keinoa työurien pidentämiseen SYL:n työkalupakki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "keinoa työurien pidentämiseen SYL:n työkalupakki"

Transkriptio

1 78 keinoa työurien pidentämiseen SYL:n työkalupakki 1

2 2

3 78 keinoa työurien pidentämiseen SYL:n työkalupakki SYL-julkaisu 1/2012 Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Lapinrinne 2, Helsinki Tekijät: Suvi Eriksson, Janne Koskenniemi, Sini Terävä Käännökset: Petra Nysten Taitto ja kannen suunnittelu: Niko Metsälä ISBN: ISSN: Painopaikka: Trinket Oy, Helsinki 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työurien pidentämisen problematiikkaaa Problematiken kring en förlängning av arbetskarriärerna Yhteenveto keinoista pidentää työuria Sammanfattning av metoderna för att förlänga arbetskarriärerna Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksellinen tasa-arvo Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy Siirtymät sujuviksi Siirtyminen korkea-asteelle Perus- ja toisen asteen opinto-ohjaus Opiskelijavalintojen kehittäminen Korkeakouluopiskelijoiden osaaminen ja työelämävalmiudet Opiskelumahdollisuudet ja opiskelutavat Korkeakouluharjoittelu Akateeminen yrittäjyys Ura- ja työelämäohjaus sekä akateemiset työvoimapalvelut Elinikäinen oppiminen Opintojen tyhjäkäynnistä eroon sujuvammalla opiskelulla Opetus ja opiskelukulttuuri Ohjaus ja opiskelujärjestelyt Oppimisympäristöt Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Opintotuki opiskelun mahdollistajana Opintotuki Perheen ja opiskelun yhteensovittaminen Kuntoutuvan opiskelijan opiskelumahdollisuudet Työelämään laatua opiskelu- ja työkykyä parantamalla Nuoret ehjinä työelämään Työkyvyn ylläpitäminen Työelämän käytäntöjen joustavoittaminen Pitempiä ja parempia työuria yhdenvertaisuutta lisäämällä Kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta Yhdenvertaisuus työpaikoilla Maahanmuuttajat työelämässä Lopuksi 44 Liite 47 4

5 1. Työurien pidentämisen problematiikkaa Kestävyysvajeen synnyttämä tarve pidentää työuria alkaa olla kaikkien jakama tavoite. Keinoissa ei kuitenkaan ole päästy vastaavaan yhteisymmärrykseen. Keskustelussa korostuvat lähinnä työuran alkupää ja paine lyhentää opiskeluaikoja sekä loppupään eläkeiän nostaminen. Yksi puhuu yhtä ja toinen toista mutta valmiutta sen tunnustamiseen, että ei ole olemassa yhtä ainoaa keinoa pidentää työuria, ei tunnu löytyvän. Yhden ihmekeinon etsiminen kertoo vain kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta nähdä tavoitteen koko laajuutta ja monipuolisuutta. Jos työurien pidentämisen kokonaiskuvaa ei tunnisteta, on todellisena vaarana se, että nuoret kantavat kaiken vastuun työurien pidentämisestä. Työuran alkupään kiristämiset kohdistuvat joka tapauksessa nuoriin. Toinen uhka on, että työelämään ja eläkejärjestelmään tehdään muutoksia liian myöhään, jolloin niiden suurimmaksi maksumieheksi joutuvat nuoret. Jos työuria pidennetään lähinnä kepillä, ottavat nuoret vastaan sen iskut. Kaavamaiset opintoaikojen lyhentämiset työuran pidentämiseksi eivät toteuta tavoitettaan, sillä keskustelussa työurista on sivuutettu se fakta, että suuri osa opiskelijoista käy oman alansa töissä jo opintojen aikana. Näin ollen useat opiskelijat eivät enää valmistuttuaan siirry työelämään, vaan työura alkaa joustavasti jo tutkinnon suorittamisen aikana. Opintoaikojen näennäisen lyhentämisen sijaan on tarpeen tarkastella työuran kokonaisuutta, joka suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla alkaa jo reilusti ennen opintojen päättymistä: Vuonna 2006 noin 63 % korkeakouluopiskelijoista kävi töissä opintojen ohella. Se tarkoittaa noin 11 % prosenttia koko työvoimasta. Vuonna 2006 työssä käyvistä yliopisto-opiskelijoista peräti 65 % oli johtotai asiantuntijatehtävissä. (Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot, Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja 6:2010) Tässä valossa voidaan sanoa, että opintojen aikainen työssäkäynti on hyvä asia opiskelijan laadukkaan työuran rakentamisen kannalta. Opiskeluaikainen työkokemus nopeuttaa työllistymistä, ja huomattavan suuri osa suomalaisista korkeakoulutetuista on valmistuessaan töissä. Varsinkin yliopistosta valmistuneet menestyvät uran alusta lähtien työmarkkinoilla kansainvälisesti katsoen mainiosti 1. Työuran pidentäminen loppupäästä ei ole sekään yksiselitteinen kysymys. Olennaisinta on nostaa todellista eläköitymisikää, mikä ei onnistu, ellei työelämän käytänteitä saada muutettua ja laatua parannettua. Kuitenkin myös virallinen eläkeikä on mukana keskustelussa. Ratkaisut eläkejärjestelmästä on tehtävä riittävän ajoissa ja oikeudenmukaisesti. Nuorten ei tule olla vain toimenpiteiden kohde tässäkään päässä työuraa. Eläkepäätökset on tehtävä eri sukupolvia oikeudenmukaisesti kohtelevalla tavalla. Korkeatasoinen osaaminen synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja, joilla voidaan vastata kestävyysvajeeseen ja mahdollistetaan kaikkien pääsy työuralle. Suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen painopiste pitää olla jatkossakin korkealle asetettujen osaamistavoitteiden saavuttaminen eikä opintoaikojen itseisarvoinen lyhentäminen. Laadukkaat ja monipuoliset tutkinnot sekä korkeatasoinen tutkimus ovat parhaita tapoja edistää Suomen kilpailukykyä. Kaikkien etu on, että korkeakouluista valmistuu asiantuntevia, yritteliäitä, laaja-alaisia ja kansainvälisiä osaajia, joilla on hyvät valmiudet toimia työelämässä oman alansa tunnustettuina asiantuntijoina. Kirkkaana tavoitteena pitää olla suomalaisten korkea osaaminen, ei sen rampauttaminen. 1 Työ, koulutus ja osaaminen. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdeksän maan eurooppalaisessa vertailussa. Osmo Kivinen & Jouni Nurmi, Research Unit for the Sociology of Education (RUSE). Research report 72,

6 1. Problematiken kring en förlängning av arbetskarriärerna Allt fler delar målsättningen att förlänga arbetskarriärerna till följd av det behov som orsakats av hållbarhetsunderskottet. I fråga om metoderna har ett motsvarande samförstånd emellertid inte uppnåtts. De perspektiv som avspeglas i debatten är framför allt att tidigarelägga arbetskarriärerna och att förkorta studietiderna samt att höja pensionsåldern. Den ena säger ett och den andra något annat, men ingen verkar vara beredd att medge att det inte finns någon enda riktig metod för att förlänga arbetskarriärerna. Försöken att hitta en mirakelmetod tyder bara på oförmåga eller ovilja att se hur omfattande och mångfasetterat målet är. Om en helhetsbild av förlängningen av arbetskarriärerna saknas finns det en påtaglig risk för att de unga får bära hela ansvaret för förlängningen av arbetskarriärerna. Åtstramningarna i början av arbetskarriären drabbar i vilket fall som helst de unga. Ett annat hot är att förändringar i arbetslivet och pensionssystemet görs för sent, vilket leder till att de unga får stå för största delen av kostnaderna. Om arbetskarriärerna i huvudsak förlängs med hjälp av käppen blir det ungdomarna som får ta emot slagen. En systematisk förkortning av studietiderna för att förlänga arbetskarriärerna är inte ändamålsenlig, för i diskussionen om arbetskarriärerna har det faktum förbisetts att en stor del av de studerande arbetar inom sin egen bransch redan under studietiden. Det betyder att många studerande inte övergår till arbetslivet efter utexamineringen, utan att de inleder sin arbetskarriär flexibelt redan medan de avlägger sina studier. Istället för att skenbart förkorta studietiderna måste arbetskarriärerna granskas i sin helhet. För de finska högskolestuderandena börjar arbetskarriären redan långt innan studierna avslutas: År 2006 arbetade ungefär 63 procent av alla högskolestuderande vid sidan av studierna. Det utgör ungefär 11 procent av hela arbetskraften. Av de universitetsstuderande som arbetade 2006 innehade 65 procent chefs- eller expertposter. (Tillgången till kompetent arbetskraft och kompetensutvecklingens former i framtiden, publikation från Delegationen för sektorsforskning) I ljuset av detta kan man säga att arbete under studietiden hjälper den studerande att bygga upp en framgångsrik arbetskarriär. Den som har arbetat under studietiden får arbete snabbare, och en avsevärd del av de högskoleutbildade finländarna har redan ett jobb när de utexamineras. Framför allt de som utexamineras från ett universitet är internationellt sett framgångsrika på arbetsmarknaden redan i början av sin karriär 1. Att förlänga arbetskarriärerna i slutet är inte heller det en entydig fråga. Det viktigaste är att höja den reella pensionsåldern, vilket inte är möjligt om inte praxisen i arbetslivet förändras och kvaliteten förbättras. Ändå diskuteras också den officiella pensionsåldern. Frågan om pensionssystemet måste lösas i tid och på ett rättvist sätt. De unga får inte heller här vara bara ett föremål för åtgärder för att förlänga arbetskarriärerna. Olika generationer bör beaktas rättvist i besluten om pensionssystemet. Stark kompetens ger Finland nya arbetsplatser. Det i sin tur motverkar hållbarhetsunderskottet och ger alla möjlighet till en plats i arbetslivet. Tyngdpunkten för utvecklingen av den finländska högskoleutbildningen bör också framöver vara att uppnå höga kunskapsmål, inte att förkorta studietiderna för sakens skull. Högkvalitativa mångsidiga examina och högklassig forskning är bland de bästa sätten att förbättra Finlands konkurrenskraft. Det är till allas fördel att högskolorna utexaminerar sakkunniga, företagsamma, mångkunniga och internationella arbetstagare med god beredskap att fungera som erkända experter inom sin egen bransch. Det uppenbara målet bör vara att upprätthålla finländarnas höga kunskapsnivå, inte att lamslå den. 1 Arbete, utbildning och kompetens. Universitet och yrkeshögskolor i en jämförelse med nio europeiska länder). Osmo Kivinen & Jouni Nurmi, Research Unit for the Sociology of Education (RUSE). Research report 72,

7 2. Yhteenveto keinoista pidentää työuria Tässä luvussa kerrotaan tiivistäen keskeisistä keinoista, joilla työuria voidaan pidentää. Luvuissa 3 8 käydään kokonaisuudet läpi yksityiskohtaisemmin. Työurat pitenevät, kun ehkäistään syrjäytymistä ja taataan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Tutkimusten mukaan Suomessa on noin syrjäytynyttä nuorta ja koulutusjärjestelmän ulkopuolelle putoaa vuosittain 3000 lasta ja nuorta. Suomella ei ole varaa haaskata näitä nuoria. Syrjäytymisen ehkäisy, nuorten kouluttautuminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen ovat avainasemassa työurien pidentämisessä. Kaikki suomalaiset on saatava kiinni koulutukseen ja työelämään. On varmistettava se, että koulutuksen ja siten työelämän periytyvyys ja sukupuolittunut eriytyminen saadaan purettua. Paras lähtökohta hyvälle ja pitkälle työuralle on se, että on voinut valita itselleen sopivan alan taustan tai ennakkooletusten sitä estämättä. Työurat pitenevät mahdollistamalla sujuva eteneminen koulutuksessa, joustava siirtyminen työelämään sekä työn ja koulutuksen limittyminen työuran aikana. Merkittävimpiä koulutusjärjestelmässämme olevia haasteita ovat hitaat siirtymät koulutusasteiden välillä, varsinkin toiselta asteelta korkea-asteelle. Koulutusjärjestelmän siirtymävaiheita voidaan sujuvoittaa esimerkiksi panostamalla asianmukaiseen ja hyvin resursoituun ohjaukseen ja tiedottamiseen aina perusasteelta lähtien. Ohjauksella vähennetään nuorten virhevalintoja niin toiselle kuin korkea- asteelle siirtymisessä. Laadukkaan harjoittelun kautta opiskelija taas saa tärkeää tietoa työelämästä. Joustavaa siirtymistä todennäköisesti varsin pätkittyneelle työuralle voidaan tukea suunnittelemalla opetus niin, että opiskelijat saavat hyvät valmiudet soveltaa asiantuntemustaan käytännössä sekä tarjoamalla joustavat mahdollisuudet oman osaamisen täydentämiseen työuran aikana. Työurat pitenevät kehittämällä korkeakouluopinnot jouhevasti eteneväksi kokonaisuudeksi. Yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen lyhentäminen ei automaattisesti pidennä työuria, sillä moni opiskelija aloittaa työuransa jo opiskeluaikanaan. Työurien pituuteen voi kuitenkin vaikuttaa positiivisesti järjestämällä opinnot ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa on mahdollista eikä opintojen aikana tule turhaa joutokäyntiä tai opinnot keskeydy. Kehittämällä korkeakoulujen opetusta opiskelijalähtöisemmäksi voidaan vaikuttaa opiskelijoiden opiskelukulttuuriin sekä kykyyn ottaa entistä suurempaa vastuuta omista opinnoistaan ja oppimisestaan. Työurat pitenevät, kun mahdollistetaan riittävällä toimeentulolla opiskelijoiden täysipäiväinen opiskelu. Jotta opiskelija voi keskittyä haluamallaan tavalla opintoihin, tulee opiskelijan toimeentulon olla tarpeeksi hyvä. Opintotuen riittävä taso on yksi parhaita keinoja päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi. Opiskelijan sosiaaliturvan joustavuutta lisäämällä voidaan lisäksi taata se, että opiskelu on mahdollista erilaisissa elämäntilanteissa, kuten pienten lasten vanhemmille tai sairauslomalla oleville. Työurat pitenevät huolehtimalla opiskelu- ja työkyvystä sekä työelämän laadusta. Työurien pidentämisen näkökulmasta on olennaista tarkastella työelämän laatua erityisesti työssä jaksamisen näkökulmasta. Eläköitymisiän nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä tarvitaan koko elämän ajan. Hyvä opiskelukyky on hyvän työkyvyn perusta. Opiskelukykyä voidaan edistää suunnitelmallisesti vaikuttamalla opiskelijan terveyteen ja voimavaroihin, opiskelutaitoihin, opetus- ja ohjaustoimintaan sekä opiskeluympäristöön. Työkyvyn ylläpitämistä läpi työuran voidaan edesauttaa esimerkiksi riittävillä työelämän joustoilla ja ennaltaehkäisemällä terveysongelmia. Huolehtimalla opiskelu- ja työkyvystä voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä, mutta ennen kaikkea tarjota kaikille mahdollisuus sekä aloittaa työura että myös eläköityä terveenä. 7

8 Työurat pitenevät, kun parannetaan työelämän laatua ja yhdenvertaisuutta. Työelämän laadun parantaminen on yksi tehokkaimpia keinoja pidentää työuria. Työelämän laadun ja työssä viihtymisen kannalta on olennaista pitää huolta työelämän yhdenvertaisuudesta. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet osallistua työelämään, pelisääntöjen pitää kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti ja kaikkien työyhteisön jäsenten tulee olla keskenään yhdenvertaisia. Esimerkiksi mahdollistamalla maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nykyistä parempi osallistuminen työelämään, tasa-arvoistamalla vanhemmuuteen liittyviä käytäntöjä, parantamalla pätkätyöläisten oikeuksia ja panostamalla johtajuuteen edesautetaan yhdenvertaisempaa ja laadukkaampaa työelämää. Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle Ehkäistään nuorten syrjäytymistä takaamalla jokaiselle nuorelle opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka. Tuetaan nuoria koulussa henkilöstön moniammatillisella yhteistyöllä ja hyvin resursoiduilla tukipalveluilla. Panostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kielten opetukseen. Tarjotaan maahanmuuttajille valmentavaa koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Ammattikorkeakoulujen valmentavien opintojen tarjoaminen vakiinnutetaan ja yliopisto-opintoihin luodaan vastaava opintokokonaisuus. Opinto-ohjaajien koulutuksen kehittämisessä yhtenä painopisteenä ovat maahanmuuttajanuorten erityiskysymykset. Katkaistaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuus muun muassa vähentämällä lapsiperheköyhyyttä ja lisäämällä perheiden tukipalveluja. Varmistetaan perheitä ja nuoria tukevien järjestöjen resurssien riittävyys. Koulutuksen tukitoimia vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Varmistetaan nuorten pääsy koulukuraattorille ja erityisopetukseen. Moniammatillista viranomaisyhteistyötä (koulutus, sosiaali-, terveys- ja nuorisotyö sekä poliisi) ja etsivää nuorisotyötä vahvistetaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Valmistellaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma laajapohjaisesti, varmistetaan asiantuntemuksen monipuolisuus ja sitoutetaan eri toimijat valmistelutyöhön. Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja. Säilytetään tutkintoon johtava koulutus maksuttomana. Koulutusjärjestelmän rakenteellisessa kehittämisessä huomioidaan koulutuksellisen tasaarvon näkökulma. Parannetaan laajapohjaista yhteistyötä yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Lisätään nuorten mahdollisuuksia osallistua heitä koskevien asioiden valmisteluun. Yhteiskuntatakuun toteutumiseksi varmistetaan riittävät resurssit eri hallinnon aloilla sekä kunta- että valtion tasolla. Kehitetään koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tukipalveluita sisällyttämällä opinto-ohjausta työvoimapalveluihin. Varmistetaan nuorten mahdollisuus kieltäytyä heille yhteiskuntatakuun puitteissa tarjotusta koulutus-, työ-, harjoittelu- tai kuntoutuspaikasta ilman sanktioita. 8

9 Siirtymät sujuviksi Perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen opinto-ohjausta kehitetään tulevaisuusorientoituneeksi kokonaisuudeksi. Ohjauksen kehittämisessä tehdään yhteistyötä työelämän ja työvoimaviranomaisten kanssa. Varusmies- ja siviilipalveluksessa olevien ohjausta ja mahdollisuuksia hakeutua opintoihin helpotetaan. Toisen asteen opinto-ohjaukselle laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit. Lukiolakiin lisätään kirjaus oppilaan oikeudesta saada henkilökohtaista opinto-ohjausta. Toisen asteen ohjauksen määrää ja ohjaajien täydennyskoulutusta lisätään. Kehitetään korkea-asteen opiskelijavalintajärjestelmää ja hakukohteita suunnittelemattomien välivuosien vähentämiseksi. Valintauudistus toteutetaan niin, että samanaikaisesti kehitetään joustavia opiskelijavalinnan tapoja, joilla mahdollistetaan opintojen aloittaminen aiempien opintojen ja suoritettujen tutkinnon osien perusteella sekä joustava siirtyminen korkeakoulujen sisällä ja välillä. Arvioidaan joustavan opinto-oikeuden (JOO oikeuden) toimivuus. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään järjestelmän kehittämiseksi. Selvitetään mahdollisuus luopua ns. pakkohakujärjestelmästä. Kehitetään nuorten mahdollisuuksia saada todenmukaista ja helposti löydettävää tietoa korkeakoulujen opetuksesta ja opiskelumahdollisuuksista. Edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa monipuolinen tutkinto. Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla. Parannetaan opetushenkilökunnan työelämätietämystä täydennyskoulutuksella. Laaditaan alakohtaisesti yhteistyössä kriteerit laadukkaalle korkeakouluharjoittelulle. Kriteereissä huomioidaan erityisesti työtehtävien tarkoituksenmukaisuus, harjoittelun suunnitteluprosessi ja ohjaus, harjoittelupalkkaus sekä harjoittelun palautekäytännöt. Lisätään opiskelijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen korkeakouluharjoittelupaikkaan. Yrittäjyysvalmiuksia edistetään tavoitteellisesti kehittämällä opetusmenetelmiä ja harjoittelukäytäntöjä. Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa. Korkea-asteen ura- ja työelämäohjauksen resursseja sekä opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta lisätään. Kehitetään akateemisten työvoimapalveluiden resursointia ja tehostetaan niiden yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Oman osaamisen tunnistaminen ja sen kehittäminen otetaan osaksi opetusta ja henkilökohtaista ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Edistetään joustavia mahdollisuuksia korkeakoulututkinnon maksuttomaan täydentämiseen ainakin kahtena vuonna valmistumisen jälkeen. Kehitetään kysyntälähtöisiä ja joustavia mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ja päivittämiseen valmistumisen jälkeen. Yliopistollista täydennyskoulutusta kehitetään esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevia hyviä malleja esimerkiksi perustutkinto- ja täydennyskoulutuksen integroimisessa. Turvataan toimeentulo täydennyskoulutuksen ja tutkinnon loppuun saattamisen aikana. 9

10 Opintojen tyhjäkäynnistä eroon sujuvammalla opiskelulla Korkeakoulujen opetusta kehitetään opiskelijalähtöisesti yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa. Korkeakouluopiskelijoille tarjotaan koulutusta opiskelutaitojen kehittämisessä. Opetushenkilökunnalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua monipuoliseen pedagogiseen koulutukseen. Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa. Vaalikauden aikana arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen rajauksilla on opintoaikoihin, osaamisen laatuun sekä opiskelijoiden opiskelukykyyn ja sitä kautta työkyvyn ylläpitämiseen. Korkeakoulujen opintoprosesseja ja opinto-ohjausta kehitetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaa opintonsa tavoiteajassa ja opintojen keskeyttäminen vähenee. Korkea-asteen ohjauksen resursseja lisätään. Varmistetaan, että kaikissa korkeakouluissa on tarjolla riittävästi opintopsykologipalveluja. HOPS- ja kehityskeskusteluja kehitetään tukemaan opiskelijan osaamisen kehittymistä. Varusmies- ja siviilipalveluksessa olevien opintomahdollisuuksia kehitetään. Korkeakoulujen tiloja kehitetään tukemaan opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelutapoja sekä joustavia opiskelumahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteissa. Lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa kouluttamalla opettajia uuden teknologian hyödyntämisessä. Jokaisella koulutusasteella huolehditaan, että opetuskäytössä olevat tieto- ja viestintätekniset välineet ovat ajanmukaiset. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä kehitetään osaamislähtöisten opetussuunnitelmien pohjalta. Levitetään korkeakoulujen AHOT-käytäntöjä selvittäneissä ESR-hankkeissa syntynyttä tietoa ja suosituksia. Korkeakouluja kannustetaan arvioimaan tarjoamansa koulutuksen kuormittavuutta sekä mitoitusta suhteessa tutkinnon laajuuteen sekä tavoitteelliseen suoritusaikaan. Havaitut mitoitusvirheet korjataan. Opintotuki opiskelun mahdollistajana Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin hallitusohjelman mukaisesti viimeistään opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi. Täysipäiväisen opiskelun mahdollistamiseksi tehdään opintotukeen tasokorotus. Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät opinnot niin, että tutkinnot on mahdollista suorittaa opintotuen ehtojen ja opintoaikojen rajauksen vaatimalla tavalla. Opintorahaan palautetaan 145 euron huoltajakorotus. Luodaan joustavia päivähoitopalveluita, jotka ottavat huomioon perheen ja opiskelun yhteensovittamisen. Määritellään opiskelijan sairauspäivärahan suuruus sekä opintotuen että työtulojen perusteella. Nostetaan opiskelijan sairauspäiväraha vähimmäispäivärahan tasolle. Mahdollistetaan opiskelu sairauspäivärahakauden aikana. 10

11 Työelämään laatua opiskelu- ja työkykyä parantamalla Edistetään opiskelukyvyn tukemista suunnitelmallisesti kaikilla koulutusasteilla yhteistyössä opiskelu- tai oppilasterveydenhuollon sekä opiskelijajärjestöjen kanssa. Opiskelukyvyn tukeminen sisällytetään osaksi opiskelijoiden ohjausta. Panostetaan yhteisöllisyyden lisäämiseen korkeakouluissa. Turvataan kunnallisen opiskeluterveydenhuollon resurssit ja siirretään ammattikorkeakouluopiskelijat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelujen piiriin. Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn. Opiskelukykyä ja sen yhteyttä työkykyyn tutkitaan. Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään. Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita. Parannetaan määräaikaisessa työsuhteessa olevien lomaoikeuksia kehittämällä työaikaja lomapankkijärjestelmää. Lisätään työelämän joustavuutta palkkatyötä tekevien opiskelijoiden osalta, jotta työn ja opiskelun yhteensovittaminen helpottuu. Pitempiä ja parempia työuria yhdenvertaisuutta lisäämällä Jaetaan kaikki vanhemmuuden kustannukset tasan työnantajien kesken. Uudistetaan vanhempainvapaamallia nykyistä tasa-arvoisemmaksi lisäämällä isille korvamerkittyä osuutta. Pitemmällä aikavälillä toteutetaan vanhempainvapaiden mallin mukainen uudistus. Laaditaan työpaikoille yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan. Syrjintään puututaan systemaattisesti ja siihen on nimetty vastuuhenkilö. Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi. Parannetaan osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja pitkään työelämän ulkopuolella olleiden työllistymismahdollisuuksia. Huolehditaan nuorten ja ikääntyneiden työllistymisestä ja työehdoista. Helpotetaan maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa muun muassa työntekijän ja työnhakijan oleskelulupakäytäntöjä yksinkertaistamalla. Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia. 11

12 2. Sammanfattning av metoderna för att förlänga arbetskarriärerna det här kapitlet sammanfattas de viktigaste metoderna för att förlänga arbetskarriärerna. I I kapitlen 3 8 ges en mer detaljerad redogörelse. Arbetskarriärerna blir längre när utslagning förebyggs och alla garanteras lika möjligheter till utbildning. Enligt undersökningar finns det i Finland omkring utslagna ungdomar och årligen hamnar barn och ungdomar utanför utbildningssystemet. Finland har inte råd att slösa bort dessa ungdomar. Att förebygga utslagning, utbilda ungdomarna och minska ungdomsarbetslösheten är ytterst viktigt för att arbetskarriärerna ska bli längre. Alla finländare bör hitta en plats inom utbildning och arbetsliv. Man bör se till att ärftligheten i fråga om utbildning och arbetsliv liksom den könsbaserade uppdelningen avvecklas. Det bästa utgångsläget för en god och lång yrkeskarriär är att, oberoende av bakgrund eller förhandsförväntningar, kunna välja en bransch som passar en själv. Arbetskarriärerna blir längre när det blir möjligt att studierna framskrider smidigt, flexibelt övergå till arbetslivet och under karriären varva arbetet med studier. De största utmaningarna i vårt utbildningssystem är de långsamma övergångarna mellan olika utbildningsstadier, framför allt mellan andra stadiet och högskolestadiet. Övergångarna kan göras smidigare till exempel genom att satsa tillräckliga resurser på ändamålsenlig handledning och information redan i den grundläggande utbildningen. Med hjälp av handledning kan man minska antalet ungdomar som väljer fel inriktning vid övergången till såväl andra stadiet som högskolestadiet. Genom välplanerad praktik får den studerande i sin tur viktig kunskap om arbetslivet. En flexibel övergång till en förmodligen mycket snuttifierad arbetskarriär kan stödjas genom att planera undervisningen så att de studerande får en god beredskap att tillämpa sin sakkunskap i praktiken och genom att erbjuda flexibla möjligheter att komplettera kunskaperna under arbetskarriären. Arbetskarriärerna blir längre när högskolestudierna utvecklas till en smidigt framskridande helhet. Att universitetsstuderandenas studietider förkortas innebär inte automatiskt en förlängning av arbetskarriärerna, eftersom många studerande inleder sin arbetskarriär redan under studietiden. Arbetskarriärernas längd kan emellertid påverkas i positiv riktning genom att studierna och studiehandledningen organiseras så att det är möjligt att avlägga examen inom rekommenderad tid utan att i onödan behöva gå på tomgång under studietiden eller avbryta studierna. Genom att göra högskoleundervisningen mer studerandeorienterad kan man påverka studiekulturen och de studerandes förmåga att ta större ansvar för sina studier och sitt lärande. Arbetskarriärerna blir längre när de studerande garanteras en utkomst som möjliggör studier på heltid. För att de studerande ska kunna koncentrera sig på sina studier på önskat sätt bör de ha en tillräckligt bra utkomstnivå. Ett tillräckligt högt studiestöd är ett av de bästa sätten att möjliggöra studier på heltid. En mer flexibel social trygghet för de studerande skulle även garantera möjligheten att studera i olika livssituationer, till exempel som småbarnsförälder eller när man är sjukskriven. 12

13 Arbetskarriärerna blir längre när studie- och arbetsförmågan och kvaliteten på arbetslivet upprätthålls. Med tanke på en förlängning av arbetskarriärerna är det viktigt att granska kvaliteten på arbetslivet speciellt i fråga om arbetsorken. Åtgärder för att höja pensionsåldern behövs under hela livet. En god studieförmåga är grunden för en god arbetsförmåga. Studieförmågan kan främjas systematiskt genom att påverka den studerandes hälsa, resurser, studieteknik och studiemiljö samt den undervisning och vägledning som den studerande deltar i. Att upprätthålla arbetsförmågan under hela karriären kan underlättas till exempel genom tillräcklig flexibilitet i arbetslivet och åtgärder för att förebygga hälsoproblem. Genom att värna om studie- och arbetsförmågan kan stora besparingar uppnås, men framför allt ger det alla möjlighet att både inleda arbetskarriären och gå i pension vid god hälsa. Arbetskarriärerna blir längre när kvaliteten och jämlikheten i arbetslivet förbättras. Att förbättra kvaliteten på arbetslivet är ett av de effektivaste sätten att förlänga arbetskarriärerna. Med tanke på arbetslivets kvalitet och arbetstrivseln är det viktigt att se till att arbetslivet är jämlikt. Alla bör ha lika möjligheter att delta i arbetslivet, spelreglerna bör behandla alla rättvist och alla arbetstagare på arbetsplatsen bör vara jämlika sinsemellan. Ett mer jämlikt och högkvalitativt arbetsliv kan främjas till exempel genom att ge invandrare och personer med invandrarbakgrund bättre möjligheter att delta i arbetslivet, genom att göra praxisen kring föräldraskapet mer jämställd, genom att förbättra snuttarbetarnas rättigheter och genom att satsa på ledarskap. Alla med i utbildning och yrkesliv Utslagning bland ungdomar förebyggs genom att garantera varje ung person en studie-, arbets- eller praktikplats. Ungdomarna stöds genom ett mångprofessionellt personalsamarbete i skolan och stödtjänster med tillräckliga resurser. Språkundervisningen för unga med invandrarbakgrund effektiveras. Invandrare erbjuds förberedande utbildning på alla utbildningsstadier. Den förberedande utbildningen för yrkeshögskolestudier görs permanent och en liknande studiehelhet för universitetsstudier utvecklas. En av tyngdpunkterna vid utvecklingen av utbildningen för studiehandledare är specialfrågor som gäller invandrarungdomar. Trenden att utsatthet går i arv från generation till generation bryts bland annat genom att minska fattigdomen bland barnfamiljer och införa fler stödtjänster för familjer. De organisationer som stöder familjer och ungdomar garanteras tillräckliga resurser. Stödåtgärderna inom utbildningen förstärks på alla utbildningsstadier. De unga garanteras möjlighet att besöka skolkuratorn och delta i specialundervisning. Det mångprofessionella myndighetssamarbetet (utbildning, socialt arbete, hälsoarbete, ungdomsarbete, polisen) och det uppsökande ungdomsarbetet förstärks för att förebygga utslagning. Ett omfattande åtgärdsprogram för utbildningsmässig jämlikhet förbereds, mångsidig expertis anlitas och olika aktörer engageras i beredningsarbetet. Studiehandledningen utvecklas så att eleverna oberoende av bakgrund vägleds till vidareutbildning som intresserar dem och också uppmanas göra så kallade atypiska val. Utbildning som leder till en examen förblir avgiftsfri. Utbildningsmässig jämlikhet beaktas vid den strukturella utvecklingen av utbildningssystemet. För att uppfylla samhällsgarantin förbättras samarbetet med många olika aktörer. Ungdomarna ges bättre möjligheter att delta i beredningen av ärenden som gäller dem. För att samhällsgarantin ska uppfyllas garanteras tillräckliga resurser för olika sektorer inom såväl den kommunala som den statliga förvaltningen. Stödtjänsterna för de ungdomar som inte deltar i utbildning utvecklas genom att studiehandledning inkluderas i arbetskraftsservicen. 13

14 Ungdomarna garanteras möjlighet att tacka nej till en utbildnings-, arbets-, praktik- eller rehabiliteringsplats som de erbjuds inom ramen för samhällsgarantin utan att detta leder till sanktioner. Smidiga övergångar Studiehandledningen på grundstadiet, andra stadiet och högskolestadiet utvecklas till en framtidsorienterad helhet. Handledningen utvecklas i samarbete med arbetslivet och arbetskraftsmyndigheterna. Beväringar och civiltjänstgörare erbjuds bättre handledning och bättre möjligheter att ansöka om en studieplats. Kriterier för god studiehandledning utarbetas för studiehandledningen på andra stadiet. Elevens rätt till individuell studiehandledning införs i gymnasielagen. Mängden handledning på andra stadiet utökas och handledarna erbjuds mer fortbildning. Systemet för ansökan och antagning till högskolorna samt ansökningsmålen utvecklas för att minska antalet oplanerade mellanår. I samband med antagningsreformen utvecklas flexibla antagningsmetoder som gör det möjligt att inleda studierna utgående från tidigare avlagda studier och examensdelar och röra sig flexibelt inom och mellan högskolorna. Den flexibla studierätten (JOO-rätten) utvärderas. Resultaten av utvärderingen utnyttjas för att utveckla systemet. Möjligheten att avstå från systemet med så kallad tvångsansökan utreds. Ungdomarnas möjligheter att enkelt hitta riktig information om undervisningen och studiemöjligheterna vid högskolorna förbättras. De studerande erbjuds bättre möjligheter att avlägga en mångsidig examen. De studerandes möjligheter att tillägna sig de färdigheter som behövs i arbetslivet förbättras genom att utveckla studerandeorienterade undervisnings- och studiemetoder på alla utbildningsstadier. Undervisningspersonalens kunskaper om arbetslivet förbättras genom fortbildning. För varje bransch utarbetas gemensamma kriterier för högklassig högskolepraktik. I kriterierna beaktas framför allt arbetsuppgifternas ändamålsenlighet, planeringen av praktikperioden, handledningen under praktikperioden, praktiklönen och praxisen för respons under praktiken. De studerande ges fler jämlika möjligheter till en bra högskolepraktikplats. De studerandes beredskap att starta företag främjas genom att utveckla undervisningsmetoderna och praktikpraxis. Möjligheten till akademisk företagsamhet främjas genom att utveckla innovations- och företagskuvösverksamheten. Karriär- och arbetslivsvägledningen vid högskolorna tilldelas större resurser och studiehandledarna erbjuds mer fortbildning. De akademiska arbetskraftstjänsterna tilldelas större resurser och deras samarbete med högskolorna effektiveras. Att identifiera och utveckla sin egen kunskap blir en del av undervisningen och den individuella handledningen på alla utbildningsstadier. Flexibla möjligheter att komplettera en högskoleexamen avgiftsfritt under minst två år efter utexamineringen främjas. Efterfrågeorienterade och flexibla möjligheter till komplettering och uppdatering av kunskaperna efter utexamineringen utvecklas. Universitetens fortbildning utvecklas till exempel genom att utnyttja befintliga goda modeller för integrering av grundexamensutbildning och fortbildning. Den studerande garanteras tillräcklig utkomst under kompletterande utbildning och slutförande av examen. 14

15 Smidigare studiegång för att undvika tomgång i studierna Undervisningen vid högskolorna utvecklas i samarbete med studentorganisationerna utgående från de studerandes behov. Högskolestuderandena erbjuds utbildning för att utveckla sina studiefärdigheter. Undervisningspersonalen erbjuds möjligheter att delta i mångsidig utbildning i pedagogik. Vid alla högskolor utarbetas interna anvisningar för systematiskt ingripande vid mobbning. I anvisningarna betonas att var och en inom högskolesamfundet har ansvar för att ingripa vid mobbning. Under valperioden utvärderas vilken inverkan begränsningen av studietiden vid universiteten har på studietiden, kunskapsnivån och de studerandes studieförmåga och därigenom på arbetsförmågan. Studieprocesserna och studiehandledningen vid högskolorna utvecklas så att den studerande kan avlägga sina studier inom utsatt tid och antalet studerande som avbryter sina studier sjunker. Resurserna för handledningen på högskolestadiet ökas. Man säkerställer att alla högskolor erbjuder tillräckliga studiepsykologtjänster. Samtalen om den personliga studieplanen och utvecklingssamtalen utvecklas så att de stöder den studerandes kunskapsutveckling. Studiemöjligheterna för beväringar och civiltjänstgörare förbättras. Högskolornas lokaler utvecklas så att de stöder studentorienterade undervisnings- och studiemetoder och flexibla studiemöjligheter i olika livssituationer. Användningen av informations- och kommunikationsteknik i undervisningen ökas genom att utbilda lärarna i användning av den nya tekniken. På varje utbildningsstadium säkerställs att den informations- och kommunikationstekniska utrustningen som används i undervisningen är modern. Praxis för evaluering och validering av tidigare kunskap (AHOT) utvecklas utgående från kunskapsorienterade läroplaner. De kunskaper och rekommendationer som uppnåtts inom de ESR-projekt som utrett AHOT-praxisen vid högskolorna sprids. Högskolorna uppmanas att utvärdera sina utbildningars belastningsgrad och dimensionering i förhållande till examinas omfattning och den rekommenderade studietiden. De feldimensioneringar som upptäcks korrigeras. Studiestödet möjliggör studier För att trygga de studerandes utkomst binds studiestödet senast vid folkpensionsindex i enlighet med regeringsprogrammet. För att möjliggöra heltidsstudier görs en nivåförhöjning av studiestödet. Man säkerställer att högskolorna organiserar studierna så att det är möjligt att avlägga examina på det sätt som villkoren för studiestödet och begränsningen av studietiden kräver. Ett försörjartillägg på 145 euro återinförs i studiepenningen. Flexibla dagvårdstjänster som beaktar kombinationen av familj och studier skapas. Storleken på den studerandes sjukdagpenning avgörs av både studiestödet och arbetsinkomsterna. Den studerandes sjukdagpenning höjs till samma nivå som minimidagpenningen. Det görs möjligt att studera samtidigt som man lyfter sjukdagpenning. 15

16 Kvalitet i arbetslivet genom att förbättra studie- och arbetsförmågan Stödjande av studieförmågan främjas systematiskt på alla utbildningsstadier i samarbete med student- eller elevhälsovården och studentorganisationerna. Stödjande av studieförmågan inkluderas i studiehandledningen. En satsning görs på större gemenskap inom högskolorna. Den kommunala studenthälsovårdens resurser tryggas och yrkeshögskolestuderandena inkluderas i Studenternas hälsovårdsstiftelse. Skolhälsovården och stödtjänsterna garanteras tillräckliga resurser och en satsning görs på förebyggande av hälsoproblem och anhopning av problem. Studieförmågan och dess samband med arbetsförmågan utreds. De som lyfter sjukpension eller invalidpension ges möjlighet att återvända till arbetslivet. Arbetslivet görs mer flexibelt, till exempel i form av frivilligt kortare arbetsdagar och alterneringsledigheter. De visstidsanställda får bättre semesterrättigheter i och med att ett system med en arbetstidsbank och en semesterbank utvecklas. Arbetslivet görs mer flexibelt för de studerande som utför avlönat arbete så att det blir lättare att kombinera arbete och studier. Längre och bättre arbetskarriärer genom större jämlikhet Alla kostnader för föräldraskapet fördelas jämnt mellan arbetsgivarna. Föräldraledighetsmodellen förnyas så att den blir mer jämställd än nu genom att höja den andel som öronmärks för fadern. På längre sikt förnyas föräldraledigheten enligt modellen Jämställdhetsplaner för arbetsplatserna utarbetas och verkställandet uppföljs. Arbetsplatserna ingriper systematiskt vid diskriminering och har en utnämnd ansvarsperson för detta. En satsning görs på chefsutbildningens kvalitet och personer med olika bakgrund uppmanas söka chefsposter. Sysselsättningsmöjligheterna för delvis arbetsföra, invandrare och personer som länge stått utanför arbetslivet förbättras. Ungdomar och äldre garanteras arbete och skäliga arbetsvillkor. Invandrarnas möjligheter att få arbete i Finland underlättas bland annat genom att förenkla praxisen kring uppehållstillstånd för arbetstagare och arbetssökande. Invandrarnas möjligheter att få arbete inom såväl den offentliga som den privata sektorn stöds genom att utnyttja deras reella kompetens och språkkunskap och avlägsna arbetslivets orimliga och överdimensionerade krav på språkkunskaper. 16

17 3. Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle Yksi parhaita keinoja pidentää työuria on huolehtia siitä, että kaikki osallistuvat kykyjensä mukaisesti koulutukseen ja työelämään. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytyneiden nuorten saaminen takaisin kiinni yhteiskuntaan on välttämätöntä: Suomella ei ole varaa hukata nuorta. Työurien näkökulmasta avainasemassa on myös nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Työuran alku määrittää pitkälti koko tulevaa työuraa eikä työttömyyskierrettä saa päästää syntymään jo työuran alkumetreillä. Koulutuksen ja sitä kautta työelämän periytyvyys sekä sukupuolittunut eriytyminen estävät sitä, että kaikki pääsevät itselleen sopivalle työuralle. Omia kiinnostuksia vastaava ja motivoiva koulutus ja työ ovat parhaita takeita pitkälle työuralle. Sosiaalisen taustan tai sukupuolen luomat esteet alavalinnoille on saatava purettua, jotta ihmiset löytävät itselleen parhaan alan ja kaikkien kyvyt saadaan järkevästi käyttöön. 3.1 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Vuonna 2008 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oli kaikkiaan noin nuorta, joista noin puolella oli vain peruskoulututkinto 2. Arvioiden mukaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä lisääntyy tuhannella joka vuosi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa Suomelle noin miljoona euroa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mukaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle päätyy vuosittain 3000 lasta. Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun lopettaneista noin 9 % jää jatkoopintojen ulkopuolelle, kun taas vuotiaista noin 12 % on koulutuksen ulkopuolella. Lisäksi kolmannes ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista lopettaa opinnot ensimmäisen vuoden aikana 3. Näiden lasten ja nuorten syrjäytymisriski on erittäin suuri. Tätä taustaa vasten on tärkeää panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen varsinkin perusasteella. Syrjäytymisen ehkäisyssä ei riitä, että nuoriin kiinnitetään huomiota vasta, kun he ovat pudonneet koulutuksen ulkopuolelle. Syrjäytymiskehitys tapahtuu jo peruskoulun aikana, ei vasta sen päätyttyä. Nuorten syrjäytymiskierre on saatava katkaistua peruskoulun aikana ja nuoria on tuettava hakeutumaan jatkamaan opintojaan. Peruskoulun jälkeisellä koulutuksella on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä: pelkän perusasteen suorittaneiden todennäköisyys päätyä työelämän ulkopuolelle on lähes kolminkertainen ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna 4. Syrjäytymisen ehkäiseminen koulutuksen siirtymävaiheissa ja uusien opintojen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää, sillä silloin riski koulutuksen ulkopuolelle putoamiselle on suuri. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä panostamalla ohjaukseen, nuorten työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön. Koulujen tukipalvelut sekä opettajien, terveydenhuollon ja muun henkilöstön välinen yhteistyö on keskeistä syrjäytymisen ehkäisyssä. Tiedon oppilaan tarvitsemasta erityisestä tuesta tulee siirtyä koulutusasteelta toiselle. Tuki- ja erityisopetusta tulee olla riittävästi saatavilla ja oppilaan on päästävä helposti koulukuraattorin vastaanotolle. On olennaista puuttua havaittuihin ongelmiin riittävän varhain, jotta syrjäytyminen voidaan ehkäistä. On tärkeää mahdollistaa nuorelle edes yksi peruskoulun jälkeinen tutkinto ennemmin kuin antaa nuoren pudota kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Näin ollen myös siirtymien mahdollistaminen koulujen kesken ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy on tärkeää. 2 Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. TEM julkaisuja 12: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman raportti. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. TEM julkaisuja 12:

18 Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät selvästi muuta väestöä useammin peruskoulun jälkeen sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajanuorten riski syrjäytyä on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. Vieraskielisten osuus työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä vuonna 2008 oli 23 %, kun heidän osuutensa väestöryhmästä oli 5,2 % 5. Tukitoimilla etenkin opintojen nivelvaiheissa, siirryttäessä koulutusasteelta seuraavalle, voidaan kannustaa maahanmuuttajia hakeutumaan koulutukseen ja näin ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Etnisen taustan selitysosuutta eri koulutusasteille osallistumisessa voidaan pienentää esimerkiksi tarjoamalla maahanmuuttajille valmentavaa koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, kuten työharjoittelujaksoilla, voidaan vaikuttaa myönteisesti maahanmuuttajanuorten työllistymiseen. Suomen Akatemian rahoittama tuore tutkimus vuonna 1987 syntyneistä kertoo selvästi, kuinka huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Vuonna 1987 syntyneistä noin nuoresta on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä 40 %:lla on mielenterveysongelmia; sukupolvesta kokonaisuudessaan 20 % on tarvinnut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Tutkimus näyttää, kuinka vanhempien huono-osaisuus altistaa nuoria pahoinvoinnille ja vahvistaa syrjäytymisen riskiä. Kouluttamattomuus on selvästi yleisempää huono-osaisten vanhempien lasten keskuudessa kuin muilla. 6 Vuoden 1987 lapset ovat kärsineet viime laman leikkauksista. Tutkimustulokset osoittavat, kuinka tärkeää julkisen vallan panostukset niin koulutukseen, tukipalveluihin kuin sosiaali- ja nuorisotyöhön ovat. On myös tärkeää puuttua lapsiperheköyhyyteen ja tukea perheitä. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt Suomessa hälyttävästi: 1995 lapsista 4,7 % asui köyhässä perheessä mutta tällä hetkellä luku on jo 13,3 % eli lasta 7. Köyhyys näkyy lasten ja nuorten arjessa ja lisää syrjäytymisriskiä. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on tärkeää saada parannettua lapsiperheiden toimeentuloa. Monet lapsiperheet, erityisesti yksinhuoltajaperheet, tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea selviytyäkseen arjessa. Kunnallinen kotipalvelu sekä seurakuntien ja kolmannen sektorin toiminta voivat auttaa perheitä yli syrjäytymisriskin, jos niillä on riittävästi resursseja toimia. Keinot: Ehkäistään nuorten syrjäytymistä takaamalla jokaiselle nuorelle opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka. Tuetaan nuoria koulussa henkilöstön moniammatillisella yhteistyöllä ja hyvin resursoiduilla tukipalveluilla. Panostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kielten opetukseen. Tarjotaan maahanmuuttajille valmentavaa koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Ammattikorkeakoulujen valmentavien opintojen tarjoaminen vakiinnutetaan ja yliopisto-opintoihin luodaan vastaava opintokokonaisuus. Opinto-ohjaajien koulutuksen kehittämisessä yhtenä painopisteenä ovat maahanmuuttajanuorten erityiskysymykset. Katkaistaan huono-osaisuuden ylisukupolvisuus muun muassa vähentämällä lapsiperheköyhyyttä ja lisäämällä perheiden tukipalveluja. Varmistetaan perheitä ja nuoria tukevien järjestöjen resurssien riittävyys. Koulutuksen tukitoimia vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Varmistetaan nuorten pääsy koulukuraattorille ja erityisopetukseen. Moniammatillista viranomaisyhteistyötä (koulutus, sosiaali-, terveys- ja nuorisotyö sekä poliisi) ja etsivää nuorisotyötä vahvistetaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 5 Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. TEM julkaisuja 12: Suomen Akatemian rahoittama tutkimus vuonna 1987 syntyneistä. Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelma. 7 Lapsilisä-projekti, 18

19 3.2 Koulutuksellinen tasa-arvo Työurien pidentämisen näkökulmasta on tärkeää huolehtia siitä, että kaikilla on esimerkiksi lähtökohdistaan tai sukupuolestaan riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua haluamalleen työuralle. Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu koulutuksessa, kun kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen eikä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia. Vaikka Suomessa on kiinnitetty runsaasti huomiota siihen, että kaikki nuoret suorittaisivat toisen asteen jälkeisen tutkinnon, jää edelleen suuri osa nuorista pelkän perusasteen varaan (ks. myös kohta 3.1) ja jo perusasteella on havaittavissa eroja oppilaan taustan ja oppimistulosten välillä. Uusimmat PISA-tulokset ja Opetushallituksen selvitykset peruskoulun oppimistulosten sosiaaliseen taustaan liittyvästä eriarvoisuudesta ovat hälyttäviä, sillä tutkitusti pääosa koulutuksellisen tasa-arvon uhkatekijöistä sijaitsee juuri varhaisemmissa vaiheissa koulutuspolkuja. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen edellyttää koko koulutusjärjestelmän tarkastelua kokonaisuutena. Koulutuksellisen tasa-arvon perusteet luodaan varhaiskasvatuksessa, ja varhaiskasvatuksen merkitys sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana on suuri. Vastaavasti on huolehdittava siitä, että peruskoulu antaa koulusta riippumatta lapsille yhtäläiset mahdollisuudet opetukseen ja opintojen jatkamiseen toiselle asteelle. Tasa-arvon näkökulma on otettava huomioon myös perusopetuksen opetussuunnitelman uudistuksessa. Tasa-arvoisia mahdollisuuksia hakeutua korkeakoulutukseen voidaan edistää muun muassa tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuudella, huolehtimalla opintotuen riittävyydestä sekä korkeakoulujen riittävän laajalla koulutustarjonnalla ja riittävän kattavalla sijoittumisella eri puolille maata. Koulutus ja työelämä ovat tällä hetkellä sukupuolittuneita. Hallitusohjelmassa todetaan: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään. 30-vuotiaista naisista 90 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon kun miehistä vastaava osuus on 82 prosenttia. Naisista 48 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun vastaava osuus miehillä on 31 prosenttia. Samoin osa koulutusaloista on voimakkaasti eriytynyt sukupuolen mukaan. Tavoitteeseen pyritään osaltaan kolmikantaisen samanpalkkaisuusohjelman osana toteutettavalla tutkimushankkeella, joka koskee sukupuoliennakkoluulojen ja -odotusten vaikutusta koulutus- ja uravalintoihin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman. Ohjelman avulla on tarkoitus vähentää merkittävästi sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vähentää koulutuksen periytyvyyttä. Suunnitelman mukaan valtioneuvosto hyväksyy koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman vuoden 2012 loppuun mennessä. Suuri osa esimerkiksi koulutuksen periytyvyyteen vaikuttavista tekijöistä toteutuu koulun arkisissa käytännöissä ja opetustilanteissa, joista kentän toimijoilla on parhain ymmärrys. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma onkin konkreettisen ja toteuttamiskelpoisen lopputuloksen varmistamiseksi laadittava mahdollisimman laajapohjaisesti yhteistyössä ainakin opettaja- ja opiskelijajärjestöjen kanssa sekä huomioiden myös koulutusjärjestelmän saavutettavuus vammaisten näkökulmasta. 19

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Työkalupakki työurien pidentämiseen

Työkalupakki työurien pidentämiseen Työkalupakki työurien pidentämiseen 2011 MITEN PIDENTÄÄ TYÖURIA? SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 2. Yhteenveto keinoista pidentää työuria 2 3. Rivakasti kiinni työuraan siirtymiä sujuvoittamalla ja syrjäytymistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2008 vp Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema sosiaalialalla Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää luotaessa syntyi myös sosiaalialalle ylempi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet

Yliopiston tulevaisuuden. haasteet Yliopiston tulevaisuuden Avoimen yliopiston menestystekijät Turku 4.10.2007 Christoffer Taxell 1 Yliopiston tulevaisuuden 2 1 Avoimen yliopiston tulevaisuuden 3 Tulevaisuuden haasteista 4 2 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 649/2012 vp Kesätyöntekijöiden työskentelyolosuhteiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kesätöitä on tarjolla nuorille usein erilaisissa myyntikojuissa ja kioskeissa.

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 863/2010 vp Tukiopetuksen kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Erityisopetuksen tarve kouluissa on lisääntynyt huolestuttavasti. Erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pyritään yhä useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 113/2011 vp Työuupumuksen määrittäminen sairaudeksi Eduskunnan puhemiehelle Työterveyslääkäreistä 60 prosenttia kohtaa työuupuneen viikoittain. Vuosina 2000 2001 noin 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2013 vp Ulkomailla opiskelevien harjoittelumahdollisuudet valtiolla Eduskunnan puhemiehelle Tuhannet suomalaiset nuoret suorittavat korkeakoulututkintoaan ulkomailla. Kansainväliseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2006 vp Hammaslääkäripula Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hammaslääkäripula on akuutti tällä hetkellä Itä- Suomessa. Itä-Suomen lääninhallituksen seurannan mukaan hammaslääkäreiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut, jolloin monille

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2012 vp Maahanmuuttajaoppilaiden asema äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisessa Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa äidinkielen ylioppilaskoetta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot