Elinkeinotulon verotus 3 Arvonlisäverotus 4 Tuloverotus 5 Vahvistetut lait ja asetukset 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinkeinotulon verotus 3 Arvonlisäverotus 4 Tuloverotus 5 Vahvistetut lait ja asetukset 7"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Oikeuskäytäntö 3 Elinkeinotulon verotus 3 Arvonlisäverotus 4 Tuloverotus 5 Vahvistetut lait ja asetukset 7 Peruskorko 1,25 prosenttia 7 Työnantajan kansaneläkemaksun poisto voimaan 7 Vuoden 2010 tuloverotuksen muutokset vahvistettu 7 Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäveromuutokset vahvistettu 8 Arvonlisäveron palautusmenettelyyn helpotuksia 8 Arvonlisäverokantojan muutokset vahvistettu 8 Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenettelyyn helpotuksia 9 Työnantajan sosiaaliturvamaksuvapautusta Kainuussa jatketaan 9 Autoverotuksen yhteydessä autoverolle kannetun arvonlisäveron palauttaminen 10 Vuoden 2010 työeläkemaksun vahvistettu 10 Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2010 maksuprosentit vahvistettu 10 Hallituksen esitykset 11 Urheilusta saadusta palkkiosta maksettavaksi sairausvakuutusmaksu 11 Suoritetun veron maksuajankohta 11 Verohallinnon ohjeet ja päätökset 12 Tuotannollisten investointien väliaikainen korotettu poisto 12 Verohallinnolle sähköisesti annettavien ilmoitusten ja muiden asiakirjojen varmentaminen 15 Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta 15 Luontoisedut vuonna Matkakustannusten korvaukset vuonna Matkakuluvähennyksen määrä vuonna Verohallinnon yhtenäistämisohje vuodelta 2009 toimitettavaa verotusta varten 18 Arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksu 2010 alkaen 18 Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu Veneiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta 19 Suomalaisten yritysten arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemuksen muihin EU-maihin alkaen 20 Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinoharjoittajalle alkaen 21 Pidennetyt ilmoitus- ja maksujaksot 21 Yhteystiedot 22 1

2 Pääkirjoitus TuokkoTaxin vuoden 2010 ensimmäisessä numerossa käsitellään ajanjakson ajankohtaisia ja tärkeimpiä verotusta koskevia oikeuksien päätöksiä, vahvistettuja lakeja, hallituksen esityksiä ja verohallinnon ohjeistuksia. Vuosi 2010 on tuonut useita muutoksia verotukseen Verotusmenettelyn osalta varmaankin suurin muutos on verotilimenettelyyn siirtyminen vaiheittain vuoden 2010 alusta lukien. Verotilijärjestelmää sovelletaan aluksi arvonlisäverojen, työnantajasuoritusten, ennakonpidätysten, lähdeverojen, vakuutusmaksuverojen ja arpajaisverojen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Verotilille kootaan ilmoitus- ja maksutiedot sekä muut verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavat tiedot. Verot ilmoitetaan kuukausittain annettavalla kausiveroilmoituksella. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on kaikilla työnantajilla 2,23 prosenttia vuonna Työnantajan sosiaaliturvamaksun määrään ei vaikuta enää jatkossa yritysten tekemät käyttöomaisuuden poistot. Vuoden 2010 alusta lukien on tullut voimaan työpanokseen perustuvan osingon verosäännökset. Osinkotulo verotetaan ansiotulona, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Uusia säännöksiä sovelletaan osinkoon, joka on nostettavissa 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverosäännökset ovat muuttuneet vuoden 2010 alusta lukien. Monissa tilanteissa muutos ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan merkittävästi suomalaisen yrittäjän arkeen. Arvonlisäverokannat muuttuvat heinäkuun alusta lukien. Tulossa olevista muutoksista yrittäjille tärkein lienee mahdollinen osinkoverojärjestelmän kokonaisuudistus. Nykyisin osinkotulo on verovapaata osakkaana olevalle luonnolliselle henkilölle määrä, joka vastaa yrityksen nettovarallisuudelle lasketun 9 prosentin tuottoa vastaavaa määrää, kuitenkin enintään euroa osakasta kohden. Julkisuudessa on ollut puhetta, että osinkojen verovapaudesta oltaisiin luopumassa. Tarkkoja tietoja tulevasta osinkoverojärjestelmästä ei ole olemassa. Jokaisen yrittäjän olisi hyvä käydä asiantuntijan kanssa läpi oma tilanteesta ja miettiä mahdollisia vaihtoehtoja optimoida verotustaan nyt ja jatkossa. Tom Hoffström Vero-osaston johtaja Tuokko Tilintarkastus Oy 2

3 Oikeuskäytäntö Elinkeinotulon verotus Kokonaisjakautuminen, vastikkeettomat osakkeet Kun A Oyj olisi suunnitellussa jakautumisessa saanut vastikkeena sellaisia kiinteistöyhtiön osakkeita, jotka eivät oikeuttaneet minkään huoneiston tai tilan hallintaan eikä osakkeilla ollut äänioikeutta tai muutoinkaan mitään oikeutta yhtiön varallisuuteen, ei jakautumisen katsottu täyttävän elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c :n jakautumiselle asettamia edellytyksiä. Ennakkoratkaisu vuosille KHO:2009: Tiejärjestelyjen kulut osana kiinteistön hankintamenoa A:n omistamiensa liikepaikkojen läheisyyteen tulleiden kiertoliittymien rakentamisen johdosta maksamat korvaukset liittyivät A:n ja kunnan välisiin sopimuksiin alueen maankäytön kehittämisestä. Maksetut määrät olivat tonttien käytettävyyttä ja arvoa kohottavina osa tonttien hankintamenoa. Menoja ei voitu vähentää vuotuisin poistoin. KHO 2009: Eräpäivätön joukkovelkakirjalaina ja koron vähennysoikeus A Oy aikoi laskea liikkeeseen eräpäivättömän joukkovelkakirjalainan vahvistaakseen yhtiön pääomarakennetta. Liikkeeseenlaskijalla oli kuitenkin oikeus lunastaa laina takaisin tietyn ajan kuluttua liikkeeseenlaskupäivästä. Joukkovelkakirjalainoja tarjottiin merkittäväksi institutionaalisille sijoittajille ja yksityishenkilöille. Joukkovelkakirjalainan ehtojen mukaan merkitsijöille ei muodostunut mitään oikeuksia yhtiöön eikä velkakirja ollut vaihdettavissa yhtiön osakkeisiin. Velalle maksettava markkinaehtoinen korko oli kiinteä vuosikorko lainan pääomalle. Velkakirjan ehtojen mukaan liikkeeseenlaskijalla oli oikeus siirtää kertyneen koron maksamista. A Oy:n joukkovelkakirjalainalle maksama korko katsottiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi vähennyskelpoiseksi koroksi. Korko oli mainitun lain 23 :n mukaan sen verovuoden kulua, jolta se suoritettiin. Ennakkoratkaisu vuosille KVL 57/ (ei lainvoimainen) 3

4 Arvonlisäverotus Luottojen välitys verotonta rahoituspalvelua A Oy:n sähköisesti ylläpitämän internet-palvelusivuston kautta oli mahdollista täyttää luottohakemus samanaikaisesti useille eri rahoituspalvelujen tarjoajille. A Oy:n suorittamat toimet saattoivat johtaa varsinaisen luottosopimuksen syntymiseen A Oy:n päämiehen ja luotonhakijan välillä. A Oy saattoi rahoituspalveluja tarjoavat yritykset ja näitä palveluja hankkivat tahot yhteen, jotta nämä osapuolet tekisivät keskenään sopimuksen. Kun otettiin huomioon arvonlisäverodirektiivin verosta vapautettuja rahoituspalveluja koskevat säännökset ja niiden tulkintaa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä palvelujen luonne ja tarkoitus, A Oy:n päämiehiltään veloittamat palkkiot olivat korvausta arvonlisäverolaissa tarkoitetusta verottomana rahoituspalveluna pidettävästä luottojen välityksestä. Tämän vuoksi ja kun palvelua oli käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, A Oy:n ei ollut suoritettava arvonlisäveroa päämiehiltään veloittamistaan palkkioista. Ennakkoratkaisu ajaksi KHO 2009: Tekijänoikeuksien hallinnointipalvelut X Oy harjoitti musiikkiteosten oikeuksien lisensointia säveltäjien ja sanoittajien puolesta esimerkiksi mainoksiin, elokuviin ja näyttämömusiikkiteoksiin. Musiikkiteosten tekijät olivat sopimuksin valtuuttaneet X Oy lisensoimaan teosten käyttöoikeuksia käyttäjille edellä mainittuihin tarkoituksiin. X Oy peri lisensoimiensa oikeuksien osalta kaikki käyttökorvaukset musiikin käyttäjätaholta ja tilitti sopimuksen edellyttämän osuuden kunkin teoksen tekijöille. X Oy veloitti lisensointikorvauksen asiakkaalta ja tilitti korvauksen omalla osuudellaan vähennettynä edelleen tekijälle. Kun X Oy myönsi käyttäjille käyttöoikeuksia edustamiensa tekijänoikeuden haltijoiden teosten käyttöön, keräsi korvauksia tekijänoikeuden haltijoille tapahtuvaa tilitystä varten ja hoiti korvausten tilityksiä, X Oy:n oli kuvatuissa olosuhteissa katsottava tarjoavan tekijänoikeuden haltijoille tekijänoikeuksien hallinnointipalveluita. Yhtiötä oli näiden toimintojen osalta pidettävä arvonlisäverolain 45 :n 3 momentissa (758/2008) tarkoitettuna tekijänoikeuden haltijoita edustavana järjestönä. X Oy:n oli käsiteltävä hakemuksessa yksilöidyistä palveluistaan saamat korvaukset arvonlisäverollisena myyntinään, ja näistä yhtiön saamista korvauksista oli suoritettava arvonlisäveroa alennetun verokannan mukaisesti arvonlisäverolain 85 a :n 1 momentin 11 kohdan (758/2008) nojalla. Ennakkoratkaisu ajalle KVL 69/ (eli lainvoimainen) Arvonlisäveron liittymisperiaate Ulkomainen yhtiö X myi Suomeen sijoittautuneelle, elinkeinoharjoittajana toimivalle ostaja Y:lle kuljetusvälineitä. Kuljetusvälineet toimitettiin X:n tilaaman kuljetuspalvelun avulla toisesta EU:n jäsenvaltiosta Suomeen rekoilla ja laivoilla. X luovutti ostajalle lisäksi myös kuljetusvälineitä koskevat dokumentit ja piirustukset, varaosia, muita tarvikkeita, ATK-ohjelmia ja erityistyökaluja. X myi lisäksi Y:lle kuljetusvälineiden testiajopalvelut sekä koulutuspalvelut. Varaosien kokonaishinta oli noin neljä prosenttia ja koulutuksen noin 0,06 prosenttia 4

5 toimituksen kokonaishinnasta. Testauksesta X huolehti kokonaan omalla tai vuokraamallaan henkilökunnalla liikenneverkossa. X:llä ei ollut Suomessa toimitiloja. Ostaja Y oli rekisteröity liiketoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Ostaja Y:n katsottiin hankkivan kuljetusvälineet arvonlisäverolain 26 a ja 26 c :ssä tarkoitettuna yhteisöhankintana ja Y oli tästä yhteisöhankinnasta verovelvollinen Suomessa. Dokumenttien, varaosien ja muiden tarvikkeiden, ATK-ohjelmien ja erityistyökalujen luovutukset olivat kokonaisuuden kannalta, myös niiden arvo huomioon ottaen, sivusuoritteiden luonteisia. Niiden arvonlisäverokäsittely tuli ratkaista liittymisperiaatteen nojalla kuljetusvälineiden arvonlisäverokäsittelyn mukaisesti. Kun otettiin huomioon testiajo- ja koulutuspalvelujen suhteellisen vähäinen arvo suhteessa kokonaistoimituksen arvoon, tuli myös näiden palvelujen luovutukset käsitellä arvonlisäverotuksessa liittymisperiaatteen nojalla epäitsenäisinä sivusuoritteina ja osana kuljetusvälineiden luovutusta. Ennakkoratkaisu ajalle KVL 53/ (lainvoimainen) Tuloverotus Aineettoman vahingon korvaus palkkaa Irtisanottu työntekijä A ja hänen työnantajansa olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan A:lle suoritettiin työsuhteen päättymisestä johtuvana korvauksena 6 kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä euroa ja lisäksi aineettomana korvauksena euroa. Aineettoman vahingon korvaustakin pidettiin veronalaisen palkkatulon sijaan saatuna tulona eikä verovapaana vahingonkorvauksena. Verovuosi Äänestys 3-2. KHO:2009: Arvopaperikauppaa harjoittavan osakeyhtiön sukupolvenvaihdos Oy:n osakekannasta A omisti 520 osaketta sekä hänen kolme lastaan kukin erikseen 160 osaketta. Yhtiön toimialana oli myydä ja ostaa, välittää ja omistaa arvopapereita ja asunto-osakkeita sekä vuokrata asuntoja ja kiinteistöjä. A:n tarkoituksena oli lahjoittaa kullekin lapselleen erikseen vähintään 100 osaketta. Yhtiöllä ei ollut ollut palkattua henkilökuntaa eikä palkkoja ollut maksettu. Hallituksen olivat 2006 muodostaneet A sekä hänen kaksi lastaan B ja C, mutta ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan hallituksen tulevat muodostamaan A kolmen lapsensa kanssa. Yhtiön liikevaihto oli välisenä aikana vaihdellut noin euron ja euron välillä. Ostojen lukumäärä vuosina oli vaihdellut 11 ja 75 oston välillä ja myyntien vastaavasti 13 ja 33 välillä. Ostot euroina olivat olleet noin eurosta noin euroon ja myynnit noin eurosta euroon. Vaihto-omaisuus vuonna 2005 oli ollut euroa ja vuonna euroa. Pitkäaikaista lainaa yhtiöllä oli vuosina 2005 ja 2006 ollut ,17 euroa sekä lyhytaikaista vastaavasti ,55 euroa ja ,05 euroa. Yhtiö oli vuonna 2005 jakanut osinkoa euroa ja vuonna euroa. Tilikauden voitto oli ollut ,70 euroa ja edel- 5

6 listen tilikausien voitto oli ollut ,48 euroa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei aiottuihin Oy:n osakkeiden lahjoituksiin voitu näissä oloissa soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 :n sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä, vaikka yhtiötä oli sen harjoittamasta arvopaperikaupasta saadusta tulosta verotettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Ennakkoratkaisu. KHO /3394 Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi Veroviraston verovuodelta 2001 tekemän jälkiverotuspäätöksen mukaan A:n verotettaviin tuloihin oli lisätty auton käyttöetu markkaa. Koska auton käyttöetu oli tallennusvirheen vuoksi jäänyt jälkiverotusta toimitettaessa tallentamatta A:n verotettaviin tuloihin, verovirasto oli tekemällään päätöksellä lisännyt mainitun edun A:n verotettaviin palkkatuloihin verovuodelta Verotusmenettelystä annetussa laissa ei ole nimenomaista säännöstä jälkiverotuksessa tapahtuneen laskuvirheen tai muun siihen verrattavan erehdyksen oikaisemisesta tai korjaamisesta verovelvollisen vahingoksi. Näin ollen jälkiverotuksessa tapahtuneen ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen tai muun siihen verrattavan virheen korjaamiseen oli sovellettava hallintolain yleisiä säännöksiä hallintopäätöksessä olevan virheen korjaamisesta. Virhe oli ilmeinen ja se oli korjattu verotusmenettelystä annetun lain 57 :ssä jälkiverotuksen toimittamiselle säädetyssä viiden vuoden määräajassa, minkä vuoksi ja muutoinkaan virheen korjaaminen ei johtanut verovelvolliselle kohtuuttomaan lopputulokseen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hallintolain 51 ja 52 :n nojalla katsoi, että verovirasto oli voinut tekemällään päätöksellä korjata tekemässään jälkiverotuspäätöksessä olleen virheen lisäämällä mainitun edun A:n verotettaviin palkkatuloihin verovuodelta Jälkiverotus verovuodelta KHO /2602 Työmatka kansainvälisessä konsernissa Suomalainen X Oy sekä sen saksalainen sisaryhtiö Z GmbH kuuluivat kansainväliseen konserniin. Z GmbH oli lähettänyt palveluksessaan olevan saksalaisen insinööri A:n tilapäiselle, hieman yli 9 kuukautta kestävälle komennukselle Suomeen. A työskenteli Suomessa konsernin sisäisessä tuotekehitysprojektissa X Oy:n tiloissa. A:n työskentely Suomessa tapahtui X Oy:n johdon alaisena. A raportoi työstään sekä suomalaiselle että saksalaiselle esimiehelleen. X Oy tarjosi A:lle Suomessa asunnon ja maksoi päivärahaa. Z GmbH maksoi A:n palkan ja vastasi muistakin palkanmaksuun liittyvistä työnantajavelvoitteista A:n työskennellessä Suomessa. A:n työsuhde saksalaiseen työnantajaan säilyi koko Suomessa työskentelyn ajan ja Suomen työkomennuksen jälkeen A palasi työskentelemään takaisin Saksaan. A:n työskentelyä Suomessa pidettiin tuloverolain 72 :ssä tarkoitettuna työmatkana. X Oy:n A:lle tarjoamasta asunnosta ja suorittamasta päivärahasta ei muodostunut A:lle veronalaista tuloa. Ennakkoratkaisu vuodelle KVL 60/ , ei lainvoimainen 6

7 Vuokratyöntekijän matkakustannukset A oli toiminut vuodesta 2004 lähtien B Oy:n palveluksessa öljy- ja kaasuteollisuuden projekti-insinöörinä. A:lla oli varsinainen työpaikka työnantajayhtiö B Oy:n toimipaikassa X:n kunnassa. A:n työnantaja B Oy oli tehnyt C Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan A työskenteli laatuinsinöörinä C Oy:n tiloissa Y:n kunnassa. Sopimuksen mukaan A:n työtehtävät määritteli C Oy. A:n palkan tuolta ajalta maksoi B Oy, joka huolehti myös kaikista muista työnantajavelvoitteista. A kävi työssä C Oy:n tiloissa päivittäin kotoaan, joka sijaitsi noin 65 kilometrin päässä työntekemispaikasta. A:n työskentelyä C Oy:n tiloissa pidettiin tuloverolain 72 :ssä tarkoitettuna työmatkana, jolta voitiin maksaa tuloverolain 71 :n 1 momentissa ja verohallituksen päätöksessä tarkoitettuja verovapaita matkakustannusten korvauksia. Ennakkoratkaisu vuodelle KVL 059/ , ei lainvoimainen Vahvistetut lait ja asetukset Peruskorko 1,25 prosenttia Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 1,25 prosenttia ajanjaksolle Työnantajan kansaneläkemaksun poisto voimaan Työnantajan kansaneläkemaksu poistuu vuoden 2010 alusta. Maksu poistuu kaikilta sekä yksityisen että julkisen alan työnantajilta. Kansaneläkemaksun poistamisen jälkeen työnantajan sosiaaliturvamaksu sisältää vain työnantajan sairausvakuutusmaksun. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vuonna 2010 kaikilla työnantajilla 2,23 prosenttia palkasta. Vuoden 2010 tuloverotuksen muutokset vahvistettu Tasavallan presidentti on hyväksynyt vuoden lain tuloverolain muuttamisesta ja eräitä muita tuloverotusta koskevia lakeja (HE 133/2009). Muutokset hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisina muilta osin paitsi työsuhdematkalippua koskevan esityksen osalta. Enintään 300 euron suuruinen työsuhdematkalippu on työntekijälle kokonaan verovapaa etu. Eduskunta korotti verovapaan määrää 300 euroon hallituksen esityksen 200 eurosta. Hallituksen esityksen eräitä kohtia on selostettu tarkemmin Tuokko Taxin numerossa 4/2009. Lait ovat tullet voimaan

8 Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäveromuutokset vahvistettu Tasavallan presidentti on vahvistanut arvonlisäverotukseen liittyvät lakimuutokset, jotka liittyvät kansainvälisen palvelukaupan verotuspaikkaa koskeviin muutoksiin. Muutoksia koskevaa hallituksen esitystä (HE 136/2009) on käsitelty Tuokko Taxin numerossa 3/2009. Elinkeinonharjoittajille myydyt palvelut verotetaan direktiivin uuden yleissäännön mukaisesti ostajan sijoittautumisvaltiossa. Kun ostaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, palveluihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta eli ostaja on verovelvollinen. Kuluttajille myytyjen palvelujen verotuspaikka on direktiivin yleissäännön mukaisesti kuten nykyisinkin myyjän sijoittautumisvaltio. Yleissääntöjä täydentävät tiettyjä palveluja koskevat erityissäännöt. Palvelujen myyjät ilmoittavat kansalliselle verohallinnolle antamassaan yhteenvetoilmoituksessa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille suoritetut yleissäännön mukaisesti verotettavat palvelut. Yhteenvetoilmoitukset tulee jatkossa antaa pääsääntöisesti sähköisesti. Lait ovat tulleet voimaan Arvonlisäveron palautusmenettelyyn helpotuksia Tasavallan presidentti on vahvistanut lain arvonlisäverolain muuttamisesta (HE 171/2009). Arvonlisäverolakiin tehdään toisiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien Suomessa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palautuksia koskevasta Euroopan yhteisön direktiivistä johtuvat muutokset. Hallituksen esitystä on käsitelty Tuokko Taxin numerossa 4/2009. Laki tuli voimaan Arvonlisäverokantojen muutokset vahvistettu Tasavallan presidentti on vahvistanut lain arvonlisäverolain muuttamisesta. Yleinen arvonlisäverokanta korotetaan 22 prosentista 23 prosenttiin. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava verokanta korotetaan 12 prosentista 13 prosenttiin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta alennetaan 22 prosentista 13 prosenttiin. Kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatuloihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin, tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin, parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin sovellettava verokanta korotetaan 8 prosentista 9 prosenttiin. Vakuutusmaksuvero korotetaan 22 prosentista 23 prosenttiin. Lait tulevat voimaan

9 Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenettelyyn helpotuksia Tasavallan presidentti on vahvistanut lain kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain muuttamisesta ja lain ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 6 pykälän muuttamisesta (HE 197/2009). Ulkomaisen lopullisen veron sijasta tietyissä tilanteissa ulkomainen lopullista veroa vastaava ennakkovero voidaan vähentää Suomessa määrättävästä verosta. Ulkomaisen veron hyvityksen enimmäismäärän maakohtaisuus poistetaan ja pidennetään nykyisestä yhdestä vuodesta viiteen vuoteen ajanjakso, jona ulkomailla maksettu vero voidaan vähentää samasta tulosta Suomessa määrättävästä verosta. Vastaava määräajan pidennys tehdään väliyhteisölakiin siten, että ulkomaisen väliyhteisön suorittama vähentämättä oleva ulkomainen vero, voidaan verovelvollisen vaatimuksesta vähentää viitenä seuraavana verovuotena verotettavasta väliyhteisötulosta. Käyttämättömien ulkomaisten verojen hyvitysten käyttämisjärjestystä muutetaan siten, että hyvitykset käytetään syntymisjärjestyksessä ja verovuoden ulkomainen vero hyvitetään vasta aikaisempien vuosien käyttämättömien ulkomaisten verojen hyvitysten vähentämisen jälkeen. Muutokset koskevat sekä yhteisöjen että luonnollisten henkilöiden verotusta. Lakeja sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa. Lait tulivat voimaan Työnantajan sosiaaliturvamaksuvapautusta Kainuussa jatketaan Tasavallan presidentti on vahvistanut lain työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa vuosina annetun lain muuttamisesta ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annetun lain muuttamisesta (HE 233/2009). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa jatketaan vuoteen Sosiaaliturvamaksuvapautusta sovelletaan nykyisten lakien mukaisesti edelleen Kainuun maakunnassa, Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen, Ylitornion, Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen, Rautavaaran, Valtimon ja Hailuodon kunnissa sekä Naantalin kaupungissa vuonna 2009 lakkautetun Velkuan kunnan ja Länsi-Turunmaan kaupungissa vuonna 2009 lakkautettujen Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien alueella. Lait ovat tulleet voimaan

10 Autoverotuksen yhteydessä autoverolle kannetun arvonlisäveron palauttaminen Tasavallan presidentti on vahvistanut lain autoverolle kannetun arvonlisäveron suuruisen veron palauttamisesta eräissä tapauksissa (HE 97/2009). Lailla säädetään veron palautusmenettelystä niissä tapauksissa, joissa verotusta oikaistaan asiassa annetun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion mukaiseksi. Verotusta oikaistaan palauttamalla autoverotuksen yhteydessä autoverolle kannettu arvonlisäveron suuruinen vero autoverovelvolliselle niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole voinut vähentää veroa arvonlisäverotuksessa. Yksityishenkilöiden verotuspäätökset oikaistaan viran puolesta pääsääntöisesti massamenettelyssä siten, että tullilaitoksen tekemät veron palautuspäätökset siirretään Verohallinnolle, joka antaa ne verovelvollisille tiedoksi ja maksaa palautettavan veron korkoineen verovelvollisten Verohallinnolle ilmoittamille pankkitileille. Laki on tullut voimaan Vuoden 2010 työeläkevakuutusmaksut vahvistettu Vuonna 2010 työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22 prosenttia palkasta eli samansuuruinen kuin vuonna Tähän maksuun annetaan kuitenkin tilapäinen 0,6 prosenttiyksikön alennus, jolla on tarkoitus purkaa työttömyyseläkkeiden rahoitusylimäärää. Ensi vuonna alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 4,5 prosenttia palkasta eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Eläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 5,7 prosenttia eli se nousee 0,3 prosenttiyksikköä. Työnantajan maksu on vuonna 2010 keskimäärin 16,9 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2010 maksuprosentit vahvistettu Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asetuksella vakuutetuilta perittävän sairaanhoitomaksun, palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävän sairausvakuutuksen päivärahamaksun sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentit. Valtioneuvoston asetuksen mukaan vakuutetun sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,47 % kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Verotettavasta eläke- ja etuustulosta perittävä maksu on kuitenkin 1,64 %. Maksut nousevat 0,19 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on ensi vuonna 2,23 %. Työnantajan sairausvakuutusmaksun korotus korvataan poistamalla työnantajan kansaneläkemaksu vuoden 2010 alusta. Työnantajan sosiaaliturvamaksuna maksetaan vuonna 2010 vain työnantajan sairausvakuutusmaksu, joka on vuonna 2010 kaikilla työnantajilla 2,23 % palkasta. Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu on ensi vuonna 0,93 % palkasta tai työtulosta. YEL-yrittäjän maksama lisärahoitusosuus on 0,12 %, missä on nousua 0,03 prosenttiyksikköä. 10

11 Hallituksen esitykset Urheilusta saadusta palkkiosta maksettavaksi sairausvakuutusmaksu HE 259/2009 Hallitus on antanut eduskunnalle esitys laeiksi työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista annetun lain kumoamisesta ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta. Esityksen mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksu tulisi maksettavaksi urheilijalle maksettavan palkan perusteella. Sairausvakuutusmaksu maksettaisiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2011 maksettavien palkkojen perusteella. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei edelleenkään maksettaisi sellaisten urheilijoille maksettavien palkkioiden perusteella, jotka eivät perustu työsuhteeseen. Myöskään muut työnantajat eivät ole työkorvaukseksi katsottavien palkkioiden perusteella velvollisia suorittamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua. Urheilijoista tällaisia palkkioita saavat lähinnä yksilöurheilijat, joilla ei ole joukkueurheilijoiden tapaan työnantajaa. Palkkojen ja palkkioiden erottamisessa toisistaan sovellettaisiin verotuksessa noudatettua käytäntöä. Urheilijarahastoon maksettavasta urheilijan palkasta työnantajan sairausvakuutusmaksu maksettaisiin siinä vaiheessa, kun palkka siirretään rahastoon. Kun varoja maksetaan ulos urheilijarahastosta, varojen perusteella maksetaan vero mutta ei työnantajan sairausvakuutusmaksua. Valmennusrahastoon voidaan maksaa vain muita urheilutuloja kuin palkkaa. Sen takia valmennusrahastoon siirrettävien tai sieltä nostettavien varojen perusteella ei maksettaisi työnantajan sairausvakuutusmaksua. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Suoritetun veron maksuajankohta HE 242/2009 Hallitus esittää muutoksia veronkantolain säännöksiin. Esityksen mukaan sekä ulkomailla että kotimaassa suoritettu vero katsotaan maksetuksi päivänä, jona se on kirjattu Verohallinnon pankkitilille, jos tietoa maksu- tai veloituspäivästä ei ole välitetty maksun mukana. Muutokset johtuvat yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) siirtymisestä. Voimassa olevan lain mukaan tilisiirtona Suomessa maksettu vero katsotaan maksetuksi, kun tilisiirto on veloitettu maksajan tililtä. Suomessa käteisenä maksettu vero katsotaan maksetuksi, kun maksaja on saanut tositteen maksun vastaanottajalta. Tiedon mainitusta maksupäivästä pankit välittävät maksun mukana Verohallinnolle. Voimassa olevan lain mukaan ulkomailla maksettu vero katsotaan maksetuksi eräpäivänä, jos se on kirjattu Verohallinnon tilille viimeistään viikon kuluessa eräpäivästä. Myöhemmin tilille kirjattu vero katsotaan maksetuksi kirjauspäivänä, jollei verovelvollinen näytä tai asiakirjojen perusteella voida todeta maksupäivän 11

12 olleen tätä aikaisempi. Lain muutoksesta huolimatta nykyinen pääsääntö säilyy. Sen mukaan veron suoritusajankohtana pidetään sitä päivää, jona maksu on veloitettu maksajan tililtä tai jona käteismaksu on maksettu. Jos maksupäivää koskevaa tietoa ei ole välitetty verohallinnolle, maksuajankohtana pidettäisiin päivää, jona maksu on kirjattu veronkantoviranomaisen pankkitilille. Muutos mahdollistaa samalla sen, että ulkomaanmaksujen tapauskohtaisesta käsittelystä luovutaan ja siirrytään kokonaan yhtenäiseen ja täysin automatisoituun maksujen käsittelyyn ja viivästysseuraamusten laskentaan. Tieto maksun kirjaamispäivästä saajan tilille välittyy automaattisesti Verohallinnolle, koska tieto kuuluu SEPA-tilisiirtostandardin mukaan välittyviin tietoihin. Verohallinnon ohjeet ja päätökset Tuotannollisten investointien väliaikainen korotettu poisto Verohallinto on julkaissut ohjeen tuotannollisten investointien väliaikaisesta korotetusta poistosta. Seuraavassa käydään läpi eräitä keskeisiä kohtia ohjeesta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa verohallinnon internet sivuilla Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot vuosina 2009 ja 2010 käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Korotetut poistot saadaan tehdä vuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia. Esimerkki Yritys ottaa vuonna 2009 käyttöön huojennuspoistoon oikeuttavan koneen, jonka hankintameno on euroa. Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Verovuonna 2009 koneesta saadaan tehdä enintään euron suuruinen poisto (50 % / euroa). Verovuonna 2010 tehtävä poisto on tällöin enintään euroa (50 % / euroa). Verovuodesta 2011 lähtien loppuosa koneen hankintamenosta poistetaan osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä. Koska kyse on enimmäispoistosta, ei vuoden 2010 poistoprosenttiin (enintään 50 %) vaikuta se, minkä prosentin mukaan poisto on tehty vuonna 2009 (0-50 %). Edellytyksenä huojennuspoistojen vähentämiselle verotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Koneiden ja laitteiden hankintamenot on eriteltävä kirjanpidossa niin selvästi, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Verotuksen toimittamista varten tarpeelliset tiedot tulee löytyä kirjanpidosta. 12

13 Huojennusten kohde Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot saa tehdä elinkeinonharjoittaja, joka käyttää laissa tarkoitettuja tehdas-, työpajarakennuksia, koneita tai laitteita tuotannollisessa toiminnassaan. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi erilaiset palveluyritykset ja rahoitustoimintaa harjoittavat yritykset. Veronhuojennuksen kohteena olevan käyttöomaisuuden tulee olla verovelvollisen oman tuotantotoiminnan käytössä. Vuokralle annetut rakennukset tai esimerkiksi toisen yhtiön käyttöön vuokratut koneet eivät kuulu lain soveltamisalan piiriin. Tuotannollista toimintaa harjoittavissa konserneissa yhtiöt kuitenkin muodostavat yhden taloudellisen kokonaisuuden, jossa rakennusten, koneiden tai laitteiden omistus ja käyttö voi kohdistua eri yhtiöihin tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Tämän vuoksi konsernissa voidaan katsoa rakennuksen, koneen tai laitteen olevan verovelvollisen oman tuotannollisen toiminnan käytössä ja kuuluvan lain soveltamisalaan, jos vuokralaisena on saman konsernin toinen yhtiö ja vuokraava yhtiö käyttää rakennusta, konetta tai laitetta tuotannollisessa toiminnassaan. Tehdas tai työpaja Huojennuspoiston kohteena olevan rakennuksen tulee olla tehdas tai työpaja. Työpajalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa harjoitetaan käsityötä, koneiden kokoonpanoa, korjauksia yms. Esimerkiksi autokorjaamoa, konekorjaamoa tai muuta vastaavaa voidaan pitää laissa tarkoitettuna työpajana. Tehtaan ja työpajan käsitteen määrittelyssä voidaan käyttää hyväksi aikaisempien veronhuojennuslakien (L 535/76, L 971/78, L 351/82 ja L 462/93) perusteella syntynyttä oikeuskäytäntöä. Aikaisemmassa oikeuskäytännössä on tehdas- tai työpajarakennukseksi katsottu esimerkiksi asennus- ja korjaamohalli, turkisnahkojen vientilajittelukeskuksena käytettävä rakennus, laivanrakennusalusta, saha, taimien ja leikkokukkien käsittelyhalli ja suurpesula. Tehtaana tai työpajana ei ole pidetty esimerkiksi atk-ohjelmistojen tekoon käytettyä työtilaa, voimalaitosta, turvelämpökeskusta, avolouhosta, kalankasvatuslaitosta, kasvihuonetta eikä sanomalehden toimitustiloja ja ilmoitusten vastaanotto- ja syöttötiloja. Tehdas ja työpajatilaksi katsotaan sellainen tila, joka palvelee välittömästi tuotannollista toimintaa. Sellainen osa tuotantotiloista, jossa säilytetään tuotannollisen toiminnan välittömään käyttöön tarkoitettuja raaka-aineita tai puolivalmisteita, katsotaan kuuluvaksi poistoon oikeutettaviin tuotantotiloihin. Muutoin varastotiloja ei lueta tällaiseen tilaan kuuluvaksi. Jos koko rakennus ei ole tehdas- tai työpajakäytössä, saa poiston tehdä tehdas- tai työpajakäyttöä vastaavasta osasta rakennuksen hankintamenoa, yleensä rakennuksen pinta-alan perusteella. Koneet ja laitteet Koneista ja laitteista tehtävän korotetun poiston edellytys on, että hankittava laite on uusi. Korotettua poistoa ei voi tehdä käytettyinä hankittujen hyödykkeiden hankintamenosta. Lisäksi edellytetään, että konetta tai laitetta käytetään tehtaassa tai työpajassa. Vapaasti siirrettävistä koneista kuten, esim. trukeista ja pyöräkuormaajista, huojennuspoisto voidaan myöntää, ei kuitenkaan pysyvästi ulkona käytettävistä. 13

14 Rakennus, johon kone tai laite sijoitetaan ei tarvitse olla uusi, vaan huojennus myönnetään myös vanhoihin tehdas- tai työpajarakennuksiin hankituista uusista koneista tai laitteista. Myös vuokratiloissa käytettävä kone oikeuttaa huojennuspoistoihin, kunhan rakennus on laissa tarkoitettu tehdas tai työpaja. Koneen tai laitteen poisto ja luovutus Kone tai laite, jonka hankintamenoon sovelletaan korotettua poistoa, muodostaa erillisen poistokohteen. Se osa hankintamenosta, jota ei ole poistettu veronhuojennuslain nojalla, siirretään käsiteltäväksi osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä. Myös koneen tai laitteen luovutustilanteissa luovutushintaa käsitellään erillään yhteenlasketusta menojäännöksestä niin kauan kuin hyödyke on erityislain piirissä. Luovutushintaa ei siten vähennetä EVL 30 :n mukaisesta yhteenlasketusta menojäännöksestä. Investointien ajoittaminen Rakennukset Edellytyksenä korotetun poiston tekemiselle tehdas- ja työpajarakennuksen hankintamenosta on, että rakennuksen rakentaminen on aloitettu tai sen jälkeen. Lisäksi rakennus on otettava käyttöön kalenterivuosien 2009 tai 2010 aikana. Laissa ei edellytetä sitä, että rakennuksen pitäisi olla itse rakennettu tai rakennutettu. Ostetun rakennuksen tulee kuitenkin olla uusi rakennus, jonka rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuvat laissa säädettyihin ajanjaksoihin. Veronhuojennuksiin oikeuttavalla rakentamisella tarkoitetaan sellaisten rakennustoimenpiteiden suorittamista, joihin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 18 luvun 125 :n mukaan on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen oikeuttava rakennuslupa. Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, elleivät erityiset seikat muuta osoita, kun rakennuksen perustamistyöt on aloitettu. Kaivuu- ja louhintatöiden suorittamista ei vielä pidetä perustustöinä. Koneen ja laitteen käyttöönotto Koneet ja laitteet on otettava käyttöön kalenterivuosien 2009 tai 2010 aikana, jotta investointi oikeuttaa korotetun poiston tekemiseen. Jos hyödyke on toimitettu verovelvolliselle ennen , siitä saadaan tehdä korotettu poisto siinä tapauksessa, että hyödykkeen tosiasiallinen käyttö elinkeino-toiminnassa on alkanut mainitun ajankohdan jälkeen. Kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden vaikutus Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista tuli voimaan Lakia sovelletaan verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos kirjanpitolaissa tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet. Kun tilikausi on kalenterivuosi, lakia sovelletaan koko kalenterivuoden ajan vuosina 2009 ja Poiston edellytys on, että verovelvollinen esittää verotuksessaan vaatimuksen poiston tekemisestä ennen verotuksen päättymistä. Koska laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista tuli voimaan vasta , verovuonna 2009 vaatimus tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetusta poistosta voidaan tehdä myös verotuksen päättymisen jälkeen. Oikaisuvaatimus on tehtävä viiden (5) vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona verovelvollisen verotus on päättynyt. Voimaantulosäännöksen mukaan laki ei voi tulla sovellettavaksi vero-vuodelta 2011 toimitettavassa vero- 14

15 tuksessa. Korotettua poistoa ei siten saa enää tehdä verovuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa, vaikka rakennus, kone tai laite olisi otettu käyttöön kalenterivuoden 2010 aikana. Esimerkki: B Oy:n tilikausi on Yhtiö on ottanut käyttöön uuden laitteen työpajassaan syyskuussa Yhtiö ei voi tehdä laitteesta korotettua poistoa, koska laitteen käyttöönotto on tapahtunut verovuoden 2011 aikana. Verohallinnon ohje Dnro 667/345/2009, Verohallinnolle sähköisesti annettavien ilmoitusten ja muiden asiakirjojen varmentaminen Määräyksessä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet, joiden perusteella mm. yritys tai yhteisö voi antaa ilmoitukset ja muut asiakirjat Verohallinnolle sähköisesti varmennettuna. Määräys on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Verohallinnon määräys Dnro 1223/09/ Verohallinnon päätös ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta Verohallinto on antanut päätöksen, jonka mukaan suorituksen maksajan ei tule tietyissä tapauksissa toimittaa ennakonpidätystä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Luontoisedut vuonna 2010 Verohallinto on antanut päätöksen vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista (Dnro 1114/32/2009). Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Ravintoetu Ravintoedun osalta luontoisedun verotus on jaettu verovuoden osalta kahteen eri arvoon. Ravintoedun, joka on saatu , arvo on 5,70 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,70 ja enintään 9,50. Jos tämä määrä alittaa 5,70 tai ylittää 9,50, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Ravintoedun, joka on saatu , arvo on 5,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 ja enintään 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa 15

16 käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Edun arvo on kuitenkin vähintään 5,70, kun etu on saatu , ja vähintään 5,30, kun etu on saatu Ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa, jos sen arvo on yli 9,50 euroa ja se on saatu tai jos sen arvo on yli 8,80 euroa ja se on saatu Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2005 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä. Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia perusarvosta. Matkakustannusten korvaukset vuonna 2010 Verohallinnon antamassa päätöksessä määrätään verovapaiden matkakustannusten korvauksista vuonna Seuraavassa käsitellään eräitä keskeisiä kohtia päätöksestä. Päätös on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Työmatka Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn 16

17 suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos: 1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa; 2) työskentely on tilapäistä TVL 72a :ssä tarkoitetulla tavalla; 3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja 4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa. Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä. Erityisillä työntekemisaloilla on omia säännöksiä verovapaiden matkakustannusten korvaamiseksi. Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta Kilometrikorvaus Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan autolla kilometrikorvauksen enimmäismäärä on 45 senttiä kilometriltä. Kilometrikohtaista korvausta voidaan korottaa, mm. mikäli autoon on kiinnitetty perävaunu tai autossa kuljetetaan koneita tai muita esineitä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri. Päiväraha Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euroa) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 16,00 - yli 6 tunnilla 36,00 Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Verohallinnon päätös Dnro 1201/32/

18 Matkakuluvähennyksen määrä vuonna 2009 Päätöksen mukaan verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaan omistamaansa tai hallitsemaansa autoa, on vähennyksen määrä 0,24 euroa kilometriltä. Vähennyksen edellytyksenä on, että asunnon ja työpaikan välistellä matkalla halvimpana kulkuneuvona pidetään muuta kuin julkista kulkuneuvoa. Verovelvollisen käyttäessä asunnon ja työpaikan väliseen matkaansa työnantajan omistamaa tai hallitsemaa autoa vähennyksen määrä on 0,20 euroa kilometriltä. Verohallinnon päätös Dnro 1025/32/ Verohallinnon yhtenäistämisohje vuodelta 2009 toimitettavaa verotusta varten Verohallinto on julkaissut vuosittaisen yhtenäistämisohjeensa. Yhtenäistämisohjeen tarkoituksena on edistää oikeata ja yhdenmukaista verotusta. Yhtenäistämisohjeessa on mm. elinkeinoverotukseen ja varojen arvostamiseen liittyvää ohjeistusta. Yhtenäistämisohje on luettavissa verohallinnon internet sivuilla Verohallinnon ohje Dnro 1204/32/ Arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksu 2010 alkaen Verohallinto on antanut ohjeen arvonlisäverolain mukaisen tavaroiden ja palveluiden myynnistä muiden EU-maiden yrityksille annettavan yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksuista. Yrityksen on annettava kuukausittain yhteenvetoilmoitus tavaroiden ja palvelujen myynnistä muiden EUmaiden yrityksille. Ilmoitus on annettava sähköisesti viimeistään kohdekuukautta seuraavan kuukauden 20. päivänä. Jos verovelvollinen ilman pätevää syytä on laiminlyönyt yhteenvetoilmoituksen antamisen tai antanut sen vaillinaisena tai virheellisenä, Verohallinto voi arvonlisäverolain 168 a :n mukaan määrätä verovelvollisen maksettavaksi laiminlyöntimaksua. Maksun suuruus on vähintään 80 euroa ja enintään euroa. Ohjeessa ja sen liitteessä on annettu yksityiskohtaiset tiedot laiminlyöntimaksun suuruuksista eri laiminlyöntitilanteissa. Ohje on luettavissa verohallinnon internet-sivuilla Verohallinnon ohje 1308/40/2009, Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu 2009 Verohallinto on antanut ohjeen sivulliselle määrättävän laiminlyöntimaksun määräytymisestä eri tilanteissa. Kaikki henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisten, kuten suorituksen maksajien antamiin vuosi-ilmoitustietoihin. Esitäytetyn veroilmoitusmenettelyn edellytyksenä on, että sivullisten antamat tiedot ovat oikein ja että ne annetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. 18

19 Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelystä annetun lain 22a :n mukainen laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on euroa. Laissa mainittuja sivullisia ovat esimerkiksi työnantajat. Verohallinnon ohje on luettavissa kokonaisuudessaan verohallinnon internetsivuilla Verohallinnon ohje Dnro 1244/39/2009, Veneiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta Verohallinto on julkaissut ohjeen venepaikkojen säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta. Seuraavassa käydään läpi eräitä keskeisiä kohtia ohjeesta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa verohallinnon internet sivuilla Korkeimman hallinto-oikeuden venepaikkojen vuokrausta koskeva ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun 2009:74: A Oy:n harjoittama veneiden talvisäilytys/-telakointitoiminta oli arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua pysäköintitoiminnassa tapahtuvaa pysäköintipaikkojen verollista luovuttamista. Tämän vuoksi A Oy:llä oli arvonlisäverolain 102 :n nojalla oikeus vähentää tähän toimintaan kohdistuviin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot. KHO:n päätöksen merkitys Veneiden säilytyspaikkojen vuokraus muuttuu arvonlisäverolliseksi. Vuokraustoiminnan harjoittajan vaatimuksesta hänet voidaan merkitä takautuvasti verovelvolliseksi. Takautuvasti verovelvolliseksi merkitseminen on mahdollista enintään kuluvan tilikauden alkamista edeltävän kolmannen tilikauden alusta lähtien. Jos takautuvasti verovelvolliseksi ilmoittautuvan tilikausi on kalenterivuosi, hänet voidaan merkitä verovelvolliseksi aikaisintaan Verovelvollisen on annettava valvontailmoitukset verokausittain verovelvolliseksi ilmoittautumisesta alkaen. Veneiden säilytyspaikkoja vuokraava verovelvollinen saa vähentää vuokraustoimintaan hankkimiinsa hyödykkeiden hankintahintoihin sisältyvän veron arvonlisäverolain mukaisesti myös takautuvan verovelvollisuuden ajalta. Veneiden säilytyspaikkojen vuokraustoimintaa varten hankittujen kiinteistöjen uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen sovelletaan kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyä. Yleishyödyllinen yhteisö vuokraajana Tuloverolain 22 :ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain tulosta, jota pidetään tuloverolain mukaan elinkeinotulona. Veneiden säilytyspaikkoja vuokraavat usein venekerhot, pursiseurat ja muut vastaavat seurat, jotka yleensä ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Kun yleishyödyllinen yhteisö omistaa itse kiinteistön tai hallitsee siirtokelpoisella vuokrasopimuksella kiinteistöä, jolla olevia säilytyspaikkoja se vuokraa, tulo on kiinteistöstä saatua tuloa. Tällöin toiminnasta saatu tulo ei ole yleensä elinkeinotuloa, eikä siitä ole suoritettava arvonlisäveroa, jollei yhteisö ole hakeutunut ar- 19

20 vonlisäverovelvolliseksi. Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama veneiden säilytyspaikkojen vuokraustoiminta on lähtökohtaisesti tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa ja voi tulla vain poikkeustapauksessa elinkeinotulona verotettavaksi. Jos yleishyödyllinen yhteisö vuokraa veneiden säilytyspaikkoja vain jäsenilleen, ei säilytyspaikkojen vuokraustoiminta ole yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintaa. Yleishyödyllinen yhteisö voi hakeutua verovelvolliseksi arvonlisäverolain 12 :n mukaisesti. Verovelvolliseksi hakeutuminen edellyttää, että yhteisön toimintaa harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Kun yleishyödyllinen yhteisö hakeutuu arvonlisäverotuksessa verovelvolliseksi, se on arvonlisäverovelvollinen kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta, myös henkilökohtaisesta tulosta, jos tämä toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Ohjeen soveltaminen ja luottamuksensuoja Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2009:74 muuttaa käytäntöä. Ratkaisun johdosta osan veneiden säilytyspaikkojen vuokraustoiminnan harjoittajista on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisiksi. Verohallitus katsoo, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua on noudatettava alkaen, jolloin vuokraustoiminnan harjoittajat ehtivät varautua muutokseen. Ennen maksetuista ennakkomaksuista ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Verohallinnon ohje Dnro 1033/40/2009, Suomalaisten yritysten arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemukset muihin EU-maihin alkaen Suomessa toimiva arvonlisäverovelvollinen yritys tekee alkaen arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemuksensa toiseen EU-maahan Verohallinnon ylläpitämässä verkkopalvelussa: ALVEU-palvelussa. Uusi sähköinen hakumenettely koskee jälkeen tehtyjä hakemuksia. Nämä hakemukset voivat siten koskea vuoden 2009 verollisia hankintoja. Aikaa hakemuksen tekemiselle on seuraavan vuoden syyskuun loppuun asti. Jos hakemus koskee esimerkiksi vuoteen 2009 ajoittuvaa jaksoa, viimeinen jättöpäivä on siis Paperista hakemuslomaketta ei voi alkaen enää käyttää. Hakemuskäytäntö EU:n ulkopuolisista maista säilyy ennallaan. Muutos perustuu direktiiviin 2008/9/EY. Hakija jättää hakemuksensa Verohallinnon ALVEU-palvelun kautta. Palveluun kirjaudutaan Katso-tunnisteilla. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi kirjautua palveluun myös tunnistus.fi-palvelun kautta verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Palautuksen minimimäärät nousevat niin, että pienin palautettava määrä on 50 euroa koko kalenterivuodelta ja 400 euroa neljännesvuodelta tai vastaavat määrät palautusmaan kansallisena valuuttana. Palautusmaan veroviranomaiset voivat vaatia vähintään 250 euron polttoainelaskut ja vähintään euron muut laskut tai vastaavan suuruiset laskut kansallisessa valuutassa liitettäväksi skannattuina hakemukseen. 20

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

HE 94/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 94/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 94/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 2015 ja tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

ASIAKASTIEDOTE 2/2009 1. VEROTILI TULEE OLETKO VALMIS SISÄLLYSLUETTELO:

ASIAKASTIEDOTE 2/2009 1. VEROTILI TULEE OLETKO VALMIS SISÄLLYSLUETTELO: ASIAKASTIEDOTE 2/2009 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Verotili tulee oletko valmis 3. peruskorko 4. tuloveroasteikko 5. PALKAN SIVUKULUT 6. tuloverolain muutoksista 7. Korotetuista poistoista 8. kotitalous-vähennyksestä

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä

Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Toimitusjohtajan päätös Liikkeeseenlaskijoille Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Sääntöviite: 3.4.2 Hyväksytty: 27.6.2013 Voimaantulo: 1.7.2013 Korvaa:

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 KORVATAAN UUDELLA: 1.1.1-1a, 1.1.5-9, 1.2.1, 1.2.3, 1.3.2-6, 1.4.6, 1.4.9, 1.5.2, 3.1, 3.5, 4.2-4.4, 4.8, 5.3, 6.1-3, 6.5, 6.8-10, 7.1.3-4, 7.2.1, 7.3.1-2, 8.2, 8.5-7,

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2012

Tärkeät päivämäärät 2012 Tärkeät päivämäärät 2012 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010 Verotili ja alkutuotannon harjoittajat Verohallinto Syksy 2010 Mikä Verotili on? Verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja Verotilin

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija 28.1.2010 1 Muutoksia Verotili, ja siihen tarvittavat tunnukset ALV: verokantojen

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS Mika Kavakka Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Valtionverotuksen vuoden 2013 ansiotulon tuloveroasteikko Hallitus on 4.4.2012 tekemänsä vuosien 2013 2016 valtiontalouden kehyksiä koskevan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY

VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY VEROLAIT 1/2015 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2015 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 105/2015 (julkaisupäivä 11.2.2015) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-2529-5

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 5. Lyhenteet 15

SISÄLLYS. Esipuhe 5. Lyhenteet 15 SISÄLLYS Esipuhe 5 1 Ennakkoperintä 2 Ennakonpidätyksen Lyhenteet 15 osana verojärjestelmää 17 1.1 Ennakkoperinnän tarkoitus............................ 17 1.2 Yleisiä periaatteita....................................

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY

VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY VEROLAIT 1/2016 TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2016 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 119/2016 (julkaisupäivä 15.2.2016) saakka. Julkaisija ja kustantaja: Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-2830-2

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, ennakkoperintälakia ja elinkeinotulon

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 Veroilmoituksen täyttöopas 6 YHTEISETUUS verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN TIEDOISSA

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia HE 363/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a :n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina I/2013 1 NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista

Lisätiedot

Pääkirjoitus 3 Asiantuntijakirjoituksia 4

Pääkirjoitus 3 Asiantuntijakirjoituksia 4 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 3 Asiantuntijakirjoituksia 4 Muutokset kansainvälisen palvelukaupan myyntimaasäännöksiin 4 Varojenjaon verotus muuttumassa 6 Bonusten verotus 8 Oikeuskäytäntö 9 Elinkeinotulon

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n ja tuloverolain 33 c :n muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2013

Tärkeät päivämäärät 2013 Tärkeät päivämäärät 2013 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1112. Laki. työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003 2009. annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1112. Laki. työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003 2009. annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2005 N:o 1112 1120 SISÄLLYS N:o Sivu 1112 Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003 2005

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle vakuutetuilta ja työnantajilta perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja Kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Heikki Niskakangas 3., uudistettu painos Toimitus: Minna Karlsson Taitto: Sirpa Puntti Kansi:

Lisätiedot