KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 KUOPION HYVINVOINTIKERTOMUS 2009 Kuvaus kuopiolaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointistrategian tavoitteiden toteutumisesta Marraskuu 2009

2 Sisältö ESIPUHE JOHDANTO HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT /INDIKAATTORIT VÄESTÖRAKENNE JA KOULUTUSTASO TYÖ JA TOIMEENTULO KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN ELINYMPÄRISTÖ OSALLISTUMINEN JA ASUKASTOIMINTA KULTTUURI JA VAPAA-AIKA TURVALLISUUS MITEN KUNTALAISET VOIVAT KOKO VÄESTÖ LAPSET JA NUORET TYÖIKÄISET YLI 65-VUOTIAAT HYVINVOINTILINJAUKSET KUOPION STRATEGISET LINJAUKSET HYVINVOINTILINJAUKSET TOIMIALOILLA POIKKIHALLINNOLLINEN KEHITTÄMISTYÖ SIDOSRYHMÄT KANSAINVÄLISET, KANSALLISET JA ALUEELLISET TAVOITTEET STRATEGISET HYVINVOINTILINJAUKSET UUSI KAUPUNKISTRATEGIA JA PALVELUALUEUUDISTUS OHJELMIEN JA SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET JA LIITTEET Kuopion kaupunki ERILLISSELVITYKSET ER 2009:2 Kuopion hyvinvointikertomus 2009 ISSN

3 Esipuhe Kuntien hyvinvointikertomus raportin (2004) mukaan kokonaiskuvan luominen kunnan hyvinvointitilanteesta on vaativa tehtävä. Vaikeus syntyy ilmiön moniulotteisuudesta ja moniarvoisuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden moniselitteisyydestä. Ilmiötä kuvaavien tunnuslukujen taakse kätkeytyy paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavuuksia. Vain paikallisilla asiantuntijoilla on ymmärrystä tulkita lukujen ja kuvausten taakse kätkeytyvä hiljainen tieto. Tämä tieto on tuotava yhteiseen keskusteluun suunnittelutilanteissa. Ensimmäinen hyvinvointikertomus Kuopiossa tehtiin vuonna Lisäksi vuonna 1999 laadittiin Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko, jonka tavoitteena oli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tuomalla päättäjien tietoon silloinen hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen tilanne ja tekemällä kehittämis- ja seurantaehdotuksia. Vuoden 2005 hyvinvointikertomus tehtiin Stakesin suosituksen mukaan ja sen laatimisessa oli mukana laaja joukko asiantuntijoita eri toimialoilta. Kuopiossa 2008 tehty kysely luottamushenkilöstölle ja virkamiesjohdolle (Pietilä et al. 2008) osoitti, että kolme neljästä vastaajasta arvioi tuntevansa Kuopion hyvinvointikertomuksen hyvin tai kohtalaisesti. Kuitenkin vain puolet vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa kuopiolaisten elinoloista ja -ympäristöstä. Vähiten tietoa oli saatu kuopiolaisten yleisestä terveydentilasta ja elintavoista, sekä väestöryhmien välisistä terveyseroista. Hyvinvointikertomus tehdään valtakunnallisten suositusten mukaan kerran valtuustokaudessa, joten uuden kertomuksen työstäminen oli ajankohtainen uuden valtuuston aloitettua vuoden 2009 alussa työskentelynsä. Hyvinvointikertomusta valmistelemaan nimetty työryhmä (liite 7.) kokoontui yhdeksän kertaa. Kaupunginjohtajan hyvinvointiryhmä toimi koko prosessin ohjausryhmänä käsitellen hyvinvointikertomusta kaksi kertaa. Lisäksi toimialajohtajien kanssa käytiin erillisiä keskusteluja. Raportti käsiteltiin luonnoksena kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa syyskuussa 2009, minkä jälkeen työ eteni kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Raportin johdannossa kerrotaan lyhyesti hyvinvoinnin käsitteestä. Toinen luku kuvaa hyvinvoinnin osatekijöitä ja indikaattoreita. Kolmannessa luvussa on käsitelty eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Stakes (nykyinen THL) on koonnut kuntien hyvinvointikertomuksen pohjaksi indikaattorilistan, jota on käytetty lukujen 2 ja 3 laatimisen apuna. Tilastoissa on käytetty vertailukohtana neljän muun kooltaan Kuopiota lähellä olevan kaupungin (Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu) tietoja. Vertailuissa on ollut mukana myös koko maan keskiarvo. Osa tiedoista on saatu vain Itä-Suomea tai Pohjois-Savoa koskien. Kuopion tilastotarkastelu kuvaa pääosin edellistä valtuustokautta, mutta myös pidempiä tarkastelujaksoja on mukana. Neljännessä luvussa kuvataan ja arvioidaan sitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edellisellä valtuustokaudella näkynyt kaupungin strategioissa, erillisohjelmissa, toimialojen toiminnassa, verkostoissa ja hankkeissa. Viides luku kokoaa tuleville vuosille asetettuja tavoitteita tärkeimmistä hyvinvointiin vaikuttavista ohjelmista. Viimeisen luvun johtopäätöksissä esitetään hyvinvointikertomusprosessin aikana esille nousseita näkökulmia, joita parantamalla väestön hyvinvoinnissa voidaan saada myönteisiä muutoksia aikaan. Liitteinä on taulukkomuotoon koottuja yhteenvetoja hyvinvointipalvelujen käytöstä, hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista kansallisista, alueellisista ja paikallisista ohjelmista ja hankkeista. Hyvinvointikertomuksen kokoamisvaiheessa on ollut käytettävissä erittäin paljon materiaalia, josta raporttia varten on jouduttu karsimaan ja tiivistämään. Raporttiin on pyritty kokoamaan koko kaupungin kannalta olennaisimmat tiedot. Yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy toimialojen toimintakertomuksista, talousarvioesityksistä ja kaupungin erillisraporteista. Rajaamisesta huolimatta hyvinvointikertomuksesta muodostui varsin iso kokonaisuus, koska hyvinvoinnin käsite kattaa erittäin monia osa-alueita. Laajuuden vuoksi raportista tehdään myös erillinen tiivistelmä. 4

4 1. JOHDANTO IHMISEN HYVINVOINTIA ei voida tiivistää yhteen määritelmään tai indikaattoriin. Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä, toimeentulosta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, turvallisuudesta, itsensä toteuttamisesta ja läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia henkilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. (Hyvinvointi 2015, 2007, s. 11) Yksilön hyvinvointi riippuu paljolti ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta, jotka luovat edellytyksiä hyvinvoinnille. Ihminen voi kuitenkin olla onnellinen ja hyvinvoiva vaatimattomissakin olosuhteissa, mikäli hän on terve, nauttii perheensä ja ystäviensä seurasta ja kokee olevansa arvostettu jäsen yhteisössään. (Lammi- Taskula et al, 2009.) Sosiologi Erik Allardtin (1976) mukaan hyvinvointi on yleinen tila, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada keskeiset perustarpeensa tyydytetyiksi. Hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat elintaso (Having = omistaminen), yhteisyyssuhteet (Loving = rakastaminen) ja itsensä toteuttaminen (Being = oleminen). Näistä kaksi viimeistä kuvaavat elämänlaatua. (Allardt 1976) Hyvinvoinnin ja terveyden käsitteiden määrittely on joskus vaikeaa suhteessa toisiinsa. Fyysisellä terveydellä tarkoitetaan elimistön moitteetonta toimimista ja psyykkisellä terveydellä kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavaroja. Sosiaalinen terveys puolestaan tarkoittaa kykyä solmia ja ylläpitää ihmissuhteita. Joissakin jaotteluissa erotetaan lisäksi emotionaalinen terveys (kyky tunnistaa tunnetuloja ja hallita niitä) sekä hengellinen terveys, joka on yhteydessä mielenrauhaan ja tyytyväisen olon saavuttamiseen. WHO määrittelee terveyttä mm. Ottawan asiakirjassaan, jonka mukaan terveys nähdään jokapäiväisen elämän voimavarana eikä elämän päämääränä. (Savola & Koskinen-Ollonqvist, 2005) Hyvinvointikertomusten alkuaikoina vuosituhannen vaihteessa valtakunnallisissa käsitekeskusteluissa käytiin läpi koulukuntaeroja siitä, onko hyvinvointi osa terveyskäsitettä vai päinvastoin. Valtakunnallisesti päädyttiin käyttämään käsitettä hyvinvointi, johon terveys sisältyy tai jossa terveys ymmärretään hyvinvoinnin tilana. Näin ajateltiin eri ammattialojen viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ymmärtävän hyvinvointikertomuksen koskettavan jokaisen toimialaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n (ent. Stakes ja KTL) laatiman kuntajohdon tukiaineiston (2008) mukaan kunnan hyvinvointikertomus on suunnittelun ja päätöksenteon tueksi koottu analyysi, johon kerätään systemaattisesti tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan seurantaan, päätöksenteon, strategioiden sekä toiminnan ja talouden suunnittelun pohjaksi. Hyvinvointikertomus on työväline (hyvinvointi-) johtamiseen. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM 2006) mukaan hyvinvointikertomuksen tai vastaavan työvälineen avulla toimialat seuraavat ja arvioivat väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksia sekä valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista kunnassa. Hyvinvointikertomus valmistellaan yhdessä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa. Kertomuksessa kuvataan terveyden ja hyvinvoinnin tilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden muutoksia, kuten väestön elinoloja ja elintapoja, kunnan terveyden edistämisen toimintapolitiikkaa ja palvelujärjestelmän toimivuutta sekä hyvinvointitavoitteiden toteutumista ja mahdollisesti myös kustannuksia. Hyvinvointikertomusta käytetään myös raportointivälineenä valtakunnallisessa ja kansainvälisessä seurannassa. Mm. kansanterveyslaki ja uusi terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntia seuraamaan hyvinvointia ja raportoimaan siitä. Samaa edellyttää Kuopiolta myös jäsenyys kansallisessa Terve Kunta ja kansainvälisessä WHO:n Healthy Cities verkostossa. 5

5 2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT /INDIKAATTORIT Riippumatta siitä mistä lähtökohdista hyvinvointia tarkastellaan, keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä ovat koulutus, työelämä, taloudelliset voimavarat, asuminen, terveys, perhe-elämä, turvallisuus, vapaa-aika ja poliittiset resurssit (Martelin ym. 2002). Näitä hyvinvoinnin osatekijöitä voidaan kuvata monenlaisilla mittareilla ja indikaattoreilla, joita ovat esimerkiksi: asumisväljyys, työttömyys, koulutus, tulotaso, sairastavuus, rikollisuus ja liikenteen toimivuus. Usein hyvinvointia kuvataan negaatioiden, hyvinvointivajeiden, kautta. (Hyvinvointi 2015, 2007). Seuraavaan taulukkoon on koottu muutamia uusimpia indikaattoreita, jotka kuvaavat kuopiolaisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä verrattuna neljään muuhun lähinnä samankokoiseen suomalaiseen kaupunkiin ja koko maan keskiarvoon. Taulukko 1: Kuopiolaisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavia indikaattoreita vuonna Vertailukohteena neljä lähinnä samankokoista kaupunkia Suomessa ja koko maa. Lähde: Sotkanet Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 2008 (*vuoden 2007 tieto) Lahti Oulu Joensuu Jyväskylä Kuopio koko maa Huoltosuhde 46,0 43,3 48,8 41,9 45,0 50,3 0-6 vuotiaat, % väestöstä 6,9 8,1 6,8 8,7 7,2 7, vuotiaat % väestöstä 20,5 21,2 19,5 21,9 20,7 21, vuotiaat % väestöstä 68,5 69,8 67,2 70,5 68,9 66,5 75+ vuotiaat % väestöstä 7,7 6,4 8,3 5,7 7,4 7,9 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 22,5 25,3 27,6 19,7 20,6 21,4 Yhden hengen asuntokunnat % asuntokunnista* 43,0 42,7 47,4 43,8 42,8 40,4 Lapsiperheiden pienituloisuusaste* 20,4 17,7 17,5 15,1 15,5 13,9 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 16,6 13,1 10,7 15,8 11,1 8,8 Asunnottomat yksinäiset /1000 asukasta 1,5 1,3 2,1 0,8 2,0 1,5 Korkea-asteen koulutuksen saaneet % 15 v. täyttäneistä* 25,9 31,3 24,5 32,8 30,0 26,2 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta 7,6 7,9 7,6 6,8 8,1 7,1 6

6 2.1. VÄESTÖRAKENNE JA KOULUTUSTASO Väestönmuutokset Kuopio on väestömäärältään Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Virallinen asukasluku vuodenvaihteessa 2008/2009 oli , josta naisia 52 %. Ulkomaan kansalaisia oli henkilöä eli 1,5 % väestöstä. Viime vuosina luonnollinen väestönkasvu on tasaantunut noin 200 asukkaan tasolle. Syntyneiden lasten määrä on säilynyt noin 1000 lapsen tuntumassa, mutta kuolleiden määrä on pikku hiljaa lisääntynyt väestön ikärakenteen vanhetessa. Kuopion väestönkasvu Pylvään päällä vuoden kokonaismuutos syntyneiden enemmyys nettomuutto nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Kuopion väestönkasvu vuosina Kuopiolaisten keski-ikä oli 39 vuotta vuonna 2008, mikä on noin kaksi vuotta koko maan keskiarvoa vähemmän. Kuopion väestön ikärakenne on vanhentunut hieman 2000-luvulla, kuten koko maassa. Kuopiossa oli vuoden 2009 alussa alle 18-vuotiasta lasta eli n. 19 % koko väestöstä. Suhteessa eniten on lisääntynyt vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä. Kuopio saa muuttovoittoa nuorista ja menettää lapsia sekä työikäistä väestöä. Nuorten vahva tulomuutto hidastaa väestön ikärakenteen vanhenemista ja pitää syntyvyyden korkeana. Kuopion väestönkasvu on painottunut suurelta osin Saaristokaupunkiin 2000-luvulla. Palvelurakenteen näkökulmasta Kuopion alueittainen väestönmuutos on haasteellinen, koska uusilla alueilla palvelutarpeet kasvavat nopeasti ja vastaavasti vanhoilla alueilla palvelujen kysyntä vähenee erittäin hitaasti. Nopea lasten määrän kasvu tuo eniten ongelmia lasten päivähoidon ja koulupalvelujen järjestämiseen. 7

7 Kuopion väestönkehitys ikäryhmittäin vuosina ja ennuste vuoteen Väkiluku as as v v v v v Vehmersalmen kuntaliitos Kuvio 2. Kuopion väestökehitys ikäryhmittäin vuosina ja ennuste vuoteen 2030 Perherakenne Kuopiossa on hieman vajaat lapsiperhettä (2008) ja osuus kaikista perheistä on noin 40 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsiperheiden osuus on pienentynyt jonkin verran luvulla vuosittain solmittujen avioliittojen määrä on hieman lisääntynyt ja avioerojen määrä on hieman vähentynyt. Yksinhuoltajaperheitä on noin eli lähes kolmannes (31%) kaikista lapsiperheistä. Isän kanssa asuvien lasten perheitä oli 400 eli 13 prosenttia kaikista yksinhuoltajaperheistä. Yksinhuoltajaperheiden määrässä ei ole 10 vuodessa tapahtunut suuria muutoksia, mutta niiden osuus kaikista lapsiperheistä on ollut samalla ajanjaksolla n. 2 % korkeampi kuin koko maassa. Elatussopimuksia vahvistettiin 743 kpl (v. 2007) ja elatustukea maksettiin 1896 lapselle (v. 2007). Koulutusaste Yliopistokaupunkien tavoin Kuopiossa väestön koulutustaso on korkea luvulla koulutustaso on noussut ja tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt. Tilastokeskuksen mukaan 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista noin 71 prosentilla (n hlöä) oli vähintään keskiasteen tutkinto vuonna Ilman perusasteen tutkinnon jälkeistä koulutusta oli runsaat asukasta. Kuopiolaisten koulutustaso on suhteessa hyvin lähellä samaa tasoa kuin Joensuussa ja selvästi koko maan keskimääräistä korkeampi. 8

8 Väestön koulutusaste vuonna 2007 (prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) Koko maa 35,2 38,5 26,2 Lahti 36,3 39,2 24,5 Joensuu 28,7 43,4 27,9 Kuopio 28,7 41,3 30,0 Jyväskylä 25,9 41,6 32,5 Oulu 25,9 40,8 33,3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Tilastokeskus Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiasteen tutkinto Korkea-aste Kuvio 3. Väestön koulutusaste (prosenttia 15 v. täyttäneestä väestöstä) vuonna TYÖ JA TOIMEENTULO Työllisyys ja työpaikat Koko maan tavoin Kuopiossa työllisyys parani merkittävästi 2000-luvulla: työpaikkojen määrä on lisääntynyt vuosittain ja työttömyys väheni aina vuoteen 2008 saakka. Usean vuoden ajan Kuopion yritysten liiketoiminta kehittyi myös erittäin hyvin ja mm. Kuopion seudun yritysten liikevaihto kasvoi vuoteen 2008 saakka vuosittain ja lisäksi nopeammin kuin maassa keskimäärin. Kuopiossa oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2009 alussa. Vuonna 2009 työllisyydessä on tapahtunut heikentymistä ja yritysten liiketoiminta on supistunut. Työssäkäyvistä kuopiolaisista noin 85 prosenttia työskentelee Kuopiossa. Kuopion työttömyys on ollut jo pitkään tässä raportissa käytetyistä vertailukaupungeista alhaisin, mutta selvästi koko maan keskimääräistä korkeampi. Ero on säilynyt suhteellisen samana koko ajan. Työttömien määrä väheni Kuopiossa tasaisesti aina vuoden 2008 syksyyn saakka. Talouden tilanteen heikennyttyä työttömien ja lomautettujen määrä alkoi kasvaa ja vuoden 2008 viimeisinä kuukausina työttömiä oli jo enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2009 työttömien määrä on ollut kuukausittain suurempi kuin edellisvuonna ja syyskuussa työttömänä oli yhteensä noin henkilöä (11,5 %). Syyskuussa 2009 työttömiä oli noin henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 9

9 Työttömyysprsentti Kuopiossa ja vertailukaupungeissa syyskuussa 2009 Koko maa 9,8 Kuopio 11,5 Jyväskylä 12,5 Oulu 12,9 Lahti 14,7 Joensuu 15,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuvio 4. Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuonna 2009 (syyskuu). Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli laskeva koko 2000-luvun ajan. Työttömien määrän käännyttyä kasvuun nuorisotyöttömien määrä on myös lisääntynyt, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on tilastollisesti edelleen lievästi vähentynyt. Syyskuussa 2009 nuorisotyöttömiä oli Kuopiossa yhteensä noin 800 henkilöä, mikä on 290 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Vastaavasti pitkäaikaistyöttömiä oli noin 920 henkilöä eli noin 18 prosenttia kaikista työttömistä. Taulukko 2. Nuorisotyöttömien määrä Kuopiossa (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Nuorisotyöttömien määrä Nuorten määrä, jotka ovat olleet työttömänä yli kolme kuukautta Nuorten määrä, jotka ovat ilman ammatillista koulutusta Kuopiossa työllisten määrä lisääntyi noin henkilöä vuosina vuotiaiden lasten määrä väheni noin lapsella. Eläkkeellä olevien määrä lisääntyi noin henkilöä ja koululaisten ja opiskelijoiden määrä noin henkilöä. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Kuopiossa on koko 2000-luvun ollut noin 45 huollettavaa sataa työikäistä kohden. Uusimman vuoden 2008 tiedon mukaan huoltosuhde oli tasan 45,0. Koko maassa huoltosuhde on pikku hiljaa ollut kasvava ja viime vuonna 50,3. Vertailukaupungeista Lahden tilanne on lähellä maan keskiarvoa, kun taas Oulussa vähän yli 40. (taulukko 1.) 10

10 Kuopiolaiset jäävät eläkkeelle noin kaksi vuotta koko maan keskiarvoa aikaisemmin. Vuonna 2007 kuopiolaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 1 oli 55,3 vuotta (naisilla 55,6 ja miehillä 55,0) ja se on laskenut hieman edelleen aiemmasta. Taulukko 3. Kuopion ja koko maan eläkkeensaajat Lähde: Eläketurvakeskus/Kansaneläkelaitos Kuopio Koko maa (Suomessa asuvat) Eläkkeensaajat osuus väestöstä % 24,6 26,2 Omaa eläkettä saavat % vuotiaasta väestöstä 12,4 11,9 Työkyvyttömyyseläkkeensaajat % vuotiaista 8,6 7,5 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä % Kuopio Joensuu Jyväskylä Lahti Oulu Koko maa Lähde: Sotkanet Kuvio 5. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Kuopiossa ja vertailukaupungeissa Toimeentulo Kuopiolaisten tulotaso on noussut 2000-luvulla. Kuopiolaisten tulotaso on selvästi pääkaupunkiseutua, maamme suurimpia kaupunkeja ja koko maan keskitasoa matalampi, mutta mm. Joensuun ja Jyväskylän keskimääräistä tulotasoa korkeampi. Kuopiossa reilu puolet (53 %) tulonsaajista ansaitsi alle euroa vuonna % tulonsaajista ansaitsi euroa vuodessa, 15 % euroa ja 14 % 1 Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. 11

11 yli euroa. Pienituloisia 2 oli 17,9 % vuonna Köyhiksi luokitellaan ihmiset, joilla on käytettävissään alle euron vuositulot eli alle euroa kuukaudessa. Lapsiperheiden tulotaso on keskimääräistä heikompi ja pienituloisten lapsiperheiden määrä on hieman lisääntynyt. Vuonna ,5 % alueen alle 18-vuotiaista kuului kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Koko maassa vastaava luku oli 13,9 %. Vertailukaupungeista Kuopion tilanne on kuitenkin melko hyvä: Joensuussa joka viides alle 18-vuotias kuuluu pienituloiseen perheeseen. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on laskenut vuosittain noin sadalla; vuonna 1998 tukea sai 1847 perhettä ja vuonna perhettä, mikä on n. 12 % kaikista lapsiperheistä. Koko maan vertailuluku on 8.1 %. Vertailukaupungeista Joensuussa (12,3 %) oli Kuopiota enemmän toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä. Kaiken kaikkiaan 9,7 % Kuopion asukkaista sai toimeentulotukea vuonna KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN Kaupunkirakenne ja -ympäristö Kuopion kaupunkirakenne on tiivis, monipuolinen ja tehokas, mikä on seurausta paitsi vaikeista luonnonmuodoista, myös määrätietoisesta suunnittelusta. Asukastiheys on maamme korkeimpia ja autoistumisaste alhaisimpia, mutta silti laajat viher- ja virkistysalueet ovat heti asuntoalueiden ympärillä. Laaja Puijon ulkoilu- ja virkistysalue on hyvin lähellä kaupungin keskustaa ja useat puistot täydentävät kaupungin vihreyttä. Virikkeellisellä ja vihreällä ympäristöllä on suuri merkitys asukkaiden jokapäiväiseen elämään. Kaupungin kasvun myötä asutus on levittäytynyt kauemmaksi kaupungin keskustasta ja etenkin pientaloalueet sijoittuvat ns. autokaupunkiin, jossa palveluja on vähemmän ja asukkaat tarvitsevat autoa päivittäiseen liikkumiseen. Kuopiossa yksipuolisia, autosidonnaisia alueita on suhteellisen vähän. Kuopiossa asuminen sijoittuu tiiviinä ryhminä lähelle luontoa, virkistysalueita ja vesistöä, mikä mahdollistaa luonnon läheisen saavutettavuuden useille autottomille talouksille. Kuopio on joukkoliikennekaupunki. Joukkoliikenteen käyttäminen on mahdollista suurelle osalle kuopiolaisista ja myös useilta pientaloalueilta käsin. Kuopiossa joukkoliikenteen kehittäminen on osa kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua eli sen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota asuntoalueiden suunnitteluvaiheessa. Joukkoliikenteen palvelutaso on pystytty turvaamaan ja sen toimivuus on toistaiseksi hyvä. Kuopion lisäksi ainoastaan kolmella keskisuurella kaupungilla (Oulu, Jyväskylä ja Lahti) on suurten kaupunkien tyyppinen paikallisliikenne. Silti matkustajamäärät ovat vähentyneet lähes vuosittain ja uhkana on palvelutason selvä heikkeneminen nykyisestä. Joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn tukeutuvaa kaupunkirakennetta on laajennettu Särkilahdessa, jonne rakennettiin erityinen bussisilta. Saaristokatu ja siihen liittyvät uudet pyörätiet ovat avanneet vastaavia kehittämismahdollisuuksia Lehtoniemen ja Rautaniemen suunnille. Vastaavaa uutta rakennetta on tulossa myös Pihlajalaaksoon. Kuopiossa keskustaa on kehitetty paljon asuntoalueena viime vuosikymmeninä. Sataman alueelle ja toria ympäröiviin kortteleihin on täydennysrakennettu paljon uutta asumista. Rännikadut muodostavat nykyään viihtyisän kävelykatujen verkoston, jonka pituus on 10 kilometriä. Myös keskustaa ympäröivälle esikaupunkivyöhykkeelle on tullut uusia asuntoalueita ja -kortteleita. Keskusta ja esikaupunkivyöhyke ovat sekoittu- 2 Pienituloisten indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 12

12 vaa, monipuolista jalankulkukaupunkia, jota voidaan kutsua myös sisäkaupungiksi ja jonka asukkaat liikkuvat paljon jalan ja pyörällä. Kuopion työpaikka-alueet sijaitsevat asuntoalueiden sisällä tai nauhamaisesti niiden välittömässä läheisyydessä. Vuoden 2008 alussa Kuopion työpaikoista jopa 60 prosenttia sijoittui jalankulkukaupunkiin eli kävely- ja pyöräilyetäisyydelle keskustasta. Kuopiossa on rakennettu viime vuosina useita kaupunkilaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin kannalta suunniteltuja lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikuntaohjelmatyöryhmä kartoittaa Kuopion lähiliikuntapaikat ja kaupunkirakenteen kannalta tärkeät lähiliikunta-alueet ja valmistelee vuosittain 1-3 kohdetta toteutettavaksi 3. Liikkumisen esteettömyys on osa asukkaiden hyvinvointia. Liikuntaestekartoituksia on tehty Kuopiossa vuodesta 1990, mikä jälkeen on kartoitettu Puijonlaakson alue, keskustan sekä Männistön ja Saarijärven palvelutalojen läheiset alueet. Viimeisin kartoitus on kesältä 2004, jolloin kartoitukset tehtiin Niiralassa, Haapaniemellä, Linnanpellolla, Männistössä ja Itkonniemellä. Keskustassa ei ole järjestelmällisesti lähdetty poistamaan liikuntaesteitä, vaan esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota katusaneerauksien yhteydessä. Asuinkerrostalojen hissittömyys vaikeuttaa lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön asumista ja turvallista liikkumista. Kuopiossa on runsaat 900 hissitöntä porraskäytävää kolmikerroksisissa tai sitä korkeammissa kerrostaloissa. Kuopiossa hissittömien kerrostalojen tilanteeseen on pyritty vaikuttamaan tuen ja informaation avulla ja joitakin uusia hissejä on rakennettu kerrostaloihin viime vuosina. Hissejä on rakennettu lähes yksinomaan vuokrataloihin ja tällä hetkellä suurin osa hissittömistä taloista on asunto-osakeyhtiöitä. Kuopiossa on ollut jo vuosia käynnissä ns. hissiprojekti, jonka päätehtävänä on edistää hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) avustaa uuden hissin rakentamista tai vanhan peruskorjaamista. Valtion avustuksen lisäksi Kuopion kaupunki myöntää omaa avustusta asunto-osakeyhtiöille ja tukee hissisuunnittelua. Vuonna 2009 toteutetaan vanhoihin taloihin neljä hissiä ja vuonna 2010 ennakoidaan toteutuvan 10 hissiä. Asunto-olosuhteet ja asumismenot Kuopiolaisista asuntokunnista runsaat 63 % asuu kerrostaloissa, noin 22 % omakotitaloissa ja 13 % rivitaloissa (2008) luvulla omakoti- ja rivitaloissa asuvien asuntokuntien määrä on hieman lisääntynyt ja kerrostaloissa asuvien vähentynyt. Asuntokunnista noin 56 % asuu omissa asunnoissa (oma asuintalo tai osake), noin 40 % vuokra-asunnoissa ja loput asumisoikeusasunnoissa tai muussa vastaavassa. Kuopiossa vuokra-asuntotilanne on hyvä ja vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat olleet melko hyvin tasapainossa. Silti asuntojonoja esiintyy ja mm. asunnon sijaintia tai kokoa halutaan vaihtaa sopivampaan. Kuopiossa vuokra-asuntoa hakee keskimäärin ruokakuntaa vuositasolla, ja näistä noin 700 on ollut kiireellisesti asunnon tarpeessa olevia. Koko maan tilanteeseen verrattuna Kuopion asuntokunnat asuvat keskimääräistä enemmän vuokralla ja kerrostaloissa sekä keskimääräistä vähemmän pientaloissa ja omistusasunnoissa. Tähän syynä on suuri opiskelija-asuntokuntien määrä. Vastaava on syynä myös asuntokuntien pieneen keskikokoon, joka on Kuopiossa keskimäärin noin kaksi henkilöä asuntokuntaa kohden. Kuopiossa asuvien keskimääräinen asumisväljyys on suurten kaupunkien pienimpiä ja asumistilaa noin 36 neliötä henkilöä kohden luvulla asumisväljyys on kasvanut koko maan keskimääräistä nopeammin, mitä selittävät voimakas asuntorakentaminen ja asuntoalan kasvu sekä väestön ikärakenteen vanheneminen. 3 Valkeisenlammen lähiliikuntapuisto pilottikohteena toteutettiin , sen jälkeen Linnanpellon koulun (nyk. Kalevalan koulu) lähiliikuntapiha, Pohjantien koulun lähiliikunta-alue, Länsi-Puijon koulun lähiliikuntapiha, Riistaveden koulun lähiliikuntapiha, Peikkometsän lähiliikuntapuisto, Vehmersalmen koulun lähiliikuntapiha ja Hapelähteen lähiliikuntapuisto. Lippumäen perhepuisto ja Eino Leinon puiston lähiliikunta-alue ovat suunnittelussa. 13

13 Tavanomaiseen tapaan myös Kuopiossa lapsiperheet asuvat ahtaimmin ja ikääntyvä vanhempi väestö väljemmin. Vuonna 2008 asuntokuntia oli Kuopiossa noin kpl, joista noin 43 prosenttia oli yhden henkilön, noin kolmannes kahden henkilön ja loput 23 prosenttia 3+ asuntokuntia. Vajaat 30 % lapsiasuntokunnista (n asuntokuntaa) oli ns. ahtaasti asuvia nykyisten kriteerien mukaan. Asuminen luokitellaan ahtaaksi, jos asunnossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun). Asuntojen varustetaso on kohentunut Kuopiossa viime vuosikymmeninä. Erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja (puuttuu joko vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai sisä-wc) on poistunut asuinkäytöstä ja niitä on peruskorjattu. Vuonna 2008 puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui Kuopiossa noin 6 % kaikista asuntokunnista eli vajaat asuntokuntaa (koko maa 10 %). Näistä asuntokunnista 15 % oli sellaisia, joissa asui myös lapsia. Suurin osa puutteellisesti varustetuista asunnoista on omakotitaloja. Kuopiossa asuntojen ja asuinkiinteistöjen hintataso on keskisuurten kaupunkien tavoin melko korkea, mutta koko maan keskimääräistä alempi. Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanha kerrostaloasunto maksoi keskimäärin euroa neliölle. Uusien vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ovat vastaavasti noin euroa/neliö keskustassa ja noin euroa/neliö Lehtoniemessä. Aravavuokra-asunnoissa vuokrat ovat vertailukaupunkien joukossa maan matalimpia ja vapaarahoitteisissa hyvää keskitasoa. Vuonna 2008 arava-asunnon keskivuokra oli 7,73 /neliö ja vapaarahoitteisen 10,21 /neliö. Asunnottomiksi katsotaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa, yömajoissa ja asunnon puutteen vuoksi erilaisissa laitoksissa tai tuttavien ja sukulaisten luona asuvat henkilöt. Kuopiossa asunnottomia on tilastoitu olevan noin 150 henkilöä, mikä on lähellä Jyväskylän, Joensuun ja Oulun lukuja ja asukaslukuun suhteutettuna koko maan keskimääräistä tasoa. Asunnottomuus koskettaa etupäässä miehiä. Kuopiossa oli viisi asunnotonta perhettä vuonna Arviolta noin kolmannes kaikista yksinäisistä asunnottomista on ns. pitkäaikaisasunnottomia. Suuri osa asunnottomista tarvitsee myös muuta tukea elämänhallintaansa ja asumiseensa. Erilaisten erityisryhmien ja tukea tarvitsevien asumisen järjestäminen onkin asuntopolitiikan eräs keskeisin haaste ELINYMPÄRISTÖ Kuopiolle on tyypillistä monipuolinen luonnonympäristö, jossa vesistöt ja metsäiset mäet vuorottelevat. Kuopion luonto on hyvin vaihteleva käsittäen vesiluonnon lisäksi niin kuivia harjukankaita kuin reheviä lehtojakin, ja kaikkea siltä väliltä. Monipuolinen luonto tarjoaa runsaasti myös virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ympäristön tila on Kuopiossa melko hyvä. Ympäristöongelmista merkittävimpiä ovat liikenteen ympäristöhaitat ja vesistöjen hajakuormitus. Keskeisen kaupunkialueen ilmanlaatu on 2000-luvulla ollut suurimman osan vuotta (noin 60% ajasta) hyvä. Eniten ongelmia aiheuttavat ajoittain korkeat pölypitoisuudet, jotka voivat olla haitallisia hengityselinsairauksista kärsiville. Katujen keväistä puhtaanapitoa on Kuopiossa tehostettu vuodesta 2008 lähtien. Kuopion liikennemelutilanne on päivitetty vuoden 2009 alkupuolella. Melun suhteen Kuopio ei poikkea merkittävästi muista vastaavankokoisista kaupungeista. Suurten järvien tila on suurimmaksi osaksi hyvä tai erinomainen. Huonokuntoisempia ovat pienet asutuksen tai maatalouden keskellä olevat vesialueet. Uimavedet ovat suurimmaksi osaksi erinomaisessa kunnossa. Sinileviä on säästä riippuen vuosittain satunnaisesti. Käyttövettä koskeva lainsäädäntö ohjaa toimintaa 4 Eritysryhmien asumispalveluilla tarkoitetaan kaupungin päihde- ja mielenterveysongelmaisille ja vankilasta vapautuneille asunnottomille kuntalaisille järjestettyjä asumispalveluja perustettu erityisryhmien asuttamisen työryhmä on laatinut toimenpideohjelmia eniten asumisen tukemista tarvitsevien ihmisten selviytymiseksi. 14

14 ennalta ehkäisevään suuntaan. Haja-asutusalueen kiinteistöistä noin viidennes on edelleen järjestetyn vesihuollon ulkopuolella. Ravitsemisliikkeiden henkilökunnan ja asiakkaiden altistuminen tupakansavulle on vähentynyt merkittävästi lainsäädäntömuutosten seurauksena. Tupakanmyynti on myös muuttunut luvanvaraiseksi. Vireille tulleista asumisterveysongelmista noin 80 % liittyy kosteus- ja homevaurioihin, loput ovat lämpöolosuhde-, siivottomuus-, melu-, ilmanvaihto- ym. asioita. Varsinaisten sisäilmasto-ongelmien lisäksi asuntojen epähygieenisyys- ja siivottomuusongelmat ovat vähän kerrassaan lisääntyneet. Julkisten tilojen osaltakaan tilanne ei ole korjaantunut, vaan mm. päiväkodeissa ja kouluissa todetaan jatkuvasti uusia kosteusja homevaurioita, jotka aiheuttavat terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Esimerkiksi päiväkodeissa tehdyissä tarkastuksissa (05/2008) noin 40 %:ssa on havaittu joko kosteus- tai mikrobivaurioita tai molempia. Kuopiossa radonarvot eivät ole valtakunnallisesti korkeita ja keskimääräinen radontaso on Bq/m 3. Asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m 3 ja uudiskohteet tulee nykyisten määräysten mukaan suunnitella ja rakentaa siten, ettei arvo ylitä 200 Bq/m 3. Elintarvikelainsäädännön muutokset korostavat ennalta ehkäisevää toimintaa. Viranomaisilta edellytetään suunnitelmallista valvontaa ja yrittäjältä omavalvontaa, joiden avulla elintarviketurvallisuutta varmistetaan. Ympäristöterveystoimiston vuonna 2008 ottamista elintarvikenäytteistä määräysten vastaisia oli noin 13 %. Eniten huomautettavaa oli lihassa ja kalatuotteissa. Viranomaisille tulleita ruokamyrkytysepäilyilmoituksia oli 35 kpl, joista yksi osoittautui ruokamyrkytysepidemiaksi OSALLISTUMINEN JA ASUKASTOIMINTA Vaikutusmahdollisuudet Valtakunnallisen Terveyden edistämisen barometrin 2009 mukaan lähes 40 prosenttia kansalaisista arvioi, ettei heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Haastateltujen päättäjien ja erityisesti kunnanjohtajien näkemykset kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista olivat huomattavasti myönteisemmät kuin kansalaiskyselyn vastaajien. Asukkaiden osallistumista ja kiinnostusta kaupungin asioiden hoitoon voidaan kuvata äänestysaktiivisuudella. Kuopiolaiset äänestivät vuoden 2008 kunnallisvaaleissa edellisiä kunnallisvaaleja hieman innokkaammin. Vuonna 2004 äänestämässä kävi 52,5 % äänioikeutetuista ja vuonna ,2 %. (Taulukko 4). Taulukko 4. Kuopiolaisten äänestysaktiivisuus vuosina 2000, 2004 ja (Lähde: Keskusvaalilautakunta) Äänestysaktiivisuus (%) Äänestäneet (lkm) Äänioikeutetut (lkm) 2000 Kunnallisvaalit 48, Kunnallisvaalit 52, Kunnallisvaalit Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus vaihteli Kuopion äänestysalueilla 36 % ja 72,4 % välillä. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat Kettulanlahden, Lamperilan ja Väinölänniemen asukkaat. Hiltulanlahden, 15

15 Savilahden, Maljalahden, Niiralan ja Kuopionlahden alueiden äänestysaktiivisuus oli myös korkea. Keskustan 5 lisäksi matalin äänestysinnokkuus oli edellisvuosien tapaan Pyörössä ja Etelä-Neulamäessä. Kuntalain mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteita jätetään Kuopiossa vuosittain noin kappaletta. Aloitteen voi jättää joko sähköisesti tai paperilla. Lähes kaikkea kaupungin toimintaa seurataan asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Asiakaspalautteen seuranta ja niistä raportoiminen ei kuitenkaan ole systemaattista. Vuonna 2007 valmistuneessa Asiakaspalautteen kerääminen Kuopion kaupungilla tilannekatsaus selvityksessä käytiin läpi kaupungin eri hallintokuntien asiakastyytyväisyysraportteja sekä muita palautekanavia. Kaupungin henkilökunta saa asiakastyytyväisyyskyselyissä asiakkailta hyvää palautetta. Tiedottaminen, ajanvaraukseen ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset sekä tilat saivat usein heikoimpia arvosanoja. Asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla saatua palautetta käytetään toimialoilla vaihtelevasti hyväksi oman toiminnan kehittämisessä ja asiakkaiden saaman palvelun parantamisessa. Kaupunginjohtaja, kaupungin johtavat virkamiehet sekä valtionhallinnon, seurakunnan ja muiden palvelutoimintojen järjestäjien edustajat ovat 1980-luvulta lähtien noin kerran viidessä vuodessa olleet mukana asukastilaisuuksissa esittelemässä kaupungin tulevaisuuden näkymiä ja vastaamassa kuntalaisten kysymyksiin. Kantakaupunki on jaettu kuuteen ja maaseutualue viiteen alueeseen, joiden puitteissa tilaisuudet on järjestetty. Karttulan liittyy Kuopioon v ja Karttulassa järjestetään jo syksyllä 2009 ensimmäinen asukastilaisuus. Näin aktivoidaan myös Karttulan kyläyhdistyksiä laatimaan kylien kehittämissuunnitelmat Kuopion maaseutualueiden tapaan. Asukastoiminta Kaupungin rahoittamat asukastuvat toimivat Saarijärvellä, Petosella, Länsi-Puijolla sekä Särkiniemessä. Setlementti Puijola asukastupia ovat maahanmuuttajille suunnattu Kompassi keskustassa sekä Kotikulma Petosella. Asukastupatyyppistä toimintaa harjoitetaan lisäksi mm. palvelukeskusten yhteydessä olevissa toimintapisteissä sekä eräissä asukkaiden ylläpitämissä tiloissa, esim. Tätilässä. Asukastuvat ovat keskeisessä roolissa asukkaiden yhteisöllisyyden kehittämisessä. Asukastupien varsinaisen toiminnan ja henkilökunnan rekrytointi on ulkoistettu Setlementti Puijolalle Petosen asukastupaa lukuun ottamatta. Ongelmana on asukastuvilla käytettävän työllistämisrahoilla palkatun lyhytaikaisen työvoiman valmius kehittää toimintaa. Työllistämistuella palkataan henkilökuntaa nykyisin varsin moniin kohteisiin ja viime aikoina on ilmennyt ongelmia löytää edes lyhytaikaisia työntekijöitä asukastuville. Maaseutualueella toimii vastaavasti kylätaloja joiden toimintaa kyläyhdistykset pyörittävät. Puutossalmen, Lamperilan ja Niemisjärven kylätalojen osalta ollaan talojen ylläpitoa suuntaamassa entistä vahvemmin kyläyhdistysten vedettäväksi KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Kaupungin kulttuuripalveluihin sisältyvät museot, kaupunginorkesteri, musiikkikeskus, Kino Kuvakukko ja kaupunginteatteri. Uusi kuntaliiton teettämä tutkimus kertoo myönteisiä lukuja kirjasto- ja kulttuuripalveluiden käytöstä vuonna Syksyllä 2008 toteutetussa tutkimuksessa mitattiin kunnallisten palveluiden 5 Keskusta-alueen alhaista äänestysaktiivisuutta selittää osaltaan se, että alueelle on kirjattu laitosväestö, vailla vakituista asuinpaikkaa olevat sekä tilapäisesti muualla ja/ tai ulkomailla asuvat henkilöt. 16

16 käytön yleisyyttä, sekä niiden hoitoa, tärkeyttä ja saatavuutta Kuopion asukkaiden keskuudessa. Merkittävää on, että kirjasto- ja kulttuuripalveluiden arvostus näkyy tutkimuksessa jokaisella sektorilla vahvasti. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden käyttöaste oli vuoden 2008 aikana suuri; kirjastopalveluita ilmoitti käyttäneensä viimeisen 12 kuukauden aikana 81 % vastaajista, ja kulttuuripalveluita jopa 72 % vastaajista. Palveluiden hoitoa pidettiin myös hyvänä, sillä prosentit kirjasto- ja kulttuuripalveluiden kohdalla olivat samaa luokkaa kuin käyttöä mitatessa. Kulttuuripalvelut jäivät tärkeydessään odotetusti muun muassa koulupalvelujen ja terveydenhoidon taakse, mutta silti 72 % piti kulttuuripalveluita, ja jopa 89 % kirjastopalveluita tärkeinä. Saavutettavuusmittarilla kirjasto- ja kulttuuripalvelut pitivät kärkipaikkaa mennen kaikkien muiden kunnallisten palveluiden ohi. Kirjaston lainojen määrä asukasta kohti oli Kuopiossa 22,8 vuonna Lainojen määrä oli edellisellä valtuustokaudella pienessä laskussa, kuten vertailukaupungeissakin. Kuopion kaupungin liikuntapalvelut ylläpitävät kaupungin liikuntapaikkoja 6. Kävijämäärät ovat nousseet viime vuosien aikana mm. Keskustan uimahallissa, jossa on vuosittain n ja Kuopio-hallissa n asiakasta. Liikuntapaikkojen käyttömaksuihin tulleet korotukset eivät ainakaan vielä ole vähentäneet kävijämääriä. Nuorisopalveluilla on hallinnassa kaksi leirikeskusta ja 17 nuorisotilaa, joissa vuosittainen kävijämäärä on n Vapaaehtoiset vertaisohjaajat mahdollistavat Kuopiossa monien ikäihmisten harrastamisen. Vapaaehtoiset vetävät noin sataa harrastusryhmää. Ryhmät ovat maksuttomia, ja omaa ikäluokkaa oleva ohjaaja madaltaa harrastuksen aloittamisen kynnystä. Kuopiossa toimii 140 vertaisohjaajaa. Kaupunki järjestää halukkaille vertaisohjaajakoulutusta ja vuonna 2009 toimintaa koordinoimaan palkattiin toiminnanjohtaja. Ikääntyvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden osalta liikunnanohjausta on tapahtunut tarpeen mukaan ryhmäkokoa vaihdellen. Soveltavan liikunnanohjauksen palveluita ovat myös kuntosalistarttiryhmät. Retkien ja tapahtumien toteuttaminen kuuluu myös liikuntaan aktivointiin. Työikäisten liikuntaan aktivointiin liittyvät palvelut ovat Kuopiossa olleet matalan kynnyksen palveluja huomioiden erityisvaatimukset TURVALLISUUS Rikokset Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman (valmistunut v. 2007) mukaan Kuopiota voidaan pitää rikostilastojen valossa suhteellisen turvallisena kaupunkina. Rikoslakirikosten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta omaisuusrikosten ja varkauksien määrä pienentynyt. (taulukko 1). Parantunut omaisuuden suojaus on vaikuttanut eniten omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikosten määrän vähentymiseen. Lisäksi vaikuttavana tekijänä on ollut rikoskohteiden markkina-arvon muuttuminen (esim. moottoriajoneuvoissa pidettävät esineet eivät ole enää kysyttyä tavaraa pimeillä markkinoilla). Lainsäädännölliset muutokset, 6 44 uimarantaa ja -paikkaa, 31 luistinrataa ja 21 jääkiekkorataa, 6 kaupunkialueen ja 5 liitosalueiden nurmikenttää, 1 lämmitettävä tekonurmikenttä, 1 liikuntasali, väestönsuojien liikuntatilat, Kupla-halli ja Kaarihalli, Fk-rata, Heinjoen moottori- ja ampumaurheiluradat, moottorikelkkareitit, 29 tenniskenttää, 9 ulkolentopallokenttää, 3 ulkokoripallokenttää, n. 500 km latureittejä, 31 kpl kuntolenkkejä, 41 sorakenttää, 1 hiekkatekonurmi, 4 liikuntahallia. 17

17 kuten vakavampien liikennerikosten siirtäminen tieliikennelaista rikoslakiin, ovat vaikuttaneet rikoslakirikosten määrän lisääntymiseen. Kuopiossa rikosten selvitysprosentti on maan paras. Taulukko 5. Kuopion rikostilanteen kehitys v ( sis. Siilinjärven ja Maaningan) Lähde: Pohjois-Savon poliisilaitos Kaikki rikokset (ml. liikenne) Rikoslakirikokset Omaisuusrikokset Törkeä varkaus, varkaus Alle 18 vuotiaiden tekemät rikokset Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat Kuopiossa olleet kasvussa luvulla, mutta kääntyivät viime vuonna (2008) laskuun. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi lasketaan mm. tappo, murha, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määristä voidaan arvioida yleistä turvallisuustilannetta etenkin yleisillä paikoilla. Kuopion henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten luvut ovat vertailukaupunkeja ja koko maan keskiarvoa suurempia. Suurimpaan osaan pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä. Tyypillinen kuopiolainen rikoksentekijä ja häiriön aiheuttaja onkin turvallisuussuunnitelman mukaan yli 20-vuotias vähän kouluja käynyt tai työtön alkoholia paljon käyttävä ja syrjäytymisvaarassa oleva mies. Samalla, kun yleisellä paikalla ja ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan, ovat pahoinpitelyt lisääntyneet yksityisissä asunnoissa. Perheväkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista tai hengellistä. Se voi ilmetä myös vapauden rajoittamisena tai seksuaalisena häirintänä. Lapset kärsivät perheväkivallasta myös sen todistajiksi joutuessaan. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan poliisin tietoon tulleesta väkivallasta koko maassa noin 12 % on perheväkivaltaa (9 % naisiin ja 3 % miehiin kohdistuvaa). Kuopion väkivaltatilastoissa tämä tarkoittaa sitä, että v kaikista pahoinpitelyrikoksista n. 98 tapauksessa on ollut kysymyksessä perheväkivalta. Perheväkivalta oli kuitenkin samana vuonna syynä 323 lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Todellista tietoa perheissä tapahtuvasta väkivallasta ei ole saatavissa. Väkivaltaa siedetään usein vuosiakin, ennen kuin siihen haetaan apua. 18

18 Kotirauhan rikkominen ja laittomat uhkaukset ovat lisääntyneet, mitä osaltaan selittää perheiden hajoamisen lisääntyminen. Ihmiset eivät enää mielellään selvitä ristiriitoja keskenään, vaan paikalle kutsutaan herkästi poliisi. Yksityisten vartiointiliikkeiden ym. merkitys on myös kasvanut. Nuoret alle 18-vuotiaat syyllistyivät rikoksiin hyvin harvoin verrattuna aikuisväestöön. Erilaisiin rikoksiin syyllisiksi epäiltyjä alle 18-vuotiaita oli 977 (v. 2008). Alle 15-vuotiaiden yleisimmät rikokset olivat näpistykset, myymälävarkaudet ja vahingonteot vuotiaiden tekemät yleisimmät rikokset olivat varkaus- ja omaisuusrikokset, pahoinpitelyt ja liikennerikokset. Vuonna 2008 sovittelussa oli 53 epäiltyä nuorta. Henkilötutkintoja tehtiin 23 nuoresta (v. 2008). Tapaturmat ja onnettomuudet Kaikista tapaturmista noin 80 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Noin puolet liukastumisista ja kaatumisista johtaa sairaala- tai lääkärihoitoon. Yleisimmin kaadutaan kotona tai kodin piha-alueella. Eri elämänvaiheissa tapaturmat ovat erilaisia. Pienten lasten putoamiset, myrkytykset ja tukehtumiset sattuvat usein kotona sisätiloissa. Myöhemmällä lapsuusiällä yleistyvät ulkoleikeissä, koulussa ja liikuntaharrastuksissa sattuvat tapaturmat. Työikäisten tyypillisiä kotitapaturmatilanteita ovat kaatuminen, liukastuminen, satuttaminen terävään esineeseen ja palovammat. Miehillä tapaturmia sattuu eniten huolto- ja korjaustöissä, naisilla ruoanvalmistamisen ja siivoamisen yhteydessä. Ikäihmisten tapaturmista tyypillisimpiä ovat liukastumiset, kaatumiset ja palotapaturmat. Ikä- ja sukupuolivakioitu tapaturmakuolleisuus on Kuopiossa koko maan keskiarvoa pienempää. Sataa tuhatta asukasta kohti mitattuna kymmenen vuoden seurantajaksolla kuolleisuus oli Kuopiossa 48,2 ja koko maassa 58,7. Noin 40 % Kuopiossa kuolemaan johtaneista tapaturmista oli kaatumisia ja putoamisia. Tapaturmat ovat yleisin 1-4-vuotiaiden lasten kuolinsyy. Jokaista tapaturmaista kuolemaa kohti on noin 200 avohoitokäyntiä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetaan 0,7 % alle 15-vuotiaista kuopiolaislapsista ja 1,3 % vuotiaista. Kuopiolaislasten tapaturmaluvut ovat olleet laskussa, kun koko maassa ne ovat nousseet. Nuorten osalta tilanne on mennyt koko maan suuntaisesti eli kasvanut lievästi ja työikäisillä tilanne on pysynyt suunnilleen tasaisena (noin 1,5 %). Poliisin vahinkotilaston mukaan liikenneonnettomuudet kaupungin ylläpitämillä kaduilla ovat pysytelleet viime vuosina hieman yli 300/vuosi. Vuonna 2008 henkilövahinko-onnettomuuksissa Kuopiossa loukkaantui 72 henkilöä ja kuoli kaksi. Luvut olivat edellisvuotta pienempiä. (Tiehallinnon onnettomuusrekisteri). 19

19 3. MITEN KUNTALAISET VOIVAT Eri osatekijöiden merkitys hyvinvoinnin kannalta vaihtelee ihmisen elämänkaarella. Suurin osa ihmisistä käy läpi samat elämänkulun vaiheet elämänsä aikana, joten hyvinvointia on aiheellista tarkastella myös elämänkaarinäkökulmasta. (Hyvinvointi ohjelma). Erityisryhmien tai erityistä tukea tarvitsevien (esim. pakolaiset, vammaiset, asunnottomat) hyvinvointia ja terveydentilaa ei ole hyvinvointikertomuksessa käsitelty erikseen, koska muuta kuin ikäryhmittäistä seurantatietoa on Kuopion osalta olemassa erittäin vähän. Miesten ja naisten välisiä eroja mm. terveyskäyttäytymisessä on kuvattu jonkun verran KOKO VÄESTÖ Itäsuomalaisten terveys on edelleen monien mittarien mukaan muuta maata huonompi. Tärkein erojen syy on verenkiertoelinten sairaudet. Vakavat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat itäsuomalaisilla yleisempiä. Myös alkoholinkäyttöön liittyvät kuolemat sekä itsemurhat ja muut tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat ovat tavallisempia Itä-Suomessa. Itä-Suomen maakunnassa miesten elinajanodote oli vuosina lähes 4 vuotta lyhyempi kuin Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Naisilla alueiden ero elinajanodotteessa vastaavana ajanjaksona oli 2 3 vuotta. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on pienentynyt kaikkein nopeimmin juuri Itä-Suomessa. Monissa sairastavuusriskiä lisäävissä elintavoissa erot maakuntien välillä ovat pienentyneet. Sairastavuuden ja kuolleisuuden alue-erot Suomessa ovat jo nyt pääsääntöisesti vähäisempiä kuin sosioekonomisten ryhmien terveyserot. (THL:n Terveytemme - verkkopalvelu) Taulukko 6. Kuopiolaisten hyvinvoinnin vajeita, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä sekä sairastavuus vuonna 2008 (*vuonna 2007). (Lähde: Sotkanet) Hyvinvoinnin vajeita ja hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä 2008 (*vuoden 2007 tieto) Joensuu Jyväskylä Lahti Oulu Kuopio koko maa Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 106,8 99,3 98, ,4 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä 26,4 22,5 23,7 23,1 26,7 23,8 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista *) 10,3 9,0 7,4 7,2 9,7 6,5 Alkoholijuomien myynti /asukas 100 %:n alkoholina, litraa 9,7 9,0 9,8 9,0 9,5 8,5 Kuopiolaisten ikävakioitu sairastavuusindeksi on huomattavasti suurempi kuin Lahdessa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Joka neljäs kuopiolainen (27 %) on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin, eli sairastaa jotain pitkäaikaissairautta. Osuus on kaikissa muissa vertailukaupungeissa Kuopiota pienempi. Kuopiolaisten päihteiden käytöstä on tilastotietoa vain alkoholijuomien myynnistä, joka oli 9,5 litraa asukasta kohti 100 prosenttisena alkoholina vuonna Kulutus on lähtenyt lievään laskuun Kuopiossa ja koko maassa. Tämä on taloudellisen taantuman aikana odotettavissa ollut kehitys. 20

20 3.2. LAPSET JA NUORET Vuonna 2009 valmistuneessa Kuopion lastensuojelun suunnitelmassa on tarkasteltu terveyteen, elintapoihin ja elämänhallintaan liittyviä tietoja rinnakkain lapsuuden riski- ja suojaavien tekijöiden kanssa. Riskitekijöiden tietäminen ja tunnistaminen on tärkeää lapsen ja nuoren kasvun edistämiseksi, turvaamiseksi ja jo syntyneiden ongelmien korjaamiseksi. Mahdollisuuksien luominen ja tukeminen suojaavien tekijöiden suhteen on tärkeää ja vanhemmilla on siinä olennainen tehtävä. Toisaalta palveluiden kehittämisen ja järjestämisen kannalta on olennaista tietää ja seurata, mitkä tekijät uhkaavat tai edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Neuvola, päivähoito ja koulu ovat avainasemassa yksittäisten riskitekijöiden tunnistamisessa ja tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tukemisessa varhaisessa vaiheessa. Lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kerätään järjestelmällisesti tietoa lasten terveydestä ja elintavoista, mutta tietoja ei kuitenkaan voida hyödyntää kuin yksilötasolla. Tiedot lasten ja nuorten omista kokemuksista ja koetusta hyvinvoinnista painottuvat kouluikäisiin ja nuoriin, joiden omia mielipiteitä, kokemuksia ja käsityksiä on tutkittu kouluterveyskyselyssä. 7 Lisäksi Kuopiossa menossa olevasta laajasta Lasten liikunta- ja ravitsemustutkimuksesta tullaan saamaan paljon tietoa 6-8- vuotiaiden kuopiolaislasten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lasten ja nuorten terveys Lasten liikunta- ja ravitsemustutkimuksesta 8 saatujen alustavien tulosten mukaan lasten ylipaino on yleisempää kuin on osattu kuvitellakaan: noin joka viides kuopiolainen 6-8-vuotias on ylipainoinen, tytöistä hieman useampi kuin pojista. Jo tämän ikäisillä lapsillakin on metabolista oireyhtymää, jossa keskeistä on lisääntynyt rasvapitoisuus ja heikentynyt fyysinen kunto. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattavia lääkkeitä saa Kuopiossa joka 20. alle 15-vuotias (vuoden 2008 tieto, Sotkanet). Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan Kuopion yläluokkalaiset kokivat terveydentilansa Pohjois-Savon lukuihin verrattuna keskimääräistä paremmaksi. Sen sijaan viikoittaiset niska- tai hartiakivut ja päänsärky ovat lisääntyneet. Tytöt kokivat terveydentilansa poikia yleisemmin keskinkertaiseksi tai huonoksi ja heillä oli poikia enemmän pitkäaikaissairauksia. Tytöt kokivat myös selvästi poikia yleisemmin päivittäisiä oireita ja väsymystä sekä viikoittain niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. 7 Kouluterveyskyselyn avulla on seurattu nuorten elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksia yläluokilla ja lukioissa Kouluterveyskysely on tehty Kuopiossa huhtikuussa 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Vuonna 2008 kyselyssä olivat ensimmäistä kertaa mukana myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. (Pietikäinen ym ) 8 Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on laaja, vuonna 2007 alkanut elintapainterventiotutkimus, joka tähtää lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimuksessa on mukana 500 kuopiolaista 6-8-vuotiasta lasta. Tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa lasten liikunnasta, ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, kehon koostumuksesta, aineenvaihdunnasta, verenkierrosta, suun terveydestä, kognitiivisista toiminnoista ja elämänlaadusta sekä liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksesta lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusta johtaa prof. Timo Lakka Kuopion yliopiston fysiologian yksiköstä. 21

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Lasten hyvinvointi Helsingissä

Lasten hyvinvointi Helsingissä Lasten hyvinvointi Helsingissä katsaus hyvinvointiin 2017 30.3.2017 Sanna Ranto Tilannekatsaus Tilastotietokantaan www.hyvinvointitilastot.fi lasten hyvinvoinnin osalta on viety ne indikaattorit, joita

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Asiakkuus- ja Toimintaympäristö-muutokset (aikajänne 4-5 vuotta )

Asiakkuus- ja Toimintaympäristö-muutokset (aikajänne 4-5 vuotta ) Asiakkuus- ja Toimintaympäristö-muutokset (aikajänne 4-5 vuotta ) Tausta-aineistoa Maipohja 1 KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2030 Kuopio popuation projection 2030 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Rovaniemi 6.6.2014 Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 1 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit Version 0.3 indikaattoripakettien kehittäminen Indikaattoreiden tulkinnasta Version 0.3 indikaattoriosion

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu 2017 - lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina 1.1 päivitys Asukkaiden osallistaminen; Mun Espoo on -kysely 27.8. 31.10.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot