Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto"

Transkriptio

1 Kasvatustieteen päivät 2007 Åbo Akademi i Vasa Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto Voiko pitkän ja hyvän elämän resepti olla hyvin yksinkertainen? Entä jos siihen tarvitaan vain säännöllistä yhdessäoloa sekä tavoitteellista toimintaa tätä yhdessäoloa jäsentämään. Yhdessäolon ja toimimisen, tapahtui se sitten kuorolaulun tai sukututkimuksen merkeissä, oletetaan synnyttävän ja kasvattavan sitä sosiaalista pääomaa, joka parantaa objektiivista ja koettua elämänlaatua sekä pidentää elinikää. Suomenruotsalaisten parissa tehdyissä, maailmanlaajuista mielenkiintoa herättäneissä tutkimuksissa suuren sosiaalisen pääoman ja sen myötä hyvinvoinnin metaforaksi on valittu kuorolaulu. Mutta voiko elämänlaatua ja -pituutta selittää yksinkertaisen kausaalisuhteen avulla, jossa riippumattoman muuttuja on kuorolaulu? Vai löytyykö suomenruotsalaisten, tai itse asiassa ruotsinkielisten suomenkielisiä pidemmälle eliniällä myös muita, esimerkiksi demografisia selityksiä? Ja kuinka paljon pidempään ruotsinkieliset itse asiassa elävät? Tästä ollaan montaa mieltä (ks. Hyyppä & Mäki 2001; Hyyppä & Mäki 2002; Finnäs 2002). Oma kiinnostukseni kuorolaulun sosiaalista pääomaa mahdollisesti kasvattavasta vaikutuksesta liittyy osittain epäviralliseen tietoon siitä, että suurin osa niistä suomenruotsalaisista kuoroista, jotka eivät ole osa seurakuntien tai eri vapaakirkkojen toimintaa, toimivat kansalaisopistojen yhteydessä. Kysymys kuorolaulusta elämälaadunparantajana laajenee kuitenkin kysymykseksi vapaan sivistystyön, erityisesti kansalaisopistojen toiminnan, tai laajemmin kansalaisyhteiskunnassa toimimisen merkityksestä uusliberalistisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa (esim. Preston 2003; Heuser 2005). Ajassa, jossa sivistystä tarkastellaan taloudelle alisteisena, laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden mittarein määriteltävissä olevana panostuksena, vapaa sivistystyön voidaan ajatella näyttäytyvän jopa radikaalin aikuiskasvatuksen areenana, sen tutkimisen vastaavasti kriittisen pedagogiikan osa-alueena. Eihän kuorolaulu, kirkkoveneen veisto tai pitsinnypläys tue uuden työn syntyä Suomeen eikä tarjoa väestölle, etenkään elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin. (Opetusministeriö 2007, 3). Henkiset pääomat Sosiaalisesta pääomasta on tullut yksi viime vuosien suosikkikäsitteistä niin aikuiskasvatuksessa kuin yhteiskuntatieteissä yleisemmin. Käsite versoo yhteiskuntatieteiden perinteestä ja koskee klassisia kysymyksiä sosiaalisesta järjestyksestä; yhteiskunnan ja yhteisöjen koossapysymisestä. Sosiaalinen pääoman käsite pyrkii nostamaan esiin ongelman ja tarjoamaan siihen ratkaisun. Ajan merkit viittaavat vanhojen pysyvien rakenteiden ja pysyvyyttä takaavien yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten valtion, koulutuksen, palkkatyön ja perheen, hajoamiseen tai näiden vähittäiseen rapautumiseen. Ratkaisuksi etsitän keinoja, joilla ihmiset saataisiin liittymään yhteen ja seurustelemaan keskenään. Sosiaalisen pääoman käsitteen ytimessä on näin ollen oletus ihmisistä sosiaalisina olentoina, joiden hyvinvoinnille toiset ihmiset ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Sosiaalisen pääoman käsitteessä tunnistetaan usein samanaikaisesti yksilöllinen ja kollektiivinen sekä yksityinen ja julkinen ulottuvuus (Kajanoja & Simpura 2000, 13; OECD 2001, 1

2 41-42). Sosiaalisen pääoman määritelmissä (Putnam 2001, 18-20; Schuller & Field 1998, ; Woolcock 2000, 37) nousee esiin kolme keskeistä elementtiä. Sosiaalisen pääoman syntyminen edellyttää kontakteja, suhteita ja verkostoja. Säännöllisten kontaktit ja suhteet luovat edellytykset vastavuoroisuudelle. Vastavuoroisuuden myötä yhteisöön kehittyy yhteisten normien ja arvojen lisäksi myös yksittäisten ihmisten toimintaa ohjaavia käyttäytymissääntöjä sekä velvollisuuksia. Nämä lisäävät yhteisön sisäistä vakautta. Luottamus ja solidaarisuus perustuu normien ja velvollisuuksien hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Lähtökohdista ja näkökulmasta riippuen luottamus voidaan hahmottaa joko yhteisten normien ja arvojen keskeiseksi osatekijäksi tai niiden seuraukseksi. Sosiaalisen pääoman yksilöllinen ja kollektiivinen sekä yksityinen ja julkinen ulottuvuus ovat osittain päällekkäisiä sosiaalisen pääoman välineellisen ja yhteisöllisen ulottuvuuden kanssa. Välineellisen ulottuvuuden taustalla on ajatus siitä, että yksilöt ja yhteisöt kartuttavat ja hyödyntävät sosiaalista pääomaa oman toimintansa ja päämääriensä edistämiseksi. Yhteisöllisessä ulottuvuudessa korostuu puolestaan yhteisön itseisarvo. Mielekäs ja antoisa osallisuus lähiyhteisön elämässä ja toiminnassa parantaa elämänlaatua ja tekee elämästä elämisen arvoisen. Sosiaalisen pääoman ymmärretään karttuvan paikallisten yhdistysten, ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen toiminnassa. Yhdessä toimiminen edistää luottamuksen ja vastavuoroisten normien syntymistä, ja näin ollen toiminnalle yhteisössä muodostuu entistä vankemmat lähtökohdat. Sosiaalinen pääoma ymmärretään usein itsestään selvänä hyvänä. Näkökulmaa vaivaa kuitenkin tietty sisäänlämpiävyys. Yhteisön sisäiset, horisontaaliset sosiaalisen kontrollin siteet saattavat muodostuvat itseään kehittämään ja toteuttamaan pyrkivälle yksilölle liian ahtaiksi ja rajallisiksi. Kuoron metaforaa hyödyntäen, siitä tulee itseriittoisa ja sulkeutunut. Siihen ei oteta uusia jäseniä eikä vanhoja jäseniä päästetä siitä irtautumaan. Kaiken lisäksi siinä lauletaan vuodesta toiseen vain ja ainoastaan samoja lauluja. Verkostonäkökulmassa korostetaan yhteisön sisäisten, horisontaalisten ja yhdistävien siteiden (bonding) ohella yhteisöjen välisten, vertikaalisten ja silloittavien (bridging) siteiden merkitystä. Sen puitteissa huomioidaan myös yhteisön sisäisten sekä silloittavien siteiden välinen jännitys. Institutionaalisessa tarkastelutavassa sosiaalista pääomaa ja sen merkitystä tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan muodollisten organisaatioiden ja verkostojen näkökulmasta. Virallisluontoisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden tai verkostojen katsotaan muodostavan sosiaalisen pääoman kasvualustan. Synergianäkökulma sosiaaliseen pääomaan täydentää institutionaalista näkökulmaa korostamalla julkisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden sekä epävirallisten yhteisöjen ja verkostojen välistä vastavuoroisuutta. Erilaisten toimintojen kehittymisen ja niihin liittyvän sosiaalisen pääoman kasvun ymmärretään olevan poliittinen, eli luonteeltaan kiistanalainen ja ristiriitainen prosessi. (Woolcock 2000, 30-37). Putnamilaista sosiaaliseen pääoman kommunitarististista institutionaalista näkemystä on kritisoitu eri yhteyksissä. Schuller ja Field (1998, 229) toteavat sen olevan avoimesti normatiivinen sekä valikoiva osallisuutta ja osallistumista määriteltäessä ja tarkasteltaessa. Bang ja Sorensen (1998, 2-7) moittivat Putnamia paikallistason poliittisen ulottuvuuden kadottamisesta sekä arjen poliittisen pääoman sivuuttamisesta. Poliittis-hallinnollisen järjestelmän ja olemassa olevien välittävien rakenteiden (pääasiassa yhdistys- ja järjestötoiminta) korostamisesta seuraa heidän mukaansa aktiivisen, paikallistason kansalaisosallistumisen poliittisen merkityksen tyhjentyminen. Sosiaalisen pääoman käsitettä on aikuiskasvatuksessa tarkasteltu viime aikoina, paitsi suhteessa inhimilliseen pääomaan, myös suhteessa identiteettipääoman käsitteeseen. Kilpatrick (2002, 454) tunnistaa sosiaalisessa pääomassa kaksi keskeistä ulottuvuutta; tieto- ja identiteettiresurssit. 2

3 Tietoresurssit viittaavat siihen vuorovaikutukseen, jonka myötä ihmisille syntyy jaettu ymmärrys niistä fyysisistä ja sosiaalisista viitekehyksistä, joissa he toimivat. Identiteettiresurssit puolestaan viittaavat niihin kognitiivisiin ja affektiivisiin attribuutteihin, joihin yksilöt nojaavat toimiessaan tietyn ryhmän tai yhteisön puolesta. Niiden myötä ihmisille syntyy kuulumisen tunne ja osallistumisen tarve. Ne muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa yksilöt pohtivat ja uudelleenjäsentävät käsitystään itsestään suhteessa muihin. Tietyssä fyysisessä viitekehyksessä tapahtuvalla vuorovaikutuksella on keskeinen asema identiteettien ylläpitämisessä ja uudelleenjäsentämisessä. Englantilainen tutkijaryhmä (Schuller, Preston, Hammond, Brasset-Grundy & Bynner 2004) on esittänyt oppimisen etujen ja hyötyjen (benefits of learning) tarkasteluun liittyen kolminapaisen viitekehyksen, jonka keskeisinä ulottuvuuksina ovat sosiaalinen pääoma (yhteiskunnallinen osallistuminen, perhe ja ystävyyssuhteet, sosiaaliset verkosto), inhimillinen pääoma (muodolliset kvalifikaatiot, tiedot ja taidot) sekä identiteettipääoma. Identiteettipääomalla he viittaavat ihmisen itseymmärrykseen, tapaan hahmottaa ja ymmärtää ja ilmaista itseään. Sosiaalipsykologiasta tuttujen ilmiöiden ja käsitteiden kuten itseluottamuksen, tunnon ja -kontrollin lisäksi identiteettipääoma viittaa ihmisen kykyyn mieltää oman elämänsä tarkoitus ja nauttia omasta elämästään (enjoyment) sekä toteuttaa itseään (self-actualization) sekä ajatella kriittisesti. Vaikka oppimisen tuotoksia monimuotoisesti hahmottamaan pyrkivän viitekehyksen lähtökohtana on teolliselle ja palvelutuotannolle ominaiset käsitteet, voi viitekehyksen taustalta hahmottaa kiinnostuksen mielekkään inhimillisen elämän peruslähtökohtiin, inhimillisiin tarpeisiin, kykyihin ja valmiuksiin, itse valittuun hyvään elämään.. Henkisistä pääomista muodostuvan kolminapainen viitekehys voidaan kytkeä löyhästi pohjoismaisen kansansivistyksen historiaan ja erityisesti kansan käsitteen eri merkityksiin. Korsgaard (2002) toteaa kansan käsitteellä olleen tanskalaisen kansanvalistuksen historiallisessa viitekehyksessä useita eri konnotaatioita. Kansa sosiaalisena kategoriana kiinnittyy rahvaaseen ja työväestöön ylempien yhteiskuntaluokkien vastakohtana. Etnisenä kategoriana kansa esittäytyy orgaanisena kansankuntana. Sen identiteetti muodostuu kielestä, yhteisestä historiasta, perinteistä sekä tietyistä kulttuurisista erityispiirteistä. Kansa poliittisena kategoriana liittyy demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisvaltion syntyyn. Kansanvaltaisten toimintatavat mahdollistivat kansan toimimisen itseään suvereenisti hallitsevana subjektina. Kansanvalistuksella oli tärkeä merkitys siinä prosessissa jonka myötä kansasta rahvaana muotoutui itse itseään demokraattisesti hallitsemaan kykenevä kansa kansallisvaltion ja kansalaisyhteiskunnan muodostamassa viitekehyksessä. Edellä esitetyistä henkisten pääomien muodoista sekä kansan käsitteen eri ulottuvuuksista muodostuva viitekehys, jonka avulla kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen merkitystä on tarkoitus tarkastella esitetään kootusti kuviossa 1 seuraavalla sivulla. Aineettomien pääomien (merkityksen) tutkimus Aikuiskasvatuksen tai vapaan sivistystyön tutkimuksessa sosiaalisia ja sitä täydentäviä pääoman muotoja sekä niiden merkitystä ei toistaiseksi ole juurikaan pyritty empiirisesti todentamaan. Suomessa osallistumista ja sen myötä mahdollisesti syntyvää johonkin kuulumisen tunnetta on kuitenkin aiemmin tarkasteltu sosiaaliseen pääomaan vahvasti viittaavien sosiaalisen osallistumisen, sosiaalisten motiivien ja sosiaalinen toiminnan -käsitteiden avulla (Alanen 1969, Leistevuo 1998). Schullerin ja Fieldin Pohjois-Irlannissa toteuttaman tapaustutkimuksen keskeisin tulos liittyy inhimillisen ja sosiaalisen pääoman suhteeseen aikuisiässä. Korkean sosiaalisen pääoman omaavissa ryhmissä (vahvat perhesiteet ja ystävyysverkostot sekä aktiivisuus yhdistys- ja järjestötoiminnassa) osallistuminen muodolliseen aikuiskoulutukseen oli suhteellisen vähäistä, mutta vastaavasti toiminta ja oppiminen arkielämän epävirallisissa viiteke- 3

4 Etnis-kulttuurinen ulottuvuus IDENTITEETTIPÄÄOMA Taidot Tiedot Kvalifikaatiot INHIMILLINEN PÄÄOMA Poliittinen ulottuvuus Kuvio 1. Henkiset pääomat Itsetunto Itsensä toteuttaminen Kansalaisopiston toimintaan osallistumisen merkitys Verkostot Järjestöt Perhe, ystävät SOSIAALINEN PÄÄOMA Sosiaalinen ulottuvuus hyksissä suhteellisen intensiivistä. Kyseisen havainnon perusteella sosiaalinen pääoma, eli toiminta epävirallisissa sosiaalisissa yhteyksissä ja verkostoissa, kompensoisi alhaista inhimillistä pääomaa. Sosiaalisen pääoma, ilmetessään osin vahvana perinteeseen kiinnittyvänä yhteisöllisyytenä, kuten Pohjois-Irlannissa, mahdollistaa kuitenkin myös tiukemman yhteisöjensisäisen sosiaalisen kontrollin. Kuten inhimillisen pääoman epätasaisen jakautumisella on myös sosiaalisen pääoman epätasaisella jakautumisella tasa-arvoa heikentävä ja jopa syrjäytymistä lisäävä vaikutus (Schuller & Field, 1998 Field 1999, McClenaghan 2000). Suomessa, Pohjanmaan rannikkokunnissa, kahden samoissa kunnissa rinnakkain asuvan kieliryhmän parissa tehtyjen vertailututkimusten perusteella ruotsinkielisten on todettu elävän suomenkielisiä huomattavasti pidempään, säilyvän pitkään työ- ja toimintakykyisinä sekä kokevansa itsensä terveemmiksi. Elämänlaatuun liittyviä merkittäviä terveyseroja ei ole pystytty yksiselitteisesti selittämään koulutuspääomalla, sosio-ekonomisilla taustatekijöillä tai fysiologisessa mielessä terveellisimmillä elämäntavoilla. Elämänlaadun eroja selittäväksi tekijäksi onkin esitetty ruotsinkielisen vähemmistön suurempaa sosiaalista pääomaa; eli kansalaisaktiivisuudesta ja tiiviimmästä keskinäistä vuorovaikutuksesta seuraavaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalisen pääoman lähde on viime kädessä operationalisoitunut ruotsinkielisten naisten suomenkielisiä kanssasisariaan ahkerampaan kuorolaulu- ja kansantanssiharrastukseen. Miesten kohdalla merkittävimmät erot kieliryhmien välillä todettiin osallistumisessa uskonnolliseen ja kotiseutuyhdistystoimintaan (Hyyppä & Mäki 2000, 2001). Vaikkakin Pohjanmaan ruotsinkieliset rannikkokunnat sijaitsevat maantieteellisesti, ehkä kulttuurisestikin etäällä Pohjois-Irlannista on niiden välillä monia mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä. Kummassakin on paljon pieniä perheyrityksiä, joissa henkikoulutukseen ei juurikaan ole mahdollista panostaa. Vahva yksityisyrittäjyyden perinne näkyy muun muassa työvoiman matalampana koulutustasona. Nuoriso siirtyy korkeakoulutukseen muualle, eikä palaa kotiseudulleen inhimillisen pääoman tasoa kohottamaan. Sekä Pohjoisirlantilaiset että Pohjanmaan suomenruotsalaiset ovat ahkeria kirkossa käyjiä mutta valtavaväestöä laiskempia kirjojen lainaajia. Avioeroja on näiden 4

5 kummankin väestönosan parissa valtaväestöä huomattavasti vähemmän (Field 1999, Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Wigell-Ryynänen, B. 2001). Suomenruotsalaisten osallistuminen kansalaisopistojen toimintaan Kansalaisopistojen toimintaa ja siihen osallistumista ei toistaiseksi ole tarkasteltu eksplisiittisesti sosiaalisen pääoman eikä muidenkaan henkisten pääomien käsitteitä hyödyntäen. Yhteiskuntatasolta tarkasteltaessa niiden on kuitenkin oletettu ylläpitävän ja vahvistavan kansalaisyhteiskuntaa toimimalla kansalaisten vuorovaikutuksen areenana. Yksilön näkökulmasta ne ovat mahdollistaneet monimuotoisen elinikäisen oppimisen. Osallistumista määrällisesti tarkasteltaessa kyse on edelleen hyvin merkittävästä kansalaisyhteiskunnan areenasta. Vuonna :n kansalaisopiston tarjoamiin opintoihin osallistui osallistujaa. Mutta mikä on kyseisen kansalaisyhteiskunnan areenan toiminnallinen luonne? Tuntimäärältään neljä suurinta opintoalaa olivat; käsi- ja taideteollisuus, kädentaidot (27%), musiikki (17%), kuvataide (10%) sekä liikunta- ja urheilu (10%). Opistojen toiminta on siten vahvasti kulttuuripainotteista. (Vapaa sivistystyö numeroina 2004). Ruotsin- ja kaksikielisten kansalaisopistoja oli vuonna kappaletta, eli 12 %:ia kaikista opistoista. Suomenruotsalainen kansalaisopistoverkosto on näin ollen koko maan verkostoa jonkin verran tiiviimpi. Myös opistojen toimintaan osallistumisen osalta suomenruotsalaiset opistot eroavat muista. Kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen osalta Pohjanmaan maakunta, jonka kunnista valtaosa on ruotsinkielisiä, eroaa aktiivisuuden suhteen selvästi Suomen muista maakunnista. Pohjanmaalla yli kuuden tunnin koulutuksiin maakunnan kansalaisopistoissa osallistui vuonna 2004 yli 30 prosenttia aikuisväestöstä (yli 15 vuotta). Seuraavaksi aktiivisempaa väestö oli Itä-Uudellamaalla reilun 20 prosentin osallistumisaktiivisuudella. Keskimääräinen kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen aktiivisuus oli vuonna 2004 noin 17 prosenttia Erityisen korkea osallistumisaktiivisuus on muutamassa Pohjanmaan pohjoisosan kunnassa (Vaherva, Malinen, Moisio, Raivola, Salo, Kantasalmi, Kamppi, & Silvennoinen 2006, 51-58). Opistojen koon sekä toimintaympäristön suhteen (asutusrakenneryhmä) ruotsin- ja kaksikieliset opistot eivät kuitenkaan eroa merkittävästi muista opistoista (Salo 1999, ). Yleiskuva kansalaisopistojen osallistujista, osallistumisen muodoista ja motiiveista on hyvin puutteellinen. Tilastokeskuksen vuosittain keräämien tietojen perusteella selviää lähinnä osallistujien sukupuoli sekä osallistuminen erityyppisille kursseille (Vaherva, Malinen, Moisio, Raivola, Salo, Kantasalmi, Kamppi, & Silvennoinen 2006, 14-15). Osittain tämän puutteen toteamisen seurauksena toteutin, ruotsin- ja kaksikielisten opistojen rehtoreiden avustuksella, syksyn 2006 ja alkuvuoden 2007 aikana lomakekyselyn opistojen osallistujille ja tuntiopettajille. Vastauksen sain 23:sta opistosta yhteensä 4845:lta osallistujalta. Kyselylomakkeeseen sisältyi tavanomaisten taustamuuttujien (koulutustaso, ammatillinen asema) lisäksi muutama osallistumishistoriaan ja aktiivisuuteen sekä osallistumisen syihin liittyvä kysymys. Aineisto kattaa erityisen hyvin ruotsinkielisen Pohjanmaan (keskimäärin 250 vastausta kaikista 11:sta opistosta). Suomenruotsalaisten opistojen osallistujista 74 %ia on naisia. He ovat iältään keskimäärin 51,1 vuotiaita, Uudellamaalla hieman iäkkäämpiä (55,3 vuotta) kuin esimerkiksi Pohjanmaalla (49,7 vuotta). Alle 35-vuotiaita osallistujista on 19%:ia, vuotiaita 31%:ia sekä yli 55-vuotiaita 49% %:ia. Laajan ja tiiviin opistokentän on perinteisesti oletettu tavoittavan väestön muuta aikuiskoulutusta paremmin. Opistojen toimintaan osallistumisen kynnyksiä on kuvattu mataliksi. Opistojen osallistujista reilut 40% on toimii joko koko tai osa-aikaisesti työelämässä. Eläkeläisten osuus on kolmasosa (32,5%), Pohjanmaalla hiukan alhaisempi (29,1%). Vastaavasti yrittäjien 5

6 osuus on Pohjanmaalla (10,6%) hiukan korkeampi kuin suomenruotsalaisissa opistoissa keskimäärin (9,1%). Opiskelijoiden osuus on keskimäärin 7,5 %:ia. Työttömiä opistot eivät kuitenkaan näytä tavoittavan erityisen, eivät edes korkean sosiaalisen pääoman Pohjanmaalla. Työttömien osuus osallistujista on vain 2,5 %:ia. Suomenruotsalaisten koulutuspääoma ja opistojen osallistujat Suomenruotsalaisten koulutuspääoma on epätasaisemmin jakautunut kuin suomalaisten keskimäärin. Suomenruotsalaisista vain 27 %:lla on toiseen asteen tutkinto kun vastaava osuus koko Suomessa on 34 %. Vastaavasti suomenruotsalaisten korkeasti koulutettujen osuus (14%) on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin suomalaisten keskimäärin. Pohjanmaan ruotsinkieliset eroavat kuitenkin selvästi muista suomenruotsalaisista. Toisen asteen tutkinnon omaavien osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi mutta vastaavasti korkeamman korkeakoulututkinnon omaavien osuus 5,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomenruotsalaisten parissa keskimäärin. Kun koko maan koulutusindeksi on 300 on se suomenruotsalaisten parissa keskimäärin 295, Pohjanmaalla kuitenkin vain 283. (Statistikcentralen 2006, 265) Taulukko 1. Suomenruotsalaisten koulutuspääoman jakautuminen Peruskoulutuksen jälk. Toisen tutkinto asteen tutkinto Korkeampi kork.koul.tutkinto Suomenruot 76% s. 27% 14% Pohjanma 76% a 37% 8,5% Suomi 76% 34% 10% Opistojen toimintaan osallistuvien koulutuspääoma on selvästi suomenruotsalaisten väestön keskimääräistä koulutustasoa korkeampi. Osallistujista reilulla kolmanneksella on korkea-asteen tutkinto, Pohjanmaallakin neljänneksellä. Pohjanmaalla pelkän perusasteen omaavat osallistujat eivät kuitenkaan ole kovin vahvasti aliedustettuina, ero koko väestön osuuteen on ainoastaan 2 prosenttiyksikköä. Taulukko 2. Suomenruotsalaisten ja Pohjanmaan opistojen toimintaan osallistuvien koulutuspääoma. Perusaste Keskiaste Korkea-aste Suomenruot s. 19,2 % 46,4 % 33,8 % Pohjanmaa Opist.osall. 22 % 53 % 25 % Pohjanma a Koko väestö 24% 58% 18% 6

7 Osallistumisaktiivisuus Sosiaalisen pääoman käsitteen yksi keskeinen ulottuvuus (bonding) on sosiaalisen vuorovaikutuksen säännöllisyys ja intensiivisyys. Kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen osalta tätä voitaneen kuvata osallistumisaktiivisuutta tarkastelemalla. Hieman yli puolet suomenruotsalaisten kansalaisopistojen osallistujista (52,9%) osallistui oman ilmoituksensa mukaan vuodessa yhdellä kurssille. Pohjanmaalla vyosittain yhdelle kurssille osallistuvien osuus oli 3 prosenttiyksikköäa korkeampi. Säännöllisten osallistujien (vuosittain kahdelle kurssille osallistuvat) osuus oli vajaa kolmannes (32%). Erittäin aktiivisia (ns. heavyuserit, eli vuosittain vähintään kolmelle kurssille osallistuvat) osallistujia oli suomenruotsalaisissa opistoissa keskimäärin 15,4 %:ia, Pohjanmaalla 3 prosenttiyksikköä vähemmän (11,8%). Taulukko 3. Osallistumisaktiivisuus Osallistuja 1 kurssi/vuosi Säännöllinen 2 kurssia/vuosi Heavyuseri 3 > kurssia/vuosi Suomenruot salaiset 52,9% 31,7% 15,4% Pohjanmaa 56,2% 32% 11,8% Koulutuspääoma näyttää määrittävän osallistumisaktiivisuutta harvinaisen yksiselitteisesti. Pelkän perusasteen koulutuksen omaavien osuus (22%) on suurin vuodessa vain yhdelle kurssille osallistuvien osallistujien joukossa. Myös keskiasteen koulutuksen omaavien parissa vuodessa vain yhdelle kurssille osallistujien osuus on suurin (48%). Heidän osuutensa pienenee asteittain osallistumisaktiivisuuden kasvaessa. Vastaavasti korkeakoulutuksen omaavien osallistujien osuus kohoaa harppauksittain osallistumisaktiivisuuden kasvaessa. Korkeasti koulutettujen osuus erittäin aktiivisista osallistujista on 45 %:ia. Taulukko 4. Koulutustausta suhteessa osallistumisaktiivisuuteen Osallistuja 1 kurssi/vuosi Säännöllinen osall. Erittäin aktiivinen Perusaste 22% 18% 13% Keskiaste 48% 46% 42% Korkea-aste 30% 36% 45% Osallistujien osallistumismotiivien kartoittamiseksi heitä pyydettiin valtsemaan kaksi heille tärkeintä seuraavien vaihtoehtojen joukosta; 1) oppia jotain uutta tai lisää jo tietämästäni / taitamastani, 2) harrastastaa/tehdä sitä mistä olen kiinnostunut, 3) pitää yllä sosiaalisia 7

8 kontakteja/tutustua uusiin ihmiseen, 4) saada jonkinlaista vaihtelua elämääni, 5) rentoutuakseni, 6) pärjätäkseni työmarkkinoilla tai työssäni tai 7) jostakin muusta syystä. Kolme tärkeintä osallistumismotiivia olivat osaaminen (31% vaihtoehto 1 edellä luetelluista), kiinnostus (32% vaihtoehto 2 edellä luetelluista) sekä sosiaalinen (14% vaihtoehto 3 edellä luetelluista). Taustamuuttujien ja osallistumismotiivien välistä yhteyttä testasin alustavasti Kruskallin- Walliksen testin avulla. Loogisesti selitettävissä oleva ja tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi koulutusasteen sekä osaamis- ja sosiaalisen motiivin väliltä. Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi mitä korkeampi on osallistujan koulutus sitä korkeammalle he rankkaavat osaamismotiivin. Vastaavasti sosiaalinen motiivi on sitä tärkeämpi mitä alhaisempi osallistujan koulutustaso on. Taulukko 5. Koulutustaustan ja osallistumismotiivien välinen yhteys Perusaste Keskiaste Korkea-aste Osaaminen M rank Sosiaalinen M rank Myös osallistumisaktiviteetin sekä osaamis- ja vaihtelumotiivinvälillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Osaamismotiivi on sitä tärkeämpi mitä aktiivisemmin osallistuja kansalaisopiston toimintaan osallistuu. Vastaavasti vaihtelu osallistumisen motiivina on sitä tärkeämpi mitä harvemmin osallistuja toimintaan osallistuu. Erittäin aktiiviset osallistujat vaikuttavat alla olevan taulukon lukujen perusteella eroavan melko selkeästi kahdesta muusta osallistuja ryhmästä. Taulukko 6. Osallistumisaktiviteetin ja motiivien välinen yhteys Osallistuja 1 kurssi/vuosi Osaaminen M rank 2341 Vaihtelu M rank 2441 Säännöllinen osall kurssia/vuosi Erittäin aktiivinen 3 > kurssia/vuosi Palaan lopuksi kuorolaulun metaforaan sosiaalisen pääoman kasvattajana ja ylläpitäjänä. Kyselytutkimukseen osallistui 596 musiikkikursseilla osallistujaa. Heistä kolme neljäsosaa (72%, N 430) osallistui kuorolauluun. Kun musiikkikursseilla osallistujia vertaa muille kursseille (liikunta ja terveys, taideaineet, tanssi, kielet ja teoreettiset kurssit) osallistujiin Kruskallin- Walliksen testin avulla on todettavissa, että he rankkaavat muiden aineryhmien osallistujiin verrattuna kiinnostuksen tärkeimmäksi osallistumismotiivikseen. Sosiaalisen ja vaihteluun liittyvän motiivin he rankkaavat tanssikursseille osallistujien jälkeen toiseksi korkeimmalle. Osaamiseen ja työhän liittyvät osallistumismotiivit näyttäytyvät kuorossa laulajille vähemmän tärkeinä. 8

9 Lähteet Alanen, A Edistävä ja viihdyttävä opintokerhotoiminta. (Instrumental and Expressive Study Circle Activity). Acta Universitatis Tamperensis 29. Bang, H. P. & Sorensen, E The Everyday Maker: a New Challenge to Democratic Governance. Aalborg Universitet: Institut for Okonomi, Politik och Forvaltning, Arbejdspapirer 1998:2. McClenaghan, P Social Capital: exploring the theoretical foundations of community development education. British Educational Research Journal, 26 (5), Field, J Schooling, networks and the labour market: explaining participation in lifelong learning in Northern Ireland. British Educational Research Journal, 25 (4), Finnäs, F How long do Swedish-speaking Finns live? A comment on the paper by Hyyppä and Mäki. Health Promotion International, 17 (3), Heuser, B. L: Social cohesion and voluntary associations.peabody Journal of Education, 80 (4), Hyyppä, M.T. & Mäki, J Why do Swedish-speaking Finns have a longer active life? An area for social capital research. Health Promotion International, 16 (1), Hyyppä, M.T. & Mäki, J Reply to the editor. Health Promotion International, 17 (3), 291. Hyyppä, M. T. & Mäki, J Edistääkö sosiaalinen pääoma terveyttä? Pohjanmaan rannikon suomen- ja ruotsinkielisin väestön kansalaisaktiivisuuden ja terveyden vertailu. Lääkärilehti, 55 (8), Kajanoja, J. & Simpura, J Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Teoksessa J. Kajanoja & J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: STAKES, Raportteja 252, Kilpatrick, S Learning and Building Social Capital in a Community of Family Farm Businesses. International Journal of Lifelong Education 21 (5), Korsgaard, O A European demos? The Nordic adult education tradition folkeoplysning faces a challenge. Comparative education, 38 (1), Leistevuo, A Sosiaaliset motiivit ja sosiaalinen toiminta aikuisopiskelussa. Kansalaisopistoryhmiä koskeva empiirinen tutkimus. (Social Motives and Social Activity within Adult Studies. An Empirical Study Considering Learning Groups within Adult Educations Centres.) OECD Centre for for Educational research and innovation. The Well-being of nations. The Role of Human and Social Capital. Paris: OECD Publications. Opetusministeriö Koulutus ja tutkimus Luonnos Pohjanmaan maankuntasuunnitelma Kaksi kieltä, yhtä mieltä. Vaasa: Pohjanmaan Liitto Preston, J Enrolling alone Lifelonf learning and social capital in England. International Journal of Lifelin Education, 22 (3), Putnam, R. D Den ensamma bowlaren. Den amerikanska medborgareandans upplösning och förnyelse. Stockholm: SNS förlag. Saarela, J. & Finnäs, F The health of Swedish-speaking and Finnish-speaking schoolchildren in Finland. Health & Development, 30 (1), Schuller, T. & Field, J Social capital, human capital and the learning society. International Journal of Lifelong Education, 17 (4), Schuller, T. Preston, J. Hammond, C., Brasset-Grundy, A & J. Bynner, The benefits of learning. The impact of education on health, family life and social capital. London: 9

10 RoutledgeFalmer, Statistikcentralen Vuxenutbildningen i Svenskfinland: Helsingfors: Statistikcentralen. Vaherva, T., Malinen, A. Moisio, A. Raivola, R. Salo, P. Kantasalmi, K. Kamppi, P. & Silvennoinen, H Vapaan sivistystyön rakenne ja palvelukyky. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen arviointineuvosto. Wigell-Ryynänen, B En utvärdering av de allmänna biblioteken i det svenska distriktet Svenska Folkskolans Vänners kalender Helsingfors: Svenska Folkskolans vänner, myös Woolcock, M Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Teoksessa J. Kajanoja & J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: STAKES, Raportteja 252,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista.

Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista. Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista. Mitkä ovat hyvän ohjaustyön pätevyyden kriteerit? Mistä kriteereitä on haettava? Tulema: Auttamiskriteeri

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot