Virka-apu Puolustusvoimien kakkostehtävä s

Transkriptio

1 Virka-apu Puolustusvoimien kakkostehtävä s Heinä

2 PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI Toimitus SÄKYLÄ JULKAISIJA Porin Prikaati ja Porin Rykmentin Porin Prikaatin Kilta TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja eversti Eero Pyötsiä Jäsenet: Killan pj. Jorma Koivisto Killan vpj. Raimo Salo PÄÄTOIMITTAJA eversti Sakari Wallinmaa puh. (02) TOIMITUSSIHTEERI kapteeni Matti Vihurila puh. (02) TOIMITTAJA jääkäri Jani-Patrik Siikarla AVUSTAJAT Ursula Lehtivuori puh Kari Nummila puh. (02) Jorma Pihlava puh Erkki Saarinen puh Asko Tanhuanpää puh Samuli Vahteristo puh Tapio Vallin puh. (02) SIVU 10 Porin Prikaatissa komentajanvaihto SIVU 18 Entinen Porilainen Tomi Saarinen Kansi: Ratsastava poliisi osallistui toukokuun lopulla Säkylässä järjestettyyn kriisinhallintaharjoitukseen. Ratsupoliisit ja tulevat rauhanturvaajat partioivat yhdessä kuvitteellisella kriisialueella. Kuva: Matti Vihurila 2 TAITTO Simo Nummi puh simo.nummi@ mainosnummi.inet.fi TALOUDENHOITAJA OSOITTEENMUUTOKSET Tmi Tilistö Seppo Luoto puh. (02) PANKKI Nordea, Säkylä KIRJAPAINO Eura Print Oy s. 4 s. 7 s. 8 s. 9 s. 12 s. 13 s. 14 s. 17 s. 20 s. 22 s. 23 s. 24 s. 26 s. 28 s. 30 s. 33 s. 36 s. 38 Turvallisuutta suomalaisille Porin Prikaati ojentaa auttavan kätensä Yhteiskunnan mittaamaton reservi Sini-vihreä yhteistoiminta pelaa Ala-Satakunnassa Uuden komentajan linjauksia Porilaisen päiväkirja Tapahtumia Positiivisuudella pärjää Ratsupoliisit ja sotilaat yhteisharjoituksissa Ylennykset ja kunniamerkit Iso pala mitalista kuuluu muille Reserviläisten kuntotutkimus alkoi Säkylästä Miehistöön kaivataan vielä lisää vapaaehtoisia Kehitysvammaiset mukana omalla kurssillaan Kilta toimii Viherhiukkaset Komentajien vaihtuessa Kronikat

3 h e i n ä 2008 heinä PÄÄKIRJOITUS Muiden viranomaisten tukena Kuten tässä lehdessä on aiemmin kerrottu, puolustusvoimilla on uuden lain mukaan kolme tehtävää. Porin Prikaatin osuus ykkös- ja kolmostehtävissä on varsin näkyvä. Sotilaallisen maanpuolustuksen valmiutta Porin Prikaati tuottaa varusmieskoulutuksella, kertausja vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksilla sekä kriisiajan suunnitelmilla ja muilla valmisteluilla. Puolustusvoimien osallistumisessa kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan Porin Prikaati on avainpelaaja. Prikaati perustaa kriisinhallintajoukkomme sekä vastaa niiden kansallisen johtamisesta ja tuesta. Tässä numerossa tarkastellaan tarkemmin puolustusvoimien kakkostehtävää, muiden viranomaisten tukemista. Yleisimmin kyse on virka-avun antamisesta. Yhteiskunnan nykyaikaisissa kriiseissä eri viranomaiset voivat joutua tekemisiin sellaisten turvallisuustilanteiden kanssa, joiden ratkaisemiseen tarvitaan puolustusvoimien erityistaitoja ja resursseja. Tärkeää on myös puolustusvoimien kyky tuottaa suuria ja vaikeissa olosuhteissa toimimaan kykeneviä osastoja tuntiluokan varoitusajalla. Lisäksi puolustusvoimien suuria materiaalimääriä ja erityiskuljetuskapasiteettia voidaan hyödyntää. Harvoin sattuvia erityistilanteita varten ei kannata kehittää vastaavia suorituskykyjä esimerkiksi poliisille tai palokunnille. On kaikkien etu, että puolustusvoimat tarjoaa tarvittaessa erityiskykyjään muiden viranomaisten käyttöön. Jotta virka-aputehtävien hoitaminen ei vie kohtuuttomasti resursseja muilta tehtäviltä, pyyntö esitetään ja päätös virkaavusta tehdään melko korkealla tasolla. Porin Prikaati ei siis itsenäisesti päätä virka-avusta, vaan se saa tehtävän ylemmältä esikunnalta. On muistettava, että Porin Prikaatin resurssit on mitoitettu yllä kerrottuihin ykkös- ja kolmostehtäviin ja virka-apu pysäyttää usein jonkin niihin liittyvän toiminnon. Kun tarkastellaan nykyaikaista varusmiespalvelusta, aikataulun tiukkuus ja koulutuksen nousujohteisuus eivät salli pitkiä suunnittelemattomia pausseja. Porin Prikaati noudattaa tiukkaa linjaa sellaisten pyyntöjen suhteen, jotka veisivät varusmiehiämme, henkilökuntaamme ja kalustoamme pois ydintehtävästään, vaikka pyyntö sinänsä olisikin ymmärrettävä ja tavoite yleishyödyllinen. Virka-avun kohdalla tilanne on kuitenkin selkeä: kun tehtävä saadaan yleensä Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta, toiminta käynnistyy välittömästi. Viime joulukuussa itsenäisyyspäivän alla lähetimme muutamassa tunnissa käskystä osaston osallistumaan Nokian vesikriisin vastatoimenpiteisiin. Vesiperävaunut sekä järjestelmälliseen toimintaan tottunut ja itsensä huoltamaan kykenevä osasto olivat avainasemassa autettaessa väestöä vesiongelmissa. Osa virka-aputehtävistä sisältää turvallisuusriskin henkilöstölle. Tällöin ei käytetä varusmiehiä, vaan Porin Prikaatista lähtevät liikkeelle juuri kyseisen tyyppisiin tehtäviin koulutetut henkilöt erityiskaluston kanssa. Raskaasti panssaroitujen ajoneuvojen käyttö suojana ja räjähteiden raivaamiskyky ovat esimerkkejä tällaisista tehtävistä. Kun Porin Prikaatista lähtee osasto virka-aputehtävään, sen johtaja ilmoittautuu virka-apupyynnön esittäneen viranomaisen paikallisjohtajalle, esimerkiksi poliisin kenttäjohtajalle. Kyseinen viranomainen antaa tehtävän ja toimivaltuudet sekä johtaa tehtävän suoritusta. Porin Prikaatin asiantuntijoiden tehtävä on suosittaa resurssimme parhaita käyttötapoja ja kertoa mahdollisista rajoitteista. Johtamisvastuun mukaisesti myös tiedottamisvastuu on toimintaa johtavalla viranomaisella. Niinpä Porin Prikaati ei aina voi vastata kovin yksityiskohtaisesti medialta tuleviin kysymyksiin tietyn virka-aputehtävän luonteesta tai vaiheesta. Toimittaessa esimerkiksi poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa yhteistyössä virka-aputehtävissä saadaan myös tietoa muiden turvallisuusviranomaisten toimintatavoista ja kalustosta. Tästä on hyötyä kehitettäessä omia kriisivalmiuksiamme ja niihin tähtäävää koulutusta. Toisaalta Porin Prikaati tukee esimerkiksi poliisien koulutusta, jotta kenttäjohtajat ja muu poliisihenkilöstö tuntisivat paremmin erityisresurssiemme suorituskyvyn. Vastaavasti kyseiset viranomaiset tarjoavat mielihyvin tietotaitoaan ja erityisosaamistaan Porin Prikaatin käyttöön. Tästä säännöllisenä esimerkkinä on Porin Prikaatin saama tuki alokkaiden palvelukseen astumispäivänä. Yksittäisenä tapahtumana mainittakoon myös ratsastavan poliisin osallistuminen kriisinhallintaharjoitukseemme Säkylän keskustassa toukokuussa. Virka-apu velvoittaa Porin Prikaatia pitämään yllä jatkuvaa valmiutta ja ajoittain se myös muuttaa suunniteltuja toimintojamme. Saatavat hyödyt ovat kuitenkin hyvä korvaus näistä vaatimuksista. Antamalla virka-apua osallistumme yhteiskunnan rauhan ajan turvallisuuskriisien hoitoon ja osoitamme samalla tarpeellisuutemme osana maanpuolustuksen kokonaisuutta. Eversti Sakari Wallinmaa päätoimittaja 3

4 Puolustusvoimat osana kansalaisten turvallisuutta Teksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Samuli Vahteristo, Matti Vihurila Puolustusvoimat kuuluu yhteiskunnan peruspilareihin. Sen laissa määrättyihin tehtäviin on kirjattu tuottaa turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Joskus kansalaisten arjen turvallisuus saattaa järkkyä äkillisesti ja yllättäen. Silloin puolustusvoimien osaava henkilöstö ja erityiskalusto tukevat pyydettäessä muita turvallisuudesta vastaavia viranomaistahoja. Konkreettinen esimerkki virka-avusta koettiin Nokian vesikriisin yhteydessä. Silloin mm. maavoimien maakuntakomppaniat lievensivät kansalaisten hätää järjestämällä vedenjakelun. 4

5 Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä muiden viranomaisten tukeminen on nostettu toiseksi tärkeimmäksi tehtäväksi Suomen sotilaallisen puolustuksen jälkeen. Maavoimien Esikunnan operatiivisen osaston päällikön eversti Kari Veijalaisen mukaan virka-avulla tarkoitetaan puolustusvoimien poliisille tai muille viranomaisille näiden pyynnöstä antamaa resurssien tilapäistä käyttöä toisen osapuolen toimialaan kuuluvien tehtävien toteuttamiseksi silloin, kun vastuuviranomaisen omat voimavarat ovat riittämättömät tai tarvitaan puolustusvoimien erikoishenkilöstöä ja -välineistöä. - Tyypillisimpiä muiden viranomaisten tukemistehtäviä maavoimille ovat sotilasräjähteiden raivaaminen, kadonneiden henkilöiden etsintä ja osallistuminen pelastustoimintaan, esimerkiksi metsäpalojen jälkisammutukseen tai onnettomuuspaikan eristämiseen. NH90- helikopterien saamisen myötä maavoimien virka-apukyky kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi etenkin etsintä-, meripelastus- ja palonsammutustehtävissä, Veijalainen sanoo. Virka-apupyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti Eri turvallisuustoimijoiden keskinäisessä yhteistyössä hyödynnetään kaikkien voimavaroja ja osaamista. Veijalaisen mukaan sama periaate toimii maavoimien ja muiden puolustushaarojen sisällä sekä joukko-osastoissa, joilla on erilaista kykyä esimerkiksi henkilöstön ja kaluston suhteen avustaa viranomaisia. Maavoimien Esikunta johtaa maavoimien tavanomaisen virka-avun sekä vastaa maa-alueella tapahtuvan tavanomaisen virka-avun ja siihen rinnastettavien velvoitteiden toteutuksen yhteensovittamisesta puolustusvoimissa. - Resurssit riippuvat hyvin pitkälle siitä, minkä tyyppisiä joukkoja varuskunnassa tai joukko-osastossa koulutetaan. Esimerkiksi Pioneerirykmentissä koulutetaan erilaisia joukkoja ja erilaisella kalustolla kuin Viestirykmentissä. Operatiivisten sotilasläänien esikunnat ylläpitävät resurssiluetteloita alueellaan tai hallussaan olevista suorituskyvyistä, joita voidaan käyttää erikseen pyydettäessä muiden viranomaisten toiminnan tukemiseksi. Näin meillä on parempi kyky lähettää virka-aputehtävään parasta erikoisosaamista, Veijalainen sanoo. Hän on kaivanut esiin tilastot, jotka kertovat yhteistyön tärkeydestä. Vuoden 2008 alusta maavoimat on suorittanut muiden viranomaisten tukemisteh- täviä useita kertoja. Sotilasräjähteitä on raivattu yli 60 tehtävässä. Metsäpalojen jälkisammutuksiin on varuskunnista lähtenyt virka-apuosastoja 15 kertaa. Kadonneen henkilön etsintätehtäviin on osallistuttu 10 kertaa. Virka-avun antaminen ratkaistaan Veijalaisen mukaan aina tapauskohtaisesti. - Virka-avun saamisen perusteena on tilanteen tai tapahtuman yllättävyys tai tilapäisyys. Näin ollen esimerkiksi vuosittain järjestettävät tapahtumat eivät automaattisesti ole edellytys puolustusvoimien virka-avun saamiseksi. Virka-aputehtävässä toimitaan pyytävän viranomaisen toimivaltuuksilla ja johtamana. Yhteistoiminta tiivistyy Turvallisuusympäristö ja viranomaisorganisaatiot muuttuvat kaiken aikaa. Koko ajan on huolehdittava siitä, ettei mitään notkahdusta pääse syntymään. Keskeistä Veijalaisen mukaan on harjoitella, kouluttaa ja oppia yhdessä, myös virheistä vastaisuuden varalle. - Yhteistoiminta eri viranomaisten välillä tulee jatkossa tiivistymään entisestään Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETTS) periaatteiden mukaisesti. Esimerkkeinä voidaan mainita maavoimien maakuntakomppanioiden käyttö Nokian vedenjakelussa tai varusmiehistä muodostettujen virka-apuosastojen käyttö Kiinan Kansantasavallan maanjäristyksen uhrien auttamiseen liittyen, missä tarkastettiin ja pakattiin onnettomuusalueille lähetettävät telttaa ja huopaa, Veijalainen kertoo. FAKTAA Laki puolustusvoimista (551/ 2007) määrittää puolustusvoimien tehtäväksi muiden viranomaisten tukemisen, joka käsittää: a) virka-avun antamisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi b) pelastustoimintaan osallistumisen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita c) osallistumisen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta. Puolustusvoimien lakisääteisiä muiden viranomaisten tukemiseen liittyviä virka-avun antamiseen rinnastettavia velvoitteita ovat mm. osallistuminen pelastustoimintaan, sotilasräjähteiden raivaaminen ja meripelastustoiminta. 5

6 Me reagoimme pyyntöön välittömästi. Meillä on aina valmiudessa 25 mie- hen virka-apuosasto, jota johtaa ammattialiupseeri. Periaate on, ettei varusmiehiä lähetetä vaaralli- seen tehtävään. 6

7 Porin Prikaati ojentaa auttavan kätensä Teksti: Samuli Vahteristo Porin Prikaati osallistuu vuosittain keskimäärin 30 virka-aputehtävään. Ne tulevat Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta, jonne eri viranomaiset osaavat automaattisesti pyynnöt osoittaa. - Me reagoimme pyyntöön välittömästi. Meillä on aina valmiudessa 25 miehen virka-apuosasto, jota johtaa ammattialiupseeri. Osaston kokoonpano ja kalusto on pyynnössä mainittu hyvin yksityiskohtaisesti, joten henkilöstöä ja kalustoa muutetaan tarvetta vastaavaksi. Periaate on, ettei varusmiehiä lähetetä vaaralliseen tehtävään, sanoo Porin Prikaatin operatiivisen valmiussektorin johtaja, majuri Kimmo Levander. Hänen mukaansa tyypillisiä tehtäviä ovat olleet kadonneen henkilön etsintä, metsäpalojen jälkisammutus ja liikenteen ohjaus onnettomuuspaikalla. - Varsinkin Etelä-Satakunnassa pyromaanin sytyttämien metsäpalojen jälkivartiointi, kytevien pesäkkeiden sammutus ja letkulinjojen purku ovat työllistäneet varusmiehiä melkoisesti. Olemme avustaneet sammutushenkilöstöä myös juomaveden saannin ja muonituksen osalta. - Muutama vuosi sitten järjestimme myrskytuhojen sähkönjakelun katkoksesta kärsiville maitotiloille voimakoneita. Viime talvena valmistauduimme räjäyttämään hyydejääpatoja Kokemäenjoen suistosta. Onneksi tilanne laukesi, sillä kokeneellekin henkilöstölle jääpadot ovat arvaamattomia ja työ on hengenvaarallista, Levander kertoo esimerkkitapauksista. Vuosittain lähiseudun viranomaiset harjoittelevat yhdessä ja etenkin poliisiviranomaisten kanssa yhteistyö on hyvin tiivistä. - Poliisi ja sotilaspoliisit suorittavat yhdessä liikennevalvontaa: puhallustestejä, nopeudentarkkailua ja ajoittain myös huumevalvontaa. Pasi-kuljetuspanssariajoneuvo on muutamaan otteeseen ollut poliisin käytössä ampumavälikohtauksen rauhoittamistilanteessa. Prikaatissa on noin 900 ajoneuvoa, henkilöä liikkuu päivittäin, aina voi sattua ja tapahtua. SUURONNETTOMUUSHARJOITUS Pasi ja säiliöajoneuvo olivat törmänneet toisiinsa. Mukana harjoituksessa oli kaikki viranomaistahot. Yllättävän hyvin toiminta sujui ja pienistä havaituista puutteista otamme opiksi, majuri Kimmo Levander kertoo. 7

8 Yhteiskunnan mittaamaton reservi Teksti: Matti Vihurila Kuva: Samuli Vahteristo - Meillä on materiaalia, miesvoimaa, ajoneuvoja, meri- ja ilmakuljetuskykyä, suojelutiedustelukapasiteettia. Poliisin ei tarvitse ostaa omia panssariajoneuvoja, koska se saa ne meiltä tueksi. Virka-avussa lähtökohtana on, että se viranomainen, jonka vastuulle tehtävä kuuluu, myös johtaa toimintaa, puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala tiivistää. Vuoden alusta muille viranomaisille annettava virka-apu on ollut puolustusvoimien kakkostehtävä. 8 Nykyisellään puolustusvoimien tehtävät on puristettu kolmeen entisten yhdeksän sijasta. - Oman maan ja kansan puolustaminen on tietysti ykköstehtävä. Valmisteluvaiheessa kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan ja muille viranomaisille annettavan virka-avun välinen järjestys herätti epätietoisuutta poliitikoissa. Silloisen puolustusministerin Seppo Kääriäisen kanssa asia kammettiin siten, että virka-apu on selkeä kakkonen, sillä se liittyy oman maan turvallisuuteen, Kaskeala valottaa valmistelua. Komentajan mielestä puolustusvoimat on jopa vähätellyt sitä osaamista, materiaalia ja kapasiteettia, mitä se voi tarjota muiden viranomaisten tueksi. Hän arvelee ilmassa olleen pelkoa myös siitä, että sotilaat tarjoamansa tuen lisäksi ottaisivat johtovastuun tilanteesta. - Heti alkuun tämä kiellettiin kategorisesti. Se viranomainen, jonka vastuualueeseen tehtävä kuuluu - poliisille terrorismi ja rikollisuuden torjunta, rajavartioviranomaisille rajojemme koske- mattomuus, palo- ja pelastusviranomaisille omansa vastaa toiminnasta. Me olemme tämmöinen yhteiskunnan mittaamaton reservi, amiraali Kaskeala painottaa. Suomi on viranomaisyhteistyön mallimaa Puolustusvoimat on kautta aikojen antanut virka-apua, joten mistään uudesta asiasta ei ole kysymys. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin pakottaneet miettimään, miten sitä voitaisiin tehostaa. Tsunami-katastrofin jälkeen pääesikunta kartoitti, millä eri tavoin puolustusvoimat voi tukea yhteiskuntaa ja muita viranomaisia. Listaan kertyi yli 60 asiakokonaisuutta. Tämän jälkeen katsottiin, miten ne peilaavat erilaisiin kriisitilanteisiin, vaikkapa luonnonkatastrofeihin tai ihmisen aiheuttamiin kriiseihin. Tässä matriisissa sitten todettiin, että puolustusvoimilla on paljon annettavaa yhteiskunnalle ja sen jäsenille. Kysymys on myös kustannustehokkuudesta. - Muiden viranomaisten on hyvä ymmärtää, ettei kannata rakentaa päällekkäisyyksiä, käyttää resursseja sellaiseen, mitä valtakunnassa jo on ja joka tulee meiltä puhelinsoitolla. Emmekä me tue pelkästään valtion viranomaisia vaan myös kuntia esimerkiksi metsäpaloissa tai siltojen rakentamisessa, Kaskeala sanoo. Suomalainen viranomaisyhteistyö saa osakseen ihailua rajojemme ulkopuolella. Kaskeala kertoo esimerkin. - Meillä puolustusvoimat vastaa merija ilmatilannekuvista, jotka me jaamme ikään kuin ilmaiseksi muille viranomaisille. Amerikkalainen tulee ja ihmettelee, miten tämä voi toimia: kaikki viranomaiset puhaltavat yhteen hiileen ja joku koordinoi. Eikö teille tule reviiriristiriitoja ja kuka tämän maksaa, hän kysyy. Meillä on lähtökohtana se, että jokainen vastaa omista kustannuksistaan ja asiat hoidetaan niin, että kansantalouden kokonaisedun mukaisesti asiat hoituvat kustannustehokkaasti.

9 Sini-vihreä yhteistoiminta pelaa Ala-Satakunnassa Kokemäen kihlakunnan poliisilaitoksen ja Porin Prikaatin yhteistoiminnan keskeisimpänä muotona on virka-avun antaminen ja pyytäminen puolin ja toisin. Yhteistoiminta on muodostunut vuosien saatossa joustavaksi, vaikka se edellyttääkin tiettyjen muotomääräysten noudattamista. Poliisi on pyytänyt prikaatilta käyttöönsä pääasiassa erikoiskalustoa, mitä sillä itsellään ei ole. Tämähän onkin virka-apu-ajattelun yksi keskeisistä periaatteista: eri viranomaisten on turha hankkia päällekkäistä kalustoa vaan lainata niitä keskenään. Kalustoa on tarvittu mm. kiireellisten ja vaarallisten virkatehtävien suorittamiseksi. Tämän lisäksi poliisilla on ollut mahdollisuus saada prikaatilta henkilöstöapua esim. kadonneen henkilön löytämiseksi. Viime vuosien aikana poliisi on pyytänyt prikaatilta esimerkiksi Pasi-kuljetuspanssariajoneuvoa käyttäjineen erittäin vaarallisten tilanteiden turvaamiseksi. Viimeksi Pasia tarvittiin syksyllä 2007, kun poliisi otti kiinni vakavaan väkivaltarikokseen syyllistyneen henkilön harjavaltalaisen moottoripyöräjengin kerhotiloista. Kiinniottotilanteessa kuljetuspanssariajoneuvo oli keskeinen turvallisuustekijä poliisin ja kohdehenkilön välillä. Huumausainerikosten tutkinnassa prikaatin ja Kokemäen poliisin yhteistoiminta on ollut niin ikään tiivistä. Poliisi on saanut virka-apupyynnön perusteella prikaatin huumekoiria etsintätehtäville. Mainittakoon, että erään kerran poliisi turvautui myös prikaatin kuorma-autoon suuren huumeviljelmän kuljetuksessa. Huumausaineasioissa poliisi on ollut myös virka-avun antajana, kun prikaatissa on suoritettu palvelukseentulotarkastuksia. Näillä tarkastuksilla on tärkeä signaalivaikutus palvelukseenastuville varusmiehille: puolustusvoimilla on nollatoleranssi huumeiden suhteen. Liikenteenvalvonnassa poliisi ja prikaatin sotilaspoliisit ovat tehneet yhteistyötä, jolla on pyritty vaikuttamaan aina ajankohtaiseen teemaan eli varusmiesten liikennekäyttäytymiseen ja -turvallisuuteen. Poliisin näkökulmasta viranomaisten välinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi, koska poliisin omat henkilöstö- ja kalustoresurssit ovat rajalliset. Kokemäen kihlakunnan poliisilaitos sulautuu osaksi Satakunnan poliisilaitosta. Toivomuksena on, että Porin Prikaatin ja poliisin välinen yhteistyö jatkuu yhtä tiiviinä ja joustavana kuin aiemmin. Yhteisenä tavoitteenamme on turvallisen elin- ja työympäristön tuottaminen alueemme väestölle. Kirjoittaja, komisario Matti Salonen työskentelee Kokemäen kihlakunnan poliisilaitoksella. 9

10 Porin Prikaati Pyötsiän komentoon Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Prikaatikenraali Markku Nikkilä luovutti kesäkuun 30. päivä prikaatin lipun ja komentajan tehtävät eversti Eero Pyötsiälle. Vaihtokatselmus ja joukkojen ohimarssi olivat tavanomaista näyttävämmät, sillä paikalle oli saapunut veteraanien lisäksi noin 300 prikaatin yhteistyökumppania ja tukijaa. Juhlapäivä alkoi seppeleenlaskulla Säkylän sankarihaudalla, minkä jälkeen perinteisin menoin upseerikerholla paljastettiin prikaatikenraali Nikkilän nimikirjoitus ja valokuvataulu. Puolustusministeriön kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajaksi nimitetty Nikkilä tunnusti paraatijoukolle jättävänsä prikaatin haikein mielin. Hänen komentajakaudellaan Porilaiset ovat kokeneet positiivisen latauksen unohtumattomia hetkiä, mutta myös synkkiä hetkiä, joita reaalimaailma eteen tuo. Nikkilä sanoi tuntevansa väistyvänä komentajana ylpeyttä Porilaisten yhteisistä saavutuksista. - Tänä päivänä Porin Prikaati seisoo maavoimien iskujoukkojen kärkikaartissa. Uskallan väittää, että olemme nousseet valtakunnallisessa näkyvyydessä jopa ykkössijalle. Prikaatille Nikkilä halusi jättää perinnöksi kaksi asiaa, joita hän painotti komentajakautenaan. Kaikilla sotilailla on Nikkilän mukaan sama päätehtävä alokkaasta prikaatikenraaliin. - Tuo tehtävä kuuluu: Ole hyvä sotilas ja pidä hyvää huolta alaisistasi. Haluan, että sotilaallisesta ilmeestä pidetään kynsin hampain kiinni ja että jokainen esimies muistaa asettaa alaisten hyvinvoinnin oman etunsa edelle. Uskon, että seuraajani jakaa nämä ajatukset. Puheensa päätteeksi Nikkilä osoitti kiitoksensa sotien veteraaneille siitä, että Porilaiset voivat pitää paraatin itsenäi-

11 sessä Suomessa oman tahdon mukaan. Eversti Eero Pyötsiään teki vaikutuksen paikalle saapunut prikaatin yhteistyökumppanien ja tukijoiden suuri joukko. - Toivon sydämestäni, että edeltäjieni aikana syntynyt avoin ja hyvä ilmapiiri prikaatin sekä ympäröivän yhteiskunnan välillä jatkuu myös tulevaisuudessa. Ilman tätä prikaatin menestyksellinen toiminta ei ole mahdollista. Pyötsiä sanoi tuntevansa uutta tehtävää vastaanottaessaan nöyryyttä ja ylpeyttä. - Nikkilän jättämät saappaat ovat suuret. Se polku, jota niillä tulee kulkea, on kuitenkin hyvin tasoitettu. Varusmiehiä Pyötsiä muistutti koulutuksellisista tavoitteista ja asevelvollisuuden pitkäkestoisuudesta. - Tällä viikolla kotiutuvien asevelvollisuusaika on vasta alkumetreillään. Te olette saaneet perusteet toimia sodan ajan joukkonne eri tehtävissä. Näitä oppeja tullaan tulevina vuosina soveltamaan kertausharjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa. Päivän juhlallisuudet jatkuivat ohimarssin jälkeen muonituskeskuksessa, missä prikaatin työntekijät lahjoittivat Nikkilälle muistolahjan ja monet yhteistyökumppaneista muistivat puolustusministeriöön siirtyvää prikaatikenraalia. Eri tilaisuuksien musiikista vastasi tuttuun korkeaan taiteelliseen tapaansa Satakunnan Sotilassoittokunta. UUSI ISÄNTÄPARI. Virpi ja Markku Nikkilä tekivät tilaa Maarit ja Eero Pyötsiälle. KOMENTAJAN NIMIKIRJOITUS. Vanhan perinteen mukaisesti paljastettiin upseerikerholla prikaatikenraali Markku Nikkilän nimikirjoitus. MARSSI JATKUU. Ryhdikkäät Porilaiset ohimarssissa. Koulutus jatkuu ja prikaati toteuttaa ainoana joukkoosastona Puolustusvoimien kaikkia kolmea päätehtävää. VASTUUN VAIHTO. Porin Prikaatin lipun vaihto kädestä käteen sinetöi prikaatin komennon vaihtumisen eversti Eero Pyötsiälle. 11

12 Heinäkuun alussa Porin Prikaatin komentajuuden vastaanottaneen eversti Eero Pyötsiän ensituntuma Porilaisista on vuodelta 1984, kun silloinen kadetti osallistui kurssinsa mukana Säkylänharjun ampuma-alueella järjestetylle ampumaleirille. Nyt, liki 25 vuotta myöhemmin maavoimien valmiusyhtymän komentajuus on 46-vuotiaalle everstille yllättävä, mutta mieluisa tehtävä. Varsinkin, kun Porin Prikaati ainoana valmiusyhtymänä toteuttaa puolustusvoimien kaikkia kolmea päätehtävää. Porin Prikaatin uusi komentaja, eversti Eero Pyötsiä: Katse tulevaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin Teksti ja kuva: Matti Vihurila 12 - En osannut toivoakaan tulla määrätyksi Porin Prikaatin kaltaisen joukkoosaston komentajaksi. Tiedostan varsin selvästi, että prikaatikenraali Nikkilältä jää tänne suuret saappaat, jotka taatusti tuntuvat aluksi isoilta, Eero Pyötsiä tunnustaa. Aiemmin mm. puolustusvoimain komentajan adjutanttina ja viimeksi Pääesikunnassa strategisen suunnittelusektorin johtajana toiminut Pyötsiä on tottunut haasteellisiin tehtäviin. - Tapanani on katsoa tulevaisuuteen ja hakea kaikissa asioissa enemminkin mahdollisuuksia kuin esteitä tai haittoja. Viimeisimmässä tehtävässään eversti Pyötsiä työsti puolustusvoimien kehittämissuunnitelmaa. Hän näkee, että myös tulevaisuudessa tarve muutoksiin on hyvin ilmeinen. - Meidän tulee löytää uusia tapoja tehdä nykyisiä asioita, Pyötsiä tiivistää. Pelataan vain yhteen maaliin Toukokuussa järjestetty kaksipäiväinen tutustumiskäynti Huovinrinteelle antoi tulevalle komentajalle hyvän ensivaikutelman uudesta työympäristöstä ja sen henkilöstöstä. - Huovinrinteellä on tekemisen meininki, ja ihmiset ymmärtävät prikaatin olemassaolon merkityksen, Pyötsiä sanoo. Oman roolinsa hän näkee samankaltaisena kuin valmentaja, joka sparraa joukkuettaan entistä parempiin suorituksiin. - Pidän tärkeänä, että joukkueessa kaikki pelaavat vain yhteen maaliin, eversti kuvailee.

13 CURRICULUM VITAE PYÖTSIÄ, Eero Tapio Syntynyt Kouvolassa Puoliso Maarit Pyötsiä Lapset Hilla 1990, Jere 1996 Kadettikoulu Opetusupseeri, Karjalan Prikaati Opetusupseeri ja varapäällikkö, Reserviupseerikoulu Sotakorkeakoulu Opettaja, Taktiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu Osastoesiupseeri, Operatiivinen osasto, Pääesikunta Puolustusvoimain komentajan adjutantti Kaartin Pataljoonan komentaja, Kaartin Jääkärirykmentti Opiskelija, Harvard University, USA Yleissihteeri, Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Strategisen suunnittelusektorin johtaja, Pääesikunta Porin Prikaatin komentaja 2008 Luutnantti 1984 Yliluutnantti 1986 Kapteeni 1990 Majuri 1993 Everstiluutnantti 2000 Eversti luokan Vapaudenristi, SL RI, Sam Kielitaito: suomi, ruotsi, ranska, englanti Pyötsiä on reppukomentaja, jonka perhe, kustannuspäällikkönä työskentelevä vaimo ja kaksi lasta, jää asumaan Espooseen. Uusi komentaja lupaa olla viikolla käytettävissä 24 tuntia, mutta toivoo viikonloppuisin mahdollisuutta omien pattereidensa lataamiseen. Metsäsätysharrastus vie hänet syksyisin lintujahtiin Lappiin. Kesäisin Pyötsiän matka taittuu, aina kun mahdollista, moottoripyörällä. Tällä hetkellä häntä kiidättää 750-kuutioinen Suzuki. Porin Prikaatiin siirtyneet Aliupseeri Arto Kauppinen Suunnittelija Timo Henriksson Kersantti Ville Kössi Insinööriluutnantti Joni Leinonen Kersantti Tomi Koskinen Vänrikki Matti Kortesmäki Vänrikki Janne Uoti Vänrikki Jarkko Huovila Varastomies Soile Kumlander Ylikersantti Vesa Savela Alikersantti Henri Ailio Alikersantti Tatu Jokila Ylikersantti Perttu Fihlman Vänrikki Ville Piispanen Vänrikki Aatu Tuukkanen Vänrikki Pyry Piiparinen Vänrikki Tuomas Kara Vänrikki Jussi Salminen Vänrikki Tuomo Mäkitalo Alikersantti Aleksi Haapsaari Korpraali Ville Nevalainen Saaristomeren Meripuolustusalueelta: Kersantti Timo Kärri Suomenlahden Meripuolustusalueelta: Yliluutnantti Markus Koivisto Kersantti Toni Hinkkanen Maanpuolustuskorkeakoulusta: Yliluutnantti Aki Hugg Yliluutnantti Jani Hurri Yliluutnantti Petteri Kauppinen Yliluutnantti Lauri Kohva Yliluutnantti Janne Kivelä Yliluutnantti Juha Mäkinen Yliluutnantti Ilkka Mäki-Ullakko Yliluutnantti Toivo Pollock Yliluutnantti Anna Puolakka Yliluutnantti Marko Saarela Yliluutnantti Teemu Savolainen Yliluutnantti Tomi Veijalainen Pääesikunnasta: Eversti Eero Pyötsiä PORILAISEN PÄIVÄKIRJA Uudenmaan Prikaatista: Ylikersantti Matti Kurkela Porin Prikaatista siirtyneet IN MEMORIAM Reserviin: Kersantti Miro Manninen Kersantti Jori Jäntti Kapteeni Jorma Koivisto Kersantti Arto Saastamoinen Kersantti Aleksi Lavonen Kersantti Miro Manninen Luutnantti Pasi Halonen Toimistosihteeri Mirja Hakala Insinöörieverstiluutnantti Erkki Hellman Korpraali Tommi Keränen Vänrikki Mikko Isotalo Vänrikki Johan Isotupa Kersantti Klaus Mustonen Vänrikki Johannes Boberg Vänrikki Olli Rintamäki Merivoimien Esikuntaan: Kapteeni Tapani Linnamaa Puolustusministeriöön: Prikaatikenraali Markku Nikkilä Tykistöprikaatiin: Everstiluutnantti Janne Oksanen Säkylän hyväksi Säkylän kunnanhallitus myönsi pronssisen Säkylän hyväksi -mitalin prikaatikenraali Markku Nikkilälle. Mitali luovutettiin hänelle komentajanvaihdoksen yhteydessä

14 Tapahtumia Teksti: Matti Vihurila Kuvat: Samuli Vahteristo ja Jani-Patrik Siikarla ARVOKAS TUNNUSTUS. Pohjoismaisen taisteluosaston päätöskatselmus järjestettiin kesäkuun lopulla, jolloin taisteluosaston 221 suomalaissotilaan puoli vuotta kestänyt valmiusaika päättyi. Katselmuksen yhteydessä puolustusvoimain komentaja jakoi 4.6. myöntämänsä Sotilasansiomitalit kolmelle taisteluosaston rauhanturvaajalle. Kersantti Jukka Haikosen (oikealla) rintapeilessä killuvat mitalit kertovat osallistumisesta aikaisemmin kolmeen kriisinhallintaoperaatioon. Vuoden palvelus Pohjoismaisessa taisteluosastossa voidaan hyvällä syyllä lukea hänen neljänneksi operaatiokseen. 14 PALJONKO PAINAA? Satakunnan aluetoimisto järjesti ensimmäistä kertaa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuden Huovinrinteellä maaliskuussa. Runsaat 20 satakuntalaista nuorta naista oli mukana kuulemassa ja vähän kokemassakin, mitä mahdollinen asepalvelus tuo tullessaan.

15 PRÄTKÄN SARVISSA. Runsaat 160 koululaista Porin seudulta ja Loimaalta tutustui Huovinrinteen elämänmenoon toukokuussa järjestetyssä koululaisvierailussa. Armeijan kaluston lisäksi vieraille esiteltiin myös varusmiesten majoitus- ja koulutusolosuhteita. Päivä huipentui Huovinrinteen mäntykankailla järjestettyyn taistelunäytökseen. ENTISET, NYKYINEN JA TULEVA. Porin Prikaatin komentajia neljältä eri vuosikymmeneltä tutustui Porilaisten nykymenoon toukokuussa 92-vuotiaan kenraaliluutnantti Erkki Setälän (kuvassa keskellä) johdolla. Vasemmalla ensimmäisellä tutustumiskäynnillään ollut tuleva komentaja, eversti Eero Pyötsiä, eversti Markku Aherto, prikaatikenraali Olli Nepponen, kenraaliluutnantti Setälä, kenraalimajuri Arto Räty ja prikaatikenraali Markku Nikkilä. Prikaatia komentanut kenraalimajuri Olli Rekola oli estynyt saapumasta kokoontumiseen. ASEVELJIEN MUISTOLLE. Lähes 50 lähialueen veteraania oli kunniavieraina Kansallisen veteraanipäivän edellä prikaatissa järjestetyssä tilaisuudessa. Esikunnan viereisellä Kunniapolulla hiljennyttiin sodan aikaisten joukko-osastojen muistopaasilla äärellä muistelemaan yhteisiä, kovia kokemuksia ja itsenäisyytemme puolesta kaatuneita aseveljiä. 15

16 Vuoden kiltalehti 2007 Porilainen Teksti: Maanpuolustuskiltojen liitto Kuva: Matti Vihurila Maanpuolustuskiltojen liitto valitsee vuosittain Vuoden kiltalehti -tunnustuksella palkittavan kiltalehden. Tänä vuonna Vuoden kiltalehti kunniakirja myönnettiin monipuoliselle, laadukkaalle ja ammattitaidolla tehdylle kilta- ja joukko-osastolehti Porilaiselle. Porilaista julkaisevat Porin Prikaati sekä Porin Rykmentin Porin Prikaatin Kilta ry. Lehden päätoimittaja on eversti Sakari Wallinmaa. Lehden ansioina mainittiin mm. selkeä, ilmava ja silmälle mukava taitto, hyvä kuvien käyttö taitossa, laadukkaat kuvat, loistavat henkilökuvat, mielenkiintoiset artikkelit kiinnostavat myös varsinaisen kohderyhmän ulkopuolisia, otsakkeet kutsuvat lukemaan, kirjoitustyyli on lukijaläheinen, selkeä fontti, jämäkkä paperilaatu, lehdestä paistaa tekemisen suunnitelmallisuus, panostus ja ammattitaito. Ensimmäisen kunniamainnan Vuoden kiltalehti -sarjassa sai Rannikon Puolustaja ja toisen kunniamaininnan Kaartin Jääkäri. MPKL toimittaa kiltalehtiin kutsun vuoden kiltalehti -kilpailuun ja lehden toimitus valitsee edellisvuoden lehdistä yhden numeron, jolla osallistuu kilpailuun. Voittajalehden valinnassa käytetään selkeää kriteeristöä pisteytyksineen. SOTILASVARUSTEITA SÄKYLÄSTÄ KEVYEMMIN KULJET ASFALTILLA TULE OSTOKSILLE! SOTILASVARUSTERMYYMÄLÄ ON TÄYNNÄ army-varusteita Suomesta, Nato-maista ym. maastojalkineita, maasto- ja pakkaspukuja, kenttäpaitoja, molskihousuja, vöitä, lakkeja, pilottitakkeja, makuupusseja, sadevarusteita, maiharitakkeja, villapaitoja, naamioverkkoja, merkkejä, ym. TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO, SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ Avoinna: ti-pe 10-17, la Köörnummi, Säkylä TURKU puh. (02) MYÖS POSTIMYYNTI TILAA ILMAINEN ESITE 16 Puh. (02) fax (02)

17 ALOKKAITA IKÄVÄ. Aliupseerikurssilaiset Eeva Paukku ja Janne Järvinen odottavat innolla pääsyä ryhmänjohtajan vaativiin tehtäviin. Positiivisuudella pärjää Teksti ja kuva: Jani-Patrik Siikarla Somerolta kotoisin oleva 20-vuotias Janne Järvinen on yksi viime tammikuun saapumiserän varusmieshistä, joka on saanut ryhmänjohtajakoulutuksen. Kranaatinheitinkomppanian tulenjohtolinjan oppilas odotti malttamattomana aliupseerikoulutuksen päättymistä ja uusien alokkaiden saapumista. Tulevana esimiehenä hänen tavoitteenaan on olla asiallinen ja hyvä ryhmänjohtaja. Siviilissä automekaanikoksi kouluttautunut Järvinen on mielestään pystynyt hyödyntämään ammattitaitoaan koulutuksessa. Hänen mielestään koulutus on ollut tiukkaa mutta antoisaa. - Onhan aliupseerikurssi rankka ja vaativa, mutta positiivisella asenteella ja palvelustovereiden tuella kyllä pärjää. Varsinkin leireillä huomasin, miten ryhmähenki ja yhdessä tekemisen meininki korostuivat, Järvinen mietiskelee. Viestikomppanian aliupseerikurssilla palveleva 20-vuotias korpraali Eeva Paukku on koulutukseltaan ylioppilas. Nousiaisista kotoisin oleva nuori nainen kärsi alokasaikanaan molemmissa jaloissa olleista marssimurtumista, muttei antanut periksi. - Kurssi on sujunut hyvin. AuK-marssilla tuli todistettua, että me naisetkin pärjäämme tiukoissakin paikoissa. Vaikka olenkin Viestikomppanian lyhin varusmies, asennetta kyllä löytyy, Paukku naureskelee. Molemmat aliupseerikurssilaiset ovat palvelleet samoissa yksiköissä alokasajoista alkaen. Toiveissa on jatkaa ryhmänjohtajina niissä edelleenkin, mutta lopullinen sijoituspaikka selviää vasta kurssin lopulla. Kummankaan tie ei johtanut Reserviupseerikouluun Haminaa, muttei tuo tunnu heitä vaivaavan. - Mitä sitä turhaan Haminaan, kun viihdyn hyvin täällä Säkylässäkin, Janne Järvinen toteaa. Positiivinen ryhmänjohtaja on parempi ryhmänjohtaja Sekä Järvinen että Paukku odottavat tulevaa alikersantti-ylennystä ja tulevien alokkaiden koulutusta. - Olemme tehneet kovasti töitä kurssin eteen ja pikkuhiljaa on aika päästä näyttämään, mitä olemme täällä oppineet. Heinäkuun alokkaiden ensimmäiset päivät ovat arvatenkin vaikeita, kun he yrittävät totutella armeijan arkeen. Silloin meidän ryhmänjohtajien tulee olla heidän tukenaan ja opastajinaan. Yritämme olla positiivisia esimiehiä, jotta meihin olisi helpompi turvautua, parivaljakko vakuuttaa. Korpraali Eeva Paukun suunnitelmissa on opintojen jatkaminen asepalveluksen päätyttyä. Oppilas Janne Järvinen puolestaan arveli hakeutuvansa töihin saatuaan passin kouraan ensi tammikuussa. - Töihin olisi tarkoitus mennä, mutta mihin maahan, se on vielä hakusessa. Olen aikaisemmin asunut vuosia Ruotsissa, minne palaaminen on yksi vaihtoehdoista. Aamuja on kuitenkin vielä sen verran jäljellä, että asiaa ehtii rauhassa miettimään, Järvinen sanoo. Molemmat ovat vankasti sitä mieltä, että armeijassa hankitusta johtajakoulutuksesta ja -kokemuksesta on hyötyä myös reservissä. 17

18 Tomi Saarinen oppi pitämään armeijasta Musiikkipäälliköllä on kokemusta Porilaisesta Teksti: Asko Tanhuanpää Kuvat: Elina Saarinen 18 Tomi Saarinen kuuluu niihin suomalaisiin, joille armeijaan lähtö oli itsestäänselvyys. Saarisen tapauksessa siitäkin huolimatta, että hän pelkäsi menettävänsä puolustusvoimien leivissä kaiken sen elämän, minkä oli ehtinyt saada kasaan.saarinen myöntää olleensa väärässä. -Astuessani palvelukseen Huovinrinteelle ajattelin, että joudun uhraamaan koko henkilökohtaisen elämäni. Pari seuraavaa kuukautta menivät sitten sopeutuessa, mutta loppu oli jo varsin mukavaa aikaa. - Armeijassa pystyy vaikuttamaan ihan samalla tavalla kuin oikeassakin elämässä siihen, miten itsellä menee. Jo aika varhaisessa halusin päästä paikkaan, mistä olisi eniten hyötyä niin itselleni kuin puolustusvoimillekin, Saarinen painottaa. Jos vielä joskus taistelulähetiksi Polkupyöräilyn alamäkiajoa ja moottoripyöräilyä harrastava Tomi Saarinen sanoo hymyssä suin, että ihan nappiin ei valinta kuitenkaan mennyt. Hän vakuuttaa viihtyneensä hyvin tiedottajan apulaisena, mutta jokin jäi silti kaivelemaan. - Harmittaa, kun en hakenut taistelu- Yleisradion nuorille aikuisille kohdistaman YleX:n musiikkipäällikkö Tomi Saarinen on hankkinut toimittajakokemusta myös Porilaisesta. Hän toimi vuosituhannen alussa puolen vuoden ajan Porin Prikaatin tiedottajan apulaisena. lähettikoulutukseen, missä olisin saanut ajaa enduropyörällä. Jos saisin nyt työnantajalta neljä kuukautta palkallista lomaa, niin lähtisin heti uudestaan armeijan leipiin ja toteuttaisin haaveeni. Euran Kauttualta kotoisin oleva Saarinen oli alunperin menossa musiikkiharrastuksensa ajamana palvelukseen Pansioon ja käytännössä Laivaston Soittokuntaan, mutta se kuuluisa sattuma astui tässäkin tapauksessa peliin ja alokas Saarinen löysi itsensä Säkylästä. - Hain heti lukion jälkeen harjoittelijaksi Ylen Porin toimitukseen ja pääsin sisään. Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti olla siellä vain muutama kuukausi, mutta pesti venyikin reilun kahden vuoden mittaiseksi. Lykkäysten jälkeen palveluspaikka oli vaihtunut Säkyläksi, enkä viitsinyt enää ruveta säätämään paikan kanssa. - Siinä tilanteessa Ruotuväkikin olisi varmasti ollut mahdollinen, miettii Saarinen. Sekä haastavaa että leppoisaa Lääkintämiehen peruskoulutuksen saanut Tomi Saarinen kehuu Porin Prikaatin tiedottajan apulaisena viettämäänsä aikaa samalla sekä haastavaksi että leppoisaksi. Eteen tuli Saarisen mukaan aika isojakin pamppuja, mutta hän kieltää liiat jännittämiset. - Näin jälkikäteen ajatellen parasta koko hommassa taisi olla valokuvauksen opettelu, sittemmin siitä on tullut jopa harrastus. Yhden kerran tein mokankin, kun otin jostain vieraasta kuvaa esikunnan edessä olevan patsaan luona. Taisin olla aamuväsynyt, sillä patsaalta jäi pää pois. Yritin lisätä sen fotoshopissa, mutta tuloksetta. Tiedottajan apulaisen varustukseen kuului myös kännykkä, jota kantaja sai poikkeuksellisesti myös käyttää. - Taisin jossain vaiheessa olla jo itse-

19 kin aika herra siellä tontilla. Yhdenkin kerran marssin kännykkä korvalla kohti kuntotaloa, enkä reagoinut ollenkaan alokkaita riviin pistäneen ylikersantin kehotukseen pysähtyä. Näytin vain sinistä merkkiä rinnassani ja annoin ymmärtää, että unohda koko juttu. - Jälkeenpäin minulle tuli vähän paha mieli sen ylikersantin puolesta, olihan hän menettänyt minun takiani auktoriteettiaan alokkaiden edessä. Hain kaverin käsiini ja pyysin anteeksi, Saarinen paljastaa. Armeija antoi hyviä kavereita Tomi Saarisen työtilat löytyivätvmtk: n tilojen vierestä ja sieltä ovat mieleen jääneet myös parhaat varusmiesaikaiset tuttavat. - VMTK:n puheenjohtaja Miikka Autio on valmistunut lakimieheksi ja työskentelee nyt Helsingissä, pitäisi varmaan ottaa yhteyttä. Puustisen Pekka oli puolestaan toimikunnan sihteeri. Nykyisin pappina Eurassa toimivan Katilan Riston tunsin jo lapsuudestani. - Hyviä kavereita jäi myös vuoden 2003 Nordic Peace -harjoituksesta, missä olin tiedottajana kertaamassa. Sen keikan jälkeen ollaan soiteltu ainakin Turun Sanomien kirjeenvaihtajana Brysselissä työskentelevän Tuomas Murajan eli entisen Kainulaisen kanssa, nykyinen reservin alikersantti selvittää. Dave Lindolmin bändin rumpali YleX:n musiikkipäällikön oma musiikkiharrastus alkoi jo seitsenvuotiaana pojantappina Kauttualla. Soittimeksi valikoituivat lyömäsoittimet, joita Saarinen on paukutellut lukuisten eri bändien lisäksi myös Tampereen konservatorion puhallinorkesterissa. - Kokemusta taisi tulla koneteknosta humppaan asti. Kalikat jäivät kuitenkin naulaan kaksi ja puoli vuotta sitten, kun lopetin Dave Lindholmin bändissä. - Oma soittoura antoi kieltämättä hyvän pohjan nykyiseen työhön, Tomi Saarinen miettii. Iskelmä ei ole populaarimusiikkia Mitä musiikkipäällikkö sitten tekee? Saarisen mukaan vastaa käytännössä kaikesta YleX:n kanavalla soivasta musiikista. Armeijassa pystyy vaikuttamaan ihan samalla tavalla kuin oikeassakin elämässä siihen, miten itsellä menee. - Musiikki, joka soi kanavalla aamusta iltakuuteen asti on lähes sataprosenttisesti minun vastuullani, mutta musiikkia ei voi kuitenkaan sanoa minun näköisekseni. Mitään absoluuttista totuutta ei tosiaankaan ole olemassa, vakuuttaa Saarinen. - Musiikkivalinnoissa kuunnellaan niin kuulijapalautetta kuin kerran viikossa kokoontuvaa soittolistaraatiakin, hän valottaa. Isommaksi linjaksi valintojen takana Tomi Saarinen nostaa muun muassa YleX:n kohderyhmän eli nuoret aikuiset. Määräävä tekijä on myös linjaus, jonka mukaan YleX on uuden populaarimusiikin kanava. - Itse ajattelen niin, että iskelmä ei ole populaarimusiikkia, vapaa-ajallaan musiikkia laidasta laitaan kuunteleva Saarinen ilmoittaa. 19

20 Ratsupoliisit ja sotilaat yhteisharjoituksissa Säkylässä Teksti ja kuvat: Matti Vihurila 20 Suomen ratsastava poliisi lähes kokonaisuudessaan osallistui Porin Prikaatin Säkylässä järjestämään kriisinhallintaharjoitukseen toukokuun lopulla. Kolmen päivän ajan yhdeksän ratsukkoa Helsingistä ja kaksi Turusta harjoitteli yhdessä vaativiin kriisinhallintatehtäviin koulutettavien sotilaiden kanssa mm. väkijoukon hallintaa ja yhteispartiointia. Molempien osapuolten kokemukset yhteistoiminnasta olivat erittäin positiiviset. Yleinen käsitys ratsastavasta poliisista lienee pr-painotteinen, mutta totuus on toisenlainen. Ratsastava poliisi tekee tavanomaista poliisityötä siinä missä moottoroiduilla välineillä liikkuvat kollegansa. - Kun me olemme hevosten kanssa partiossa esimerkiksi kauppatorilla viikonlopun iltoina, siellä ei ole yhtään nahistelua, Turun ratsupoliisikaksikko kertoo kookkaan hevosen ja sillä liikkuvan poliisimiehen vaikuttavuudesta. Komisario Timo Elasvuon johdolla ratsupoliisit osallistuivat mm. Säkylän torilla järjestettyyn harjoitteluun. Kriisinhallintatehtäviin koulutettavat varusmiehet harjoittelivat toritapahtuman suojaamista ja ratsastava poliisi esitti kuvitteellisen kriisialueen paikallispoliisia. Poliisien ja sotilaiden yhteistoimin torilla häärineet mielenosoittajat ohjattiin rauhanomaisesti, mutta määrätietoisesti pois alueelta. Tiukempi tilanne oli edessä seuraavana paivänä, kun puolustusvoimien harjoitusalueella järjestetyssä tilanteessa vastassa olikin väkivaltaisesti mellakoiva joukko. Suojavälinein varustautuneet poliisit ja heidän ratsunsa saivat tehdä tosissaan töitä, jotta tulenarka tilanne saatiin laukaistua rauhanomaisesti. Samalla tuli nähdyksi, miten mellakoiva maaliosasto sai jalat alleen, kun ratsupoliisit laukkasivat rivistönä heitä kohden. Kookkaalla eläimellä ja sitä ohjaavalla poliisimiehellä on ihmeellisen rauhoittava vaikutus kuumanakin käyvään asiakkaaseen.

21 Ratsastava poliisi Ratsupoliisi on Helsingin poliisilaitoksen vanhin toiminnassa oleva yksikkö, perustettu v Ratsupoliisi valvoo järjestystä yleensä Pasilan piirin alueella, mutta tarvittaessa muuallakin Helsingissä. Pääkaupungin lisäksi Turussa työskentelee kaksi ratsupoliisia. Ratsupoliisi näkyy usein esim. yleisötilaisuuksissa, konserteissa ja urheilukilpailuissa. Noin 80 % työajasta on partiointia ratsain. Helsingin ratsastavalla poliisilla on 10 hevosta, joiden keski-ikä on n. 13 vuotta. Hevoset ostetaan vapailta markkinoilta 6-10 vuoden ikäisinä ja peruskoulutettuina. Hevosen on oltava terve, selväpäinen ja helppo käsitellä. Hevonen otetaan ennen ostoa koekäyttöön ja eläinlääkäri tarkastaa sen perusteellisesti. Hevosen ensimmäinen nimikkoratsastaja on kokenut poliisi, jolla riittää taitoa ja malttia totuttaa se liikenteeseen ja työhön. Sisäänajon kesto riippuu paljon hevosesta. Ratsupoliisiksi pääsemisen edellytyksenä on poliisin peruskoulutus. Ratsastustaito ei ole hakiessa välttämätön, mutta se katsotaan tietenkin eduksi. Ratsastusharjoitusten aiheita ovat mm. kouluratsastus, esteratsastus ja tottelevaisuus. Tottelevaisuuskoulutuksessa harjoitellaan hevoselle luonnostaan vaikeita tehtäviä, esimerkiksi hulmuavia lippuja, ilmapalloja ja kahisevia pressuja. Lähde: Poliisin internet-sivut TYÖPARI. Komisario Timo Elasvuo yhdessä ratsunsa kanssa muodostaa vakuuttavan työparin. 21

22 Ylennykset ja kunniamerkit Porin Prikaatissa ja suomalaisissa kriisinhallintajoukoissa Ylennykset Insinöörieverstiluutnantiksi: Insinöörimajuri Erkki Juhani Hellman, Rymättylä Majuriksi: Kapteeni Pasi Juhani Lehtonen, Säkylä Insinöörimajuriksi: Insinöörikapteeni Jorma Antero Latvajärvi, Luvia Kapteeniksi: Yliluutnantti Matti Juhani Asplund, Alastaro Yliluutnantti Teemu Olavi Hassi, Raisio Yliluutnantti Sini Johanna Kouri, Turku Yliluutnantti Antti Sakari Rajahalme, Turku Yliluutnantti Timo Veli Juhani Lehtimäki, Kiukainen Yliluutnantti Ilpo Matti Myllykangas, Säkylä Yliluutnantti Jouni Kalevi Mäentaus, Säkylä Yliluutnantti Juha Tapio Rantanen, Säkylä Yliluutnantti Harri Juhani Sallinen, Harjavalta Yliluutnantti Kari Erik Salo, Rauma Yliluutnantti Soini Juhani Valtonen, Eura Yliluutnantti Matti Aukusti Vihurila, Loimaa Teknikkokapteeniksi: Teknikkoyliluutnantti Esa Sakari Viili, Lieto Yliluutnantiksi: Luutnantti Joni Petteri Ala-Ristaniemi, Köyliö Luutnantti Kimmo Olavi Heino, Säkylä Luutnantti Marko Petteri Lintunen, Vampula Luutnantti Antti Juha Ilmari Muhonen, Säkylä Luutnantti Jani Kalevi Puljujärvi, Vampula Luutnantti Jari Juhani Ruski, Kiukainen Luutnantti Klaus Juha Henrikki Tapio, Turku Luutnantti Jarmo Matteus Metsävainio, Loviisa Kunniamerkit Sotilasansiomitali Luutnantti Jouko Juhani Haanpää, Köyliö Aliluutnantti Lauri Akseli Alfred Halonen, Suomalainen Kriisinhallintajoukko Tshadissa, (Helsinki) Yliluutnantti Arno Henrik Söderholm, Suomalainen Kriisinhallintajoukko Tshadissa, (Helsinki) Kersantti Joonas Veikko Iivari Lampi, Pohjoismainen taisteluosasto, (Rauma) Kersantti Jukka Pekka Haikonen, Pohjoismainen taisteluosasto, (Tampere) Yliluutnantti Katri Emilia Teho, Pohjoismainen taisteluosasto, (Orivesi) Everstiluutnantti evp. Olli Niemensivu, Eurajoki Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Majuri Jarmo Matias Keskinen, Hämeenlinna Majuri Erkki Matti Olavi Viljakainen, Säkylä Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Majuri Mikko Sakari Kaipainen, Säkylä Suomen Leijonan ritarimerkki Kapteeni Jari Erik Ojala, Säkylä Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Yliluutnantti Kari Tapani Ojanen, Rauma Yliluutnantti Tommi Olavi Seppälä, Rusko Suomen Leijonan ansioristi Luutnantti Pekka Olavi Kaski, Kiikka Luutnantti Heikki Juhani Mäkelä, Säkylä Sosiaalikuraattori Maija Kyllikki Ruotsalainen, Eura Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Varastonhoitaja Vesa Antero Tamminen, Säkylä Suomen Valkoisen Ruusun mitali Varastomies Ilpo Uolevi Murtonen, Vammala 3.luokan Vapaudenristi Everstiluutnantti Petri Matti Mikael Mattila, Suomalainen Kriisinhallintajoukko Afganistanissa, (Riihimäki) Valtion virka-ansiomerkki Luutnantti evp. Erkki Artturi Kaunisto, Eura Luutnantti evp. Vesa Sakari Kynnysmaa, Köyliö Luutnantti Pekka Olavi Välimäki, Raisio Kunniamerkit Säkylän Vaatetuskorjaamolla Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Vanhempi asentaja Timo Neittamo, Köyliö Suomen Valkoisen Ruusun mitali Tekstiilihuoltaja Kristiina Kleemola, Säkylä Tekstiilihuoltaja Helga Kuusisto, Säkylä Tekstiilihuoltaja Leena Leinonen, Säkylä Tekstiilihuoltaja Tuija Meriläinen, Köyliö Korjausompelija Katri Mäkinen, Eura Kunniamerkit Säkylän muonituskeskuksessa Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Kokki Jaana Maarit Leppänen, Säkylä Ravitsemistyönjohtaja Tuula Maria Ruohomaa, Säkylä Suomen Valkoisen Ruusun mitali Ravitsemistyöntekijä Arja Irmeli Valli, Säkylä

23 Sotilasansiomitali Jouko Haanpäälle: Iso pala mitalista kuuluu muille Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo Puolustusvoimain komentaja myönsi lippujuhlan päivänä sotilasansiomitalin 159 henkilölle. Mitalin saajien joukossa oli Porin Prikaatin Kriisihallintakeskuksen Koulutuskomppanian yksikköupseeri, luutnantti Jouko Haanpää. Mitali myönnetään puolustusvoimien palveluksessa oleville tunnustuksen osoituksena erityisestä kunnostautumisesta palveluksessa, erityisestä neuvokkuudesta tai aloitteellisuudesta taikka pelottomasta toiminnasta vaaratilanteessa. Sotilasansiomitali lämmittää Haanpään mieltä. Sotilaiden keskuudessa mitali on erittäin arvostettu, koska vuosittain sitä myönnetään vain parille kolmelle henkilölle joukko-osastossa. - Esimiehet ovat arvostaneet työtäni, mutta lohkaisen ison palan mitalista Porin Prikaatin henkilöstön saumattomalle yhteistyölle. Haanpään mielestä kukaan ei onnistu työssään yksin, eikä joukko-osaston arjessa ole sarjakuvamaisia sankareita. - Saan työssäni loistavaa tukea prikaatin huollon eri sektoreilta. Jokainen tukee työssään toistaan, olipa kyseessä kansainvälisten rotaatioiden koulutuskalusto, huolto tai yhteistyö niiden kouluttajien kanssa, jotka ammattimaisesti antavat maailman eri kolkkiin lähteville rauhanturvaajille vankan käsityksen siitä, että heistä huolehditaan. Haanpään tehtävänä on huolehtia vuoden aikana lähes kansainvälisiin tehtäviin lähtevän henkilöin koulutuskalustosta, majoittumisesta ja huollosta. Haanpää kokee olevansa mielityössä, vaikka aikataulut luovat työhön ajoittain koviakin paineita. - Yhteen hiileen puhaltamalla tiukoistakin aikatauluista selvitään. Ennakointi on kaikessa toiminnassa välttämätöntä. Pahinta olisi, jos joutuisin juuttumaan toimistotyöhön. Nyt saan liikkua alati eri paikoissa ja työ on vaihtelevaa. Köyliön Kepolan kylässä asuva Haanpää viettää mielellään vapaa-aikaansa perheen parissa. Vaimo, kolme tenavaa, omakotitalo ja koko vuodeksi Säkylän Isosaaresta vuokrattu mökki pitävät miehen siviilissäkin liikkeellä. ARVOSTETTU MITALI. Lomalta tavoitettu Jouko Haanpää esittelee Sotilasansiomitalia kotipihallaan Köyliössä. 23