OSAYLEISKAAVOJEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAYLEISKAAVOJEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET"

Transkriptio

1 KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE LAPUA OSAYLEISKAAVOJEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Mäkelininkatu 17 A, Oulu Puh Fax LAPUAN KAUPUNKI Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x xx

2 tyhjä sivu

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSET Selvitystarpeiden rajaus Selvitysmenetelmät Tiivistelmät selvityksistä Maisemarakenne ja maisemakuva Luontoselvitys Muinaisjäännösinventointi Kaupunkirakenne ja -historia Kulttuuriympäristöselvitys Suunnittelutilanne Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva Liikenne Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Väestö ja asuminen Elinkeinot ja työpaikat Virkistys ja vapaa-aika TAVOITTEET Tavoitteet ja mitoitus Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet Tavoitteiden julkinen käsittely Päätös tavoitteista

4 1 JOHDANTO Kaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan kaupungin odotettua voimakkaamman kasvun takia. Yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin alueidenkäytön strategia. Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa 2000-luvun alussa laadittu Lapuan keskustan osayleiskaava. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä laaditaan ympäristöselvitykset suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi. Suunnittelualueelta on laadittu aihepiireittäin, asiantuntijoiden tekemät erilliset perusselvitysraportit karttoineen. Selvitykset kattavat kaikki kolme osayleiskaava-aluetta. Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys, AIRIX Ympäristö Muinaisjäännösten arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy 2009 Kulttuuriympäristöselvitys, Eija-Liisa Kangas, Lapuan kaupunki Raportti Luontoselvitys, Ramboll Oy Raportti Oulussa Riitta Yrjänheikki arkkit. SAFA, YKS-177 Iikka Ranta arkkit. SAFA, YKS-298 2

5 2 LÄHTÖKOHDAT Alueelle on laadittu vuonna Alueidenkäytön strategia Hyväksytty Lapuan alueidenkäytön strategia tähtää tulevaisuuteen Lapuan säilyttämiseksi houkuttelevana, elinvoimaisena ja itsenäisenä, monipuolisten palvelujen, työnteon ja asumismahdollisuuksien paikkakuntana. Strategia tarjoaa mahdollisuuksia kasvulle ja tukee osaltaan samaan aikaan laadittavaa Seinäjoen seudun rakennemallityötä. Lapualla tarkoituksena on strategiatyön kautta varautua tulevien vuosien muuttuvaan tilanteeseen ja ohjata kaavoitusta. Tavoitteena on lisätä Lapuan väkilukua, luoda uusia työpaikkoja ja vilkastuttaa alueen elinkeinoelämää. Väestön- ja työpaikkojen kasvu luo tarpeita suunnitella asumisen laajenemissuuntia, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista sekä liikenneverkkoa uudesta näkökulmasta. Strategia on raami, jolla voidaan ohjata yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua (kaavoitusta), investointeja ja erilaisia kehityshankkeita. 3

6 3 SELVITYKSET 3.1 Selvitystarpeiden rajaus Kaavatöissä hyödynnetään ja täydennetään alueella aiemmin, mm. Lapuan keskustan yleiskaava 2001:n ja muiden kehittämis- ja suunnittelutöiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Lisäselvityksistä sovittiin 1. viranomaisneuvottelussa. Luonnonympäristöä koskevia vanhoja selvityksiä tulee täydentää ja kulttuuriympäristöistä olevat lukuisat selvitykset tulee koota ja tehdä niistä johtopäätökset. 3.2 Selvitysmenetelmät Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan kaupunki- ja maisemakuva, rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö, luonto- ja maisematekijät, asumisen alueet ja väestörakenne, palvelut ja työpaikat, liikenne ja tekninen huolto, ympäristön häiriötekijät, maanomistus ja suunnittelutilanne. Kaavoittajakonsultin asiantuntijat tekevät kaupunki- ja maisemakuvaselvityksen maastokäyntien ja hyvän paikallistuntemuksen avulla. Maisemaselvityksen on tehnyt maisema-arkkitehti yo. Anu Lämsä ja kaupunkikuva-analyysin arkkitehti Iikka Ranta. Kaupunki on toimittanut konsultille perustietoja asumisesta, työpaikoista, elinkeinoista, liikenteestä ja virkistyspalveluista sekä suunnittelutilanteesta. Perustiedot asutuksesta ja elinkeinoista on koostanut maantieteilijä Johanna Lehto, osin jo strategiavaihetta työstettäessä. Luontoselvityksen täydennyksen kaupunki on tilannut aiemman yleiskaavan luontoselvityksen tekijältä Ramboll Oy:ltä, jossa selvityksen ovat tehneet Ville Yli- Teevahainen, Petri Hertteli ja Teppo Lehtola. Maastossa käytiin valikoiduilla alueilla eri vuodenaikoina. Luontoselvitysraportti valmistui tammikuussa Kulttuuriympäristöselvityksen tekijäksi kaupunki on palkannut Eija-Liisa Kankaan, joka on koonnut ja täydentänyt olevaa aineistoa syksyllä 2009 ja vuoden 2010 kuluessa. Lisäksi on tehty maastotarkistuksia ja täydennysinventointia. Lopuksi alueet ja kohteet arvotettiin yhdessä maakuntamuseon rakennustutkijan kanssa. Raportti valmistui maaliskuussa Aineisto on laitettu valtakunnalliseen Kioski-tietokantaan. Muinaisjäännösinventopinti tehtiin Sen tekivät Mikroliitti Oy:ssä Timo Jussila ja tapani Rostedt. Työ tehtiin kahdessa vaiheessa, marraskuussa 2009 ja keväällä Tiivistelmät selvityksistä Maisemarakenne ja maisemakuva Lapua kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun 1. Aluetta kuvaillaan sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisemaksi, joka avautuu tasaisena lakeutena. Alueella tyypillisimpiä vesistöjä ovat joet, Lapuanjoki ja Nurmonjoki, joihin liittyy runsas tulviminen. Itä- ja eteläosiltaan Lapuan maisema muuttuu vaihettumisvyöhykkeeksi, joka on pienipiirteisempää maisematilojen selännettä ja lakeutta välittävä 2 siirtymätyyppi. 1 Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Mietintö 66/ Maakuntasuunnitelma 4

7 Alavan alueen korkeus merenpinnasta on noin m. Jokilaaksoa rajaavat kalliosydämiset selänteet: Ritamäki, Jouttikallio, Kivimäki ja Simpsiö. Selänteet nousevat 80 metriin ja maamerkki-simpsiö peräti 130 metriin. Maaperä selänteiden välissä on hienjakoista savea, silttiä ja hietaa. Lapuanjoen koskia ovat Huhdankoski, Tampparinkoski ja Lankilankoski. Jokiin liittyy runsas tulviminen. Jokirannoille on rakennettu 1960-luvulla penkereet tulvien hillitsemiseksi. Maiseman erityisalueita ovat Kaaranmännikön kanjoni ja koskiosuudet sekä jokien liittymäkohta keskustassa. Maisemakuva koostuu viljelysmaasta, joesta, metsästä ja suosta. Joet rantapuustoineen muodostavat maisemakuvan selkärangan. Pellot ja joki ovat läsnä myös aivan keskustassa. Jokilaaksoissa peltolakeudet asutussaarekkeineen ja tiukasti rajautuvine näkymineen luovat maisemakuvasta viihtyisän ja tasapainoisen. Jokien molemmin puolin löytyy vielä perinteistä pohjalaista nauhakylärakennetta. Pihapiirien puutarhakasvillisuus on rehevää ja toimivat maatilat piristävät nauhakylän yhdyskuntarakennetta. Jokirantojen maisemakuva on yhtenäinen ja kaunis. Lapualle ulottuu Lapuan Kauhavan Alajoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 3. Se on laaja, erittäin edustava viljelykäyttöön otettu tasanko, latomeri. Ladot ovat tasaisen lakeusmaiseman kiinnekohtia. Aukion eteläpäässä on maakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys, Simpsiön vuori. Kaaranmännikön kanjoni, vanha jokiuoma Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat Nurmonjokilaaksi ja Lapuanjokilaakso Lankilankoskelta Mäkelänkoskelle. Maamerkkejä ovat Simpsiövuori mastoineen, peltolakeuksien viljasiilot ja keskustan korkeat rakennukset. Upeita näkymiä avautuu rantateiltä yli peltojen ja keskustassa silloilta jokilaaksoon. Maisemallisesti merkittäviä alueita ovat 1.Poutun ja Kiviristin peltoaukea, 2. Nauhakylät jokien molemmin puolin ( Alapää, Ilkka, Alanurmo), 3. Isoluoman peltoaukea, 4. Nurmonjoki- 3 Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992 5

8 laakson mäkiset peltoaukeat, 5Nurmonjoen ranta-alue, 6. keskustan rantavyöhyke, 7. kosket, 8.Lapuanjoen laakson peltomaisema Tiistenjoen suuntaan ja 9. Ritamäen metsäalue. (numerot viittaavat viereiseen karttaan) Maisemakuvallisia ongelmia ovat rakennustyylien ja mittakaavan ristiriidat ja isot sähkölinjat. Maisemallisesti kehitettäviä alueit ovat Kiviniemi, Saarenkankaan itäpuoli, valttien varsi Ritakalliolla ja risteysalueilla sekä Huhdanneva. 6

9 3.3.2 Luontoselvitys Lapua sijaitsee keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, joka on vaihettumisvyöhyke Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Alueella kohtaavat sekä eteläiset että pohjoiset kasvilajit ja kasvillisuustyypit. Lapualla sijaitsee kolme Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta: Simpsiö, Peränevanholma ja Järvinevan metsä. Lapua on vähävesistöinen. Suunnittelualueen läpi virtaa Lapuanjoki ja Nurmonjoki. Jouttikallion laella on Jouttilampi ja suunnittelualueen pohjoiskulmalla Voitilanjärvi. Suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee Saarenkankaan I-luokan pohjavesialue, joka ulottuu Härsilän alueelta Simpsiövuoren juurelle ja siitä Ala-Nurmoon saakka. Vallitsevana metsätyypinä on kuivahko kangas ja tuore kangas. Vanhoja luonnonmetsiä alueella ei juurikaan ole jäljellä. Ritamäellä ja Jouttikalliolla vallitsevat laajat kallioiset alueet, joissa metsät ovat kuivaa kangasta tai karukkokangasta. Kuusikkoiset kankaat sijoittuvat alavammille kohdille ja rajoittuvat usein peltoihin. Suot ovat pääosin ojitettuja, karuja isovarpu- ja rahkarämeitä tai pienialaisia korpia. Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: noro ja tuore lehtolaikku Ritamäen Pajalankalliolla, Jouttilammen rantaluhta, Simpsiön noro ja lähteinen korpi, Kakuliskepin tuore lehtolaikku ja kalliojyrkänne. Lisäksi selvitysalueella on runsasti kalliota, joista osa voidaan luokitella paikallisesti merkittäviksi kohteiksi. Kivimäen kalliot ovat lähes luonnontilassa ja osa puustosta yli 150-vuotista männikköä. Ritamäen kalliot sisältävät avohakkuualueita ja kiviaineksen ottoalueita ja ovat luonnonpiirteiltään muuttuneita. Jokivarsia reunustavat kapeat lehtipuuvyöhykkeet laajenevat paikoin rantalehdoiksi ja tulvalehdoiksi. Alueilla on merkitystä maisemakuvassa sekä ekologisena vyöhykkeenä. Tulvalehdoissa esiintyy selvitysalueen monimuotoisinta kasvillisuutta. Paikallisesti merkittäviä kohteita ovat myös metso-ohjelman mukaiset alueet, joita ovat metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot. Kangaskorpia, pienialaisia kosteita painautumia ja soistumia on Huhdanmäen luoteispuolen vanhassa metsässä. Vesilain mukaisia suojelukohteita ovat Simpsiön pohjoispuolella luonnontilainen noro ja luonnontilaisen kaltainen lähde. Nurmonjokilaakson peltoaukea, taustalla Simpsiön vuori. 7

10 Pellot ovat tehokkaassa viljelykäytössä. Perinnebiotooppeja löytyy vielä parilta alueelta: Huhdan niitty Huhdanmäellä, Jänismäen haka ja Rinta-Klemettilän haka Kortesojalla. Alueella esiintyy liito-oravaa 9:llä eri alueella, jotka keskittyvät Jouttikallion rinteeseen, Kiviniemeen, Huhdanmäelle ja Ritamäelle. Koskialueella on havaittu saukko. Lepakoita, pohjanlepakkoa, havaittiin pääosin samoilla alueilla kuin liito-oravia. Linnuston kannalta arvokkaita alueita ovat jokilaaksot peltoineen, missä havaittiin 314 pesivää paria / km 2. Etenkin Kaaranmännikön jyrkät, lehtomaiset rinteet pitävät sisällään monipuolisen lajiston. Lankilankoskessa on havaittu koskikara. Jouttilampi on monelle vesilintulajille sopiva ja rauhallinen pesimäympäristö. Kiviniemen jätevesiallas on monien kahlaajalajien suosima muutonaikainen levähdyspaikka samoin kuin sen pohjoispuolella aukeava Löyhinginneva, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin. EU:N lintudirektiivin I lajeja havaittiin viisi, samoin Suomen erikoisvastuulajeja. Uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja ei esiintynyt. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita ovat liito-orava-alueet, Kaaranmännikön joenvarsilehto, muut lehtolaikut ja metsälakikohteet, Jouttilampi, Koivulanluoman peltoalue, Lapuanjoen kosket ja kallioalueet. Jokivarret tulvavyöhykkeineen muodostavat ekologisen käytävän. 8

11 3.3.3 Muinaisjäännösinventointi Suunnittelualueelle tehtiin muinaisjäännösinventointi vuonna Esihistoriallisia asuinpaikkoja voi löytyä peltoalueiden laidoilta noin 40 mpy sekä keski- ja vanhempaa kivikautta jokilaaksoa ympäröivien mäkien rinteiltä. Alueelta tunnettiin ennestään 5 kivikautista asuinpaikkaa joista neljä Ruhassa. Tässä inventoinnissa löytyi 7 kivikautista asuinpaikkaa (33 Viertola Ränkimäellä) ja keskustan kaakkoispuolella mäkialueella Jouttikalliolla (35-36 Jouttikallio, 37-40, Kivimäki). Lisäksi havaittiin tunnistamaton kivirakenne (46 Kiviniemi) ja kiviaita (48 Tervasmäki). Lapuan alueella on ollut yli 300 tervahautaa, joista tutkimusalueella on jäljellä enää 4 kpl, mikä korostakoon niiden arvoa. Kaksi hauta sijaitsee Jouttikallion kaakkoispuolelle, kolmas Ritamäen koillispuolella ja neljäs (45 Huhta) Simpsiön pohjoispuolella. Sotahistoriallisia kohteita alueella ei ole. Vanhasta tiestöstä on jäljellä katkelmia. Selkein ja pisin on Ritamäeltä pohjoiseen kulkeva Kauhajoki-Ilmola tie, jota voisi käsitellä muinaisjäännöksenä. Lisäksi on säilynyt pätkä Saarenpääsyä länteen Ylistaroon menevää tietä Kaupunkirakenne ja -historia Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 1865 ja kauppala Kaupunkioikeudet Lapua sai Lapuan keskustaajama on muodostunut Lapuanjoen ja Nurmonjoen risteyksen tuntumaan, jokilaakson hyville viljelysmaille. Lapua on kuulunut Kyrön pitäjään ja seurakuntaan. Varhaisin asutus muodostui jokien risteykseen kirkon tienoille 1400-luvulla. Alueella on ollut vain kaksi ryhmäkyläksi luokiteltavissa olevaa kylää: kirkonkylä ja Saarenkylä. Joki oli pitkään tärkein kulkureitti, jota pitkin mm. terva kuljetettiin rannikon satamiin. Varhaisimmat tiet seurailivat jokia. Rautatieliikenne alkoi Lapualla Asukkaat saivat toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjanhoidosta ja tervanpoltosta. Vuonna 1413 Lapualla oli noin 10 taloa ja 1546 jo 68 taloa. Alueen asutus koostui pääosin yksittäistaloista. Vanhimmat asuinpaikat ovat rakennetuilla alueilla tai edelleen käytössä tilakeskuksina (Turja, Liuhtari, Huhtala, Viitala, Sippola ja Kojola). Vauraimpiin taloihin kuului jopa 30 ulkorakennusta. Keskustan itäpuolella Huhtalankoskessa on ollut luvuilla useita myllyjä ja edelleenkin yhden myllyn rapistuvat rakennukset. Muita myllyihin liittyviä rakenteita ei ole jäljellä luvun lopulle tultaessa asutus oli laajentunut jokivarsille taloryhmiksi, paikoin lähes yhtenäisiksi nauhakyliksi. Kauppojen perustamisen myötä kirkon ja pappilan ympäristö eli Isokylä tiivistyi ja alue alkoi erota yhä selvemmin ympäröivästä maaseutualueesta. Vuosikymmenien kuluessa Isokylästä muodostui kauppalan, myöhemmin kaupungin keskusta. Joen risteyksessä ovat olleet vanhat kirkot, joista ensimmäinen vuonna 1558 rakennettu sijaitsi Turjan töyräällä, toinen nykyisen matkailupuutarhan alueella ja viides, Engelin 1827 suunnittelema kirkko nykyisellä paikallaan. Ennen 1900-lukua rakennettua rakennuskantaa on jäljellä vain kirkon ympäristössä joen molemmin puolin luvun alkupuoli oli voimakasta kaupungistumisen aikaa ja keskustan Kauppakadun elinkeinoelämä oli vilkasta. Ensimmäinen asemakaava olikin kaupunkimainen. Aikakauden edustavimpia rakennuksia ovat kaupungintalo, nuorisoseurantalo ja patruunatehdas. Myös Siirilän asuinalue rakentui noihin aikoihin. 9

12 Sotien jälkeen Lapuasta tehtiin kauppala 1964 ja kaupunki Jälleenrakennuskauden asuinrakentaminen kohdistui edelleen Siirilään, Honkimäelle, Koskikylään, Huhtalaan ja Koveroon. Koulurakennuksia laajennettiin ja perustettiin uusia oppilaitoksia. Kauppakatu kehittyi ja liikenne oli vilkasta. Väkiluku oli korkeimmillaan luvulla. Palvelujen kehittyessä tarvittiin uusia kerrostaloalueita kuten Kiviristi, koulujen laajennuksia, uimahalli ja virastotalo. Rakentamisen mittakaava suureni ja moderni rakentamistyyli, laatikkomainen funktionalismi ilmeni mm. kaupparakennuksissa. Perinteinen kaupunkirakenne alkoi rikkoutua. Asutus ja palvelut hajautuivat kaupunginosiin, jotka ovat Lapualla kuitenkin hyvin lähellä keskustaa. Terveys- ja hoivapalvelut sijoittuivat Liuhtarin kaupunginosaan ja pienyritykset levittäytyivät pääteiden varteen Alangon alueelle. Lämpövoimala rakennettiin 2000-luvulla radan taakse keskustaan ja tilaa vievän kaupan toi minnot ovat siirtymässä Honkimetsän kauppakeskukseen ohikulkutien varteen. Vanha keskusta on kuitenkin säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja siellä on selkeitä toiminnallisia ja rakenteellisia aluekokonaisuuksia kuten kirkon ja patruunatehtaan ympäristöt, kauppakadun varsi, keskustan puistoakseli ja jokirannan vehreä puistovyöhyke. Selkeitä reittejä ovat vanhat rantatiet, jonka osa kauppakatu on. Uudempi päätieverkko tukee hyvin alueiden toimintoja. Alueella on myös paljon avoimia näkymäpaikkoja, kun peltojen yli avautuu keskustassa lähinäkymiä ja sivummalla rauhoittavia pelto- ja jokinäkymiä. Maiseman ja rakenteen vaihtelevuus onkin yksi alueen vetovoimatekijöistä. Toiminnallisia solmukohtia ovat pääteiden risteysalueet ja maamerkkejä/ nähtävyyksiä vanhat rakennukset kuten kirkko, kaupungintalo ja asemanseudun korkeat siilot. Hoitamattomia, keskeneräisiä alueita on ratapihan ympäristössä. 10

13 Lapuan tuomiokirkko on perinteinen maamerkki, jonka kanssa uudempi korkea rakentaminen kilpailee huomiosta. (kuva Anne Ojanperä) Kulttuuriympäristöselvitys Suunnittelualueelle laadittiin kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden inventointi vuosina kaupungin toimesta. Rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaita alueita Lapualla on kolme: Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, Lapuan rautatieasema ja Lapuan patruunatehdas eli Vanha Paukku. - Kirkon alueeseen kuuluvia rakennuskohteita ovat Lapuan tuomiokirkko, Virranniemen pappila, entinen apteekki, seurakuntatalo, Entinen Ylängön talo, Raparanta, 50-luvun asuintalo, Hautanen, Jokilaakson matkailupuutarhan alue, Alajoki eli Filpula, ja Herättäjän toimitalo eli Kosola. 11

14 - Rautatieaseman alueeseen kuuluvat rautatieasema ja Ratapolun kolme asuintaloa piharakennuksineen. - Patruunatehtaan alueeseen kuuluvat ruokala, isotehdas, lämpökeskus, paja, makasiini, muuntaja, työkalutehdas, lataamo, lyijylankaosasto/ampumaradat. - Maakunnallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia ovat Siirilän asutusalue, Koulualue, Simpsiön hautausmaa kappeleineen, Talvitien taloryhmä Lapuanjokivarressa, Nuorisotalo, Lahden maatilapihapiiri, Lapuan kaupungintalo, Kiviristin muistomerkki, Riippusilta, Antila, Honkimäki ja Annalan teollisuusalue. Paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia on 5 kpl: Saaren taloryhmä, Siirilän eteläosa, Tikantien alue, Huhtalantie eteläpuolinen omakotialue ja Honkimäen omakotialue. Paikallisesti merkittäviä pihapiirikohteita ovat Jukantupa, Marttala, Poutuntie 26, Ilkan pihapiiri, Ritamäen koulu, Ritamäen lava, Latomäen sähkön talo, S-kaupan viljavarasto ja varastorakennus, Suutalan-Honkalan pihapiiri, Teorantien kerrostalot, Laitisen paja, Ränkimäen ulkomuseoalue, Liuhtarin koulu, Ketolan taloryhmä, Hantulan taloryhmä, Vähämäki, Siiriläntie 5, Siiriläntie 9, Siirilän pappila, Marielund, Vaurio, Lapuan ensimmäisen kirkon muistomerkki, Vasunmäentie 92 ja 94, Saarenkankaan pumppauskoppi, Poutun koulu, Ala-Annala, Lankilankosken mylly, Alanurmon koulu, Rinta-Klemettilä ja Kaara. 12

15 3.4 Suunnittelutilanne Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. Lapuan väestönmäärä on kasvanut viimeiset kuusi vuotta. Kaupungissa ollaankin tilanteessa, jossa on tarpeellista tarkastella kasvua ja tasapainoista maankäyttöä sekä Lapuan asemaa ja roolia osana Seinäjoen kehittyvää kaupunkiseutua. Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi- Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 1865 ja kauppala Kaupunkioikeudet Lapua sai Lapuan infrastruktuuri Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi- Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan Lapua kuuluu asutusrakenteessa maakunnan ydinalueisiin. Lapua liittyy kiinteästi Seinäjoen kaupunkiverkkoon, mutta ydinalue rajoittuu kuitenkin kaupungin keskustaan ja Seinäjoentien varteen. Muut alueet ovat hajaasutusaluetta. Asutusrakenne on laajentunut 2000-luvulla. Lapualla on esim. vuonna 2007 myönnetty rakennuslupia 145 kappaletta asuntoihin. Rakennusluvat jakaantuvat seuraavasti: 51 omakotitaloa, 13 rivitaloa, 3 kerrostaloa ja 233 muuta rakennusta. Yhteensä asuntoja valmistui 91 kappaletta. Keskusta lähialueineen on voimakkaimman rakentamisen aluetta. Kyläalueista Lapuanjokivarsi sekä Seinäjoen suunta ovat myös melko voimakkaan rakentamisen alueita. Kuitenkin myös muille kyläalueille on tullut muutamia uusia omakotitaloja. Lapualla on noin 650 kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Määrä on laskenut luvulla, mikä johtunee kesämökkien muuttamisesta vakituiseen asumiskäyttöön. 13

16 3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva Suunnittelualueen kylä- ja kaupunkikuva on vielä suhteellisen selkeä. Kaupunkikeskustan ja jokivarren nauhakylien rakenne ja vaihettumiskohta on selkeästi havaittavissa. Jokilaaksojen vanhat rantatiet ja niiden varren asutus viljelylakeuksineen on hyvin säilynyt Lapuanjokilaaksossa ja Nurmonjokilaaksossa, Alajoen varren asutus on jo alkanut tiivistymään liiallisesti kun näkymät joelle peittyvät ja uusi rakennuskanta vanhojen välissä luo kyläkuvaan sekavuutta. Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat tiiviiksi rykelmäksi keskustan ympärille eikä irrallisia satelliitteja ole häiritsevästi. Peltoaukeat asemakaava-alueiden välissä antavat taajamakuvaan maaseututaajamaan sopivaa väljyyttä ne korvaavat puiston. Myös taajaman keskustassa on avointa peltomaisemaa aseman taustalla. Sijainnista johtuen alueen rakentamattomuus ei haittaa taajamakuvaa vaan mieluummin antaa sille väljyyttä ja toimii maamerkkinä muuten niin tasarakeisessa taajamassa. Ydinkeskusta on rakentunut kaupunkimaiseksi ja on ympäristöltään hyvin hoidettu ja mittakaavaltaan inhimillinen. Vanha rakennuskanta antaa paikkakunnalle ajallista ulottuvuutta ja arvokkuutta. Paikoin on rakennuksia vajaakäytöllä, mutta kaupunkiinhan kuuluu jatkuva muutos, kukoistus ja taantumus rinnakkain. Ydinkeskustan katuverkko on nykyisellään hieman sekava ja jäsentymätön. Muuten päätieverkko on selkeä mutta asuntoalueiden kokoojatietasolla taas on paikoin, erityisesti vanhoilla asuntoalueilla, jäsentymättömyyttä. Aluekokonaisuudet eli eri aikakausien rakennuskanta rajautuu ja hahmottuu peltoaukeiden avulla. Selkeitä laajoja puistovyöhykkeitä ei ole vaan ne ovat sirpaloituneita paloja tai akseleita rakenteen sisällä ja reunoilla. Taajamakuvaa hahmotetaan pääasiassa tieverkkoa pitkin liikkumalla ja nyt paikan tunnistaminen on vielä mahdollista jokia reunustavan puukujan ja peltoaukeiden avulla. Keskustassa on useita maamerkkirakennuksia ja siltoja, joiden avulla paikat hahmottuvat selkeästi. 14

17 3.4.2 Liikenne Lapua sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla valtateiden 16 ja 19 risteyksessä. Lapua on keskeisellä paikalla myös ratayhteyden suhteen, sillä Pohjanmaan rata kulkee Lapuan kautta. Lähin lentoasema on Seinäjoella. Lapuan liikennemäärät näkyvät kartalla. Liikennemäärät ovat kasvaneet etenkin Seinäjoen ja Kauhavan suuntaan vuodesta Lapuan alueen liikennettä on käsitelty myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen strategiassa sekä Junan käyttö Lapuan ja Kauhavan rautatieasemien vaikutusalueella tutkimuksessa. Junan käytön tutkimuksen mukaan Lapuan aseman junavuoroja pidetään riittämättömänä (helmikuu 2008). Joulukuussa 2008 onkin tullut lisää vuoroja Yhdyskuntatekniikka Kaikki asemakaavoitetut alueet ovat kunnallistekniikan piirissä. Myös haja-asutusalueilla on vesijohtoverkosto jokaiseen talouteen. Ala-Nurmosta keskustaan on olemassa runkoviemäri, johon uusi asutus voidaan liittää. Itärannalla ei ole valmista jätevesiverkostoa. Saarenkankaan pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, josta puhdas vesi johdetaan verkostoon. Jäteveden puhdistamo on Kiviniemessä suunnittelualueen luoteiskulmalla. Puhdistamo on vasta uudistettu ja siinä käytetään biologista vedenpuhdistusmenetelmää. 15

18 Jätteiden lajittelua hoitaa Kuusakoski Oy Jouttikallion teollisuusalueella Maanomistus Kaupungin omistamat maat on esitetty seuraavalla kartalla (kartan lähde: Lapuan kaupunki): 16

19 3.4.5 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päättämän valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Näistä kaksi viimeistä eivät koske Lapuaa. Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa luodaan tulevaisuuden linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Maakuntakaavan mukaan Lapua on seutukuntakeskus. Lapualla on keskustan taajaman lisäksi merkittäviä kyläalueita. Lapualla on lisäksi maaseudun ja teollisuuden kehittämisen kohdealueita, matkailun vetovoima-aluetta, turvetuotantovyöhykkeitä, parannettavia tieosuuksia. Maakuntakaavakartan ote ja merkintöjen selitykset ovat liitteenä. LIITE I: Maakuntakaava Lapuaa koskevat seuraavat maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät: Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 (Lapuanjokilaakso, Lapuan-Kauhavan Alajoki,Nurmonjokilaakso) 17

20 Suunnittelumääräys mk-2: Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan hyvien peltoaukeiden ja kulttuurimaiseman säilymistä tukevia sekä kyläverkostoa laajenevan asutusta ja maaseudun muuttuvia elinkeinoja koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Suunnittelumääräys ei muodosta rakentamisrajoitusta eikä sen perusteella tehdä suunnittelutarveratkaisuja, vaan se määräytyy muiden ao. lainkohtien mukaan. Teollisuuden kehittämisen kohdealue (Lapua) Suunnittelumääräys: Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä teollisuuden alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Kehittämisperiaate pohjautuu aluerakenteeseen sekä seutukuntien teollisuuden erikoistumisaloihin ja niille on keskittynyt tai suunnitellaan keskitettävän merkittävää teollisuustoimintaa. Matkailun vetovoima-alue (Lapuanjokilaakso) Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun tai virkistyksen kehittämisen alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkittävästi parannettava tieosuus Suunnittelumääräys: Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Kevyt liikenne on otettava huomioon tielinjauksia suunniteltaessa ja kevyen liikenteen väyliä on osoitettava tarpeellisiin kohtiin. Koskee Lapualla valtatietä 19 välillä Seinäjoki-Lapua. Valtatien muuttaminen 4-kaistaiseksi keskellä olevalla kaiteella erotettuna tai muilla vastaavilla toimenpiteillä. Ko. yhteysväli on tiepiirin vilkkaimpia (12057 ajon./vrk /Nurmo 8187 ajon./vrk / Lapua) ja liikennemäärät tulevat edelleen voimakkaasti kasvamaan, ja jo nyt Lapuan ja Seinäjoen väli on ruuhkautunut ja siellä on paljon liikenneonnettomuuksia. Nopean junaliikenteen rata 18

21 Turvetuotantovyöhyke Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnittelumääräys IV: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Kuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavan muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut ) Lapuan Honkimäen alueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja. km Vähittäiskaupan suuryksikkö (Honkimäki) Taajamatoimintojen alue Teollisuus- ja varastoalue Moottoriurheilurata (Jouttikallio) Jätteenkäsittelyalue / jätekeskus Suunnittelumääräys: Alue on varattu maakunnallista / seudullista jätekeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei jätekeskuksen toiminnalla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta tai ympäristön pilaantumisesta eikä toiminta vaaranna lentoliikennettä. Alue on suunniteltava siten, että siellä jätteiden monipuolinen hyödyntäminen ja turvallinen loppusijoittaminen on mahdollista. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Suunnittelumääräys: Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. 19

22 Lapualla on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). Matkakeskus / julkisen liikenteen vaihtopaikka Suunnittelumääräys: Seinäjoen matkakeskuksen ja muiden julkisen liikenteen vaihtopaikkojen aluevarauksissa sekä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon niiden laajeneminen valtakunnalliseksi ja maakunnalliseksi verkostoksi. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa. Valtatie / kantatie Suunnittelumääräys: Tieverkostoja suunniteltaessa ja kehitettäessä on otettava huomioon erityisesti TEN-verkosto (vt 3), Via Finlandia-käytävä (vt 3 ja vt 19), Keskipohjola Pietari käytävä (vt 18) ja Atlantti Karjala -käytävä (Sininen tie / vt 16) sekä kantatieverkosto. Seututie Yhdystie Eritasoliittymä / Ohjeellinen eritasoliittymä Voimajohto 400 kv / 220 kv / 110 kv Syöttövesijohto tai siirtoviemäri Siirtoviemärin rarve (Lehtimäeltä ja Kuortaneelta Lapualle) Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys 20

23 Taajatoimintojen alue Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki ovat kyliä. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Kalliokiviainesten ottamisalue: Maakuntakaavan muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut ) Lapuan Honkimäen alueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja. Lisäksi Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki ovat kyliä. Teollisuus- ja varastoalueita ovat Jouttikallio ja Ritamäki-Liuhtari. Lapualle on merkitty jätteenkäsittelyn osatoimintoalue, jätevedenpuhdistamo. Lapualla on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). Lapuan Simpsiö on loma-asuntoalue. Lapualla on myös moottoriurheiluradan kohdevaraus. Lapualla kulkee eritasoisia tieyhteyksiä sekä rautatie. Lapua on julkisen liikenteen vaihtopaikka. Tiestön osalta Lapuan ja Seinäjoen välille on merkitty eritasoliittymiä merkittävästi parannettavalle tieosuudelle. Lapualla kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä (runkoreittejä) ja moottorikelkkailun runkoreittejä. Lisäksi kaupungissa kulkee sähkölinjoja, syöttövesijohto ja siirtoviemäri sekä tietoliikenneverkko/-yhteys. Aluevarausten osalta kaupungissa on taajamatoimintojen aluetta, virkistysalueita (Hirvijärvi ja Simpsiö), luonnonsuojelualueita, FINIBA-alue (Löyhinginneva), Natura 2000-alueita (Järvinevan metsä, Simpsiö) sekä kalliokiviainesten ottamisalueita. Yleiskaavat Lapualla on voimassa voimaantullut Lapuan keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on tuore, on viimeaikainen voimakas kehitys jättänyt kaupungin nykyiset yleiskaavat vanhentuneiksi sekä sisällön että laajuuden osalta. Lapuan väkimäärä on kasvanut viimeiset kuusi vuotta, joten nykyisessä tilanteessa on tarpeen tarkastella Lapuan asemaa ja roolia osana Seinäjoen kehittyvää kaupunkiseutua. 21

24 Asemakaavat Lapualle on laadittu ensimmäinen asemakaava jo 1930-luvulla. Vuosien myötä asemakaavoitus on laajentunut keskustan ympäristöön niin, että nyt asemakaavoitettua aluetta on keskustassa noin 934 hehtaaria, Jouttikallion teollisuusalueella 115 ha ja Kiviniemen teollisuusalueen 58 ha. Jokivarren asuinalueiden pienet asemakaavat, 8 kpl, ovat pinta-alaltaan 2-8 ha. Keskustan asemakaavan sisällä on 9 pienempää aluetta, joilla ei ole asemakaavaa. Alueiden pinta-ala vaihtelee 1,4 42 hehtaariin. Tummanruskeat alueet on asemakaavoitettu. Tilastoaluejako on esitetty mustalla pisteviivalla. Kehityshankkeet Lapua on viime aikoina suuntautunut entistä voimakkaammin Seinäjoen suuntaan. Lapua kuitenkin haluaa säilyä vireänä kaupunkiseutuna. Lapualle on menossa useita kehittämishankkeita: NovaPark-kauppakeskushanke BE-Groupin teräspalvelukeskus Metso-Powerin kehittämistoimet Nurmo-Lapua välin parantaminen tieliikenteen osalta Pohjanmaan radan parantaminen 22

25 3.4.6 Väestö ja asuminen Lapualla asui henkeä vuonna Väestö on kasvanut vuodesta 2001, mutta tätä ennen 1990-luvulla väkiluku on vähentynyt lähes 600 hengellä. Väestömäärä on ollut korkeimmillaan vuonna 1983, jolloin Lapualla asui yli henkeä. Lapuan väestömäärän kehitys Lapuan väestöennuste Trendiennuste Omavaraislaskelma Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 tehdyn Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapuan väestömäärä tulee kasvamaan edelleen. Kasvua tapahtuisi koko ennustekauden, vuoteen 2040 siten, että vuonna 2040 Lapualla asuisi asukasta. Lapuan kasvu tapahtuu sekä kunnan oman väestöpohjan että muuttoliikkeen ansiosta: omavaraisennuste, joka ei huomioi muuttoliikettä, ennustaa pienempää kasvua kuin muuttoliikkeen huomioiva trendiennuste. Omavaraisennusteenkin mukaan alueen väestömäärä lisääntyisi kuitenkin lähes :een. Lapuan ikärakenne on samantyylinen kuin koko maakunnassa keskimäärin, joskin lasten osuus väestöstä on hieman korkeampi. Ikärakenteen ennusteen mukaan lasten osuus väestöstä laskee hieman vuoteen Vanhusten määrä tulisi nousemaan, erityisesti vanhimman väestönosan. Työikäisten osuus väestöstä taas laskisi. Ennustettu kehitys on samansuuntainen koko maakunnassa. Lapua on viime vuosina saanut muuttovoittoa. Tilanne on muuttunut radikaalisti 1990-luvun lopun muuttotappiovuosista. Tarkasteltaessa muuttoliikettä vuonna 2009 huomataan, että kaupungista lähtee vuotiaita enemmän kuin kaupunkiin tulee. Tämä johtuu luultavasti nuorten lähdöstä opiskeluihin muille paikkakunnille. Toisaalta tästä seuraavia ikäryhmiä muuttaa Lapualle enemmän kuin sieltä lähtee pois, mikä voi kieliä alueen houkuttelevuudesta perheellisille ja työssäkäyville. Lapuan ikärakenne, ennuste % 18 % Lapuan ikärakenne % 18 % 9 % 11 % % 63 % Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 23

26 Muuttoliike 2007 Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lapuan kaupungin alueella on eroja siinä, mihin väestö on keskittynyt, millainen ikärakenne on alueilla, sekä missä asukasmäärä on lisääntynyt ja missä vähentynyt. Keskustaajaman osayleiskaavoitettavat alueet ovat väestörikkaita alueita, joissa väestön ikärakenne vaihtelee. Osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä noin asukasta, joka on jakaantunut siten, että kaupunkikeskustan liike- ja asumisalueella on vajaa asukasta, keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeellä taas vajaa asukasta. Ydinkeskustassa on vanhusvoittoisia alueita, mutta myös joitain lapsirikkaita kohteita. Keskusta ja sen lähialueet sekä jokilaakso taas ovat pääosin väestönlisäyksen alueita. Ainoastaan Kiviniemen alueella väestö on vähentynyt reilummin 2000-luvulla, mutta alueen väestömäärä on pieni (reilu 20 henkeä). Lapuan kaupungin sisäinen muutto on myös runsasta. Tämä vaikuttaa osaltaan aluerakenteeseen. Seuraava kartta näyttää, kuinka sisäisen muuton suunta on haja-alueilta kaupungin keskustaan. Keskusta ympäristöineen, myös Kauhajoen suuntaan, on saanut väestöä lisää. Tämän voidaan olettaa muuttavan myös osa-alueiden väestön ikärakennejakaumia. 24

27 3.4.7 Elinkeinot ja työpaikat Alkutuotanto Lapualla maatalous on vahvaa, vaikkei se suhteelliselta osuudeltaan nousekaan erityisesti esille. Lapuan työpaikoista maa- ja metsätaloudessa on reilu 10 %, mikä on suurempia kaupunkiseutuja runsaampaa, mutta perinteisiä maaseudun ydinalueita vähäisempää. Lapuan eläinsuojien rakennusluvat vuodesta 1995 näyttävät, että karjankasvatusta on runsaasti Lapuanjoen laaksossa, mutta myös Hirvijoen varrella. Suunnittelualueella on 18 maatilaa joista 7 kpl kooltaan maatalouden suuryksiköitä: kolme siipikarjatilaa ja 4 lypsykarjatilaa. Suuryksiköiden lisäksi on yksi pienempi siipikarjatila, 4 lypsykarjatilaa, yksi sikala ja 5 hevostilaa, joista yksi isompi 27 hevosen talli kaava-alueen reunalla. Tavoitteena on turvata maatalouden jatkuvuus ja estää haja-asutuksen leviäminen elinkeinoalueille. Ohjeellinen suojavyöhyke osoittaa alueen, jolle ei tulisi sijoittaa maatilaan kuulumatonta rakentamista. Kotieläintalouden suuryksiköksi luetaan tuotantoyksikkö, jonka toiminta vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan eläinmääränsä perusteella. Ympäristölupa tarvitaan eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään: - 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle - 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle - 60 hevoselle tai ponille uuhelle tai vuohelle munituskanalle tai broilerille siitosnaarasminkille tai hillerille - 50 siitosnaarasketulle tai supille tai muulle turkiseläimelle Suojavyöhykkeiden määrittelyssä on käytetty apuna julkaisua Maatalousmerkinnät ja määräykset kaavoituksessa, 2001, ja Oulun seudun ympäristöviraston suosituksia. Ympäristölupavelvolliset tilat edellyttävät 200 m ja suuryksiköt m suojavyöhykettä. Sikala edellyttää m suojavyöhykettä. Yleisen merkintäohjeen mukaan sikalan, minkki- ja kettutarhojen etäisyyden tulee olla vähintään 100 metriä jos eläimiä on joitakin kymmeniä, 500 m jos eläimiä on satoja ja 1000 m jos eläimiä on tuhansia. 25

28 Jalostus Lapualla teollisuutta on runsaasti, joka neljäs työpaikka on teollisuudessa. Teollisuuden rakennusluvat ovat keskittyneet vuoden 1995 jälkeen keskustaan ja sen lähialueille, muutamia teollisuusrakennuksia on syntynyt myös kyliin (Ruha, Myllykoski, Hellanmaa, Tiistenjoki ja Kauhajärvi). Muun maakunnan mukana Lapua on merkittävä elintarviketeollisuuden, metallija teknologiateollisuuden sekä ja hyvinvointialan keskittymä. Lapualla on erityisesti panostettu energiateollisuuteen. Työpaikkojen määrä on noussut selvästi 1990-luvun puolivälin tilanteesta. Viime vuosina on sahattu lähes paikallaan, mutta parina viime vuonna on ollut nousua. Lapuan työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen korkea. Lapualla ja muuallakin Etelä-Pohjanmaalla on vahva yrittäjäkulttuuri ja runsaasti yrityksiä väestöpohjaan nähden. Alueella on erityisesti pienyrittäjyyttä sekä maatalousyrittäjyyttä. Lapualla on 2000-luvulla ollut enemmän aloittaneita yrityksiä kuin lopettaneita. Näin ollen Lapuan yrityskanta on kasvanut. Lapuan suurin työnantaja on kaupunki. Tämän jälkeen suurimpina työllistäjinä ovat keskisuuret yritykset. Suurimmat työnantajat Lapualla Työntekijöitä Lapuan kaupunki 905 Metso Power Oy, Lapuan tehdas 207 Nammo Lapua Oy 142 Härmänmaan ammatti-instituutti 85 Veljekset Ala-Talkkari Oy 85 Lapuan poliisilaitos 63 Lapuan tmk-seurakunta 57 Lapuan Nahka Oy 56 BE Group Oyj 51 Lapua Ketjut Oy Lähde: Tilastokeskus Lapuan yritykset 2000-luvulla Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta

29 Työttömyysaste Lapualla on käynyt reilussa 18 %:ssa vuonna 1995, mutta tällä hetkellä kunnassa vallitsee lähes täystyöllisyys: työttömien osuus työvoimasta toukokuussa 2008 oli 4,1 % 4. Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Lapuan alueella on perinteisesti paljon miestyöpaikkoja. Lapua on pyrkinyt murtamaan tätä perinnettä viime vuosina. Lapualle on myös houkuteltu työvoimareserviä mm. Härmänmaan ammattiopiston venäläisten opiskelijoiden kautta. Lapuan uudet, suunnitellut investoinnit (mm. Simpsiö ja NovaPark) toisivat uusia työpaikkoja, arvion mukaan Simpsiöön lyhyellä tähtäimellä 600 ja pitkällä 300 uutta työpaikkaa, NovaParkiin taas noin uutta työpaikkaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä 5. Palvelut Nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä kahdeksan koulua: Poutun koulu, Ritamäen koulu, Keskuskoulu, Hautasen koulu, Liuhtarin koulu ja Alanurmon koulu sekä Lapuan yläaste ja lukio. Lisäksi alueella on 13 päiväkotia tai ryhmäperhepäiväkotia: päiväkodit Kissankello, Liuhtari, Päiväranta, Esikot ja Mustikka sekä ryhmäperhepäiväkodit Kirsikka, Päivänsäde ja Menninkäinen, Jokiranta, Välilä, Karpalo, Siirilä ja Sylipaikka, Marjapulla sekä uusi ryhmäperhepäiväkoti. Koko Lapuan kaupungissa oli yhteensä 13 ala-astetta ja yksi yläaste vuonna Peruskouluissa oppilaita oli ala-asteilla yhteensä ja yläasteella 555. Lisäksi Lapuan lukiossa oli 271 oppilasta. Nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla sijaitsee lisäksi Härmänmaan ammattiinstituutti, joka kuuluu SEDU-koulutuskeskukseen (638 oppilasta) ja Lapuan kristillinen opisto (151 oppilasta). Ammatillinen koulutustarjonta käsittää perustutkinnot liiketalouden, matkailun, catering-alan, kotitalous ja kuluttajapalvelujen, kotitalousopetuksen, autoalan, kone- ja metallialan, talotekniikan, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan aloilta. Lapualla on myös musiikkiopisto (225 oppilasta) ja kansalaisopisto (2 900 oppilasta). Lapuan kouluverkkoselvityksen mukaan vuosina perusopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen määrä vähenee hieman: Perusopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen määrä (esikouluikäiset ei mukana) Koulunsa aloittavat oppilaat Ala-asteiden oppilasennusteet Kouluista Alanurmon koululla on ongelmia rakennuksen kanssa, kaupungissa onkin esitetty uutta koulurakennusta alueelle. Tämä mahdollistaisi myös oppilasmäärän kasvattamisen ja erityisopetuksen järjestämisen. Ennusteen mukaan oppilasmuutoksia tapahtuu nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla Alanurmon, Liuhtarin ja Ritamäen kouluissa, joissa oppilasmäärä ensin laskee, mutta kääntyy sitten nousuun. Keskuskoulun ja Poutun oppilasmäärän ennustetaan vähenevän 6. 4 Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen mukaan 5 Hannu Törmä ja Juha Honkatukia (2005). Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark -hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset. 6 Kouluverkkosuunnitelma 27

30 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla maamme matalimpia. Tilastokeskuksen koulutustasomittaimen mukaan eteläpohjalaiset ovat suorittaneet keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Etelä-Pohjanmaalla alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Maakunnan väestön koulutustaso on nousujohteinen, ja Etelä-Pohjanmaalla on panostettu koulutukseen merkittävästi. Lapuan väestön koulutustaso 7 : 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 4478 Keskiasteen tutkinto 4354 Alin korkea-asteen tutkinto 1510 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 718 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 424 Tutkijakoulutusasteen tutkinto 10 Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukainen alueen innovaatioyksikkötarkastelu nostaa Lapualta esille teknologiakeskuksen (Thermopolis), kehittäjäorganisaation (Emineo Oy) ja AMK-yksikön (SC-RESEARCH). Alueen innovaatiotoimintaa vahvistaa Seinäjoen koulutusyksikkötarjonta sekä Seinäjoen SCIENCE PARK. Kauhajoella on teknologiakeskus, jossa keskitytty Lapuallekin tärkeisiin logistiikkaan ja elintarviketeollisuuteen. Vanhustenhuoltoa on palvelukeskuksessa sekä kahdeksassa hoitokodissa, joista neljä on yksityistä. Lapualla on tehty myös vanhuspoliittinen ohjelma ( ). Sen mukaan Lapualla on riittävästi palveluasumisen paikkoja, mutta tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan voimavaroja. Vanhusten osalta tärkeää ovat myös mm. virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Lapualla toimivat seuraavat palveluasumisen yksiköt: yhdistykset (Saarenpääkoti, Lepola, Seppämestari) Yksityiset (Siiriläkoti, Kotionni, Vuosikas) Lapuan kaupunki (Päivärinne) Lisäksi marraskuussa 2008 on valmistunut Myllytuvan palvelukoti. Tehostettua palveluasumista on Lapuan kaupungilla (Eevankoti, Matintupa, Kotirinne) sekä terveyskeskuksessa (hoivaosasto, Liuhtarin osasto, Sairaalaosasto, Hopearinteen osasto). Kaupalliset palvelut Yksityisistä palveluista iso osa sijaitsee Lapun keskustassa. Päivittäistavarakaupan osalta Lapualla on keskustassa runsas myymäläverkosto. Lapualaiset käyttävät runsaasti oman kunnan palveluja päivittäistavaroiden ostospaikkana. Ostovoimaa virtaa myös muualle, etupäässä Seinäjoen seudulle. Lapualla on kaupungin kokoon suhteutettuna vaatimaton erikoistavaramyymäläverkosto, johtuen maakuntakeskuksen Seinäjoen läheisyydestä. Kaupungissa on muutamia erikoistavaraliikkeitä esim. vaatetus, kodinkone, valokuvaus ja urheiluliikkeitä. Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä kattavin erikoistavaravalikoima on Halpa-Hallissa. Kestokulutushyödykkeitä (erikoistavarakaupan tuotteita) haetaan runsaammin oman kunnan ulkopuolelta, lähes kolmannes Seinäjoen seudulta. Tiedot ovat vuonna 2004 tehdystä selvityksestä, minkä jälkeen Spar Lapua on lopettanut, muuten tilanne on pysynyt ennallaan. Seinäjoen seudulle tehdyn kaupan lisäpinta-alatarve laskelman mukaan (Entrecon 2008) päivittäistavarakaupan lisäpinta-alantarve vuoteen 2025 ( ) on kerrosneliötä ja erikoiskaupan tarve Laskennallista ostovoimaa Seinäjoen seudulla on päivittäistavarakaupan osalta n. 200 milj. ja samoin erikoiskaupan osalta (n. 200 milj. ). (Entrecon 2008). Laskelma 2010, S Harvio: Lapuan maankäyttöstrategian väestötavoitteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2025 päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala-arviot on kerrosneliötä ja erikoiskaupan osalta kerrosneliötä, huomioimatta 7 Tilastokeskus 28

LAPUA LAPUAN KAUPUNKI

LAPUA LAPUAN KAUPUNKI LAPUA 1. KESKUSTAN LIIKE- JA ASUMISALUEEN OSAYLEISKAAVA 2. KESKUSTAAJAMAN ASUMIS- JA TYÖPAIKKAVYÖHYKKEEN OSAYLEISKAAVA MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.10.2009 Maankäyttö- ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lellavan teollisuusalue, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LELLAVAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 5015 JA 5016, ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN ALUE

LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN ALUE LAPUAN KAUPUNKI LIUHTARIN KAUPUNGINOSA VANHAN PAUKUN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkistettu 4.11.2008 Jouni Laitinen, Suvi-Elina Tervola Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA Puh 06 823 2000

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

LAPUA 1. KESKUSTAN LIIKE- JA ASUMISALUEEN OSAYLEISKAAVA 2. KESKUSTAAJAMAN ASUMIS- JA TYÖPAIKKAVYÖHYKKEEN OSAYLEISKAAVA

LAPUA 1. KESKUSTAN LIIKE- JA ASUMISALUEEN OSAYLEISKAAVA 2. KESKUSTAAJAMAN ASUMIS- JA TYÖPAIKKAVYÖHYKKEEN OSAYLEISKAAVA LAPUA 1. KESKUSTAN LIIKE- JA ASUMISALUEEN OSAYLEISKAAVA 2. KESKUSTAAJAMAN ASUMIS- JA TYÖPAIKKAVYÖHYKKEEN OSAYLEISKAAVA MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.6.2011, päivitys 5.4.2013

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 122-AK1506 SÄKYLÄN KUNTA KARJANKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 168 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.1.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 JALASJÄRVEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 510 TONTIT 1-5 JA KORTTELIN 511 TONTTI

Lisätiedot

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki)

Kuva 1:Alueen sijainti. ( Nilsiän kaupunki) Nilsiän kaupunki 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 615 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Nilsiän Mäntyrinteen kaupunginosassa. Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASKOLA VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 21.2.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Kunnanhallitus

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Säkylän keskustaan laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29

ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS SATAKUNNANKATU 29 SELOSTUS NRO 521 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko Syksy 2011

Prof. Kai Kokko Syksy 2011 Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

NYÅKERNIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2010-001

NYÅKERNIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2010-001 FCG Finnish Consulting Group Oy NYÅKERNIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2010-001 Kaavaselostus 8.12.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus Nyåkernin asemakaavan muutos ja lajennus 5612- P11179

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot