Kannen kuva. jäsenmaksut Kannatusjäsen. Varsinainen jäsen. Opiskelijajäsen. issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannen kuva. jäsenmaksut 2010. Kannatusjäsen. Varsinainen jäsen. Opiskelijajäsen. issn 1797-4739 Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry"

Transkriptio

1 k i e l i s i lta s u o m e n v i i t t o m a k i e l e n t u l k i t r y

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Halkosaari, Mannerheimintie 94 A 30, Helsinki, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä, Myllykyläntie 14 B 4, Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimittajat Sanna Ala-Sippola, Terja Hannola, Minttu Laine, Emilia Norppa, Salla Vallius Toimittajien osoitteet ovat muotoa Editori Kaisa Markkula, Kuvankäsittely Kaisa Snellman, Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy, Paino Jyväskylän Yliopistopaino, Cygnaeuksenkatu 3, Jyväskylä Paperi G-print 115 g, kansi G-print 150 g Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www. akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen Aineistopäivä, ilmestymispäivä 1/2010 aineistopäivä 12.2., ilmestyy /2010 aineistopäivä 23.4., ilmestyy /2010 aineistopäivä 3.9., ilmestyy /2010 aineistopäivä , ilmestyy Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset Kestotilaus 28,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva Yksityiskohta maalauksesta Lintu ylitti riippusillan, Öljy kankaalle, 60 x 80 cm. tekijä pike kokkonen Rakastan kontrasteja ja kirkkaita värejä, siinä mielessä joulukuussa 2009 maalattu Lintu ylitti riippusillan on minulle tyypillinen maalaus. Värien lisäksi kontrastit näkyvät myös maalaustekniikassani. Erilaisten pintojen yhdistelmät ovat minusta kiehtovia ja tuovat maalaukseen syvyyttä. Maalaan paljon ihmisaiheita ja niiden rinnalla tällaiset villit ja vapaat abstraktit pyrähdykset ovat puhdistavia ja auttavat ylittämään taas uusia siltoja ja maailmoja. Tällaiset työt syntyvät mielettömistä fiiliksistä ja sellaisesta hyvästä olosta, jota toivoisi voivansa jakaa. Mukavaa kevättä toivottelee Pike Jk. Kotisivuiltani osoitteesta: löytyy lisää kuvia! jäsenmaksut 2010 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Tässä lehdessä Toimitukselta 3 02 Kannen kuva 03 Toimitukselta 04 Puheenjohtajan palsta 05 Hallituksen kuulumisia 06 Hallitus esittäytyy 08 Esittelyssä yhdyshenkilöt 10 Opiskelutulkkaus: Polttoleikkausta ja sydänliekkejä 12 Opiskelutulkkaus: Visuaalista matematiikkaa 15 Opiskelutulkkaus: Opiskelutulkki.fi 17 KäTu ja kulttuuripäivät 18 Ammatillisesti ajateltuna 20 Lapsille tulkkaus 22 Lasten suusta 23 Mitä kelaat? 24 Edunvalvonta: Päivitä työsuhteesi ehdot 25 Kiirettä piisaa Rovaniemellä 26 Asiakkaan asialla: Kenelle viittomakieli kuuluu 27 Minisanasto 28 Vapaalla: Savolaesella vimmalla 29 Opiskelijapalsta: Yritystä ennen kaikkea 30 Ajankohtaista 31 Paineentasausasema: Se tavallinen tarina kuva mika holm Tästä lähtien tällä sivulla sinut johdattelee Kielisillan pariin joku toimituksemme jäsenistä. Kiitos Mintulle kaksivuotisesta uurastuksesta Kielisillan toimitussihteerinä ja tukipilarina paljolti vielä tässäkin lehdessä! Paikan täyttäjää ei ole uudesta hallituksesta löytynyt, ja suunnitelmissa on toimitussihteerin palkkaaminen muualta. Viimevuotinen kaarti jatkaa toimittajana miksipä ei, sillä lehden teko on mukavaa puuhaa. Vaikka kukin tekee hommia pääasiassa kotonaan ja yhteydet hoidetaan milloin minkäkin viestimen välityksellä, yhteys toimituksen välillä pelaa. Yksin ei tarvitse pähkäillä, vaan työstämme juttuja yhdessä ja lyömme päämme yhteen niin, että ideakipinät singahtelevat. Monenmoisen tohinan jälkeen tuntuu hienolta nähdä työn tulos, uunituore Kielisilta. Kiinnostaisiko sinuakin osallistua lehden tekoon? Ota yhteyttä toimitukseen vaikka sähköpostitse: Valitsimme tämän numeron teemaksi opiskelutulkkauksen. Vastikään on avattu nettisivusto Opiskelutulkki.fi, jota käyttäjät kommentoivat sivuilla Visuaalisen matematiikan saloihin voit perehtyä sivuilla Esittelemme myös kuurojen keskuudessa suosittua kone- ja metallialaa, ja tietosi alan sanastosta voit testata sivulla 27. Kipinöiviä lukuhetkiä! Sanna

4 4 p u H E E N J O H TA J A N PA L S TA Pari tulkkia, kiitos Mitä mieltä sinä olet paritulkkauksesta? Puhuuko puheenjohtaja puppua? Toteavatko tutkimukset toisin? Onko sinulla heittää kehiin lisää helmiä? Kielisilta ottaa vastaan ja julkaisee mielipiteitä. Lähetä omasi, lyhyt tai pitkä, osoitteeseen teksti liisa halkosaari ku va susanna volanto kuvitus ku vitus eemeli nieminen pari omenaa ja kaks banaania. Montako omenaa hän mahtoi tarkoittaa? Ehkä kolme, Ota kun banaaneja kerran piti ottaa kaksi. Juttelin kollegani Outi Mäkelän kanssa paritulkkauksesta. Hän otti esille sen, miten paritulkkaus tuo lähinnä fyysistä tukea ei tarvitse heiluttaa käsiä tai käyttää äänihuulia koko aikaa mutta ei käytännössä anna mahdollisuutta aivoille levätä tulkkauksen aikana. Sen mahdollistaisi vasta tiimitulkkaus, vähintään kolmet aivot. Yhdet tulkkaamassa, toiset tukemassa ja kolmannet narikassa. Tukitulkin tehtävälista tulkkauksen aikana kun on paljon pidempi kuin aktiivitulkin. Tämä kirvoitti minut miettimään koko paritulkkausta taas kerran uudestaan. Onko sekin niitä asioita, joita alallamme ei saisi kyseenalaistaa, varsinkaan täältä edunvalvonnan pesästä? Tuntuu, että välillä paritulkkausta tungetaan tilanteeseen kuin tilanteeseen aivan turhaan. Välillä sitä ei suostuta tarjoamaan, vaikka kaikki osapuolet tietävät, että tilanne on mahdoton hoitaa yksin. Kolmea tulkkia ei ole juuri näkynyt, ellei lasketa jonkin erityisen tahon kustantamia tulkkauksia, kuten väitöstilaisuudet tai seminaarit. Mitä paritulkkaus oikeastaan on? Kaikki kokeilleet osaavat sanoa, että se toimii täysin eri tavalla lukion biologian tunneilla ja ratsastusmaneesin reunalla. Kun paikalla on paljon ihmisiä, joista osa viittoo ja osa puhuu, tarvitaan useampaa tulkkia jo siksi, että yhden huomiokyky ei jakaannu äärettömiin. Worst case scenarios: Opiskelutulkkaus pitkinä päivinä hoituu kahden tulkin voimin niin, että tulkataan vuorotellen 15 minuuttia, ja tukivuorossa oleva katselee ikkunasta ulos tai teeskentelee keskittynyttä. Tauolla molemmat hipsivät lepäämään opettajanhuoneeseen, ja kuuro opiskelija jää ilman sosiaalisten tilanteiden tulkkausta. Salibandykentällä tulkit ovat eri puolilla ja riitelevät hiljaisesti siitä, kumpi milloinkin saa tulkata. Välillä molemmat nostavat kätensä, ja pelaajat nostelevat kulmiaan. Työpaikkakokous kestää 1,5 tuntia, ja työntekijät lörpöttelevät koko ajan tutuista asioista innoissaan suomeksi, ruotsiksi ja suomalaisella viittomakielellä. Tulkilla on kieli ja kädet solmussa puolen tunnin jälkeen, mutta palautteesta huolimatta seuraavallakin kerralla paikalle saapuu vain yksi tulkki. Koska kukaan ei suostu menemään sinne uudestaan, tulkki vaihtuu joka kerta. Ja niitä helmiä: Opiskelutulkkaus toteutetaan tiiminä, johon kuuluu kaksi kirjoitustulkkia ja kaksi viittomakielen tulkkia, heistä on paikalla kulloinkin sopiva kokoonpano. Opiskelijan kanssa neuvotellaan siitä, mikä kieli ja tulkkausmuoto on milloinkin paras, ja toiveet pyritään toteuttamaan. Englannin kurssin viimeinen puolituntinen on kirjoitustulkkausta, ja tauon aikana on paikalla viittomakielen tulkki, kun opiskelijat suunnittelevat yhteistä kevätretkeä. Koulutuspäivillä on ilmeikäs ja paljon esimerkkejä piirtävä luennoitsija. Tukitulkki vinkkaa aktiivivuorossa olevalle tulkille aina, kun taululta saa enemmän informaatiota kuin tulkkauksesta. Jos kaipaat lisää ajatuksia paritulkkauksesta, palaa selailemaan vanhoja Kielisiltoja. Teemanumerossa 4/2008 esiteltiin muun muassa vaihtoehtoisia tekniikoita. Moon kuullu ku tulkit sanoo notta paritaksä mua. Melekeen soitin poliisille!

5 h a l l i t u K S E N k u u l u m i s i a 5 Mukaan tietovirtaan teksti liisa halkosaari Huomasitko, että Kelan kilpailutusasiakirjoissa ei kommenttikierroksen jälkeen enää mainita yritysten rekrytointikieltoa? Tämä on yksi niistä asioista, joiden parissa yhdistyksesi hallitus uurasti loppuvuodesta. Hallituksen toiminta ei juurikaan näy kentälle, mutta se ei johdu toiminnan puutteesta. Tulkkirekisteri ammatillistumisriitti Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä (TTYR) on menossa tulkkirekisterikokeiden sisällön ja arvioinnin dokumentointi ja yhtenäistäminen. Vauhtia toimiin toi valtiollistaminen ja tulkkirekisterin maininta uuden tulkkauspalvelulain perusteluissa. Ensimmäisenä hyväksytyksi ehti ruotsinkielisen kirjoitustulkkauksen rekisterikoe, ja tällä hetkellä työtä tehdään perus-turen eli viittomakielen tulkkauksen rekisterikokeen sekä viitotun puheen ja kuurosokeille tulkkauksen kokeiden parissa. Keskusteluissa on ollut myös koko rekisterin ja kokeiden tarpeellisuus, mutta asiassa on oltu hyvin yksimielisiä: sen lisäksi, että ture-kokeet toimivat ammatillistumisriittinä ja porttina työelämään, ne ovat yksi harvoista tavoista valvoa tulkkauksen laadun vähimmäisvaatimuksia. Hae avustuksia SVT:n hallituksessa käsitellään pari kertaa vuodessa jäseniltä tulevia avustusanomuksia. Mikäli olet osallistumassa johonkin ammatillista kehittymistäsi tukevaan koulutukseen, naputtele hallitukselle vapaamuotoinen hakemus. Taloudellista tukea myönnetään tapauskohtaisesti ja erityisesti otetaan huomioon yhdistyksen hyväksi toimiminen sekä koulutuksen hyödyllisyys Hallitus kokousti helmikuussa varapuheenjohtajan kotona Helsingissä. paitsi henkilökohtaiselle kehittymiselle, poikkeuksellisesti tehty pidemmäksi aikaa myös koko alalle. Suurin myönnetty summa kuin muilla aloilla, vuoden 2012 elokuun on toistaiseksi ollut 500 euroa, joten ihan loppuun saakka. Tällä on haluttu antaa pennejä ei pyöritellä. kilpailutukseen osallistuville yrityksille mahdollisuus ennakoida palkankorotukset Kansainvälisyys ja tiedotus koko kilpailutusajalta. Suositukset löydät Viime vuoden hallitukselta kerätyn palautteen perusteella toiminnan pullonkauloiksi > Viittomakielen tulkit > Palkkaus. Kurkkaa yhdistyksen verkkosivuilta koettiin kansainväliset asiat ja tiedotus. myös tämän lehden sivulle 24. Yhdistyksellä ei ole vakiintunutta yhteydenpitoväylää kv-tasolla, vaan tiedotus suuntaan ja toiseen perustuu enemmänkin henkilökohtaisiin verkostoihin. Myös tiedotus on koettu hankalaksi: mistä kaikesta, keneltä ja kenelle kuuluu tietoa välittää, ja mitä kanavia käyttäen. Kuluva vuosi toivottavasti tuo selvyyttä molempiin toiminnan Kaiken kokoustamisen, tapahtumien järjestämisen, sähköpostikeskustelujen osa-alueisiin. ja lausuntojen keskellä hallitukselta unohtuu usein, ettei rivijäsen saa kaikkea hallituksen postilistoilla pyörivää Uunituoreet suositukset Uudet palkkasuositukset on jälleen julkaistu. tietoa. Tämä palsta on tarkoitettu Teksteihin tehtiin kommenttien perusteella vain pieniä muutoksia. Suositukset pitämään jäsenet mukana tietovirrassa. on

6 6 h a l l i t u s E S i T TäY T Y Y SVT:n hallitus 2010 kuva kotialbumista kuva lauri hirvonen KYSYMYKSET: 1. Miten usein kuuntelet enää radiota, ja mitä kanavaa? 2. Onko sinulla taikauskoisia riittejä, millaisia, missä tilanteissa? 3. Hauskin/ pöllöin harrastuskokeilusi? 4. Mitä mieltä olet Kelasta? Liisa Halkosaari 30 Helsinki (vihdoin) Puheenjohtaja Härkä 1. YleX menee vieläkin, mutta nyt kuuntelen sivistyneesti myös nettijatsikanavia. 2. Ei, jos ei lasketa sitä, että en uskalla vaihtaa jonoa kaupassa. Tiedättehän te miten siinä aina käy. 3. Voiko tähän vielä vastata, että äsveetee? 4. Harvinaisen hyvältä vaikuttaa laadun pisteytys paperilla - toivottavasti näkyy myös käytännössä! Hanna Törnroos 23 Helsinki Taloudenhoitaja Kaksonen 1. Lähes päivittäin tulee kuunneltua NRJ:n Aamupoikia & Annikaa. Hauskat jutut herättävät hyvin aamulla. 2. Ei kyllä tule mieleen yhtäkään. 3. Ampuminen on varmasti ollut mielenkiintoisin harrastuskokeiluni. 4. Saa nähdä, mitä tuleman pitää. kuva jussi uusitalo kuva toni sormunen Heidi Kenttälä 25 Suomen Turku Opiskelijavastaava Kaksonen 1. Olen Raumalta kotoisin ja siellä kuuntelen paikallista Radio Ramonaa. Sen parempaa ei ole! Toisinaan tulee kuunneltua Voicea ja YleX:ää, mutta harvoin radio on päällä. 2. Ennen nukkumaan menoa viimeiseksi täytyy sanoa "hyvää yötä", sen täytyy jäädä päivän viimeiseksi lauseeksi! Samoin ennen kirjan aloittamista minun täytyy tarkastaa montako sivua siinä on, muuten en voi aloittaa sitä. 3. Kokeilin pari kesää sitten kaverini kanssa parkouria. Siinä pyritään ylittämään esteitä vaivattomasti urbaanissa ympäristössä. Kitisimme ja valitimme koko kurssin ajan, yrittäessämme auttaa toisiamme muurien yli. Joka treenin jälkeen kroppaa särki, kädet olivat naarmuilla ja olo oli kuin jyrä olisi päältä ajanut! Pituutta molemmilla on vähän yli 150 cm. Päädyimme siihen, ettei laji ole tarkoitettu "töppöjaloille". 6. Riippuu mistä näkökulmasta kysytään - en valita, mutten niiaa. Salla Vallius 24 Helsinki (henkisesti espoolainen) Yhdyshenkilövastaava Härkä 1. Kuuntelen radiota päivittäin. Radio Rock on ykkönen ja YleX tulee kovana kakkosena. Silloin tällöin saattavat taustalla soida myös Radio Helsinki ja Groove FM. Astetta kuva kotialbumista mätömpää Pommiradiota kuuntelisin, mutta se lopetti :(. 2. Vaikka olenkin välillä taikauskoinen, en harrasta riittejä, ainakaan vakiintuneita sellaisia. 3. Olen joskus pienenä yrittänyt olla postimerkkien keräilijä, mutta huonoin tuloksin. Kehitin lapsena myös pyöräbaletti-tanssin, jossa siis ajoin pyörällä kauniin ballerinamaisesti (köhöm?) Kyseistä lajia ei tietääkseni sen koommin ole nähty. 4. Kelaan siirtyminen jännittää hyvällä tavalla. Olen optimistinen sen suhteen. Asiaa hoitavat tulkkien puolelta valveutuneet ja asiansa osaavat rautaiset ammattilaiset. Uskon, että alkukäynnistelyn jälkeen asiat alkavat sujua mallikkaasti, toivon mukaan. Hetta Innala 27 Vantaa Tiedottaja Kaksonen 1. Kuuntelen radiota aina autossa, mikä tekee vähintään tunnin päivässä, keikan sijainnista riippuen, enemmänkin. Kuuntelen kanavia vaihtelevasti. Ennen kuuntelin iskelmää, nyt Metro FM ja Groove ovat olleet enemmän päällä. 2. Eipä oikeastaan, pakkomielteitä enemmänkin. Nukkumaan ei voi mennä, jos makuuhuoneessa vaatekaappi tai lipastojen laatikot ovat auki. WC-pöntön kansi pitää olla aina kiinni, ja kurkun (siis sen kasviksen) leikkaaminen pitää aloittaa siitä päästä mikä EI ole ollut kasvissa kiinni. 3. En tiedä voiko tätä sanoa harrastukseksi, mutta pienenä minulla oli tapana laskea mökillä mäkeä koskikanootilla. Ajatuksena hyvä, sillä pyöreäpäisenä kanootti ei voi

7 h a l l i t u s E S i T TäY T Y Y 7 kuva m. myllymäki kuva marjaana sipilä törmätä, toisaalta sitä ei voi myöskään ohjata. Laskimme muutaman kerran kanootilla myös navetan katolta. Harrastus oli vanhempieni tiedossa ja he jopa kannustivat siihen. Osaltani harrastaminen loppui, kun törmäsin puuhun kivuliain seurauksin. 4. Ystävämme Kela. Opiskeluajat ovat vielä hyvin muistissa. Kela ei ehkä koskaan ole ollut mikään hyvä ystävä. Aikamoista paperisotaa, mutta toisaalta säännöt ovat selkeät. Jos niitä pilkuntarkasti noudattaa, kaikki sujuu hyvin. Uuden kilpailutuskauden alkua odotan jännittyneen innokkaana - mitä syksy sitten tuokaan tullessaan. Jertta Kangas 26 Helsinki Varapuheenjohtaja Oinas 1. Päivittäin. Radio on ipodissa, joka kulkee taskussa koko ajan. Ylex:ää yleensä. 2. Riittejä ei tule mieleen, mutta amuletti löytyy: olen saanut isältäni hänen vanhan kihlasormuksensa. Se on aina sormessa. Ilman sitä on orpo olo. Sormus tuo turvaa ja hyvää onnea, tai ainakin uskon niin. 4. Tällä hetkellä Kela on itselleni ajankohtainen sekä työn että opintojen kautta, joten käsitykseni on positiivinen. Eveliina Sipilä 26 Lapua Jäsenvastaava Oinas 1. Kuuntelen radiota paljon, etenkin autossa ajellessani tulkkauskeikoille. YleX on paras! kuva salla vallius kuva taru niemelä 2. Ihania unia ei saa kertoo, jos haluaa et ne toteutuu :) Siinä mun taikausko. 3. Äiti laittoi pienenä kuoroon, en ollut kauaa, koska en osaa laulaa! 4. Kelaan Kelaa... Kirsi Johanna Äijänen 24 Forssa Koulutusvaastava (+järjestelijä) Härkä 1. Hyvin, hyvin harvoin. 2. Kyllä mä aika usein koputtelen tuota mun puupäätäni, kun tulee sanottua vaikka et mulle ei oo tapahtunu jotakin juttua ikinä. 3. Seinäkiipeily on aika mukavaa, mut harmi kyllä Forssassa sen harrastaminen on aika mahdotonta. Essi Ekman 23 Turku Sihteeri Skorpioni kuva salla vallius 1. Enää? Kuuntelen radiota päivittäin. Surffailen kanavilla sen mukaan, mistä sattuu tulemaan paras biisi. Useimmiten soi turkulainen paikallisradio Zoom FM. 2. Luultavasti on, mutta luultavasti myös kuvittelen, että kyse on yleisestä tavasta eikä taikauskosta, koska en keksi yhtään sellaista. 3. Olen harrastanut kaikkea mahdollista postimerkkien keräilystä jalkapalloon ja klarinetinsoittoon. (Mitään pöllöä niissä ei ole yhdessäkään ollut.) 4. Kelasta tulee mieleen byrokratia ja paperipino. Kelalle siirtymistä mielenkiinnolla odotellen... Martti Jenu 26 Helsinki Kv-vastaava Neitsyt 1. Päivittäin ns. saattoradiota. 2. Ei sinällään, mutta päivittäin pitää olla itsekseen jopa neljä tuntia, jos voi. 3. No näitä riittää!! Hathajooga ja miekkailu oli ainaskin kummallisia hommia. Vähätuotoksinen taonta oli kanssa aikansa hauskaa, ja pahamaineinen autoiluharrastus loppui viikon sisään siitä, kun kortin sain. Siitä ei enempää. 4. Kaikki virastot, joissa byrokratian rattaat pyörivät hitaasti mutta varmasti, tuovat minulle kafkamaisia fiiliksiä. Verrattuna kokemuksiini muiden maiden byrokratiasta, en pidä lafkaa mitenkään pahana. Ai tän piti liittyä metamorf... - siis "valtiollistamiseen". Menen roikkumaan kattoon Gregorin kanssa.

8 8 e s i T T E LY S S ä Y H dy S H E N K i L Ö T Kärpäsenä katossa Kainuu: "Porukkamme on pieni mutta pippurinen" Olen tulkkina huipulla kun oma tulke ei aiheuta tuskaa :) Niina Sinokki teksti salla vallius kuva jari sinokki tulkkien kalenterit täyttyvät asioimistulkkauksista ja Kainuussa opetuksista. Kirjoitustulkkausta käyttävien asiakkaiden määrä on lisääntynyt, kun taas viittomakielisten kuurojen määrä vähentynyt. Näin tämän hetkistä työtilannetta kuvailee Kainuun alueen yhdyshenkilö Niina Sinokki. Tulkeille riittää töitä sopivasti ja Niina kertookin tilanteen olevan tulkkien näkökulmasta kaikin puolin mukava. Kainuun alueella kokopäiväisiä tulkkeja on peräti kolme. He kaikki työskentelevät kuukausipalkalla, kaksi Kainuun maakunta -kuntayhtymän tulkkikeskuksessa ja yksi Honkalampi-säätiön palveluksessa. Lisäksi sivutyönään tulkkauksia tekeviä ja alueen ulkopuolella päätoimisesti työskenteleviä tulkkeja vierailee itäisessä Pohjois-Suomessa säännöllisesti. Kelan kilpailutuksen myötä on alueen tulkkauspalvelun tarjoajiin tulossa muutoksia ja Honkalampi-säätiö on laajentamassa toimintaansa. Asiakaskunta Kainuussa on pieni ja tuttu. Niinan mukaan parasta Kainuussa on alueen tulkkien hyvä ja saumaton yhteistyö. Pieni mutta pippurinen tulkkien porukka on tiivis. Tulkit tapaavat toisiaan työn merkeissä lähes päivittäin. Sen vuoksi kerran tai kahdesti vuodessa järjestetyt tulkkitapaamiset on pyritty pitämään vapaamuotoisina ja virkistävinä. Tulkkitapaamiset tarjoavat tilaisuuden tavata kollegoita muissa kuin työasioissa. Päätoimisten tulkkien osalta osallistumisprosentti tapaamisissa onkin ollut 100, mainostaa Niina ylpeänä. SVT on tullut Niinalle tutuksi aikaisemman hallitustyöskentelyn kautta. Hallitustyö antoi kattavan verkoston ja hyvän pohjan toimia yhdyshenkilönä. Hän toivoisi, että SVT:n kokouksia, koulutuspäiviä sekä muita tapahtumia järjestettäisiin joskus myös pohjoisemmassa Suomessa. Myös Kainuussa tulkkeja puhututtaa Kela ja sen mukanaan tuoma kilpailutus. Erityisesti alueella mietityttävät asiakkaiden oikeudet ja mahdollisesti toteutuva koko Pohjois-Suomen kattava tulkkivälitys. On jännittävää nähdä, kuinka asiat tulevat käytännössä toimimaan, ja kuinka nopeasti uusi järjestelmä alkaa pyöriä ilman suurempia ongelmia, Niina tuumaa. Jännityksestä huolimatta Niina suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Tulkin työ on varmasti jatkossakin monipuolista. Laajaalaista osaamista tarvitaan yhä enemmän. Viittomakielen tulkkauksen rinnalla kasvaa Niina Sinokki Asuinpaikka Kajaani Valmistumisvuosi ja -paikka 2005, HUMAK Kuopio Alue Kainuu Tulkkien määrä alueella 3 Aloittanut yhdyshenkilönä 2005 Työ Viittomakielen tulkki Honkalampi-säätiössä kirjoitustulkkauksen tarve, ja opetusten määrä tulkin työnkuvassa korostuu entisestään. Niinaa tämän suuntainen kehitys ei haittaa. Hänen mielestään tulkin työssä parasta on juuri se, että välillä voi tehdä paperihommia konttorirottana, sitten taas tulkkaustilanteissa työskennellä tulkin roolissa ja opetustilanteissa pistää likoon koko persoonansa. Kymmenen vuoden kuluttua Niina toivoisi voivansa tehdä samaa kuin nyt, totta kai kokeneempana ja laajemmalla osaamisella. Keinutuolissa istuessaan hän haluaisi kertoa hauskoja tarinoita tilanteista, joihin hän tulkkina pääsi kuin kärpäseksi kattoon.

9 e s i T T E LY S S ä Y H dy S H E N K i L Ö T 9 Etelä-Savossa Kelaan siirtymistä odotetaan positiivisella asenteella Olen tulkkina huipulla kun voin lähteä tulkkaustilanteesta pois hymyillen ja tyytyväisenä siihen, miten tilanne sujui. Martiina Himanen teksti salla vallius kuva aki väisänen haluttiin oma yhdyshenkilö, niinpä aloitin homman melkein Alueellemme heti tänne tultuani. Täällä Mikkelin suunnalla yhdyshenkilönä toimiminen on ollut todella mukavaa ja leppoisaa, luonnehtii tehtäväänsä Etelä-Savon pirteä yhdyshenkilö Martiina Himanen. Alueen tulkeille on järjestetty kerran tai pari vuodessa vapaamuotoisia iltamia, joissa on keskusteltu niin työhön liittyvistä kuin liittymättömistä asioista. Tulkkitapaamisissa voimaantuu. Asioista on helppo puhua tulkkina tulkille. Työskentelemme kentällä hyvin erilaisissa työpaikoissa, joten asioiden pohtiminen eri näkökulmista on antoisaa, tähdentää Martiina. Tulevaisuuden tavoitteena olisi toteuttaa jokin ohjelmallinen tapaaminen, joko virallisemman tai muuten vain kaikkia miellyttävän ohjelman merkeissä. Etelä-Savossa tehdään niin optua, astua Martiina Himanen Asuinpaikka Mikkeli Valmistumisvuosi ja -paikka 2008, HUMAK Kuopio Alue Etelä-Savo Tulkkien määrä alueella noin 6 Aloittanut yhdyshenkilönä 2008 Työ Viittomakielen tulkki Honkalampi-säätiössä kuin opetuksiakin. Tulkkauksia on riittänyt kaikille oikeastaan tekemistä on enemmän kuin tekijöitä. Mikkelin alueella on jopa kärsitty aika ajoin pienoisesta tulkkipulasta. Syytä tulkkien vähyyteen Martiina ei uskalla lähteä arvailemaan. Onneksi vuonna 2008 alueelle kulkeutui kaksi uutta kokopäiväistä tulkkia. Uskon, että tavallisesta poiketen nämä tulkit ovat tulleet jäädäkseen, Martiina iloitsee. Mikkelin läheisyydessä työskentelee tällä hetkellä kuusi viittomakielen tulkkia Honkalampi-säätiön palveluksessa: kaksi kuukausipalkkaista ja neljä tuntityöläistä. Vaikka alueella ei olekaan satoja asiakkaita, on heidän kirjonsa laaja. Hyvänä puolena Mikkelissä on, että asiakkaat ja tulkit tuntevat toinen toisensa. Tulevaisuus ei savolaisia pelota. Yksi suurista muutoksista koettiin jo vuoden vaihteessa, kun Mikkelin kaupungin viittomakielen tulkkipalvelut siirtyivät Esittelyssä yhdyshenkilöt Tässä tällä erää viimeinen Esittelyssä yhdyshenkilöt pari. Vaikka palsta päättyy, yhdyshenkilöiden tärkeä alueellinen työ eri puolella Suomea jatkuu. Kiitos kaikille mukana olleille! Jos olet itse kiinnostunut alueesi yhdyshenkilön pestistä, olethan yhteydessä SVT:n yhdyshenkilövastaavaan. Honkalampi-säätiön hoidettaviksi. Täällä odotellaan innolla Kelan mukana tulevia muutoksia. Toivomme ja luotamme siihen, että asiakkaat saavat jatkossa tasavertaisempaa tulkkipalvelua paikkakunnasta riippumatta, Martiina kertoo. Hän uskoo, että yrityksillä on positiivinen vaikutus tulkkipalveluihin. Tulkit kartoitetaan ja profiloidaan, jolloin asiakkaat ovat toisiinsa nähden yhdenvertaisemmassa asemassa. Näen Kelaan siirtymisen ennen kaikkea positiivisena asiana! Martiina on työhönsä tyytyväinen. Hän näkee itsensä kymmenen vuoden kuluttua edelleen tulkin ammatissa, elellen omassa talossaan mäennyppylän päällä. Keinutuolissa istuessaan hän voisi miettiä: Olisinhan minä voinut sihteeriksi tai toimitusjohtajaksikin ryhtyä, mutta voi kunpa tietäisitte missä kaikkialla olenkaan päässyt käymään ja mitä kaikkea olen kokenut ja vain koska tein oikean ammatinvalinnan.

10 10 o p i s k e l u t u l k k a u s Polttoleikkausta ja sydänliekkejä Tulkit metallin maailmassa teksti annastiina kantala ja anniina rantanen kuvat annastiina kantala Kipinöivää polttoleikkausta Keskuspuiston ammattiopiston kone- ja metallialalla opiskelee tällä hetkellä kymmenkunta viittomakielistä opiskelijaa eri luokilla. Opettajilla on monen vuoden kokemus viittomakielisten opiskelijoiden opettamisesta sekä yhteistyöstä tulkkien kanssa. Tiivis yhteistyö on ollut hyödyksi kaikille osapuolille. Yhteistyömuotoina ovat olleet muun muassa Keskuspuiston ammattiopiston henkilökunnalle järjestetyt viittomakielen kurssit ja koulun jo toistamiseen tulkkifirmojen pyynnöstä järjestämä hitsaus- ja koneistuskurssi tulkeille. Tällä kertaa kurssille osallistui viisi Vian ja kolme Viparon tulkkia. Sorvin ääressä Koulutus toteutettiin kolmena perjantaipäivänä. Opetuskerroilla harjoiteltiin erilaisia hitsaustekniikoita kuten kaasuhitsausta, MIG-hitsausta ja puikkohitsausta. Lisäksi käytiin läpi kyseisten hitsauskoneiden toimintaa sekä kokeiltiin polttoleikkausta ja juottamista. Koulutuksen aikana tutustuttiin myös sorvin, jyrsimen ja pylväsporakoneen toimintaan. Kaikkia näitä koneita päästiin kokeilemaan käytännössä. Kolmipäiväiseltä kurssilta ei vielä valmistunut uusia mestarihitsaajia tai -koneistajia, mutta tulkkauksen näkökulmasta oppi oli äärettömän tarpeellista. Metallialalla tehdään konkreettisia asioita, joten alan laadukas tulkkaus vaatii visuaalista hahmottamista ja ymmärrystä koneiden toimintaperiaatteista. Selkeyttä termeihin ja variaatioita viittomiseen Kaikki kurssilla olleet tulkit kokivat kurssin erittäin hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi. Suomenkieliset termit selkiintyivät ja viittomakielen osalta termittämisen tarve yllättäen väheni. Meillä tulkeilla on usein halu luoda suomenkielisiä termejä vastaavat viittomat. Viittomakieliset opiskelijat kyllä ymmärtävät ne tulkkeesta, mutta harvoin käyttävät niitä itse. Opiskelijat ilmaisevat asiat viittomakielelle tyypillisin keinoin. Kurssin jälkeen on ollut helpompi puhetulkata opiskelijoiden viittomista, vaikka he viittoisivat saman asian toisistaan poikkeavalla tavalla. Saimme kurssin kautta viittomiseemme lisää variaatiota ja ymmärrämme tulkattavan asiasisällön entistä paremmin. Kurssille osallistuneiden tulkkien kokemuksista huomaa, että arvostus kone- ja metallialaa kohtaan on kasvanut. Hitsausharjoitusten kautta oppi, että kyseessä on hieno käsityöläisammatti. Koneistuksessa puolestaan vaaditaan kolmiulotteista hahmotuskykyä ja matemaattisia taitoja. Kurssin myötä myös turhat pelot ovat karisseet, eikä jokaista kovaa kolausta tai hitsausrätinää tarvitse säikähtää. Toisaalta todellisten vaaratilanteiden ennakoimiskyky ja hahmottaminen ovat parantuneet, sillä nyt tiedämme, mitä asioita hitsaussalissa kannattaa tarkkailla.

11 o p i s k e l u t u l k k a u s 11 Tulkkien kokemuksia koulutuksesta: Olen pian ollut metallialalla tulkkaamassa kahden lukuvuoden verran. Uutta asiaa tuli silti paljon ja vanhoja tuli kerrattua ja jäsennettyä. Sain paljon konkreettisia vinkkejä viittomiseeni, esimerkiksi sen, että kaasuhitsauksessa hitsataan yleensä oikealta vasemmalle ja puikkohitsauksessa vasemmalta oikealle. Koneistuksen opetus jäi aika lyhyeksi ja siihen olisi hyvä syventyä lisää. Olen tulkannut kone- ja metallilla vasta tämän kevään ja koin kurssin erittäin hyödylliseksi tässä vaiheessa metalliuraani. Nyt eri koneiden ja työkalujen nimet ovat paremmin muistissa, kun sai konkreettisesti nähdä, minkänäköisestä härpäkkeestä milloinkin puhutaan ja itse kokeilla, mitä sillä tehdään. Samalla myös laitteista käyttämäni viittomat tarkentuivat ja sain hyviä eväitä tuleviin tulkkauksiin. Oli kiva päästä vähän äijäilemään! Oman kokemuksen kautta metallin maailma avautuu nyt uudessa ja selkeämmässä valossa. Kurssilla tajusin, että kyseessä on hieno ja haastava käsityöläisammatti. Arvostus alaa kohti kasvoi entisestään. Itse pidin erityisesti perinteisestä kaasuhitsauksesta. Järeämmät vehkeet pelottivat tätä pikku naista aluksi. Nyt ei muuta kuin rock rock: Rock the metal! Polttoleikkaus on parasta! Hassua, miten ennen kurssia aina jännitin, kun joku luokassa polttoleikkasi. Näin myös sydänliekin ensimmäistä kertaa, ja löysin siirtopylkän sorvista. Hitsata en vielä osaa, mutta tulkata varmasti paremmin. Olen alkanut tulkata metallialalla enemmän vasta tämän syksyn puolesta välistä, ja kurssi oli loistava perehdytys tälle alalle. Uutta tietoa tuli roimasti ja turhat pelot karisivat, kun pääsimme itse kokeilemaan erilaisia tekniikoita. Tästä on hyvä jatkaa tiedon kartuttamista. Tutustu: Minisanasto s. 27 johdattelee syvämmelle kone- ja metallialan saloihin. Keskuspuiston ammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto on ORTON Invalidisäätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Ammatillinen koulutus on aina ollut osa vuonna 1940 perustetun Invalidisäätiön toimintaa. Ammattikoulutuksen puolella voi suorittaa tutkinnon esimerkiksi sosiaali- ja terveys-, kulttuuri- tai tekniikan alalta. Arlainstituutti yhdistyi Keskuspuiston ammattiopistoon vuonna Kone- ja metallialan perustutkinto koostuu ammatillisista ja yhteisistä yleissivistävistä opinnoista ja on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. Ensimmäisenä opiskeluvuonna keskitytään alan yleisopintoihin, jonka jälkeen suuntaudutaan joko koneistukseen tai koneenasennukseen. Koneistuksen suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään sorvaukseen, jyrsimiseen ja NC-koneistukseen, koneenasennuksessa esimerkiksi hitsaukseen ja kunnossapitoon. Lähteet: ja_metallialan_perustutkinto/

12 12 o p i s k e l u t u l k k a u s Visuaalista ja viittomakielistä matematiikkaa Erittäin harvoilla, vain noin viidellä prosentilla kaikista oppijoista, arvioidaan olevan pelkästään laskemisessa esiintyviä oppimisvaikeuksia. Kuuroilla ja viittomakielisillä henkilöillä sanotaan olevan muita enemmän vaikeuksia matemaattisista tehtävistä suoriutumisessa. Kyseessä voi kuitenkin olla viittomakieltä käyttävien erilainen tapa hahmottaa matemaattisia käsitteitä ja erilainen tapa toimia laskutehtäviä suorittaessa. Kyse voi olla myös muista oppimisen esteistä, opetusjärjestelyistä ja tulkkauksesta. teksti päivi rainò, marja huovila ja irja seilola kuvat jari nyberg, kuurojen liitto ry, osata-projekti Viittomakielistä matematiikan diskurssia ja kielioppia tutkiva hankkeemme lähti liikkeelle pari vuotta sitten, kun meidät eri aloja edustavina asiantuntijoina kutsuttiin seuraamaan matematiikan opetusta alaasteella. Tarkoituksenamme oli analysoida tilannetta, missä viittomakieltä käyttävällä oppilaalla oletettiin olevan (harvakseltaan tavattava) matemaattinen oppimisvaikeus. Opetuksen kompastinkiveksi paljastui kuitenkin tunnilla annettu tulkkaus. Tästä seurasi pitkähkö konsultaatioprosessi, jonka pohjalta vähitellen rakentui kuulovammaisten koulujen opettajille ja muulle henkilökunnalle pidetty Visuaalista matematiikkaa -luentokiertue sekä viittomakielen tulkeille järjestetty kurssi, joka pidettiin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteessä lokakuussa Kurssipäivän aikana käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita: Mitä merkitsee visuaalinen näkeminen viittomakieliselle laskijalle ja miten tila-laskutehtäviä tulkataan? Mihin tulkki sijoittuu havaintomateriaaleja suosivassa opetuksessa? Lisäksi käsiteltiin tulkkausta koetilanteessa sekä sitä, miksi viittova kokelas tarvitsee omaa ääneenviittomistaan laskutehtävää purkaessaan ja tehtävänantoa uudelleen viittomakieliseksi rakentaessaan. Laskuprosessin visualisoinnista Kootessamme viittomakielisten laskemista ja matemaattista päättelyä sisältävää diskurssiaineistoa meille valkeni myös se, etteivät sen paremmin kuulevat tai kuurot opettajat, viittomakielen tulkit kuin luokanopettajien kouluttajatkaan tiedosta viittomakielisen tilankäytön strategioita matemaattisessa ääneenajattelussa. Viittomakielisten käsillään tekemät laskutoimitukset saatetaan erheellisesti päiväkodista ammatti- ja aikuiskoulutukseen asti tulkita yksinkertaiseksi sormilla laskemiseksi, jonka yhä erheellisesti katsotaan estävän päässälaskutaitojen kehittymistä. Viittomakielisillä kyse ei kuitenkaan ole konkreettisista sormilaskutoimituksista. Viittojan edessä neutraalitilassa liikkuvat kädet edustavat työmuistia, jossa laskutoimitus visualisoidaan ensin välikielelle neutraalitilaan, kaksiulotteiseksi vasemmalta oikealle eteneväksi tehtävänannoksi. Tämän jälkeen tehtävä pilkotaan määrätavalla osiinsa, Kirjoittajat: Filosofian maisteri, matematiikan opettaja (erityisopettaja) Marja Huovila, Keskuspuiston ammattiopisto/orton Invalidisäätiö Filosofian tohtori Päivi Rainò, Kuurojen Liitto ry, Osata-projekti Hankevastaava, järjestösihteeri kasvatustieteiden ylioppilas Irja Seilola, Kuurojen Liitto ry/kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto. missä esimerkiksi välisummien keskinäisiä suhteita liikutetaan eräänlaisiin muistipoijuihin tietyssä järjestyksessä oikeaan ja vasempaan käteen sekä lukuja edustaviin sormiin. Periaatetta havainnollistetaan kuvassa 1 yksinkertaisen laskutehtävän kautta, mutta viittomakielinen laskija voi käyttää vastaavaa prosessia enemmän tai vähemmän näkyvällä tavalla vaativissakin laskutoimituksissa.

13 o p i s k e l u t u l k k a u s 13 Kuva 1: Laskutehtävän (3 + 3) x 2 + (3 + 9) viittomakielisestä päässälaskuprosessista Laskija purkaa siis aina ensin tehtävän tuottaen sen lineaarisesti vasemmalta oikealle, esimerkiksi (3 + 3) x 2 + (3 + 9) tehtävänannon mukaisessa järjestyksessä. Tämän jälkeen hän sijoittaa neutraalitilaan ensimmäisen summan (3 + 3 = 6) vasemman käden puolelle ylös (Kuva 1a) ja laskee toisen sulkeissa olevan tehtävän (3 + 9) peruslaskutilassa vasemman käden puolella (kuvassa 1b on nähtävissä loppuosa viittomasta 12). Summa siirtyy välimuistiin viittojan päähän siksi aikaa, että ylhäällä muistissa oleva 6 kerrotaan kahdella (kuvissa 1c d näkyy myös suomen sanajärjestyksestä poikkeava viittomajärjestys: kuusi kaksi kertaa). Tämän jälkeen viittoja ottaa muististaan ensimmäisen summan (12) oikealle kädelleen ja visuaalistaa sen toisen rinnalle (Kuvassa 4 e näkyy jälleen vain yhdysviittoman 12 jälkimmäinen osa). Lopuksi hän siirtää kymppisarjan luvut ei-dominantille ja ykköset dominantille kädelleen (kuva 1f). Huomattakoon, että sanallisen kuvauksen monipolvisuudesta huolimatta viitottuun laskutoimitukseen kuluu vain joitakin sekunteja. Kuva 2: Tehtävän laskutoimitusta Kuvasarjassa 2 a c havainnollistetaan puolestaan päässälaskutoimitusten strategiaa, missä ykköset ja kympit poijutetaan (Liddellin 2003 alkuperäisideaa soveltaen) eri käsiin. Huomattavaa on myös, että viittomakielinen laskeminen aloitetaan aina suurimmasta luvusta pienimpään, mikä saattaa tulla yllätyksenä niin kuulevalle opettajalle kuin viittomakieltä vieraana kielenä taitavalle tulkillekin. Kuvan 2 kaltaisessa tehtävässä, jossa on käsiteltävänä kaksi lukuarvoa ( ), laskutehtävän kympit siirretään myös ensin kahteen käteen, mistä ne yhteenlaskun jälkeen siirretään välimuis- Kuva 1: (3 + 3) x 2 + (3 + 9) Kuva 2: tiin vasempaan käteen (40) ja ykköset (6) dominanttiin oikeaan käteen (Kuva 2 c). Visualisointi opetuksessa Matematiikkaa opetetaan useimmiten suomesta viittomakielelle tulkattuna tai opettajan tuottamana, viittomin tuettuna puheena. Jos oppilaalla on vaikeuksia ymmärtää ei-äidinkielisen viittomaa tekstiä, oppimisen estyminen tulkitaan helposti oppilaan oppimisvaikeuksista johtuvaksi. Kun lisäksi matematiikan opetus perustuu lähes aina suomenkielisistä matematiikan oppikirjoista lähtöisin oleviin premisseihin, tulkkauksessa tai suomeksi etenevässä opetuksessa ei pystytäkään sijoittamaan aritmeettisten perustehtävien numeerisia arvoja, esimerkiksi kuvan 2 tapaan ykkösiä ja kymmeniä edustavia lukuja, viittomakieliseen tilaan viittomakielisessä järjestyksessä. Edellä mainitsemaamme korpukseen olemme koonneet natiiviviittojien tuottamien laskentaesimerkkien ohella kuulevan suomenkielisen ja tulkkia tottuneesti käyttävän matematiikan erityisopettajan keskusteluja viittomakielisen henkilön kanssa. Tämän lisäksi olemme kuvanneet sisällöltään samanlaisia, mutta viittomakielisen opettajan kanssa käytyjä ohjaustilanteita (kuva 3). Arkikokemuksesta tiedämme, että mikäli opettaja havaintovälineineen on kaukana tulkista ja viittaa niihin usein opetuksessaan, viittomakieliseen tulkkaukseen nojaavan opiskelijan käy mahdottomaksi seurata yhtäaikaisesti sekä tulkkia, opettajaa että havaintovälineitä. Tulkin olisikin tällöin oltava joko opettajan vieressä, jolloin

14 14 o p i s k e l u t u l k k a u s Kuva 3. Viittomakielisessä opetuksessa havaintovälineiden muoto ja suhteet siirretään jo diskurssin alussa viittomakieliseen mentaalitilaan eikä katsetta kohdisteta enää tämän jälkeen konkreettisiin esineisiin. oppilas voi seurata sekä tulkkausta että listen matemaattiset taidot on arvioitu keskitasoa huonommiksi (ks. esim. Marschark & havaintovälineitä, tai opettajan olisi ensin visualisoitava asia havaintovälineillä, esimerkiksi viittomakielisen oppilaan vieressä. matemaattis-kielellisessä päättelyssä ja Hauser 2008), viittomakielinen artikulointi Pääsemme harvoin näkemään idiomaattisella viittomakielellä toteutettua äärimmäisen nopeat ja systemaattista ajat- eräänlaisella muistilehtiöllä tapahtuvat, opetusta. Tällöin olisi nähtävissä myös se, telua edustavat prosessit ovat jääneet kokonaan huomiotta (Rainò & Seilola 2008). että visuaalisilla havaintovälineillä on tuolloin aivan toisenlainen rooli. Niitä tarkastellaan nimittäin vain silmänräpäyksen ajan mukana olleitten viittomakielisten koulussa Väitämme myös, että hankkeessamme opetushetken alussa. Sen jälkeen välineet kokema aliarvostus omaa laskutapaa ja niiden väliset suhteet siirretään viittomakieliseen mentaalitilaan (vrt. Liddell 2003; on käytössään sellaisia metakäsitteellisiä kohtaan johtuu siitä, että viittomakielisillä Lukasczyk 2008), ja niitä aletaan käsitellä laskentamalleja, joita ei esiinny suomenkielisillä taikka suomenkielisissä, matematiikan kolmiulotteisina olioina viittomakielessä. Havaintovälineisiin ei luoda tämän jälkeen opettajille tarkoitetuissa oppaissa viittomakielisille tarkoitetuista matematiikan enää silmäystäkään. Ne ikään kuin menettävät oman välinearvonsa. (Kuva 3; Huovila, sanastoista puhumattakaan. Vain harvoissa Seilola & Rainò 2009.) tutkimuksissa tuodaan esiin se, että matematiikan opetuskielenä voisi ylipäätään olla Viittomakielisessä opetuksessa havaintovälineiden muoto ja suhteet siirretään jo viittomakieli (esimerkiksi Foisack 2003) ja diskurssin alussa viittomakieliseen mentaalitilaan eikä katsetta kohdisteta enää tämän visuaalinen ongelmanratkaisuprosessi on että oppilaiden viittomakielinen ajattelu ja jälkeen konkreettisiin esineisiin. ainakin yhtä validia kuin puhuen ja suomen Matemaattista diskurssia suomalaisessa mukaisesti viittoen taikka paperin ja kynän viittomakielessä tutkivassa hankkeessamme sekä puhutun kielen terminologian avulla onkin syntynyt erittäin vahva työhypoteesi operoiden. siitä, että tutkimuksissa, joissa viittomakie- lähteitä Foisack, E Döva barns begreppsbildning i matematik. Malmö studies in educational sciences No. 7. Diss. Malmö: Lärarutbildningen, Malmö högskola. Huovila, M., Seilola I. & Rainò, P Yksi kokonainen = neljä yllä, neljä alla. Visuaalista matematiikkaa -luentosarja ja videotallenteet matemaattisesta diskurssista suomalaisessa viittomakielessä. (Ks. myös Luettu ) Marschark M. & Hauser P. D. (eds.) Deaf Cognition. Foundations and Outcomes. Oxford: Oxford University Press. Liddell, S. K Grammar, gesture, and meaning in American Sign Language. Cambridge: University Press. Lukasczyk, U Sanottua, ajateltua ja tehtyä. Referointi kolmessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa fiktiivisessä kertomuksessa. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos. Rainò, P. & Seilola I Matemaattisen diskurssin kielioppia suomalaisessa viittomakielessä. Teoksessa J. Keski-Levijoki (toim.) Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana näkökulmia suomalaisesta viittomakielisestä ja viittomakielisten koulutuksesta. Viittomakielisen luokanopettajakoulutuksen 10-vuotisjuhlakirja Tutkiva opettaja, Journal of Teacher Researcher 6/2008. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, TUOPE, Saatavissa: laitokset/okl/koulutusala/vkluoko/ tietopankki/tutkimusta/viittomakielinen_juhlajulkaisu_nettiversio.pdf.

15 o p i s k e l u t u l k k a u s 15 Optu-infoa nyt netissä: Opiskelutulkki.fi teksti terja hannola kuvat helmi koukka Tätä mieltä sivustosta oltiin: Humanistinen ammattikorkeakoulu on lanseerannut opiskelutulkkausta käsittelevän internetsivuston. Opiskelutulkki.fi on HUMAKin opiskelutulkkauksen kehittämishankkeen lopputuote, jonka tarkoituksena on valottaa opiskeluympäristössä tapahtuvan tulkkauksen saloja. Sivuilla on laajalti tietoa ja ohjeita, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä opiskelutulkkauksesta. Sivusto on kohdennettu erityisesti tulkeille ja opiskelutulkkausta käyttäville opiskelijoille, opettajille, luokkakavereille sekä vanhemmille. Eri osapuolille on kullekin koottu oma tietopakettinsa, jonka kautta lukijalle pyritään antamaan monipuolinen ja käytännönläheinen kuvaus opiskelutulkkauksesta. Mutta miten uutuuttaan hohtava sivusto palvelee tarkoitustaan? Löytyykö sivuilta kaikki tarvittava tieto, entä miten sitä voi arkityössä hyödyntää? Kielisilta jalkautui nettihirmujen pariin ja pyysi sivustoon tutustuneiden, tulkkausta eri näkökulmasta katsovien, kommentteja. Koetko sivuston hyödylliseksi? Onko tarvittavaa tietoa? "Diggaan sivustosta paljon. Linkit ovat kattavia ja hyödyllisiä opiskelun alkutaipaleella oleville. Eikä kohderyhmänä ei ole ainoastaan opiskelijat, vaan myös muut asianosaiset." (kuuro opiskelija) "Itselleni tieto ei ollut enää tässä vaiheessa kovin uutta. Opettajat ja opiskelutoverit kannattaisikin ohjata sivuille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, silloin siitä olisi varmasti eniten hyötyä." (kuuleva opiskelukaveri) "Sivusto on erittäin hyödyllinen opettajalle; niin tulkattavaa opetusta aloittelevalle kuin rutinoituneellekin. Opettajan on hyödyllistä ajoittain kerrata sivuilta ohjeita, jotka auttavat häntä toimimaan paremmin tulkin kanssa, ja siten edistää opiskelijan oppimisprosessia." (opettaja) Onko sivusto selkeä ja ymmärrettävä? "Ehdottomasti. Sivusto on laaja ja sisältää monenlaisia asioita. Tykkäsin siitä, että aiheet on jaettu eri alueiden mukaan opettajalle, opiskelijalle jne. Väliin laitetut kommentit tukevat tekstiä ja antavat käyttäjien näkökulmaa." (kuuro opiskelija) "Mielestäni sivusto on erittäin hyvä, tietoa on runsaasti ja se on selkeästi järjestelty." (kuuleva opiskelukaveri) "Kohderyhmien mukainen sisältöjako on selkeä. Haluamansa aiheen löytää helposti, ja perustieto on nopeasti luettavissa. Asiasisällöt ovat sopivan mittaisia, mikä pitää kiinnostavuutta yllä lukea sivuilta muutakin kuin vain itselle kohdennettua tietoa. Ohjeet ovat ymmärrettäviä ja perusteltuja. Niistä välittyy ammattimaisuus ja halu toimia kaikkien osapuolien hyväksi." (opettaja) Puuttuuko sivustolta jotain oleellista? "Mielestäni osa-alueet käsittelevät kattavasti yhteistyötä tulkin kanssa." (kuuro opiskelija) "Ensi kokemuksen perusteella sivuille on onnistuttu saamaan oleellinen ja toisaalta pitämään rönsyily kurissa. Joissakin sisällöissä voisi olla videokuvaakin, mutta

16 16 o p i s k e l u t u l k k a u s ei tuone oleellista lisäarvoa. Jos jotakin pitäisi lisätä, niin jonkinlainen ajankohtaissivu saattaisi olla kiinnostava; en kuitenkaan kaipaa mitään keskustelupalstaa." (opettaja) "Opettajalle suunnatussa tekstissä saa nopeasti lukien käsityksen, että puhutaan aina asetelmasta yksi kuuro - yksi tulkki." (opettaja) Vapaa sana "Kuulovammainen -sanan voisi korvata neutraalimmalla ilmaisulla, sanalla kuuro. On hienoa, että sivulla annetaan realistinen näkemys kuurosta, esimerkiksi mahdollisesti puutteellisesta suomen kielen taidosta. Tekstin voisi kääntää myös viittomakielelle, kuvat voisivat olla aidosta tilanteesta. Mahdollisuus isompaan fonttiin kuurosokeita tai heikkonäköisiä varten olisi hyvä." (kuuro opiskelija) "Plussaa hyvin hoksatuista aihevalinnoista! Esimerkiksi opettajalle mainittu "tulkin kanssa ei voi istua huomaamattomasti takarivissä" on todella hyvä pointti. Tekstiä voisi vaihtaa kuviksi, esimerkiksi aihe "missä tulkki istuu" olisi helpoin ilmaista kuvalla." (opettaja) "Kyseessä on ammatillisesti miellyttävä työkalusivusto, jota voin suositella niin opettajille kuin oppilaillekin. Ilmeisesti sivusto on vielä kehittämisvaiheessa, sillä joitakin linkkejä en saanut toimimaan." (opettaja) "Hyvä, että sivuilla on opastettu, miten ottaa kuuroon kontaktia silloin, kun tulkki ei ole paikalla. Voisi olla hyvä idea jakaa oppilasryhmissä sormiaakkoset monistettuna kaikille, niin jotkut voisivat innostua niitä opettelemaankin." (kuuleva opiskelukaveri) Sisäkorvaistutteen saaneet lapset opiskelutulkkauksen näkökulmasta teksti heidi kenttälä ja helena näätänen Tutkimme opinnäytetyössämme (Sisäkorvaistutelasten tulkkauksen tarpeesta vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä, 2009) sisäkorvaistutelasten tulkin tarvetta vanhemmille suunnatuilla puhelinhaastatteluilla. Haastateltavien sisäkorvaistutelapset olivat iältään 2 13-vuotiaita. Otantamme ei ollut suuri, mutta saimme hyödyllistä tietoa siitä, kuinka paljon sisäkorvaistutelapset käyttävät tulkkia, millaisissa tilanteissa ja minkälainen on tulkkauksen tarve. Kysyimme myös vanhemmilta, uskovatko he lastensa tarvitsevan tulkkia tulevaisuudessa. Haastateltavien lapsista 60 prosenttia käytti tai oli käyttänyt tulkkia. Vanhemmat kertoivat lastensa käyttävän tulkkia tilanteissa, joissa taustahälyä on paljon tai implanttia ei voi pitää päällä, esimerkiksi uimakoulussa. Yleisin tulkkaustapa oli viitottu puhe. Kenelläkään kouluikäisistä lapsista ei ollut tulkkia koulussa, mutta jokaisen heidän luokalla oli avustaja tai viittomakielenohjaaja. Kysyimme vanhemmilta, uskoivatko he lapsensa tarvitsevan tulkkia tulevaisuudessa ja millaisissa tilanteissa. Vanhemmista 80 prosenttia uskoi tulkin tarpeeseen tulevaisuudessa. Yleisimmät tilanteet, joissa tulkkia uskottiin tarvittavan, olivat uimatilanteet, opiskelutilanteet ja tilanteet, joissa kuuluvuus on huono. Yksi vanhemmista totesi, että lapsen täytyisi opetella enemmän viittomia, jotta tulkkia voisi tulevaisuudessa käyttää. Vanhempien vastauksista huomasi, että kaikki eivät olleet tulkkaukseen liittyvistä asioista tietoisia tai olivat epävarmoja vastatessaan. Tulkin käyttöä saattaisi lisätä asiasta tiedottaminen ja hoitohenkilökunnan positiivisempi suhtautuminen tulkkaukseen sisäkorvaistuteleikkauksen jälkeen. Myös viittomataidon ylläpitäminen on edellytys tulkin käyttöön. Tulevaisuudessa sisäkorvaistutelapset luultavasti tarvitsevat tulkkia opiskeluissa, koska opiskelutilanteissa on usein taustahälyä ja tilat ovat suuria. Opiskelutilanteissa tulkkaustapa tulee mahdollisesti olemaan kirjoitustulkkaus, jos viittomataito puuttuu. Haastattelun tekovaiheessa yleisin kommunikaatiotapa perheissä oli puhe, mutta myös viitottua puhetta käytettiin, joten viitottu puhe saattaa myös olla yleinen opiskelutulkkaustapa.

17 a j a n k o h ta i S TA 17 KäTu tällä kertaa pääkaupungissa Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen kahdeksas symposiumi järjestetään , ja tänä vuonna järjestämisvastuussa on Helsingin yliopisto. Teemana on kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen metodologia. Tavoitteena on pohtia yhdessä, miten tutkimuksesta hyödyttäisiin sekä käännöstieteen sisällä että monitieteisissä projekteissa. Kielten välistä kommunikointia hahmotetaan nykyisin eri tavalla kuin ennen. Metodit ovat perinteisesti olleet tekstilähtöisiä, mutta poikkitieteelliset tutkimukset ovat pölyttäneet käännöstieteen hyllyjä ja tuoneet uusia metodeja. Tämä luo haasteita vertailtavuudelle, mutta auttaa samalla katsomaan tutkimuskohteita uudesta vinkkelistä. Mikäli tutkimus ja uudet tuulet kiinnostavat, suuntaa nokka kohti stadia. Symposiumin tarkka ohjelma löytyy sivulta www. sktl.net/katu/katu2010. Ilmoittautumisaikaa on asti. Artikkelit verkossa Symposiumista toimitetaan elektroninen julkaisu MikaEL, johon esitelmän pitäneet voivat tarjota artikkelia. Edellisten vuosien julkaisut löytyvät osoitteesta Arkistosta löydät muun muassa viimevuotisen esitelmöitsijän Nina Isolahden artikkelin Puhetyylien metamorfoosit todistajanlausunnon tulkkauksessa. Isolahden tutkimus osoittaa, että tulkki pyrkii käyttämään oikeudessa kontekstiin sopivaa kieltä. Hän ei helpota juristien puhetta maallikoille tulkatessaan, mutta kylläkin oikoo arkityylisiä ja alatyylisiä ilmaisuja tilanteeseen sopivammaksi yleiskieleksi. Myös termit pysyvät kielessä tulkkauksen kulkiessa juristilta maallikolle, mutta toiseen suuntaan tulkki jopa muuttaa tavanomaisia ilmaisuja termeiksi. Tällä saattaa olla suuri vaikutus siihen, millaisen kuvan oikeus saa tulkattavasta henkilöstä. Juurista uusille aalloille Kulttuuripäivät kuva Mikäpä Jyväskylässä järjestettävä tapahtuma ei ottaisi nimeensä viittausta Alvar Aaltoon? Pätee myös Kuurojen 26. Valtakunnallisiin kulttuuripäiviin, joiden nimi on otsikon mukainen. Kulttuuripäivät starttaavat helatorstaina tietokilpailuilla, ja ohjelmaa on tarjolla runsaasti sunnuntai-iltapäivään asti. Illallisjuhlaan pääsee osallistumaan lauantaina, mutta mikäli nuorenmielisemmät pirskeet houkuttavat, kannattaa suunnata nenä kohti perjantai-illan Sencity-bileitä. Vähemmän bilehenkisille ohjelmassa on samana iltana tarjolla yömessu Jyväskylän kauniissa kaupunginkirkossa. Lisää tietoa osoitteesta kulttuuripaivat. Tiesitkö tämän? Kilpailulajeja kulttuuripäivillä on yhteensä 10: Kerronta Huumori Ex tempore -puhe Viittomakuoro Viittomakielinen runoesitys Tanssi ja kansantanhu Pantomiimi Pienoisnäytelmä Sketsi Vapaamuotoinen esitys

18 18 a m m at i L L i S E S T i A J AT E LT u N A Oikeus tulkkaukseen Yhdenvertaisuuden vuoksi teksti minttu laine kuva kaisa nykänen Perustuslakimme turvaa viittomakielisten sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet (17 ). Se ei turvaa heidän kanssaan asioivien henkilöiden oikeuksia, koska lainsäätäjä ei kyseenalaista jälkimmäisten oikeuksien toteutumista. Jos sallitaan leikillinen viittaus ajankohtaiseen elokuva-elementtiin, nimitän perustuslain tarkoittamaa henkilöä seuraavassa na deksi. Na den oikeus saada tulkkauspalvelua perustuu määrittelyyn siitä, että hän ei lähtökohtaisesti suoriudu eikä ole yhdenvertainen yhteiskunnan jäsen. Hän voi käyttää palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987, 1 ). Uudenkin tulkkauspalvelua koskevan lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 2009, vahvistamaton, 1 ). Koska tulkkaukseen on oikeutettu nimenomaan na de, on oikein, että tulkki on na den tulkki. Haluan tässä välissä kiinnittää huomiota lain muotoiluun kahdessa kohtaa. Ensiksi, kyseessä on Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Tulkkauksella on siis omistaja, vammainen henkilö, tässä na de. Tulkkausta ei omista na den kanssa asioiva henkilö. Toiseksi, lain tarkoituksena on edistää mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena. Laki ei lupaa, että tulkkauspalvelu takaa na den yhdenvertaisuuden. Toisin sanoen tilauksen tekeminen, välittäminen ja tulkkaus paikan päällä eivät välttämättä takaa na den yhdenvertaisuutta yhteiskunnan jäsenenä. Korostuksen vuoksi esitän ajatukseni metaforalla. Jos yhdenvertaisuus olisi yksinkertainen palikkatehtävä, seisoisi na de alemmalla ja se toinen ylemmällä porrasaskelmalla. Yhdenvertaisuutta ei lisäisi se, että Rouva Laki ojentaisi yksinomaan ylemmälle askelmalle nousemiseen tarkoitetun astimen sille toiselle ja että tämä seisoisi askelmallaan astin käsissään. Samalla palikkatehtävällä voi havainnollistaa myös sitä, että na den oikeus tulkkauspalveluun perustuu hänen asemansa turvaamiseen suhteessa yhteiskunnan toisen jäsenen asemaan. Yhdenvertaisuushan on vertaava käsite. Noustavaa porrasta ei ole, jos seisoo yksin tai kaikki seisovat aidosti samalla askelmalla. Jälkimmäiseen näkymään lainsäätäjä ei usko. Edellä pohdin oikeutta tulkkauspalveluun lain määrittelemästä kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamisen näkökulmasta. Inhimillinen käsitys oikeudesta tulkkauspalveluun ja tulkatussa tilanteessa koettu tasapuolisuus ovat omina kokonaisuuksinaan tarkasteltavia asioita. Tarkemmin voidaan tarkastella myös tulkkauksen ja tulkin kuulumista jollekulle tulkatun tilanteen osapuolelle. Lopuksi haluan vielä tuoda esille yksityiskohtana tulkkauksen määrittelemisen haastavuuden lainlaadinnassa, mikä on nähtävillä uudessa laissa. Laissa tulkkauksella tarkoitetaan viittomakielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin välittämistä; viestin välittäminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää menetelmää (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 2009, vahvistamaton, 4 ). Lakiin on siis kirjattu, että tulkkaaminen on viestin välittämistä viittomakielellä. Laissa ei määritellä, että viestiä pitäisi välittää myös vaikkapa suomen kielellä. Tulkkaus, joka on siis viittomakielistä, voi kuitenkin tapahtua kahden kielen välillä. Lain kirjainta kiehtovampaa on kuitenkin ajatella, miten yksittäinen tulkki toteuttaa tulkkauspalvelua, minkä tehtävänä on edistää na den mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tähän kysymykseen laki ei anna vastausta.

19 a m m at i L L i S E S T i A J AT E LT u N A 19 Kohti oikeudenmukaista tulkkausta teksti ahti tenhunen Teen opinnäytetyötäni alamme ammattieettisistä säännöistä. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut, voivatko kaikkien tulkkausta tarvitsevien oikeudet toteutua, kun tulkkauspalvelu määritellään lain tasolla siten, että kuulevan oikeus saada suomalaisen viittomakielen tulkkausta on riippuvainen kuulovammaisen hyvästä tahdosta. Vaikka käytännössä ei olisi ongelmia, on tilanne filosofisesti erikoinen. Tulkkauspalvelun on luonnollisesti oltava kuulovammaisen oikeus, mutta erilaisissa yhteiskunnallisissa rooleissa asiaan tulee väistämättä muitakin aspekteja. Ainakaan ammattilaisen roolissa toimiva kuulovammainen ei ole enää ainut, jolla tulee olla oikeus viitotun kielen tulkkauspalveluun tai muihin tulkkausmuotoihin, joita kuulovammaisten kanssa toimittaessa on välttämätöntä käyttää. Myös nämä tilanteet osoittavat, että tulkkauspalvelu nousee nimenomaan kuulovammaisen henkilön vammaisuuden pohjalta. On vaikea perustella, että esimerkiksi saamelaisella olisi oikeus työskennellä suomenkielisten asiakkaiden kanssa omalla kielellään ja olla oikeutettu tulkkauspalveluun yhteiskunnan kustantamana. Kuulovammaisten tasavertaiset mahdollisuudet kehittää omia kykyjään laaja-alaisesti parhaalla mahdollisella tavalla eivät voi toteutua vain viittomakielisen koulutusjärjestelmän kautta. Mahdollisuudet tasavertaiseen pääsyyn työmarkkinoille ja omien kykyjen toteuttamiseen työelämässä eivät nekään voi toteutua oikeudenmukaisesti vain suomalaista viittomakieltä käyttävien työpaikkojen kautta. Mikäli tulkkauspalvelu nähtäisiin myös kuulevan asiakkaan oikeutena ja myös työnantaja voisi tilata tulkkausta työn suorittamisen kannalta tarvittavan määrän, tulisi kuulovammaisesta työntekijästä nähdäkseni uskottavampi vaihtoehto. Lakivalmistelussa on muitakin ongelmia, vaikka uutta tulkkauspalvelulakia kommentoitaessa on tuotu esille, ettei palvelua ole käytetty väärin. Ensinnäkin emme oikeasti tiedä, ovatko kuulovammaiset ottaneet aina viittomakieltä osaamattomien asiakkaidensa kielelliset oikeudet huomioon. Lisäksi tietysti on kyseenalaista, tulevatko kuulevat asiakkaat kohdelluksi oikeudenmukaisesti, mikäli heidän oikeutensa ovat alisteisessa asemassa ja riippuvat toisen ihmisen halusta käyttää oikeuttaan tulkkauspalveluun. Tulkkauspalvelua voidaan käyttää myös muulla tavoin väärin. Tulkkauspalvelu on kehitetty uskoakseni yhteiskunnan taholta siinä käsityksessä, että tulkkaus tapahtuu kuulovammaisten ja kuulevien kohtaamisissa. Olisikin mielenkiintoista tietää, ovatko päättäjät tiedostaneet, mitä tarkoittaa kansainvälisen viittomakielen tulkkaus, jota suomalaiset kuurot voivat tilata? Yhteiskunnan intressinä voidaan nähdäkseni edellyttää olevan vain sellaisten tilanteiden tulkkauksen kustantaminen, joissa kaikilla osapuolilla ei ole mahdollisuutta opetella toistensa kieltä yleisen kommunikaation kannalta keskeisessä muodossa (kuten puhuttu kieli tai vastaavasti kuurosokeiden tapauksessa visuaalista kanavaa käyttävä viitottu kieli) tai kun yhteiskunnallisten palveluiden tarjonta on järjestettävä, mutta kaikkea ei ole mielekästä pyrkiä järjestämään viittomakielisenä. Kokonaan oman mausteensa liemeen antaa se, että kuulovammainen voi toimia itse tulkkina ja tulkkausfirman omistajana. Mikäli tunteja saisi rajattomasti, eikä niiden Ahti Tenhunen Olen työskennellyt 22 vuotta viittomakielisten parissa useammassa roolissa: hoitajana, tulkkina, opettajana ja avustajana. Vammaisuus on ollut sukulaisuussuhteitteni kautta osa elämääni pienestä pitäen. Vammaisuus on tosiasia, mutta sen vaikutus elämään on suhteellista - parhaimmillaan rikastuttavaa meille kaikille! käyttöä valvottaisi yksityisyyden suojan takia, kuulovammaisen olisi mahdollista tilata omia tulkkejaan merkittävässä määrin pelkästään taloudellisen asemansa parantamiseksi.

20 20 l a p s i L L E t u L K K A u s Perustaidot koulutuksesta Lapsen maailma tutuksi teksti pirkko mikkonen, koulutusjohtaja, humak Lapselle tulkkaus sijoittuu uudessa opetussuunnitelmassa opiskelutulkkauksen ja tulkkauksen jaksoihin. Lapsen käyttämään kieleen ja tarinoiden ja satujen maailmaan tutustutaan viittomakielen eri opintojaksoissa. Opiskelutulkkauksen jaksoilla esitellään ensin eri-ikäisten oppijoiden asettamat vaatimukset, kehityspsykologiset ja kielelliset valmiudet sekä heidän tapansa kommunikoida ja viestiä. Integraatioon ja inkluusioon tutustutaan sekä teoreettisesti että käytännössä. Sitten käsitellään lapselle tulkkauksen teoriaa sekä harjoitellaan käytännössä alle kouluikäisten lasten tulkkausta. Tämän jälkeen käsitellään tulkin työstä tiedottamista ja tulkin käytön koulutusta. Opiskelijat käyvät eri-ikäisten kuurojen tilaisuuksissa. Tulkkauksen opintojaksolla lähestytään lapselle tulkkausta eettisten pohdintojen kautta. Normaalien ammattieettisten periaatteiden lisäksi mietitään myös tulkin vallankäyttöä eri tilanteissa. Yhtäältä lapsen tulee saada olla oman elämänsä subjekti, aktiivinen toimija, eikä vain objekti, johon kaikki toiminta kohdistuu. Toisaalta pitää huomioida, ettei lapselle voi sälyttää samanlaista vastuuta kuin aikuiselle tulkin käyttäjälle. Kaikille pakollisten opintojen lisäksi opiskelijat voivat perehtyä työskentelyyn lasten kanssa suorittamalla harjoitteluita kouluissa, järjestöissä, leireillä sekä muissa alan tapahtumissa. Opintoihin liittyvä ammattiprojekti, tulkkauksen suuntautuminen tai opinnäytetyö voi liittyä tai se voidaan kohdentaa lapselle tulkkaamiseen. Käytännön harjoitteluissa on tärkeä ensin orientoitua lapsen maailmaan, viettää aikaa lasten kanssa ja oppia, mitä eri-ikäiset lapset ajattelevat, miten he käyttävät kieltä, mistä he keskustelevat ja mitä he harrastavat. Samalla tavalla pyritään orientoitumaan myös viittomakielisen lapsen tai viittomakommunikaatiota käyttävän lapsen maailmaan. Vasta sen jälkeen voidaan keskittyä tulkkaamisen osaamiseen. Harjoitellen tyyli kohdalleen teksti ulla niittyinperä, viittomakielen lehtori, diak Kolmannen vuoden tulkkiopiskelijat opiskelevat lapsille tulkkauksesta kahden opintopisteen laajuisen kurssin, jota edeltävät muun muassa asioimis- ja opiskelutulkkauksen opintojaksot. Opetuksesta vastaa viittomakielen lehtori Hely Perttula. Lapsille tulkkauksen opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat tietävät, mikä ero lapsi- ja aikuisasiakkailla on ja oppivat muokkaamaan kieltä lapsille sopivaksi. Teoriaosuudessa käsitellään, millainen lapsi on tulkin asiakkaana ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia se tuo tulkin työhön. Kurssilla käsitellään myös kuuron ja kuulevan lapsen kielenkehitystä, opiskellaan aiheeseen liittyvää sanastoa ja viittomistoa ja tentitään satuviittomisto. Kurssilla keskustellaan, kuinka tulkki saavuttaa lapsen luottamuksen, mitä kielimallina olo tarkoittaa ja miten eettisiä sääntöjä sovelletaan lasten kanssa. Erilaisia tilanteita, joissa lapsiasiakkaat käyttävät tulkkia käydään läpi: käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla, päiväkodissa ja koulussa käyminen sekä vapaa-ajan harrastukset. Tänä vuonna kurssilla painottui se, minkälaista viittomakieltä käytetään ja kuinka tulkkausongelmia ratkaistaan lapsiasiakkaiden kanssa. Kurssilla huomioitiin myös sisäkorvaistutetta (SI) käyttävät lapset, jotka käyttävät tulkkia yleisesti ottaen vähän. Tulkin asiakkaita ovat lähinnä huonokuuloiset SI-lapset, ja opiskelijoiden kanssa käytiinkin läpi tukiviittomien ja viitotun puheen käyttöä. Satujen viittomis- ja spiikkausharjoitusten avulla on tarkoitus saada lapsille tulkkauksen tyyliä kohdalleen. Myös yleisten lastenlaulujen tulkkausta harjoiteltiin. Autenttisten harjoitustilanteiden järjestäminen on haastavaa lupakysymysten ja aikataulujen yhteensovittamisen vuoksi. Aiemmin on tehty yhteistyötä C.O. Malmin koulun oppilaiden kanssa. Lapsille tulkkaukseen voi perehtyä myös harjoitteluissa ja viittomakielen rekisterit ja tyylit -kurssilla. Opinnäytetöissä lapsinäkökulma on ollut suosittu (katso:

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot