Polunmäen tuulivoimahanke

Transkriptio

1 KESELY/77/07.04/2013 Keski-Suomi Ilmatar Windpower Oyj Erkka Saario Bulevardi 7 FI Helsinki Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hanke: Polunmäen tuulivoimahanke Päätöspyyntö YVA -menettelystä Ilmatar Oyj on pyytänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta yhteysviranomaisen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Luhangan Polunmäen tuulivoimahankkeeseen, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 (YVA -laki). Ilmatar on lähettänyt sähköpostitse hankkeen ympäristöselvityksen, syysmuuttoseurannan ja maisemaselvityksen vaikutusarviointeineen. Hankkeen kuvaus Ilmatar Oyj suunnittelee viiden tuulivoimalaitosyksikön rakentamista Polunmäen alueelle. Voimaloiden nimellistehoksi on ilmoitettu kolmesta viiteen megawattia. Tuulivoimapuisto sijaitsee Luhangan keskustaajaman pohjoispuolella. Hankealueen pinta-ala on 4,1 km2. Ilmattaren mukaan tuulipuiston toteutuksen ja käytön myötä ei synny merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuuleminen YVA -yhteysviranomainen ELY -keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta on neuvotellut Ilmatar Oyj:n edustajan sekä Luhangan kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisten kanssa hankkeesta. Päätös Keski-Suomen ELY -keskus päättää, että Polunmäen tuulivoimahankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä. Päätöksen perustelut Hanke on kooltaan viisi tuulivoimalaa, joiden teho jää alle 30 megawatin. YVA - asetuksen mukaan (713/2006, muutettu asetus 359/2011) hankkeet, joihin sovelletaan arviointimenettelyä YVA -lain 4 :n 1 momentin nojalla, ovat asetuksen 6 :n hankeluettelon kohta 7) energian tuotanto: e) kohdan mukaan tuulivoimahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. YVA -lain 4 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, tämän lain 4 :n 1. KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Cygnaeuksenkatu Jyväskylä PL Jyväskylä

2 2/7 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA -lain 6 :n mukaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta 4 :n 2 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin. ELY-keskus on harkinnut vaikutusten merkittävyyttä tarkastelemalla hankkeita YVA -asetuksen (359/2011) 7 :n harkintaperusteiden valossa, joita ovat hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. ELY -keskuksen ympäristövastuualueella on perehdytty hankkeesta laadittuihin ympäristöselvityksiin: Tuulivoimakohteen ympäristöselvitys: Polunmäki - Luhanka Erkki Heikkola ja Riku Suutari Numerola Oy Luhangan Klemettilän tuulivoima-alue, FCG suunnittelu ja tekniikka oy Linnuston syysmuutonseuranta Ilmatar Luhanka II OY Luhangan tuulipuiston maisemavaikutusten arviointi Ramboll Voimaloiden suunniteltu napakorkeus on 137 m ja roottorin halkaisija 126 m. Polunmäen tulivoimapuisto sijoittuu noin 4 km Luhangan keskustaajaman pohjoispuolelle. Tuulivoima-aluetta lähin sähköasema ja 110 kv suurjännitelinja sijaitsee Tammikoskella noin 4 km etäisyydellä itään. Olemassa oleva tieverkko johtaa hankealueelle. Uutta hankealueen sisäistä huoltotiestöä tarvitaan hiukan. Melu Tehdyn melumallinnuksen mukaan tuulipuiston aiheuttama melutaso ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvosta annettuja A- painotettuja melutason ekvivalenttitasoja asuinalueilla eikä loma-asutukseen käytettävillä alueilla. Mallinnuksen mukaan ympäristöministeriön Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -ohjeessa annetut melutason ohjearvot ylittyvät yhden suunnittelualueen itäpuolella lomaasumiseen käytettävän kiinteistön kohdalla yöajan ohjearvon (35 db(a) osalta. Vaikka asetuksen 993/1992 annetut yleiset melusuositukset ovat suunnittelun ohjearvoja, on niitä käytetty ympäristöluvissa oikeudellisesti sitovina rajaarvoina. Tuulivoimarakentamiseen on valmisteilla oma Valtioneuvoston asetus ohjearvoineen. Voimaantullessaan annettuja ohjearvoja käytettäneen samoin oikeudellisesti sitovina raja-arvoina. On huomionarvoista, että ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n toisen momentin 3 kohdan mukaan toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, on oltava ympäristölupa.

3 3/7 Vaikutukset luontoon Tiedossa olevat luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ja luontoselvityksen tuottama tieto Ympäristöselvitykseen on koottu hankealueelta ja sen ympäristöstä tiedossa olevat arvokkaaksi luokitellut luonnonkohteet. Tämän lisäksi hanketta varten on tehty suunnitellun tuulivoimapuiston alueelta luontoselvitys. Olemassa oleva tiedon analysointi on puutteellista, eikä hankkeen mahdollisia vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin ja luontoarvoihin ole pohdittu (Ympäristöselvitys, kappale 2.5.6). Selvitykseen olisi tarvittu myös suurimittakaavaisempi kartta (vrt. kuva 18). Selvityksestä puuttuu lähialueen luonnonsuojelualueita, näistä merkittävimpänä perustettu Lamminsalon luonnonsuojelualue (YSA206920), joka sijaitsee aivan hankealueen länsipuolella. Ainakin tähän lähimpään luonnonsuojelualueeseen mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset olisi pitänyt myös arvioida. Tiedossa olevat metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt olisi tullut selvittää maanomistajilta tai maanomistajien luvalla metsäkeskuksesta. Selvityksessä on metsälakikohteiden osalta viitattu ELY -keskuksen tietoihin. ELY-keskus ylläpitää omaa pistemäistä paikkatietoaineistoaan vain metsäkeskuksesta tiedoksi tulleiden tukipäätösten perusteella. Luontoselvitykseen liittyvän lepakkoselvityksen perusteella ei voida tehdä luotettavaa arviota suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksista niihin. Suunniteltu huoltotielinjaus T4 ja T5 on piirretty arvokkaan luontokohteen päälle vaikka selvityksessä sanotaan, että tunnistetut luontokohteet otetaan huomioon tuulivoimaloiden ja muiden uusien rakenteiden suunnittelussa. Linnustoselvitykset Luhangan Polunmäen tuulivoimala-alueen linnustoselvitykset ovat varsin kirjavia. Pesimälinnustoselvitystä ei ole tehty, ja selvityksiä tulee tältä osin täydentää. Lintutieteellisestä yhdistyksestä saatujen tietojen mukaan voimala-alueen välittömässä läheisyydessä on kaksi uhanalaisena vaarantuneeksi luokitellun hiirihaukan Buteo buteo pesäpaikkaa sekä keskellä voimala-aluetta silmälläpidettäväksi luokitellun huuhkajan Bubo bubo reviiri. Kyseisten lajien esiintyessä voimala-alueella tai sen tuntumassa voi ennakoida, että voimaloiden rakentamisella tulee olemaan haittavaikutuksia pesimälinnustoon. Muuttolinnuston osalta syysmuuttoseuranta on tehty perusteellisesti ja asiantuntevasti. Selvityksessä todetaan myös lyhyen seurantajakson heikkous lintujen muuttointensiteetin, reittien ja lentokorkeuksien vaihdellessa säätilan ja myös suursäätilan mukaan. Havaintojaksolla lensi lähes 2000 hanhea suunnitellun voimala-alueen yli valtaosin törmäyskorkeudessa ja huonoissa näkyvyysoloissa. Tällaiset olot ovat varsin tavallisia syysmuuton massapäivinä, koska linnut useimmiten lähtevät

4 4/7 liikkeelle Suomen itäpuolella olevan matalapaineen keskuksen nostattaman koillistuulen myötä. Matalapaine ilmenee useimmiten vielä Keski-Suomessa runsaspilvisyytenä ja sateisuutena. Havaintojen valossa on huolestuttavaa, että massamuuton aikaan syyskuussa 2013 vallinneissa oloissa hanhet lensivät mäkimaastojen yli eivätkä seuranneet tarkemmin vesistöjä. Petolintujen osalta ongelmia on odotettavissa Päijänteen läheisyyden lisäksi myös siitä syystä, että kyseessä on Tammiselän ja Vanhanselän välisen alueen korkein mäkimaasto, johon isokokoiset linnut saattavat suorastaan hakeutua etsimään nousevia ilmavirtauksia. Petolinnuista erityisesti piekanojen ja maakotkien muutto suuntautuu pääsääntöisesti kaakkoon, mutta muuten petolinnuilla on suurimmaksi osaksi etelä- tai lounaispainotteinen muuttosuunta. Tästä johtuen muuttoa saattaa keskittyä syksyllä Päijänteen itärannallekin, kun selvityksessä kerrotun mukaisesti linnut välttävät laajojen vesistöjen ylityksiä. Havaintojaksolla ei havaittu suuria muuttajamääriä, mutta myöskään muilla havaintopaikoilla maakunnassa ei noina päivinä muuttanut massoittain petolintuja. Käsitys alueen merkityksestä petolintujen kulkureittinä voi muuttua vilkkaina petolintujen muuttopäivinä. Kyseisellä havaintojaksolla havaitut kolme merikotkaa on merkille pantava määrä. Käytännössä alueella liikkuu todennäköisesti syksyisin kymmeniä merikotkia, näistä osa voimala-alueella. Tämä ei ole toisaalta yllätys, kun otetaan huomioon voimala-alueen sijainti Päijänteeseen nähden. Kurjen muuttoon saattaa liittyä samoja riskitekijöitä kuin petolintuihin, sillä kurkiparvetkin ajautuvat kaartelemaan nouseviin ilmavirtauksiin. Havaintoaineiston perusteella kurkimuutto tapahtuu kuitenkin varsin leveällä rintamalla ja valtavirta kulkee lähes aina Päijänteen länsipuolella. Kuitenkin on huomattava, että havaitut yksilömäärät eivät ole vähäisiä. Alueella havaittiin maakunnan kaikkien aikojen voimakkaimpia sepelkyyhkymuuttoja, ja havaitusta muutosta erittäin suuri osa ajautui riskilinjoille. Suurimmat sepelkyyhkymuutot havaitaan melko tyypillisesti Päijänteen itäpuolella. Vaikka sepelkyyhkyllä ei olekaan erityistä suojelustatusta, on havaittu muuttajamäärä yhtenä osoituksena Polunmäen tuulivoimala-alueen mahdollisista huomattavista linnustollisista haittavaikutuksista. Polunmäessä on havaintojen perusteella ennakoitavissa juuri niitä ongelmia, joiden välttämiseksi useita Keski-Suomen maakuntakaavan 3. vaihekaavan tuulipuistoalueita poistettiin luonnosvaiheen jälkeen. Selvityksessä tulee hankkia pitkäjänteisesti tietoa, jolla osoitetaan alueen linnustollinen merkitys vähäisemmäksi kuin miksi se on tähänastisen aineiston perusteella tulkittavissa. Vaikutukset maisemaan Havainnekuvien ja näkemäanalyysin perusteella lähietäisyydeltä (<3 km etäisyysvyöhyke) tuulivoimalat eivät juuri näy maaston peitteisyyden ja korkeusvaihteluiden takia. Vanhosen tilalle (etäisyys lähimpään voimalaan n. 950 m) maisemavaikutus arvioidaan voimakkaaksi, mutta toisaalta kaksi läntisintä tuulivoimalla ovat ilmeisesti ko. tilalta vuokratulla maalla.

5 5/7 Lähimaisemavaikutukset (<6 km etäisyysvyöhyke) kohdistuvat kulttuuriympäristökohteista Rekolan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, Luhangan vanhan kirkon rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) ja Tammijärven pohjukan RKY-alueille, osalle Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaasta maisemaalueesta sekä Luhangan maisematielle. Lisäksi tämän etäisyysvyöhykkeen sisäpuolella on useita maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Näille alueille/ kohteille tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat tehtyjen analyysien perusteella enintään kohtalaiset. Tosin jos sovitekuvien kuvauspisteitä olisi ollut enemmän, olisi tuloksena voinut esim. Luhangan kirkonkylässä olla myös sellaisia havainnekuvia, joissa kaikki voimalat ovat näkyvissä. Tuulivoimaloiden on näkemäalueanalyysin mukaan arvioitu näkyvän laajasti hankealuetta ympäröiville vesialueille etenkin Päijänteen suurimmille selkävesille mm. Pilkan- ja Kotkanselälle etelässä sekä Savi- ja Vanhanselän väliselle alueelle lounaasta luoteeseen ulottuvalla sektorilla. Näkyvyysalueet tuulivoimaloille ovat laajoja ja niitä voi muodostua kuudesta kilometristä jopa yli 20 kilometrin etäisyydelle saakka. Tämän vuoksi pidemmälle vietyä analyysiä olisi tarvittu myös vesistöistä käsin. Nyt ainoa lännen puolelta tehty kuvasovite on Päijänteen länsirannalta, Oravivuorelta yli 10 km etäisyydeltä. Puutteena voidaan pitää, että hankkeen ympäristö- tai maisemaselvityksessä ei ole käsitelty suurten vesistöjen, niiden rantojen, saarten, vapaa-ajanasutuksen, veneilyn, virkistyksen ja matkailun suhdetta suunniteltuun tuulivoimarakentamiseen. Polunmäen tuulivoimahankkeen vaikutusta myös em. tekijöihin tulisi arvioida huomioiden myös se, mikä painoarvo Päijänteelle on matkailun ja virkistyksen kehittämisen kannalta annettu Keski-Suomen maakuntakaavassa sekä 4. vmk:ssa. Alueen kaavallinen tilanne Osa kaavoissa osoitetuista rakennuspaikoista jää tuulivoimaloiden melukartoituksessa osoitetuille melualueille. Luhangassa on käynnistynyt Tammiselän- Pilkanselän rantayleiskaavan muutos. Kaavan yhtenä tavoitteena on osoittaa lisää asutusta kirkonkylän- Tammijärven välistä kunnallistekniikkaa hyödyntäen hankealueen lähellä sijaitsevalle Klemettilän alueelle. Lisärakentamisen sijoittamista tutkitaan tuulivoimahankkeen etelä- ja itäpuolella rannalla sekä mahdollisesti myös lähempänä hanketta. Em. alueen kaavoissa on tällä hetkellä osoitettu hankkeen vaikutusten kanssa ristiriitaista maankäyttöä, joka mahdollisesti vielä lisääntyy. Vaikutukset ovat laajoja ja saattavat kohdistua verraten suureen määrään tuulivoima-alueen ympärillä pysyvästi asuvia ja loma-asukkaisiin. Vaikutukset voivat kohdistua myös kiinteistöjen käyttökelpoisuuteen, mahdollisiin rakennusoikeuksiin ja lainvoimaisissa kaavoissa osoitettuihin rakennuspaikkoihin. Tämän johdosta mahdollisuus osallistua hankkeesta kuulemiseen tulisi olla laajaa, vuorovaikutteista ja avointa. Pelkällä suunnittelutarveratkaisulla tällaista vuorovaikutusta ei voida saavuttaa Tuulivoimaloiden sijoittaminen vaatinee kaavan laatimisen, jossa em. ristiriitaisuudet selvitetään. Tällöin kaava-alueen tulee kattaa koko se alue, jolle häiriötä saattaa aiheutua. Tuulivoimayleiskaavan laadinnasta säädetään maankäyttö-

6 6/7 ja rakennuslain 10 A luvussa. Sen 77 b 1 mom:ssa todetaan mm., että kaavan on ohjattava riittävästi rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä ja tuulivoimarakentamisen ja muun maankäytön on sopeuduttava maisemaan ja ympäristöön. Mikäli yleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamisen sijoittumista, saattaa asemakaavan laadinta tulla kyseeseen. Yhteenveto Harkinnan pohjana on käytetty YVA -asetuksen 7 :ssä määriteltyä luonnon sietokykyä (luonnon- ja maisemansuojelualueet), vaikutusten luonnetta (vaikutusalueen laajuus sekä vaikutuksen monitahoisuus) sekä hankkeen sijaintia (nykyinen maankäyttö). YVA -menettelyn hyötyinä tämän kaltaisessa hankkeessa voidaan nähdä luontovaikutusten tarkentamisen ohella Keski-Päijänteellä maisemassa laajalle näkyvän hankkeen vaikutusten kattavampi arviointi, maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten tarkentaminen sekä YVA -lain tavoitteena oleva kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuden lisääminen. Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen muuttamisesta (1584/2009) 4, 6, 19 ja 25 sekä valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) ja sen muuttamisesta (359/2011) 4, 6, 7 ja 8. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)77 b, laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17, ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 Muutoksenhaku Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Tähän päätökseen ei muutoin saa valittamalla hakea muutosta. Kuuluttaminen Päätös on nähtävillä Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja sähköisenä Keski- Suomen ELY -keskuksen Internet-sivuilla osoitteessa: > YVA-päätökset (aluevalinta Keski-Suomi). Kari Lehtinen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Esa Mikkonen ylitarkastaja

7 7/7 Jakelu Tiedoksi Ilmatar Windpower Oyj saantitodistuksin, liitteenä valitusosoitus Luhangan kunta, kuulutettavaksi virallisella ilmoitustaululla vähintään 14 päivän ajan Keski-Suomen liitto