Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto"

Transkriptio

1 Kasvatustieteen päivät 2007 Åbo Akademi i Vasa Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto Voiko pitkän ja hyvän elämän resepti olla hyvin yksinkertainen? Entä jos siihen tarvitaan vain säännöllistä yhdessäoloa sekä tavoitteellista toimintaa tätä yhdessäoloa jäsentämään. Yhdessäolon ja toimimisen, tapahtui se sitten kuorolaulun tai sukututkimuksen merkeissä, oletetaan synnyttävän ja kasvattavan sitä sosiaalista pääomaa, joka parantaa objektiivista ja koettua elämänlaatua sekä pidentää elinikää. Suomenruotsalaisten parissa tehdyissä, maailmanlaajuista mielenkiintoa herättäneissä tutkimuksissa suuren sosiaalisen pääoman ja sen myötä hyvinvoinnin metaforaksi on valittu kuorolaulu. Mutta voiko elämänlaatua ja -pituutta selittää yksinkertaisen kausaalisuhteen avulla, jossa riippumattoman muuttuja on kuorolaulu? Vai löytyykö suomenruotsalaisten, tai itse asiassa ruotsinkielisten suomenkielisiä pidemmälle eliniällä myös muita, esimerkiksi demografisia selityksiä? Ja kuinka paljon pidempään ruotsinkieliset itse asiassa elävät? Tästä ollaan montaa mieltä (ks. Hyyppä & Mäki 2001; Hyyppä & Mäki 2002; Finnäs 2002). Oma kiinnostukseni kuorolaulun sosiaalista pääomaa mahdollisesti kasvattavasta vaikutuksesta liittyy osittain epäviralliseen tietoon siitä, että suurin osa niistä suomenruotsalaisista kuoroista, jotka eivät ole osa seurakuntien tai eri vapaakirkkojen toimintaa, toimivat kansalaisopistojen yhteydessä. Kysymys kuorolaulusta elämälaadunparantajana laajenee kuitenkin kysymykseksi vapaan sivistystyön, erityisesti kansalaisopistojen toiminnan, tai laajemmin kansalaisyhteiskunnassa toimimisen merkityksestä uusliberalistisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa (esim. Preston 2003; Heuser 2005). Ajassa, jossa sivistystä tarkastellaan taloudelle alisteisena, laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden mittarein määriteltävissä olevana panostuksena, vapaa sivistystyön voidaan ajatella näyttäytyvän jopa radikaalin aikuiskasvatuksen areenana, sen tutkimisen vastaavasti kriittisen pedagogiikan osa-alueena. Eihän kuorolaulu, kirkkoveneen veisto tai pitsinnypläys tue uuden työn syntyä Suomeen eikä tarjoa väestölle, etenkään elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin. (Opetusministeriö 2007, 3). Henkiset pääomat Sosiaalisesta pääomasta on tullut yksi viime vuosien suosikkikäsitteistä niin aikuiskasvatuksessa kuin yhteiskuntatieteissä yleisemmin. Käsite versoo yhteiskuntatieteiden perinteestä ja koskee klassisia kysymyksiä sosiaalisesta järjestyksestä; yhteiskunnan ja yhteisöjen koossapysymisestä. Sosiaalinen pääoman käsite pyrkii nostamaan esiin ongelman ja tarjoamaan siihen ratkaisun. Ajan merkit viittaavat vanhojen pysyvien rakenteiden ja pysyvyyttä takaavien yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten valtion, koulutuksen, palkkatyön ja perheen, hajoamiseen tai näiden vähittäiseen rapautumiseen. Ratkaisuksi etsitän keinoja, joilla ihmiset saataisiin liittymään yhteen ja seurustelemaan keskenään. Sosiaalisen pääoman käsitteen ytimessä on näin ollen oletus ihmisistä sosiaalisina olentoina, joiden hyvinvoinnille toiset ihmiset ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Sosiaalisen pääoman käsitteessä tunnistetaan usein samanaikaisesti yksilöllinen ja kollektiivinen sekä yksityinen ja julkinen ulottuvuus (Kajanoja & Simpura 2000, 13; OECD 2001, 1

2 41-42). Sosiaalisen pääoman määritelmissä (Putnam 2001, 18-20; Schuller & Field 1998, ; Woolcock 2000, 37) nousee esiin kolme keskeistä elementtiä. Sosiaalisen pääoman syntyminen edellyttää kontakteja, suhteita ja verkostoja. Säännöllisten kontaktit ja suhteet luovat edellytykset vastavuoroisuudelle. Vastavuoroisuuden myötä yhteisöön kehittyy yhteisten normien ja arvojen lisäksi myös yksittäisten ihmisten toimintaa ohjaavia käyttäytymissääntöjä sekä velvollisuuksia. Nämä lisäävät yhteisön sisäistä vakautta. Luottamus ja solidaarisuus perustuu normien ja velvollisuuksien hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Lähtökohdista ja näkökulmasta riippuen luottamus voidaan hahmottaa joko yhteisten normien ja arvojen keskeiseksi osatekijäksi tai niiden seuraukseksi. Sosiaalisen pääoman yksilöllinen ja kollektiivinen sekä yksityinen ja julkinen ulottuvuus ovat osittain päällekkäisiä sosiaalisen pääoman välineellisen ja yhteisöllisen ulottuvuuden kanssa. Välineellisen ulottuvuuden taustalla on ajatus siitä, että yksilöt ja yhteisöt kartuttavat ja hyödyntävät sosiaalista pääomaa oman toimintansa ja päämääriensä edistämiseksi. Yhteisöllisessä ulottuvuudessa korostuu puolestaan yhteisön itseisarvo. Mielekäs ja antoisa osallisuus lähiyhteisön elämässä ja toiminnassa parantaa elämänlaatua ja tekee elämästä elämisen arvoisen. Sosiaalisen pääoman ymmärretään karttuvan paikallisten yhdistysten, ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen toiminnassa. Yhdessä toimiminen edistää luottamuksen ja vastavuoroisten normien syntymistä, ja näin ollen toiminnalle yhteisössä muodostuu entistä vankemmat lähtökohdat. Sosiaalinen pääoma ymmärretään usein itsestään selvänä hyvänä. Näkökulmaa vaivaa kuitenkin tietty sisäänlämpiävyys. Yhteisön sisäiset, horisontaaliset sosiaalisen kontrollin siteet saattavat muodostuvat itseään kehittämään ja toteuttamaan pyrkivälle yksilölle liian ahtaiksi ja rajallisiksi. Kuoron metaforaa hyödyntäen, siitä tulee itseriittoisa ja sulkeutunut. Siihen ei oteta uusia jäseniä eikä vanhoja jäseniä päästetä siitä irtautumaan. Kaiken lisäksi siinä lauletaan vuodesta toiseen vain ja ainoastaan samoja lauluja. Verkostonäkökulmassa korostetaan yhteisön sisäisten, horisontaalisten ja yhdistävien siteiden (bonding) ohella yhteisöjen välisten, vertikaalisten ja silloittavien (bridging) siteiden merkitystä. Sen puitteissa huomioidaan myös yhteisön sisäisten sekä silloittavien siteiden välinen jännitys. Institutionaalisessa tarkastelutavassa sosiaalista pääomaa ja sen merkitystä tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan muodollisten organisaatioiden ja verkostojen näkökulmasta. Virallisluontoisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden tai verkostojen katsotaan muodostavan sosiaalisen pääoman kasvualustan. Synergianäkökulma sosiaaliseen pääomaan täydentää institutionaalista näkökulmaa korostamalla julkisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden sekä epävirallisten yhteisöjen ja verkostojen välistä vastavuoroisuutta. Erilaisten toimintojen kehittymisen ja niihin liittyvän sosiaalisen pääoman kasvun ymmärretään olevan poliittinen, eli luonteeltaan kiistanalainen ja ristiriitainen prosessi. (Woolcock 2000, 30-37). Putnamilaista sosiaaliseen pääoman kommunitarististista institutionaalista näkemystä on kritisoitu eri yhteyksissä. Schuller ja Field (1998, 229) toteavat sen olevan avoimesti normatiivinen sekä valikoiva osallisuutta ja osallistumista määriteltäessä ja tarkasteltaessa. Bang ja Sorensen (1998, 2-7) moittivat Putnamia paikallistason poliittisen ulottuvuuden kadottamisesta sekä arjen poliittisen pääoman sivuuttamisesta. Poliittis-hallinnollisen järjestelmän ja olemassa olevien välittävien rakenteiden (pääasiassa yhdistys- ja järjestötoiminta) korostamisesta seuraa heidän mukaansa aktiivisen, paikallistason kansalaisosallistumisen poliittisen merkityksen tyhjentyminen. Sosiaalisen pääoman käsitettä on aikuiskasvatuksessa tarkasteltu viime aikoina, paitsi suhteessa inhimilliseen pääomaan, myös suhteessa identiteettipääoman käsitteeseen. Kilpatrick (2002, 454) tunnistaa sosiaalisessa pääomassa kaksi keskeistä ulottuvuutta; tieto- ja identiteettiresurssit. 2

3 Tietoresurssit viittaavat siihen vuorovaikutukseen, jonka myötä ihmisille syntyy jaettu ymmärrys niistä fyysisistä ja sosiaalisista viitekehyksistä, joissa he toimivat. Identiteettiresurssit puolestaan viittaavat niihin kognitiivisiin ja affektiivisiin attribuutteihin, joihin yksilöt nojaavat toimiessaan tietyn ryhmän tai yhteisön puolesta. Niiden myötä ihmisille syntyy kuulumisen tunne ja osallistumisen tarve. Ne muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa yksilöt pohtivat ja uudelleenjäsentävät käsitystään itsestään suhteessa muihin. Tietyssä fyysisessä viitekehyksessä tapahtuvalla vuorovaikutuksella on keskeinen asema identiteettien ylläpitämisessä ja uudelleenjäsentämisessä. Englantilainen tutkijaryhmä (Schuller, Preston, Hammond, Brasset-Grundy & Bynner 2004) on esittänyt oppimisen etujen ja hyötyjen (benefits of learning) tarkasteluun liittyen kolminapaisen viitekehyksen, jonka keskeisinä ulottuvuuksina ovat sosiaalinen pääoma (yhteiskunnallinen osallistuminen, perhe ja ystävyyssuhteet, sosiaaliset verkosto), inhimillinen pääoma (muodolliset kvalifikaatiot, tiedot ja taidot) sekä identiteettipääoma. Identiteettipääomalla he viittaavat ihmisen itseymmärrykseen, tapaan hahmottaa ja ymmärtää ja ilmaista itseään. Sosiaalipsykologiasta tuttujen ilmiöiden ja käsitteiden kuten itseluottamuksen, tunnon ja -kontrollin lisäksi identiteettipääoma viittaa ihmisen kykyyn mieltää oman elämänsä tarkoitus ja nauttia omasta elämästään (enjoyment) sekä toteuttaa itseään (self-actualization) sekä ajatella kriittisesti. Vaikka oppimisen tuotoksia monimuotoisesti hahmottamaan pyrkivän viitekehyksen lähtökohtana on teolliselle ja palvelutuotannolle ominaiset käsitteet, voi viitekehyksen taustalta hahmottaa kiinnostuksen mielekkään inhimillisen elämän peruslähtökohtiin, inhimillisiin tarpeisiin, kykyihin ja valmiuksiin, itse valittuun hyvään elämään.. Henkisistä pääomista muodostuvan kolminapainen viitekehys voidaan kytkeä löyhästi pohjoismaisen kansansivistyksen historiaan ja erityisesti kansan käsitteen eri merkityksiin. Korsgaard (2002) toteaa kansan käsitteellä olleen tanskalaisen kansanvalistuksen historiallisessa viitekehyksessä useita eri konnotaatioita. Kansa sosiaalisena kategoriana kiinnittyy rahvaaseen ja työväestöön ylempien yhteiskuntaluokkien vastakohtana. Etnisenä kategoriana kansa esittäytyy orgaanisena kansankuntana. Sen identiteetti muodostuu kielestä, yhteisestä historiasta, perinteistä sekä tietyistä kulttuurisista erityispiirteistä. Kansa poliittisena kategoriana liittyy demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisvaltion syntyyn. Kansanvaltaisten toimintatavat mahdollistivat kansan toimimisen itseään suvereenisti hallitsevana subjektina. Kansanvalistuksella oli tärkeä merkitys siinä prosessissa jonka myötä kansasta rahvaana muotoutui itse itseään demokraattisesti hallitsemaan kykenevä kansa kansallisvaltion ja kansalaisyhteiskunnan muodostamassa viitekehyksessä. Edellä esitetyistä henkisten pääomien muodoista sekä kansan käsitteen eri ulottuvuuksista muodostuva viitekehys, jonka avulla kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen merkitystä on tarkoitus tarkastella esitetään kootusti kuviossa 1 seuraavalla sivulla. Aineettomien pääomien (merkityksen) tutkimus Aikuiskasvatuksen tai vapaan sivistystyön tutkimuksessa sosiaalisia ja sitä täydentäviä pääoman muotoja sekä niiden merkitystä ei toistaiseksi ole juurikaan pyritty empiirisesti todentamaan. Suomessa osallistumista ja sen myötä mahdollisesti syntyvää johonkin kuulumisen tunnetta on kuitenkin aiemmin tarkasteltu sosiaaliseen pääomaan vahvasti viittaavien sosiaalisen osallistumisen, sosiaalisten motiivien ja sosiaalinen toiminnan -käsitteiden avulla (Alanen 1969, Leistevuo 1998). Schullerin ja Fieldin Pohjois-Irlannissa toteuttaman tapaustutkimuksen keskeisin tulos liittyy inhimillisen ja sosiaalisen pääoman suhteeseen aikuisiässä. Korkean sosiaalisen pääoman omaavissa ryhmissä (vahvat perhesiteet ja ystävyysverkostot sekä aktiivisuus yhdistys- ja järjestötoiminnassa) osallistuminen muodolliseen aikuiskoulutukseen oli suhteellisen vähäistä, mutta vastaavasti toiminta ja oppiminen arkielämän epävirallisissa viiteke- 3

4 Etnis-kulttuurinen ulottuvuus IDENTITEETTIPÄÄOMA Taidot Tiedot Kvalifikaatiot INHIMILLINEN PÄÄOMA Poliittinen ulottuvuus Kuvio 1. Henkiset pääomat Itsetunto Itsensä toteuttaminen Kansalaisopiston toimintaan osallistumisen merkitys Verkostot Järjestöt Perhe, ystävät SOSIAALINEN PÄÄOMA Sosiaalinen ulottuvuus hyksissä suhteellisen intensiivistä. Kyseisen havainnon perusteella sosiaalinen pääoma, eli toiminta epävirallisissa sosiaalisissa yhteyksissä ja verkostoissa, kompensoisi alhaista inhimillistä pääomaa. Sosiaalisen pääoma, ilmetessään osin vahvana perinteeseen kiinnittyvänä yhteisöllisyytenä, kuten Pohjois-Irlannissa, mahdollistaa kuitenkin myös tiukemman yhteisöjensisäisen sosiaalisen kontrollin. Kuten inhimillisen pääoman epätasaisen jakautumisella on myös sosiaalisen pääoman epätasaisella jakautumisella tasa-arvoa heikentävä ja jopa syrjäytymistä lisäävä vaikutus (Schuller & Field, 1998 Field 1999, McClenaghan 2000). Suomessa, Pohjanmaan rannikkokunnissa, kahden samoissa kunnissa rinnakkain asuvan kieliryhmän parissa tehtyjen vertailututkimusten perusteella ruotsinkielisten on todettu elävän suomenkielisiä huomattavasti pidempään, säilyvän pitkään työ- ja toimintakykyisinä sekä kokevansa itsensä terveemmiksi. Elämänlaatuun liittyviä merkittäviä terveyseroja ei ole pystytty yksiselitteisesti selittämään koulutuspääomalla, sosio-ekonomisilla taustatekijöillä tai fysiologisessa mielessä terveellisimmillä elämäntavoilla. Elämänlaadun eroja selittäväksi tekijäksi onkin esitetty ruotsinkielisen vähemmistön suurempaa sosiaalista pääomaa; eli kansalaisaktiivisuudesta ja tiiviimmästä keskinäistä vuorovaikutuksesta seuraavaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalisen pääoman lähde on viime kädessä operationalisoitunut ruotsinkielisten naisten suomenkielisiä kanssasisariaan ahkerampaan kuorolaulu- ja kansantanssiharrastukseen. Miesten kohdalla merkittävimmät erot kieliryhmien välillä todettiin osallistumisessa uskonnolliseen ja kotiseutuyhdistystoimintaan (Hyyppä & Mäki 2000, 2001). Vaikkakin Pohjanmaan ruotsinkieliset rannikkokunnat sijaitsevat maantieteellisesti, ehkä kulttuurisestikin etäällä Pohjois-Irlannista on niiden välillä monia mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä. Kummassakin on paljon pieniä perheyrityksiä, joissa henkikoulutukseen ei juurikaan ole mahdollista panostaa. Vahva yksityisyrittäjyyden perinne näkyy muun muassa työvoiman matalampana koulutustasona. Nuoriso siirtyy korkeakoulutukseen muualle, eikä palaa kotiseudulleen inhimillisen pääoman tasoa kohottamaan. Sekä Pohjoisirlantilaiset että Pohjanmaan suomenruotsalaiset ovat ahkeria kirkossa käyjiä mutta valtavaväestöä laiskempia kirjojen lainaajia. Avioeroja on näiden 4

5 kummankin väestönosan parissa valtaväestöä huomattavasti vähemmän (Field 1999, Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Wigell-Ryynänen, B. 2001). Suomenruotsalaisten osallistuminen kansalaisopistojen toimintaan Kansalaisopistojen toimintaa ja siihen osallistumista ei toistaiseksi ole tarkasteltu eksplisiittisesti sosiaalisen pääoman eikä muidenkaan henkisten pääomien käsitteitä hyödyntäen. Yhteiskuntatasolta tarkasteltaessa niiden on kuitenkin oletettu ylläpitävän ja vahvistavan kansalaisyhteiskuntaa toimimalla kansalaisten vuorovaikutuksen areenana. Yksilön näkökulmasta ne ovat mahdollistaneet monimuotoisen elinikäisen oppimisen. Osallistumista määrällisesti tarkasteltaessa kyse on edelleen hyvin merkittävästä kansalaisyhteiskunnan areenasta. Vuonna :n kansalaisopiston tarjoamiin opintoihin osallistui osallistujaa. Mutta mikä on kyseisen kansalaisyhteiskunnan areenan toiminnallinen luonne? Tuntimäärältään neljä suurinta opintoalaa olivat; käsi- ja taideteollisuus, kädentaidot (27%), musiikki (17%), kuvataide (10%) sekä liikunta- ja urheilu (10%). Opistojen toiminta on siten vahvasti kulttuuripainotteista. (Vapaa sivistystyö numeroina 2004). Ruotsin- ja kaksikielisten kansalaisopistoja oli vuonna kappaletta, eli 12 %:ia kaikista opistoista. Suomenruotsalainen kansalaisopistoverkosto on näin ollen koko maan verkostoa jonkin verran tiiviimpi. Myös opistojen toimintaan osallistumisen osalta suomenruotsalaiset opistot eroavat muista. Kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen osalta Pohjanmaan maakunta, jonka kunnista valtaosa on ruotsinkielisiä, eroaa aktiivisuuden suhteen selvästi Suomen muista maakunnista. Pohjanmaalla yli kuuden tunnin koulutuksiin maakunnan kansalaisopistoissa osallistui vuonna 2004 yli 30 prosenttia aikuisväestöstä (yli 15 vuotta). Seuraavaksi aktiivisempaa väestö oli Itä-Uudellamaalla reilun 20 prosentin osallistumisaktiivisuudella. Keskimääräinen kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen aktiivisuus oli vuonna 2004 noin 17 prosenttia Erityisen korkea osallistumisaktiivisuus on muutamassa Pohjanmaan pohjoisosan kunnassa (Vaherva, Malinen, Moisio, Raivola, Salo, Kantasalmi, Kamppi, & Silvennoinen 2006, 51-58). Opistojen koon sekä toimintaympäristön suhteen (asutusrakenneryhmä) ruotsin- ja kaksikieliset opistot eivät kuitenkaan eroa merkittävästi muista opistoista (Salo 1999, ). Yleiskuva kansalaisopistojen osallistujista, osallistumisen muodoista ja motiiveista on hyvin puutteellinen. Tilastokeskuksen vuosittain keräämien tietojen perusteella selviää lähinnä osallistujien sukupuoli sekä osallistuminen erityyppisille kursseille (Vaherva, Malinen, Moisio, Raivola, Salo, Kantasalmi, Kamppi, & Silvennoinen 2006, 14-15). Osittain tämän puutteen toteamisen seurauksena toteutin, ruotsin- ja kaksikielisten opistojen rehtoreiden avustuksella, syksyn 2006 ja alkuvuoden 2007 aikana lomakekyselyn opistojen osallistujille ja tuntiopettajille. Vastauksen sain 23:sta opistosta yhteensä 4845:lta osallistujalta. Kyselylomakkeeseen sisältyi tavanomaisten taustamuuttujien (koulutustaso, ammatillinen asema) lisäksi muutama osallistumishistoriaan ja aktiivisuuteen sekä osallistumisen syihin liittyvä kysymys. Aineisto kattaa erityisen hyvin ruotsinkielisen Pohjanmaan (keskimäärin 250 vastausta kaikista 11:sta opistosta). Suomenruotsalaisten opistojen osallistujista 74 %ia on naisia. He ovat iältään keskimäärin 51,1 vuotiaita, Uudellamaalla hieman iäkkäämpiä (55,3 vuotta) kuin esimerkiksi Pohjanmaalla (49,7 vuotta). Alle 35-vuotiaita osallistujista on 19%:ia, vuotiaita 31%:ia sekä yli 55-vuotiaita 49% %:ia. Laajan ja tiiviin opistokentän on perinteisesti oletettu tavoittavan väestön muuta aikuiskoulutusta paremmin. Opistojen toimintaan osallistumisen kynnyksiä on kuvattu mataliksi. Opistojen osallistujista reilut 40% on toimii joko koko tai osa-aikaisesti työelämässä. Eläkeläisten osuus on kolmasosa (32,5%), Pohjanmaalla hiukan alhaisempi (29,1%). Vastaavasti yrittäjien 5

6 osuus on Pohjanmaalla (10,6%) hiukan korkeampi kuin suomenruotsalaisissa opistoissa keskimäärin (9,1%). Opiskelijoiden osuus on keskimäärin 7,5 %:ia. Työttömiä opistot eivät kuitenkaan näytä tavoittavan erityisen, eivät edes korkean sosiaalisen pääoman Pohjanmaalla. Työttömien osuus osallistujista on vain 2,5 %:ia. Suomenruotsalaisten koulutuspääoma ja opistojen osallistujat Suomenruotsalaisten koulutuspääoma on epätasaisemmin jakautunut kuin suomalaisten keskimäärin. Suomenruotsalaisista vain 27 %:lla on toiseen asteen tutkinto kun vastaava osuus koko Suomessa on 34 %. Vastaavasti suomenruotsalaisten korkeasti koulutettujen osuus (14%) on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin suomalaisten keskimäärin. Pohjanmaan ruotsinkieliset eroavat kuitenkin selvästi muista suomenruotsalaisista. Toisen asteen tutkinnon omaavien osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi mutta vastaavasti korkeamman korkeakoulututkinnon omaavien osuus 5,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomenruotsalaisten parissa keskimäärin. Kun koko maan koulutusindeksi on 300 on se suomenruotsalaisten parissa keskimäärin 295, Pohjanmaalla kuitenkin vain 283. (Statistikcentralen 2006, 265) Taulukko 1. Suomenruotsalaisten koulutuspääoman jakautuminen Peruskoulutuksen jälk. Toisen tutkinto asteen tutkinto Korkeampi kork.koul.tutkinto Suomenruot 76% s. 27% 14% Pohjanma 76% a 37% 8,5% Suomi 76% 34% 10% Opistojen toimintaan osallistuvien koulutuspääoma on selvästi suomenruotsalaisten väestön keskimääräistä koulutustasoa korkeampi. Osallistujista reilulla kolmanneksella on korkea-asteen tutkinto, Pohjanmaallakin neljänneksellä. Pohjanmaalla pelkän perusasteen omaavat osallistujat eivät kuitenkaan ole kovin vahvasti aliedustettuina, ero koko väestön osuuteen on ainoastaan 2 prosenttiyksikköä. Taulukko 2. Suomenruotsalaisten ja Pohjanmaan opistojen toimintaan osallistuvien koulutuspääoma. Perusaste Keskiaste Korkea-aste Suomenruot s. 19,2 % 46,4 % 33,8 % Pohjanmaa Opist.osall. 22 % 53 % 25 % Pohjanma a Koko väestö 24% 58% 18% 6

7 Osallistumisaktiivisuus Sosiaalisen pääoman käsitteen yksi keskeinen ulottuvuus (bonding) on sosiaalisen vuorovaikutuksen säännöllisyys ja intensiivisyys. Kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen osalta tätä voitaneen kuvata osallistumisaktiivisuutta tarkastelemalla. Hieman yli puolet suomenruotsalaisten kansalaisopistojen osallistujista (52,9%) osallistui oman ilmoituksensa mukaan vuodessa yhdellä kurssille. Pohjanmaalla vyosittain yhdelle kurssille osallistuvien osuus oli 3 prosenttiyksikköäa korkeampi. Säännöllisten osallistujien (vuosittain kahdelle kurssille osallistuvat) osuus oli vajaa kolmannes (32%). Erittäin aktiivisia (ns. heavyuserit, eli vuosittain vähintään kolmelle kurssille osallistuvat) osallistujia oli suomenruotsalaisissa opistoissa keskimäärin 15,4 %:ia, Pohjanmaalla 3 prosenttiyksikköä vähemmän (11,8%). Taulukko 3. Osallistumisaktiivisuus Osallistuja 1 kurssi/vuosi Säännöllinen 2 kurssia/vuosi Heavyuseri 3 > kurssia/vuosi Suomenruot salaiset 52,9% 31,7% 15,4% Pohjanmaa 56,2% 32% 11,8% Koulutuspääoma näyttää määrittävän osallistumisaktiivisuutta harvinaisen yksiselitteisesti. Pelkän perusasteen koulutuksen omaavien osuus (22%) on suurin vuodessa vain yhdelle kurssille osallistuvien osallistujien joukossa. Myös keskiasteen koulutuksen omaavien parissa vuodessa vain yhdelle kurssille osallistujien osuus on suurin (48%). Heidän osuutensa pienenee asteittain osallistumisaktiivisuuden kasvaessa. Vastaavasti korkeakoulutuksen omaavien osallistujien osuus kohoaa harppauksittain osallistumisaktiivisuuden kasvaessa. Korkeasti koulutettujen osuus erittäin aktiivisista osallistujista on 45 %:ia. Taulukko 4. Koulutustausta suhteessa osallistumisaktiivisuuteen Osallistuja 1 kurssi/vuosi Säännöllinen osall. Erittäin aktiivinen Perusaste 22% 18% 13% Keskiaste 48% 46% 42% Korkea-aste 30% 36% 45% Osallistujien osallistumismotiivien kartoittamiseksi heitä pyydettiin valtsemaan kaksi heille tärkeintä seuraavien vaihtoehtojen joukosta; 1) oppia jotain uutta tai lisää jo tietämästäni / taitamastani, 2) harrastastaa/tehdä sitä mistä olen kiinnostunut, 3) pitää yllä sosiaalisia 7

8 kontakteja/tutustua uusiin ihmiseen, 4) saada jonkinlaista vaihtelua elämääni, 5) rentoutuakseni, 6) pärjätäkseni työmarkkinoilla tai työssäni tai 7) jostakin muusta syystä. Kolme tärkeintä osallistumismotiivia olivat osaaminen (31% vaihtoehto 1 edellä luetelluista), kiinnostus (32% vaihtoehto 2 edellä luetelluista) sekä sosiaalinen (14% vaihtoehto 3 edellä luetelluista). Taustamuuttujien ja osallistumismotiivien välistä yhteyttä testasin alustavasti Kruskallin- Walliksen testin avulla. Loogisesti selitettävissä oleva ja tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi koulutusasteen sekä osaamis- ja sosiaalisen motiivin väliltä. Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi mitä korkeampi on osallistujan koulutus sitä korkeammalle he rankkaavat osaamismotiivin. Vastaavasti sosiaalinen motiivi on sitä tärkeämpi mitä alhaisempi osallistujan koulutustaso on. Taulukko 5. Koulutustaustan ja osallistumismotiivien välinen yhteys Perusaste Keskiaste Korkea-aste Osaaminen M rank Sosiaalinen M rank Myös osallistumisaktiviteetin sekä osaamis- ja vaihtelumotiivinvälillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Osaamismotiivi on sitä tärkeämpi mitä aktiivisemmin osallistuja kansalaisopiston toimintaan osallistuu. Vastaavasti vaihtelu osallistumisen motiivina on sitä tärkeämpi mitä harvemmin osallistuja toimintaan osallistuu. Erittäin aktiiviset osallistujat vaikuttavat alla olevan taulukon lukujen perusteella eroavan melko selkeästi kahdesta muusta osallistuja ryhmästä. Taulukko 6. Osallistumisaktiviteetin ja motiivien välinen yhteys Osallistuja 1 kurssi/vuosi Osaaminen M rank 2341 Vaihtelu M rank 2441 Säännöllinen osall kurssia/vuosi Erittäin aktiivinen 3 > kurssia/vuosi Palaan lopuksi kuorolaulun metaforaan sosiaalisen pääoman kasvattajana ja ylläpitäjänä. Kyselytutkimukseen osallistui 596 musiikkikursseilla osallistujaa. Heistä kolme neljäsosaa (72%, N 430) osallistui kuorolauluun. Kun musiikkikursseilla osallistujia vertaa muille kursseille (liikunta ja terveys, taideaineet, tanssi, kielet ja teoreettiset kurssit) osallistujiin Kruskallin- Walliksen testin avulla on todettavissa, että he rankkaavat muiden aineryhmien osallistujiin verrattuna kiinnostuksen tärkeimmäksi osallistumismotiivikseen. Sosiaalisen ja vaihteluun liittyvän motiivin he rankkaavat tanssikursseille osallistujien jälkeen toiseksi korkeimmalle. Osaamiseen ja työhän liittyvät osallistumismotiivit näyttäytyvät kuorossa laulajille vähemmän tärkeinä. 8

9 Lähteet Alanen, A Edistävä ja viihdyttävä opintokerhotoiminta. (Instrumental and Expressive Study Circle Activity). Acta Universitatis Tamperensis 29. Bang, H. P. & Sorensen, E The Everyday Maker: a New Challenge to Democratic Governance. Aalborg Universitet: Institut for Okonomi, Politik och Forvaltning, Arbejdspapirer 1998:2. McClenaghan, P Social Capital: exploring the theoretical foundations of community development education. British Educational Research Journal, 26 (5), Field, J Schooling, networks and the labour market: explaining participation in lifelong learning in Northern Ireland. British Educational Research Journal, 25 (4), Finnäs, F How long do Swedish-speaking Finns live? A comment on the paper by Hyyppä and Mäki. Health Promotion International, 17 (3), Heuser, B. L: Social cohesion and voluntary associations.peabody Journal of Education, 80 (4), Hyyppä, M.T. & Mäki, J Why do Swedish-speaking Finns have a longer active life? An area for social capital research. Health Promotion International, 16 (1), Hyyppä, M.T. & Mäki, J Reply to the editor. Health Promotion International, 17 (3), 291. Hyyppä, M. T. & Mäki, J Edistääkö sosiaalinen pääoma terveyttä? Pohjanmaan rannikon suomen- ja ruotsinkielisin väestön kansalaisaktiivisuuden ja terveyden vertailu. Lääkärilehti, 55 (8), Kajanoja, J. & Simpura, J Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Teoksessa J. Kajanoja & J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: STAKES, Raportteja 252, Kilpatrick, S Learning and Building Social Capital in a Community of Family Farm Businesses. International Journal of Lifelong Education 21 (5), Korsgaard, O A European demos? The Nordic adult education tradition folkeoplysning faces a challenge. Comparative education, 38 (1), Leistevuo, A Sosiaaliset motiivit ja sosiaalinen toiminta aikuisopiskelussa. Kansalaisopistoryhmiä koskeva empiirinen tutkimus. (Social Motives and Social Activity within Adult Studies. An Empirical Study Considering Learning Groups within Adult Educations Centres.) OECD Centre for for Educational research and innovation. The Well-being of nations. The Role of Human and Social Capital. Paris: OECD Publications. Opetusministeriö Koulutus ja tutkimus Luonnos Pohjanmaan maankuntasuunnitelma Kaksi kieltä, yhtä mieltä. Vaasa: Pohjanmaan Liitto Preston, J Enrolling alone Lifelonf learning and social capital in England. International Journal of Lifelin Education, 22 (3), Putnam, R. D Den ensamma bowlaren. Den amerikanska medborgareandans upplösning och förnyelse. Stockholm: SNS förlag. Saarela, J. & Finnäs, F The health of Swedish-speaking and Finnish-speaking schoolchildren in Finland. Health & Development, 30 (1), Schuller, T. & Field, J Social capital, human capital and the learning society. International Journal of Lifelong Education, 17 (4), Schuller, T. Preston, J. Hammond, C., Brasset-Grundy, A & J. Bynner, The benefits of learning. The impact of education on health, family life and social capital. London: 9

10 RoutledgeFalmer, Statistikcentralen Vuxenutbildningen i Svenskfinland: Helsingfors: Statistikcentralen. Vaherva, T., Malinen, A. Moisio, A. Raivola, R. Salo, P. Kantasalmi, K. Kamppi, P. & Silvennoinen, H Vapaan sivistystyön rakenne ja palvelukyky. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen arviointineuvosto. Wigell-Ryynänen, B En utvärdering av de allmänna biblioteken i det svenska distriktet Svenska Folkskolans Vänners kalender Helsingfors: Svenska Folkskolans vänner, myös Woolcock, M Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Teoksessa J. Kajanoja & J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: STAKES, Raportteja 252,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista

Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Petri Salo (psalo@abo.fi) Åbo Akademi i Vasa Setlementtiopistojen strategiapäivä 21.4.2005 Tampere Missä mennään?

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Antero Lassila ylilääkäri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kohti yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä I Objektiivinen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto

Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto Kansalaisopisto on Suomen suosituin oppilaitosmuoto Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri-

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa x Sivistystyön ympäristöoppi x Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa Espoo 5. 9. 2014 FT Seppo Niemelä Toivon jäävän mieleen, * että kansansivistys (vapaa sivistystyö) on pohjoismainen

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Tarja Lang Sonia Pérez Alemán 7.1.2014 Ketkä kouluttavat aikuisia?

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä

Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä Lahden Tiedepäivä 11.11.2014 Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä Antti Karisto & Tiina Koskimäki, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos Tutkimuksen tavoite Kulttuuripääomaa

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Tiedosta kompetensseihin. Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen

Tiedosta kompetensseihin. Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen Tiedosta kompetensseihin Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen Pohjoismainen ajatusriihi aikuisten oppimisesta projektin taustat Projektia koordinoi islantilainen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot