessä esiin nousseista epäkohdista.

5 Yksi asia, joka meidän on tähän liittyen syytä palauttaa mieliimme, on oppisopimuskoulutuksen perusolemus pääasiallisesti työpaikalla tapahtuvana tavoitteellisen opiskelun muotona. Työtehtävien tulee olla yhteydessä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja työpaikassa tulee olla riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa sekä tarpeellista työvälineistöä. Lisäksi oppisopimus edellyttää, että työpaikasta tulee voida nimetä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilö opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Koulutuksen järjestäjien tulee organisoida ja resursoida oppisopimuskoulutuksen asema siten, että edellytykset työpaikalla tapahtuvan koulutuksen viranomaistehtävien hoitamiseksi ovat olemassa. Nyt on aika kääntää katseet eteenpäin ja panostaa oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on perinteinen ja hyvä ammatillisen koulutuksen muoto, jolle on paljon tarvetta myös tulevaisuudessa. Rahoitus Hyvät ammatillisen koulutuksen ammattilaiset, Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Hallitusohjelma myös linjaa selkeästi, että rahoitus perustuu jatkossakin ylläpitäjämalliin. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillinen koulutus kykenee vastaavaan työelämästä, yhteiskunnasta ja yksilöiden taholta kohdistuviin kasvaviin vaatimuksiin ja odotuksiin kysyntälähtöisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä on perustaltaan edelleen toimiva, mutta siihen kohdistuu monia uudistamistarpeita. Nämä tarpeet liittyvät sekä rahoituksen tarkoituksenmukaisen ja oikeudenmukaisen kohdentumisen että rahoitusperusteiden ohjauksellisten vaikutusten lisäämiseen. Linja on, että ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää kehitetään siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella toimivana kokonaisuutena nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden. On erittäin tärkeää huomata, että vaikka järjestelmän täytyy tukea elinikäistä oppimista, täytyy sen ohjauksen, rahoituksen ja muidenkin järjestelyjen tunnistaa ne olennaiset erot, joita nuorten ja aikuisten koulutuksella on. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen ajankohta toteutetaan tilanteessa, jossa koko kuntien rahoitusosuuden piirissä olevaa laskennallista valtionosuusjärjestelmää tarkastellaan uudelleen samanaikaisesti, kun kuntarakennetta kehitetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus onkin tarkoituksenmukaista sovittaa ajallisesti yhteen valtionosuusuudistuksen kanssa. 5 Koulutustarjonta Arvoisat kuulijat Julkisen talouden vakauttamiseksi joudumme säästämään myös valtion menoista, jotka kohdistuvat opetukseen ja koulutukseen. Ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen valtionrahoitukseen kohdentuu kokonaisuudessaan kehyskaudella 74 miljoonan euron säästöt vuoden 2015 tasossa. Säästöt ovat tuntuvia, mutta välttämättömiä - kipeitäkin. Tosiasia kuitenkin on, että vain vakaa ja terveellä pohjalla oleva julkinen talous takaa kestävän hyvinvoinnin tuleville polvillekin ja siksi säästötoimia on tehtävä. Haluan kuitenkin korostaa, että hallitus ei näissäkään olosuhteissa luovu tavoitteistaan toteuttaa yhteiskuntatakuu tai tavoitteistaan merkittävästi nostaa väestön koulutustasoa. Pidämme kiinni siitä, että nuorten koulutuksen saatavuus tulee jatkossa olemaan nykyistä parempaa. Koulutustarjontaa ei siksi vähennetä ikäluokkasuhteessa. Tämä tavoite tulisi toteutumaan kehittämissuunnitelmassa esitetyillä koulutusmäärillä, jotka perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön koulutustarjonta 2016 ryhmän esityksiin. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa supistettaisiin noin 2300 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä, vaikka mittavat säästötavoitteet edellyttäisivät suurempaa vähentämistä. Näin menetellen meillä on mahdollisuus turvata tai jopa parantaa nuorten koulutuksen määrällistä saatavuutta.

6 6 Vähenevän työvoiman oloissa Suomen on kyettävä turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet ja kansainvälinen kilpailukyky. Tämä valinta tarkoittaa samalla, että koulutustarjontaa supistetaan niillä aloilla, joilla työllisyysnäkymät ovat muita heikompia ja joilla koulutustarjonta ylittää ennakoidun työvoimatarpeen. Vastaavasti koulutustarjontaa lisätään niillä aloilla, joilla työvoiman kysyntä lisääntyy. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjonnan hallittu vähentäminen sekä alue- ja koulutusalakohtaisen volyymin tarkistaminen edellyttää onnistuakseen määrätietoista järjestäjäverkon palvelukyvyn vahvistamiseen tähtäävää rakenteellista kehittämistä. Tämä on välttämätöntä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset, koulutuksen saavutettavuus, työelämävastaavuus ja laatu voidaan turvata niin alueilla, joissa väestökehityksen myötä koulutustarjontaa joudutaan supistamaan. Vastaavasti toimia tarvitaan myös kasvukeskuksissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Siinä on korostunut alueellinen näkökulma ja koulutuksen järjestäjien aloitteet toimintojen kokoamiseen. Tältä pohjalta on tarkoitus edelleenkin jatkaa. Keskeinen osa kokonaisuutta on myös koko toisen asteen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen. Monilla alueilla on hyödyllistä, tarpeellista, jopa välttämätöntä edistää toisen asteen oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Ilman tätä resurssien käyttöä tehostavaa yhteistyötä oppilaitosten välillä ei koulutuksen saavutettavuutta voida kaikilla alueilla turvata. Ammatillisessa koulutuksessa tilanne on toki ollut historiallisestikin erilainen kuin lukioissa, koska nuoret ovat tottuneempia muuttamaan opiskelupaikan perässä kauaksikin. Tärkeää kuitenkin olisi, että mahdollisimman pitkälle nuorilla olisi myös todellinen mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintonsa lapsuudenkodistaan käsin. Te kaikki tiedätte, että tämä toisen asteen koulutuksen yhteistyö herättää julkisuudessakin suuria intohimoja. Me olemme hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostaneet, että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Tästä huolimatta julkisuudessa on esiintynyt epätarkkoja väitteitä, joiden mukaan tätä eroa oltaisiin kaventamassa. Näinhän ei tietenkään ole. Tutkinnot säilyvät selvästi erillään ja omaleimaisina, mutta tavoitteenamme on hallitusohjelman mukaisesti, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Yksi keskeinen keino tässä on se, että lisätään joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen. Vahvat ammatilliset tutkinnot voivat siten varmistaa vahvan ammatillisen osaamisen ja ylioppilastutkinto varmistaa yleissivistyksen. Jo nyt mahdollisten yhdistelmätutkintojen lisäksi voidaan hallitusohjelman mukaisesti lisätä joustavia suoritusmahdollisuuksia saaden aikaan nykyistä yksilöllisemmät opintopolut, mutta estäen osaamisen pirstoutuminen. Arvoisat ammattiosaamisen asiantuntijat, Koulutuksen laadun parantaminen on noussut keskeiseksi kehittämistavoitteeksi kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisessa koulutuksessa laadunhallinta on oleellinen osa koulutuksen johtamista ja kokonaisvaltaista kehittämistä. (jatkuu) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa asetetaan tavoitteeksi, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tämän työn tueksi on tarkoitus kehittää laatustrategian valmistelussa mukana olleiden tahojen kanssa kriteeristö, joka kuvaa hyvin toimivaa laadun parantamisen järjestelmää. *** LAATUPALKINNOT Laatupalkintokilpailu täydentää merkittävällä tavalla koulutuksen tuloksellisuuden arviointia. Sen tavoitteena on tukea ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä perustehtäviin liittyvään jatkuvaan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Mielestäni on erittäin arvokasta, että kilpailun avulla pyritään löytämään parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi. Koulutuksen järjestäjien kannalta on varmasti tärkeätä, että kilpailijoiden

7 arvioinnin suorittaa sidosryhmien edustajista koottu osaava arviointiryhmä. Monien kilpailuun osallistuneiden mielestä arviointiryhmän palauteraportti onkin ollut paras tulos kilpailuun osallistumisesta. 7 Laatupalkintokilpailun tämän vuoden teemana oli yksilölliset oppimispolut. Tänään palkittavat koulutuksen järjestäjät ovat tehneet tavoitteellista ja pitkäjänteistä laatutyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää laatupalkinnon kahdelle koulutuksen järjestäjälle sekä yhden kunniamaininnan. Haluan tässä yhteydessä kiittää laatupalkintotoimikuntaa, sen jäsenten taustayhteisöjä ja erityisesti toimikunnan puheenjohtajana toiminutta Arja Niittystä arvokkaasta ja vaativasta työstä laatupalkintotoimikunnassa. Laatupalkintotoimikunnan puheenjohtaja Arja Niittynen kertoo palkintojen perustelut julkistamisen jälkeen. Laatupalkinnon saavat: Koulutuskeskus Salpaus, Päijät-Hämeen koulutuskonserni Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Kunniamaininnan saa: Turun oppisopimustoimisto (Turun kaupunki) Parhaat onnitteluni palkituille!

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta?

Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? Laatua laivalla - Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 22.8.2012 Suuntaviittoja ja tienhaaroja Globaalin työnjaon

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia Yli-insinööri Timo Repo Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö:

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun. - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola

Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun. - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola Miten koulutuksen järjestäjä varmistaa oppisopimuskoulutuksen laadun - Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksen laadusta Pasi Rentola Oppisopimuskoulutuksen nykytila Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille Referaatti OKM:n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää 20.10. mennessä lausuntoa luonnoksesta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Ylöjärvi ke 14.5.2014 opetusneuvos

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari

Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari Elinkäinen oppiminen ja ohjaus Opin Ovi Pirkanmaa-projektin seminaari 11.11.2010 Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan tulevaisuuden talouskasvun yhä tärkeämpi tekijä on osaavan työvoiman riittävä määrä.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9. Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Tulosohjausmekanismi, aikajänne

Lisätiedot