Uudenmaan koulutuspoliittiset tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan koulutuspoliittiset tavoitteet"

Transkriptio

1 1 Uudenmaan koulutuspoliittiset tavoitteet Uudenmaan liitto Sisältö 1. Johdanto Tavoitteet... 3 Syrjäytymisen ehkäiseminen koulutuksen avulla... 3 Yhteiskuntatakuu... 4 Syrjäytyneiden tavoittaminen ja syrjäytymisen ehkäisy... 4 Opinto-ohjauksen ja työelämäyhteistyön lisääminen... 6 Harjoittelut ja työelämäyhteistyö... 7 Työpajat ja työssäoppiminen... 8 Oppisopimuskoulutus... 8 Monialaisuus ja koulutusalojen välisen yhteistyön lisääminen... 9 Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö ja opintojen joustavuus Korkeakoulujen opintojen joustavuus Oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen Elinikäinen oppiminen Koulutustili Täydennyskoulutuksella uusia osaajia Nykytilanne koulutusasteittain Varhaiskasvatus Peruskoulu Toisen asteen koulutus Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Aikuiskoulutus Muuttuva toimintaympäristö Globalisaatio ja talouden muutokset Väestörakenteen muutokset Teknologian kehitys Lähteet Tilastot... 26

2 2 1. Johdanto Koulutus on yksi kansalaisen perusoikeuksista ja kaikille sosiaalisesta taustasta ja asemasta riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen antava järjestelmä on suomalaisen koulutuspolitiikan lähtökohtia. Koulutus sivistää ja koulutuksen tuottama osaaminen on sosiaalinen ja taloudellinen voimavara sekä mahdollinen sosiaalisen nousun väylä. Elinkeinoelämän rakennemuutos tuotannosta palveluvaltaiseen toimintaan on käynnissä ja muualla Euroopassa käynnistyneen talouskriisin vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Vaikea taloudellinen tilanne on johtanut resurssien supistamiseen myös koulutuksessa, kaikilla koulutusasteilla, mikä näkyy mm. aloituspaikkojen vähentämisenä. Haasteena on Suomen laadukkaan koulutusjärjestelmän ylläpitäminen ja hyvien oppimistulosten säilyttäminen pienenevillä resursseilla. Tuotantotavan muutos tarkoittaa myös osaamistarpeiden muutosta ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentamista, sekä työntekijöiden uudelleen- ja lisäkoulutustarvetta työtehtävien uudelleenjärjestämisen myötä. Työelämän osaamisvaatimukset ovat kasvaneet ja sen myötä myös koulutustarve, kun työelämässä edellytetään syvempää ja pidemmälle erikoistunutta osaamista. Osaamiselle luo paineita myös työn tehostaminen, väestön vanheneminen ja sen myötä tapahtuva huoltosuhteen heikkeneminen. Eri alojen osaamista yhdistävät tutkinnot vastaavat monialaisen osaamisen tarpeeseen, mutta toistaiseksi mahdollisuudet monialaisiin opintoihin ovat vielä vähäiset. Koulutusjärjestelmämme on nykyisellään melko jäykkä, koulutusohjelmien ja tutkintojen tulisi joustavammin vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaan osaamisen päivittäminen jatkuu läpi elämän ja myös työelämässä osaamista tulee kehittää tekniikan kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan oppilaitosten ja työelämän edustajien yhteistyön tiivistämistä. Nämä edellä mainitut muutospaineet ovat lähtökohta Uudenmaan koulutuspoliittisille tavoitteille. Tavoitteena on tuoda esiin koulutuksen ja osaamisen haasteet Uudellamaalla, sekä esittää keinoja reagoida niihin. Tavoitteiden yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden avulla Uudenmaan liitto pyrkii luomaan edellytyksiä mm. koulutuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön ja opintojen joustavuuden lisäämiselle. Yleisellä tasolla tavoitteena on koulutuksen tasa-arvo, työelämän tarvetta vastaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, sekä olemassa olevien työvoimaresurssien hyödyntäminen Uudellamaalla. Hallitusohjelman mukaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen ja koulutustason nostaminen, eli jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle työ- tai opiskelupaikan turvaaminen, on myös yksi koulutuspoliittisten linjausten lähtökohta. Tavoitteiden linjaamisen taustana ovat yleismaailmallisten muutostekijöiden lisäksi asiakirjat, joissa koulutuksen ja osaamisen kysymyksiä on käsitelty; erityisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU), jota tarkastellaan ottaen huomioon Uudenmaan metropolialueen erityisasema koko maahan nähden. Uusimaa on Suomen ainoa metropolialue, joka poikkeaa muusta maasta niin väestön määrässä, korkeasti koulutetun väestön määrässä kuin maahanmuuttajien määrässäkin. Näillä määrällisillä tekijöillä on myös laadullisia vaikutuksia ja ne ovat tekijöitä, joilla voidaan edistää Uudenmaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa, mutta niihin sisältyy myös riskejä, joita pyritään hallitsemaan ja mahdollisuuksien mukaan kääntämään eduksi.

3 3 2. Tavoitteet Keskeiset koulutus- ja osaamispoliittiset tavoitteet Uudellamaalla ovat työvoimatarpeen turvaaminen, kilpailukykyisen osaamisen tuottaminen, osaavan työvoiman työllistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite suomalaisista maailman osaavimpana kansana vuonna Syrjäytymisen ehkäiseminen koulutuksen kautta toteutuu ennen kaikkea yhteiskuntatakuun muodossa, joka on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Keskeinen haaste koulutusjärjestelmälle on pystyä riittävän nopeasti ja joustavasti vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Näitä tavoitteita on seuraavassa käsitelty konkreettisemmin alatavoitteiden kautta, joiden avulla pyritään tarjoamaan keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Syrjäytymisen ehkäiseminen koulutuksen avulla Tavoitteet: koulutustakuun toteuttaminen eli työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan tarjoaminen jokaiselle alle 30-vuotiaalle nuorelle Uudellamaalla. Uudenmaan liitto: Uudenmaan kuntien edunvalvojana liitto vaikuttaa valtionhallintoon koulutuspaikkojen määrän lisäämiseksi. Työelämän koulutusvaatimukset ovat kasvaneet ja työmarkkinoilla on tarjolla enää vain vähän tehtäviä, joihin ei tarvita peruskoulun jälkeistä koulutusta. Koulutus suojaa syrjäytymiseltä ja parantaa työllistymismahdollisuuksia ja pidentää sekä työuraa että keskimääräistä odotettavissa olevaa elinikää. Vastaavasti peruskoulun jälkeisen koulutuksen puute altistaa työttömyydelle ja sekä sosiaaliselle että terveydelliselle huono-osaisuudelle. Yleinen hyvinvointi on Suomessa jatkuvasti kasvanut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa, mikä on todettavissa erilaisilla sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin mittareilla (THL). Syrjäytyminen on aina yksilöllinen kehityspolku, joka ei yleensä ole seurausta vain yhdestä tekijästä, vaan ongelmien kasautumisesta. Sukupolvelta toiselle siirtyvän huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteiden kautta, joista kaikille samanlaiset mahdollisuudet tarjoava koulutusjärjestelmä on keskeisessä asemassa. Erityisesti äidin koulutuksen on todettu vaikuttavan lasten korkeakoulututkinnon hankintaan (Myrskylä 2011): ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden äitien tyttäristä yli puolet (55 %) ja pojista lähes puolet (47 %) oli suorittanut vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon. Vastaavasti vain alle kymmenellä prosentilla nuorista, joiden äiti oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen, oli korkeakoulututkinto. Koulutustason periytyminen näyttäisikin olevan voimakkainta vähän koulutettujen joukossa. Vain perus- tai keskiasteen suorittaneiden äitien pojista peräti 74 % suoritti vain perus- tai keskiasteen koulutuksen, tytöistä 59 %. Myös työpajoilla opiskelevia nuoria koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että asenteet työelämää kohtaan, toimintakulttuuri ja sosiaaliset valmiudet omaksutaan pitkälti kotona. Sosiaaliset riskitekijät, kuten vanhempien työttömyys ja alkoholinkäyttö, olivat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten vanhemmilla paljon yleisempiä kuin muilla nuorilla. (Pohjantammi 2007.)

4 4 Yhteiskuntatakuu Yhteiskuntatakuu on nostettu hallitusohjelmassa olennaiseksi keinoksi, jonka avulla edistetään nuorten työllistymistä ja koulutusta ja sitä kautta ehkäistään syrjäytymistä. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen uuden yhteiskuntatakuun mukaisesti jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osa yhteiskuntatakuuta on koulutustakuu: jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalla ohjataan koulutukseen vuotiaita, ilman toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa vailla olevia nuoria, lisäämällä mm. ammatillista ja oppisopimuskoulutusta. Osaamisohjelman toteuttamiseen on budjetoitu noin 27 miljoonaa euroa vuodelle Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Tätä voidaan pitää askeleena kohti oppivelvollisuuden pidentämistä toisen asteen tutkinnon, eli ammatti- tai ylioppilastutkinnon käsittäväksi, jota on ehdotettu jo 1970-luvulla. Oppivelvollisuus ulottuu 18-vuotiaaksi asti ainakin Belgiassa, Saksassa (19-vuotiaaksi asti), Unkarissa, Alankomaissa, Puolassa, ja osassa Yhdysvaltojen osavaltioita 1 (Key Data on Education in Europe 2012). Suomessa oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ei muuttaisi sen n % enemmistön tilannetta, joka tällä hetkellä jatkaa opintojaan suoraan peruskoulun päättymisen jälkeen. Tilanne muuttuisi vain niiden osalta, jotka tällä hetkellä valitsevat jäädä vaille toisen asteen koulutusta ja joiden työmarkkina-asema on siten heikko. Vuonna 2011 Uudellamaalla 349 nuorta, eli 2 % peruskoulun päättäneistä ei hakenut yhteishaussa mihinkään koulutukseen, koko Suomessa yhteishaun ulkopuolelle jäi 977 nuorta, eli 1,6 % peruskoulun päättäneistä (Tilastokeskus). Syrjäytyneiden tavoittaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Yhteiskuntatakuu-työryhmän mukaan koko Suomessa on vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja joiden syrjäytymisriski on siten suuri. Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää vaille toisen asteen koulutusta. Luvussa ovat mukana työttömät, vuosittain toisen asteen opiskelupaikkaa vaille jäävät, koulutuksen keskeyttäneet ja ne, jotka eivät hae opiskelupaikkaa. Lisäksi lukuun sisältyvät ne nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi 2. Nämä nuoret eivät näy tilastoissa, eikä heistä ole tarkempia tietoja. Pekka Myrskylän selvityksen mukaan vuonna 2010 koko Suomessa oli noin syrjäytyneeksi luokiteltavaa nuorta, jotka olivat vailla työ- tai opiskelupaikkaa, eli noin 5 % ikäluokasta. Näistä 64 % oli miehiä ja 36 % naisia. (Myrskylä 2012.) Syrjäytyminen on siis huomattavasti yleisempää miehillä kuin naisilla. Syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien nuorten pikainen paikantaminen on tärkeää, sillä mitä pidempään nuori on syrjäytynyt, sitä epätodennäköisempää on, että hän enää kouluttautuu tai työllistyy. Tilastojen ulkopuoliset ovat kaikkein vaikeimmin tavoitettavissa ja työllistettävissä, koska heihin ei voida kohdistaa työllistämistoimenpiteitä, toisin kuin työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneisiin. 1 Osa-aikainen oppivelvollisuus 16-vuotiaasta ylöspäin Belgiassa, Saksassa ja Puolassa. 2 Myrskylän mukaan tilastojen ulkopuolisia nuoria oli noin vuonna 2010 (Myrskylä 2012).

5 5 Uudellamaalla vähän yli 30 prosentilla 15-vuotta täyttäneestä väestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Väestö on hieman koko Suomea koulutetumpaa, jossa 33 prosentilla ei ollut tutkintoa vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus Uudellamaalla oli vuonna 2010 noin 14 prosenttia. Osuus on suurempi kuin koko maassa, jossa koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuus oli noin 12 prosenttia. (Tilastokeskus ja Uudenmaan liiton tietopalvelu.) Yhden syrjäytyneen nuoren on laskettu aiheuttavan yhteiskunnalle yli miljoonan euron kustannukset. Koulutuksen ulkopuolelle jäämiselle on kuitenkin useita syitä, eivätkä kaikki kouluttautumattomat ole syrjäytyneitä. Haasteena on, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on vaikea tunnistaa. Nuorten työttömyys liittyy usein siirtymiin koulutusasteelta toiselle tai opiskelun jälkeen työelämään ja on osalle väliaikaista. Osa syrjäytyneiksi luokiteltavista nuorista voi olla tilapäisesti työkyvyttömänä tai työttömänä. Nuorten aikuisia suurempi työttömyys on kansainvälinen ilmiö, eikä kosketa pelkästään Suomea. Suhdanteista johtuva työttömyys ja irtisanomiset tuotannollis-taloudellisista syistä kohdistuvat usein juuri nuoriin, jotka ovat työuransa alussa ja joiden työkokemus on pidempään työelämässä olleita lyhyempi. Toisaalta nuorten työttömyyden kesto on yleensä lyhyempää kuin aikuisilla ja työttömyydessä on huomattavia kausivaihtelua, joka ajoittuu opintojen aloittamiseen ja varusmiespalvelukseen. Työmarkkinoille tulee kerralla suuri määrä uutta työvoimaa, kun nuoret hakeutuvat töihin samaan aikaan, eniten väliaikaisesti työttömiä on noin 20- vuotiaissa, jotka pyrkivät töihin suoritettuaan toisen asteen koulutuksensa. (Hämäläinen & Hämäläinen 2012.) Syrjäytymistä määriteltäessä tulisi tilastojen lisäksi huomioida myös nuorten omat kokemukset, sillä kaikki tilastojen perusteella syrjäytyneiksi luokiteltavat eivät koe itseään ulkopuolisiksi. Kaikille perinteinen yhtäjaksoinen työura ei ole tavoite, vaan osa saattaa valita jaksoittain työskentelyn omasta tahdostaan. Vakaa, yhtenäinen työura on vaikeampi toteuttaa kuin aikaisemmin, eikä välttämättä edes kaikkien tavoite, paljon puhutaan myös hidastamisesta, elämän leppoistamisesta ja downshiftaamisesta. Vuorottelu- tai muun sapattivapaan pitämistä töistä tai välivuoden opiskelusta ymmärretään ja arvostetaankin keinona kehittää itseään, välttää työuupumus tai nähdä maailmaa matkustamalla. On kuitenkin vaikea erottaa, missä määrin yksilön ratkaisut ovat olosuhteiden ohjailemia ja missä määrin omiin arvoihin perustuvia valintoja. Tällä hetkellä laadullista tutkimusta syrjäytyneistä nuorista, heidän kokemuksistaan ja taustoistaan on niukasti saatavilla. Tätä tietoa tarvitaan, jotta syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voidaan tavoittaa ja suunnata oikeanlaisia toimenpiteitä koulutukseen ja työmarkkinoille ohjaamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on tunnistettu tarve järjestelmälle koulutuksen ulkopuolelle jäävien seuranta- ja ohjausjärjestelmälle, joka pureutuisi koulupudokkuuden syihin. Järjestelmä olisi hyödyllinen työkalu syrjäytymisen ehkäisemisen ja koulutukseen ohjaamisen menetelmien kehittämisessä, mutta toistaiseksi se on vielä kehittelyvaiheessa. Maahanmuuttajien syrjäytymisriski on erityisen suuri alhaisemman koulutustason vuoksi. Myrkylän analyysin mukaan syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. (Myrskylä 2012.) Yhteiskuntatakuu-työryhmän raportin mukaan maahanmuuttajista toisen asteen koulutukseen pääsi vain 56 %, kun osuus koko väestöstä oli 89 %. Maahanmuuttajat hakevat lukioon muuta väestöä harvemmin, mutta hakiessaan pääsevät yleensä koulutukseen ja keskeyttävät harvoin. Huomionarvoista on myös, että maahanmuuttajien

6 6 tilanteessa ei ole tapahtunut parannusta 11 viime vuoden aikana, edelleen maahanmuuttajaväestöstä 15 % on toisen asteen koulutuksen ulkopuolella. Seuraavassa on pohdittu, miten työllistämistä voidaan edistää ja mitä toimenpiteitä erityisesti Uudellamaalla tulisi toteuttaa. Toimenpiteet eivät välttämättä edellytä uusien rakenteiden luomista, vaan ennemminkin jo olemassa olevien mahdollisuuksien tehokkaampaa käyttöä ja sen edistämistä. Opinto-ohjauksen ja työelämäyhteistyön lisääminen Tavoitteet: opintojen tehostaminen, keskeyttämisten vähentäminen ja läpäisyn parantaminen. Koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien lisääminen. Uudenmaan liitto käynnistää oppisopimuskoulutuksen pilottihankkeen paikkojen lisäämiseksi, esim. yrittäjäjärjestön kautta, jossa etsitään työnantajia ja työntekijöitä oppisopimuskoulutukseen. Opinto-ohjauksen lisääminen ja työelämäyhteistyö ovat tärkeässä asemassa opintojen tehostamisessa ja läpäisyasteen parantamisessa. Tutkimuksissa peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välinen nivelvaihe on todettu syrjäytymisen kannalta kriittiseksi. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen yhtenä syynä on tutkimuksen (Kuronen 2011) mukaan väärä alavalinta, mikä voi johtua siitä, että alasta on etukäteen liian vähän tietoa. Toisen asteen koulutusvalinta on tehtävä nuorena, jolloin omat kiinnostuksen kohteet eivät välttämättä ole vielä kirkastuneet tai muuttuvat myöhemmin paljonkin. Kaikilla nuorilla ei ole peruskoulun päättäessään valmiuksia ja kypsyyttä tehdä päätöksiä opintoalastaan. Ammatillisen koulutuksen alaa ei välttämättä valita puhtaasti oman kiinnostuksen ja suuntautumisen perusteella, vaan alavalintaa ohjaavat myös kavereiden valinnat sekä koulutuspaikan sijainti lähellä kotia. Opinto-ohjaus peruskoulun viimeisellä luokalla onkin erittäin tärkeässä asemassa toisen asteen koulutukseen hakeutumisessa. Tietoa jatkokoulutusvaihtoehdoista, eri aloista ja ammateista tulisi olla riittävästi tarjolla. Nykyisellään peruskoulu ei anna riittävän vahvoja valmiuksia urasuunnitteluun ja alavalintaan. Samoin peruskoulun työelämään tutustumisjaksojen tulisi olla vahvemmin kytköksissä nuorten tulevaisuuden valintoihin, sen sijaan että ne toimivat vain koulusta irrallisena kurkistuksena työelämään. Ammatillisten opintojen keskeyttämisen ehkäisemisessä opinto-ohjaus on myös tärkeää, ts. puuttuminen opiskelijan poissaoloihin jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ennalta ehkäisevään työhön tulisi lisätä resursseja, jotta keskeyttämiset vähenisivät ja läpäisyaste kasvaisi. Olisi pyrittävä tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ne opiskelijat, joiden keskeyttämisriski on suuri ja suunnata ohjausta kohdennetusti heille. Suuri osa keskeyttämisistä tapahtuu koulutuksen alkuvaiheessa, mitä voitaisiin pyrkiä ehkäisemään edistämällä opiskelijan kiinnittymistä opintoihin ja puuttumalla poissaoloihin varhaisessa vaiheessa. Opiskelumotivaation puute on myös yksi keskeinen syy ammatillisten opintojen keskeyttämiseen. Yksi merkittävä motivaatiota vähentävä tekijä on ollut ns. pakkohaku, eli velvoite hakeutua koulutukseen työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä, joka on kuitenkin nyt poistumassa osana yhteiskuntatakuuuudistusta. Vastaavasti henkilökohtainen tavoitteellisuus lisäsi työllistymismahdollisuuksia opintojen jälkeen. Sitoutumattomuus opintoihin on yksi

7 7 merkittävästi opintojen pitkittymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttava tekijä myös ammattikorkeakouluissa. (Kouvo & al ) Harjoittelut ja työelämäyhteistyö Valmistuvien ja työmarkkinoille siirtyvien nuorten integroitumista työelämään tulisi edistää tiivistämällä oppilaitosten ja työelämän välisiä yhteyksiä opintoihin kuuluvan harjoittelun tai muun työssäoppimisen kautta. Lukioiden työelämäyhteistyö on toistaiseksi erittäin vähäistä. Sitä tulisi lisätä, jotta oppilaille kertyisi tietoa siitä, mille alalle suuntautua. Parempi tietämys työelämästä vähentäisi vääriä alavalintoja ja sitä kautta keskeyttämisiä korkeakoulutasolla. Ylemmillä koulutusasteilla tarvitaan erityisesti koulutuksen ja työelämän raja-aitojen madaltamista ja yhteistyön tiivistämistä. Esimerkiksi yliopistoissa on opintoihin kuuluvia harjoittelujaksoja resurssien vähyyden vuoksi niin rajallisesti tarjolla, ettei kaikilla opiskelijoilla ole siihen mahdollisuutta. Kuitenkin oman koulutusalan työkokemus opintojen viimeisiltä vuosilta on yliopistosta valmistuneilla yhteydessä 11 prosentin työllisyyden todennäköisyyden kasvuun ja 12 prosentin työttömyyden todennäköisyyden vähenemiseen (Karhunen & al. 2012). Työelämäyhteistyön tavoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko kohderyhmänä nuoret vai aikuiset, joista nuoret yleensä suorittavat ensimmäistä tutkintoaan, jolloin työkokemuksen hankkiminen ja työelämään tutustuminen on tärkeää, kun taas aikuisten kohdalla kyse on usein täydennyskoulutuksesta tai alan vaihtamisesta. Työelämäyhteistyötä toteutetaan toisella asteella monessa muodossa: mm. työssäoppimisena, oppisopimuskoulutuksena, ammattiosaamisen näyttöinä ja ammatillisten neuvottelukuntien kautta, jotka toimivat linkkinä oppilaitosten ja yritysten välillä. Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat myös työssäoppimispaikkojen tarjontaan; taloudellisen tilanteen huonontuessa paikkoja on vähemmän tarjolla. Työelämän tarpeisiin vastaaminen on haastavaa, koska ne vaihtelevat alasta riippuen todella paljon. Siksi työelämäyhteistyö ei voi olla vain oppilaitoksesta lähtevää, vaan myös työnantajaosapuolta olisi kannustettava siihen, kyse on kuitenkin yhteisestä intressistä, eli tarpeita vastaavan työvoiman tuottamisesta. Osaamisen määrittely on myös vaikea kysymys: määritelläänkö osaaminen oppilaitoksen toimesta tutkintoon perustuen vai työnantajan toimesta työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen pohjalta? Tästäkin syystä yritysmaailman ja työnantajien tulisi alasta riippuen olla mukana vaikuttamassa tutkintojen sisältöön. Erillisten harjoittelujaksojen lisäksi työelämälähtöisyyttä olisi integroitava entistä syvemmin opintojen sisään, jotta työelämäyhteistyö ei jäisi opinnoista irralliseksi kokonaisuudeksi, vaan olisi sen olennainen osa. Opettajien rooli työelämäyhteistyön kehittämisessä on tärkeä, sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Käytännössä yhteistyötä toteutetaan mm. opettajien työelämäjaksojen kautta, jotka ovat tärkeässä roolissa myös opettajien osaamisen päivittämisessä. Yhteistyön ei tule rajoittua vain yksityisten yritysten ja oppilaitosten välille, vaan sen tulee ulottua myös julkiselle sektorille kuntien työvoimahallinnon välityksellä. Toisen asteen oppilaitosten lisäksi myös korkeakoulujen nykyisellään vähäistä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa tulee lisätä. Tekniikan kehitys ja verkko-opetuksen laajentuminen mahdollistavat myös yhteistyön ilman fyysistä läsnäoloa.

8 8 Työpajat ja työssäoppiminen Erilaiset työtä ja koulutusta yhdistävät opiskelumuodot voivat toimia vaihtoehtoina niille, joille perinteisen tutkinnon suorittaminen ei sovi. Yksi esimerkki on työpajat, joita toimii useissa kunnissa. Työpajanuorista suurin osa tulee ammattikoulun kautta, joko keskeyttämisen jälkeen tai valmistuttuaan, koska ei ole työllistynyt valmistumisen jälkeen. Työpajoissa nuoret oppivat myös elämänhallintaa ja sopivat myös niille, joille oppisopimuskoulutus on liian vaativaa. Työpajat toimivat kuitenkin useimmiten vakiintumattomasti ja projektiluontoisesti. Järjestelmän tehostamiseksi se olisi muutettava pysyväksi ja työpajalla tulisi voida suorittaa tutkinnon osia, jotka voitaisiin myöhemmin hyväksyä tutkintoon kuuluvaksi. Tekemällä oppiminen on tärkeää monille koulupudokkaille; tätä voitaisiin tukea jo peruskoulussa käytännönläheisin oppimismenetelmin (Pohjantammi 2007). Ammatillista koulutusta on kritisoitu teoreettisuudesta, mikä alentaa joidenkin opiskelijoiden motivaatiota, erityisesti jos opiskelu alkaa hyvin teoriapainotteisesti (Pohjantammi 2007). Työssäoppiminen on yksi keino vähentää keskeyttämisiä ammatillisessa koulutuksessa. Sillä on myös suuri merkitys työllistymisen kannalta. Tuoreen tutkimuksen mukaan 40 % ammatillisen toisen asteen opiskelijoista työllistyi myöhemmin samaan paikkaan, jossa suoritti työssäoppimisjaksonsa (Mikkonen & Lavikainen 2012). Toisaalta työssäoppiminen on vaativaa opiskelijalle, edellyttää kypsyyttä ja itsenäisyyttä, sekä motivaatiota. Lisäksi työelämän pelisääntöihin sosiaalistuminen on tärkeää, ilman näitä taitoja työssäoppiminen voi johtaa opintojen keskeyttämiseen. Työssäoppimista ei voida myöskään loputtomasti lisätä, eikä aikaistaa liian aikaiseen vaiheeseen opintoja, opiskelijalla täytyy olla tietyt teoreettiset tiedot ja perusosaaminen ennen kuin voidaan siirtyä käytännön oppimiseen; esimerkiksi sähköalan yritykset ovat kertoneet, että työssäoppimisjaksoille ei voida ottaa opiskelijoita ilman riittävää koulutusta. On myös huomioitava, että kaikilla toisen asteen opiskelijoilla ei ole riittäviä valmiuksia ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, joita työssäoppimisessa tarvitaan. Työssäoppimista ei tulisi käyttää korvaamaan opettajan ohjauksessa tapahtuvaa oppimista eikä keinona vähentää opetuskustannuksia. Työssäoppimisjaksojen laadusta ei voida tinkiä, vaan opiskelijalla tulee olla osaamistaan vastaava, riittävän tarkkaan määritelty tehtävä. Ammattikorkeakoulutasolla olisi puolestaan lisättävä mahdollisuuksia saada opintosuorituksia työskentelystä omalla alalla opintojen ohessa. Oppisopimuskoulutus Kolmivuotinen ammatillinen koulutus saattaa joillain aloilla olla liian pitkä sekä opiskelijan että työnantajan tarpeita ajatellen. Yhdeksi vaihtoehdoksi koulutuksen sisällön kehittämiseksi on ehdotettu 2+1-mallia, jossa kahdessa vuodessa saavutetaan ammatilliset taidot työelämään ja jatko-opintokelpoisuutta ja ammattitaidon syventämistä voitaisiin täydentää esim. oppisopimuskoulutuksen avulla. Oppisopimuskoulutusta voidaan myös käyttää opintojen loppuunsaattamisen välineenä silloin kun opiskelija siirtyy työelämään jo ennen valmistumista. Myös yhteiskuntatakuu-hankkeessa oppisopimuskoulutus on nostettu vahvasti esiin ja sitä pidetään hyvänä koulutusmuotona sekä työnantajan että opiskelijan kannalta. Oppisopimus on nähty keinoksi parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta töihin. Työnantajan eli yrittäjän kannalta haasteena on, että koulutettavan opastus vie koulutuksen alussa paljon yrittäjän resursseja (Suomen Yrittäjien mukaan jopa viidenneksen työajasta) ja siihen nähden

9 9 koulutettavan palkka on yrittäjän näkökulmasta koulutuksen alkuvaiheessa liian korkea (Osaaja-lehti ). Ratkaisuksi on ehdotettu, että työnantajalle maksettaisiin nykyistä korkeampaa koulutuskorvausta, esim. palkkatuen muodossa. Tällä hetkellä palkkatukea voi saada, jos koulutukseen tuleva on työtön työnhakija. Työntekijän kannalta oppisopimuskoulutus vaatii runsaasti motivaatiota ja enemmän itsenäisyyttä kuin perinteinen opiskelu, joten se on opiskelijalle melko vaativa opiskelumuoto. Koulutus edellyttää myös perinteistä koulutusta suurempaa kiinnostusta ja aktiivisuutta opiskelijalta. Siksi ei ole ihme, että oppisopimuskoulutus on toistaiseksi yleisempää vanhempien opiskelijoiden joukossa ja harvinaisempaa juuri peruskoulun päättäneiden joukossa, joilla ei välttämättä ole varmuutta tulevasta alastaan. Sekä työnantajan että opiskelijan kannalta on tärkeää, että työpaikoilla on riittävästi valmiuksia opiskelijan ohjaamiseen. Oppisopimuskoulutuksen ei tulisi toimia opinnoista täysin erillisenä järjestelmänä, vaan sen tulisi olla osa oppilaitoksen työelämäyhteistyötä, jolloin se olisi myös paremmin opiskelijoiden tiedossa ja ulottuvilla. Oppisopimuskoulutus voi olla ratkaisu niille opiskelijoille, joille perinteinen opiskelu on liian teoreettista ja käytännönläheisempi oppiminen sopii paremmin. Toisaalta on todettu, että työnantajan valitessa sopivimman opiskelijan/ työntekijän, sosioekonomisella asemalla ja muilla taustatekijöillä on merkitystä. Ne, joiden syrjäytymisriski on taustansa takia keskimääräistä suurempi, eivät välttämättä tule valituksi oppisopimuskoulutukseen. Mm. maahanmuuttajataustaisten on selvityksissä todettu olevan vaikeampi saada oppisopimuspaikkaa. Saksassa, jossa ammatillinen koulutus perustuu oppisopimustyyppiseen malliin, on huomattu joidenkin jäävän järjestelmän ulkopuolelle. Vaativuutensa takia oppisopimuskoulutus ei myöskään sovi niille nuorille, joiden työelämätaidot ovat heikot. Oppisopimuskoulutus ei siis siinä mielessä ole varsinainen syrjätytymisen ehkäisemisen väline, vaan sen lisäksi tarvitaan myös muita tukitoimenpiteitä. (Kangasniemi ) Oppisopimuskoulutuksen järjestelyihin liittyvän byrokratian vuoksi on ehdotettu, että oppilaitos ja työnantaja käyttäisivät välittäjäorganisaatiota paperitöiden hoitamiseen. Tämä voi sopia erityisesti pienille yrityksille, joilla ei ole resursseja byrokratian hoitamiseen, mutta toisaalta välittäjäorganisaatio katkaisee suoran yhteyden työnantajan ja oppilaitoksen välillä. Avoimen vuoropuhelun mahdollistamiseksi suora kommunikointi oppilaitoksen ja työnantajan välillä on kuitenkin parempi ratkaisu. Monialaisuus ja koulutusalojen välisen yhteistyön lisääminen Tavoitteet: Joustavien opintopolkujen mahdollistaminen. Oppilaitosten sisäisen yhteistyön lisääminen eri oppiaineiden välillä ja hallinnollisten esteiden poistaminen. Oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen. Uudenmaan liitto: (1) käynnistää selvityksen monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttamisesta, käytännön esteistä ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, minkä opintoalojen yhdistelmille olisi tarvetta ja miten opintokokonaisuuksien toteuttaminen käytännössä onnistuisi.

10 10 (2) Liitto kokoaa yhteen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tarjoaa keskustelu- ja yhteistyöfoorumin toimijakentän selkeyttämiseksi. Työelämän rakennemuutoksen myötä työntekijöiltä edellytetään entistä monipuolisempaa osaamista. Työ on yhä useammin mekaanisen, rutiininomaisen suorittamisen sijaan projektimaista ja jatkuvaa oppimista ja innovatiivisuutta vaativaa. Tarkkaan määritellyn tehtävän sijaan asiantuntijatyölle määritellään usein vain suuntaviivat ja sisältö määrittyy esim. vaihtuvien projektien perusteella. Toisaalta työntekijältä vaaditaan syvällistä erikoisosaamista, mutta monessa tehtävässä tarvitaan myös laaja-alaista osaamista, esim. pk-yrityksissä. Toisaalta on kuitenkin myös tehtäviä, joihin tarvitaan moniosaajan sijaan nimenomaan tietyn alan erityisosaajaa, eikä näillä aloilla monipuolisesta osaamisesta ole samassa määrin hyötyä. Elinkeinoelämän nopeat muutokset edellyttävät työntekijältä joustavuutta ja kykyä sopeutua tehtävien muutoksiin. Yksilön kannalta monipuolinen osaaminen voi olla raskas vaatimus, mutta se myös vähentää riippuvuutta yhdestä työnantajasta ja lisää mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Monipuolinen osaaminen lisää myös uudelleen työllistymisen mahdollisuuksia, mikäli oman alan erityisosaamisen työmahdollisuudet vähenevät. Koulutusjärjestelmän tulee vastata näihin muuttuviin osaamistarpeisiin ja opintotarjonnan tulee mahdollistaa monialaisten kokonaisuuksien opiskeleminen. Eri alojen opinnoista koostuvien kokonaisuuksien tarjonta on perusteltua ennen kaikkea korkeakoulutasolla. Toisen asteen opiskelijoista osalla opiskelu- ja elämänhallintavalmiudet voivat olla heikot, jolloin pääpaino tulisi olla perustaitojen omaksumisessa. Tietyt aineyhdistelmät, esim. yrittäjyyteen ohjaava koulutus ja kaupallisten opintojen yhdistäminen muun alan opintoihin voi kuitenkin olla perusteltua myös toisen asteen opinnoissa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijalla on jo teoriassa melko hyvät mahdollisuudet monialaisen opintokokonaisuuden rakentamiseen, mutta käytännössä toteuttaminen voi olla vaikeampaa, eikä mahdollisuuksia täysin hyödynnetä. Eri alojen yhdistelmien mahdollisuuksista ei välttämättä ole tietoa tai toteuttamista voivat rajoittaa käytännön seikat, kuten kampusten sijainti kaukana toisistaan tai opintotarjonnan päällekkäisyydet. Tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä voi olla niin suuri, että opiskelijan voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja tehdä valintoja oman opintokokonaisuutensa suunnittelemiseksi. Valinnan vaikeutta voidaan helpottaa riittävällä opintojen ohjaamisella. Opintoohjauksessa tulisi tarjota tietoa eri alojen yhdistelmien mahdollisuuksista ja hallinnollisia esteitä oppilaitoksen sisällä tulisi pyrkiä poistamaan. Opinto-ohjausta tarvitaan myös opiskelijan tueksi mielekkään kokonaisuuden suunnittelemiseksi, minkä tahansa alojen yhdistäminen keskenään ei ole järkevää eikä automaattisesti tue työllistymistä. Joustava opintopolku ei tarkoitakaan täydellistä valinnanvapautta, vaan joustavuutta opinnoissa ja mahdollisuutta rakentaa opiskelijan omaa suuntautuneisuutta sekä työelämän tarpeita tukeva kokonaisuus. Mahdollisuus oman opintopolun rakentamiseen siten että opiskelija saa riittävästi ohjausta opintojen valitsemiseen voi myös lisätä opiskelumotivaatiota, kun opiskelija voi valita kiinnostustaan vastaavia opintoja. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö ja opintojen joustavuus Myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä toistaiseksi lähes olematonta yhteistyötä tulisi lisätä. Lukiolaisten mahdollisuuksia ammatillisen koulutustarjonnan hyödyntämiseen tulisi parantaa. Ammatillisten opintojen suorittaminen voisi auttaa tulevassa alan valinnassa ja mahdollisesti tutustuttaa tulevaan alaan, erityisesti niitä, jotka lukion jälkeen jatkavat ammattikorkeakouluun. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten

11 11 yhdistäminen vaikuttaa kuitenkin ongelmalliselta, koska tällöin erilaisten oppimistaipumusten huomioon ottaminen olisi huomattavasti vaikeampaa. Korkeat keskeyttämisprosentit kertovat, että osalla opiskelijoista ei ole riittäviä valmiuksia käytännönläheisten ammatillisten opintojen suorittamiseen, joten näillä opiskelijoilla tuskin olisi mahdollisuuksia myöskään teoreettisempien lukio-opintojen suorittamiseen. Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen yhdistelmä voisi myös aiheuttaa motivaatioongelmia nuorelle, jos selkeää käsitystä siitä, mihin oppilaitos valmistaa, ei muodostuisi. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä voitaisiin kuitenkin lisätä ja kannustaa yhdistelmätutkinnon suorittamiseen niitä, joille se on soveltuva opintomuoto. Joustavien opintopolkujen tarkoituksena on luoda uudenlaista osaamista yhdistämällä eri alojen osaamista. ICT-osaamisen yhdistämisen muuhun osaamiseen entistä syvällisemmin on jo nostettu esiin, samoin taidealan osaamista voitaisiin yhdistää tekniseen tai sosiaali- ja terveysalan osaamiseen. Jäykistä tutkintorakenteista ja kapeakatseisesta alakohtaisesta ajattelusta irrottautumalla voitaisiin luoda uusia, monialaisia työskentelytiimejä ja osaamista. Koulutusalojen välisten raja-aitojen purkaminen ja yhteistyön lisääminen koulutusalojen välille auttaisi paremmin vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuudenkin osaamistarpeisiin. Joustavammin eri opintoaloja yhdistävät opintokokonaisuudet olisivat sekä yksilön että yhteiskunnan etu työelämän tarpeiden muuttuessa nopeasti. Tutkintojen joustavuus vähentäisi myös tarpeetonta moninkertaista koulutusta ja tehostaisi koulutuksen voimavarojen käyttöä. Joustavien opintopolkujen toteuttaminen edellyttää myös oppilaitosten yhteistyötä yhteisten koulutusohjelmien muodossa sekä todennäköisesti joiden kohdalla fuusioita. Nykyisellään ammatilliset opinto-ohjelmat ovat melko jäykkiä ja opiskelijan vaihtaessa opintoalalta toiselle mahdollisuudet aiempien opintojen hyväksyttämiseen osaksi uutta tutkintoa ovat melko huonot. Joustavia opintopolkuja tarvitaan, koska yksilöiden opintoja koskevat valinnat ovat monimutkaisia ja alan vaihtamiseen päätyvät, joko omasta intressistään tai koska työllistyminen sitä vaatii, tarvitaan nopeasti käytettävissä olevia palikoita, jotka suorittamalla henkilö työllistyisi nopeasti uudelleen. Erityisesti korkeakoulutasolla tulisi nykyistä joustavammin huomioida ja mahdollistaa osa-aikainen opiskelu, koska suuri osa opiskelijoista käy töissä opintojen ohella, joko taloudellisista syistä ja/tai työskentelemällä omalla alallaan. Nykyisin opinto-ohjelma joustaa opiskelijan elämäntilanteen muuttuessa vain vähän. Opiskelijalla tulisi olla paremmat mahdollisuudet valita opiskelualansa uudelleen. Tätä voitaisiin tukea lisäämällä joustavuutta ja hyväksymällä aiempia opintosuorituksia osaksi uutta tutkintoa nykyistä laajemmin. Tavoitteena olisi tunnistaa ja tunnustaa alan vaihtajien olemassa oleva osaaminen nykyistä tehokkaammin, jolloin toisen alan opinnot eivät menisi hukkaan yhtä suuressa määrin kuin nyt. Hyväksilukemista kehittämällä voidaan lyhentää opiskeluaikaa ja vähentää keskeyttämisiä. Yleissivistystä ja ammatillista koulutusta yhdistävä malli, eli ylioppilastutkinnon ja ammatillisten opintojen yhdistelmätutkinto tulisi olla nykyistä laajemmin käytössä. Yhdistelmätutkinto sopisi erityisesti niille, joilla on riittävästi valmiuksia opiskella, muttei välttämättä heti peruskoulun jälkeen selkeää käsitystä omasta tulevasta ammattialastaan. Korkeakoulujen opintojen joustavuus

12 12 Koulutusjärjestelmän tulisi mukautua uusiin osaamistarpeisiin entistä joustavammin; tässä olisi tärkeää mahdollisuus aiempien opintojen hyväksilukemiseen osaksi uutta tutkintoa sekä mahdollisuus moduuleista muodostuvaan tutkintoon, jotka voivat olla osittain eri aloilta, mutta tukevat toisiaan ja muodostavat perustellun kokonaisuuden. Yliopistoissa on jo vuosia toiminut Joustavan opinto-oikeuden järjestelmä (JOO), jossa opiskelija voi hakea opinto-oikeutta toisen yliopiston tai korkeakoulun yksittäisen opintojakson tai sivuainekokonaisuuden suorittamiseen. JOO-järjestelmässä on mukana 17 yliopistoa tai korkeakoulua, joista Uudellamaalla Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Maanpuolustuskorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Svenska social- och kommunalhögskolan ja Teatterikorkeakoulu. Opinto-oikeutta voi hakea pääsääntöisesti vain sellaisiin opintoihin, joita oma yliopisto ei tarjoa. Jokaisella tiedekunnalla on omat kriteerinsä opinto-oikeuden myöntämiseksi. Aalto-yliopisto on esimerkki monialaisesta yliopistosta, jossa kaupallinen, tekninen ja taidekorkeakoulu on yhdistetty ja jossa on eri aloja yhdistäviä opintokokonaisuuksia tarjolla. Vastaavaa monialaisuutta tulisi laajentaa myös ammattikorkeakouluihin. Lisäksi Aalto-yliopistossa on käytössä oma sisäisen liikkuvuuden järjestelmä, jossa Aallon opiskelija voi hakea opinto-oikeutta toiseen Aalto korkeakouluun, joko yksittäiselle kurssille tai sivuainekokonaisuuden suorittamiseen. Turun alueella on jo voimassa alueellinen korkeakoulujen välinen JOO-sopimus ja vastaava oppilaitosten välinen järjestelmä tulisi kehittää ammattikorkeakoulutasolle myös Uudellemaalle. Sisäisen liikkuvuuden järjestelmä voisi soveltua suuriin ammattikorkeakouluihin, kuten Metropolia, HAAGA-HELIA ja Laurea-ammattikorkeakoulut. Avoimen korkeakoulun eli avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tehtävän selkeyttämisestä on keskusteltu. Avoin korkeakoulu on kaikille avoin mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja. Sen kautta voi myös päästä tutkinto-opiskelijaksi, siten että tietyn opintomäärän avoimessa korkeakoulussa opiskellut saa hakemuksestaan opinto-oikeuden ilman pääsykokeita varsinaisessa korkeakoulussa. Toistaiseksi korkeakouluilla ei ole yhtenäistä kriteeristöä siitä, minkä laajuisten ja millä arvosanalla avoimessa suoritettujen opintojen jälkeen opinto-oikeus myönnettäisiin. Avoimen korkeakoulun kehittäminen on osa laajempaa keskustelua siitä, kuinka tiukasti opiskelemaan pääsyä on mielekästä rajoittaa. Yksi vaihtoehto nykyiselle järjestelmälle voisi olla joissakin maissa käytössä oleva systeemi, jossa korkeakouluihin on vapaa pääsy ja karsinta tapahtuu vasta myöhemmässä vaiheessa opintoja opintosuoritusten perusteella. Tässä asiakirjassa ei kuitenkaan nähdä tarpeelliseksi kyseenalaistaa nykyistä järjestelmää, joskin lienee perusteltua kysyä, kuinka paljon resursseja on järkevää käyttää opinto-oikeuden rajoittamiseen ja kenen etua se lopulta palvelee. Alustavaa keskustelua on käyty kaksivuotisista korkeakoulututkinnoista, joita on käytössä muualla Euroopassa. Selkeää tarvetta lyhyemmille, 120 opintopisteen laajuisille tutkinnoille ammattikorkeakouluissa ei kuitenkaan näytä olevan. Korkeakoulututkintoa vastaavaa osaamistasoa ei välttämättä pystytä saavuttamaan kahdessa vuodessa, jolloin korkeakoulututkinnon laatu heikkenisi, eikä se olisi enää tae tietystä osaamis- ja tietotasosta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen Toistaiseksi koulutuksen järjestäjäkenttä on hajanainen erityisesti toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen osalta. Yksittäisiä, sekä kunnallisia että yksityisiä oppilaitoksia, joilla on keskenään päällekkäistä koulutustarjontaa, on paljon. Päällekkäisen tarjonnan karsimiseksi oppilaitosten olisi profiloiduttava ja keskityttävä

13 13 tiettyihin koulutusaloihin tai tutkintoihin laajan tarjonnan sijaan. Profiloituminen olisi myös kustannustehokkaampaa ja opetuksen laatu paranisi. Keinotekoisten profiilien luomista, jotka eivät perustu oppilaitoksen todellisiin vahvuuksiin, tulee kuitenkin varoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt ohjaamaan koulutuksen järjestäjiä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ns. vauhdittamiskirjeen avulla jo usean vuoden ajan, mutta toistaiseksi koulutustarjonnan selkeyttäminen on ollut järjestäjätahoille vapaaehtoista ja muutokset ovat olleet vähäisiä. Ammatillisen koulutuksen fuusioita on jo toteutettu valtakunnallisesti, mutta Uudellamaalla keskittämiseen on edelleen tarvetta. Joitain muutoksia on kuitenkin jo tulossa: Helsingissä toteutetaan kolmen ammattiopiston Helpan, Hesoten ja Heltechin yhdistäminen vuoden 2013 alussa Stadin ammattiopistoksi ja Stadin aikuisopistoksi aikuiskoulutuksen osalta. Syksyllä 2012 julkaistussa valtiontalouden tarkastusviraston raportissa todetaan, että toisen asteen koulutus ei tällä hetkellä vastaa riittävän hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Vaikka vauhdittamiskirjeet ovatkin johtaneet oppilaitosten yhdistämisiin, niillä on ollut myös ei-toivottuja vaikutuksia: ne ovat lisänneet oppilaitosten välistä kilpailua ja oppilaitokset ovat suunnanneet resurssejaan itsenäisyyden säilyttämiseen. Viraston mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi ohjata toimintaa entistä tarkemmin, tällä hetkellä oppilaitosten rakenteellinen kehittäminen on ollut ministeriön ohjaamaa, mutta sen käytännön toteutus on jäänyt oppilaitosten oman aktiivisuuden varaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäisen yhteistyön lisäksi myös ammatillisen koulutuksen ja lukioiden välistä, toistaiseksi lähes olematonta yhteistyötä olisi lisättävä. Ammattikorkeakoulutasolla Uudenmaan koulutuksen järjestäjätahot ovat suuria, eikä niiden fuusioiminen ole tällä hetkellä perusteltua. Esim. Suomen suurimpiin lukeutuvat ammattikorkeakoulut Metropolia ja HAAGA-HELIA toimivat Uudellamaalla. Yhteistyötään ovat lisänneet myös ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut Arcada ja Novia, joista jälkimmäinen toimii lähinnä länsirannikolla, mutta jolla on toimipisteet myös Helsingissä ja Raaseporissa. Arcada ja Novia eivät kuitenkaan ole toistaiseksi yhdistymässä. Erittäin suurien ammattikorkeakoulujen lisäksi Uudellamaalla on myös pieniä, valtakunnallisesti ainutlaatuisia tietyn erityisalan ammatillisia oppilaitoksia, joiden toimintaedellytykset tulee turvata. Syksyllä 2012 valmistuneessa selvityksessä ei suositeltu Metropolia- ja Laureaammattikorkeakoulujen yhdistämistä. Selvityksen mukaan omistajilta puuttuu yhteinen tahtotila, eikä koko pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen keskittäminen yhdelle omistajalle ole järkevää. Yhteistyötä tulee kuitenkin tiivistää ja Laurean toimipaikkaverkoston arviointi todettiin tarpeelliseksi. Yhteistyön lisääminen näkyy ammattikorkeakoulutasolla ns. FUAS-liittouman muodostamisena, johon kuuluu Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Elinikäinen oppiminen Tavoitteet: täydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen perustutkinnoista erillisenä järjestelmänä ja koulutustilin käyttöönotto. Uudenmaan liitto: (1) käynnistää selvityksen koskien korkeakoulutettujen työllistymistä. (2) Kansainvälisten osaajien integroitumista Uudellemaalle edistetään käynnissä olevan EXPAT-hankkeen ja sen jatkotoimenpiteiden kautta. (3) Liitto toteuttaa myös erillisen selvityksen maahanmuuttajien koulutustasosta ja työllistymisestä Uudellamaalla.

14 14 Jatkuva oppiminen ja tietojen päivittäminen on nopeasti muuttuvassa maailmassa välttämätön edellytys jokaiselle työelämässä mukana olevalle ja yhteiskunnan kannalta myös kilpailukyvyn ja kasvun edellytys. Tähän tarvitaan jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmää, jonka tulee olla joustavasti käytettävissä yksilön koko työuran ajan. Aikuiskoulutustarpeeseen vaikuttaa yksilön koko aiempi koulutus- ja työura, joten yksilöiden tarpeet eroavat huomattavasti toisistaan. Lisääntyvän maahanmuuton myötä tarvittavan lisäosaamisen skaala laajenee entisestään, lukutaidottomista tohtorin tutkinnon suorittaneisiin, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jonne maahanmuutto on pitkälti keskittynyt. Maahanmuuttajien peruskoulutus voi olla puutteellinen tai vähintään vaatii päivittämistä suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi, mihin tarvitaan usein täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen soveltuvin muoto voi olla työssäoppiminen, jolloin keskitytään käytännön osaamisen lisäämiseen. Uudellamaalla aikuiskoulutustarvetta lisää myös jatko-opiskelupaikan saamisen vaikeus; vuonna 2011 Uudellamaalla ylioppilaista 31 % ei hakenut jatkokoulutukseen, kun koko maassa luku oli 24 % (Tilastokeskus). Jotta osaamisen päivittämisestä tulisi normi ja se olisi yleisemmin käytössä, tarvittaisiin siihen kannustava järjestelmä, toistaiseksi käytännöt ja mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen vaihtelevat työpaikoittain. Lineaaristen koulutusurien tilalle on tullut moninkertainen koulutus, tuplatutkinnot ja monen eri alan kokeilu ennen oman alan löytämistä. Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksessa ammatillisista perustutkintoopiskelijoista oli 8 % suorittamassa toista tai jopa kuudetta peruskoulun jälkeistä tutkintoa. AMK-opiskelijoista ylioppilastutkinnon jälkeen toista tutkintoa tavoitteli 19 %, kolmatta tutkintoa 5 % ja neljättä-kuudetta tutkintoa 2 %. Yliopisto-opiskelijoista puolestaan suoritti seuranta-aikana kaksi tutkintoa 18 %, ja kolme tai neljä tutkintoa pari prosenttia (Stenström et al. 2012). Moninkertainen kouluttautuminen ei siis ole täysin tavatonta ja se lienee osittain reagointia työelämän epävarmuuteen ja monimutkaistumiseen. Oman toivealan työllisyysnäkymien osoittautuminen heikoiksi voi ajaa toisen alan koulutukseen hakeutumiseen ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Uusi tutkinto tulisi voida mahdollisuuksien mukaan suorittaa täydennyskoulutuksena perustutkinnon sijaan tai vähintään opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus olemassa olevien opintojen hyväksilukemiseen. Ihannetilanteessa täydennyskoulutus tukisi jo olemassa olevaa osaamista ja opiskelija voisi täydennyskoulutuksella muodostaa itselleen monipuolisen osaamisprofiilin. Koulutustili Täydennyskoulutusjärjestelmää tulisi kehittää siten, että koulutuksen sisällöt ja tavoitteet määrittyisivät nykyistä enemmän kysynnän perusteella. Tähän tarpeeseen vastaisi nykytilanne-osiossa aikuiskoulutuksen yhteydessä esitetty koulutustili, jonka kautta jokaisella olisi mahdollisuus hankkia tarpeitaan vastaavaa koulutusta. Henkilökohtaiselle tilille kertyvä koulutusoikeus voitaisiin jakaa esimerkiksi ammatilliseen koulutusoikeuteen ja vapaaseen koulutusoikeuteen, joista edellistä voisi käyttää vain ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkimiseen. Valtakunnallista portaalia, joka sisältäisi henkilökohtaisen sähköisen osaamistilin ja tiedot kaikesta yksilön koulutuksesta, on suunniteltu sisällytettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalveluun, joka on yksi valtiovarainministeriön koordinoiman sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) hankkeista ja vielä kehitteillä. Suunnitelman mukaan Oppijan verkkopalvelu sisältäisi keskitetysti tiedot koulutuksesta, sähköisen hakupalvelun ja tiedot koulutukseen valituista sekä henkilökohtaisesta opintohistoriasta, mutta ei koulutuksen arviointia opiskelijan näkökulmasta, esim. palautteen antamisen

15 15 muodossa. Tämänhetkisen aikataulun mukaan koulutustiedon verkkopalvelu on käytössä loppuvuodesta 2013 ja sähköiset hakupalvelut peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, korkeakouluihin ja aikuiskoulutukseen keväällä Koulutustilin ei kuitenkaan tule kannustaa koulutuksen järjestäjiä panostamaan lyhytkestoisiin koulutusjaksoihin laajojen opintokokonaisuuksien kustannuksella. Tutkintoon johtavien opintokokonaisuuksien tulee säilyä ensisijaisena ja niiden laadusta tulee huolehtia lyhyiden koulutusjaksojen järjestämisen sijaan. Jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmää olisi kehitettävä omana järjestelmänään. Perustutkintojen käyttäminen täydennyskoulutukseen ei ole opiskelijan kannalta mielekästä ja se vie paikkoja uusilta opiskelijoilta, joilla tulisi olla ensisijainen mahdollisuus ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittamiseen. Täydennyskoulutuksessa tulisi painottaa yksittäisten kurssien sijaan kokonaisuuksia, esim. myöhemmin tutkintoon mahdollisesti liitettäviä koulutusmoduuleita tai osaaikaisesti työn ohessa toteutettavia tutkintoja, joka olisi eräänlainen korkeasti koulutetuille suunnattu oppisopimuskoulutuksen muoto, eli Executive Master ja ylempi amk -tutkinnot. Työvoiman liikkuvuuden ja kansainvälistymisen lisääntymisen myötä olisi myös tarvetta kansainvälisenä yhteistyönä suunnitelluille sertifikaateille. Suomessa kansainväliset sertifikaatit, jotka soveltuvat erityisesti teknisille aloille, ovat vielä melko suppeasti käytössä. Täydennyskoulutuksella uusia osaajia Täydennyskoulutuksella voitaisiin vastata joustavasti työelämän uusiin osaamistarpeisiin, mm. kouluttamalla uusiin tehtäviin tarvittavia erityisasiantuntijoita. Täydennyskoulutuksessa tulisi lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, esim. siten, että täydennyskoulutuksessa opinnäytetyöllä olisi ohjaaja sekä oppilaitoksessa että työpaikalla. Parhaimmillaan järjestelmällä voitaisiin luoda uutta huippuosaamista keskitason osaamisen sijaan. Kansainvälisesti on käytössä myös ammatillinen tohtorintutkinto, joka Suomessa on vielä tuntematon. Suomessakin ainakin juristeilla ja psykologeilla on mahdollisuus ammatillisen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen. Vastaavan tutkinnon laajentamista muille aloille kannattaisi selvittää, sen kautta voitaisiin parantaa akateemisesti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia ja kehittää käytännön työelämätaitoja. Ikääntyvien työssäjaksaminen on väestön ikääntyessä yhä ajankohtaisempi aihe. Myös iäkkäämmillä työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus ja heitä tulisi kannustaa osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus tulisi olla myös ikääntyvien käytössä nykyistä laajemmin. Ikääntyvien tietojen ja taitojen pitäminen ajan tasalla vaikuttaa myös henkilökohtaiseen työssäjaksamiseen. Korkeakoulututkintojen ja tutkija-asteen koulutuksen saaneiden määrä kasvaa ja tämä väestö on tärkeässä asemassa Uudenmaan kilpailukyvyn kannalta. Korkeasti koulutetun väestön potentiaalia ei kuitenkaan täysin pystytä hyödyntämään, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut viime aikoina muita ryhmiä nopeammin (Akavan työttömyyskatsaus ) ja tohtorin tutkinnon suorittaneistakin osa on työttöminä tai koulutustasoaan vastaamattomissa tehtävissä. Työnantajien ja yliopistojen välinen yhteistyö on edelleen vähäistä, joillain aloilla lähes olematonta. Työelämäyhteistyötä olisi voimakkaasti lisättävä erityisesti yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa yhteistyötä on huomattavasti enemmän. Korkeasti koulutettujen

16 16 työllistyminen ei ole helpottunut tutkintojen määrän kasvaessa. Tohtorikoulutettujen työllistymistä yrityksiin tulisi edistää lisäämällä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta, mikä myös vähentäisi yritysmaailmassa vallitsevia ennakkoluuloja tohtorikoulutettuja kohtaan ja muuttaisi asenteita myönteisemmiksi. Korkeakoulutasolla koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuutta voitaisiin parantaa ns. post-experience koulutuksella, eli täydennyskoulutuskursseilla, myöhemmin tutkintoon liitettävillä koulutusmoduuleilla tai osa-aikaisesti työn ohessa toteutettavilla jatkotutkinnoilla, joka on eräänlainen korkeasti koulutetuille suunnattu oppisopimuskoulutuksen muoto. Post-experience ohjelma yliopistoissa voisi olla ammattikorkeakoulujen ylempää amk-tutkintoa vastaava, jossa ensin suoritettaisiin kandidaatin tutkinto noin kolmessa vuodessa, sen jälkeen siirryttäisiin työelämään, jonka jälkeen suoritettaisiin noin kaksivuotinen maisteriohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriössä on esitetty ehdotus laista osaamisen kehittämisestä, joka sisältäisi mm. osaamisen kehittämisen työpaikoilla. Tämä olisi yksi tapa vastata osaamistarpeiden muutokseen. Kansainvälisesti vertailtuna Uudellamaalla pääkaupunkiseutu mukaan lukien on vielä erittäin vähän kansainvälisiä osaajia. Toisaalta ulkomaalaisten vaihto- ja tutkintoopiskelijoiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Ulkomaalaisia, korkeasti koulutettuja osaajia tarvitaan mm. koska heillä on muiden kulttuurien ja markkinoiden ensikäden tuntemusta, jota suomalaisilla ei lähtökohtaisesti ole. Kansainvälisten osaajien viihtyvyydestä tulee huolehtia ja heidän Uudellemaalle asettautumistaan helpottaa, jotta he jäisivät pidemmäksi aikaa ja levittäisivät positiivista kuvaa Suomesta ja Uudeltamaalta, mikä edesauttaisi uusien kansainvälisten osaajien tuloa. Asettautumista tukevia kunnallisia palveluita on jo olemassa, mutta haasteena on niiden erillisyys toisistaan, vaikka metropolialue kuitenkin muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen. Ulkomaisten osaajien asettautumista ja integroitumista on pyritty edistämään jo käynnissä olevan, Uudenmaan liiton koordinoiman EXPAT-hankkeen kautta, sekä jatkossa sen synnyttämien jatkotoimenpiteiden avulla. 3. Nykytilanne koulutusasteittain

17 17 Kuvio 1. Suomen koulutusjärjestelmä koulutusasteittain Varhaiskasvatus Koulutuksen tasa-arvo ja syrjäytymisen ehkäisy alkaa jo varhaiskasvatuksesta, jolla tässä tarkoitetaan päivähoitoa sekä esiopetusta. Varhaiskasvatuksella voidaan pyrkiä tasoittamaan oppilaiden erilaisesta taustasta ja lähtötilanteesta, kuten mm. vanhempien sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja. Varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen kehitykseen, joten on tärkeää, että varhaiskasvatus on laadukasta ja pätevien opettajien vastuulla. Varhaiskasvatus siirtyi vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnosta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, tavoitteena varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen muodostama yhtenäinen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä. Yhä useammat kunnat ovat myös siirtäneet päivähoidon sosiaalitoimesta opetustoimen yhteyteen; syksyllä 2012 Uudenmaan kunnista kahdeksassa päivähoito kuuluu sosiaalitoimen alaisuuteen, muissa opetustoimen. (Kuntaliiton tilastot 2012.) Uudellamaalla sekä suomen- että ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista on jo pulaa ja tarpeen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina kun lasten määrä lisääntyy ja opettajia jää eläkkeelle. Erityisesti pätevistä opettajista on pulaa; pääkaupunkiseudulla joka kuudennella lastentarhanopettajana toimivalla ei ole vaadittavaa kelpoisuutta. Tarvetta lisää myös se, että osa lastentarhanopettajaksi kouluttautuneista ei päädy lastentarhanopettajan ammattiin, vaan suorittaa lisäopintoja pätevöityäkseen luokanopettajaksi. Tämä johtuu osittain alan koulutustasoon nähden alhaisesta palkkatasosta. Lastentarhanopettajia koulutetaan sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, joista jälkimmäisessä kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden ammattiin. Helsingin yliopistossa on aloitettu ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus vuonna

18 , aiemmin ruotsinkielistä yliopistotasoista koulutusta oli vain Åbo Akademissa. Kaiken kaikkiaan lastentarhanopettajaksi voi opiskella seitsemässä yliopistossa ja 21 ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulussa lastentarhanopettajan pätevyyden voi hankkia suorittamalla sosionomin tutkinnon, johon sisältyy varhaiskasvatuksen pedagogiikan opintoja. Varhaiskasvatukseen on suunnitteilla uusi laki, jossa tultaneen määrittelemään lastentarhanopettajien vastuu ja tehtävät entistä tarkemmin. Varhaiskasvatuksen tason nostaminen on mahdollista vain, jos koulutettua henkilökuntaa on riittävästi. Hallitus onkin merkinnyt budjetissa 1,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta lastentarhanopettajien koulutukseen, eli noin 150 uutta aloituspaikkaa. Peruskoulu Oppivelvollisuus alkaa Suomessa seitsemänvuotiaana, mikä on kansainvälisesti vertailtuna myöhään, useimmissa länsimaissa kouluun mennään kuusi- tai viisivuotiaana. Seitsemän vuoden ikä on koulutuksen tasa-arvon kannalta ongelmallinen, koska lasten erot kouluvalmiudessa ehtivät siihen mennessä kasvaa niin suuriksi, että koulutuksella on vaikea tasoittaa niitä. Esiopetus ei ole pakollista, mutta useimmat lapset osallistuvat siihen. Ongelmana on, että esiopetuksen ulkopuolelle jäävät usein muutenkin yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevat kulttuuriset ja etniset ryhmät. Suomalainen koulutusjärjestelmä on taannut kaikille yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen, sosiaaliseen asemaan ja sukupuoleen katsomatta. Suomi on aiemmin sijoittunut hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa, mutta viimeisimmissä tutkimuksissa Suomi on menettänyt asemaansa. Esimerkiksi OECD-maiden Education at a Glance 2012 raportti osoittaa, että peruskoulu ei tasoita sosiaalisesta taustasta johtuvia eroja - matalasti koulutettujen lapset ovat aliedustettuina korkeakouluissa, eli koulutus periytyy Suomessa vahvasti sen sijaan että se toimisi sosiaalisen nousun väylänä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri, erityisesti nuoret miehet ovat vanhempiaan matalammin koulutettuja. Lisäksi lukutaidossa tytöt ovat jopa 1,5 vuotta poikia paremmalla tasolla ja ero on EU-maiden suurimpia. Peruskoulun haasteena onkin syntyneiden tasoerojen kiinni kurominen. Tähän on reagoitu valmisteilla olevalla valtakunnallisella koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmalla, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä koulutuksen periytyvyyttä kaikilla koulutusasteilla. Peruskoulun taloudellisiin resursseihin kohdistuvat leikkaukset ovat herättäneet keskustelua yhdenvertaisuuteen pyrkivän järjestelmän heikentymisestä. Koulujen alueellinen eriytyminen on aiemmin ollut vähäistä, mutta viime aikoina koulujen väliset tasoerot ovat olleet kasvussa. Ero lukutaidossa heikoimpien ja parhaimpien koulujen välillä vastaa keskimäärin 2,5 vuoden oppimista. Tähän puuttumiseksi on esitetty mm. kouluvalinnan rajoittamista siten, että lapset sijoittuisivat lähikouluihinsa, eikä hyvämaineisiin kouluihin hakeutuminen kasvattaisi koulujen välisiä eroja entisestään. Toimintaympäristön vaikutukseen koulutustasoon on kiinnitetty huomiota ja työ- ja elinkeinoministeriössä asiaa valmistellut työryhmä on ehdottanut koulutuksen rahoituksen suuntaamista taustatekijöiden perusteella. Positiivista diskriminaatiota on aiemmin harjoitettu ainakin Helsingissä, jossa 30 koulua on saanut erityistä tukea vanhempien koulutustason ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän perusteella. Toimintaympäristöön perustuva indeksi on kuitenkin monitahoisempi, koska se ottaa huomioon ne tekijät, jotka vaikuttavat oppimistuloksiin kaikissa kouluissa, sen sijaan että tuki kohdennettaisiin vain huonosti menestyville kouluille.

19 19 Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti äidin koulutustaso vaikuttaa olennaisesti lapsen kouluttautumiseen. TEM:n työryhmän ehdotuksen mukaan valtionosuusjärjestelmässä vuonna 2015 peruskoulujen rahoitukseen vaikuttaisi kunnan maahanmuuttajien osuus, työttömyysaste, ja kunnan vuotiaiden asukkaiden määrä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lisäksi asukastiheyden ja saaristoisuuden perusteella muodostettaisiin saavutettavuus-indikaattori, joka olisi yksi rahoituskriteeri. Lisäksi työryhmä on ehdottanut maksimiryhmäkokojen määrittelyä peruskoulussa siten, että 1. ja 2. luokalla voisi olla enimmillään 18 ja muilla luokilla 20 oppilasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsikin syksyllä 2012 yhteensä 83 miljoonaa euroa erojen kaventamiseksi, josta 60 miljoonan euron määräraha perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Lisäksi haasteellisessa toimintaympäristössä toimiville kouluille, ts. korkean työttömyysasteen, suuren maahanmuuttajien määrän ja vastaavien tekijöiden perusteella myönnetään tukea 23 miljoonaa euroa. Perusopetuksen tuntijako uudistetaan vuodesta 2016 lähtien. Muutokset ovat kohtuullisen pieniä; uudessa tuntijaossa taito- ja taideaineita, yhteiskuntaoppia ja liikuntaa on lisätty, uskonnon opetusta puolestaan vähennetty. Myös koulujen kielivalikoimaa monipuolistetaan ja toisen kotimaisen kielen opetusta varhennetaan vuodella. Alaluokilla opetetaan kaikkia luonnontiedon aineita kootusti ympäristöoppiin sisällytettyinä. On tärkeää, että peruskoulu pysyy mukana yhteiskunnan muutoksessa ja opettaa muuttuvassa maailmassa tarvittavia taitoja. Työelämässä tarvitaan kasvavassa määrin vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Tuntijakouudistuksessa tämä on huomioitu ottamalla draama käyttöön opetusmenetelmänä äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetuksessa, vaikka se ei olekaan oma erillinen oppiaineensa. Uudella tuntijaolla pyritään myös lisäämään puutteellisiksi havaittuja tietoja yhteiskunnasta ja vahvistamaan arvokasvatusta ja lisäämään ymmärrystä ja tietoa muista kulttuureista kansainvälistyvässä maailmassa. Vaikka Suomi on menestynyt koulutaitoja mittaavissa Pisa-tutkimuksissa, koulunkäynti koetaan Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan kuormittavaksi. Kansainvälisessä, 40 maan vertailussa suomalaiset sijoittuivat huonoimmin viihtyvään kolmannekseen 3. Positiivisten koulukokemusten on todettu olevan yhteydessä hyvään koulumenestykseen ja koulussa viihtyminen vaikuttaa myös myöhempiin, toisen asteen koulutusvalintoihin ja sitouttaa jatkokoulutukseen, kun taas huono koulumenestys ja kielteiset kokemukset peruskoulussa lisäävät keskeyttämisriskiä. Koulurakennusten kuntoon ja sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat yleistyneet ja muodostavat pahimmallaan vakavan terveydellisen riskin oppilaille ja opettajille. Korjausrakentaminen rasittaa kuntien taloutta lähivuosina merkittävästi. Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus jakautuu ns. duaalimallin mukaisesti toisistaan erillisiin lukio- ja ammatilliseen koulutukseen, tosin myös yhdistelmätutkinto, jossa suoritetaan ammatillisen tutkinnon rinnalla lukio ja/tai ylioppilastutkinto, lukion ja ylioppilastutkinnon rinnalla ammatillinen perustutkinto tai kaksi ammatillista perustutkintoa rinnakkain, on mahdollista suorittaa, mutta ainakin toistaiseksi harvinaista. Lukion tavoitteiden ja 3 PIRLS-tutkimus (Progress in International Reading Literacy Study) ja TIMSS-tutkimus (Trends in International Mathematics and Science Study)

20 20 tuntijaon uudistamista ollaan käynnistämässä ja uuden tuntijaon on tarkoitus tulla voimaan syksyllä Paikallisesti yksi viimeisimmistä uudistuksista on syksyllä 2012 Helsingissä toteutettu lukioiden yhdistäminen kolmeen kampukseen, joiden opintotarjonta on osittain yhteinen. Uudistuksen haasteena on oppilaitosten saavutettavuus: lukiot voivat sijaita melko kaukana toisistaan, jolloin opintojen suorittaminen useammassa oppilaitoksessa voi siirtymisineen olla aikaa vievää tai jopa mahdotonta. Uudistuksen vaikutukset eivät ole kuitenkaan vielä arvioitavissa. Toisen asteen aloituspaikkoja vähennetään koko maassa johtuen ikäluokkien pienenemisestä sekä koulutukseen kohdistuvista säästöpaineista. Toiselle asteelle siirtyvät vuotiaiden ikäluokat pienenevät 12 prosenttia vuosina , yhteensä nuorella koko maassa. Kokonaisopiskelijamäärää vähennetään opetusja kulttuuriministeriön vielä vahvistamattoman ehdotuksen mukaan noin opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä, eli noin viidellä prosentilla vuoden 2013 opiskelijamäärään nähden. Koulutuspaikkoja tulee kuitenkin olemaan nykyistä enemmän ikäluokkaan suhteutettuna. Suunnitelmassa on kuitenkin huomioitu vain vuotiaiden ikäryhmän kehitys vuoteen 2016 saakka, joten sen ulkopuolelle jäävät ne vanhempien ikäluokkien edustajat, jotka ovat aiempina vuosina jääneet ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Lisäksi ehdotus ei ota huomioon sitä, että ikäluokkien ennustetaan kasvavan vuoden 2016 jälkeen. Koulutuspaikkojen vähennyksillä on vaikutuksia elinkeinoelämään myös opettajien irtisanomisina. Haasteena on myös koulutuspaikkojen alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen oikeille aloille. Uudellamaalla toisen asteen koulutukseen pääseminen on huomattavasti vaikeampaa kuin muualla maassa. Siksi Uudellemaalle lisätään aloituspaikkoja, yhteensä paikkaa vuoteen 2016 mennessä eli yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Lisäksi osana koulutustakuuta Uudellemaalle on lisätty yhteensä 1170 aloituspaikkaa kahdessa erässä, ja Uudenmaan väestönkasvu ja koulutusalueen vetovoimaisuus on huomioitu samalla kun muualta maasta paikkoja on vähennetty. Lopulliset aloituspaikka- ja enimmäisopiskelijamäärät ja niiden kohdentuminen koulutusaloittain päätetään vuoden 2013 keväällä. Lisäyksestä huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa on 710 paikkaa vähemmän kuin Uudenmaan liitto kesällä 2011 esitti opetus- ja kulttuuriministeriölle. Uudellamaalla olisi siis edelleen ikäluokkiin nähden vähemmän aloituspaikkoja kuin keskimäärin koko maassa. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen alueellisessa saavutettavuudessa on myös huomattavia eroja. Toisen asteen koulutuksessa oppilaitoksen sijainnilla on merkittävä vaikutus koulutukseen hakeutumiseen: jos koulu sijaitsee kaukana kotoa, kynnys hakeutua koulutukseen kasvaa. Aloituspaikkojen lisäämisen haasteena on toisaalta oppilaitosten kapasiteetti: tilojen, opettajien ja laitteiden riittävyys uusille opiskelijoille. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistus tulee voimaan vuonna 2014, jonka yhteydessä niiden rahoitusjärjestelmää muutetaan ja toimilupien määrää vähennetään. Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä, jotka toimivat voittoa tavoittelemattomina osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Jatkossa rahoituksessa korostetaan laatua ja vaikuttavuutta, eli rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Myös aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö huomioidaan. Järjestelmän yhtenäistämiseksi

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen. Sari Pulkkinen

Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen. Sari Pulkkinen Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen Sari Pulkkinen 29.9.2011 Vuonna 2010 kevään ylioppilastutkinnossa hyväksyttiin 28 795 kokelasta yliopistoihin

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot