Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös 2013 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 124:2014

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, Mikkeli puhelin faksi Kotisivu: Julkaisu: 124:2014 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Mikkeli 2014

3 SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 Maakuntajohtajan katsaus 1 Myönteisiä merkkejä 1 Yleinen ja oman alueen kehitys 5 Etelä-Savon kehityksestä 5 Maakuntaliiton hallinto ja talous 7 Uusi kausi, uudet tekijät 7 Tilivelvolliset 8 Maakuntahallinnon kehittäminen 8 Liiton talous 8 Viraston strategia 8 Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö 10 Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö 10 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 12 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta 12 SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 14 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus 14 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta 15 Sopmustoiminta 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOTUS 16 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Toiminnan rahoitus 18 Rahoitusasema ja sen muutokset 19 Maakuntaliiton kokonaistulot ja -menot 20 Tilikauden tuloksen käsittely 20 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 21 Käyttötalouden toteutuminen 21 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 22 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 23 Maakuntaliiton toiminta-ajatus 23 Aluekehitys 24 Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo 24 Aluesuunnittelu 34 Tavoitteena hyvä toimintaympäristö 34 Edunvalvonta 39 Tavoitteena oikea-aikaisuus ja tuloksellisuus 39 TASE-KIRJA LIITTEET Liite 1 Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot Liite 2 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3 Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Liite 4 Maakuntaliiton henkilökunta sivu

4

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Myönteisiä merkkejä Etelä-Savon puhdas järviluonto, metsät, palvelukykyiset kaupungit ja monimuotoinen maaseutu sekä monipuolinen kulttuuritarjonta ovat luoneet kiinnostusta maakuntaa kohtaan. Näkyvyyttä on vahvistettu myös maakunnan markkinointihankkeella. Muuttoliike on edelleen kohentunut, koko maakunnan nettomuutto oli -79 asukasta, mikä on viimeisimmän kymmenvuotisjakson ennätys. Matkailutilastoissa yöpymisten määrät erityisesti venäläismatkailijoiden - ovat ilahduttavasti jatkaneet kasvuaan koko maan ja muun Itä-Suomen kasvulukuja ripeämmin. MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS VUOSINA ETELÄ-SAVOSSA. Lähde Tilastokeskus. Merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat asumisviihtyvyys, hyvä koulutustarjonta, toimivat palvelut ja infra sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet, joista maakuntaan on ropissut palkintoja, kunniaa ja hyvää julkisuutta. Työ ja toimeentulo ovat kuitenkin keskeisin nuoria ja työikäisiä houkuttava tekijä. Etelä-Savo on hyvällä uralla siihen positiiviseen kierteeseen, jossa maakunnan omat nuoret ovat kiinnostuneita jäämään töihin kotimaakuntaansa ja nuoret paluumuuttajat ja uudet tulokkaat hakevat työmahdollisuuksia maakunnasta. Tätä vahvistaa mm. maakunnan nuorten keskuudessa vuonna 2013 maakuntaliiton tekemä kysely ja sitä täydentävät haastattelut. 1

6 YÖPYMISET MAJOITUSLIIKKEISSÄ ETELÄ-SAVOSSA Lähde Tilastokeskus. Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä tammi-marraskuulta * * kaikki venäläiset Haasteista huolimatta katseet tulevaisuudessa Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2012 lopun ennusteessaan talouden supistuvan -1,2 prosentilla vuonna Ministeriö ei usko kotimaisen kysynnän vauhdittavan kasvua vuonna 2014, ja yksityisten investointien ennustetaan vähenevän. Tässä valossa on ilahduttavaa, että Etelä-Savon yritykset ovat pienen empimisen jälkeen jälleen käynnistäneet investointi- ja kehittämishankkeita niin, että EU-ohjelmakauden yritysrahoitus toteutuu suunnitellusti. Vuoden 2013 aikana on myös valmisteltu mittavia tulevia investointeja, kuten Veturitallin kauppakeskushanke ja Hiekanpään elämänkaarikampus Pieksämäellä sekä kaavaillut sairaala- ja perusterveydenhuollon investoinnit ja vuoden 2017 asuntomessut Mikkelissä. Viitostie kulkee Mikkelin läpi. Vaikka valtion budjetin menoleikkaukset ovat synkistäneet aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä suurten keskusten ulkopuolella, saatiin viime vuonna myös iloisia uutisia: valtion keskusarkiston sijoittaminen Mikkeliin varmistui ja viitostien Mikkelin kohdan rakentamisessa päästään eteenpäin. Ammattikorkeakoulu-uudistus osoittaa, että omalla hyvällä työllä voi saavuttaa tuloksia: Mikkelin ammattikorkeakoulun fuusiovalmistelu Kymen ammattikorkeakoulun kanssa on johtanut hyvään rahoitusasemaan ja bonusrahoitukseen. Myös Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus on vahvistanut asemaansa ja Esedu palkittiin ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla. Liikenteen väliinputoaja-hankkeet - viitostien Mikkeli-Juva väli sekä Savonlinnan syväväylän siirto - ovat edelleen keskeisiä edunvalvonnan kohteita. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen edellytykset rajan molemmin puolin ovat olemassa, mutta varmuutta aikataulusta eikä rahoituksesta vielä ole. Tiivistä yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen kesken Maakunnan yhteistyöryhmä tekee päätöksiä EU-rahoista. Etelä-Savossa käynnistettiin maakuntaohjelman valmistelu laajassa ja osallistavassa prosessissa. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelut ja siihen liittyvä aluekehityslain uudistaminen leimasivat keskeisesti maakuntaliittojen vuoden 2013 toimia. Itä- ja Pohjois-Suomi saivat kohtuullisen neuvotteluratkaisun Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksen kohdentamisessa: 70% ohjelman aluerahoituksesta kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen ja 30% Etelä- ja Länsi-Suomeen. Pudotus on silti merkittävä. Etelä-Savo saa alkavalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastoista noin 101 miljoonaa euroa, missä on noin viidenneksen vähennys päättyneeseen kauteen verrattuna. 2

7 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyö tiivistyi vuoden mittaan monin tavoin, keskeisimmin EU-ohjelma-asioissa. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EU-toimisto Brysselissä pääsi vauhtiin. Ns. Backmanin työryhmän Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaa ryhdyttiin myös loppuvuodesta työstämään konkreettisiksi sisällöiksi. Uudessa aluekehityslaissa maakunnan liittojen tehtävät eivät juuri muutu, mutta poliittinen linjaus maakuntaohjelman ohjausvaikutuksen ja maakunnan yhteistyöryhmän aseman vahvistamisesta saatiin lakiin. Valtion säästötoimia vauhdittavassa hallituksen rakennepaketissa on EU-ohjelman toimeenpanoa valtionhallinnon puolella koottu neljään rakennerahasto-elyyn, Itä-Suomessa Etelä-Savon Ely-keskukseen. Maakuntaliitoissa yhteistyömenettelyjä valmistellaan. Tuulivoimakaavan päätöksenteko siirtyi vuodelle 2014, samoin päätös uuden vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Pienten keskusten kehittämisen PIKE-kampanjaa valmisteltiin yhteistyössä liittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa. Maakuntaliitot ottivat kantaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin ja maakuntakaavan kehittämiseen: hyväksymis- ja kuulemismenettelyjä tulisi keventää sekä nopeuttaa ja toimeenpanoon liittyviä päällekkäisiä lupamenettelyjä karsia. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen Brysselin toimiston johtaja Kari Aalto vieraili liitossa. Yhteistyön monet muodot ja suunnat Vuoden 2013 alusta voimaan tulleet kuntaliitokset, joissa Suomenniemi ja Ristiina liittyivät Mikkeliin ja Punkaharju ja Kerimäki Savonlinnaan, ovat vahvistaneet Etelä-Savon kuntarakennetta kuntien omilla päätöksillä. Sen sijaan hallituksen kuntarakenneuudistus kangertelee, hallituksen sisälläkin on asiasta näkemyseroja, ja kuntien keskuudessa on epätietoisuutta sekä uudistuksen tavoitteista että menettelytavoista. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on edelleen kesken. Sote-uudistuksessa Etelä-Savon ratkaisut ovat vielä avoinna. Läntisessä osassa maakuntaa on syntymässä yhteinen ratkaisu, johon maakunnan kaikki kunnat ovat tervetulleita mukaan. Itäisen osan kunnista osa vielä pohtii ratkaisujaan. Valtionosuusuudistus on parhaillaan kunnissa lausunnoilla. Uudistus selkeyttää valtionosuusperusteita. Etelä-Savon kannalta kriteerien keskinäisiä painotuksia ja tasausmekanismia tulisi vielä tarkistaa. Maakuntaliitto on tukenut kuntien valmistelutyötä mm. tuottamalla tarvittavaa tilastoaineistoa em. rakenneuudistuksiin. Keskeisenä kuntien keskustelufoorumina toimi maakuntaliiton kokoama kunnallisasiain työryhmä, jonka aihealue on edeltäjäänsä kuntataloustyöryhmää laajempi. Maan- ja maailmankin kuulun Kerimäen kirkon kotikunta on Savonlinna. Etelä-Savon yhdistyminen Kymen vaalipiirin kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi vuonna 2015 on jo johtanut poliittisten piirijärjestöjen yhdistymisiin tai yhteistyön tiivistämiseen. Etelä-Savon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson suuntaan jatkuu mm. Kaakkois-Suomi-Pietari ENI-ohjelman puitteissa. Yhteistyötä on valmisteltu erityisesti Saimaan alueen kestävän hyödyntämisen, korkeakouluyhteistyön ja liikenneasioiden tiimoilta. Hallitus käynnisti vuoden lopulla aluehallinnon uudistamistyön, joka alkuvaiheessa keskittyy valtion aluehallintoon. Maakunnan liittojen puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelivat aluehallintouudistukseen oman kannanottonsa, joka korostaa kansanvaltaisen aluehallinnon vahvistamista. Kannanotto julkistettiin joulukuussa Kunnanjohtaja Heikki Laukkanen johtaa puhetta kunnallisasiain työryhmässä. 3

8 Uusia tuulia Uusi maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus aloittivat toimikautensa uusiutuneessa kokoonpanossa keväällä Myös viraston johdossa on käynnissä muutos maakuntajohtaja Matti Viialaisen siirryttyä joulukuun alussa johtamaan Etelä-Karjalan liittoa. Maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan uudeksi maakuntajohtajaksi OtK, varatuomari Pentti Mäkisen. Hän aloittaa virassa 1. syyskuuta Lenita Toivakka jatkaa maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Markku Kakriainen (oik.) ja Mikko Hokkanen. Mikkelissä Riitta Koskinen Vt. maakuntajohtaja 4

9 Yleinen ja oman alueen kehitys Etelä-Savon kehityksestä Muuttoliikkeessä oli maakunnassa myönteistä kehitystä vuonna Muuttotappiota kertyi ennakkotietojen mukaan koko maakunnassa 79 henkilön verran, mikä on pienin muuttotappio kahteenkymmeneen vuoteen. Väestöä menetettiin kuitenkin kaikkiaan 930 henkeä. Menetys kertyy suurimmaksi osaksi luonnollisen väestönmuutoksen kautta eli ikääntyneessä Etelä-Savossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Aluetalouden mittareista viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on saatavilla vuodelta 2011, jolloin asukasta kohti lasketun BKT:n kasvu maakunnassa oli 2,73 % edellisvuodesta. Kasvu oli hieman parempi kuin koko maassa, mutta koko Itä-Suomea heikompi. Lapset ja nuoret ovat maakunnan paras voimavara. Yritysten liikevaihdon kehitys näyttäisi tasaantuneen vuoden 2013 aikana suurin piirtein edellisvuoden tasolle. Liikevaihto on kiivennyt pahimman lamavuoden 2009 jälkeen suunnilleen lamaa edeltäneelle tasolle. Etelä-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys oli viime vuonna hieman koko maata parempaa. Sen sijaan yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut laman jälkeen koko maata heikompaa, joskin vuonna 2013 kehitys näyttäisi olleen kuitenkin lievästi positiivista. Työttömiä työnhakijoita oli maakunnassa koko vuoden 2013 ajan enemmän kuin sitä edellisenä vuonna. Etelä-Savossa oli joulukuun lopussa työttömänä henkilöä eli 14 % työvoimasta. Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntyi vuodenvaihteessa edellisvuodesta kuitenkin selvästi vähemmän kuin koko maassa, näin myös nuorten osalta. Yrittäjät Etelä-Savossa pärjäsivät hieman keskimääräistä paremmin. Etelä-Savon kuntien talous koheni hieman vuonna 2013 edellisestä vuodesta. Vuosikate asukasta kohti parani tilinpäätösarvioiden mukaan 196 eurosta 233 euroon. Vastaavat lukemat koko maassa olivat vuonna euroa ja vuonna euroa asukasta kohti. Etelä-Savon asema vuosikatteella mitaten heikkeni maakuntien joukossa seitsemänneltä tilalta 13. tilalle. Etelä-Savon kuntien verorahoitus parani samassa tahdissa muun maan kanssa. Verotulot kasvoivat eurosta euroon asukasta kohti eli 6,5 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat eurosta euroon asukasta kohti eli 3,6 prosenttia. Verorahoitus kasvoi siten yhteensä 5,3 prosenttia euroon asukasta kohti. Koko maassa verorahoitus kasvoi 5,0 prosenttia ollen euroa asukasta kohti. Ennakkotietojen mukaan kuntien verotilityksissä oikaistiin edellisten vuosien kertymiä, mikä toi kunnille ennakoitua paremmat verotulot. Vaikka verorahoituksen kehitys olikin muuta maata parempi, menokasvu oli kuitenkin selvästi voimakkaampaa. Toimintakate heikkeni Etelä-Savon kunnissa 4,1 prosenttia, kun se koko maassa heikkeni 2,9 prosenttia. Tästä seurasi maakunnan kuntatalouden muuta maata huonompi kehitys vuoden 2013 osalta. Työ tuo kunnille verotuloja. Kuntien tulos näyttää jäävän lievästi alijäämäiseksi, -18 euroa asukasta kohti eli noin 2,8 milj. euroa. Alijäämä puolittui edellisestä vuodesta. Investointitaso laski noin kahdeksan prosenttia. Lainakanta kasvoi noin viisi prosenttia, mikä on selvästi muun maan (11 %) lainakasvua hitaampi. 5

10 KUNTIEN TALOUS ETELÄ-SAVOSSA JA KOKO MAASSA Lähde Tilastokeskus. ETELÄ-SAVO 2013 Muutos edell. tpa vuodesta (%) KOKO MAA 2013 tpa Muutos edell. vuodesta (%) Verotulot, /as , ,0 Valtionosuudet, /as , ,4 Verorahoitus, /as , ,0 Toimintakate, /as , ,9 Vuosikate, /as , ,0 Bruttoinvestoinnit, /as 584-8, ,1 Lainakanta, /as , ,4 Tilikauden yli-/alijäämä, /as (13/12) Vuosikate % (13/12) Neg. vuosikatekunnat (13/12) Kuntatalouden tilaa vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden perusteella voidaan kuvata kohtalaisen vakaaksi. Tulevien vuosien kehityksen sanelee menokehityksen hillitsemisen ohella käynnissä olevat kunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistusten yhteydessä tehtävät palvelujen rahoitusratkaisut. Tiedossa olevat valtionosuuslaskelmat ovat maakuntatasoisesti vaikutuksiltaan varsin neutraalit. Kuitenkin muutamien kuntien osalta laskelmat osoittavat jopa useamman sadan euron asukaskohtaista vähentymistä valtionosuuksissa. Tämän aiheuttavat ikärakenteen ja väestön sairastavuuden muuttuneet painotukset valtionosuusperusteissa kuntakohtaisia valtionosuuksia määriteltäessä. KUNTIEN VUOSIKATTEEN KEHITYS VUOSINA ( /ASUKAS). Lähde Tilastokeskus. 6

11 Maakuntaliiton hallinto ja talous Uusi kausi, uudet tekijät Lokakuussa 2012 käytiin kunnallisvaalit, joiden tuloksen perusteella valittiin maakuntaliiton toimielimiin lisää jäseniä. Maakuntaliiton jäsenkuntien edustajainkokous pidettiin Siellä valittiin uusi maakuntavaltuusto toimikaudelle Valtuusto valitsi toukokuun 2013 lopun kokouksessaan hallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudekseen. Maakuntavaltuustossa on valtuustokaudella yhteensä 67 jäsentä, jotka ovat jäsenkuntien kunnanvaltuutettuja. Määrä on viisi pienempi kuin edellisellä toimikaudella. Valtuuston voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 23, SDP 17, Kansallinen kokoomus 12, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3, Perussuomalaiset 8 ja Vasemmistoliitto 1 jäsentä. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Lenita Toivakka (Kok.) Mikkelistä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Markku Kakriainen (Kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (Sdp.) Kangasniemeltä. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, keväällä Mikkelissä ja syksyn kokoukseensa Pieksämäellä. Kansanedustaja Lenita Toivakka Mikkelistä johtaa maakuntavaltuustoa, toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen Savonlinnasta maakuntahallitusta. 7

12 Maakuntahallituksessa jäseniä on 13. Poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 5, SDP 4 ja Kansallinen kokoomus 2 jäsentä ja Perussuomalaiset 2 jäsentä. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 255 asiaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimii Jarkko Wuorinen (Kesk.) Savonlinnasta. Varapuheenjohtajana jatkaa Teemu Hirvonen (Sdp.) Savonlinnasta ja uutena Pertti Oksa (Kok.) Mikkelistä. Teemu Hirvonen Savonlinnasta (vas.) ja Pertti Oksa Mikkelistä ovat maakuntahallituksen varapuheenjohtajat. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Liiton tilintarkastajana toimi valtuustokaudella BDO Audiator Oy, vastuullinen tarkastaja on Aki Rusanen. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Paatero (Kok.) Heinävedeltä. Lautakunta kokoontui vuonna 2013 kaikkiaan kuusi kertaa. Tilivelvolliset Tilivelvollisia maakuntaliiton toiminnan osalta ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Valtuusto käsittelee liiton talousarviota yhtenä tulosalueena, jolle se myöntää määrärahan ja tuloarvion, rahoitustulot ja rahoitusmenot. Hankkeet käsitellään talousarviossa nettoperusteisina. Maakuntahallinnon kehittäminen Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä uudistettiin vuoden 2010 alusta laki alueiden kehittämisestä. Lailla maakunnan liitoille annettiin lisää vastuita ja uusia tehtäviä alueellisessa kehittämistyössä. Valtio korvasi osan näistä tehtävistä liitolle aiheutuvista kuluista vuosina 2010 ja 2011, mutta jatkossa korvaus siirtyi osaksi kuntien valtionosuusjärjestelmää. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen päätöksiä valmistelee työvaliokunta, jossa Etelä-Savolla, Pohjois-Savolla ja Pohjois-Karjalalla on neljä edustajaa. Etelä-Savoa työvaliokunnassa edustivat maakuntahallituksen puheenjohtajisto ja maakuntajohtaja. Työvaliokunnalle asiat valmistelee maakuntajohtajien kollegio. Puheenjohtajuus sekä työvaliokunnassa että maakuntajohtajien keskuudessa vaihtuu vuosittain. Vuonna 2013 puheenjohtajuutta Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa hoiti Pohjois-Savo. Vuonna 2014 puheenjohtajana toimii Etelä-Savo. Yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ei sellaisenaan kokoontunut vuona Itä-Suomen asioita hoidettiin Pohjois-Savon johdolla uuden Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kautta. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Liiton talous Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion vuodelle 2013 kokouksessaan 26. marraskuuta Menot ja tulot talousarviossa olivat molemmat euroa. Kuntien jäsenmaksuosuudet vuodelle 2013 nousivat edellisestä vuodesta 3 %. Keväällä 2013 maakuntavaltuustossa tehtiin aloite jäsenmaksuosuuden huomattavasti pienentämisestä nykyisestä. Aloite käsiteltiin syysvaltuustossa, jossa todettiin, ettei esitetyllä leikkauksella pystytä turvaamaan edes lakisääteisten tehtävien hoitamista. 8

13 Maakunnan kehittämisrahan sitomaton osa vuodelle 2013 oli euroa. Vuonna 2012 se oli vielä euroa. Maakuntahallituksen päätöksillä (4) myönnettiin euroa. Maksatuksia liitto teki eurolla. Lisäksi valtiolta saatiin kolmeen osaamiskeskushankkeeseen yhteensä euroa. Osaamiskeskusohjelmille myönnettiin niihin kohdennettua maakunnan kehittämisrahaa euroa. Vuoden 2014 maakunnan kehittämisrahan suuruudesta ei ole vielä tilinpäätöshetkellä varmuutta, mutta oletus on, että se olisi korkeintaan samaa tasoa kuin vuonna Osaamiskeskusohjelmien toteutus päättyi ja vuoden 2014 alussa niiden toiminta on mahdollista korko- ja ohjelmakaudelta jääneiden varojen turvin. Niistä tehtiin rahoituspäätökset jo vuoden 2013 lopulla. EU-osarahoitettuihin hankkeisiin tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan 37 uutta rahoituspäätöstä, joilla myönnettiin EU:n ja valtion rahoitusta yhteensä euroa. Maksatuspäätöksiä tehtiin kaikkiaan 120 kpl, joilla maksettiin hanketoteuttajille ,46 euroa. Tarkemmat tiedot kehittämishankkeiden rahoituksesta kerrotaan toimintakertomuksen luvussa Aluekehitys. Viraston strategia Maakuntaliiton virasto käynnisti loppuvuodesta 2010 oman toimintastrategian työstämisen tavoitteena toteuttaa maakuntastrategiaa. Se hyväksyttiin keväällä Sen mukaan maakuntaliiton viraston toiminta-ajatuksena on Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Vuoteen 2015 ulottuvan visionsa mukaan maakuntaliitto on: Arvostettu suunnannäyttäjä, haluttu yhteistyökumppani ja hyvä työyhteisö, jolle Etelä-Savon menestys on yhteinen asia. Viraston avaintehtäviksi ja päämääriksi määriteltiin: Aluekehitys: Elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo Aluesuunnittelu ja maankäyttö: Paras mahdollinen toimintaympäristö Edunvalvonta: Oikea-aikainen ja tuloksellinen vaikuttaminen Kansainvälinen yhteistyö: Pietarin läheisen sijainnin hyödyntäminen Yhteishenki: Maakunnan identiteetin ja imagon vahvistaminen Johtaminen: Osaava ja innostunut työyhteisö Vuonna 2013 strategiaa käsiteltiin muun muassa strategiapäivässä keväällä. Aino Salo ja Kirsi Kovanen osallistuivat viraston talviseen virkistyspäivään. 9

14 Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö Vuoden 2011 alusta voimaan tullut hallintosääntöuudistus muutti viraston organisaatiorakennetta. Tulosyksikköjen määrä laski kolmeen: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa on joitakin tehtäviä. Tulosyksiköiden päälliköillä voi olla vastuullaan toimialaansa liittyviä, erikseen budjetoituja hankkeita. Muilta osin uudistus astui voimaan jo vuoden 2011 alusta, mutta hallintoyksikön nimi muuttui vuoden 2012 alusta hallinto- ja kehittämisyksiköksi. Mervi Simoska on liiton hallinto- ja kehittämisjohtaja. Talousarviossa ennakoitiin henkilötyövuosien määräksi vuonna ,8. Toteutuma oli 29,2 (laskelma perustuu virka-/työsuhteiden kestoon vähennettynä pitkillä poissaoloilla). Tehtäväalueittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: Maakuntaliiton henkilöstö / henkilötyövuosi Luottamushenkilöhallinto Virasto Hankkeet Talousarvio Toteutuneet henkilötyövuodet 1,0 0,9 21,7 21,0 9,2 7,3 31,8 29,2 Tavoitteeksi vuodelle 2013 oli asetettu, että koko henkilöstön osaamista hyödynnetään ja resurssit kohdennetaan tuloksellisesti ja toiminnallisesti järkevästi. Vuoden aikana liitossa täytettiin kehittämispäällikön toimi. Henkilön tultua valituksi talon sisältä, vapautuneeseen ohjelmapäällikön tehtävään rekrytoitiin talon ulkopuolelta. Vanhempain- ja vuorotteluvapaiden sijaisuuksiin valittiin vuoden aikana kolme henkeä. Syksyllä 2013 käynnistyi maakuntajohtajan rekrytointi, joka on tilinpäätöshetkellä vielä kesken. Työlomalla oli vuoden aikana kaksi henkilöä, ja heidän työnsä pyrittiin hoitamaan sisäisin järjestelyin. Lisäksi maakuntajohtajan vapaana olevaa virkaa hoitaa aluekehitysjohtaja aluekehityspäällikön hoitaessa aluekehitysjohtajan virkaa. Vapailla olevien tehtäviä voidaan hoitaa osittain sisäisin järjestelyin, mutta kokonaisuuden kannalta on arvioitava tapauskohtaisesti työyhteisön kannalta järkevin ratkaisu. Hanna Makkula valittiin kehittämispälliköksi. Liitossa on vuodesta 2001 lähtien tehty vuosittain erillinen henkilöstöraportti, josta käyvät ilmi henkilöstöä koskevat tiedot tarkemmin. Vuoden 2013 osalta henkilöstöraportti valmistuu keväällä 2014 ja se tuodaan hallitukselle ja valtuustolle tiedoksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin johtamiseen tavoitteena osaava ja innostunut työyhteisö. Johtoryhmätyöskentely jämäköityi, koko viraston palavereita pidettiin säännöllisesti. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2013, ja ne ovat tulleet osaksi maakuntaliiton viraston vuosittaista toimintaa. Myös yksiköiden palaverikäytäntöjä kehitettiin. 10

15 Hallituksen puheenjohtajiston ja viraston johtoryhmän säännölliset tapaamiset alkoivat loppuvuodesta Maakuntahallitukselle laadittiin alustava työohjelma vuodelle 2014 joulukuussa sekä luonnosteltiin kokousaikataulut koko vuodelle. Toiminnan tuloksellisuutta pyrittiin parantamaan virtaviivaistamalla toimintaprosesseja, kuten luopumalla hallituksen esityslistojen paperiversioista. Virastossa on ajan tasalla oleva tekniikka ja henkilöstöä on koulutettu aktiivisesti niiden hyödyntämiseen. Mm. videoneuvotteluja käytiin vuonna 2013 huomattavasti vuotta 2012 enemmän. Sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin valmistautumalla mm. sähköiseen arkistointiin. Liitto varautuu siihen, että se saisi sähköisen arkistoinnin luvan vuonna Vuonna 2013 jatkui nykyisten toimitilojen remontin suunnittelu. Koska neuvotteluissa ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, sanoi maakuntaliitto toimitilat irti syyskuussa Uusia toimitiloja kartoitettiin pitkin vuotta, ja tavoitteena on päästä muuttamaan uusiin tiloihin vielä keväällä Maakuntaliitto hallinnoi teknisen tuen hankkeiden (2) lisäksi maakunnallista markkinointihanketta, jolle myönnettiin jatkoaikaa helmikuulle 2014, Kumppanuuspöytä-hanketta sekä Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin hanketta. Jälkimmäiset päättyvät myös vuonna Liiton johtoryhmä ja hallituksen puheenjohtajisto alkoivat tavata säännöllisesti. Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen. 11

16 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus hyväksyi 12. joulukuuta 2011 maakuntaliiton sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yleisohjeen tulevaksi voimaan 1. tammikuuta Yleisohje antaa pitkälti työkaluja ja vastauksia vuodelle 2011 asetuille tavoitteille strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta. Yleisohjeessa sisäisen valvonnan toimenpiteet/periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toimintoihin ja prosesseihin liittyvät valvontatoimet on määriteltävä ja kohdennettava toiminnan luonteen ja siihen liittyvien riskien perusteella. Valvontatoimet voivat alla esitetyn mukaisesti olla ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia. Johtamiseen sisältyviä ennaltaehkäiseviä valvontatoimia ovat esimerkiksi: tehtävien, toimivaltuuksien, tulos- ja raportointivastuiden ja menettelyiden määrittelyt, esittely- ja hyväksymis- sekä vahvistusmenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, tehtävien eriyttäminen ja käyttöoikeudet, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet, toimintojen ja prosessien auditointimenettelyt, toiminnan tuloksellisuuden ja suoriutumisen arviointimenettelyt, omaisuuden fyysinen turvaaminen ja esimiesten valvonta (seuranta ja ohjaus). Toimintoihin ja talouteen liittyviä havaitsevia valvontatoimia (jälkikäteisvalvonta) ovat muun muassa: toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnit, toimintaan ja talouteen liittyvät seurantamenettelyt ja täsmäykset sekä toimintojen ja prosessien sisäiset/ulkoiset arvioinnit. Johtamiseen, toimintoihin ja talouteen liittyviä ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia valvontatoimia ovat esimerkiksi: tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden osoittaminen henkilöstölle, esittely- ja hyväksymismenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, kehityskeskustelut, henkilöstön suoriutumisen arvioinnit ja otto-oikeuden käyttö. Matti Viialainen johti virastoa marraskuun loppuun Maakuntajohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänä on valvonnan ja vastuullisen toiminnan toteutumiseksi edistää alaisensa henkilöstön tietoisuutta ja sitoutumista ohjeiden mukaiseen toimintaan työtehtävissään sekä ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Esimiesten tulee järjestelmällisin perehdytysja koulutusmenettelyin, prosessikuvausten, kehityskeskusteluiden ja tehtäväkuvien avulla varmistaa, että työntekijät tietävät ja tuntevat omat tehtävänsä ja toimintaa ohjaavat (tulos)tavoitteet. 12

17 Esimiesten vastuulla on toiminnan luonteen perusteella riittävien riskienhallinnan menettelyiden ja valvontatoimien luominen. Keskitetysti ohjeistettavia prosesseja ovat mm. päätöksenteko, henkilöstöhallinto, hankintatoimi, tietojärjestelmät sekä tila- ja asiakirjahallinto. Riskien hallinnan periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toiminnan ja talouden suunnittelu perustetaan maakunnan ja liiton strategiseen tavoiteasetteluun, toiminnanpainopisteen keskittäminen olennaiseen. Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa turvataan liiton toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilö- ja muut resurssit. Osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon maakunnan strategiassa ja maakuntaohjelmassa liitolle sovitut toteutusvastuut sekä hankkeista aiheutuvat taloudelliset velvoitteet ja niiden sitoma työpanos. Henkilöstön osaamisen taso turvataan riittävällä perehdyttämisellä ja koulutuksella. Päätöksenteon ja valmistelun oikeellisuus turvataan sisäisen valvonnan toimenpitein ja riittävällä ja luotettavalla raportoinnilla. Toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin liittyviä turvallisuus- ja vahinkoriskejä tai henkilöstön terveyteen laajasti vaikuttavia riskejä ei hyväksytä. Voimassa olevan lainsäädännön vastaisia tai muutoin epäeettisiä toimintatapoja ei hyväksytä. Riskien arviointi on suoritettu vuonna 2009, joka on toiminut ohjeenkin laadinnan perusteena. Vuonna 2014 riskien arviointi suoritetaan uudelleen. Vahinkoihin maakuntaliitossa on varaudutta toimintaan nähden riittävällä vakuutusturvalla. Vuosittain tarkistetaan vakuutusten riittävyys ja tarvittaessa muutetaan sopimuksia. Tilinpäätöshetkellä ei ollut liiton toimintaan kohdistuvia oikeudenkäyntejä vireillä. Vuonna 2013 Kuopion hallinto-oikeus teki päätöksen kantajan hyväksi koskien maakuntahallituksen tekemää EU-osarahoitteisen hankkeen takaisinperintäpäätöstä. Kantaja ei vastustanut takaisinperintää, vaan tapaa, jolla niihin liittyvää sääntöjä sovellettiin. Päätöksestä ei aiheutunut taloudellisia menetyksiä maakuntaliitolle. 13

18 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Maakuntaliiton sisäisen valvonnan ohjeistus on perustunut hallintosääntöön ja sen pohjalta annettuihin maakuntahallituksen vuotuisiin talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. EU:n rakennerahastotoiminnan osalta on työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu erilliset kutakin rahastoa koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaukset varojen käytön asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on hyväksytty maakuntahallituksessa 12. joulukuuta 2011 ja se on tullut voimaan Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ensi sijassa toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumista seurataan maakuntahallituksessa neljännesvuosittain tapahtuvan raportoinnin ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen on johtamisen keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2013 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan on sisällytetty liiton toiminnan osa-alueita kuvaavia, seurattavia mittareita, joilla toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida. Maakuntastrategian laadinnan yhteydessä on lisäksi määritelty lukuisia mittareita maakunnan kehityksen suunnan seurantaa varten. On kuitenkin otettava huomioon, että maakunnan kehityksen näkökulmasta liitto on vain yksi toimija. Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämään menettelyjä, joiden avulla se voisi seurata, miten liitto panee toimeen arviointikertomusten havaintoja, ja seurannan avulla antaa valtuustolle systemaattista palautetta liiton toiminnasta. Viraston luottamusmies- ja virkamiesjohto seuraavat tulosten toteutumista. Kuvassa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen. 14