OPINTO-OPAS lukio-opinnot lukuvuonna aloittaneille

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS lukio-opinnot lukuvuonna aloittaneille Annankatu 5, PORI rehtori , opinto-ohjaaja , kanslia kotisivu:

2 Koulun osoite Annankatu PORI Rehtori Vararehtori Opinto-ohjaaja Koulusihteeri (02) Opettajainhuone (02) opettajat välituntien aikana rehtori koulusihteeri opettajat etunimi.sukunimi@pori.fi etunimi.sukunimi@pori.fi aikuislukio@edupori.fi etunimi.sukunimi@edupori.fi Internet-sivut Tämän oppaan omistaa: Osoite: Puhelin ja sähköposti: 1

3 OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ sivu TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ 3 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO 7 LUKIO-OPETUKSEN TUNTIJAKO 8 ERILAISIA OPISKELUTAPOJA 10 Iltaopiskelu Monimuoto-opiskelu Verkko-opiskelu Itsenäinen opiskelu Yksityisopiskelu NUORTEN KAKSOISTUTKINTO 11 AMMATILLINEN TUTKINTO JA LUKIO-OPISKELU 11 KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN 11 Kurssille ilmoittautuminen Kurssien suoritusjärjestys Kurssien suorittaminen Koetilanteet Opiskeluaika Opiskelun keskeyttäminen Oppikirjat ARVIOINTI 12 Kurssisuoritusten arviointi Kokeet Kokeiden palautus Hylätyn kurssin uusiminen ja rästikoe Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen ja uusintakoe Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Opintokortin ote Opintojen hyväksilukeminen OPISKELUUN LIITTYVÄT TODISTUKSET JA MAKSUT 15 OPINTO-OHJAUS 15 OPISKELIJAHUOLTO 16 Terveydenhoito Lukioiden erityisopettaja Lukiopsykologi TIEDOTTAMINEN 16 KANSLIA 17 OPISKELUKUSTANNUKSET 17 YLIOPPILASTUTKINTO 17 LUKIOKOULUTUKSEN KURSSIKUVAUKSET 22 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA 42 MUISTIINPANOJA 43 2

4 TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ Abiturientti eli abi Lukion päättöluokkalainen, joka valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Aikuislukio on yleissivistävä oppilaitos, joka antaa opetusta pääasiassa illalla. Perusopetuksen opiskelijaksi voi tulla kuka tahansa, lukio-opetuksen opiskelijaksi voi päästä peruskoulun tai vastaavan suorittanut. Ikäraja (perusopetukseen on 16 vuotta ja) lukioon 18 vuotta. Rehtorin luvalla opiskelijaksi voi päästä nuorempanakin erityisestä syystä. Aineopiskelija on lukion tai perusopetuksen yksittäisiä aineita tai kursseja suorittava, tutkintoaan täydentävä, arvosanojaan korottava tai muissa oppilaitoksissa opiskeleva opiskelija. Aineopiskelija saa erillisen todistuksen aikuislukiossa suorittamistaan kursseista. Aineopiskelu on maksullista. Aloituspäivä Iltajakson ensimmäinen opetuspäivä, jolloin pidetään alkavan jakson kaikkien kurssien ensimmäinen oppitunti, ns. aloitustunti (40 min). HOPS On henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka opiskelijan on hyvä tehdä opintojensa alussa tarvittaessa opinto-ohjaajan avustuksella. HOPS-kaavake on tämän oppaan lopussa. Itsenäisesti opiskeltava kurssi Katso itsenäinen opiskelu s. 10. Jakso Aikuislukiossa lukuvuosi on jaettu viiteen opiskelukauteen eli jaksoon. Jakso päättyy yleensä koeviikkoon, jolloin järjestetään opiskeltujen aineiden loppukokeet ja palautuspäivään (ks.sivu 5). Lukuvuonna voi olla myös koeviikottomia jaksoja. Jaksotiedote Joka jakson alussa ilmestyvä tiedotelehtinen, josta näet tärkeitä ajankohtaisia asioita. Jaksotiedotteen saat ryhmäohjauksessa, opettajilta tai kansliasta. Tiedote ilmestyy myös sähköisenä kotisivuillamme. Jatko-opintokelpoisuus Ylioppilastutkinto on erinomainen ponnahduslauta jatko-opintoihin yliopistoissa ja korkeakouluissa. Kysele jatko-opinnoista lisää opinto-ohjaajalta tai ks. esim. Kaksoistutkinto / kahden tutkinnon suorittaminen Ammatillista perustutkintoa suorittava voi sisällyttää tutkintoonsa ylioppilastutkintoon kuuluvien oppiaineiden lukion kursseja ja osallistua opintojen päätteeksi ylioppilastutkinnon kokeisiin. Tällöin hän voi saada sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon todistukset (kaksoistutkinto). 3

5 Koeviikko Koeviikollisessa jaksossa jakson lopussa on koepäivät, jolloin järjestetään jakson kurssien loppukokeet. Koeviikottomassa jaksossa kurssi arvioidaan opettajan kurssiohjelmassa ilmoittamalla tavalla. Kurssi Kunkin oppiaineen oppimäärä on jaettu kursseihin. Aikuislukion kurssin laajuus on 28 oppituntia. Oppitunnit ovat kaksoistunteja iltajakson aloituspäivää lukuun ottamatta. Kurssiarvosana Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät (perusasteella valinnaiset) kurssit arvioidaan numeroin Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan joko S (hyväksytysti suoritettu), H (hylätty), O (opiskeltu) -merkinnällä tai numerolla opiskelijan valinnan mukaan. Kurssin arviointi selvitetään tarkemmin tämän oppaan kohdassa Arviointi sivulta 12 alkaen ja kunkin kurssin kurssiohjelmassa. Kurssitarjotin Lukujärjestys. Koko lukuvuoden opetustarjonta näkyy kurssitarjottimesta. Opiskelija valitsee työpäivänsä oppitunnit tältä tarjottimelta. Kurssitiedote Jokaisen kurssin ensimmäisellä oppitunnilla opettaja jakaa sinulle kurssitiedotteen. Kurssitiedotteesta selviää esim. kurssin sisältö ja työtavat. Loppukoe Koeviikollisen jakson lopussa olevalla koeviikolla pidetään oppiaineesta koko kurssin sisältöä testaava loppukoe. Loppukoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Iltatuntien koeaika on klo Nuorten kaksoistutkinnon kokeet pidetään lukujärjestyksen ilmoittamana ajankohtana. Monimuotokurssi Katso monimuoto-opiskelu s.10. Opetussuunnitelma Jokaisen oppilaitoksen toiminta ja opetustyö perustuu opetussuunnitelmaan, jossa on kirjattuna mm. eri oppiaineet ja niiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat. Oppiaine- ja kurssikohtaiset sisällöt pelkistetyssä muodossa ovat tässä opinto-oppaassa. Opintokortin ote on todistus suoritetuista kursseista ja niiden arvosanoista. Voit itse seurata otteen kehittymistä Wilman kautta ja tulostaa sen itsellesi. Virallisen allekirjoitetun otteen saat kansliasta. Oppiainearvosana on todistukseen merkittävä arvosana oppiaineen koko oppimäärän suorittamisesta. Palautuspäivä on jakson viimeinen työpäivä, jolloin palautetaan koeviikolla olleet kokeet. Palautuspäivä on tärkeä oppimisen paikka. Palautustunnilla voit kysellä opiskeluasioita suoraan 4

6 opettajaltasi ja saat henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa sinua parantamaan jatkossa suorituksiasi. Penkinpainajaiset eli penkkarit Keväisin abiturientit lähtevät ennen hiihtolomaa lukulomalle ja juhlivat lähtöään esim. järjestämällä penkkariajelut. Päättötodistus Annetaan opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset oppiainekurssit ja riittävän määrän syventäviä tai soveltavia (=koulukohtaisia syventäviä = valinnaisia) kursseja. Reaaliaineet eli lukuaineet ovat: uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, terveystieto ja psykologia. Ryhmänohjaaja On luokanvalvoja, joka ohjaa ja neuvoo omaa opiskelijaryhmäänsä. Hän mm. pitää ryhmänohjaajan tuokioita, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja seuraa opintojen etenemistä. Ryhmänohjaajan tuokio = ryhmäohjauksen tuokio pidetään joka jakson alussa. Tällöin hän mm. tiedottaa ajankohtaisista asioista ja jakaa jaksotiedotteet. Rästikoe On tarkoitettu hylätyn kurssin uusimiseen. Rästikoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Kurssin rästikokeeseen voi osallistua kerran. Rästikoepäiviä on lukuvuoden aikana vähintään viisi. Rästikokeet pidetään Lyseon vanhassa salissa. Syventävä kurssi, soveltava koulukohtainen kurssi Lukio-opintojen opetussuunnitelman tuntijakoon on merkitty syventäviä s- tai sk-kursseja. Näitä kursseja käytetään joko ennen pakollisia kursseja valmistelevaan pohjatietoopiskeluun tai pakollisten kurssien lisäksi kertaamaan, syventämään ja täydentämään opittua. Tuntikiertokaavio on kurssitarjottimen lukujärjestys, josta selviää kurssien tarkka aloitus-, opetus- ja palautustuntiajat. Tutkinto-opiskelija on opiskelija, joka tähtää päättötodistuksen saamiseen. Uusintakoe on tarkoitettu hyväksytyn kurssin arvosanan korottamiseen. Uusintakoepäiviä on lukuvuoden aikana yksi. Uusintakokeessa samaa kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Yhdellä uusintakoekerralla voi suorittaa vain yhden kokeen. Uusintakoe pidetään Lyseon vanhassa salissa. 5

7 Valinnainen kurssi Perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijakoon on merkitty valinnaisia v-kursseja. Näitä kursseja käytetään pakollisten kurssien lisäksi kertaamaan, syventämään ja täydentämään opittua. Valinnaiset oppiaineet Lukion opetussuunnitelman tuntijako sisältää pakollisten oppiaineitten lisäksi valinnaisia oppiaineita, joiden opiskelu on vapaaehtoista. Aikuislukiossa valinnaisia oppiaineita ovat psykologia, lyhyet vieraat kielet (mm. saksa, ranska, venäjä ja italia) ja tietotekniikka sekä osalle opiskelijoista terveystieto. Verkkokurssi Katso verkko-opiskelu s. 10. Wilma Wilma-hallintojärjestelmän kautta opiskelijat voivat seurata opintosuorituksiaan ja viestitellä opettajien, koulusihteerin ja rehtorin kanssa. Wilma on myös tiedotuskanava koulusta opiskelijoille. Kysy Wilma-tunnukset itsellesi kansliasta. Löydät Wilman osoitteesta Yksityisopiskelija Katso yksityisopiskelu s

8 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Aikuisille tarkoitetut perusopetuksen opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (A 1435/2001) mukaan eri oppiaineiden ja aineryhmien pakollisista ja valinnaisista kursseista. Mainitussa asetuksessa määritellään oppiaineittain ja aineryhmittäin pakollisten kurssien vähimmäismäärät, valinnaisina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärät ja koko oppimäärään sisältyvien opiskeltavien kurssien vähimmäismäärä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelman luvussa viisi. Perusopetus on kurssitettu oppiaineittain ja opiskelussa edetään opiskelijan oman opiskelusuunnitelman mukaisesti. Aineryhmä / oppiaine Pakolliset kurssit Valinnaisena tarjottavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 4 1 Kielet Toinen kotimainen kieli ja 7 3 vieraat kielet, englanti 7 3 Matematiikka 8 1 Uskonto tai 1 2 elämänkatsomustieto 1 2 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet Historia ja yhteiskuntaoppi 3 ja 2 Fysiikka 3 Kemia 3 Biologia 3 Maantieto 3 Muita perusopetukseen soveltuvia aineita tai aihealueita Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 4 1 Koko perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava vähintään 44 kurssia. Opiskelijan tulee valita yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä. Lukioon aikoville opiskelijoille suositellaan kursseja jokaisesta aineryhmästä. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Opiskelijalle annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Porin aikuislukiossa voi täydentää kesken jääneen perusopetuksen valmiiksi tai korottaa yksittäistä oppiainetta henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Vaadittavat suoritukset tehdään osallistumalla ensisijaisesti starttilukion kursseille ja / tai tenttimällä (mm. reaaliaineet). 7

9 LUKIO-OPETUKSEN TUNTIJAKO Aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (A 955/2002) mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista aikuislukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävät aikuisopiskelijat suorittavat kaikki pakolliset kurssit ja sen lisäksi syventäviä kursseja. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai koulukohtaisia kursseja. Alle 18-vuotiaina lukio-opintojensa aloittaneiden oppimäärään kuuluu lisäksi liikuntaa, terveystietoa ja taideaineita. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien sekä koulukohtaisten kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelman luvussa viisi. Samassa yhteydessä on kerrottu oppiainekohtaiset suoritustavat ja mahdollisuudet sekä kurssien suoritusjärjestykseen liittyvät suositukset. Porin aikuislukiossa lukiokoulutuksen tuntijako / kurssimäärä jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen seuraavan taulukon mukaisesti. Kurssit pyritään tarjoamaan opiskelijan opintojen aikana, ei välttämättä joka lukuvuosi. Kohdassa Muita lukion tehtävään kuukuvia aineita ja aihekokonaisuuksia tarjotaan lukuvuosittain määrätyn resurssin salliessa. Mm. lyhytkurssit eivät ole sidottuja aikuislukion tuntijakoon. Koko aikuislukion oppimäärän suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava vähintään 44 kurssia. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä A-oppimäärän mukaista kieltä. Joko A- kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opinnot alle 18-vuotiaana, tulee opiskella lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Opiskelijoille annetaan lisäksi opintoihin liittyvää ohjausta (katso sivu 15). 8

10 Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavat valtakunnalliset ja koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä starttikurssi 3 Kielet A-oppimäärä englanti / saksa / venäjä 6 / 6 / 6 2 / 2 / 2 6 / 4 Englannin kielen starttikurssit 5 B1-oppimäärä toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen starttikurssit 5 Muut oppimäärät (B2, B3) saksa / ranska / italia / venäjä 8 / 8 / 8 / 8 1 / - / - / 2 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä starttikurssit 5 Katsomukselliset ja yhteiskunnallisen aineet Uskonto tai 1 4 elämänkatsomustieto 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia 1 3 Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1 7 Kemia Biologia Maantiede 1 3 Psykologia 5 1 Terveystieto 3 1 Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia opinto-ohjaus 1 tietotekniikka 4 suomi toisena kielenä 5 4 9

11 ERILAISIA OPISKELUTAPOJA Iltaopiskelu Porin aikuislukion opetustyön runkona on lukiokoulutuksen iltaopetus. Iltaopetuksessa lukiokoulutuksen koko oppimäärän voi suorittaa kolmessa vuodessa. Iltaopetuksen kurssit ovat opettajajohtoisia lähiopetuskursseja. Monimuoto-opiskelu Porin aikuislukion kursseja voi suorittaa myös monimuoto-opiskeluna. Monimuotokurssi koostuu lähiopetuksesta sekä kurssin aikana suoritettavista tehtävistä. Osa kurssista voidaan opiskella myös verkossa oppimisalustan avulla. Ilta- ja monimuotokurssien tavoitteet ja arviointiperusteet ovat samat. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelulla tarkoitetaan kokonaan verkossa suoritettavaa kurssia. Kurssimateriaali on saatavilla sähköisesti nettiä ja oppimisalustaa käyttäen. Opettaja ohjaa opiskelijaa koko kurssisuorituksen ajan verkossa. Satakunnan LEON100-hankeen lukiot (päivälukiot ja aikuislukiot) muodostavat kiinteän verkoston, joka tarjoaa opiskelijoille etä-, monimuoto- ja verkkokurssien suoritusmahdollisuuksia oman koulun tarjonnan lisäksi ja tueksi. Kurssi tarjonnan löydät oman koulun kotisivun kautta. LSE eli Länsi-Suomen läänin aikuislukioiden etärengas tarjoaa aikuislukioille yhteisen reaaliaineiden verkkokurssien tarjottimen. Kurssit pohjautuvat lukiossa käytettäviin oppikirjoihin. Verkossa oleva materiaali on opettajan tekemää oppikirjaa tukevaa lisämateriaalia. Se voi sisältää lisätehtäviä, ohjeita, selviytymisvinkkejä, malleja vanhoista kokeista ym. Ks. lisää Itsenäinen opiskelu Kurssin voi opiskella myös kokonaan itsenäisesti. Luvan kurssin itsenäiseen suorittamiseen myöntää hakemuksesta rehtori yhdessä kyseisen kurssin opettajan kanssa. Anomuskaavakkeen löydät kansliasta ja kotisivuiltamme. Kaavake jätetään henkilökohtaisesti rehtorille. Opettaja määrää kurssin suoritustavasta ja ajasta. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisesti suoritettua hylättyä kurssia ei voi uusia rästikokeessa, vaan se on opiskeltava uudelleen joko ilta-, monimuoto- tai verkkokurssina. Yksityisopiskelu Perusopetuksen tai lukio-opetuksen oppimäärän tai sen osan voi suorittaa myös yksityisopiskelijana. Yksityisopiskelijan kouluun ottamisesta päättää rehtori. Tällöin opiskelija ilmoittautuu kouluun yksityisopiskelijaksi ja opiskelee itsekseen oman opintoohjelmansa mukaisesti. Tentit suoritetaan aikuislukion opettajille. Opiskelusta peritään määrätyt ilmoittautumis- ja tenttimaksut. 10

12 NUORTEN KAKSOISTUTKINTO Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamista samanaikaisesti. Opetus järjestetään WinNovan ja Porin aikuislukion välisenä yhteistyönä. Kaksoistutkinnossa suoritetaan ammatillinen perustutkinto, lukio-opintoja ja ylioppilastutkinto. Tämä ei edellytä lukion päättötodistuksen suorittamista. AMMATILLINEN TUTKINTO JA LUKIO-OPISKELU Opiskelu ammatillisen tutkinnon pohjalta Jos opiskelijalla on ammatillinen tutkinto, hän voi opiskella valitsemiaan oppiaineita tai kursseja, joita tarvitsee esim. yo-tutkinnon suorittamiseen, jatkokoulutukseen, ammatilliseen täydennyskoulutukseen tai urasuunnitelmiin. Aikuisten kaksoistutkinto Ammatillista perustutkintoa suorittava voi aineopiskelijana opiskella haluamiaan oppiaineita ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Opiskelija ei siis tee lukion koko oppimäärää vaan opiskelee vain ylioppilastutkintoonsa sisältyvien oppiaineiden kurssit. KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN Kurssille ilmoittautuminen Ilmoittaudu kursseille ja ole läsnä aina heti ensimmäisellä oppitunnilla, koska silloin selvitetään kurssin sisältö ja työtavat sekä jaetaan materiaalia. Huolehdi, että ilmoittaudut henkilökohtaisesti kirjoittamalla nimesi luokassa kiertävään ilmoittautumislistaan. Voit varata itsellesi paikan kurssilta puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostitse, mutta ilmoittautuminen on ehdollinen, kunnes olet henkilökohtaisesti käynyt kirjoittamassa nimesi ilmoittautumislistaan. Nimi listassa antaa sinulle osallistumisoikeuden kurssille. Opettaja ei ole velvollinen ottamaan opiskelijoita kurssille ensimmäisen oppitunnin jälkeen. Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Neuvottele muusta suoritusjärjestyksestä opettajien kanssa. Kurssin suorittaminen Oppitunneille ja lähiopetukseen osallistuminen kuuluu osana kurssin suorittamiseen. Loppukoe- ja rästikoeoikeus määräytyy opettajan antaman kurssiohjelman mukaisesti. Etäopetukseen liittyvät tehtävät huomioidaan kurssin arvioinnissa. Sanakokeissa, välikokeissa ja loppukokeessa voidaan kysyä myös vain oppitunneilla esillä olleita asioita. Ilmoita kurssin opettajalle, jos joudut olemaan poissa tunneilta. Jos joudut olemaan pois loppukokeesta, ilmoita siitä kurssin opettajalle mahdollisimman aikaisin. Jos olet poissa 11

13 kokeesta tai rästikokeesta sairauden vuoksi, säilytät rästikoemahdollisuutesi, kun esität opettajalle lääkärin tai terveydenhoitajan antaman todistuksen. Koetilanteet Iltatuntien koeaika on klo Nuorten kaksoistutkinnon kokeet pidetään lukujärjestyksen ilmoittamana ajankohtana. Kokeesta saa poistua aikaisintaan puoli tuntia kokeen alkamisesta, jonka jälkeen saapuneita ei voida enää ottaa kokeeseen. Ota huomioon, että kokeessa sallitut apuvälineet (esim. taulukkokirja ja laskin) tarkastetaan kokeen alussa. Jos esim. taulukkokirjassa on ylimääräisiä merkintöjä, se hylätään, ja sinun on tultava toimeen ilman taulukkokirjaa. Opiskeluaika Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää ko. ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (lukiolaki). Opiskelun keskeyttäminen Jos aikuislukion varsinainen opiskelija haluaa keskeyttää opiskelunsa määräajaksi, voi rehtori antaa siihen luvan enintään vuodeksi kerrallaan. Tutkinto-opiskelija, jolla ei ole opintosuorituksia lukuvuoden ajalta, katsotaan eronneeksi. Oppikirjat Aikuislukiolaisten käytössä on oppikirjojen kirjasto. Lainatusta kirjasta peritään viiden euron panttimaksu, jonka saa takaisin, kun kirja palautetaan kirjastoon. Kirjat lainataan varausjärjestyksessä. Oppikirjalainaus tapahtuu Porin aikuislukion kotisivujen kautta: oikeassa laidassa Opiskelijan linkit Oppikirjalainaus Saat sivulta tarkemmat toimintaohjeet lainauksen tekemiseen. Sivuilla on myös luettelo lainattavista kirjoista. Myös Satakirjastosta (Satakunnan kirjastojen yhteisjärjestelmä) löydät oppikirjojamme ( Huomaa myös opintojesi tueksi SAMK:n kirjasto ( sekä Porin tiedekirjasto ( ARVIOINTI Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Lukio-opetuksessa kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Perusopetuksessa kaikkien oppiaineiden pakolliset ja valinnaiset kurssit arvioidaan numeroin. Opettaja selvittää kurssikohtaiset arviointiperusteet tarkemmin jokaisen kurssin alussa. 12

14 Diagnosoidut vammat ja sairaudet sekä muut oppimista vaikeuttavat seikat otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kokeet Koeviikollisessa jaksossa jakson lopussa on koepäivät, jolloin järjestetään jakson kurssien loppukokeet. Koeviikottomassa jaksossa kurssi arvioidaan opettajan kurssiohjelmassa ilmoittamalla tavalla. Kokeiden palautus Kokeet palautetaan jaksojärjestykseen merkittyinä palautuspäivinä tai palautusaikoina. Palautuspäivä on tärkeä oppimisen paikka. Palautustunnilla voit kysellä opiskeluasioita suoraan opettajaltasi ja saat henkilökohtaista ohjausta, joka auttaa sinua parantamaan jatkossa suorituksiasi. Jos et hae koettasi palautuspäivänä, sovi opettajan kanssa, että kokeesi laitetaan kanslian edessä olevaan laatikostoon, josta voit sen noutaa myöhemmin. Kurssikokeet on hyvä säilyttää dokumenttina koko opiskelun ajan. Hylätyn kurssin uusiminen ja rästikoe Rästikoe on tarkoitettu hylätyn kurssin uusimiseen. Rästikoe suoritetaan heti koeviikkoa seuraavana rästikoepäivänä. Rästikokeeseen ilmoittaudutaan erillisellä ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeet jätetään aikuislukion kanslian edessä olevaan lokerikkoon tai nuorten kaksoistutkinnossa työväenopistolla aikuislukion ilmoitustaululla olevaan taskuun viimeistään rästikoetta edeltävä tiistaina. Rästikokeet pidetään jaksojärjestyksen mukaisena ajankohtana klo Lyseon vanhassa salissa. Rästikoeoikeudesta huolehtiminen on opiskelijan vastuulla. Mikäli opiskelijalla ei ole rästikoeoikeutta, opettaja ei tee koetta rästikoetilaisuuteen. Opettaja on kurssin alkaessa selvittänyt sekä koe- että rästikoeoikeuden saamisen edellytykset. Jos opiskelija jättää saapumatta rästikokeeseen, hän on menettänyt ko. kurssin rästikoeoikeuden. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen ja uusintakoe Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla kerran lukuvuodessa järjestettävään uusintakokeeseen. Uusintakokeessa saa yrittää korottaa vain yhtä kurssia, ja samaa kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu perusopetuksessa opiskelijan henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaisista oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista. lukio-opetuksessa opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. 13

15 Oppiaineen arvosana määräytyy perusopetuksessa opiskelijan suorittamien pakollisten ja valinnaisten kurssien arvosanojen ja kyseiseen oppiaineeseen laadittujen päättöarvioinnin kriteerien perusteella lukio-opetuksessa opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Oppiaineen opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja valtakunnallisesti syventäviä kursseja 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Aikuisten lukiokoulutuksessa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opintoohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään kuuluvat aineet ja aihekokonaisuudet arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opintokortin ote Opintokirjan otteesta selviävät opiskelijan suorittamat kurssit arvosanoineen. Opintokirjan ote jaetaan opiskelijoille kaksi kertaa lukuvuodessa toisen ja viidennen jakson arvioinnin valmistuttua. Opintokirjan otteessa on käytössä seuraavat merkinnät: 4 10 numeroarviointi K keskeytynyt kurssi P puutteita kurssin osasuorituksissa S suoritettu hyväksytysti O opiskeltu kurssi H hylätty I itsenäisesti suoritettu hylätty kurssi WILMA-hallintojärjestelmän kautta opiskelijan on hyvä seurata myös itse omia kurssiarvosanojaan. Kurssikokeet on hyvä säilyttää dokumenttina koko opiskelun ajan. 14

16 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Kun opiskelijalle hyväksiluetaan opintoja muista oppilaitoksista, pitäydytään suoritusoppilaitoksen arviointiin. Aikaisempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa yli 18-vuotiaana. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, hänen aikaisempia suorituksiaan pakollisissa ja valtakunnallisesti syventävissä kursseissa ei voida hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää vaan arviointi siirretään suoritusoppilaitoksen numeroin. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän kurssien arvosanoiksi. OPISKELUUN LIITTYVÄT TODISTUKSET JA MAKSUT Opiskelija saa opintojen päätyttyä päättötodistuksen tai todistuksen suoritetuista opinnoista tai todistuksen suoritetusta oppimäärästä tai erotodistuksen ja oikeaksi todistetun jäljennöksen. Virallinen opintokortin ote annetaan sitä erikseen pyydettäessä. Omaan käyttöön tarkoitetun opintokortin otteen voi itse tulostaa Wilmasta. Opiskelijanaolotodistuksen saa opintojen alussa ensimmäisten opintosuoritusten jälkeen tarvittaessa kerran. Ylimääräisistä todistuksista ja otteista peritään Porin kaupunginvaltuuston päätökseen perustuva hinta. Opiskeluun liittyvät todistukset saa kansliasta. OPINTO-OHJAUS Aikuislukiossa opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS). Lisäksi ohjauksen tavoitteena on tarjota opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opinto-ohjaus tarjoaa tietoa myös ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyen. Opinto-ohjausta kannattaa käyttää hyödyksi Opinto-ohjauksen kurssi (OP1) sisältää syyslukukauden alussa lukio-opiskelun aloittaville tarjottavat opinto-ohjauksen tunnit, joissa johdatellaan lukio-opiskeluun 15

17 neljä kertaa vuodessa olevat yo-infot, joissa abeja opastetaan yo-tutkintoon ilmoittautumisessa ja kirjoituksiin liittyvissä käytännön asioissa lukuvuoden aikana olevat opinto-ohjauksen tunnit, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita tarpeen mukaan esim. ammatinvalinnanohjaus ja jatko-opintomahdollisuudet Opinto-ohjaajan vastaanotot johon henkilökohtainen aika kannattaa varata etukäteen joko kanslian kautta tai suoraan opinto-ohjaajalta jolloin opinto-ohjaaja mm. neuvoo henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa, voi hyväksilukea aikaisempia korvaavia opintoja sekä ohjaa yotutkintoon liittyvissä kysymyksissä opinto-ohjaajan tavoittaa varmimmin ma-to klo henkilökohtaisen vastaanoton merkeissä opohuoneessa 228, ottamalla suoraan yhteyttä opintoohjaajaan sähköpostitse tai puh Ohjausta antaa koko aikuislukion henkilökunta, joten opinto-ohjaajan lisäksi neuvoja voi kysyä ryhmänohjaajalta, opettajilta, rehtorilta ja koulusihteeriltä kansliasta. Aikuislukion kotisivut linkkeineen toimivat myös hyvänä opiskelun tukena ja tietolähteenä. OPISKELIJAHUOLTO Terveydenhoito Terveydenhoitaja - puh sähköposti etunimi.sukunimi@pori.fi Terveydenhoitaja on paikalla päivisin Lyseon koulukeskuksessa; maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Lukioiden erityisopettaja Yhteyden lukioiden erityisopettajaan saa aikuislukion opinto-ohjaajan kautta. Lukioiden erityisopettaja tekee mm. lukitestausta. Lukiopsykologi Psykologiin saa yhteyden aikuislukion opinto-ohjaajan kautta. TIEDOTTAMINEN Tärkeimmät tiedotuskanavat ovat joka jakson alussa ilmestyvä jaksotiedote, ohjauksen verkkosivut oppimisalustalla, ryhmäohjaustuokiot, Wilma, koulun ilmoitustaulut ja koulun kotisivut. Jaksotiedote sisältää mm. ajankohtaiset tiedot alkavasta jaksosta, mahdolliset kurssitarjottimen muutokset ja opettajien tiedotteet tulevista kursseista. Ryhmäohjaajat tiedottavat jaksoittain koulun tapahtumista ja ohjaavat opintojen etenemiseen liittyvissä asioissa. Koulun kotisivut ovat aina ajan tasalla osoitteessa Koulun ilmoitustaulut Katariinankadun puoleisessa 16

18 portaikossa ensimmäisen ja toisen kerroksen välisellä tasanteella sekä nuorten kaksoistutkintolaisille työväenopiston toisessa kerroksessa. Rehtorilta, opinto-ohjaajalta, ryhmänohjaajalta, opettajilta ja koulusihteeriltä voi aina kysyä epäselviä asioita. KANSLIA Aikuislukion kanslia palvelee opiskelijoita koulutyön aikana ma - to klo ja pe puhelin (02) (kanslia) puhelin (rehtori) sähköposti etunimi.sukunimi@pori.fi opettajia voi yrittää tavoittaa opettajanhuoneen puhelinnumerosta joko ennen tuntien alkua (16.30) tai tauoilla ( ja ). OPISKELUKUSTANNUKSET Tutkinto-opiskelijoille opetus on maksutonta. Aineopiskelijoilta, jotka suorittavat lukion tai perusopetuksen yksittäisiä aineita tai kursseja, täydentävät tutkintoaan, korottavat arvosanojaan tai ovat muissa oppilaitoksissa opiskelevia opiskelijoita, peritään joko lukukausimaksu 50 / lukukausi tai kurssimaksu 25 /kurssi. Maksu peritään jo ilmoittautumisesta kursseille. Yksityisopiskelijoilta peritään 34 :n ilmoittautumismaksu ja 20 :n tenttimaksu jokaisesta suoritetusta kokeesta. Kustannuksia opiskelijalle aiheuttavat lukion oppikirjat sekä muut opiskeluvälineet ja koulumatkat. Kela ei katso aikuislukiossa opiskelua päätoimiseksi opiskeluksi, joten opintoihin ei saa opintotukea. YLIOPPILASTUTKINTO Tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ylioppilastutkintolautakunta vastaa tutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta. 17

19 Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa kaikissa lukioissa. Tutkinnon saa suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä tutkintokerralla. Tutkinnon kokeet - Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Tutkintoon voi sisältyä yksi tai useampi ylimääräinen koe. - Kokeiden tasot Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Matematiikassa ja vieraissa kielissä tasot ovat pitkä ja lyhyt oppimäärä, toisessa kotimaisessa kielessä pitkä ja keskipitkä oppimäärä. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, minkä tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelaan on suoritettava pitkään oppimäärään perustuva koe vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa. Tutkintoon saa sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe. Osallistumisoikeus Lukion opiskelija - Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. (L 672/2005, 1 ) - Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 :ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia. (L 672/2005, 4 ) Kielikokeissa kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen osallistumista kirjalliseen kokeeseen. Äidinkielen kokeessa kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen osallistumista tekstitaidon kokeeseen. Muu kuin lukion opiskelija - Suomalaisen lukion oppimäärän suorittanut Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin saa osallistua henkilö, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. (L 766/2004, 18 a ) - Ulkomaisen lukion oppimäärän suorittanut Ulkomaisen lukion suorittanut henkilö voi osallistua tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hänen suorittamansa lukion oppimäärän voi koulutuksen pituudelta 18

20 katsoa vastaavan suomalaisen lukion oppimäärää (koulutusaika yhteensä 12 vuotta). (L 766/ a ) - Suomalaisen lukion oppimäärän aineopiskelijana osittain suorittanut henkilö Henkilö, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi suorittaa tutkintoon kuuluvia kokeita erillisinä. Erillisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa, eikä niitä voi sisällyttää tutkintoon. (L 672/2005, 9 ) Ylioppilastutkinnon erilliseen kokeeseen saa osallistua henkilö, joka ennen kokeeseen osallistumista on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset lukiokurssit. - Ammatillisen tutkinnon suorittanut o Henkilöllä on ammatillisen tutkinnon perusteella oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja. (L 766/2004, 18 a ) o Jos kokelas on suorittanut kaksivuotisen ammatillisen perustutkinnon, joka perustuu perusopetuksen oppimäärään, häneltä vaaditaan, että hän on opiskellut vähintään kaksi pakollista lukiokurssia niissä oppiaineissa, joiden kokeisiin hän haluaa osallistua. Jos oppiaineessa ei ole kahta pakollista lukiokurssia, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua kyseessä olevassa oppiaineessa. o Kaksivuotisten perusopetuksen oppimäärään perustuvien saman alan ammatillisten perusopintojen perusteella tutkintoon tai sen kokeisiin osallistuvalle henkilölle lautakunta määrää hakemuksesta vaadittavat lisäopinnot. o Oppisopimuskoulutuksen suorittaneen henkilön on pyydettävä lautakuntaa määräämään lisäopinnot, jotka ovat vähintään samat kuin kahden vuoden opintoja edellyttäneen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta vaadittavat lisäopinnot. Lisäopintojen määräämistä haetaan kirjallisesti lautakunnalta. Hakemukseen on liitettävä lukion rehtorin lausunto, josta tulee ilmetä ammatillisten opintojen laatu ja ajallinen kesto. o Ammatillisen tutkinnon tulee olla suoritettu Suomessa. o Ammatillisen tutkinnon suorittaneen osallistumisajankohta Kahden ja puolen vuoden opintoihin perustuvaa ammatillista tutkintoa suorittava henkilö voi osallistua ylioppilastutkintoon opintojen ollessa vielä kesken. Häneltä edellytetään kuitenkin vähintään puolentoista vuoden laajuisia ammatillisia opintoja ennen tutkintoon osallistumista. (L 766/2004, 18 a ) 19

21 Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. (L 672/2005, 8 ) Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas. Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella (Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 915/2005, , 6 ). Jos ylioppilaskokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö (lukihäiriö) ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, kokelaan tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva selvitys. Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee lukihäiriön vaikeusasteen neliportaisella asteikolla: ei häiriötä, lievä häiriö, keskivaikea häiriö ja vaikea häiriö. Muita asteikkoja ei lautakunnalle lähetettävissä lukilausunnoissa saa käyttää. Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Jos kokelaan lukihäiriö on lievä, hän osallistuu ylioppilastutkinnon kokeisiin ilman erityisjärjestelyjä. Jos lukihäiriön on keskivaikea tai vaikea, häiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin. Tavoitteena on, että lukihäiriöistä kokelasta autetaan erityisjärjestelyillä eikä arvosanamuutoksella. Jos kokelas, jolle on myönnetty erityisjärjestelyjä, on niistä huolimatta tullut hylätyksi jossakin tai joissakin kokeissa, voidaan lukihäiriölausunto ottaa jälkikäteen huomioon myös lopullista arvosanaa määrättäessä. On kokelaan edun mukaista, että erityisjärjestelyjä haetaan silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Erityisjärjestelyjä voi kuitenkin painavasta syystä hakea hajautetun tutkinnon ollessa kesken, jos niiden tarpeellisuus havaitaan hajautetun tutkinnon aloittamisen jälkeen. Aikuislukio järjestää kaksi kertaa vuodessa YO-infon, jossa saat tärkeää ajankohtaista lisätietoa ylioppilaskirjoituksista. YO-infot ovat pakollisia seuraavaan kirjoituskertaan osallistuville. Lisätietoja yo-tutkintoasioista: 20

22 LUKIOKOULUTUKSEN KURSSIKUVAUKSET merkinnät: p = pakollinen kurssi s = syventävä valtakunnallinen kurssi sk = soveltava koulukohtainen kurssi ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIa1p Tekstien rakenteita ja merkityksiä Tekstin rakentamisen keinoja, aineistopohjainen kirjoittaminen, tiedonhaku ja lähteiden käyttö. ÄIa2p Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kaunokirjallisuuden - lyriikan, draaman ja proosan - erittelyä ja tulkintaa kirjallisuuskäsitteiden avulla. ÄIa3p Tekstit ja vaikuttaminen Vaikuttamaan pyrkivien tekstilajien ja kirjallisuuden tarkastelua. Väittelyä ja puheita. ÄIa4p Teksti, tyyli ja konteksti Tyylikausien ja erilaisten tekstien tyylin tarkastelua, klassikoita, oman tyylin hiontaa ja kielenhuoltoa. ÄIa5p Kieli kirjallisuus ja identiteetti Suomalaisuuden, suomen kielen kehityksen ja Suomen kirjallisuuden tarkastelua. Päättökokeeseen valmistautumista. ÄIa6s Tekstitaitojen syventäminen Ohjausta tekstitaitovastausten laatimiseen ja valmentautumista tekstitaidon ylioppilaskokeeseen. ÄIa7s Puheviestintätaitojen syventäminen Kokoustekniikkaa, esiintymis-, neuvottelu- ja väittelytaitojen harjoittelua. Kurssi antaa tukea ja valmiuksia puheviestinnän päättökokeeseen osallistumiseen. ÄIa8s Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä. Tekstilajit, tekstityypit, referointi ja suora lainaaminen. 21

23 ÄIa9s Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä, ajankohtaisia mediatekstejä. Ohjausta esseiden kirjoittamiseen ja valmentautumista ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. ÄIa10sk Kielentuntemuksen perusteita Kieliopin kertausta ja kielenhuoltoa. Tukea myös vieraiden kielten opiskeluun. ÄIa11sk Äidinkielen ylioppilaskokeisiin valmentava kurssi Ohjausta tekstitaitovastausten ja esseiden kirjoittamiseen. Järjestetään kesälukiossa. KIELET Kielten pakolliset kurssit suositellaan suoritettavan numerojärjestyksessä. A1-englanti ENAa1p Minä ja muut Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta, vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa sekä painottaa keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENAw2p Viestintä ja vapaa-aika Kurssi vahvistaa kirjoittamistaitoja, suullista viestintää sekä rakenteiden hallintaa. ENAw3p Opiskelu ja työ Kurssilla harjoitellaan muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä suullisesti ja kirjallisesti. ENAw4p Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssi painottaa puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lisäksi harjoitellaan kirjoittamaan erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENAw5p Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. ENAw6p Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä sekä jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua. 22

24 ENAw7s Luonto ja kestävä kehitys Kurssilla annetaan valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENAw8s Puhu ja ymmärrä paremmin Opiskellaan sanastoa ja keskustelufraaseja. Hiotaan ääntämistä. Korostetaan uskallusta puhua vieraalla kielellä. ENAw9sk Lukio-opintoihin valmentava kurssi Kurssilla kerrataan peruskoulun keskeisiä rakenteita, vahvistetaan sanaston hallintaa, ohjataan laatimaan lyhyttä kirjoitelmaa ja tutustutaan kuullunymmärtämistehtäviin. Sopii myös kertauskurssiksi pakollisia kursseja suorittaneille. Kurssi järjestetään sekä ilta- että verkkokurssina. Suoritetaan ennen pakollisia kursseja. ENAw11sk Englannin yo-valmennuskurssi Kurssilla kuunnellaan englannin pitkän oppimäärän yo-tehtäviä, tehdään vastaavia tekstinymmärtämis- ja rakennetehtäviä, vahvistetaan sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjallista tuottamista. Kurssi sopii suoritettavaksi kuudennen pakollisen kurssin jälkeen. ENAw12sk Lyhyen englannin yo-valmennuskurssi / Ylioppilastehtäväkurssi Kurssilla tehdään englannin lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen tehtäviä, kirjallisia ja kuuntelutehtäviä. Vahvistetaan rakenteita ja kirjallista tuottamista. Kurssi sopii suoritettavaksi 2. vuosiluokalla, neljännen tai viidennen pakollisen kurssin jälkeen. ENAw13sk Engalnnin kuuntelukurssi Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti kuullunymmärtämisen taitoja eritasoisten tehtävien avulla. Kurssi on tarkoitettu erityisesti lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoille. ENAw18sk Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla käsitellään yleismaailmallisia kehityslinjoja, ajankohtaisia tapahtumia ja erilaisiin maailmankuviin liittyviä aiheita. A1-saksa SAAw1p Minä ja muut = SABw37 23

25 SAAw2p Viestintä ja vapaa-aika = SAB38 SAAw3p Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. SAAw4p Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. SAAw5p Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. SAAw6p Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. A1-venäjä VEAw1p Minä ja muut = VEBw37 VEAw2p Viestintä ja vapaa-aika = VEBw38 VEAw3p Opiskelu ja työ Koulu, ammattiin valmistuminen ja työelämä. Viestintä epävirallisissa ja virallisissa tilanteissa. VEAw4p Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Suomalainen ja venäläinen yhteiskunta. Mielipidekirjoitukset ja tiivistelmä. VEAw5p Kulttuuri Venäläinen kulttuuri ennen ja nyt. Painottuu kirjallinen ilmaisu. VEAw6p Tiede talous ja tekniikka Lääketiede, talouselämä sekä yrityselämä Suomessa ja Venäjällä. Painottuu tekstin ymmärtäminen. 24

26 B1-ruotsi RUBa1p Opiskelu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta, vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa sekä puheviestintää. RUBw2p Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi vahvistaa sanaston ja rakenteiden hallintaa, antaa valmiuksia kirjoittamiseen sekä vankentaa suullista viestintää. RUBw3p Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssi vankentaa kirjoittamistaitoja ja luetunymmärtämistä. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden vertailla Suomea muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. RUBw4p Elämää yhdessä ja erikseen Käsitellään elämänarvoja, ihmissuhteita, sukupuolten ja ihmisryhmien kohtaamista sekä yhteiskunnallisia ilmiöitä. RUBw5p Elinympäristömme Harjoitellaan luetunymmärtämistä ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Kurssin keskeisinä aiheina ovat muuttuva elinympäristö sekä joukkoviestimet. RUBw6s Puhu ja ymmärrä paremmin Opiskellaan sanastoa ja keskustelufraaseja. Hiotaan ääntämistä. Korostetaan uskallusta puhua ruotsin kielellä. RUBw7s Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativamman kieliaineksen avulla. Aiheina maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. RUBw8sk Ruotsin lukio-opintoihin valmistava kurssi Kerrataan peruskoulussa opetettuja keskeisiä rakenteita, vahvistetaan sanaston hallintaa, ohjataan laatimaan lyhyttä kirjoitustehtävää ja tutustutetaan kuullunymmärtämistehtäviin. Suoritetaan heti lukio-opintojen aluksi ennen pakollisia kursseja. Sopii myös pakollisia kursseja suorittaneille kertauskurssiksi. Kurssi järjestetään sekä ilta- että verkkokurssina. RUBw9sk Ruotsin yo-valmennuskurssi Kuunnellaan keskipitkän ja opiskelijoiden tarpeen mukaan myös pitkän ruotsin yo-tehtäviä, tehdään vastaavia tekstinymmärtämis- ja rakennetehtäviä, kerrataan kielioppirakenteita sekä vahvistetaan edelleen kirjallista tuottamista. Kurssi valmentaa yo-kirjoituksiin, joten se sopii suoritettavaksi viimeisenä kurssina juuri ennen yo-kirjoituksia. 25

27 RUBw10sk Ruotsin kuuntelu- ja tekstikurssi Laajennetaan sanavarastoa, kerrataan pakollisten kurssien kielioppia ja vahvistetaan kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista tuottamista. Kerrataan keskeisiä suullisen viestinnän fraaseja. Sopii suoritettavaksi viidennen pakollisen kurssin jälkeen. B3-saksa SAB3w1s Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. SAB3w2s Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. SAB3w3s Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. SAB3w4s Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. SAB3w5s Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. SAB3w6s Opiskelu- ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuudensuunnitelmiin. SAB3w7s Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva ja teatteri. SAB3w8s Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. 26

28 SAB3w13sk Saksan suullisen kielitaidon kurssi Kurssilla laajennetaan sanavarastoa ja käydään läpi arkipäivän keskustelutilanteita. B3-ranska RABw31s Hyvää päivää, hauska tutustua Tutustuminen ja esittäytyminen. Opetellaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painottuu puheviestintä. RAB3w2s Näin asiat hoituvat Opetellaan selviytymään mm. seuraavista tilanteista: puhelimessa, ostoksilla, säästä keskusteleminen, tien kysyminen ja neuvominen, matkustaminen. Kurssilla painottuu puheen ymmärtäminen ja puhuminen. RAB3w3s Vapaa-aika ja työ Opetellaan asioimaan puhelimessa, tutustutaan ranskalaiseen tapakulttuuriin. Opitaan kertomaan, mihin sattuu. Kurssilla painottuu puheen ymmärtäminen ja puhuminen. RAB3w4s Meillä ja muualla Suomen ja Ranskan vertailua: ihmiset, maantiede, nähtävyydet, harrastukset ja lomanviettomahdollisuudet. Yksinkertaiset viestinnälliset kirjoitustehtävät. RAB3w5s Ennen ja nyt Keskeisinä aihepiireinä ovat terveys ja hyvinvointi. Neuvojen antaminen. Viestinnälliset kirjoitustehtävät. RAB3w6sOpiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Keskeisinä aihepiireinä ovat työelämä, tulevaisuuden suunnitelmat aikuisten näkökulmasta sekä matkailu. Kyseisiin aihepiireihin liittyvä suullinen ja kirjallinen viestintä. RAB3w7s Kulttuuri Tutustutaan Ranskan kulttuuriin (kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva). Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. RAB3w8s Yhteinen maapallomme Keskeisinä aihepiireinä on maapallon nykytila ja tulevaisuus. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Valmistaudutaan yo-kokeeseen. 27