POHJANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA, EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA, EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ"

Transkriptio

1 1 Olli Wuori & Arttu Vainio POHJANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA, EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ Vaasa Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Evijärvi Oravainen Maksamaa Alahärmä Kortesjärvi Vöyri Vimpeli Lappajärvi Ylihärmä Kauhava Vähäkyrö Mustasaari Isokyrö Maalahti Laihia Lapua Alajärvi Korsnäs Nurmo Lehtimäki Jurva Seinäjoki Kuortane Soini Ilmajoki Kurikka Töysä Närpiö Alavus Teuva Ähtäri Peräseinäjoki Kaskinen Karijoki Kauhajoki Jalasjärvi Kristiinankaupunki Isojoki Maakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa VAASAN YLIOPISTO LEVÒN INSTITUUTTI VAASA 2004

2 2

3 3 SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN TARKOITUS...5 MAANTIETEELLISET PIIRTEET...5 Etelä-Pohjanmaa...5 Luonnonolot...5 Maakunnan liikenteellinen sijainti...5 Pohjanmaa...5 Luonnonolot...5 Maakunnan liikenteellinen sijainti...6 MAAKUNTIEN YHTEISKUNNALLISET TIEDOT...6 Väestömäärät...6 Väestön ikäjakauma...8 Muuttoliike...10 Kieli...10 Poliittinen toiminta...12 Väestön koulutustaso...13 Koulut ja oppilaitokset...13 Perusasteen opetus...13 Toisen asteen opetus...14 Korkeakoulut...15 Työttömyys...16 Väestön tulotaso...17 Asuntokunnat...18 TALOUDELLINEN TOIMINTA...19 Yleisnäkymiä...19 Arvonlisäys Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla...20 Toimialojen liikevaihto...24 Teollisuuden vienti ja arvonlisäys...25 Toimipaikkojen rakenne ja määrä...28 Teollisten toimipaikkojen koko...30 Vähittäiskauppa...31 Alueella työssäkäyvät...32 Verkottuminen ja klusterit...34 Etelä-Pohjanmaa...34 Pohjanmaa...35 HALLINNOLLINEN VAIKUTTAMINEN...36 Aluehallinto...36 Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto...37 Muita toimijoita...38 Tehtävät alueilla...39 Ongelmia ja ratkaisuja...39 EU-tukialueet...40 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...41 Yhtäläisyyksiä naapurimaakunnissa...41 Naapurimaakuntien eroja...41 Lähteet...43 Liitteet...44

4 4

5 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tässä tutkimuksessa selvitetään Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien piirteitä, niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimus pohjautuu valmiin tilastomateriaalin käyttöön. Tarkastelun keskipisteessä ovat väestön ja elinkeinojen ominaispiirteet. MAANTIETEELLISET PIIRTEET Etelä-Pohjanmaa Luonnonolot Etelä-Pohjanmaan pinta-ala on km 2, josta vesipinta-alaa on 539 km 2. Alue jakaantuu kuuteen seutukuntaan, jotka ovat Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat, Pohjoiset ja Eteläiset Seinänaapurit sekä Suupohja. Kuntia on kaikkiaan 27. Maantieteellisesti Etelä- Pohjanmaata kuvaavat jokilaaksot ja Suomenselän vedenjakaja-alue. Väestö on keskittynyt jokilaaksoihin. Väentiheys on 14,5 asukasta neliökilometriä kohden. Alueen pinta-alasta on metsää 72 prosenttia ja peltoa 18. Metsätalousmaan osuus on suurin Suomenselällä. Suomen peltopinta-alasta 10,5 prosenttia sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ( ha). Maasto on alavinta Ylistarossa, joka sijaitsee noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Maasto kohoaa lähestyttäessä Suomenselän vedenjakajaa, ja Soinissa sekä Ähtärissä tavoitetaan 200 metrin korkeuskäyrä. (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, tietopohja, 2004: 3-5). Maakunnan liikenteellinen sijainti Pohjoinen-etelä -suunnassa maakunta sijoittuu valtateiden 3 ja 19 varsille. Alueen poikittaissuunnassa halkaiseva valtatie 18 yhdistää Vaasan ja Jyväskylän, mutta se ei rakenteellisesti ole yhtä kehittynyt kuin pitkittäistiet. Seinäjoki on risteysasema, jossa yhtyvät pohjoinen päärata, radat Kaskisista ja Vaasasta sekä Haapamäen kautta Jyväskylästä tuleva rata. Viimeksi mainittu yhteys oli ennen Parkanon radan rakentamista osa valtakunnan päärataa. Lentoliikennettä palvelee Seinäjoen lentokenttä ja Kauhavan kenttä on pääsääntöisesti sotilasilmailun käyttämä. Pohjanmaa Luonnonolot Pohjanmaan pinta-ala on 7 675,1 km 2,, josta sisävesien pinta-ala on 174,8 km 2. Maakunta sijaitsee rannikolla ja on muodoltaan pitkä ja kapea. Alue jakaantuu neljään seutukuntaan: Vaasan seutuun, Kyrönmaahan, Suupohjan rannikkoseutuun ja Pietarsaaren seutuun. Kuntia on yhteensä 18. Maantieteellisesti Pohjanmaata kuvaa merenrannikko, johon sisämaasta virtaavat joet laskevat. Asutus on jakautunut rannikolle ja jokilaaksoihin. Väentiheys on 22,5 asukasta neliökilometriä kohden. Alueen pinta-alasta on metsää 74,7 prosenttia ja peltoa 17,7 prosenttia. Suomen peltopinta-alasta 6,1 prosenttia sijaitsee Pohjanmaalla. Maasto on alavinta rannikolla rannikon läheisyydessä, missä Merenkurkussa maa nousee merestä keskimäärin vajaan metrin sadassa vuodessa. Korkein paikka on Pyhävuori Kristiinankaupungissa (130 m).

6 6 Maakunnan liikenteellinen sijainti Maakunnassa kulkevat pohjoinen-etelä suuntaiset valtatiet 3 ja 8, sekä poikittaissuuntaiset valtatiet 16/18 ja 19. Maakunnan valtatieverkoston pituus on 343 km. Rautatiet yhdistävät Kaskisen ja Vaasan Seinäjoelle. Pohjoinen pääradan asema on Pietarsaaren alueella. Lentoliikennettä on kahdelle kentälle, Vaasaan ja Kruunupyyhyn. Satamakaupunkeja ovat Kristiinankaupunki, Kaskinen, Vaasa ja Pietarsaari. MAAKUNTIEN YHTEISKUNNALLISET TIEDOT Väestömäärät Etelä-Pohjanmaan maakunnan väkiluku oli vuoden 2002 lopussa henkeä, neljä prosenttia maan väkiluvusta. Väestöstä henkeä asui ydinmaaseuduksi luokiteltavalla alueella ja kaupungeissa Maakunnan väestö väheni vuosien 1990 ja 2002 välisenä aikana henkeä eli 3,8 prosenttia. Harvaan asutun maaseudun väestö väheni 10,5 prosenttia ja ydinmaaseudun 7,7 prosenttia. Kaupunkien läheisen maaseudun asukasluku lisääntyi 22,8 prosenttia ja kaupunkien lisääntyi 12 prosenttia. Maakunnan väestöstä asuu 31 prosenttia Pohjoisten Seinänaapurien alueella (Altika, 2004) Pohjanmaa, miehet Pohjanmaa, naiset Etelä-Pohjanmaa, miehet Etelä-Pohjanmaa, naiset Kuva 1. Väestökehitys ja sukupuoli (Statfin, tilasto, 2004). Pohjanmaan väkiluku vuoden 2002 lopussa oli henkeä, kolme prosenttia maan väkiluvusta. Väestöstä henkeä asui ydinmaaseudulla ja kaupungeissa. Maakunnan väestö lisääntyi vuosien 1990 ja 2002 välisenä aikana 558 henkeä eli 0,3 prosenttia. Harvaan asutun maaseudun väestö väheni 6 prosenttia ja ydinmaaseudun väestö 4,4 prosenttia. Kaupunkien läheisen maaseudun asukasluku lisääntyi 6,3 prosenttia ja kaupunkien 3,8 prosenttia. Maakunnan väestöstä asuu 51,1 prosenttia Vaasan seutukunnassa (Altika, 2004).

7 7 Pohjanmaalla on miesten määrä hieman lisääntynyt ja naisten vähentynyt. Etelä- Pohjanmaalla on molempien sukupuolten määrä vähentynyt. Naisten määrä kummassakin maakunnassa alkoi vähetä, kun 1990-luvun lama päättyi. Väheneminen on ollut Etelä- Pohjanmaalla voimakkaampaa kuin Pohjanmaalla (kuva 1). Lopputuloksena on ollut tilanne, jossa naisten osuus Pohjanmaan väestöstä on 50, 5 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan väestöstä 50,6 prosenttia. Taulukko 1. Väkiluvun muutos Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Väkiluku Muutos v.2002 Muutos v. 2002, % Muutos v , % Etelä-Pohjanmaa ,2-3,4 Suupohja ,8-7,2 Pohjoiset seinänaapurit ,6 Eteläiset seinänaapurit ,3-6,7 Kuusiokunnat ,2 Härmänmaa ,4-4,7 Järviseutu ,3-7,9 Pohjanmaa ,7 Kyrönmaa ,4-2,5 Vaasan seutu ,1 1,3 Suupohjan rannikkoseutu ,3-6,8 Pietarsaaren seutu ,0 Lähde: Statfin, Koko maan väkiluvun muutos on ollut 0,2 prosenttia vuonna Etelä-Pohjanmaalla Pohjoisten Seinänaapurien asukasluku on kasvanut yhden prosentin. Järviseudun väestö on maakunnassa vähentynyt eniten ja Suupohjan toiseksi eniten. Muutos on ollut samansuuntainen pitkän aikaa (taulukko 1). Pohjanmaan väestö on pysynyt likimain ennallaan ja seutukunnittaiset muutokset ovat olleet pienempiä kuin Etelä-Pohjanmaalla. Poikkeuksen muodostaa Suupohjan rannikkoseutu, jossa vuoden 1995 jälkeinen väestön väheneminen on ollut yhtä voimakasta kuin monessa Etelä-Pohjanmaan seutukunnassa. Etelä-Pohjanmaan väestökehitys tulee olemaan laskeva muuttoliikkeen huomioivan ennusteen mukaan. Tilastokeskus arvioi asukasluvun laskevan hengellä vuoteen 2030 mennessä. Ainoat asukaslukuaan lisäävät kunnat olisivat Seinäjoki ja Nurmo. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteeksi väestömäärän vakiinnuttaminen asukkaaseen (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava). Tilastokeskuksen Pohjanmaan trendilaskelmaan perustuvassa väestöennusteessa arvioidaan asukasluvun laskevan hengellä vuosien 2000 ja 2030 välisenä aikana. Maakuntasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi positiivinen nettomuutto tulevaisuudessa, jolloin väestömäärä pysyisi entisellään (Pohjanmaan maakuntasuunnitelma, 2003). Tällä hetkellä väestön väheneminen on voimakkaampaa Etelä- Pohjanmaalla kuin Pohjanmaalla. Erityisesti väestömäärältään pienimmät seutukunnat tulevat Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan menettämään väestöään (kuva 2). Tähän kehitykseen tosin tulee vaikuttamaan, kuinka voimakkaasti lähellä alueen keskusta sijaitsevat seutukunnat, kuten Kyrönmaa, tulevat linkittymään kaupungin toiminnalliseen rakenteeseen.

8 Suupohjan seutukunta Pohjoisten seinänaapurien seutukunta Eteläisten seinänaapurien seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Härmänmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Vaasan seutukunta Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutukunta Kuva 2. Seutukuntien väestöennusteet Tilastokeskuksen mukaan (Statfin, 2004, tilasto). Tilastojen perusteella Pohjanmaan väestönmuutokset ovat paljon rauhallisemmat kuin Etelä-Pohjanmaan, jossa keskittyminen näyttää olevan voimakasta. Kummassakin maakunnassa maaseutu menettää asukkaitaan ja väestönkasvu tapahtuu toiminnallisilla kaupunkiseuduilla. Väestön ikäjakauma Vuonna 1980 Etelä-Pohjanmaan ikärakenne oli edullisempi kuin Pohjanmaan (kuva 3). Vuoteen 2003 tultaessa tilanne on tasoittunut ja maakuntien ikäjakaumat ovat lähestyneet toisiaan. Nykyään ikärakenne Pohjanmaalla on jopa hieman edullisempi kuin Etelä- Pohjanmaalla. Alle 15 -vuotiaita on Pohjanmaalla vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla ja 65 vuotta täyttäneitä vähemmän. Aiemmin nuorempia ikäluokkia oli Etelä- Pohjanmaalla huomattavasti enemmän (kuva 4). Etelä-Pohjanmaalla Pohjoisten Seinänaapurien seutukunta on ainoa, jossa alle 15-vuotiaita on enemmän kuin yli 65 -vuotiaita vuonna Pohjanmaalla Suupohjan rannikkoseutu on ainoa seutukunta, jossa alle 15-vuotiaita on vähemmän kuin yli 65-vuotiaita. Ikäjakauman muutokset ovat viime aikoina suosineet Pohjanmaata Etelä-Pohjanmaata enemmän.

9 9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 0 % Vuosi 0-14 % % Yli 65 % Kuva 3. Ikäluokkien suhteellinen osuus Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina (Statfin, 2004, tilasto) Etelä-Pohjanmaa 2003 Vuosi Pohjanmaa Yli 65 Yhteensä Kuva 4. Väestön ikäjakauman kehitys Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina (Statfin, 2004, tilasto).

10 10 Muuttoliike Kumpikin maakunta on ollut väestöään luovuttavia alueita. Tulomuutto on 1990-luvulla lisääntynyt, ja se on ollut aluksi Etelä-Pohjanmaalla voimakkaampaa. Lähtömuutto on ollut vielä suurempaa ja seurauksena on ollut miinusmerkkinen nettomuutto. Etelä-Pohjanmaan nettomuutto on kahden viime vuoden aikana vähentynyt (kuva 5) Muutos Etelä- Pohjanmaa, kuntien välinen nettomuutto Etelä- Pohjanmaa, kuntien välinen tulomuutto Pohjanmaa, kuntien välinen nettomuutto Pohjanmaa, kuntien välinen tulomuutto Vuosi Kuva 5. Muuttoliike Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina Kuntien välinen muuttoliike kattaa Pohjanmaan sisäisten muuttojen lisäksi myös muutot muualle Suomeen ja Suomesta (Statfin, 2004, tilasto). Kieli Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa eroavat erittäin selkeästi väestön äidinkielen mukaan (kuva 6). Etenkin maaseudulla kuntarajat ovat olleet myös kielirajoja, ja samaa kieltä puhuvat kunnat kuuluvat samoihin seutukuntiin. Lähellä Seinäjokea sijaitseva Kyrönmaa on Pohjanmaan puhtaimmin suomenkielinen seutukunta (taulukko 2). Vaasan seudun suomenkielisten osuutta nostaa Vaasan kaupunki, jossa noin neljäsosa asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Rannikon seutukunnat ovat ruotsia puhuvia. Pohjanmaan yli 65- vuotiaista 60 prosenttia on ruotsinkielisiä ja työikäisistä 49 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus Pohjanmaan väestöstä on hitaasti laskemassa ja ulkomaankielisten nousemassa. Etelä- Pohjanmaalla kieliryhmien osuus on pysynyt osapuilleen ennallaan.

11 11 Kieliryhmien osuudet muu kieli ruotsink. suomenk Kilometriä 50 Maakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kuva 6. Kieliryhmien osuudet ja kuntien väkiluvut Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2003 (Statfin, 2004, tilasto). Taulukko 2. Ruotsinkielisten osuus maakunnittain ja seutukunnittain. Ruotsinkielisten % osuus Alue Ruotsinkielisten % osuus Alue Etelä-Pohjanmaan maakunta 0,2 Pohjanmaan maakunta 52,5 Suupohjan seutukunta 0,4 Kyrönmaan seutukunta 0,9 Pohjoisten seinänaapurien seutukunta 0,2 Vaasan seutukunta 45,4 Eteläisten seinänaapurien seutukunta 0,1 Suupohjan rannikkoseutu 73,0 Kuusiokuntien seutukunta 0,1 Pietarsaaren seutukunta 75,8 Härmänmaan seutukunta 0,3 Järviseudun seutukunta 0,4 Lähde: Statfin, 2004.

12 12 Poliittinen toiminta Poliittinen äänestyskäyttäytyminen seuraa kielijakaumaa siten, että ruotsinkielisellä alueella RKP:n kannatus korvaa suomenkielisten alueiden Suomen Keskustan kannatuksen. Pohjanmaan valtapuolue on RKP ja Etelä-Pohjanmaan Suomen Keskusta. Äänestyskäyttäytyminen esimerkiksi eduskuntavaaleissa seuraa kielirajaa (kuva 7). Alueella SDP sai enemmistön kahdessa kaupungissa, joissa teollisuus on merkittävä elinkeino. Kummassakin maakunnassa myös kokoomus on kaupunkipuolue, mutta Seinäjokea pohjoispuolella kiertävällä vyöhykkeellä puolue vähentää keskustan kannatusta (liite 1). Kuva 7. Eniten ääniä saanut puolue eduskuntavaaleissa 2003 (Tilastokeskus, 2004a).

13 13 Väestön koulutustaso Kaiken kaikkiaan tutkinnon suorittanutta väestöä on enemmän Etelä-Pohjanmaalla, joka on väestöltään suurempi maakunta, kuin Pohjanmaalla (kuva 8). Suhteellinen koulutustaso (kuva 9) on Pohjanmaalla (58,8 %) kuitenkin parempi kuin Etelä-Pohjanmaalla (56,3 %) Kummassakin maakunnassa naisilla on enemmän tutkintoja kuin miehillä. Korkea-asteen tutkintoja suorittaneita on Etelä-Pohjanmaalla 18,6 prosenttia ja Pohjanmaalla 22,8 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Ero Pohjanmaan hyväksi kasvaa siirryttäessä korkeamman koulutuksen saaneisiin. Tutkijakoulutuksen saaneita oli Pohjanmaalla vuoden 2002 lopussa 452 ja Etelä-Pohjanmaalla 175. Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Alin korkea-aste Korkea-asteen tutkinto yht. Keski-asteen tutkinto Tutkinnon suorittaneet naiset Tutkinnon suorittaneet miehet Tutkinnon suorittaneet Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 8. Tutkinnon suorittaneet Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2002 (Statfin, 2004, tilasto). Koulut ja oppilaitokset Suomen koulutusjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa oppilaat voivat edetä esiopetuksesta aina korkea-asteen koulutukseen saakka. Ajatuksena on, että eri tasoilta voi jatkaa korkeampaan koulutukseen, ilman umpiperiä. Toiminta rakentuu alueellisesti siten, että alimman asteen oppilaitoksia on joka kunnassa. Koulutushierarkiassa korkeammalle siirryttäessä oppilaitokset sijoittuvat harvemmille paikkakunnille. Korkeamman asteen koulujen verkostoituminen murtaa osin tätä perinteistä hierarkiaa. Perusasteen opetus Peruskouluja oli Etelä-Pohjanmaalla 240 vuonna Vuosien 2001 ja 2003 välisenä aikana koulut ovat vähentynet kuudellatoista ja oppilasmäärä 495 henkilöllä. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2004). Koko maan seitsemänvuotiaiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2002 ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Vuonna 2020 Etelä-Pohjanmaalla ennakoidaan olevan noin 25 prosenttia vähemmän kouluikään tulevia. (Etelä-Pohjanmaan aluekehityskatsaus, 2002).

14 14 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto Alempi korkeakouluasteen tutkinto Alin korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto yht. Keskiasteen tutkinto Tutkinnon suorittaneet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 9. Tutkinnon suorittaneiden osuus Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna (Statfin, 2004, tilasto). Pohjanmaalla peruskouluja on 175, joista ruotsinkielisiä on kaksi kolmasosaa (taulukko 3). Ruotsinkielisiä oppilaita oli 59 prosenttia. Vuosien 2001 ja 2003 välisenä aikana koulujen määrä on vähentynyt kolmella ja oppilaiden määrä lisääntynyt 162 henkilöllä. Lakkautetuista kouluista on kaksi ollut suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen (Länsi-Suomen lääninhallitus, 2004). Taulukko 3. Peruskoulut Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomen lääni yht. Peruskoulut Näistä ruotsinkielisiä 0 66,3 10,5 Oppilaita Näistä ruotsinkielisiä 0 58,7 8,0 Oppilaita koulua kohden 99,1 119,5 140,9 Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus (2004). Koulutus ja koulujen määrä heijastaa maakuntien kielirakennetta. Oppilasmäärän kehitys on Pohjanmaalla ollut Etelä-Pohjanmaata positiivisempi. Koulut Pohjanmaalla ovat keskimäärin isompia. Vuonna 2003 Pohjanmaan ruotsinkielisissä kouluissa oli keskimäärin 106 oppilasta ja suomenkielisissä 145. Toisen asteen opetus Etelä-Pohjanmaalla toimii 21 lukiota. Seitsemän kuntaa on ilman omaa lukiota. Aloituspaikkojen määrä vuonna 2022 oli eli 9,1 paikkaa tuhatta asukasta kohden. 30 prosenttia

15 15 aloituspaikoista oli Pohjoisten Seinänaapurien alueella, mihin on keskittynyt 31 prosenttia maakunnan väestöstä. Ammatillisissa oppilaitoksissa aloituspaikkoja vuonna 2002 oli eli 13,5 paikkaa tuhatta asukasta kohden. Aloituspaikoista 37 prosenttia sijaitsi Pohjoisten Seinänaapurien alueella. Taulukko 4. Lukiot ja niiden oppilasmäärät Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Lukiot Näistä ruotsinkielisiä 0 11 Oppilaita Näistä ruotsinkielisiä 0 51,54 Oppilaita koulua kohden 235,5 220,3 Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus (2004). Ammatilliset oppilaitokset ovat joko kuntien ylläpitämiä tai kuntayhtymiä. Pohjanmaan maakunnan suurimmat yksiköt ovat Vaasan ammattioppilaitos (Vaasan kaupunki) ja kuudentoista kunnan ylläpitämä Svenska yrkesinstitutet (Vaasan kaupunki osallinen). Vaasan ammattioppilaitos yhdistettiin vuonna 2000 kolmesta yksiköstä (Wuori, 2003). Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2003 aloituspaikkoja (Pohjanmaan liitto, 2004). Aloituspaikoista oli vuonna 2002 suomenkielisiä 879. Myös Etelä-Pohjanmaalla monet ammattioppilaitokset ovat kuntayhtymiä ja kehitys on kulkenut kohden seutukuntapohjaisia järjestelyjä. Maakunnassa toimii silti myös kuntapohjaisia aikuiskoulutusyksiköitä. Kaiken kaikkiaan Etelä-Pohjanmaalla ammatillisessa koulutuksessa on enemmän opiskelijoita kuin Pohjanmaalla. Pohjanmaalla opiskelija-aines on naisvaltaisempaa kuin Etelä-Pohjanmaalla (taulukko 5). Taulukko 5. Ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot maakunnan mukaan Uusia Naisia Opiske- Naisia Tutkintoja Naisia opiskelijoita % lijoita % % Etelä-Pohjanmaa , , ,0 Pohjanmaa , , ,9 Lähde: Tilastokeskus,2004b. Korkeakoulut Etelä-Pohjanmaan korkeinta opetusta tarjotaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, jossa opiskelee vajaat opiskelijaa. Vuonna 2002 aloituspaikkoja oli 810. Ammattikorkeakoulu on monialainen, ja sen kehittämisen painopisteenä on informaatioteknologian ja kulttuuriteollisuuden koulutus (Etelä-Pohjanmaan aluekehityskatsaus 2002). Pohjanmaan maakunnassa toimii kolme ammattikorkeakouluyksikköä, joissa oli yhteensä aloituspaikkaa vuonna Etelä-Pohjanmaalla ei ole omaa yliopistoa. Alueella toimii yliopistojen erillisyksiköitä, jotka ovat täydennys- ja aikuiskoulutuksen organisaatioita sekä tutkimuksen asiantuntijaorgani-

16 16 saatioita (Etelä-Pohjanmaan aluekehityskatsaus 2002). Etelä-Pohjanmaalla toimii useiden yliopistojen ja korkeakoulujen yksiköitä. Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Sibelius-Akatemia ovat perustaneet toimintayksikön Seinäjoelle. Peräseinäjoella toimii Siirtolaisuusinstituutti. Pohjanmaan yliopisto- ja korkeakoulutuksen painopiste on Vaasassa, jossa toimii kaiken kaikkiaan seitsemän korkeakouluyksikköä. Ne ovat: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus Vaasassa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova Svenska handelshögskolan Svenska yrkeshögskolan Vaasan ammattikorkeakoulu Vaasan yliopisto Åbo Akademi. Yksiköistä suurin on Vaasan yliopisto ja toiseksi suurin Vaasan ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita on yhteensä noin Pohjanmaan maakunnassa toimivissa yliopistoissa oli vuonna 2003 yhteensä aloituspaikkaa ja ammattikorkeakouluissa Koulutusrakenne heijastaa väestön kieliryhmiä. Ruotsinkielinen ja kaksikielinen opetus on keskittynyt Pohjanmaalle. Suomenkielistä opetusta annetaan sekä Pohjanmaalla että Etelä- Pohjanmaalla. Väestöltään suurempana maakunta Etelä-Pohjanmaalla on enemmän alemman asteen koulutuspaikkoja. Korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulupaikkoja on enemmän Pohjanmaalla. Kummassakin maakunnassa korkeakoulutuksessa on paljon erilaisia toimijoita. Erityisen paljon eri yksiköitä toimii Vaasassa. Työttömyys Työttömyys alkoi kasvaa 1990-luvun alun laman myötä kummassakin maakunnassa, kuten koko Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste pysyi valtakunnan tasolla tai hieman ylitti sen. Pohjanmaata lama koetteli kovasti, mutta alue nousi lamasta suhteellisen nopeasti. % Vuosi Koko maa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa

17 17 Kuva 10. Työttömyysaste vuosina Tilastokeskuksen mukaan. (Statfin, 2004, tilasto). Pohjanmaan maakunnassa työttömyysaste vuonna 2002 oli suurin Kyrönmaalla ja Vaasan seutukunnassa (9,1 %). Suupohjan rannikkoseudulla työttömyysaste oli 6,4 prosenttia ja Pietarsaaren seudulla 7,3 (Pohjanmaan liitto, 2003). Valtakunnallisesti tarkastellen työttömyys on tutkimusalueella suhteellisen alhainen. Vuosien 2003 ja 2004 tammikuussa Etelä- Pohjanmaan TE-keskuksen työttömyysaste on ollut Suomen neljänneksi pienin ja Pohjanmaan TE-keskuksen toiseksi pienin. Pienin työttömyys on ollut Uudellamaalla (Etelä- Pohjanmaan TE-keskus). Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa työttömyysaste oli vuoden 2004 alussa pääsääntöisesti suurempi kuin Pohjanmaalla. Ainoan poikkeuksen muodosti Härmänmaa, jonka työttömyysaste oli vuoden 2004 alussa alueen kolmanneksi alhaisin (kuva 11). Pietarsaaren seutukunta Suupohjan rannikkoseutu Vaasan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Härmänmaan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Eteläisten seinänaapurien seutukunta Pohjoisten seinänaapurien seutukunta Suupohjan seutukunta 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Kuva 11. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan seutukuntien työttömyysasteet tammikuussa 2004 (Pohjanmaan TE-keskus ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus). Väestön tulotaso Vuonna 2001 Etelä-Pohjanmaan verotettavat tulot olivat yhteensä 2 557,4 miljoonaa euroa ja Pohjanmaan 2 568,1 miljoonaa euroa. Tulot Pohjanmaalla olivat 10,7 miljoonaa euroa suuremmat kuin Etelä-Pohjanmaalla. Laman lopulla vuonna 1993 Etelä-Pohjanmaan tulot olivat yhteensä 46,4 miljoonaa euroa Pohjanmaata suuremmat. Veronalaisten tulojen kehitys on Pohjanmaalla noudattanut vuoteen 1998 saakka koko maan kasvukäyrää. Tämän jälkeen kasvu on siirtynyt samalle uralle kuin Etelä-Pohjanmaalla ja ero koko maan kehitykseen on

18 18 suurentunut (kuva 12). Muutos osuu samaan ajankohtaan kuin työttömyyden väliaikainen kasvu Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakunnan kannalta tulotason suhteellinen madaltuminen on epäedullinen seikka euroa/tulonsaaja Vuosi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa koko maa Kuva 12. Veronalaiset tulot tulonsaajaa kohden (Statfin, 2004, tilasto). Tulotasojen erot heijastuvat myös sosiaalimenoissa. Etelä-Pohjanmaan väestöstä kahdeksan prosenttia on saanut toimeentulotukea vuoden 2002 aikana ja Pohjanmaan väestöstä seitsemän prosenttia (Altika, 2004). Asuntokunnat Asuntokuntia on Etelä-Pohjanmaalla , joista yhden hengen asuntokuntia on 33,1 prosenttia. Eniten tällaisia ruokakuntia on maakunnassa Pohjoisten Seinänaapurien seutukunnassa (35,2 %) ja vähiten Järviseudulla (28,6 %). Muissa seutukunnissa yhden ihmisen ruokakuntia on noin 32 prosenttia. Pohjanmaan maakunnassa yhden ihmisen ruokakuntia on 34,2 prosenttia. Yhden ihmisen ruokakuntia on eniten Vaasan seutukunnassa (37,3 %) ja vähiten Pietarsaaren seutukunnassa (29,4 %). Oma asunto on hieman yleisempi Etelä-Pohjanmaalla kuin Pohjanmaalla (kuva 13). Harvinaisinta omistusasuminen on Vaasaan seutukunnassa (63,2 %) ja Pohjoisten Seinänaapurien alueella (68,7 %). Vuokra-asuminen on yleisintä maakuntien suurimmissa kaupungeissa.

19 19 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Omistusasunto Vuokra-asunto Muu tai tuntematon Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 13. Asumisen hallintamuoto vuonna 2002 (Statfin, 2004, tilasto). TALOUDELLINEN TOIMINTA Yleisnäkymiä Tuotannon kasvun heikkenemistä tapahtui vuonna 2001 kaikilla alueilla, erityisesti paperiteollisuuden kehityksestä riippuvissa maakunnissa. Tuotannon ja työllisyyden kasvun erot ovat tasapainottuneet hitaan talouskasvun aikana. Vuoden 2003 alkupuolella rakennussektorilla liikevaihto supistui, samoin sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä koneissa ja laitteissa. Samaan aikaan vähittäiskaupan ja palveluiden liikevaihto kasvoi. Pohjanmaan maakunta oli niiden joukossa, joiden teollisuuden liikevaihto supistui kaikkein eniten. Etelä- Pohjanmaalla rakentaminen on menestynyt suotuisasti (Sisäasiainministeriö, 2003). Näkymä poikkeaa yleisestä linjasta (kuva 14) ja Pohjanmaan kehityksestä. TT:n (2004) mukaan teollisuuden nousuodotukset ovat parantuneet. Huolimatta kohenevista tuotanto- ja vientinäkymistä hintojen odotetaan edelleen laskevan, mutta henkilökunnan supistaminen tulee vähenemään. Rakentamisen suhdannenäkymät ovat Suomessa ennallaan. Tuotantokapeikoiksi on ammattityövoiman puutteen tilalle tullut riittämätön kysyntä (kuva 15).

20 20 Kuva 14. Teollisuuden suhdannekuva kesällä 2003 (TT 2003a). Kuva 15. Teollisuuden tuotantokapeikot (TT, 2003b). Arvonlisäys Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Vuonna 1996 Etelä-Pohjanmaan bkt:n arvo oli 79,9 prosenttia Pohjanmaan bkt:stä ja 83,1 prosenttia vuonna Pohjanmaan arvonlisäys oli vuonna 2001 huomattavasti suurempi kuin Etelä-Pohjanmaan (taulukko 6). Vuonna 2002 Etelä-Pohjanmaan arvonlisäys toimialoit-

21 21 tain oli yhteensä miljoonaa euroa ja Pohjanmaan miljoonaan euroa (kuva 16). Ero selittyy toimialarakenteella ja erityisesti Etelä-Pohjanmaan matalampi lähtötaso vaikuttaa erilaisiin kasvuindekseihin pohjautuviin tarkasteluihin. Taulukko 6. Arvonlisäys asukasta kohden Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Arvonlisäys asukasta kohden, euroa Arvonlisäys asukasta kohden, koko maa =100 Arvonlisäys käyvin hinnoin v.2001, milj. euroa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lähde: Altika, Etelä-Pohjanmaalla yritystoiminnan liikevaihto supistui vuoden 2001 loppupuolella ja alkoi hitaasti kasvaa seuraavan vuoden alkupuoliskolla. Eniten liikevaihto kasvoi palvelualoilla ja kaupan alalla. Pohjanmaalla yritystoiminnan liikevaihto väheni vuoden 2001 lopulla. Vuoden 2002 alussa lasku pysähtyi, ja volyymi on sittemmin pysynyt entisellä tasolla. Teollisuuden vienti on kokenut vaikeuksia vuoden 2000 lopulta lähtien. Kaupan ja palveluiden alalla liikevaihto nousi lievästi vuoden 2002 aikana. (Sisäasiainministeriö, 2003) milj. euroa * Vuosi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 16. Maakuntien toimialojen arvonlisäys vuosina vuoden 2000 hinnoin, milj. euroa. Lähde: Taulukko, Tilastokeskus (2004c). Vuonna 2000 Vaasan seutukunta oli sijalla 8, Suupohjan rannikkoseutu sijalla 15 ja Pietarsaaren seutu sijalla 17 Suomen seutukuntien asukasta kohden laskettujen bkt-indeksien mukaisessa järjestyksessä. Samalla listalla olivat Pohjoiset seinänaapurit sijalla 19, ja Kyrön-

22 22 maa oli toiseksi viimeinen. Vaasanseudun suhteen tilanne vaihtelee sikäli, että alueen suhteellinen asema yleensä parantuu muun Suomen taantuessa ja huononee muun Suomen tilanteen parantuessa. Vuonna 1995 Vaasan seudun suhteellinen asema oli erittäin hyvä, kun vientiin pohjautuvassa maakunnassa oli bruttokansantuote alkanut kasvaa luvun nousukauden saavuttaessa muun maan, esimerkiksi Salon seudun elektroniikkateollisuuden kasvun myötä, alueen suhteellinen sijoitus indikaattoreilla huononi. Vuoden 1995 asettaminen nollapisteeksi tuottaa siten edullisemman aikasarjan Etelä-Pohjanmaalle ja epäedullisemman Pohjanmaalle. Valtakunnallisesti katsoen jokin tietty aloituskohta on tosin aina edullinen jossakin suhdannevaiheessa olevalle maakunnalle ja epäedullisempi toiselle. Vuoden 2001 tilanteessa Etelä-Pohjanmaan arvonlisäyksen indikaattori on suurempi kuin Pohjanmaan (taulukko 7). Erityisen suuret indikaattorin arvot tulevat Pohjoisille Seinänaapureille ja Härmänmaalle. Näin mitattuna teollistunut Vaasan seutu yltää vain Etelä- Pohjanmaan keskitasoon, Kyrönmaan sijoittuessa sangen korkealle. Luvuissa näkyy myös Pohjanmaan arvonlisäyksen heikko kehitys vuosituhannen kahden ensimmäisen vuoden aikana. Taulukko 7. Arvonlisäysindikaattorit vuoden 2000 hinnoin suuralueittain, maakunnittain ja seutukunnittain (1995=100) Arvonlisäys Vuosi * Etelä-Pohjanmaa Suupohja Pohjoiset seinänaapurit Eteläiset seinänaapurit Kuusiokunnat Härmänmaa Järviseutu Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Lähde: Tilastokeskus (2004c). Asukasta kohden lasketut indikaattorit (taulukko 8) tuottavat osin toisenlaisen tuloksen. Ne paljastavat Pohjanmaan suhteellisen hyvän aseman laman jälkeen, mutta myös suhteellisen aseman heikkenemisen vuosituhannen alussa. Kahden maakunnan suhteellisesti heikoin alue on Kyrönmaa, joka toiminnallisesti liittyy Vaasan kaupunkiseutuun. Alueelta käydään paljon Vaasassa työssä. Tämä tilanne lisää kyrönmaalaisten ostovoimaa, mutta lisää vain välillisesti alueen arvonlisäystä, esimerkiksi paikallisten palvelujen ostamisen kautta. Etelä- Pohjanmaan tilanne on tällä indikaattorilla mitattuna pysynyt lähinnä ennallaan. Alueen seutukunnista ainoastaan Pohjoiset seinänaapurit sijoittuvat samalle tasolle Pohjanmaan kanssa, Kyrönmaata lukuun ottamatta.

23 23 Taulukko 8. Arvonlisäysindikaattorit käyvin hinnoin suuralueittain, maakunnittain ja seutukunnittain * asukasta kohden. (Koko maa=100) Arvonlisäys per asukas Vuosi * Etelä-Pohjanmaa Suupohja Pohjoiset seinänaapurit Eteläiset seinänaapurit Kuusiokunnat Härmänmaa Järviseutu Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasan seutu Suupohjan rannikkoseutu Pietarsaaren seutu Lähde: Tilastokeskus (2004c).

24 24 Toimialojen liikevaihto Teollisuuus on merkittävin toimiala kummassakin maakunnassa (taulukko 9). Vuonna 2002 Pohjanmaan teollisuuden volyymi on 1,7 kertaa suurempi kuin Etelä-Pohjanmaan, ja sen jalostusarvo palveluksessa olevaa henkilöä kohden on huomattavasti suurempi. Etelä-Pohjanmaalla kauppa on tärkeämpi toimiala kuin Pohjanmaalla, ja myös kaupan liikevaihto henkilöä kohden on suurempi. Vaikka rakentaminen on viime aikoina ollut nousussa Etelä- Pohjanmaalla ja laskussa Pohjanmaalla, on Pohjanmaa arvonlisäyksessä Etelä-Pohjanmaan edellä. Suurin ero Pohjanmaan eduksi on sähkö-, kaasu- ja vesihuollon osalla, jonka liikevaihto on huomattavasti Etelä-Pohjanmaata suurempi. Yleisiin mielikuviin verrattuna on hieman yllättävää, että maa- ja metsätalouteen kuuluvat toimialat ovat liikevaihdolla mitattuna lähes yhtä merkittäviä molemmissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaalla henkeä kohden laskettu liikevaihto on suurempi, mutta siellä myös toimialan yritysten määrä on pienempi kuin Pohjanmaalla. Taulukko 9. Toimialojen liikevaihdot Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna liikevaihto 1000 euroa Pohjanmaa Liikevaihto henkilöstöä kohden 1000 euroa Etelä-Pohjanmaa liikevaihto 1000 euroa Liikevaihto henkilöstöä kohden 1000 euroa Teollisuus , ,4 Tukku- ja vähittäiskauppa , Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , ,4 Rakentaminen , ,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,4 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv ,8 Maatalous, riistatalous ja metsätalous , Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,7 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , ,2 Kaivostoiminta ja louhinta , ,4 Kalatalous , ,9 Koulutus , ,3 Lähde: Statfin, Pohjanmaalla teollisuuden liikevaihto alkoi laskea lähes vuotta ennen kuin Etelä- Pohjanmaalla (kuva 17), ja lasku on ollut Pohjanmaalla hyvin jyrkkä. Kehitys kuvastuu alueiden trendeissä, joissa teollisuudella on suuri painoarvo. Pohjanmaalla teollisuuden huono kehitys on heijastunut myös muiden toimialojen liikevaihtoihin, ja ainoastaan kauppa ja palvelut ovat olleet lievässä nousussa vuonna Kehitys on ollut positiivisempaa Etelä-Pohjanmaalla kuin Pohjanmaalla. Trendien erilaiset kehityskulut selittyvät maakuntien teollisuuden erilaisella rakenteella. Pohjanmaan teollisuus on pääosin vientisuuntautunutta ja viennin väheneminen näkyy alueella (kuva 18). Etelä-Pohjanmaa on suuntautunut enemmän kotimaiseen kulutukseen, jolloin viennin väheneminen ei ole vaikuttanut maakunnassa yhtä voimakkaasti.

25 25 Etelä-Pohjanmaa Rakentaminen Palvelut Teollisuus Kauppa Yhteensä Pohjanmaa Rakentaminen Palvelut Kauppa Yhteensä Teollisuus Kuva 17. Liikevaihto (trendi) toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla vuosina (Sisäasiainministeriö 2003). Teollisuuden vienti ja arvonlisäys Teollisuuden vienti on Pohjanmaan maakunnassa suurempi kuin Etelä-Pohjanmaalla sekä vuonna 2002 EU:n jäsenenä olleisiin että EU:n ulkopuolisiin maihin (kuva 18). Tuotannon brutto- ja jalostusarvot ovat lähempänä toisiaan. Johtopäätökseksi tulee sama kuin liikevaihtoa esittävistä kuvista tehtiin. Etelä-Pohjanmaan tuotanto suuntautuu huomattavasti enemmän kotimaahan kuin Pohjanmaan. Pohjanmaan maakunnan metalliteollisuus on erityisen vientisuuntautunut, ja vienti on tapahtunut erityisesti EU:n ulkopuolisiin maihin. Metsäteol-

26 26 lisuuden vienti on puolestaan suuntautunut enemmän EU:n sisälle kuin sen ulkopuolelle. Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuus on toinen toimiala, jonka vienti tapahtuu EU:n ulkopuolelle Vienti EU-maihin Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Vienti yhteensä Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 18. Teollisuuden vienti ja jalostusarvo tuhansina euroina Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla vuonna 2002 (Statfin, tilasto, 2004). Muu tehdasteollisuus Elektroniikka- ja sähkötuott. Metalliteollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Tekstiiliteollisuus Elintarviketeollisuus euroa Etelä-Pohjanmaa vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Etelä-Pohjanmaa vienti EU-maihin Pohjanmaa vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Pohjanmaa vienti EU-maihin Kuva 19. Teollisuuden toimialojen vienti Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta vuonna 2002 (Statfin, tilasto, 2004).

27 27 Kuva 20. Teollisuuden vienti Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (Sisäasiainministeriö 2003). Teollisuuden suuri painoarvo (taulukko 10) kummankin maakunnan arvonlisäyksessä näkyy myös verrattaessa kuvia 17 ja 20. Pääsääntöisesti teollisuuden arvonlisäys noudattaa kummassakin maakunnassa viennin kehitystä, ja teollisuuden trendin käännösten myötä muuttuu myös alueen kokonaiskäyrä. Vaikka kummassakin maakunnassa teollisuus on kantava toimiala, niin teollisuuden sisäiset toimialarakenteet ovat Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla aivan erilaiset. Kolme toimialaa, jotka liikevaihdon mukaisessa järjestyksessä ovat koneiden ja laitteiden valmistus, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus sekä massan ja paperituotteiden valmistus, kustanta-

28 28 minen ja painaminen ovat Pohjanmaalla suuret toimialat (taulukko 10). Ne kattavat 63,6 prosenttia maakunnan teollisesta liikevaihdosta. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto toimipaikkojen henkilöstöä kohden on lisäksi huomattavan suuri. Luvun suuruus saattaa tosin kertoa myös suuresta alihankintatoiminnasta, joka kohottaa lopputuotteen työntekijää kohden laskettua liikevaihtoa. Etelä-Pohjanmaalla kolme suurta toimialaa ovat elintarvikkeiden valmistus, metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus, jotka yhdessä kattavat 66 prosenttia maakunnan teollisesta liikevaihdosta. Muu valmistus, joka sisältää kalusteiden valmistamisen tuottaa 5,9 prosenttia alueen liikevaihdosta. Tämä toimiala on kuitenkin leimallisesti eteläpohjalainen. Taulukko 10. Teollisten toimialojen liikevaihto Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Toimiala Liikevaihto 1000 euroa Pohjanmaa Liikevaihto/ henkilöstö 1000 euroa Etelä-Pohjanmaa Liikevaihto 1000 euroa Liikevaihto/ henkilöstö 1000 euroa Koneiden ja laitteiden valmistus , Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valm , ,1 Massan jne. valm.; kustant. ja painam , ,4 Metallien jalostus, metallituott. valm , ,2 Elintarv., juomien ja tupakan valm , ,7 Kulkuneuvojen valmistus , Kumi- ja muovituotteiden valmistus , ,9 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistu , ,1 Ei-metallisten mineraalituotteiden valm , ,5 Kemikaalien, kem. tuott. jne. valm , ,2 Muu valmistus ,1 Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valm , ,4 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus , ,2 Lähde: Statfin (2004). Toimipaikkojen rakenne ja määrä Toimipaikkojen määrä on kummassakin maakunnassa suurin tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Etelä-Pohjanmaalla näitä on enemmän kuin Pohjanmaalla. Pohjanmaalla on enemmän maa- ja metsätalouteen ja erilaisiin kiinteistö- ja tutkimuspalveluihin liittyviä toimipaikkoja kuin Etelä-Pohjanmaalla. Erityisesti teollisuuden ja rakentamisen toimipaikkoja Etelä- Pohjanmaalla on enemmän (kuva 21). Toimipaikkojen määrä väheni kummassakin maakunnassa vuosien 1995 ja 2001 välisenä aikana. Lopettaneita yrityksiä oli Pohjanmaalla 203 enemmän kuin aloittaneita ja Etelä- Pohjanmaalla 208 (Altika, 2004). Toimipaikkoja on Pohjanmaalla noin tuhat kappaletta vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla. Kokojakaumat ovat hyvin samanlaiset, kuten myös toimipaikkojen määrä tuhatta asukasta kohden. Pienimmässä kokoluokassa on 85 prosenttia yrityksistä. Yli 20 hengen työpaikkoja on Pohjanmaalla 3,5 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 2,7 prosenttia. Toimipaikkojen kokoluokitus tuottaa kummallekin maakunnalle samanlaisen rakenteen, paljon pieniä työpaikkoja (taulukko 11).

29 29 Kalatalous Koulutus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Kaivostoiminta ja louhinta Rahoitustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Maatalous, riistatalous ja metsätalous Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv. Rakentaminen Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 21. Toimipaikkojen määrä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2002 (Statfin, tilasto, 2004). Taulukko 11. Toimipaikkojen kokojakauma vuonna Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 0-4 henkilön toimipaikkojen lkm henkilön toimipaikkojen lkm henkilön toimipaikkojen lkm henkilön toimipaikkojen lkm Toimipaikkojen lkm yhteensä Toimipaikkoja 1000 asukasta kohti 54,1 54,26 Lähde: Altika, 2004.

30 30 Kemikaalien, kem. tuott. jne. v. Nahan ja nahkatuotteiden v. Kulkuneuvojen valmistus Kumi- ja muovituotteiden v. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden v. Ei-metallisten mineraalituott. v. Massan jne. v.; kustant. ja painam. Elintarv., juomien ja tupakan v. Tekstiilien ja tekstiilituotteiden v. Sahatavaran ja puutuotteiden v. Koneiden ja laitteiden v. Muu valmistus Metallien jalostus, metallituott. v Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 22. Teollisuuden toimipaikkojen määrä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2002 (Statfin, tilasto, 2004). Kaikkiaan teollisuuden toimipaikkoja on enemmän Etelä-Pohjanmaalla kuin Pohjanmaalla. Erityisesti huonekalujen valmistus (muu valmistus) ja metalliteollisuus ovat toimipaikkojen määrällä mitattuna suuria toimialoja Etelä-Pohjanmaalla (kuva 22). Myös koneiden ja laitteiden valmistus on Etelä-Pohjanmaalla Pohjanmaata yleisempää. Teollisten toimipaikkojen koko Teollisuusyritysten keskimääräinen henkilökuntamäärä on selkeästi suurempi Pohjanmaalla kuin Etelä-Pohjanmaalla. Poikkeuksen muodostavat nahkatuotteiden valmistus, elintarviketeollisuus ja kulkuneuvojen valmistus (kuva 23). Kyseessä on osittainen harha, sillä kummankin alueen yritykset ovat keskimäärin pieniä. Pohjanmaan isot yritykset ovat kuitenkin selkeästi suurempia kuin Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Wärtsilä ja ABB nostavat Pohjanmaan yritysten keskikokoa. Samoin tekevät Kaskisten ja Pietarsaaren sellu- ja paperiteollisuus.

31 31 Tekstiilien ja tekstiilituotteiden v. Muu valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden v. Metallien jalostus, metallituott. v. Nahan ja nahkatuotteiden valm. Elintarv., juomien ja tupakan valm. Ei-metallisten mineraalituotteiden v. Koneiden ja laitteiden valmistus Massan valm.; kustant. ja painam. Kemikaalien, kem. tuott. jne. valm. Kulkuneuvojen valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden v Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 23. Teollisten työpaikkojen keskimääräinen henkilöstön määrä Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla vuonna 2002 (Statfin, tilasto, 2004). Vähittäiskauppa Vähittäiskaupan toimipaikat kummassakin maakunnassa ovat vähentyneet viime vuosikymmenellä (kuva 24). Pohjanmaan toimipaikkojen määrä on pysynyt noin 79 prosenttina Etelä-Pohjanmaan toimipaikoista. Etelä-Pohjanmaan vähittäiskaupan liikevaihto on nousut eurosta henkilöä kohden euroon. Pohjanmaalla liikevaihto on kasvanut eurosta euroon henkilöä kohden. Etelä-Pohjanmaan liikevaihdon absoluuttinen ja henkilöstöä kohden laskettu määrä on jatkuvasti pysynyt suurempana kuin Pohjanmaalla.

32 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Vuosi Kuva 24. Vähittäiskaupan toimipaikat Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (Statfin, tilasto, 2004). Alueella työssäkäyvät Työpaikkojen määrä (alueella työssäkäyvät) on ollut nousussa Pohjanmaalla vuodesta 1995 ja Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 1995 lähtien. Pohjanmaalla on nyt 17 prosenttia enemmän ja Etelä-Pohjanmaalla 14,7 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin vuonna Vientiin tukeutuva Pohjanmaan maakunta ei kärsinyt 1990-luvun alun lamasta yhtä paljon kuin monet muut Suomen alueet ja se näkyy työpaikkojen kasvuluvuissa. Etelä-Pohjanmaa menetti lamassa enemmän työpaikkojaan, ja työpaikkojen minimi saavutettiin vuonna Sittemmin tilanne on tasoittunut (kuva 25). Vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan väestöltään suuremmassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on ainoastaan 50 työpaikkaa enemmän kuin Pohjanmaalla. Vuonna 2002 Pohjanmaan työpaikat ovat selkeämmin teollisuuden työpaikkoja kuin Etelä- Pohjanmaan. Viimeksi mainitussa maakunnassa on enemmän maatalouden ja erilaisten palvelujen työpaikkoja kuin Pohjanmaalla. Suurimmat prosentuaaliset muutokset ovat luonnollisesti työpaikkamääriltään pienillä toimialoilla. Maatalouden työpaikat ovat Etelä- Pohjanmaalla vähentyneet sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän kuin Pohjanmaalla. Myös kaupan, rahoituksen ja teollisuuden työpaikkojen suhteelliset ja absoluuttiset osuudet ovat kasvaneet enemmän Etelä-Pohjanmaalla kuin Pohjanmaalla (taulukko 12). Pohjanmaan parempi nettotulos selittyy maatalouden työpaikkojen pienemmällä vähenemisellä. Toimialoittainen tarkastelu paljastaa lisäksi, että maatalouden työpaikkojen määrä on Etelä- Pohjanmaalla ollut vuonna 2002 likimain sama kuin Pohjanmaalla vuonna Pohjanmaalla kaupan ja majoituksen työpaikat ylittävät maa- ja metsätalouden työpaikat vuonna 1997 ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Samana vuonna kaupan ala alkaa työllistää Pohjanmaalla enemmän kuin maa- ja metsätalous. Toimialoittaisen tarkastelun perusteella Etelä- Pohjanmaan elinkeinorakenne on vähitellen muuntumassa samanlaiseksi kuin Pohjanmaan (kuva 26). Erona on lähinnä alueiden teollisten toimialojen suuntautuminen erilaiseen tuotantoon.

33 33 Taulukko 12. Työpaikat toimialoittain Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuonna Toimiala Etelä-Pohjanmaa % työpaikoista v Muutos vuosina % % työpaikoista v Pohjanmaa Muutos vuosina % Maa- ja metsätalous 11,5-41,3 8,0-31,6 Kaivostoiminta ja louhinta 0,4 25,7 0,1 320,0 Teollisuus 21,6 41,8 25,6 31,0 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,5-31,5 0,9-12,5 Rakentaminen 5,7 32,9 4,9 44,6 Kauppa, majoitus- ja 13,9 21,9 11,4 14,9 rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 5,9 19,4 6,4 9,5 Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. 7,4 36,2 9,0 21,1 Yhteiskunnall. palvelut 30,3 30,2 31,9 28,1 Toimiala tuntematon 2,7 40,3 1,8 9,5 Yhteensä 100,0 14,7 100,0 17,0 lkm Lähde: Statfin (2004) (e) Vuosi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva 25. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan työpaikat vuosina (Statfin, tilasto, 2004).

34 Etelä-Pohjanmaa (e) Vuosi Pohjanmaa Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. Yhteiskunnall. palvelut (e) Kuva 26. Työpaikat maakunnittain toimialan mukaan (Statfin, 2004, tilasto). Verkottuminen ja klusterit Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla arvioidaan kolmen avaintoimialan olevan tärkeitä menestystekijöitä. Metalli- ja elintarvikealat ovat Etelä-Pohjanmaalla liikevaihdoltaan suuret toimialat. Puutavaran valmistus sekä huonekalujen valmistus työllistävät paljon ihmisiä (Etelä-Pohjanmaan liitto, 2003). Etelä-Pohjanmaan vahvuudet ja klusterit on esitetty tässä seutukunnittain: Härmänmaan vahvuuksia ovat metalliteollisuus, tietotekniikka, elintarvikeala, biotekniikka, hyvinvointipalvelut sekä yrittäjäkoulutus.

35 35 Järviseudun tärkeimpiä toimintoja ovat rakentaminen, matkailu, maaseudun uudet elinkeinot ja alkutuotanto. Kuusiokunnissa talouselämä on keskittynyt erityisesti puualalle ja rakentamiseen, metalliteollisuuteen sekä perusmaatalouteen ja matkailuun. Eteläiset Seinänaapurit ovat vahvoilla metalli-, puu- ja elintarviketeollisuudessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Pohjoisten Seinänaapurien (Seinäjoen seutu) vahvuuksiin kuuluvat elintarvikeala, tieto- ja informaatioteknologia, metalliala sekä koulutus- ja yrityspalvelut. Myös matkailulla sekä puutuote- ja huonekaluteollisuudella on alueelle suuri merkitys. Suupohjassa vahvuudet liittyvät materiaalinkäsittelyyn ja teollisuusautomaatioon, puutuote- ja huonekaluteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen. Koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa ajatellen elintarviketoimialan kehittäminen kokonaisuudessaan on ehdoton painopiste. Sen kehittämisessä tarkastellaan koko elintarvikealan tuotantokaarta, joka pitää sisällään Foodwest Oy:n kehittämisen lisäksi maatilatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun elinympäristön kehittämisen. Erityisesti aiotaan koota yhteen maaseudun kehittämishankkeita, asiantuntijapalveluita sekä muuta neuvontaa seutukunnittain. Myös ammattikorkeakoululla on tärkeä rooli osaamisen välittäjänä. Erityistä huomiota kiinnitetään luomutuotannon sekä metsien ja soiden monimuotoiseen kehittämiseen. Muut avaintoimialat ovat metalli ja puu. Näiden toimialojen kehittäminen järjestelmätoimijoiksi tulee olla kokonaisvaltaista siten, että niistä laaditaan erilliset strategiset suunnitelmat. Palveluyritystoiminnan vahvistaminen on keskeinen osa toimialaperusteista kehittämistyötä. Informaatioteknologiaan liittyviä kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia tulee käyttää tehokkaasti hyväksi avaintoimialojen kehittämiseksi ja uuden pienyritystoiminnan aikaansaamiseksi. Kattavan, lähellä yrityksiä toimivan ja osaamiskeskuksiin liittyvän kehittäjäyhteisöjen rakentamisella voidaan turvata pienten yritysten kasvumahdollisuuksia. Kehittäjäyhteisöjen kautta voidaan tuoda korkean teknologian ja kansainvälisen markkinoinnin ydinosaamista pienyritysten ulottuville. Pienyritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää toimenpiteitä perheyritysten omistajanvaihdoksien edistämiseksi väestön ikääntyessä. (Etelä- Pohjanmaan liitto, 2003) Pohjanmaa Pohjanmaa voidaan Suomen maakuntien vertailussa selvästi luokitella innovatiiviseksi kasvualueeksi, jossa on saatavana tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tukitoimintoja, joita tarvitaan innovaatioiden yleisen käyttökelpoisuuden parantamiseksi ja taloudellisen hyödyntämisasteen nostamiseksi. Pohjanmaan elinkeinoelämä on monipuolinen ja alueellisesti (seutukunnittain) erilaistunut. Toimialarakenne on kaikissa seutukunnissa monipuolistumassa. Leimallisia toimialoja Pohjanmaan eri seutukunnissa ovat seuraavat: Vaasan seudulla vahvuuksia ovat koneiden ja laitteiden valmistus, sähköteknisten tuotteiden valmistus, energia-ala, kuljetus-, kauppa-, pankki- ja vakuutusalan palvelut. Pietarsaaren seudulla voimakkaita aloja ovat massa- ja paperiteollisuus, metalliteollisuus, mekaaninen ja kemiallinen teollisuus, veneteollisuus, muoviteollisuus ja elintarviketeollisuus. Suupohjan rannikkoseudun vahvuuksia ovat peruselinkeinot, metsä- ja puuala, paperi- ja massateollisuus sekä metalliteollisuus.

36 36 Kyrönmaalla parhaiten ovat menestyneet peruselinkeinot, puuala, metalliteollisuus ja autokauppa. Kaikki teollisuudenalat kuuluvat ylimaakunnallisiin klustereihin. Metalli- ja konepajateollisuudella on haarautumia Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Härmänmaalla. Elintarvike- ja puunjalostusteollisuudella on monia yhteyksiä Etelä- Pohjanmaan maakuntaan. Klustereita voidaan kehittää parantamalla alihankintaverkostojen työnjakoa, erikoistumista ja riskinjakoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (niin perustutkimuksella kuin soveltavalla tutkimuksella) on tässä yhteydessä tärkeä rooli. Ympäristöystävällisen energiateknologian, eritoten tuulivoimateknologian kehittäminen on maakuntastrategiassa aivan erityisessä asemassa. On arvioitu, että tuulivoimateknologia kasvaa vuoteen 2020 maailmanlaajuisesti prosenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa puhtaan sähkön tuottamista, mutta näistä maailmanlaajuisista suuntauksista voivat toisaalta hyötyä myös vene- ja metalliteollisuus. Tavoitteena on näin ollen luoda erityinen tuulivoimaklusteri, jonka alueellinen alihankkijaverkosto työskentelee suurten monikansallisten toimijoiden kanssa. (Pohjanmaan liitto, Maakuntaohjelma ) HALLINNOLLINEN VAIKUTTAMINEN Aluehallinto Suomen aluehallinto koostuu valtion aluehallinnosta ja kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvasta aluehallinnosta. Edellinen saa valtuutuksensa ylhäältä ja jälkimmäinen alhaalta peruskunnista. Kumpikaan aluehallinnon haara ei ole suoran demokraattisen kontrollin alainen. Maakunnallisten liittojen mandaatti perustuu välilliseen vaaliin, eikä valtion aluehallinnolla ole kansanvaltaista kytkentää alueeseen (Sisäasiainministeriö, 2002). Valtionhallinto Valtion aluehallintoviranomaisia ovat seuraavat tutkimuksen kohdemaakunnissa toimivat organisaatiot: Etelä-Pohjanmaa Länsi-Suomen lääninhallitus Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, 27 kunnan alue Länsi-Suomen ympäristökeskus, 57 kunnan alue Pohjanmaan tiepiiri Pohjanmaa Länsi-Suomen lääninhallitus Pohjanmaan TE-keskus, 30 kunnan alue (toimii myös Keski-Pohjanmaalla) Länsi-Suomen ympäristökeskus, 57 kunnan alue Pohjanmaan tiepiiri Aluetaso oli pitkään, vielä ja 1990-lukujen vaihteessa paljolti valtionhallinnon organisaatioiden hallitsema. Rakenteeltaan aluehallinto oli pirstaleinen ja se oli muodostunut sektorikohtaisista lähtökohdista. Suomessa oli kaksitoista lääninhallitusta, jotka hoitivat seitsemän hallinnonalan tehtäviä. Nykyinen läänijako astui voimaan , jolloin entisestä Vaasan läänistä tuli osa Länsi- Suomen lääniä. Lääninhallitukset edistävät valtion keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista. Ne hoitavat oikeushallintoon, pelastus- ja poliisihallintoon, opetus- ja kulttuurihallintoon sekä liikunta- ja nuorisotoimeen, maa- ja metsätalous-

37 37 hallintoon, liikennehallintoon, kuluttaja-, kilpailu- ja elintarvikehallintoon, sosiaali- ja terveyshallintoon sekä kihlakunta- ja rekisterihallintoon liittyviä tehtäviä. Lääninhallitukset vastaavat yhteispalvelun koordinoinnista alueellaan. Valtionhallinnon toimintojen alueellistamiseen liittyen lääninhallitusten tehtäväksi on annettu valtion palvelutarjonnan kokonaisuuden arviointi alueellisesti ja paikallisesti. (Länsi-Suomen lääninhallitus, 2004) Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) aloittivat toimintansa syksyllä Tällöin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen aiemmat alueyksiköt 15 TE-keskukseksi. (TE-keskus lyhyesti, 2004). Länsi-Suomen ympäristökeskus on valtion aluehallintoviranomainen, joka johtaa ja hoitaa ympäristöasioita Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Toimipaikat sijaitsevat Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella. Ympäristökeskus toimii yhteistyössä muiden alueviranomaisten kanssa ja osallistuu alueensa kehittämiseen. Tiehallinto huolehtii yleisistä teistä ja tieliikenneolojen kehittämisestä. Vaasan tiepiiri vastaa näistä tehtävistä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueilla. Kunnallinen ja maakunnallinen itsehallinto Aluetasolla kunnallinen itsehallinto toteutuu maakunnallisten liittojen avulla. Ne ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Liittojen toimialaan kuuluu myös muita kuin laissa säädettyjä tehtäviä, joita ovat: elinkeinoelämän ja matkailun edistäminen maakunnallisen kulttuuritoiminnan, koulutuksen ja kotiseututyön kehittäminen ja koordinointi maakunnan markkinointi maakunnan julkisten palveluiden parantaminen ympäristö-, liikenne- ja asumiskysymysten huomioon ottaminen viranomaistoiminnas sa ja muussa toiminnassa korkealaatuisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön edistäminen maakuntaa koskevat tutkimukset tietoyhteiskunta- ja informaatioteknologiakysymykset. Maakunnallinen liitto huolehtii maakunnassaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, osaltaan toteutuksesta, ja näihin liittyvistä kansainvälisistä yhteyksistä. Euroopan unionin jäsenyyden myötä maakuntien liittojen kansainvälinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus Euroopan eri alueiden kesken on tullut päivittäiseksi. Liitot laativat EU:n rakennerahastoista myönnettävien tukien edellyttämät ohjelmat omalla alueellaan ja osaltaan toteuttavat niitä. (Maakuntien liitot, 2004) Pohjanmaan liiton alue kattaa Pohjanmaan maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan liiton Etelä- Pohjanmaan maakunnan. Maakunnallisilla liitoilla on myös yhteistä edunvalvontaa. Esimerkiksi Länsi-Suomen Allianssi (WFA) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnan liittojen strateginen yhteistyöelin.

38 38 Muita toimijoita Sisäasiainministeriö päätti vuonna 1993 seutukuntajaosta. Sitä käytetään erilaisten aluejakojen perustana. Seutukuntiin kuuluvat kunnat määritellään työssäkäynnin ja kuntien välisen yhteistyön perusteella. Seutukuntia on Suomessa hieman yli 80. Seutukunnat ovat kuntien yhteistyön foorumeita ja niiden avulla halutaan parantaa paikallistason omaehtoisuuden edellytyksiä. Seutukunnista on tullut tärkeitä ohjelmallisen aluekehittämisen yksiköitä (Katajamäki et al., 2001). Seutukuntajako on alkanut vaikuttaa tapaan, jolla eräät valtion viranomaiset organisoivat alueellisesti palvelunsa. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on käynnissä yrityspalveluiden seutuistamishanke. TE-keskukset kehittävät seudullista palvelutoimintaa joko kuntien toimitilojen tai työvoimatoimistojen yhteyteen. Lisäksi tavoitteena on kytkeä seudulliseen palveluverkkoon myös muita toimijoita, kuten verotoimistot ja maaseutukeskukset. Vastaavasti suunnitteilla on myös työvoimahallinnon seutukuntajakoon nojautuva palveluiden organisointi. Tässä mallissa lähtökohtana on palvelujen ja hallinnon alueellinen kokoaminen. (Sisäasiainministeriö, 2002) Aluekeskusohjelmien tavoitteena on kehittää kaupunkiseutujen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Aluekeskusten ja maakuntien välillä ilmenee epäselvyyttä samaan aikaan kun vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että aluekeskukset eivät voi korvata maakuntia kehittämistehtävien osalta. Aluekeskusten tähänastiset aktiviteetit näyttävät painottuvan osaamisen, teknologian ja elinkeinojen kehittämiseen. Aluekeskusten asema maakunnissa ja maakunnallisessa suunnittelussa vaatii selkeyttämistä, sillä aluekeskusohjelmassa alueille on jätetty hyvin suuri toimintavapaus. Osa aluekeskusohjelmista onkin jo saanut seudullisesti melko vahvan ohjaavan roolin ja toimii ohjaavana strategisena viitekehyksenä koko seudulliselle kehittämistyölle. (Sisäasiainministeriö, 2002) Sairaanhoitopiirit ovat kuntayhtymiä. Niiden tehtävänä on järjestää erikoissairaanhoitopalveluja piirin alueen väestölle. Vaasan sairaanhoitopiiri muodostuu Pohjanmaan rannikkoalueen kaksikielisistä, ruotsinkielisistä ja suomenkielisistä kunnista. Jäsenkuntia on 17 ja lisäksi kuusi osajäsenkuntaa, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja joilla on omistusosuus Selkämeren sairaalassa. Toiminta-alue on lähes sama kuin Pohjanmaan liiton alue. Poikkeuksia ovat Kruunupyy ja Isokyrö, jotka kuuluvat muihin sairaanhoitopiireihin. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Jurva on puolestaan osa Vaasan piiriä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuuluu 26 Etelä-Pohjanmaan kuntaa ja Isokyrö Pohjanmaan maakunnan alueelta. Monet talouteen liittyvät toimijat ovat järjestäneet toimintansa lähinnä maakunnalliselta pohjalta. Pohjanmaan kauppakamari toimii Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, kuten myös TE-keskus. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari on sijoittunut Seinäjoelle. Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksiköiden haastavia tuotekehitys- ja tutkimusprojekteja. Tekesin palveluja tarjotaan TE-keskuksien teknologiayksiköissä osana Tekesin verkkoa. Tällaiset toimipisteet sijaitsevat sekä Vaasan että Seinäjoen TE-keskuksissa. Valtion omistaman Finnveran aluetoimistot ovat Vaasassa ja Seinäjoella. Finnvera toteuttaa elinkeinopolitiikkaa riskirahoituksen keinoin. Elinkeinopolitiikkaa ovat pk-yritysten toiminnan edistäminen ja kehittäminen, yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, työllisyyden edistäminen yritysten perustamista ja kasvamista tukemalla sekä valtion alue-

39 39 poliittisten tavoitteiden toteuttaminen. Vaasan toimiston alueeseen kuuluvat Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Seinäjoen aluekonttorin alue on sama kuin Etelä- Pohjanmaan liiton alue Toiminta kattaa omalla alueella toimivat yritykset. Tehtävät alueilla Alueisiin kohdistuu nyt paljon eri organisaatioiden toimenpiteitä: Aluekehityslain mukaan maakuntien liitot laativat maakunnan aluetta koskevan maakuntaohjelman, joka sisältää kehittämisen tavoitteet, olennaiset toimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. TE-keskusten kehittämistehtävät ovat EU-asiat, yrityspalvelut, maaseudun kehittäminen ja työvoiman kehittäminen. Lääninhallitusten kehittämistehtäviin kuuluvat EU-tukiasioista päättäminen sekä ammatilliseen koulutukseen liittyvät asiat. Alueellisten ympäristökeskusten kehittämistehtävät ovat esimerkiksi kestävän kehityksen edistäminen. Tiehallinnon alueorganisaatioiden kehittämistehtävät tie- ja liikenneolosuhteiden ylläpito ja kehittäminen. Maakuntaliittojen toimivalta rajoittuu niiden sijaintimaakuntaan. TE-keskusten työvoima- ja elinkeino-osastot toimivat pääosin oman alueen sisällä. Maakuntaraja ylittyy, jos TE-keskus toimii usean maakunnan alueella, kuten Pohjanmaan TE-keskus Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla. Yritysosaston toiminta ulottuu harvoin toisen keskuksen alueelle. Pohjanmaan TE-keskus toimii tosin Interreg-päätökset tekevänä viranomaisena koko entisen Vaasan läänin alueella. Työvoimaosastot antavat jonkin verran päätöksiä oman alueen rajan ylitse, ja ne voivat myös jakaa projekteja. Yhteistoimintaa on esimerkiksi Suupohjan alueella. TE-keskusten maaseutuosastot voivat toimia alueellisesti vapaammin. Esimerkiksi Alman rahoitus ei ole sidottu alueellisesti. Ympäristökeskusten ja tiepiirien toiminta ulottuu luonnollisesti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Tietynlaista alueiden rajat ylittävää koordinointia käytännön toiminnassa tarvitaan toki aina. Ongelmia ja ratkaisuja Aluehallinnon kokonaisuuden näkökulmasta katsoen puuttuu aluetason hallintoa kokoava toimija. Aikaisemmin lääninhallitukset saattoivat toimia tällaisina kokoavina toimijoina neuvottelukuntalaitoksensa kautta ja muutoinkin toimien yleishallintoviranomaisena hallittavissa olevalla maantieteellisellä alueella. Nyt aluehallinnon keskeiset osat on toteutetuista kokoamisyrityksistä huolimatta eriytetty toisistaan. Suunnitelmia laaditaan maakunnallisissa liitoissa, ympäristöä hallinnoidaan ympäristökeskuksista käsin, palveluja pohditaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien puitteissa ja viranomaistehtävät löytyvät pääasiallisesti lääninhallituksista. Alueiden kehittymiseen vaikuttavat tehtäväkokonaisuudet sijaitsevat toisistaan suhteellisen riippumattomissa hallinnollisissa yksiköissä. Alueen yhteisen tahtotilan muodostaminen on työlästä eikä se välttämättä aina onnistu, jos osapuolet korostavat omia kantojaan. (Sisäasiainministeriö, 2002) Aluetasolle perustettiin rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmät. Ne koostuvat maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien, valtion viranomaisten ja hallinnonalojen muiden toimijoiden sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien elinkeinoelämän ja

40 40 työmarkkinajärjestöjen edustajista. Keskeisiksi vallankäyttäjiksi yhteistyöryhmissä tulivat TE-keskukset ja maakuntien liitot. Uuden aluekehityslain mukaan maakuntien liitto laatisi maakunnan aluetta koskevan maakuntaohjelman, joka sisältää kehittämisen tavoitteet, olennaiset toimenpiteet sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. (Sisäasiainministeriö, 2002) Maakuntien liittojen kannalta tilanne pelkistyy siihen, että ne ovat maakuntien yhteistyön koordinoijia ja organisoijia ilman todellista valtaa. TE-keskuksilla puolestaan on rahoitusresursseja, mutta emoministeriöt ohjaavat niiden toimintaa tavalla, joka ei anna riittävästi mahdollisuuksia oman alueen lähtökohdista kumpuavien kehittämistarpeiden toteuttamiseen. (Katajamäki et al., 2001) Aluekeskusohjelma nähdään ohjelmana, jolla on paljon päällekkäisyyksiä esimerkiksi osaamiskeskusohjelman, seutukokeilun ja rakennerahasto-ohjelmien kanssa. Selkeyttämisen tarve liittyy myös siihen jännitykseen, joka on havaittavissa aluekeskusten ja maakuntien reuna-alueiden välillä. Tutkimusten perusteella on paljolti tapauskohtaista, kuinka paljon kasvukeskuksen vetovoima ja menestyminen ulottuvat keskusta ympäröivälle alueelle. Lisäksi ongelmana ovat kehittämiseen liittyvän päätösvallan järjestäminen tilanteessa, jossa alueellisilla toimijoilla on toisistaan poikkeavia intressejä. Kitkakohdat nähdään huomattavasti pienempinä suhteessa seutukokeiluun, vaikka senkin osalta on selvittämistarvetta aluekehittämisen kokonaisuuteen. Seutukuntakokeilu ei kuitenkaan toistaiseksi näyttäisi olevan merkittävä uhka maakunnalliselle suunnittelulle. (Sisäasiainministeriö, 2002) Kehittämisen kannalta ongelma pelkistyy kysymykseksi koordinaation puutteesta. Päävastuu aluekehityksestä Suomen lainsäädännön perusteella kuuluu maakunnan liitoille aluekehitysviranomaisina. Alueiden kehittäminen tapahtuu kuitenkin useiden alueellisten, valtakunnallisten ja jopa kansainvälisten toimijoiden yhteistyön tuloksena. Nyt koordinaatiota esiintyy, jos monella eri toimijalla on siihen yhteistä tahtoa ja taustalla yhteinen näkemys. EU-tukialueet Maakunnista kumpikaan ei kuulu nykyisen kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tukemiseen tähtäävän Tavoite 1 ohjelman piiriin. Vastaavasti molemmissa maakunnissa on mahdollista toteuttaa Tavoite 3 ohjelman mukaisia työvoimapoliittisia hankkeita. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välillä on kuitenkin joitakin eroja tukialuejaotuksen suhteen. Merkittävin alueellinen eroavaisuus syntyy yritystoiminnan ja talouden rakenteiden kehittämiseen liittyvän Tavoite 2 ohjelman suhteen. Nyt tarkasteltavalla alueella Vaasaa lukuun ottamatta kaikki kunnat kuuluvat tämän ohjelman tai ainakin sen vuoteen 2005 saakka tukeen oikeutettuun siirtymäkauden tukialueeseen. Varsinaiseen tukialueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan seutukunnista Suupohja, Järviseutu, Kuusiokunnat ja Eteläiset Seinänaapurit sekä Pohjanmaalta Maksamaan kunta. Interreg ohjelmien suhteen suurin maakuntien välinen ero on Kvarken-MittSkandia ohjelma, johon Pohjanmaa osallistuu varsinaisena toimijana ja Etelä-Pohjanmaa rajoittuvan alueen ominaisuudessa. Tämä ohjelma ei kuitenkaan ole alueen taloudellisen kehityksen kannalta erityisen merkittävä. Myöskään maaseudun yritystoiminnan kehittämisohjelmien (Leader+, Alma ja Pomo) suhteen alueet eivät ole merkittävästi eriarvoisessa asemassa,

41 41 vaikka kunnat niissä eri ohjelmien ja siten hieman erilaisten toimenpiteiden piiriin kuuluvatkin. Ohjelmien sisällöt ovat kuitenkin keskenään samansuuntaisia ja kaikki maakuntien maaseutualueet kuuluvat jonkin kehittämisohjelman piiriin. Equal-ohjelman suhteen alueet ovat niin ikään samanarvoisessa tilanteessa. YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhtäläisyyksiä naapurimaakunnissa Yhteisiä asioita on paljon, ja Suomessa "vanha Pohjanmaa" muodostaa oman erityisen kokonaisuutensa. Kahden maakunnan luonnonolot, kasvillisuusvyöhykkeet ja pitkä yhteinen raja vierekkäisten maakuntien välillä ovat tuottaneet toisiaan muistuttavan alueen. Näistä yhteisistä lähtökohdista kumpuavat vanhat perinteet. Asutuksen sijoittuminen vanhojen kulkuväylien varrelle, joita olivat joet, ovat saaneet aikaan yhtäläisen asukastiheyden. Kaupan alan palveluja käytetään rajojen yli. Keskiasteen koulutustaso, väestökehitys ja muuttoliike muistuttavat toisiaan. Rakenteelliset ongelmat ovat pääosin samat, esimerkiksi tulotaso ja työllisyys ovat valtakunnallisesti katsottuna lähellä toisiaan. Samasta perspektiivistä katsottuna asuminen muodot ja pienteollisuuden suuri osuus ovat lähellä toisiaan. Yhtä yleistä on myös työssäkäynti: Vaasan ja Seinäjoen välillä sekä Etelä-Pohjanmaalta Kaskisten suuntaan. Naapurimaakuntien eroja Kahdella maakunnalla on myös selkeitä eroja. Ensinnäkin kielisuhteet ovat erilaiset. Suomi on Etelä-Pohjanmaan kieli. Pohjanmaalla on ruotsinkielinen enemmistö ja Kyrönmaa on ainoa lähes puhtaasti suomenkielinen seutukunta. Vaasassa suomenkielisen väestön osuus on noin kolme neljäsosaa. Kieliryhmät heijastuvat myös kulttuurissa ja puolueiden kannatuksessa. Yleistäen voidaan todeta, että Pohjanmaalla RKP korvaa Etelä-Pohjanmaan Keskustan kannatuksen. Toki kaupunki - maaseutu -ulottuvuus tuottaa myös omaa perinteistä puoluekannatustaan kummassakin maakunnassa. Kielitausta heijastuu oppilaitoksissa, joita Pohjanmaalla on sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä varten. Kielellisen moninaisuuden lisäksi Pohjanmaan koulutustarjonta yltää korkeammalle kuin Etelä-Pohjanmaan. Entisen Vaasan läänin yliopistotason koulutus on pääosin sijoittunut Vaasaan. Parempi koulutustarjonta heijastuu myös Pohjanmaan väestöllä yleisempinä korkeakoulututkintoina ja korkeakoulun jatkotutkintoina. Kielitaustan kahteen kieleen pohjautuvaan kulttuuriin perustunee myös Pohjanmaan suurempi kansainvälistyminen. Maakunnassa asuu enemmän vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia kuin Etelä-Pohjanmaalla. Väestön keskimääräinen tulotaso on Pohjanmaalla korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaalla. Kuitenkin veronalaiset tulot ovat molemmissa maakunnissa pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Väestö harmaantuu molemmissa maakunnissa, mutta kehitys on ongelmallisempi Etelä-Pohjanmaalla. Väestön vanheneminen on koko Suomen ongelma ja yleisemminkin eurooppalainen ongelma. Monessakin mielessä maakuntien keskusseutujen tilanne on parempi kuin syrjäisempien seutukuntien. Taloudellisilla indikaattoreilla mitattu arvonlisäys on Pohjanmaalla suurempi kuin Etelä- Pohjanmaalla, sekä absoluuttisin yksiköin että asukasta kohden mitattuna. Erot ovat vähitel-

42 42 len pienenemässä. Teollistuneet seutukunnat ovat kummassakin maakunnassa menestyneet parhaiten. Karkealla toimialatasolla tarkasteltuna maakuntien kehityskulut muistuttavat tilannetta, jossa Etelä-Pohjanmaan kehitys seuraa Pohjanmaan kehitystä muutaman vuoden viiveellä. Tarkempi teollisuuteen kohdistuva tarkastelu tuottaa eroja. Pohjanmaan teollisuuden suurempi volyymi on peräisin metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistuksesta, elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksesta sekä massan ja paperin valmistuksesta. Koneiden ja laitteiden valmistus on tärkeätä myös Etelä-Pohjanmaalla, mutta alueella ylitse muiden on elintarviketeollisuus ja toiseksi tärkein metallien valmistus sekä metallituotteiden valmistus. Tilastollisesti tarkasteltuna kummankin maakunnan toimipaikkarakenne on erittäin pienyksikkövaltainen. Suurempia yksiköitä on hieman enemmän Pohjanmaalla ja ne ovat kooltaan huomattavasti isompia vientiteollisuuden toimipaikkoja. Yhdessä väestöön ja tuotantoon liittyvät tekijät ovat tuottaneet Pohjanmaalle keskimääräistä pienemmän työttömyysasteen ja Etelä-Pohjanmaalle Suomessa keskimääräisen työttömyysasteen. Teollisen rakenteen erojen myötä aluerakenteet kytkeytyvät maailmankauppaan eri tavalla. Pohjanmaan kehitys liittyy viennin kautta suoraan kansainvälisen talouden kehittymiseen. Etelä-Pohjanmaan kehitys liittyy kotimarkkinoiden kehittymiseen. Maakunnat voivat siten elää erilaisissa suhdannevaiheissa ja ratkottavat ongelmat ovat osin erilaisia.

43 43 Lähteet ALTIKA= Tilastokeskus, aluetietokanta. Etelä-Pohjanmaan aluekehityskatsaus (2002). Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, tietopohja (2004). Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan liitto (2003). Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman toteuttamissuunnitelma Etelä-Pohjanmaan liitto A:12. Etelä-Pohjanmaan liitto (2004). Maakuntasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (2004). Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus. Tammikuu Katajamäki Hannu, Pekka Hunnakko,Petri Kahila, Jarmo Palm & Mikko Valtakari (2001). Vaikea maaseutupolitiikka. Havaintoja maaseutupolitiikan käytännöistä. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti. 90/2001. Vaasa. Länsi Suomen lääninhallitus (2004). Yleistä lääninhallituksesta (2004). /suomi/yleista. Länsi-Suomen lääninhallitus (2004). Tilastotietoa yleissivistävästä koulutuksesta. Tilastotietoa Maakuntien liitot (2004). Tehtävät. Pohjanmaan liitto (2003). Pohjanmaan maakuntaohjelma /pdf/maakuntaohjelma_ pdf. Pohjanmaan liitto (2003). Tilastokatsaus Pohjanmaan maakunta. Pohjanmaan liitto (2004). Tilastokatsaus Pohjanmaan liitto. Maakuntaohjelma Pohjanmaan TE-keskus (2004). Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto. Työllisyyskatsaus: tammikuu Sisäasiainministeriö (2002). Iskukykyisempi Suomi: suomalaisen aluehallinnon kokonaisarviointi- ja kehittämislinjauksia, asiantuntijalausunnot Muut julkaisut 12/ Sisäasiainministeriö (2003). Maakuntien suhdannekehitys Sisäasiainministeriön julkaisut 24/2003. Statfin = Tilastokeskus, tietopalvelu. TE-keskus lyhyesti (2004). (http://www.te-keskus.fi/. Tilastokeskus (2004a). Vaalikartat. name=ektk03&cmd=map&l=1. Tilastokeskus (2004b). Tilastotietoa aihealueittain. oppilaitostilastot_ammatillinen2.html. Tilastokeskus (2004c). Aluetilinpito *. Taloustoimet suuralueittain, maakunnittain ja seutukunnittain vuosina *. aluetilinpito_tuotantotilit.h. TT (2003a). TT:n suhdannebarometri elokuu /SBelo2003.pdf. TT (2003b). TT:n suhdannebarometri elokuu kuvat. /getoriginal.pl?ft_cid=3006 TT (2004). Suhdannebarometri helmikuu Wuori, Olli. (2003). Vaasan kaupungin koulutuskonsernin toiminta-analyysi. Vaasan kaupunki. Tarkastuslautakunta.

44 44 Liitteet Liite 1. Alueen suurimpien puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa Lähde. Tilastokeskus (2004b).

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA

KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA KUNTAUUDISTUKSESSA EHDOTETUT UUSKUNNAT POHJALAISMAAKUNTIEN ALUEELLA demografinen kilpailukyky, houkuttelevuus ja vetovoima Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009 Isokyröstä pendelöijät v. 200 Vähäkyrö - Lillkyro Laihia - Laihela Lapua - Lappo Tampere - Tammerfors Ilmajoki Espoo - Esbo 42 30 1 1 1 8 4 0 0 0 200 20 300 30 400 40 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011 Isokyröstä pendelöijät v. 20 Laihia Laihela Lapua Lappo Tampere Tammerfors Ilmajoki Kurikka 3 2 2 19 1 9 9 3 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1 130 530 0 0 200 300 400 500 00 Isoonkyröön

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot