Rakennetyöttömyys Vantaalla. Anne Karjalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennetyöttömyys Vantaalla. Anne Karjalainen"

Transkriptio

1 Rakennetyöttömyys Vantaalla Anne Karjalainen

2 Julkaisija Teksti Kannen kuva Vantaan kaupunki Työllisyyspalvelut Tietopalvelut, selvityksiä nro 64, C17:2012 Anne Karjalainen Pekka Turtiainen ISBN ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu)

3 Tässä tutkimuksessa on selvitetty Vantaan kaupungin rakennetyöttömyyttä ja sen ominaispiirteitä. Tilastoanalyysillä on kartoitettu rakennetyöttömien taustatietoja, kuten sukupuoli- ja ikärakennetta, koulutusta, ammatteja sekä kansalaisuus- ja kielitaustoja. Kvalitatiivista näkökulmaa tutkimukseen on saatu haastattelemalla 20:tä Vantaan kaupungin työpajojen asiakasta heidän taustoistaan, työttömyyden syistä ja työnhausta. Lisäksi raporttia varten on haastateltu kahta Työllistyjän polku -hankkeen työntekijää vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä ja sen esteistä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa Vantaan rakennetyöttömyyden taustoja, työttömien palveluntarvetta sekä tehdä kehitysehdotuksia rakennetyöttömyyden ehkäisemiseksi. 2

4 Sisältö 1. Johdanto Rakennetyöttömyyden määritelmä Tutkimuksia työttömyydestä Työttömyyden riskitekijät ja työllisyystoimenpiteiden toimivuus Aineisto ja tutkimusmenetelmät URA-asiakasrekisteritilastot Vantaan kaupungin työpajat Vantaan Valossa Työllistyjän polku -projektin työntekijöiden haastattelut Rakennetyöttömyys Vantaalla Rakennetyöttömien koulutusaste Yleisimmät ammattiryhmät Ammattitaidottomuus Maahanmuuttajien rakennetyöttömyys Vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät Yksilöhaastattelut työpajoilla Haastateltujen taustatiedot Työelämä Työttömyyden syitä Työnhaku Tyytyväisyys työpajatoimintaan Kehitysehdotuksia työllisyyspalveluihin Yhteenveto Lähdeluettelo LIITE Kysymyslomake - työpajalaiset Vantaan Valo

5 1. Johdanto 2000-luvun alkupuolella Vantaan työttömyysprosentti oli melko lähellä pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien 1 keskimääräistä tasoa, mutta vuodesta 2005 alkaen työttömyys on noussut keskimääräistä korkeammalle. Viime vuosina ero on suurentunut entisestään. Helsinkiin verrattuna Vantaan työttömyysprosentti on ollut korkeampi vuodesta 2007 lähtien. Espoon työttömyysprosentti on ollut pysyvästi lähikuntia alempi. 2 Huhtikuussa 2012 Vantaalla oli työtöntä työnhakijaa, mikä on 7,8 prosenttia työvoimasta Työttömyysprosentti 6 4 Vantaa Helsinki Espoo Helsingin seutu Kuva 1. Keskimääräinen vuosittainen työttömyysprosentti Vantaalla, Helsingissä, Espoossa ja Helsingin seudun kunnissa vuosina (Lähde: aluesarjat.fi tilastokanta) Maaliskuun 2012 lopussa Vantaalla oli rakennetyötöntä, mikä on noin 60 prosenttia kaikista työttömistä. Rakennetyöttömät ovat pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä, työvoimapoliittisen toimenpiteen jälkeen uudelleen työttömiksi jääneitä tai toimenpiteestä toimenpiteeseen siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2011 Vantaan rakennetyöttömien vuosikeskiarvo oli henkilöä. Määrä on tasaisesti kasvanut viime vuosina. Luku oli alhaisimmallaan vuonna 2008, jolloin rakennetyöttömien vuosikeskiarvo oli henkilöä. 3 Tässä tutkimuksessa on selvitetty Vantaan rakennetyöttömyyttä ja sen erityispiirteitä. Tilastoanalyysit pohjautuvat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toimittamiin poikkileikkaustilastoihin Vantaan työttömyydestä helmi-maaliskuun vaihteessa 2012 sekä Työ- ja elinkeinotoimistoista (TE-toimisto) saataviin asiakastilastoihin. Tilastoaineistoa on täydennetty 20:llä henkilöhaastattelulla Vantaan kaupungin työpajoilla. Haastattelujen avulla on kartoitettu työttömien taustoja, työnhakua ja palveluntarvetta. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu kahta vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien parissa työskentelevää henkilöä. 1 Pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat sisältävät 14 kuntaa: Vantaa, Espoo, Kauniainen, Helsinki, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Sipoo. 2 Helsingin seudun aluesarjat, tilastokanta 3 TE-tilasto

6 2. Rakennetyöttömyyden määritelmä Rakenteellisessa työttömyydessä työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Rakennetyöttömyydelle tyypillistä on, että työttömyys on pitkittynyt ja muuttunut pysyväisluonteiseksi, jolloin se eroaa normaalista suhdanne-, kausi- ja kitkatyöttömyydestä. Rakennetyöttömyys heijastaa talouden pysyviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Siihen vaikuttavat teknologian kehittyminen sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän rakenteelliset tai sijainnalliset muutokset. Rakennetyöttömyydessä tiettyjen ammatti-, koulutus-, ikä- ja muiden ryhmien työttömyysaste pysyy korkeana, vaikka samaan aikaan tarjolla voi olla runsaasti avoimia työpaikkoja tai jopa työvoimapula. Tällöin työvoiman tarjonnalla ja kysynnällä kohtaanto-ongelma. Rakennetyöttömiä ovat henkilöt, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana yli 12 kk (pitkäaikaistyöttömät) ovat edeltävän 16 kk:n aikana olleet yhteensä yli vuoden työttömänä (rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät) ovat 3 kk työvoimapoliittisen toimenpiteen päättymisen jälkeen työttömänä, tai ovat jääneet työvoimapoliittiselta toimenpiteeltä työttömäksi ja sen jälkeen uudelleen sijoitettu toimenpiteeseen Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä tarkoitetaan työttömälle suunnattuja aktivointitoimenpiteitä, esimerkiksi palkkatuettua työtä, työharjoittelua tai työelämänvalmennusta työmarkkinatuella, aikuiskoulutusta, kuntouttava työtoimintaa tai omaehtoista päätoimista opiskelua työttömyysetuudella Tutkimuksia työttömyydestä 3.1. Työttömyyden riskitekijät ja työllisyystoimenpiteiden toimivuus Työttömyyden syistä ja seurauksista on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on selvitetty niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön työttömyysriskiin ja työllistymisen esteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa työttömyyttä lisääviä riskitekijöitä, työttömyyden aiheuttamia seurannaisvaikutuksia sekä työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Antti Parpon tutkimus Työllistymisen esteet (2007) nostaa esille työttömyyden kolme yleistä taustatekijää: yksin asuminen, korkea ikä ja alhainen koulutus. Lisäksi Parpo painottaa kannustinloukkujen merkitystä. Hänen mukaansa työttömyys on myös yksilöllinen valinta, jonka toimeentuloetuuksien aiheuttamat kannustinloukut mahdollistavat. Toimentuloetuuksilla voidaan saada lähes palkkatuloa vastaava tai kohtuullinen tulotaso, jos esimerkiksi vapaa-aika, lastenhoito, omaishoito tai muu syy koetaan työntekoa tärkeämmäksi. Myös ns. työttömyyseläkeputki on kannustinloukku, joka lisää yli 55-vuotiaiden työttömyyttä. Parpon tutkimuksessa haastattelemat työttömät olettivat, että lyhyet työjaksot eivät kannata, mutta heillä ei ollut tarkkaa tietoa siitä, miten lyhyt työjakso todellisuudessa vaikuttaa tulotasoon. Myöskään lomakkeiden ja selvitysten täyttämiseen ei haluttu käyttää ylimääräistä aikaa. Oma ryhmänsä olivat velkaantuneet, joilla ulosmittaus veisi työnteosta saatavat lisä-ansiot tai jopa vähentäisi tuloja. 5 Pekka Myrskylän tutkimuksessa Taantuma ja työttömyys (2010) on tutkittu työttömyyden rakennetta ja muutoksia 1990-luvun lamasta 2000-luvulle. Tutkimuksen esille nousivat samat työttömyyden riskitekijät kuin Parpon tutkimuksessa: alhainen koulutus, korkea ikä ja yksineläminen. Suurin riski jäädä työttömäksi on yksinäisillä miehillä mutta toisaalta myös yksinhuoltajaäitien pojilla. Viimeisin taantuma on vaikuttanut etenkin miesten työttömyyteen. Viime vuosikymmenellä myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien suhteellinen osuus on kasvanut. Taantuman aikana työttömyysriski on yleensä korkein nuorissa ikäluokissa. Toisaalta yli 55-vuotiaiden työttömyys on kasvanut. Myrskylän mukaan tähän on vaikuttanut erityisesti ikääntyvien työntekijöiden siirtäminen ns. eläkeputkeen. 6 4 Lisätietoja: Työ- ja elinkeinomisteriö, Työvoimapoliittiset toimenpiteet, 5 Parpo, A., Myskylä, P.,

7 Työttömyyden pitkäaikaisvaikutukset näkyvät pitkälti myöhemmissä elämänvaiheissa. Myrskylän mukaan esimerkiksi lamavuosina valmistuneiden opiskelijoiden työllisyys oli alhaista tasoa ja jäi myös myöhemmin alhaisemmalle tasolle verrattuna myöhemmin valmistuneiden työllistymiseen. Työttömiksi joutuneista huomattava osa ei enää palaa vakituisesti työmarkkinoille. Osa jää eläkkeelle ja monen työllistymismahdollisuudet vähenevät iän myötä, varsinkin 45 vuodesta eteenpäin. 7 Eeva Terävän, Petri Virtasen, Petri Uusikylän ja Lassi Köpän julkaisemassa Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus -raportissa (2011) on tarkasteltu erityisesti rakennetyöttömiä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa yli 500 päivältä. Näistä vaikeasti työllistyvistä noin kolmannes on yli 55-vuotiaita. Naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon, mutta miehillä on suurempi riski ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen naisia nuorempana. Koulutus- ja ammattirakenteeltaan vaikeasti työllistyvät eivät juurikaan eroa muista työttömistä. Ainoastaan korkea- tai tutkijankoulutus näyttäisi pienentävän riskiä joutua tähän ryhmään. Tästä ryhmästä lähes neljännes on vajaakuntoisia. Yleisimpiä vajaakuntoisuuden syitä ovat tuki- ja liikuntaelintensairaudet sekä mielenterveydelliset syyt. 8 Terävän ja muiden tutkimuksessa todetaan, että vaikeasti työllistyvien työllistymistä estävät tekijät tulevat esille usein vasta asiakkaan pidemmässä palveluprosessissa. Keskeisiä työttömyyden syitä ovat kapea-alainen osaaminen, vanhentunut ammattitaito, oppimisvaikeudet sekä henkilökohtaiset ongelmat, kuten velkaongelmat ja päihteet. Osa työnhakijoista työskentelee harmaan talouden piirissä. Työttömyysajan korkean ansioturvan aiheuttama passivoituminen johtaa usein siihen, että töitä aletaan etsiä vasta, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan loppu lähestyy. Tällöin työn löytäminen on jo huomattavasti vaikeampaa kuin työttömyyden alkuvaiheessa. Raportin mukaan vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien ensisijainen työllistymisen este on kielitaidon puute. Muita esteitä ovat kotoutumisongelmat, kulttuurierot ja työnantajien ennakkoasenteet, joiden takia maahanmuuttajat pääsevät työmarkkinoille usein vain palkkatuetun työn kautta. 9 Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että työttömien sairastavuus on yleisempää kuin työllisten. Huonontunut terveydentila nostaa työttömäksi joutumisen riskiä, ja toisaalta työttömyys usein heikentää yksilön terveydentilaa ja toimintakykyä. Nuoremmissa ikäryhmissä yleisimpiä ovat mielenterveyden ongelmat ja ikääntyneemmällä työvoimalla ongelmana ovat usein fyysiset sairaudet. Pitkäaikaistyöttömien heikentynyttä työ- ja toimintakykyä on usein vaikea havaita eri viranomaisten taholta. Koulutus- ja työllistämistukitoimet ovat kuitenkin hyödyttömiä niin kauan, kunnes heidän sairaudet on hoidettu tarpeeksi hyvin. 10 Pellervon taloustutkimuskeskuksen tekemässä tutkimuksessa Erityisryhmien työkyky - työttömät ja vammaiset (2010) on selvitetty työttömien ja vammaisten työkykyä ja työhalukkuutta. Tutkimukseen osallistuneista työttömistä yli puolella oli hyvä työkyky ja 61 prosenttia halusi säännölliseen kokoaikatyöhön. Noin neljännes ei kyennyt tekemään töitä tai ei halunnut tehdä töitä. Yli 55-vuotiaiden työhalukkuus oli hieman muita työttömiä alempi. Kaikissa ikäryhmissä työttömien työkyky laski voimakkaasti työttömyyden kestettyä yli kaksi vuotta. Sekä työttömien että vammaisten usko omiin työllistymismahdollisuuksiin oli melko heikkoa. 11 TEM:n tutkimuksessa Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009 (2011) on tutkittu työllisyystoimenpiteisiin osallistuneiden työllistymistä kolme ja kuusi kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen. Vuonna 2009 parhaiten aktiivitoimenpiteistä työllisti starttirahatoimenpiteet sekä oppisopimuskoulutus. Tukityöllistämiseen ja ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneista noin 30 prosenttia työllistyi avoimille työmarkkinoille. Työharjoitteluun työmarkkinatuella ja valmentavaan työvoimakoulukseen osallistuneista työllistyi vain hieman yli 10 prosenttia. Alhaisin työllistymisprosentti toimenpiteiden jälkeen oli henkilöillä, jotka olivat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Taloudellisesta taantumasta johtuen toimenpiteistä työllistyttiin hieman edellistä vuotta huonommin Myrskylä, P., Terävä, E. & muut, Terävä, E. & muut, Kerätär, R. & Karjalainen, V., Laiho, V. & muut, Nio, I. & Sardar, P.,

8 TEM:n Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus -raportin (2011) mukaan toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia hankaloittaa se, että TE-toimistojen asiakastietojärjestelmässä ei välttämättä ole tietoa, minne henkilö on siirtynyt, jos työnhaku ei enää jatku. Raportin mukaan aineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että henkilöiden työllistyminen on sitä vaikeampaa, mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse. Koulutuksen merkitys ei ollut niin selvä, mutta korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen saaneet työllistyivät toimenpiteen jälkeen hieman useammin kuin muut. Miehet työllistyivät toimenpiteen jälkeen useammin kuin naiset. Terveydelliset rajoitteet vaikuttivat negatiivisesti työllistymiseen molemmissa sukupuolissa. Lisäksi mitä useammin henkilö oli ollut työllisyystoimenpiteessä, sitä todennäköisemmin henkilö oli palannut työttömäksi toimenpiteen jälkeen. 13 Myös Myrskylän Taantuma ja työttömyys -tutkimuksessa (2012) on päädytty samankaltaisiin tuloksiin. 4. Aineisto ja tutkimusmenetelmät 4.1. URA-asiakasrekisteritilastot Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää URA-henkilöasiakasrekisteriä. URA-tietojärjestelmään on tallennettu TE-toimistojen asiakastiedot. Tässä raportissa on käytetty URA-tietojärjestelmästä saatuja helmimaaliskuun 2012 poikkileikkaustilastoja sekä kuukausittaisia TE-tilastoja Vantaan työttömistä työnhakijoista. Tilastotiedoista ei ilmene yksittäisiä henkilötietoja. Tilastojen perusteella on selvitetty muun muassa työttömien sukupuoli- ja ikäjakauma, yleisimmät ammattiryhmät, työttömien koulutusaste ja suurimmat vieraskieliset ryhmät Vantaan kaupungin työpajat Vantaan Valossa Vantaan kaupunki järjestää työpajatoimintaa, jolla pyritään aktivoimaan ja edistämään työttömien työelämään paluuta. Vantaan Korsossa Minkkitiellä sijaitsevassa Vantaan Valossa järjestetään eri hankkeiden ja projektien toimesta työelämänvalmennusta, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa pääasiassa yli 25-vuotiaille vantaalaisille työttömille. Vantaan Valon Uusioverstaalla korjataan ja kierrätetään kaupungin tietokoneita ja huolletaan polkupyöriä. Lennättimessä tehdään toimistotöitä Vantaan kaupungille ja yleishyödyllisille järjestöille. Tarmo-projektin alla toimivat kierrätys- ja tekstiilipaja, puutyöpaja sekä viher- ja remonttipaja. Topparoikka-remonttiryhmä ja Visakoivu-puutyöryhmä toimivat kuntouttavana työtoimintana. Toimintaa on maanantaista perjantaihin klo Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat työskentelevät yleensä lyhennetyllä työajalla. Tutkimusta varten haastateltiin 20 työpaja-asiakasta Työllistyjän polku -projektin työntekijöiden haastattelut Vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien tilannetta on kartoitettu haastattelemalla Työllistyjän polku -projektin työntekijöitä. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kiipula-säätiön ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa ajalla Sen tavoitteena on vähentää vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömyyttä, selvittää työllistymisen esteitä ja kehittää työhallinnon palveluprosesseja. Tutkimusta varten joulukuussa 2011 haastateltiin kahta projektin työntekijää. 13 Terävä, E. & muut,

9 5. Rakennetyöttömyys Vantaalla 14 Vantaalla oli maaliskuun 2012 lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Työttömistä (58 %) oli miehiä ja (42 %) naisia. Rakennetyöttömänä oli henkilöä. Heistä (58 %) oli miehiä ja (42 %) naisia. Rakennetyöttömyys jakautui pitkäaikaistyöttömiin (45 %), rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiin (29 %), toimenpiteeltä työttömäksi jääneisiin (22 %) ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneisiin (4 %). Miehillä ja naisilla pitkäaikaistyöttömien osuus oli lähes sama. Miehissä oli suhteellisesti enemmän rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä ja naisissa toimenpiteeltä työttömäksi jääneitä. Tähän vaikuttaa luultavasti se, että naistyöttömiä osallistuu miehiä enemmän työllisyystoimenpiteisiin, vaikka heitä on lukumäärällisesti vähemmän. Taulukko 1. Vantaan rakennetyöttömät, maaliskuu Rakennetyöttömät Yhteensä Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät Toimenpiteeltä työttömäksi Toimenpiteeltä toimenpiteelle hlöä hlöä (%) hlöä (%) hlöä (%) hlöä (%) Miehet (46 %) 999 (33 %) 550 (18 %) 86 (3 %) Naiset (45 %) 486 (23 %) 567 (26 %) 123 (6 %) Yhteensä (45 %) (29 %) (22 %) 209 (4 %) Rakennetyöttömien määrä kasvaa iän myötä. Naisia on rakennetyöttömänä miehiä vähemmän kaikissa ikäryhmissä. Miesten rakennetyöttömyys nousee melko korkealle heti 25-vuotiaasta ylöspäin, kun taas naisilla rakennetyöttömien määrä kasvaa tasaisemmin ikäryhmästä seuraavaan. Rakennetyöttömistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 45 prosenttia on yli 50-vuotiaita Henkilöä v v v v v. Ikäryhmä Miehet Naiset Kuvio 2. Rakennetyöttömät Vantaalla ikäryhmittäin, maaliskuu Rakennetyöttömyysluvut perustuvat TE-tilastoihin 1207 ja 6210, haettu

10 5.1. Rakennetyöttömien koulutusaste Rakennetyöttömistä 40 prosenttia on suorittanut ainoastaan perusasteen koulutuksen ja kahdeksalla prosentilla tutkinto on tuntematon. Alle 25-vuotiaissa rakennetyöttömissä perusasteen ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on luonnollisesti suurin, eikä ryhmässä juuri ole korkea-asteen tutkinnon 15 suorittaneista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaikista rakennetyöttömistä keskimäärin 35 prosentilla on keskiasteen tutkinto ja 17 prosentilla korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin yli 50-vuotiaissa rakennetyöttömissä, joista yli viidenneksellä on korkea-asteen tutkinto v. (n=295) 50 % 43 % 6 % v. (n=2683) 40 % 36 % 15 % 9 % Perusaste Keskiaste yli 50 v. (n=2168) 40 % 31 % 22 % 7 % Korkea-aste Tuntematon kaikki (n=5146) 40 % 35 % 17 % 8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Vantaan rakennetyöttömien koulutusaste ikäryhmittäin, maaliskuu Rakennetyöttömien yleisimpiä ammatillisia tutkintoja ovat merkonomin tutkinto, kone- ja metallialan peruskoulutus, majoitus- ja ravitsemusalan perustutkinto, sähköalan peruskoulutus ja merkantin tutkinto. Naisilla yleisiä ovat etenkin merkonomin, merkantin, majoitus- ja ravitsemusalan sekä terveys- ja sosiaalialan peruskoulutus. Miesrakennetyöttömien yleisimpiä ammatillisia tutkintoja ovat kone- ja metallialan peruskoulutus, sähköalan peruskoulutus, merkonomin tutkinto sekä auto- ja kuljetusalan peruskoulutus. Yleisesti ottaen koulutuskirjo on kuitenkin laaja ja erilaisia tutkinto on useita satoja Yleisimmät ammattiryhmät Rakennetyöttömien yleisimmät ammatit vastaavat pitkälti kaikkien työttömien yleisimpiä ammatteja. Miesten ja naisten yleisimmät ammatit ovat selvästi sukupuolijaottuneet. Miesten yleisimpiä ammatteja ovat varastotyöntekijä (202 henkilöä), rakennusalan sekatyöntekijä (127), kuorma-auton- ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettaja (118) sekä tietoliikenne- ja elektroniikka-asentaja (87). Rakennetyöttömien naisten yleisimpiä ammatteja ovat myyjä (151 rakennetyötöntä naista), toimistotyöntekijä (141), siivooja (99), sihteeri (68) ja tilinpitotyöntekijä (65). Erilaisia ammatteja on kuitenkin satoja. Alle 30-vuotiaiden rakennetyöttömien yleisimpiä ammatteja ovat varastontyöntekijä, myyjä ja tietoliikenne- ja elektroniikka-asentaja vuotiaissa on paljon varastotyöntekijöiden ja myyjien lisäksi rakennusalan sekatyöntekijöitä ja siivoojia. Yli 50-vuotailla yleisimmät ammatit ovat toimistotyöntekijä, myyjä, varastotyöntekijä, siivooja ja kuorma-auton- sekä ajoneuvoyhdistelmien kuljettaja. 15 Korkea-asteen tutkintoon luetaan alimman korkea-asteen tutkinnot, alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijan koulutus. 9

11 Ammattiryhmä Varastotyöntekijät (n=236) Myyjät (n=211) Toimistotyöntekijät (n=173) Siivoojat (n=140) Rakennusalan sekatyöntekijät (n=128) Kuorma-auton- ja ajoneuvoyhd. kuljettajat (n=119) 118 Keittiö- ja ravintolatyöntekijät (n=99) Tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat (n=99) Miehet Naiset Suunnittelijat (n=83) Kokit, keittäjät ja kylmäköt (n=75) Linja- ja henkilöautonkuljettajat (n=72) Tilinpitotyö (n=70) Henkilöä Kuvio 4. Vantaan rakennetyöttömien yleisimmät ammattiryhmät, maaliskuu Seuraavaksi tarkastellaan rakennetyöttömien kahta yleisintä ammattiryhmää: varastotyöntekijät ja myyjät Varastotyöntekijät Rakennetyöttömien yleisin ammattiryhmä on varastotyöntekijät. Heitä oli maaliskuun 2012 lopussa rakennetyöttömänä 236 henkilöä. 86 prosenttia oli miehiä. Varastotyöntekijöistä 15 prosenttia (34 hlöä) oli alle 30-vuotiaita, 53 prosenttia (126 hlöä) vuotiaita ja 32 prosenttia (76 hlöä) yli 50-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita oli vähemmän kuin rakennetyöttömissä keskimäärin. Miesten osuus oli suurin alle 30- vuotiaissa varastotyöntekijöissä ja pienin yli 50-vuotiaissa, joista naisia oli lähes neljännes. Varastotyöntekijöistä 62 prosentilla oli ainoastaan perusasteen koulutus. Hieman alle kolmanneksella oli ammatillinen perusasteen tutkinto ja muutamalla korkea-asteen tutkinto. Suoritetut tutkinnot olivat useilta eri aloilta. 80 Henkilöä Perusaste Keskiaste Korkea-aste Tuntematon v v. yli 50 v. Kuvio 5. Vantaan rakennetyöttömien varastotyöntekijöiden ikä- ja koulutusjakauma, maaliskuu

12 Varastotyöntekijöistä lähes puolet oli pitkäaikaistyöttömiä ja rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä oli noin 30 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus oli suurin yli 50-vuotiaissa, joista 71 prosenttia oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään yli vuoden vuotiaissa oli pitkäaikaistyöttömien ohella paljon rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä. Alle 30-vuotiassa olivat lähinnä rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä tai toimenpiteeltä työttömäksi jääneitä Henkilöä v v. yli 50 v. Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset Toimenpiteeltä työttömäksi Toimenpiteeltä toimenpiteelle Kuvio 6. Rakennetyöttömät varastotyöntekijät ikäryhmittäin työttömyyden lajin mukaan, maaliskuu Myyjät Toiseksi suurin rakennetyöttömien ammattiryhmä on myyjät. Heitä oli rakennetyöttömänä maaliskuun 2012 lopussa 211 henkilöä. 78 prosenttia oli naisia. Myyjistä 12 prosenttia (25 hlöä) oli alle 30-vuotiaita, 52 prosenttia (109 hlöä) vuotiaita ja 36 prosenttia (77 hlöä) yli 50-vuotiaita. Myös tässä ryhmässä yli 50-vuotiaita on vähemmän kuin rakennetyöttömissä keskimäärin. Myyjistä hieman alle puolella oli perusasteen koulutus. Osuus oli suurin yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Keskiasteen koulutuksen oli suorittanut 38 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon yhdeksän prosenttia rakennetyöttömistä myyjistä. 50 Henkilöä Perusaste Keskiaste Korkea-aste Tuntematon v v. yli 50 v. Kuvio 7. Vantaan rakennetyöttömien myyjien ikä- ja koulutusjakauma, maaliskuu Pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus oli suurin yli 50-vuotiaissa rakennetyöttömissä myyjissä, joista 53 prosenttia oli ollut työttömänä vähintään yli vuoden vuotiaissa pitkäaikaistyöttömiä oli 39 prosenttia ja 32 prosenttia rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä. Alle 30-vuotiaissa myyjissä rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömiä ja toimenpiteeltä työttömäksi jääneitä oli hieman enemmän kuin pitkäaikaistyöttömiä. 11

13 60 Henkilöä v v. yli 50 v. Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset Toimenpiteeltä työttömäksi Toimenpiteeltä toimenpiteelle Kuvio 8. Rakennetyöttömät myyjät ikäryhmittäin työttömyyden lajin mukaan, maaliskuu Ammattitaidottomuus Maaliskuun lopussa 2012 Vantaan rakennetyöttömistä 801 henkilöä (16 %) kuului ryhmään ammattitaidottomat tai ammatti ei ole tiedossa. Alle 30-vuotiaista ammattitaidottomia on 43 prosenttia. Ammattitaidottomien määrä vähenee iän myötä vuotiaissa rakennetyöttömissä ammattitaidottomien osuus on 16 prosenttia ja yli 50-vuotiassa enää kuusi prosenttia. Naisia on muutama prosentti enemmän kuin miehiä. Ammattitaidottomista rakennetyöttömistä miehistä suuri osa, 85 prosenttia, on alle 45-vuotiaita. Myös naisten suurin ikäryhmä on vuotiaat, mutta heitä on miehiä enemmän vanhemmissa ikäryhmissä Henkilöä Perusaste Keskiaste Korkea-aste Tuntematon 20 0 alle 25 v v v v v. alle 25 v v v v v. Miehet Naiset Kuvio 9. Ammattitaidottomat rakennetyöttömät sukupuoli-, ikä- ja koulutusjakauman mukaan, maaliskuu 2012 Ammattitaidottomista miehistä 71 prosentilla on ainoastaan perusasteen tutkinto ja 16 prosentilla koulutus on tuntematon. Naisista perusasteen käyneitä on 55 prosenttia ja koulutus on tuntematon peräti 29 prosentilla. Heidän määrä kasvaa iän myötä. Joukossa on myös jonkin verran koulutettuja ammattitaidottomia, jotka eivät ole päässeet kiinteästi työelämään mukaan tutkinnosta huolimatta. Heidän osuus on noin 15 prosenttia ammattitaidottomista. 12

14 5.4. Maahanmuuttajien rakennetyöttömyys Vantaalla asui vuoden 2011 alussa henkilöä, heistä ulkomaan kansalaisia oli henkilöä (7 %). Äidinkielenä muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli henkilöä (10 %). Kymmenen suurinta kieliryhmää olivat: venäjä, viro, somali, albania, vietnam, arabia, englanti, kurdi, turkki ja thai. Väestömäärään nähden vieraskielisiä asuu eniten Hakunilan ja Koivukylän suuralueilla. Määrällisesti heitä on eniten Myyrmäen suuralueella. 16 Vuoden 2011 lopussa Vantaan ulkomaalaisesta työvoimasta oli työttömänä 29 prosenttia, mikä on korkeampi kuin esimerkiksi Helsingissä (22 %) tai Espoossa (16 %). 17 Maaliskuussa 2012 Vantaan rakennetyöttömistä henkilöä (21 %) oli ulkomaan kansalaisia. Käytettävissä olevat tilastot eivät kerro vieraskielisten osuutta, mikä on suurempi kuin ulkomaan kansalaisten määrä. Ulkomaan kansalaisista suurin osa, 83 prosenttia, tuli EU:n ulkopuolisista maista. Naisia ja miehiä oli lähes yhtä paljon. Ulkomaalaiset rakennetyöttömät olivat Suomen kansalaisiin nähden suhteellisesti useammin toimenpiteeltä työttömäksi jääneitä tai toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneitä. Taulukko 2. Rakennetyöttömien työttömyyden laji kansalaisuuden mukaan, maaliskuu Kansalaisuus Suomen kansalaiset (n=4060) ulkomaan kansalaiset (n=1086) Pitkäaikais- Rinnasteisesti Toimenpiteeltä Toimenpiteeltä Kaikki työttömät pitkäaikaistyöttömät työttömäksi toimenpiteelle yhteensä 2006 (49 %) 1209 (30 %) 740 (18 %) 105 (3 %) 4060 (100 %) 329 (30 %) 276 (25 %) 377 (35 %) 104 (10 %) 1096 (100 %) Eniten rakennetyöttömiä ulkomaan kansalaisia on ikäryhmässä vuotiaat. Miehiä oli hieman naisia enemmän vuotiaissa. Vanhemmissa ikäryhmässä naiset ovat enemmistönä. Ulkomaalaisten rakennetyöttömien suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Venäjän, Viron, Somalian, Irakin, Turkin sekä Serbia ja Montenegron kansalaiset Henkilöä Miehet Naiset v v v v v. Kuvio 10. Ulkomaalaisten rakennetyöttömien ikäjakauma sukupuolittain, maaliskuu Vantaan väestö 2010/2011 -tilastot 17 TE-tilasto

15 Rakennetyöttömyystilastot eivät kerrot ulkomaan kansalaisten koulutus- tai ammattitietoja, mutta pitkäaikaistyöttömistä tietoa on saatavilla. Helmikuun 2012 lopun poikkileikkaustilaston 18 mukaan Vantaalla oli 446 vieraskielistä pitkäaikaistyötöntä, mikä on 19 prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä. Heistä 34 prosentilla oli Suomen kansalaisuus. Hieman yli puolet vieraskielisistä pitkäaikaistyöttömistä oli naisia. Vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, somali, arabia, eesti, albania ja vietnam. Vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa iän myötä. Suunta on sama molemmilla sukupuolilla. Vieraskielisistä pitkäaikaistyöttömistä hieman yli puolet on ollut työttömänä 1-2 vuotta ja viidennes 2-3 vuotta. Lopuilla työttömyys on kestänyt jo vuosia, pisimmillään lähes 13 vuotta. 80 Henkilöä v. 2-3 v. 3-5 v. yli 5 v v v. yli 50 v v v. yli 50 v. mies nainen Kuvio 11. Vantaan vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien ikärakenne ja työttömyyden kesto. Tilanne maaliskuussa Vieraskielisistä pitkäaikaistyöttömistä miehistä noin puolet on suorittanut ainoastaan perusasteen tutkinnon tai tutkinto on tuntematon. 32 prosentilla on keskiasteen tutkinto ja 19 prosentilla korkea-asteen tutkinto. Naisista 29 prosentilla tutkinto on tuntematon. Toisaalta 26 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Pitkäaikaistyöttömistä parhaiten koulutettuja ovat venäjän- ja vironkieliset, joista yli 70 prosenttia on suorittanut keskiasteen tai korkea-asteen koulutuksen. Vähiten koulutettuja ovat somalin- ja vietnaminkieliset pitkäaikaistyöttömät. Vietnaminkielisistä pitkäaikaistyöttömistä vain 10 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. naiset (n=238) 23 % 22 % 26 % 29 % Perusaste Keskiaste Korkea-aste miehet (n=208) 32 % 32 % 19 % 17 % Tuntematon 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 12. Vieraskielisten pitkäaikaistyöttömien koulutusjakauma sukupuolittain, helmikuu ELY/URA-tilasto, poikkileikkaus

16 5.5. Vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät Vajaakuntoiseksi määritellään henkilö, jonka työmahdollisuudet ovat alentuneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. 19 Vajaakuntoisuuden yleisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 20 Maaliskuun 2012 lopussa Vantaan rakennetyöttömistä oli vajaakuntoisia 20 prosenttia. Espoossa ja Helsingissä vastaava luku oli molemmissa 16 prosenttia. 21 Vajaakuntoisten määrä kasvoi iän myötä, etenkin 45-ikävuodesta ylöspäin. Miehiä oli vajaakuntoisena työnhakijana hieman naisia enemmän. Vantaan vajaakuntoisista 10 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia Työllistyjän polku -hankkeen työntekijöiden näkemyksiä Joulukuussa 2011 tutkimusta varten haastateltiin kahta Työllistyjän polku -projektin työntekijää vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteistä. Työllistyjän polku -projektin toteuttaa Kiipulasäätiö yhteistyössä Vantaan TE-toimiston kanssa ajalla Projektin kohderyhmänä ovat vantaalaiset vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät. Projektin tavoitteena on arvioida ja ohjata asiakkaita kohti työelämää. Osallistuminen on vapaaehtoista. Projektin työntekijöiden mukaan projektiin ovat halunneet osallistua ennen kaikkea henkilöt, joilla on halu muutokseen ja jotka ovat kyllästyneitä nykyiseen tilanteeseensa. Myös ansiosidonnaisen päivärahan päättyminen on vaikuttanut osallistumishalukkuuteen. Yleisimmät vajakuntoisuuden syyt ovat mielenterveydelliset ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta henkilöillä on usein useita diagnooseja. Ongelmia lisäävät esimerkiksi päihteiden käyttö, elämänhallinta- ja perheongelmat, velat, sosiaaliset pelot sekä itseluottamuksen puute. Maahanmuuttajilla ongelmana on erityisesti kielitaidon puute ja tuttavapiirin rajoittuminen omaan kulttuuriryhmään. Pienten lasten äidit ovat puolestaan usein liian sidottuja kotielämään, ja heidän on vaikea palata työelämään. Vanhemmilla työnhakijoilla on vaikeutena muun muassa osata nykyisiä työnhakukäytäntöjä. Projektiin osallistujat ovat olleet työttömänä vähintään vuoden. Suurin osa projektiin osallistujista on ollut aiemmin mukana työelämässä. Osalla on taustalla negatiivisia kokemuksia työelämästä, kuten uupumista, ahdistumista ja kiusaamista. Positiiviseksi on koettu työyhteisöön kuuluminen. Osa projektiin osallistujista haluaa töihin, mutta mukana on myös henkilöitä, joilla ei ole motivaatiota työnhakuun. Henkilöt ovat esimerkiksi tottuneet työttömyyteen, eivätkä koe tarvetta työllistyä. Pitkittynyt työttömyys on usein myös passivoittanut ja laskenut itsetuntoa. Toisaalta osallistujilla on usein muita ongelmia elämäntilanteessa, jotka ovat estäneet työllistymistä, kuten velka-, päihde- ja mielenterveysongelmia, jotka tulee hoitaa kuntoon ensin. Projektin työntekijöiden mukaan työkykyä ja työllistymistä voidaan nostaa muun muassa varhaisella puuttumisella ja riittävän tiiviillä ja säännöllisillä tapaamisilla. Asiakasta on lähestyttävä laaja-alaisesti elämäntilanne huomioiden, johon voi kuulua esimerkiksi selvitykset terveydentilasta ja velkajärjestelyt. Asiakkaan osallistaminen, vastuuttaminen ja motivointi on tärkeää, ja hänen omat toiveet ja odotukset on huomioitava. Suunnitelmille on laadittava myös varasuunnitelmia. Maahanmuuttajat tarvitsevat sosiaalista kanssakäymistä kantaväestön kanssa kielitaidon parantamiseksi. Projektin asiakkaana on myös useita ns. toisen tai kolmannen sukupolven työttömiä. Tällöin työntekoon ja työelämään ohjeistaminen olisi aloitettava jo koulussa, esimerkiksi yläasteella, sillä työttömien sukupolvien lapset eivät saa työnteon mallia kotoa. 19 Laki julkisesta työvoimapalvelusta / TE-tilasto 1240, huhtikuu TE-tilasto

17 6. Yksilöhaastattelut työpajoilla Vantaan Korsossa sijaitsevassa Vantaan Valossa järjestetään työpajatoimintaa yli 25-vuotialle työttömille. Siellä toimivat kierrätystöihin erikoistunut Uusioverstas, toimistotöihin keskittyvä Lennätin sekä keittiötyöpaja. Lisäksi Tarmo-projektin alla toimivat kierrätys- ja tekstiilipaja, puutyöpaja sekä viher- ja remonttipaja. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Topparoikka-remonttiryhmässä. Työpajoilla työskennellään viitenä päivänä viikossa klo Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat työskentelevät lyhennettyä työaikaa. Tutkimusta varten haastateltiin 20:tä Vantaan Valon työpajojen asiakasta. Haastattelut tehtiin kolmena eri päivänä välisenä aikana. Haastatteluun osallistuneet työskentelivät Uusioverstaalla, Lennättimessä, kierrätys- ja tekstiilipajalla, puutyöpajalla ja viher- ja remonttipajalla. Suurin osa haastatelluista oli työharjoittelijoita/työelämänvalmennettavia, ja muutama oli kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva henkilö. Haastatteluun osallistuminen oli vapaaehtoista. Haastatteluissa kysyttiin henkilöiden koulutustaustasta, työelämän kokemuksista, työttömyyden syistä, työnhaun aktiivisuudesta sekä pyrittiin kartoittamaan muita työnhakuun ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastatelluilla oli myös mahdollisuus kertoa omia ehdotuksia Vantaan työllisyyspalveluiden kehittämiseksi Haastateltujen taustatiedot Haastatellusta henkilöstä 13 oli miehiä ja seitsemän naisia. Nuorin haastatelluista oli 29 vuotta ja vanhin 63 vuotta. Haastateltujen keski-ikä oli 47 vuotta. 14 henkilöä puhui äidinkielenään suomea. Vieraskielisten äidinkieliä olivat venäjä, turkki, hindi ja persia. Vastaajista neljännes asui Vantaan Korsossa. Myös Länsimäestä ja Havukoskelta oli useampi vastaaja. Muut haastatteluun osallistuneet asuivat eri puolilla Vantaata. Maahanmuuttajataustaisia lukuun ottamatta lähes kaikki haastatellut olivat asuneet koko elämän tai suurimman osan elämästään Vantaalla. Maahanmuuttajataustaiset olivat muuttaneet Vantaalle suoraan kotimaasta tai melko aikaisessa vaiheessa Suomeen tulon jälkeen oman työn, puolison työn tai parempien työllisyysmahdollisuuksien takia. Suomessa asutun ajan pituus oli lyhimmillään kolme vuotta ja pisimmillään 23 vuotta. Haastatelluista neljä oli ollut työttömänä alle vuoden ja kymmenen henkilöä 1-2 vuotta. Loput kuusi olivat olleet työttömänä vähintään kolme vuotta, pisimmillään vuosikymmeniä. Haastatelluista viidellä oli ainoastaan perusasteen koulutus. 12 henkilöllä oli keskiasteen tutkinto, joista yleisimpiä oli merkantin tai merkonomin tutkinto. Muita keskiasteen tutkintoja olivat muun muassa lähihoitajan, metallialan ja autoalan tutkinnot. Kolmella haastatelluista oli korkea-asteen tutkinto. Neljä haastatelluista oli keskeyttänyt ammatilliset opinnot, mutta kaksi heistä oli suorittanut keskiasteen tutkinnon myöhemmin. Kaksi muuta keskeyttänyttä oli lopettanut opintonsa motivaation puutteeseen ja koska "kaverit ja muut menot" vetivät puoleensa. Kuudesta maahanmuuttajataustaisesta kahdella oli perusasteen koulutus, kaksi oli suorittanut ammatillisia opintoja ja kaksi korkea-asteen opintoja omassa kotimaassaan. Suurin osa haastatelluista oli tullut työpajalle vapaaehtoisesti, mutta joukossa oli myös niitä, jotka olivat joutuneet työpajalle enemmänkin työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Haastatelluille maksettiin työpajajakson ajalta työmarkkinatuen tai ansiosidonnaisen päivärahan lisäksi päivittäinen ylläpitokorvaus yhdeksän euroa päivältä. Osalle ylläpitokorvaus vaikutti vähäiseltä, mutta toisille se oli myös motivoiva tekijä. Joillekin haastatelluista työpajajaksolla olosta oli selvästi taloudellisesti hyötyä, sillä passiivisena työnhakijana he eivät olleet saaneet työttömyysetuutta johtuen esimerkiksi puolison tuloista tai muista etuuteen vaikuttavista tuloista tai karenssista. Muutama puolestaan sai ansiosidonnaisen päivärahan korotettuna osallistuessaan aktivointitoimenpiteeseen. 16

18 6.2. Työelämä Yli puolella haastatelluista oli vuosien tai vuosikymmenten kokemus työelämästä, joka liittyi usein myös oman alan opintoihin. Opintoihin oli suunnattu kiinnostuksesta alaa kohtaan tai sitten oli ensin aloitettu työt, ja sitä kautta innostuttu opiskelemaan samaa alaa. Kahdella haastatelluista oli kaksi tutkintoa. He olivat löytäneet uuden alan työn kautta. Vain muutama paljon töitä tehnyt oli suorittanut tutkinnon täysin eri alalta kuin millä oli työskennellyt. Useita vuosia työskennelleet olivat yleensä viihtyneet töissä hyvin tai ainakin melko hyvin. Henkilöt, jotka eivät olleet viihtyneet töistä, mainitsivat syiksi muun muassa huonon työnkuvan, alhaisen palkan, kuormittavan työn ja työyhteisön huonon ilmapiirin. Maahanmuuttajat - etenkin miehet - olivat yleensä työskennelleet kotimaassaan paljon ja Suomessa muutamia vuosia, mutta joutuneet sen jälkeen työttömäksi pidemmäksi aikaa. Naismaahanmuuttajat eivät olleet työllistyneet Suomessa avoimille työmarkkinoille lainkaan. Maahanmuuttajat olivat tehneet Suomessa lähinnä auto- ja rakennusalan töitä, joihin osalla oli myös koulutus, tai palkkatuettuja töitä eri aloilla. Avoimilla työmarkkinoilla työskennelleet maahanmuuttajat olivat työskennelleen enimmäkseen oman maan kansalaisten omistamissa yrityksissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Kahdella oli omassa kotimaassa suoritettu korkea-asteen koulutus ja siihen liittyvää työkokemusta, mutta kumpikaan ei ollut tehnyt alan töitä Suomessa. Kaikista haastatelluista seitsemällä oli vain vähän työkokemusta tai työt olivat loppuneet jo kauan sitten. Suurimmalla osalla heistä ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta. Nuoruudessa tehdyt työsuhteet olivat satunnaisia ja lyhytkestoisia. Osa oli ollut työttömänä suurimman osan aikuiselämästään. Heillä oli ollut esimerkiksi päihde- tai muita henkilökohtaisia ongelmia. Satunnaiset työt koostuivat lähinnä muutaman kuukauden työjaksoista eri aloilla tai sitten palkka- ja muista tukitöistä kunnalla. Muutama oli nuorempana tehnyt töitä useamman vuoden, mutta ajautunut sitten pitkäaikaistyöttömyyteen Työttömyyden syitä Melko moni haastatelluista oli joutunut työttömäksi työnantajan irtisanoessa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Osa työnantajista oli tehnyt konkurssin, osassa yrityksistä toimintoja oli uudelleenjärjestelty ja työntekijämäärää vähennetty. Moni taloudellisista syistä työttömäksi jääneistä oli hakenut töitä työttömyyden alussa aktiivisesti, mutta myöhemmin passivoitunut, kun töitä ei löytynyt. Suurimpana esteenä pidettiin etenkin ikää, jos henkilö oli hieman alle 50-vuotias tai sitä vanhempi. Kaksi mainitsi työttömyyden alkaneen jo 1990-luvun lamasta. Toisella heistä työt teollisuudessa olivat loppuneet laman myötä, eikä hän ollut päässyt enää kiinteästi takaisin työelämään sen jälkeen. Töitä oli löytynyt satunnaisesti ja välissä oli pitkiä työttömyysjaksoja. Toinen puolestaan valmistui ammatillisista opinnoista laman aikaan, eikä päässyt töihin opiskelemalleen alalle, vaan joutui palaamaan aiempiin töihin. Myöhemmin EU:n myötä oli tullut rakenteellisia uudistuksia, jotka siirsivät työtehtävät ulkomaille. Oma ryhmänsä oli vuosia määräaikaisia työsuhteita valtiolla tai kunnalla tehneet naiset. Heillä työt olivat loppuneet omasta tahdosta, koska toistuvat määräaikaiset työsuhteet oli koettu epäoikeudenmukaisiksi. Esimerkiksi yksi haastatelluista ei hakenut määräaikaisuudelle enää jatkoa, kun hänen hakemuksensa lyhennetystä työajasta lapsen aloittaessa koulun oli hylätty. Toinen puolestaan ei hakenut uutta määräaikaista virkaa, kun hän ei ollut tullut valituksi avoinna olevaan vakituiseen virkaan. Näillä henkilöillä työttömyys oli usein jatkunut pidempään kuin he olivat alunperin suunnitelleet. Viisi haastatelluista ei ollut koskaan päässyt kunnolla kiinni työelämään. Työssäolo oli satunnaista ja rajoittui vain satunnaisiin lyhyisiin työsuhteisiin. Monet heistä eivät olleet vuosiin edes TE-toimiston palvelujen piirissä. Ongelmana oli ollut alkoholi ja muut päihteet sekä masennus. Toisaalta muutama nainen oli jäänyt lapsensaannin myötä kotiin, eikä ollut sen jälkeen palannut enää kiinteästi työelämään. 17

19 Yleensä työttömyys johtui useista päällekkäisistä tekijöistä. Esimerkiksi yrityksen huono taloudellinen tilanne oli ikään kuin mahdollistanut työttömäksi jäämisen, kun samaan aikaan henkilökohtaiset ongelmat, kuten terveydelliset ongelmat tai läheisen menettäminen olivat vähentäneet työssäjaksamista ja työhaluja. Huono työilmapiiri oli edesauttanut, ettei esimerkiksi määräaikaiselle viralle oltu haettu jatkoa. Toisaalta oli myös heitä, jotka halusivat jatkaa työntekoa terveydellisistä ongelmista huolimatta. Esimerkiksi kahdella haastatelluista oli mahdollisuus jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle terveydentilan takia, mutta he eivät itse halunneet, vaan halusivat työllistyä uudelleen Työnhaku Noin puolet haastelluista oli ollut aktiivisia tai melko aktiivisia työnhaussa. He olivat hakeneet töitä avoimilta työmarkkinoilta sekä palkkatuettuja työpaikkoja. Kaksi haastatelluista aloitti työt haastatteluja seuranneella viikolla. Toinen heistä työllistyi avoimille työmarkkinoille ja toinen palkkatuettuun työhön kunnalle. Yhdellä haastatelluista oli työhaastattelu seuraavana päivänä. Muilla aktiivisesti työpaikkoja hakeneista ei ollut tiedossa töitä eikä työpaikkahaastatteluja. Loput haastatelluista olivat hakeneet ainoastaan palkkatukityöpaikkoja ja osa ei ollut hakenut töitä lainkaan. Vähiten työpaikkoja olivat hakeneet maahanmuuttajataustaiset, joilla oli heikko kielitaito eikä kaikilla ollut oikein tietoa, mistä ja miten hakea töitä. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat eivät itse kokeneet olevan valmiita kokopäiväiseen työhön. Työpajajakso oli aktivoinut työnhakuun etenkin henkilöitä, joilla oli paljon tai melko paljon työhistoriaa, mutta myös heitä, jotka olivat olleet työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella jo kauan. Työhönohjaajien apua ja kannustusta arvostettiin. Osalla työpajoista oli erikseen varattu viikoittainen aika työnhakua varten, mitä pidettiin hyvänä asiana. Se myös patisti työnhakuun. Jotkut haastatelluista olivat epävarmoja siitä, kannattaisiko töitä hakea. Esimerkiksi korkea ansiosidonnainen työttömyyskorvaus, palkkaa vastaavat toimeentuloetuudet tai velkaantuminen tekivät työnhausta valikoivampaa tai estivät työnhaun kokonaan. Joillekin vaikutti olevan samantekevää, tuleeko toimeentulo etuuksina vai palkkana, jos ne eivät määrällisesti eroa toisistaan. Henkilöt kertoivat usein "tehneensä hieman laskelmia" palkkatyön kannattamattomuudesta. Tällöin työnteosta saatavia hyötyjä ei ajateltu pitkällä tähtäimellä eikä työnteolle koettu muuta motiivia kuin raha. Toisaalta ansiolaskelmatkin perustuivat omiin olettamuksiin, eivät tarkkaan tietoon. Yksi velkaantunut halusi ensin velkajärjestelyyn ennen kuin alkaisi hakea töitä. Osa henkilöistä halusi löytää töitä, vaikka etuuksien väheneminen tai ulosotto veisi lähes kaiken palkkatulosta saatavan taloudellisen hyödyn. Korkeaa palkkatoivomusta oli myös saatettu laskea työttömyyden edetessä. Tällöin henkilöt kertoivat työnteon motiiveiksi muun muassa halun saada lisää sisältöä ja sosiaalisuutta arkeen, saada muutosta elämään tai esimerkiksi mahdollisuuden hakea asuntolainaa ja ostaa omistusasunto vuokralla asumisen sijaan. Yksi haastatelluista mainitsi motiiviksi myös paremman eläkkeen sitten aikanaan. Monella maahanmuuttajalla heikko kielitaito vaikeutti työnhakua. Koulutettujen maahanmuuttajien ongelmana oli, että kotimaan koulutus ei pätenyt Suomessa tai sitä ei oltu osattu hyödyntää. Esimerkiksi opettajaksi yliopistosta valmistunut ja kotimaassaan opettajan töitä tehnyt henkilö kertoi hakeneensa Suomessa kouluavustajan paikkaa, mutta ei ollut saanut paikkaa, koska hänellä ei ole tutkintoa Suomesta. Henkilö aikoi hakea perusasteen ammattikoulutukseen toiselle alalle. Perhesyiden ei katsottu vaikuttavan työhakuun kuin yhdessä tapauksessa, jolloin pienen lapsen yksinhuoltajuus rajoitti mahdollisuuksia tehdä ilta- tai viikonlopputyötä. Muilla lastenhoito oli järjestetty tai lapset olivat jo sen verran varttuneita, ettei se asettanut rajoitteita työnhaulle. Haastatelluilla eivät myöskään maininneet muista perhesyistä, jotka vaikuttaisivat mahdollisuuksiin tehdä töitä. Pääasiallinen työnhakualue oli Vantaa. Kolme mainitsi pääkaupunkiseudun ja kolme koko Uudenmaan alueen. Kriteerinä oli lähinnä kohtuullinen työmatka ja sujuvat liikenneyhteydet. 18

20 6.5. Tyytyväisyys työpajatoimintaan Enemmistö haastatelluista vaikutti tyytyväiseltä työpajatoimintaan. Tärkeänä pidettiin etenkin säännölliseen päivärytmiin pääsemistä, sillä iästä ja taustoista riippumatta päivärytmi oli monesti työttömyyden edetessä muuttunut siten, että henkilö valvoi yöt ja nukkui päivät. Päivärytmiin pääsemisen ohella joillekin haastatelluista oli tärkeää saada nauttia päivittäinen edullinen lounas. Työpajojen tuomaa sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä arvostettiin. Osa haastatelluista kertoi, että olisi voinut tulla työpajalle jo aikaisemmassakin vaiheessa, jos olisi siitä mahdollisuudesta tiennyt. Työpajan valintaan vaikutti lähinnä oma kiinnostus alaa kohtaan. Työpajojen työtehtävät koettiin yleensä mieleisiksi. Osa toivoi, että tekemistä ja työtehtäviä olisi enemmän. Työpajalaisten oppimistavoitteet olivat erilaisia. Esimerkiksi kierrätys- ja tekstiilipajan asiakkaat halusivat oppia taitoja, joista on hyötyä ensisijaisesti omassa kodissa. Lennättimessä olevat puolestaan halusivat kehittää töissä tarvittavia toimistoohjelmataitoja. Työpajalla olosta haluttiin aidosti hyötyä ja siellä haluttiin oppia uusia asioita. Työhönohjauksen ohella työpajoilla järjestettyjä yritysinfoja pidettiin hyvinä. Erään haastatellun mukaan lisätieto yrityksistä kannusti hakemaan töitä ja infotilaisuuksissa sai paremman kuvan työn sisällöstä. Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen osallistua työpajoilla suomen kielen kurssille. Lisäksi työpajayhteisö avasi mahdollisuuksia kohentaa suomen kielen taitoa. Aktivointitoimenpiteitä yleensä pidettiin tärkeänä, sillä kotona olo oli passivoittanut. Monet kokivat työpajajakson kannustavan positiivisesti työnhakuun. Työnsaannin kannalta hyödyllisiksi koettiin myös erilaisten työssä tarvittavien todistusten, kuten hygieniapassin, työturvallisuuskortin ja muiden vastaavien testien suorittaminen. Muutamat haastatelluista suhtautuivat työpajatoimintaan negatiivisesti. He eivät kokeneet, että työpajatoiminta olisi hyödyllistä tai edistäisi työnsaantimahdollisuuksia. Toimintaa pidettiin ajan tuhlauksena ja enemmänkin puuhasteluna kuin uuden oppimisena. Erään haastatellun mielestä työpajoille tullaan toisinaan liian suurin odotuksin ja sitten petytään, jos ei työllistytä työpajajakson jälkeen Kehitysehdotuksia työllisyyspalveluihin Haastatelluilla oli mahdollisuus kertoa omia ehdotuksia Vantaan työllisyyspalvelujen kehittämiseksi. Esille nousi etenkin, että tietoa eri mahdollisuuksista pitäisi olla helpommin saatavilla. Monet painottivat, että pitää itse olla aktiivinen, mutta silti tietoa esimerkiksi koulutuksista, työpajoista sekä työtoreista ja muista tapahtumista voisi jakaa eri kanavia käyttäen. Työpajat ja työpajamyymälä olivat usein ennestään tuntemattomia myös heille, jotka asuivat työpajan lähistöllä. Työpajatoimintaan toivottiin lisää hyödyllisyyttä työnsaannin kannalta. Työpajatoiminnan ehdotettiin laajenevan myös uusille aloille. Moni Lennättimessä olleista halusi itseopiskelun ohelle lisää kurssimaisuutta, jotta erilaisia ohjelmia oppisi käyttämään paremmin. Muutamat haastatellut toivoivat työpajaohjaajille lisää aikuispedagogiikan koulutusta. Ohjaajien sanottiin olevan ammattitaitoisia, mutta koulutustaidot pitäisi olla aikuiskoulutukseen sopivampia. Lisäksi toivottiin lisää molemminpuolista arvostusta asiakkaiden, työpajaohjaajien ja eri työpajojen välille. Haastatellut toivoivat TE-toimistoihin lisää työnhakuohjausta. Työllisyyskurssien sisältöön toivottiin lisää hyödyllisyyttä. Yritysinfoja haluttiin lisää. Palveluja haluttiin sinne, missä muulloinkin asioidaan. Lisäksi toivottiin, että työllisyyspalveluissa panostettaisiin myös iäkkäämpiin työnhakijoihin. Osa irtisanotuksi tulleista ehdotti lisää tukea työttömyyden alkuun, jo siihen vaiheeseen, kun työvelvollisuus loppuu, vaikka työttömyys ei virallisesti olisi vielä alkanut. He itse olisivat toivoneet työttömyyden alkuun lisää tietoa työnhakumahdollisuuksista, koulutuksista, eläkemahdollisuuksista ja muun muassa siitä, miten mikäkin toiminta vaikuttaa eri tukiin ja etuuksiin. 19

21 7. Yhteenveto Yli henkilöä Vantaan työttömistä on rakennetyöttömiä. Rakennetyöttömät ovat epäyhtenäinen ryhmä, johon kuuluu taustaltaan, koulutukseltaan, työkokemukseltaan ja iältään hyvinkin erilaisia ihmisiä. Rakennetyöttömien määrä kasvaa iän myötä, mutta miesten rakennetyöttömyys nousee melko korkealle jo 25-ikävuodesta ylöspäin. Noin 40 prosentilla rakennetyöttömistä on ainoastaan perusasteen koulutus ja varsinkin monella ulkomaalaisella koulutus on tuntematon. Kouluttamattomuuden syitä voivat olla esimerkiksi motivaation puute, päihdeongelmat, kulttuurilliset tekijät tai lähipiiri, joka ei kannusta opiskeluun. Toisaalta yli puolella rakennetyöttömistä on keskiasteen tai korkea-asteen koulutus, joten koulutus yksinään ei suojaa rakennetyöttömyydeltä. Rakennetyöttömien ammattikirjo on laaja, mutta yleisimpiä ammatteja ovat varastotyöntekijä, myyjä, toimistotyöntekijä, siivoja ja rakennusalan sekatyöntekijä. Alat ovat samoja, joilla on paljon avoimia työpaikkoja. Taustalla on siis muita syitä, jotka johtavat työttömyyteen. Työpajahaastattelujen perusteella syitä olivat esimerkiksi terveydelliset tai henkilökohtaiset syyt, työn kuormittavuus, toistuvat määräaikaiset työsuhteet tai työttömyysetuuksiin nähden matala palkka. Elinkeinoelämän muutokset aiheuttavat rakennetyöttömyyttä. Irtisanomisten yhteydessä työssäolovelvoite voi loppua jo paljon ennen kuin työttömyys virallisesti alkaa. Irtisanomisajan palkka ja sen jälkeinen korkea ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha passivoittaa vaiheessa, jossa työnhaun pitäisi olla aktiivisimmillaan. Työttömyyden pitkittyessä työllistyminen vaikeutuu. Haastateltujen mukaan irtisanotuksi joutuminen oli henkisesti raskasta ja tietoa eri mahdollisuuksista oli vaikea löytää. Irtisanotuille olisi tarjottava aktivointitoimenpiteitä sekä tietoa työnhausta, koulutuksesta, eläke- ja etuusasioista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ikä on ongelma työnsaannissa. Myös yritysten työntekijävähennykset kohdistuvat usein varttuneempiin työntekijöihin. Rakennetyöttömistä naisista 45 prosenttia ja miehistä 40 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä Vantaalla on pysynyt korkealla, vaikka työttömyysaste on viime aikoina laskenut. Työpajalla haastatelluista henkilöistä moni 50-ikävuotta lähestyvä tai sitä vanhempi epäili iän vaikuttavan siihen, ettei uutta työtä ollut löytynyt. Näillä henkilöillä oli usein paljon työkokemusta ja työhaluja, mutta aktiivisesta työnhausta huolimatta, he eivät olleet päässeet edes työhaastatteluun. Kunnan tulisi miettiä keinoja siihen, miten 50-vuotta lähestyvien ja sitä vanhempien työttömien työllisyyttä voisi edistää, ja miten ikääntyvien työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä ennakkoasenteita voisi vähentää. Toistuvat määräaikaiset työsuhteet voivat osaltaan johtaa ns. valittuun työttömyyteen. Osa työpajalla haastatelluista henkilöistä oli ollut toistuvasti määräaikaisissa työsuhteissa kunnalla tai valtiolla. Henkilöt olivat lopettaneet määräaikaisuuksien hakemisen tai irtisanoutuneet itse, kun olivat kokeneet tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Syitä olivat muun muassa työehtojen joustamattomuus vakituisiin työntekijöihin nähden, huono työilmapiiri ja ilman vakinaista virkaa jääminen. Kunnan työnantajana tulisi omalta osaltaan huolehtia määräaikaisten työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta sekä kiinnittää huomiota, ettei määräaikaisia työsuhteita käytetä liikaa työssäjaksamisen ja työilmapiirin kustannuksella. Maahanmuuttajien ongelma on etenkin heikko suomen kielen taito. Kielitaito voi olla huono, vaikka Suomessa olisi oltu jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kielitaidon puute rajoittaa työllistymismahdollisuuksia. Monella maahanmuuttajalla ei ole myöskään taitoa toimia suomalaisilla työmarkkinoilla. Haastatellut maahanmuuttajat olivat työskennelleet avoimilla työmarkkinoilla lähinnä oman maan kansalaisten omistamissa yrityksissä tai omassa yrityksessä. Koulutetuilla maahanmuuttajilla ongelmana oli, että ulkomailla suoritettua koulutusta ei useinkaan osattu hyödyntää Suomessa, jolloin henkilöt olivat ajautuneet koulutusta vastaamattomiin töihin. Monet koulutetut maahanmuuttajat kouluttautuvat Suomessa uudelleen eri alalle, mikä on yhteiskunnan kannalta kallista. Koulutettuja maahanmuuttajia tulisi tukea ensisijaisesti omalle alalle työllistymisessä. Maahanmuuttajia tulee tarvittaessa opastaa todistusten kääntämisessä, vastaavuustodistusten hankinnassa, oman alan lisäkoulutuksen hankkimisessa ja pätevöitymisessä työskentelemään koulutusta vastaavalla alalla myös Suomessa. 20

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen

Vieraskieliset työttömät Espoossa. Tuija Soininen Vieraskieliset työttömät Espoossa Tuija Soininen 20.5.2015 Vieraskieliset työnhakijat työllisyyskoodeittain Työllisyyskoodi 2015 Maaliskuu %-osuus 00 Työllistetty 248 3,5 % 01 Työssä yleisillä työmarkk.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Pitkäaikaistyöttömiä yli neljännes enemmän kuin viime vuonna Hanko 13,9 Raasepori 11,1 Lohja 12,5 Inkoo 8,8 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Karkkila 11,8 Siuntio

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus

UUSIMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Avoimia paikkoja huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin Hanko 12,6 Raasepori 10,8 Lohja 11,6 Inkoo 7,5 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Karkkila 11,5 Siuntio

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot