OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?"

Transkriptio

1 OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle Nuorisonavigaattori Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?

2 Taataan jokaiselle nuorelle oikeus yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen Mistä nuoriso navigaattorissa on kyse? Tilannekuva Korkea osaaminen on Suomen kivijalka. Se takaa menestymisen myös suurten rakennemuutosten edessä. Pienellä maalla ei ole varaa hukata ainuttakaan nuorta, joka voi antaa osaamisensa tämän yhteiskunnan käyttöön. Nuoret pitää saattaa aikuisuuteen turvallisten kasvattajien, innostavien opettajien ja osaavien kouluttajien ohjaamana. Osaamistason nostaminen edellyttää tason nousua, mitä ei ole Suomessa tapahtunut vuosikymmeniin. Peruskoulun varassa olevien nuorten määrä on pysynyt vakiintuneena viimeiset kolmekymmentä vuotta.¹ Vuonna 211 Suomessa oli lähes 5 syrjäytynyttä nuorta, lähes yhden ikäluokan verran. Yli 8 prosenttia heistä ei koskaan suorita peruskoulun jälkeistä tutkintoa.² Keväällä 214 perusopetuksen päättäneistä jäi toisen asteen yhteishaun valintojen ulkopuolelle 3 6 nuorta. Heistä osa valittiin samana vuonna opiskelemaan täydennyshaussa tai valmistavassa koulutuksessa.³ Nuoria myös poistuu työmarkkinoilta ennenaikaisesti; joka päivä kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, eli noin viisi prosenttia ikäluokasta vuositasolla laskettuna. Me OAJ:ssä uskomme, että on tehokkainta työllisyyspolitiikkaa ja parasta sosiaaliturvaa, jota yhteiskunta voi nuorisolleen taata. Koulut ja oppilaitokset joutuvat kuitenkin jatkuvasti taistelemaan toimintansa perusedellytyksistä, kun nuorten tuki ja resurssit ohjataan koulujen ulkopuolelle. Oppilaitos on nuoren yhteiskunnallisen elämän keskus, josta käsin muu tarvittava tuki löytyy. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori siirtyy peruskoulun jälkeen ensisijaisesti koulutukseen ja saa sen suorittamiseen tarvittavat edellytykset ja tuen yhdeltä luukulta. Suomi tarvitsee nuoret terveinä töihin koulutuksen kautta, ja me opettajat haluamme antaa siihen panoksemme. Nuorisotakuussa ensisijaiseksi Nuorisotakuu oli päättyvän vaalikauden iso hallinnon rajat ylittävä hanke, nyt on päätettävä miten sitä jatketaan. Nuorisonavigaattorin tavoitteena on tuoda OAJ:n malli nuorisotakuun jatkoksi. Navigaattori esittää konkreettisia ratkaisuja nuorten koulutuksen kehittämiseksi tulevalla hallituskaudella. Nuorisotakuun toimimisen edellytyksenä on, että koulutuksen saavutettavuus ja laatu turvataan koko maassa. Koulutuksen merkitys ja tarve kasvaa Suorittavien töiden tarjonta vähenee rajusti työelämän rakennemuutoksen vuoksi. Vuosittain lakkaa 4 ammattia. Työelämä vaatii jokaiselta vähintään toisen asteen ta. Koulutuksella pidennetään työuria Koulutus on investointi, joka pidentää tutkitusti työuria sekä ennustaa matalampaa työttömyyttä ja parempaa terveydentilaa läpi elämän. Koulutus on erityisen tehokas ratkaisu syrjäytymisen ehkäisemiseen. Suomen talous ei kestä leikkauksia Koulutuksesta on leikattu päättyneellä vaalikaudella noin 1,5 miljardia euroa. Leikkaukset vaarantavat yhteiskunnallisen kehityksen ja kilpailukyvyn, ja suomalainen osaamistaso heikkenee. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottavuutta voidaan kuitenkin parantaa, kun se tehdään viisaasti. Tiekartta OAJ:n ehdotukset Nuorille oikeus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten jatko-opintovalmiudet kuntoon Tuki ja ohjaus riittäväksi Nuoret pitää saattaa aikuisuuteen turvallisten kasvattajien, innostavien opettajien ja osaavien kouluttajien ohjaamana. Olli Luukkainen puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Tukiopinto-ohjauksesta uusi tuen muoto Portti auki jatko-opintoihin Vähemmän katkoksia nivelvaiheisiin Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma 2 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 3

3 Ehkäistään kaikin keinoin nuorten syrjäytymistä moniammatillisesti ja hallinnon rajat ylittäen Nuorille oikeus Eri kieli- ja kulttuuri taustaisten 6 jatko-opintovalmiudet kuntoon % Jokaiselle nuorelle taataan subjektiivinen oikeus perusopetuksen jälkeiseen paikkaan, ja kunnille säädetään vastuu nuorten ohjauksesta. Oppilaan oikeus ja kunnan vastuu ovat voimassa vuoden ajan peruskoulun oppimäärän suorittamisesta. Koulutus ehkäisee huono-osaisuutta ja lisää hyvinvointia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Toimeentulotuki Peruskoulu Psyykenlääkkeet tai psykiatrinen erikoissairaanhoito Keskiaste Tuomittu rikoksesta Lukio tai korkeakoulu Kuvio 1. Toimeentulotukea saaneiden, psyykenlääkkeitä tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita käyttäneiden sekä rikoksista tuomittujen osuudet vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta sukupuolen ja asteen mukaan. Ilman 3 toisen asteen tutkintoa olevilla alle 21-vuotiailla on paljon ongelmia. Yli puolet heistä on elänyt toimeentulotuen varassa. 2 Puolet tytöistä on kärsinyt psyykkisistä ongelmista, ja kolmannes pojista on tuomittu rikoksesta.⁴ (Kuvio 1) Kustannukset 1 nuorten syrjäytymisestä ovat yhteiskunnalle 3 miljoonaa euroa joka vuosi. Jokaiselle nuorelle taataan oikeus paikkaan perusopetuksen jälkeisissä muodoissa. Ensisijaisena tavoitteena on siirtyminen toisen asteen koulutukseen opiskelijan valintojen mukaisesti. Opiskelupaikan hakeminen 1,2 ja opintojen aloittaminen perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa säädetään nuorelle velvoittavaksi. Jos opinnot keskeytyvät ensimmäisen vuoden aikana, kunnille olisi säädöstason vastuu ohjata nuorta ja osoittaa nuorelle opiskelupaikka. Tämä ohjaus- ja opiskelupaikan osoitusvelvoite on voimassa vuoden ajan peruskoulun oppimäärän 1,suorittamisesta. Perustellusta syystä oppilas voi hakea lykkäystä opiskelupaikan hakemiseen ja vastaanottamiseen. i,8 Nykyiset vaihtoehdot peruskoulun jälkeen Tutkintoon johtava toisen asteen : lukio ja ammatillinen Peruskoulutuksen lisäopetus: 1-luokat Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava Kansanopistojen pitkät linjat Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava Lukiokoulutukseen valmistava Työpajat % Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten nuorten syrjäytymistä ehkäistään turvaamalla riittävä suomen tai ruotsin kielen opetus. Kielitaidon riittävä kehittyminen mahdollistetaan uudella kielitasoperustaisella opiskelumallilla Maahanmuuttajanuorten vaara syrjäytyä on muita suurempi Muut kielet Suomi, ruotsi tai saame Kuvio 2. Syrjäytyneiden osuus vuotiaista, äidinkielen mukaan (vain perusasteen, ei työtä, ei opiskelupaikkaa, ei alle 7-vuotiaita lapsia). Lähde: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto. 4 Vieraskielisistä suomalaisista nuorista kolmannes on syrjäytyneitä. Tämä luku vastaa neljännestä (23 %) kaikista syrjäytyneistä nuorista.⁵ 3 2 Suomen väestössä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Myös toisen polven maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Suomen tai ruotsin kielen opiskelu on avainasemassa koulutukseen pääsemisessä ja työllistymisessä. 1 Maahanmuuttajaoppilailla on kunnasta riippuen erilaiset mahdollisuudet saada suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Joissakin pienissä kunnissa sitä ei saa lainkaan⁶. Perusopetuksessa lapsi tai nuori integroidaan usein liian nopeasti kielen yleisopetuksen ryhmään eikä kielenopiskelun tuki ole välttämättä riittävää, minkä vuoksi tarvitaan yksilöllisempää kielenopiskelua. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen toteuttamiseen rakennetaan yleisen, tehostetun ja erityisen kielenopiskelun malli. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja nuorille laaditaan valtakunnalliset kielitasotestit, joiden perusteella he pääsevät kielitasonsa mukaiseen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusryhmään. Tässä mallissa oppilas siirtyy tasolta seuraavalle ja lopulta yleisopetukseen oppimissuunnitelman ja arvioinnin pohjalta. 4 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 5

4 Turvataan kaikille riittävä ohjaus, oppilashuolto ja tuki opintojen suorittamiseen 3 Tuki ja ohjaus riittäväksi 4 Tukiopinto-ohjauksesta uusi tuen muoto henkilöä Vähennetään koulutuksen keskeyttämistä säätämällä ohjattavien enimmäismääräksi 2 ja lisäämällä lukiolakiin opiskelijan oikeus saada tarpeen mukaan erityisopetusta Tarvitaan tuhat uutta opinto-ohjaajaa Opoja nyt Opoja, tavoite luokka Lukio Ammatillinen oppilasta opiskelijaa opiskelijaa Kuvio 3. Nykyinen ja tavoitteellinen opintoohjaajien määrä sekä opiskelijoiden lukumäärä perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Noin 5 % lukiolaisista kärsii oppimisvaikeuksista. Heillä ei ole tällä hetkellä oikeutta erityis- tai tukiopetukseen. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen keskeyttää 8,5 % opiskelijoista eli 1 nuorta. Vain yhdellä kymmenestä syynä keskeyttämiseen on sektorin vaihto.⁷ Ammatillisen koulutuksen aloittaneista 23 prosenttia ei ole 9,5 vuodessa suorittanut tutkintoa.⁸ Lukiolaisilla ei ole oikeutta erityisopetukseen toisin kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Erityisopetuksen tarve on kiistaton. Osa lukiokoulutuksen järjestäjistä on lainsäädännön puutteista huolimatta järjestänyt erityisopetusta. Tämä on tarkoittanut käytännössä lukitestien järjestämistä, ylioppilastutkintoa varten tarvittavien lukilausuntojen laatimista sekä opiskelutekniikoiden opettamista. Opinto-ohjauksen resurssit ovat puutteelliset kaikilla asteilla (kuvio 3). Yhdellä opinto-ohjaajalla saattaa olla jopa tuhat ohjattavaa. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää voidaan vähentää säätämällä, että yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enimmillään 2 ohjattavaa. Sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille on säädettävä ryhmämuotoisen ohjauksen lisäksi oikeus saada yksilöllistä opinto-ohjausta tarpeen mukaisesti. Säädetään oppilaan oikeudesta tukiopintoohjaukseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että oppilas saa riittävän yksilöllisen tuen opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyöllä. Oikeus ulottuu peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun. Miehet Perusaste Keskiaste Alempi Ylempi Naiset Perusaste Keskiaste Alempi Ylempi Oppilas on oikeutettu tukiopinto-ohjaukseen toisen asteen 1. vuoden loppuun saakka, mikäli opettajat ja opintoohjaaja havaitsevat perusopetuksen vuosiluokkien 7 8 aikana oppilaalla tarpeen yksilöllisempään ohjaukseen. Tarve tukiopinto-ohjaukselle 5 voi johtua esimerkiksi koulunkäynnin motivaatio-ongelmista, jatko-opinto- ja urasuunnitelmien puutteesta tai arviosta, että oppilaalla on heikot mahdollisuudet saada toisen asteen opiskelupaikka. Perusasteen varaan jääneiden työura kolmanneksen muita lyhyempi vuotta Työvuodet 1 Työttömyysvuodet Perusopetuksen tavoitteena on tuottaa jokaiselle nuorelle valmiudet jatko-opintoihin. Kevään 214 yhteishaussa 15 nuorta jätti kokonaan hakematta ja 13 nuorta ei tullut valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.¹⁰ Tämä uusi tuen muoto takaa sitä tarvitsevalle oppilaalle oikeuden opinto-ohjaajaan ja erityisopettajaan, jotka kulkevat nuoren rinnalla. Oppilas saa yksilöllistä opinto-ohjausta ja tukea opiskeluun. Oppilaan urasuunnittelutaitoja vahvistetaan ja hänen kanssaan laaditaan - ja urasuunnitelma. Häntä autetaan tarvittaessa löytämään tukea järjestöjen, nuorisotoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluista. Nuorta ohjataan myös hyödyntämään työvoimapalvelujen tuottamia ohjauspalveluja. Oppilaan päästyä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen tukiopinto-ohjaus jatkuu edelleen ensimmäisen opintovuoden ajan varmistaen yhteistyössä uuden oppilaitoksen opintoohjaajan kanssa, että nuoren opinnot sujuvat. Mikäli jatkoopinnot eivät toteudu, tukiopinto-ohjaus auttaa oppilasta toteuttamaan varasuunnitelmia. Kuvio vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odotearvo (21) asteen mukaan.⁹ 6 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 7

5 Turvataan mahdollisuudet jatko-opintoihin toiselta asteelta eteenpäin 5 Portti auki jatko-opintoihin 6 Vähemmän katkoksia nivelvaiheisiin Nuorten jatkomahdollisuuksia ei saa vaarantaa lyhentämällä ammatillisen koulutuksen pituutta tai siirtämällä oppimista työpaikoille. Oppisopimusta kehitetään nuorille paremmin soveltuvaksi. Yhä useammalla korkeakouluopiskelijalla ammatillinen tausta Korkea yhteensä Yliopisto AMK aikuis AMK nuorten % Kuvio 5. Ammatillisen koulutuksen tai kaksoistutkinnon suorittaneiden osuus korkeaasteen opinnot aloittaneista 213.¹¹ Kolmannes ammattikorkeakoulun aloittavista nuorista on käynyt ammatillisen koulutuksen. Niillä ammatillisen koulutuksen käyneillä, jotka eivät ole hakeutuneet täydennyskoulutukseen tai jatko-opintoihin, on muita aikuisia heikommat ongelmanratkaisutaidot.¹² Työssäoppimisen minimi on jo nykyisellään 3 osaamispistettä (osp), eikä ylärajaa ole asetettu. Koko kolmen vuoden tutkinnon laajuus on 18 osp. Opiskelemalla 1 kolmivuotisen 2 ammatillisen 3 4perustutkin- non nuori saa laaja-alaisen ammatillisen perusosaamisen 5 ja samalla jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen sekä nuorten laajamittainen oppisopimus heikentäisivät osaamispohjaa. Sitä murentaisi myös 2+1-malli, jossa työelämä vastaa yhden vuoden tavoitteista. Alan edellyttämät perustaidot, oman osaamisen kehittämisen valmiudet ja jatko-opintokelpoisuus pitää saavuttaa kaikissa muodoissa. Työmarkkinoiden murroksessa suorittavien töiden määrä vähenee ja oppimaanoppimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitojen merkitys korostuu entisestään. Joustava opintopolku rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opiskelun tarkoituksenmukaisen toteuttamisen pohjalle. Oppilaitoksen tuki ja opetta jien ohjaus niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla varmistavat laadukkaan 8 oppimisen. Oppisopimus 7 soveltuu parhaiten aikuisille ja sellaisille nuorille, jotka ovat itseohjautuvia. Oppisopimuskoulutuksen tulee perustua 6 henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, joka on laadittu opetussuunnitelman tai näyttötutkintojen perusteiden 5 mukaan. Oppisopimuksen on jatkossakin perustuttava työsopimukseen. Samalla rahojen ja vastuiden on kuljettava 4 käsi kädessä Varmistetaan katkeamaton polku lukiosta korkeakoulutukseen. Luodaan malli, jossa täysiikäisyyden kynnyksellä oleva ikäluokka kohdataan moniammatillisesti ja varmistetaan, että jokaisella nuorella on tarvittavat eväät ja tuki aikuisuuteen astumiseen. Vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa välittömästi opintojaan Ei hakenut opiskelemaan 19 % Haki, ei saanut paikkaa 45 % Sai opiskelupaikan 36 % Kuvio 6. Opiskelupaikan saaneet, hakeneet ja hakematta jättäneet uudet ylioppilaat vuonna 213.¹⁴ Opiskelijavalintauudistuksen myötä välivuotta harkitsevien uusien ylioppilaiden määrä on noussut viidenneksestä neljännekseen.¹³ Uusien ylioppilaiden työttömyysaste on ollut jatkuvassa kasvussa koko nuorisotakuun ajan. Varusmiespalvelus aiheuttaa jopa kaksi välivuotta opintojen jatkamiseen. Kutsunnat ovat tällä hetkellä viimeinen etappi, jossa tavoitetaan kokonaisuudessaan koko nuorten miesten ikäluokka, mutta nuorille naisille ei vastaavaa tarkastelupistettä ole. Opiskelijavalintauudistusten tavoitteena on ollut taata useammalle nuorelle paikka sekä sujuvoittaa opintojen kulkua ja alanvaihtoa. OAJ:n mukaan opiskelijavalintajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat opiskelijoiden nopeaa siirtymistä, eivätkä jätä ketään ulkopuolelle. Ilman opiskelupaikkaa jääneille varmistetaan opinto-ohjaus. On syytä myös selvittää 18 vuotta täyttäville miehille ja naisille järjestettäviä kansalaiskutsuntoja, jotka järjestetään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tavoitteena on tarjota nuorelle laadukas palvelutapaaminen, jonka jälkeen nuori ohjataan yksilöllisten tarpeiden pohjalta opinto- ja ura ohjauk seen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tai etsivän nuorisotyön piiriin. Kansalaiskutsuntojen toimintamalli rakennetaan olemassa olevien käytänteiden ja hyväksi koet tujen toimintamallien pohjalta. Lisäksi selvitetään, tulisiko toisen ja kolmannen asteen koulutuksen nivelvaihe sujuvammaksi, jos varusmiespalveluksen aloittaminen siirrettäisiin maaliskuulle ja syyskuulle Nuorisonavigaattori / OAJ 215 Nuorisonavigaattori / OAJ

6 Varmistetaan koulutuksen saavutettavuus koko 4 Suomessa 2 7 Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma Toisen asteen koulutuksen rahoitusta uudistetaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestämisverkkoa tarkastellaan maakuntaliitoissa laadittavien alueellisten koulutuksen järjestämissuunnitelmien pohjalta. Tällöin opetukseen panostetaan aiempaa enemmän ja kustannustehokkuutta haetaan tukipalveluista. Koulutukseen sijoitetusta eurosta enää 6 senttiä opetukseen % Lähde: OPH Kiinteistö- ja tukipalvelujen kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti, ja opetukselle koulutuksen eurosta on jäänyt enää 6 senttiä. Kymmenen vuotta sitten ammatilliseen koulutukseen sijoitetusta eurosta meni 7 % opetukseen, nyt enää puolet. Koulutusjärjestelmämme on jo nyt tehokas. Suomen julkisista menoista koulutukseen kuluu 12,2 %. Osuus on OECDmaiden keskiarvon alapuolella, vaikka suomalainen järjestelmä perustuu julkiseen rahoitukseen enemmän kuin missään muualla.¹⁵ Vaikka edellisen hallituksen rakenne- ja rahoitusuudistuspaketti hylättiin eduskunnassa, on mietittävä toteuttamiskelpoisia keinoja kustannusten hillitsemiseksi niin, että opetuksen osuus turvataan. Jotta vahingolliset leikkaukset muun muassa yksikköhintaan voidaan välttää, on löydettävä tapoja tehdä asioita uudella tavalla ja kannustettava toiminnan kehittämiseen. Keinoja ovat muun muassa järjestämisverkon maltillinen tiivistäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistamalla tai ohjaamalla hänet mahdollisuuksien mukaan näyttötutkintoon. Koulutuksen rahoitukseen olisi mahdollista saada lisää pitkäjänteisyyttä luopumalla osasta pirstaleista hankerahoitusta. Sivistystoimen palveluiden synergiaedut eri asteiden välillä (esimerkiksi ammatillinen, aikuis ja ammattikorkeakoulut) on etsittävä, jotta voidaan käyttää yhteisiä tiloja, laitteita ja hallintoa. Näillä toimilla kustannuksia voidaan alentaa jopa 2 miljoonalla eurolla. OAJ:n tavoitteena on varmistaa koulutuksen saavutettavuus. Järjestäjäverkon kokonaisuutta tulisi tarkastella alueellisella tasolla, jossa on paras asiantuntemus. Kuntia sitovan alueellisen koulutuksen järjestäjäsuunnitelman laatiminen annetaan maakuntaliittojen tehtäväksi. Maakuntaliittoja velvoitetaan asettamaan riippumattomat selvityshenkilöt tekemään maakunnittain esitykset sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisverkosta. Opiskelupaikkojen riittävyyden varmistamiseksi tarvitaan aloituspaikkojen valtakunnallista tarkastelua ja paikkojen siirtämistä sinne, missä nuoret asuvat. Pienten yksiköiden olemassaolo on taattava myös harvaan asutuilla alueilla saavutettavuuden turvaamiseksi Toisen asteen rahoitusjärjestelmien tulisi kannustaa koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan koko ikäluokan kouluttamisesta 1 ja keskeyttämisten vähentämisestä. Rahoitusjärjestelmien pitäisi myös nopeuttaa opiskeluaikaa ja siirtymistä koulutuksesta työelämään. Rahoituksessa keskeisiä periaatteita ovat koulutuksen laadun, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä tuloksellisuusrahoituksen osuuden maltillinen lisääminen. Yksikköhinta tulisi maksaa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle. Perusrahoituksen on kannustettava ohjaamaan opiskelijaa suorittamaan tutkinto loppuun. Suoritusrahoituksen on otettava huomioon koulutuksen laatu ja laadun ylläpitämiseen liittyvät mahdollisuudet, kuten opetuksen ja ohjauksen määrät. 8 Järjestäjäverkon tarkastelumalli OKM Maakuntaliitto OKM Perusrahoituksen osuus on pidettävä riittävän suurena 27 % 3 % Valtakunnallinen ohjeistus Koulutuspaikkojen tarvearvio Alueellinen järjestämissuunnitelma: koulutuksen järjestäjäverkkoesitys toimipisteineen Opetusalan henkilöstön ja muutosturvan tarvearvio Maakuntaliittojen esitysten valtakunnallinen kokonaistarkastelu Järjestämislupaedellytysten arviointi ja koordinointi Neuvottelumenettely, mikäli OKM esittää muutoksia alueellisiin järjestämissuunnitelmiin Muutoksenhakumahdollisuus OKM päätökseen 8 % 2 % 1 1 Peruskoulu Lukio Ammatillinen perus Kuvio 7. Opetuksen osuus oppilaitosten kustannuksista asteittain vuosina 22 ja 213. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen on tunnistettava jatkossa tutkinnon suorittaminen osissa. Perinteisistä laskentapäivistä on luovuttava. Muun muassa nämä merkitsevät suuria muutoksia rahoitusjärjestelmään. Lukiokoulutuksen rahoitus ei sen sijaan tarvitse isoa muutosta, sillä järjestelmä on jo nykyisellään tehokas ja edullinen. Eduskunnassa keväällä kaatuneen lakiesityksen pohjalta voidaan luoda toimiva esitys kasvattamalla perusrahoituksen osuutta merkittävästi ja muuttamalla pienten lukioiden lisä tukemaan saavutettavuutta. Vastaavasti vaikuttavuus- ja suoritusrahoituksen osuuksia pienennetään. Ammatillinen 7 % 9 % Kuvio 8. OAJ:n malli ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitukseen. Vaikuttavuusrahoitus Suoritusrahoitus Perusrahoitus Lukio 1 Nuorisonavigaattori / OAJ 215 Nuorisonavigaattori / OAJ

7 Lähteet ¹ OKM (214). Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:19. ² TEM (211). Nuoret työmarkkinoiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/211. ³ TEM (215). Nuoristotakuutyöryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/215. ⁴ Tilastot koskevat vuoden 1987 syntymäkohorttia. Lähde: Paananen ym. (212). Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/212. ⁵ Myrskylä, P. (212) EVA Analyysi: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? ⁶ OPH (212). Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden opetuksen järjestäminen. ⁷ Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu] Helsinki: Tilastokeskus. ⁸ Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku [verkkojulkaisu] Helsinki: Tilastokeskus. ⁹ Tilastokeskus (212). Koulutustaso selittää työurien pituutta. ¹⁰ TEM (215). Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/215. ¹¹ Tilastokeskus. Koulutukseen hakeutuminen vuonna 213. ¹² PIAAC (213). Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia. ¹³ TAT (215). Kun koulu loppuu tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista (tiivistelmä). ¹⁴ Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu] Helsinki:Tilastokeskus. ¹⁵ OPH (214). Muistio: Education at a Glance 214. Kysy lisää Heljä Misukka, johtaja Nina Lahtinen, kehittämispäällikkö Suvi Pulkkinen, poliittinen sihteeri Lue netistä OAJ vaikuttaa Nuorisonavigaattori Seuraa somessa #nuorisonavigaattori Facebook /oajry Youtube /oajvideot Opetusalan ammattijärjestö OAJ Kannen kuvitus Pietari Posti, taitto ja grafiikat maija kauppila 12 Nuorisonavigaattori / OAJ 215

OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?

OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen? OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle Nuorisonavigaattori Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen? Taataan jokaiselle nuorelle oikeus yhdenvertaiseen Mistä nuoriso navigaattorissa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Hallitus vaihtuu lukiokoulutuksen haasteet pysyvät

Hallitus vaihtuu lukiokoulutuksen haasteet pysyvät Hallitus vaihtuu lukiokoulutuksen haasteet pysyvät Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari 12.5.2015/Technopolis Tampere Olavi Arra 1 140 MITÄ TIEDÄMME HUOMISEN LUKIOVERKOSTA? Nykyisten lukioiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013 Nina Lahtinen FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista 110 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot