Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto"

Transkriptio

1 Kasvatustieteen päivät 2007 Åbo Akademi i Vasa Suomenruotsalaisten kansansivistysharrastuksista ja niiden merkityksestä 2000-luvulla Petri Salo, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto Voiko pitkän ja hyvän elämän resepti olla hyvin yksinkertainen? Entä jos siihen tarvitaan vain säännöllistä yhdessäoloa sekä tavoitteellista toimintaa tätä yhdessäoloa jäsentämään. Yhdessäolon ja toimimisen, tapahtui se sitten kuorolaulun tai sukututkimuksen merkeissä, oletetaan synnyttävän ja kasvattavan sitä sosiaalista pääomaa, joka parantaa objektiivista ja koettua elämänlaatua sekä pidentää elinikää. Suomenruotsalaisten parissa tehdyissä, maailmanlaajuista mielenkiintoa herättäneissä tutkimuksissa suuren sosiaalisen pääoman ja sen myötä hyvinvoinnin metaforaksi on valittu kuorolaulu. Mutta voiko elämänlaatua ja -pituutta selittää yksinkertaisen kausaalisuhteen avulla, jossa riippumattoman muuttuja on kuorolaulu? Vai löytyykö suomenruotsalaisten, tai itse asiassa ruotsinkielisten suomenkielisiä pidemmälle eliniällä myös muita, esimerkiksi demografisia selityksiä? Ja kuinka paljon pidempään ruotsinkieliset itse asiassa elävät? Tästä ollaan montaa mieltä (ks. Hyyppä & Mäki 2001; Hyyppä & Mäki 2002; Finnäs 2002). Oma kiinnostukseni kuorolaulun sosiaalista pääomaa mahdollisesti kasvattavasta vaikutuksesta liittyy osittain epäviralliseen tietoon siitä, että suurin osa niistä suomenruotsalaisista kuoroista, jotka eivät ole osa seurakuntien tai eri vapaakirkkojen toimintaa, toimivat kansalaisopistojen yhteydessä. Kysymys kuorolaulusta elämälaadunparantajana laajenee kuitenkin kysymykseksi vapaan sivistystyön, erityisesti kansalaisopistojen toiminnan, tai laajemmin kansalaisyhteiskunnassa toimimisen merkityksestä uusliberalistisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa (esim. Preston 2003; Heuser 2005). Ajassa, jossa sivistystä tarkastellaan taloudelle alisteisena, laadun, tuottavuuden ja tehokkuuden mittarein määriteltävissä olevana panostuksena, vapaa sivistystyön voidaan ajatella näyttäytyvän jopa radikaalin aikuiskasvatuksen areenana, sen tutkimisen vastaavasti kriittisen pedagogiikan osa-alueena. Eihän kuorolaulu, kirkkoveneen veisto tai pitsinnypläys tue uuden työn syntyä Suomeen eikä tarjoa väestölle, etenkään elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation aiheuttamiin muutoksiin. (Opetusministeriö 2007, 3). Henkiset pääomat Sosiaalisesta pääomasta on tullut yksi viime vuosien suosikkikäsitteistä niin aikuiskasvatuksessa kuin yhteiskuntatieteissä yleisemmin. Käsite versoo yhteiskuntatieteiden perinteestä ja koskee klassisia kysymyksiä sosiaalisesta järjestyksestä; yhteiskunnan ja yhteisöjen koossapysymisestä. Sosiaalinen pääoman käsite pyrkii nostamaan esiin ongelman ja tarjoamaan siihen ratkaisun. Ajan merkit viittaavat vanhojen pysyvien rakenteiden ja pysyvyyttä takaavien yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten valtion, koulutuksen, palkkatyön ja perheen, hajoamiseen tai näiden vähittäiseen rapautumiseen. Ratkaisuksi etsitän keinoja, joilla ihmiset saataisiin liittymään yhteen ja seurustelemaan keskenään. Sosiaalisen pääoman käsitteen ytimessä on näin ollen oletus ihmisistä sosiaalisina olentoina, joiden hyvinvoinnille toiset ihmiset ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Sosiaalisen pääoman käsitteessä tunnistetaan usein samanaikaisesti yksilöllinen ja kollektiivinen sekä yksityinen ja julkinen ulottuvuus (Kajanoja & Simpura 2000, 13; OECD 2001, 1

2 41-42). Sosiaalisen pääoman määritelmissä (Putnam 2001, 18-20; Schuller & Field 1998, ; Woolcock 2000, 37) nousee esiin kolme keskeistä elementtiä. Sosiaalisen pääoman syntyminen edellyttää kontakteja, suhteita ja verkostoja. Säännöllisten kontaktit ja suhteet luovat edellytykset vastavuoroisuudelle. Vastavuoroisuuden myötä yhteisöön kehittyy yhteisten normien ja arvojen lisäksi myös yksittäisten ihmisten toimintaa ohjaavia käyttäytymissääntöjä sekä velvollisuuksia. Nämä lisäävät yhteisön sisäistä vakautta. Luottamus ja solidaarisuus perustuu normien ja velvollisuuksien hyväksymiseen ja kunnioittamiseen. Lähtökohdista ja näkökulmasta riippuen luottamus voidaan hahmottaa joko yhteisten normien ja arvojen keskeiseksi osatekijäksi tai niiden seuraukseksi. Sosiaalisen pääoman yksilöllinen ja kollektiivinen sekä yksityinen ja julkinen ulottuvuus ovat osittain päällekkäisiä sosiaalisen pääoman välineellisen ja yhteisöllisen ulottuvuuden kanssa. Välineellisen ulottuvuuden taustalla on ajatus siitä, että yksilöt ja yhteisöt kartuttavat ja hyödyntävät sosiaalista pääomaa oman toimintansa ja päämääriensä edistämiseksi. Yhteisöllisessä ulottuvuudessa korostuu puolestaan yhteisön itseisarvo. Mielekäs ja antoisa osallisuus lähiyhteisön elämässä ja toiminnassa parantaa elämänlaatua ja tekee elämästä elämisen arvoisen. Sosiaalisen pääoman ymmärretään karttuvan paikallisten yhdistysten, ryhmien, yhteisöjen ja verkostojen toiminnassa. Yhdessä toimiminen edistää luottamuksen ja vastavuoroisten normien syntymistä, ja näin ollen toiminnalle yhteisössä muodostuu entistä vankemmat lähtökohdat. Sosiaalinen pääoma ymmärretään usein itsestään selvänä hyvänä. Näkökulmaa vaivaa kuitenkin tietty sisäänlämpiävyys. Yhteisön sisäiset, horisontaaliset sosiaalisen kontrollin siteet saattavat muodostuvat itseään kehittämään ja toteuttamaan pyrkivälle yksilölle liian ahtaiksi ja rajallisiksi. Kuoron metaforaa hyödyntäen, siitä tulee itseriittoisa ja sulkeutunut. Siihen ei oteta uusia jäseniä eikä vanhoja jäseniä päästetä siitä irtautumaan. Kaiken lisäksi siinä lauletaan vuodesta toiseen vain ja ainoastaan samoja lauluja. Verkostonäkökulmassa korostetaan yhteisön sisäisten, horisontaalisten ja yhdistävien siteiden (bonding) ohella yhteisöjen välisten, vertikaalisten ja silloittavien (bridging) siteiden merkitystä. Sen puitteissa huomioidaan myös yhteisön sisäisten sekä silloittavien siteiden välinen jännitys. Institutionaalisessa tarkastelutavassa sosiaalista pääomaa ja sen merkitystä tarkastellaan pääasiassa yhteiskunnan muodollisten organisaatioiden ja verkostojen näkökulmasta. Virallisluontoisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden tai verkostojen katsotaan muodostavan sosiaalisen pääoman kasvualustan. Synergianäkökulma sosiaaliseen pääomaan täydentää institutionaalista näkökulmaa korostamalla julkisten sosiaalisten ja poliittisten toimijoiden sekä epävirallisten yhteisöjen ja verkostojen välistä vastavuoroisuutta. Erilaisten toimintojen kehittymisen ja niihin liittyvän sosiaalisen pääoman kasvun ymmärretään olevan poliittinen, eli luonteeltaan kiistanalainen ja ristiriitainen prosessi. (Woolcock 2000, 30-37). Putnamilaista sosiaaliseen pääoman kommunitarististista institutionaalista näkemystä on kritisoitu eri yhteyksissä. Schuller ja Field (1998, 229) toteavat sen olevan avoimesti normatiivinen sekä valikoiva osallisuutta ja osallistumista määriteltäessä ja tarkasteltaessa. Bang ja Sorensen (1998, 2-7) moittivat Putnamia paikallistason poliittisen ulottuvuuden kadottamisesta sekä arjen poliittisen pääoman sivuuttamisesta. Poliittis-hallinnollisen järjestelmän ja olemassa olevien välittävien rakenteiden (pääasiassa yhdistys- ja järjestötoiminta) korostamisesta seuraa heidän mukaansa aktiivisen, paikallistason kansalaisosallistumisen poliittisen merkityksen tyhjentyminen. Sosiaalisen pääoman käsitettä on aikuiskasvatuksessa tarkasteltu viime aikoina, paitsi suhteessa inhimilliseen pääomaan, myös suhteessa identiteettipääoman käsitteeseen. Kilpatrick (2002, 454) tunnistaa sosiaalisessa pääomassa kaksi keskeistä ulottuvuutta; tieto- ja identiteettiresurssit. 2

3 Tietoresurssit viittaavat siihen vuorovaikutukseen, jonka myötä ihmisille syntyy jaettu ymmärrys niistä fyysisistä ja sosiaalisista viitekehyksistä, joissa he toimivat. Identiteettiresurssit puolestaan viittaavat niihin kognitiivisiin ja affektiivisiin attribuutteihin, joihin yksilöt nojaavat toimiessaan tietyn ryhmän tai yhteisön puolesta. Niiden myötä ihmisille syntyy kuulumisen tunne ja osallistumisen tarve. Ne muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa yksilöt pohtivat ja uudelleenjäsentävät käsitystään itsestään suhteessa muihin. Tietyssä fyysisessä viitekehyksessä tapahtuvalla vuorovaikutuksella on keskeinen asema identiteettien ylläpitämisessä ja uudelleenjäsentämisessä. Englantilainen tutkijaryhmä (Schuller, Preston, Hammond, Brasset-Grundy & Bynner 2004) on esittänyt oppimisen etujen ja hyötyjen (benefits of learning) tarkasteluun liittyen kolminapaisen viitekehyksen, jonka keskeisinä ulottuvuuksina ovat sosiaalinen pääoma (yhteiskunnallinen osallistuminen, perhe ja ystävyyssuhteet, sosiaaliset verkosto), inhimillinen pääoma (muodolliset kvalifikaatiot, tiedot ja taidot) sekä identiteettipääoma. Identiteettipääomalla he viittaavat ihmisen itseymmärrykseen, tapaan hahmottaa ja ymmärtää ja ilmaista itseään. Sosiaalipsykologiasta tuttujen ilmiöiden ja käsitteiden kuten itseluottamuksen, tunnon ja -kontrollin lisäksi identiteettipääoma viittaa ihmisen kykyyn mieltää oman elämänsä tarkoitus ja nauttia omasta elämästään (enjoyment) sekä toteuttaa itseään (self-actualization) sekä ajatella kriittisesti. Vaikka oppimisen tuotoksia monimuotoisesti hahmottamaan pyrkivän viitekehyksen lähtökohtana on teolliselle ja palvelutuotannolle ominaiset käsitteet, voi viitekehyksen taustalta hahmottaa kiinnostuksen mielekkään inhimillisen elämän peruslähtökohtiin, inhimillisiin tarpeisiin, kykyihin ja valmiuksiin, itse valittuun hyvään elämään.. Henkisistä pääomista muodostuvan kolminapainen viitekehys voidaan kytkeä löyhästi pohjoismaisen kansansivistyksen historiaan ja erityisesti kansan käsitteen eri merkityksiin. Korsgaard (2002) toteaa kansan käsitteellä olleen tanskalaisen kansanvalistuksen historiallisessa viitekehyksessä useita eri konnotaatioita. Kansa sosiaalisena kategoriana kiinnittyy rahvaaseen ja työväestöön ylempien yhteiskuntaluokkien vastakohtana. Etnisenä kategoriana kansa esittäytyy orgaanisena kansankuntana. Sen identiteetti muodostuu kielestä, yhteisestä historiasta, perinteistä sekä tietyistä kulttuurisista erityispiirteistä. Kansa poliittisena kategoriana liittyy demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisvaltion syntyyn. Kansanvaltaisten toimintatavat mahdollistivat kansan toimimisen itseään suvereenisti hallitsevana subjektina. Kansanvalistuksella oli tärkeä merkitys siinä prosessissa jonka myötä kansasta rahvaana muotoutui itse itseään demokraattisesti hallitsemaan kykenevä kansa kansallisvaltion ja kansalaisyhteiskunnan muodostamassa viitekehyksessä. Edellä esitetyistä henkisten pääomien muodoista sekä kansan käsitteen eri ulottuvuuksista muodostuva viitekehys, jonka avulla kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen merkitystä on tarkoitus tarkastella esitetään kootusti kuviossa 1 seuraavalla sivulla. Aineettomien pääomien (merkityksen) tutkimus Aikuiskasvatuksen tai vapaan sivistystyön tutkimuksessa sosiaalisia ja sitä täydentäviä pääoman muotoja sekä niiden merkitystä ei toistaiseksi ole juurikaan pyritty empiirisesti todentamaan. Suomessa osallistumista ja sen myötä mahdollisesti syntyvää johonkin kuulumisen tunnetta on kuitenkin aiemmin tarkasteltu sosiaaliseen pääomaan vahvasti viittaavien sosiaalisen osallistumisen, sosiaalisten motiivien ja sosiaalinen toiminnan -käsitteiden avulla (Alanen 1969, Leistevuo 1998). Schullerin ja Fieldin Pohjois-Irlannissa toteuttaman tapaustutkimuksen keskeisin tulos liittyy inhimillisen ja sosiaalisen pääoman suhteeseen aikuisiässä. Korkean sosiaalisen pääoman omaavissa ryhmissä (vahvat perhesiteet ja ystävyysverkostot sekä aktiivisuus yhdistys- ja järjestötoiminnassa) osallistuminen muodolliseen aikuiskoulutukseen oli suhteellisen vähäistä, mutta vastaavasti toiminta ja oppiminen arkielämän epävirallisissa viiteke- 3

4 Etnis-kulttuurinen ulottuvuus IDENTITEETTIPÄÄOMA Taidot Tiedot Kvalifikaatiot INHIMILLINEN PÄÄOMA Poliittinen ulottuvuus Kuvio 1. Henkiset pääomat Itsetunto Itsensä toteuttaminen Kansalaisopiston toimintaan osallistumisen merkitys Verkostot Järjestöt Perhe, ystävät SOSIAALINEN PÄÄOMA Sosiaalinen ulottuvuus hyksissä suhteellisen intensiivistä. Kyseisen havainnon perusteella sosiaalinen pääoma, eli toiminta epävirallisissa sosiaalisissa yhteyksissä ja verkostoissa, kompensoisi alhaista inhimillistä pääomaa. Sosiaalisen pääoma, ilmetessään osin vahvana perinteeseen kiinnittyvänä yhteisöllisyytenä, kuten Pohjois-Irlannissa, mahdollistaa kuitenkin myös tiukemman yhteisöjensisäisen sosiaalisen kontrollin. Kuten inhimillisen pääoman epätasaisen jakautumisella on myös sosiaalisen pääoman epätasaisella jakautumisella tasa-arvoa heikentävä ja jopa syrjäytymistä lisäävä vaikutus (Schuller & Field, 1998 Field 1999, McClenaghan 2000). Suomessa, Pohjanmaan rannikkokunnissa, kahden samoissa kunnissa rinnakkain asuvan kieliryhmän parissa tehtyjen vertailututkimusten perusteella ruotsinkielisten on todettu elävän suomenkielisiä huomattavasti pidempään, säilyvän pitkään työ- ja toimintakykyisinä sekä kokevansa itsensä terveemmiksi. Elämänlaatuun liittyviä merkittäviä terveyseroja ei ole pystytty yksiselitteisesti selittämään koulutuspääomalla, sosio-ekonomisilla taustatekijöillä tai fysiologisessa mielessä terveellisimmillä elämäntavoilla. Elämänlaadun eroja selittäväksi tekijäksi onkin esitetty ruotsinkielisen vähemmistön suurempaa sosiaalista pääomaa; eli kansalaisaktiivisuudesta ja tiiviimmästä keskinäistä vuorovaikutuksesta seuraavaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalisen pääoman lähde on viime kädessä operationalisoitunut ruotsinkielisten naisten suomenkielisiä kanssasisariaan ahkerampaan kuorolaulu- ja kansantanssiharrastukseen. Miesten kohdalla merkittävimmät erot kieliryhmien välillä todettiin osallistumisessa uskonnolliseen ja kotiseutuyhdistystoimintaan (Hyyppä & Mäki 2000, 2001). Vaikkakin Pohjanmaan ruotsinkieliset rannikkokunnat sijaitsevat maantieteellisesti, ehkä kulttuurisestikin etäällä Pohjois-Irlannista on niiden välillä monia mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä. Kummassakin on paljon pieniä perheyrityksiä, joissa henkikoulutukseen ei juurikaan ole mahdollista panostaa. Vahva yksityisyrittäjyyden perinne näkyy muun muassa työvoiman matalampana koulutustasona. Nuoriso siirtyy korkeakoulutukseen muualle, eikä palaa kotiseudulleen inhimillisen pääoman tasoa kohottamaan. Sekä Pohjoisirlantilaiset että Pohjanmaan suomenruotsalaiset ovat ahkeria kirkossa käyjiä mutta valtavaväestöä laiskempia kirjojen lainaajia. Avioeroja on näiden 4

5 kummankin väestönosan parissa valtaväestöä huomattavasti vähemmän (Field 1999, Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Wigell-Ryynänen, B. 2001). Suomenruotsalaisten osallistuminen kansalaisopistojen toimintaan Kansalaisopistojen toimintaa ja siihen osallistumista ei toistaiseksi ole tarkasteltu eksplisiittisesti sosiaalisen pääoman eikä muidenkaan henkisten pääomien käsitteitä hyödyntäen. Yhteiskuntatasolta tarkasteltaessa niiden on kuitenkin oletettu ylläpitävän ja vahvistavan kansalaisyhteiskuntaa toimimalla kansalaisten vuorovaikutuksen areenana. Yksilön näkökulmasta ne ovat mahdollistaneet monimuotoisen elinikäisen oppimisen. Osallistumista määrällisesti tarkasteltaessa kyse on edelleen hyvin merkittävästä kansalaisyhteiskunnan areenasta. Vuonna :n kansalaisopiston tarjoamiin opintoihin osallistui osallistujaa. Mutta mikä on kyseisen kansalaisyhteiskunnan areenan toiminnallinen luonne? Tuntimäärältään neljä suurinta opintoalaa olivat; käsi- ja taideteollisuus, kädentaidot (27%), musiikki (17%), kuvataide (10%) sekä liikunta- ja urheilu (10%). Opistojen toiminta on siten vahvasti kulttuuripainotteista. (Vapaa sivistystyö numeroina 2004). Ruotsin- ja kaksikielisten kansalaisopistoja oli vuonna kappaletta, eli 12 %:ia kaikista opistoista. Suomenruotsalainen kansalaisopistoverkosto on näin ollen koko maan verkostoa jonkin verran tiiviimpi. Myös opistojen toimintaan osallistumisen osalta suomenruotsalaiset opistot eroavat muista. Kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen osalta Pohjanmaan maakunta, jonka kunnista valtaosa on ruotsinkielisiä, eroaa aktiivisuuden suhteen selvästi Suomen muista maakunnista. Pohjanmaalla yli kuuden tunnin koulutuksiin maakunnan kansalaisopistoissa osallistui vuonna 2004 yli 30 prosenttia aikuisväestöstä (yli 15 vuotta). Seuraavaksi aktiivisempaa väestö oli Itä-Uudellamaalla reilun 20 prosentin osallistumisaktiivisuudella. Keskimääräinen kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen aktiivisuus oli vuonna 2004 noin 17 prosenttia Erityisen korkea osallistumisaktiivisuus on muutamassa Pohjanmaan pohjoisosan kunnassa (Vaherva, Malinen, Moisio, Raivola, Salo, Kantasalmi, Kamppi, & Silvennoinen 2006, 51-58). Opistojen koon sekä toimintaympäristön suhteen (asutusrakenneryhmä) ruotsin- ja kaksikieliset opistot eivät kuitenkaan eroa merkittävästi muista opistoista (Salo 1999, ). Yleiskuva kansalaisopistojen osallistujista, osallistumisen muodoista ja motiiveista on hyvin puutteellinen. Tilastokeskuksen vuosittain keräämien tietojen perusteella selviää lähinnä osallistujien sukupuoli sekä osallistuminen erityyppisille kursseille (Vaherva, Malinen, Moisio, Raivola, Salo, Kantasalmi, Kamppi, & Silvennoinen 2006, 14-15). Osittain tämän puutteen toteamisen seurauksena toteutin, ruotsin- ja kaksikielisten opistojen rehtoreiden avustuksella, syksyn 2006 ja alkuvuoden 2007 aikana lomakekyselyn opistojen osallistujille ja tuntiopettajille. Vastauksen sain 23:sta opistosta yhteensä 4845:lta osallistujalta. Kyselylomakkeeseen sisältyi tavanomaisten taustamuuttujien (koulutustaso, ammatillinen asema) lisäksi muutama osallistumishistoriaan ja aktiivisuuteen sekä osallistumisen syihin liittyvä kysymys. Aineisto kattaa erityisen hyvin ruotsinkielisen Pohjanmaan (keskimäärin 250 vastausta kaikista 11:sta opistosta). Suomenruotsalaisten opistojen osallistujista 74 %ia on naisia. He ovat iältään keskimäärin 51,1 vuotiaita, Uudellamaalla hieman iäkkäämpiä (55,3 vuotta) kuin esimerkiksi Pohjanmaalla (49,7 vuotta). Alle 35-vuotiaita osallistujista on 19%:ia, vuotiaita 31%:ia sekä yli 55-vuotiaita 49% %:ia. Laajan ja tiiviin opistokentän on perinteisesti oletettu tavoittavan väestön muuta aikuiskoulutusta paremmin. Opistojen toimintaan osallistumisen kynnyksiä on kuvattu mataliksi. Opistojen osallistujista reilut 40% on toimii joko koko tai osa-aikaisesti työelämässä. Eläkeläisten osuus on kolmasosa (32,5%), Pohjanmaalla hiukan alhaisempi (29,1%). Vastaavasti yrittäjien 5

6 osuus on Pohjanmaalla (10,6%) hiukan korkeampi kuin suomenruotsalaisissa opistoissa keskimäärin (9,1%). Opiskelijoiden osuus on keskimäärin 7,5 %:ia. Työttömiä opistot eivät kuitenkaan näytä tavoittavan erityisen, eivät edes korkean sosiaalisen pääoman Pohjanmaalla. Työttömien osuus osallistujista on vain 2,5 %:ia. Suomenruotsalaisten koulutuspääoma ja opistojen osallistujat Suomenruotsalaisten koulutuspääoma on epätasaisemmin jakautunut kuin suomalaisten keskimäärin. Suomenruotsalaisista vain 27 %:lla on toiseen asteen tutkinto kun vastaava osuus koko Suomessa on 34 %. Vastaavasti suomenruotsalaisten korkeasti koulutettujen osuus (14%) on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin suomalaisten keskimäärin. Pohjanmaan ruotsinkieliset eroavat kuitenkin selvästi muista suomenruotsalaisista. Toisen asteen tutkinnon omaavien osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi mutta vastaavasti korkeamman korkeakoulututkinnon omaavien osuus 5,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin suomenruotsalaisten parissa keskimäärin. Kun koko maan koulutusindeksi on 300 on se suomenruotsalaisten parissa keskimäärin 295, Pohjanmaalla kuitenkin vain 283. (Statistikcentralen 2006, 265) Taulukko 1. Suomenruotsalaisten koulutuspääoman jakautuminen Peruskoulutuksen jälk. Toisen tutkinto asteen tutkinto Korkeampi kork.koul.tutkinto Suomenruot 76% s. 27% 14% Pohjanma 76% a 37% 8,5% Suomi 76% 34% 10% Opistojen toimintaan osallistuvien koulutuspääoma on selvästi suomenruotsalaisten väestön keskimääräistä koulutustasoa korkeampi. Osallistujista reilulla kolmanneksella on korkea-asteen tutkinto, Pohjanmaallakin neljänneksellä. Pohjanmaalla pelkän perusasteen omaavat osallistujat eivät kuitenkaan ole kovin vahvasti aliedustettuina, ero koko väestön osuuteen on ainoastaan 2 prosenttiyksikköä. Taulukko 2. Suomenruotsalaisten ja Pohjanmaan opistojen toimintaan osallistuvien koulutuspääoma. Perusaste Keskiaste Korkea-aste Suomenruot s. 19,2 % 46,4 % 33,8 % Pohjanmaa Opist.osall. 22 % 53 % 25 % Pohjanma a Koko väestö 24% 58% 18% 6

7 Osallistumisaktiivisuus Sosiaalisen pääoman käsitteen yksi keskeinen ulottuvuus (bonding) on sosiaalisen vuorovaikutuksen säännöllisyys ja intensiivisyys. Kansalaisopistojen toimintaan osallistumisen osalta tätä voitaneen kuvata osallistumisaktiivisuutta tarkastelemalla. Hieman yli puolet suomenruotsalaisten kansalaisopistojen osallistujista (52,9%) osallistui oman ilmoituksensa mukaan vuodessa yhdellä kurssille. Pohjanmaalla vyosittain yhdelle kurssille osallistuvien osuus oli 3 prosenttiyksikköäa korkeampi. Säännöllisten osallistujien (vuosittain kahdelle kurssille osallistuvat) osuus oli vajaa kolmannes (32%). Erittäin aktiivisia (ns. heavyuserit, eli vuosittain vähintään kolmelle kurssille osallistuvat) osallistujia oli suomenruotsalaisissa opistoissa keskimäärin 15,4 %:ia, Pohjanmaalla 3 prosenttiyksikköä vähemmän (11,8%). Taulukko 3. Osallistumisaktiivisuus Osallistuja 1 kurssi/vuosi Säännöllinen 2 kurssia/vuosi Heavyuseri 3 > kurssia/vuosi Suomenruot salaiset 52,9% 31,7% 15,4% Pohjanmaa 56,2% 32% 11,8% Koulutuspääoma näyttää määrittävän osallistumisaktiivisuutta harvinaisen yksiselitteisesti. Pelkän perusasteen koulutuksen omaavien osuus (22%) on suurin vuodessa vain yhdelle kurssille osallistuvien osallistujien joukossa. Myös keskiasteen koulutuksen omaavien parissa vuodessa vain yhdelle kurssille osallistujien osuus on suurin (48%). Heidän osuutensa pienenee asteittain osallistumisaktiivisuuden kasvaessa. Vastaavasti korkeakoulutuksen omaavien osallistujien osuus kohoaa harppauksittain osallistumisaktiivisuuden kasvaessa. Korkeasti koulutettujen osuus erittäin aktiivisista osallistujista on 45 %:ia. Taulukko 4. Koulutustausta suhteessa osallistumisaktiivisuuteen Osallistuja 1 kurssi/vuosi Säännöllinen osall. Erittäin aktiivinen Perusaste 22% 18% 13% Keskiaste 48% 46% 42% Korkea-aste 30% 36% 45% Osallistujien osallistumismotiivien kartoittamiseksi heitä pyydettiin valtsemaan kaksi heille tärkeintä seuraavien vaihtoehtojen joukosta; 1) oppia jotain uutta tai lisää jo tietämästäni / taitamastani, 2) harrastastaa/tehdä sitä mistä olen kiinnostunut, 3) pitää yllä sosiaalisia 7

8 kontakteja/tutustua uusiin ihmiseen, 4) saada jonkinlaista vaihtelua elämääni, 5) rentoutuakseni, 6) pärjätäkseni työmarkkinoilla tai työssäni tai 7) jostakin muusta syystä. Kolme tärkeintä osallistumismotiivia olivat osaaminen (31% vaihtoehto 1 edellä luetelluista), kiinnostus (32% vaihtoehto 2 edellä luetelluista) sekä sosiaalinen (14% vaihtoehto 3 edellä luetelluista). Taustamuuttujien ja osallistumismotiivien välistä yhteyttä testasin alustavasti Kruskallin- Walliksen testin avulla. Loogisesti selitettävissä oleva ja tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi koulutusasteen sekä osaamis- ja sosiaalisen motiivin väliltä. Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi mitä korkeampi on osallistujan koulutus sitä korkeammalle he rankkaavat osaamismotiivin. Vastaavasti sosiaalinen motiivi on sitä tärkeämpi mitä alhaisempi osallistujan koulutustaso on. Taulukko 5. Koulutustaustan ja osallistumismotiivien välinen yhteys Perusaste Keskiaste Korkea-aste Osaaminen M rank Sosiaalinen M rank Myös osallistumisaktiviteetin sekä osaamis- ja vaihtelumotiivinvälillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys. Osaamismotiivi on sitä tärkeämpi mitä aktiivisemmin osallistuja kansalaisopiston toimintaan osallistuu. Vastaavasti vaihtelu osallistumisen motiivina on sitä tärkeämpi mitä harvemmin osallistuja toimintaan osallistuu. Erittäin aktiiviset osallistujat vaikuttavat alla olevan taulukon lukujen perusteella eroavan melko selkeästi kahdesta muusta osallistuja ryhmästä. Taulukko 6. Osallistumisaktiviteetin ja motiivien välinen yhteys Osallistuja 1 kurssi/vuosi Osaaminen M rank 2341 Vaihtelu M rank 2441 Säännöllinen osall kurssia/vuosi Erittäin aktiivinen 3 > kurssia/vuosi Palaan lopuksi kuorolaulun metaforaan sosiaalisen pääoman kasvattajana ja ylläpitäjänä. Kyselytutkimukseen osallistui 596 musiikkikursseilla osallistujaa. Heistä kolme neljäsosaa (72%, N 430) osallistui kuorolauluun. Kun musiikkikursseilla osallistujia vertaa muille kursseille (liikunta ja terveys, taideaineet, tanssi, kielet ja teoreettiset kurssit) osallistujiin Kruskallin- Walliksen testin avulla on todettavissa, että he rankkaavat muiden aineryhmien osallistujiin verrattuna kiinnostuksen tärkeimmäksi osallistumismotiivikseen. Sosiaalisen ja vaihteluun liittyvän motiivin he rankkaavat tanssikursseille osallistujien jälkeen toiseksi korkeimmalle. Osaamiseen ja työhän liittyvät osallistumismotiivit näyttäytyvät kuorossa laulajille vähemmän tärkeinä. 8

9 Lähteet Alanen, A Edistävä ja viihdyttävä opintokerhotoiminta. (Instrumental and Expressive Study Circle Activity). Acta Universitatis Tamperensis 29. Bang, H. P. & Sorensen, E The Everyday Maker: a New Challenge to Democratic Governance. Aalborg Universitet: Institut for Okonomi, Politik och Forvaltning, Arbejdspapirer 1998:2. McClenaghan, P Social Capital: exploring the theoretical foundations of community development education. British Educational Research Journal, 26 (5), Field, J Schooling, networks and the labour market: explaining participation in lifelong learning in Northern Ireland. British Educational Research Journal, 25 (4), Finnäs, F How long do Swedish-speaking Finns live? A comment on the paper by Hyyppä and Mäki. Health Promotion International, 17 (3), Heuser, B. L: Social cohesion and voluntary associations.peabody Journal of Education, 80 (4), Hyyppä, M.T. & Mäki, J Why do Swedish-speaking Finns have a longer active life? An area for social capital research. Health Promotion International, 16 (1), Hyyppä, M.T. & Mäki, J Reply to the editor. Health Promotion International, 17 (3), 291. Hyyppä, M. T. & Mäki, J Edistääkö sosiaalinen pääoma terveyttä? Pohjanmaan rannikon suomen- ja ruotsinkielisin väestön kansalaisaktiivisuuden ja terveyden vertailu. Lääkärilehti, 55 (8), Kajanoja, J. & Simpura, J Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Teoksessa J. Kajanoja & J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: STAKES, Raportteja 252, Kilpatrick, S Learning and Building Social Capital in a Community of Family Farm Businesses. International Journal of Lifelong Education 21 (5), Korsgaard, O A European demos? The Nordic adult education tradition folkeoplysning faces a challenge. Comparative education, 38 (1), Leistevuo, A Sosiaaliset motiivit ja sosiaalinen toiminta aikuisopiskelussa. Kansalaisopistoryhmiä koskeva empiirinen tutkimus. (Social Motives and Social Activity within Adult Studies. An Empirical Study Considering Learning Groups within Adult Educations Centres.) OECD Centre for for Educational research and innovation. The Well-being of nations. The Role of Human and Social Capital. Paris: OECD Publications. Opetusministeriö Koulutus ja tutkimus Luonnos Pohjanmaan maankuntasuunnitelma Kaksi kieltä, yhtä mieltä. Vaasa: Pohjanmaan Liitto Preston, J Enrolling alone Lifelonf learning and social capital in England. International Journal of Lifelin Education, 22 (3), Putnam, R. D Den ensamma bowlaren. Den amerikanska medborgareandans upplösning och förnyelse. Stockholm: SNS förlag. Saarela, J. & Finnäs, F The health of Swedish-speaking and Finnish-speaking schoolchildren in Finland. Health & Development, 30 (1), Schuller, T. & Field, J Social capital, human capital and the learning society. International Journal of Lifelong Education, 17 (4), Schuller, T. Preston, J. Hammond, C., Brasset-Grundy, A & J. Bynner, The benefits of learning. The impact of education on health, family life and social capital. London: 9

10 RoutledgeFalmer, Statistikcentralen Vuxenutbildningen i Svenskfinland: Helsingfors: Statistikcentralen. Vaherva, T., Malinen, A. Moisio, A. Raivola, R. Salo, P. Kantasalmi, K. Kamppi, P. & Silvennoinen, H Vapaan sivistystyön rakenne ja palvelukyky. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen arviointineuvosto. Wigell-Ryynänen, B En utvärdering av de allmänna biblioteken i det svenska distriktet Svenska Folkskolans Vänners kalender Helsingfors: Svenska Folkskolans vänner, myös Woolcock, M Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Teoksessa J. Kajanoja & J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Helsinki: STAKES, Raportteja 252,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista

Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Minne menossa ja mitä tekemään setlementtiopisto? Vapaan sivistystyön tulevaisuuskuvista Petri Salo (psalo@abo.fi) Åbo Akademi i Vasa Setlementtiopistojen strategiapäivä 21.4.2005 Tampere Missä mennään?

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina

Mirjam Kalland Järjestöt hyvinvoinnin luojina Mirjam Kalland 14.08.2013 Järjestöt hyvinvoinnin luojina Esityksen palapelin osat Yhteisön resilienssi mitä se on? Sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista Reflektiivisyyden yhteydet resilienssiin Järjestöt

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo

Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous. Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Vapaa sivistystyö, yhteiskunnallinen muutos ja talous Tarja Lang Tulevaisuuteen katsova kansalaisopisto -seminaari 15.5.2014 Liedon kunnantalo Tarja Lang Sonia Pérez Alemán 7.1.2014 Ketkä kouluttavat aikuisia?

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto

Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto Kansalaisopisto sosiaalisen pääoman moniosaaja? Kuntamarkkinat 10.9.2014 Leea Keto Kansalaisopisto on Suomen suosituin oppilaitosmuoto Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona

Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Yhteisöllisyyden tukeminen mielenterveyden edistämisen keinona Antero Lassila ylilääkäri, psykiatrian toiminta-aluejohtaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kohti yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä I Objektiivinen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri-

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa

Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa x Sivistystyön ympäristöoppi x Pohjoismainen kansansivistys ja säädöstausta Suomessa Espoo 5. 9. 2014 FT Seppo Niemelä Toivon jäävän mieleen, * että kansansivistys (vapaa sivistystyö) on pohjoismainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa 1987 2010. Timo Anttila, Tomi Oinas, Armi Mustosmäki, Mari Kivitalo Jyväskylän yliopisto Yksin yhteiskunnassa -hanke Koneen säätiö Suomalaisten yksinäisyys

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot