3/2007. English pages STEVIS 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2007. English pages... 26 47 STEVIS 1"

Transkriptio

1 3/2007 English pages STEVIS 1

2 Finnsteve magazine 3/2007 Sisältö PUBLISHED BY: FINNSTEVE OY AB P.O. Box 225 (Saukonkuja 5) FI Helsinki Finland Phone Pääkirjoitus... 3 Kasvoja satamassa: Tutut tekijät uusissa haasteissa...4 Vapaalle satamasta, Tapio Tummavuori eläkkeelle... 6 EDITOR-IN-CHIEF: Leena Liuskanto Editor: Sari Tiiro, Optima Oy ENGLISH TRANSLATIONS: Taina Saarinen Sami Viitanen LAY-OUT: Got You Oy PRINTED BY: STAR-OFFSET Oy Helsinki, Finland ISSN COVER PHOTO: Soile Kallio Henkistä muuttoapua...8 Uusi satama sujuvaksi...10 Vuosaaren uusi työskentelymalli edellyttää moniosaajia...13 Muutto Vuosaareen ajoittuu kuudelle viikolle...16 Uutisia...18 Ajankohtaista satamista...20 Moukarinheittäjä Dorian Collaku viihtyy ahtaajana...23 Asiakkaan ääni: Kylmän varalta A member of Group Finnsteve in a nutshell STEVIS

3 Pääkirjoitus Otollinen Otollinen hetki hetki ENGLISH PAGES Muutto Vuosaareen on meille finnsteveläisille isompi asia kuin moni uskoisikaan. Olemme tähän asti tietoisesti kehittäneet Sompasta roro-satamaa ja Lännestä konttisatamaa. Niiden liikenne on erilaista ja niille on kehittynyt osin omanlaisensa kulttuurikin. Kun Vuosaaressa vuoden päästä lyödään kaksi satamaa yhteen, meillä ei enää voi olla kahta toimintatapaa. Tilannetta voisi verrata kahden yrityksen sulautumiseen. Haluamme onnistua. Siksi olemme käynnistäneet useita valmennus- ja kehittämisohjelmia, jotka tähtäävät siihen, että muutos on sekä meille finnsteveläisille että asiakkaillemme mahdollisimman kivuton. Näistä valmennus- ja kehittämisohjelmista voitte lukea tämän Stevis-lehden sivuilta. Kaikki kehittäminen ei kuitenkaan johdu Vuosaaresta vaan se on osa Finnsteven normaalia toimintaa kuten tähänkin asti. Muutto uuteen satamaan tarjoaa meille kuitenkin otollisen hetken toimintatapojemme uudistamiselle. Kaikki ymmärtävät, että muutos on edessä, ja siksi kynnys muutokseen on matalimmillaan. Tätä kehittymisen mahdollisuutta emme halua hukata. Vuosaari on myös asiakkaillemme mahdollisuus. Varustamoasiakkaidemme saama palvelu nopeutuu ja tehostuu. Tavaranomistajat, viejät ja tuojat, saavat hyötyä erityisesti Vuosaaren liikennejärjestelyistä. Pääsyn satamaan pitää olla hyvin tehokas, ja Vuosaaren tarjoamat tehokkaat väylät niin meri-, juna- kuin autokuljetuksille ovat kokonaisuuden toimivuudelle yhtä tärkeitä kuin satamakin. Sataman puolestaan pitää toimia yhtä sujuvasti kuin bussipysäkki: kulku pysähtyy vain hetkeksi, jonka aikana tavara otetaan kyytiin tai päästetään kyydistä pois. Me Finnstevessä lähdemme siitä, että Vuosaaren tuomat muutokset käytännön asiointiin olisivat asiakkaidemme näkökulmasta mahdollisimman myönteisiä. Pyrimme ottamaan kaiken huomioon, mutta on varmasti asioita, joita me finnsteveläiset pidämme itsestäänselvyyksinä mutta jotka eivät asiakkaillemme olekaan sellaisia. Meille on erittäin tärkeää saada kuulla, mitkä Vuosaareen liittyvät asiat askarruttavat asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Nyt onkin otollinen hetki myös kysymyksille. Toivomme, että tartutte meitä hihasta ja kerrotte ajatuksianne ääneen. Lisäksi järjestämme yksin ja yhdessä Helsingin Sataman kanssa tiedotustilaisuuksia ja Vuosaari-kiertoajeluja, joiden yhteydessä voi esittää kysymyksiä ja keskustella. Sujuvaa loppuvuotta! Hans Martin Finnsteven toimitusjohtaja STEVIS 3

4 Tutut tekijät UUSISSA HAASTEISSA Esimies, jonka ovi on aina auki. Yhteistyöhaluinen. Teksti: Essi Kurkinen Kuvat: Soile Kallio, Bo Strandén KASVOJA SATAMASSA Näin kuvailevat Simo Laurila ja Mervi Raitmaa itseään. Kumpainenkin aloitti tänä syksynä uudessa toimessa Finnstevessä, mutta molemmille satamaoperaattori on tuttu jo 80-luvulta asti. Finnsteven talous- ja hallintojohtajana on syyskuusta alkaen toiminut kauppatieteiden maisteri Simo Laurila, 50. Hänen vastuullaan ovat yrityksen yksiköiden talous ja hallinnollisten tehtävien sujuvuus. Itsenäistä työtä ja vastuuta Laurila on entuudestaan tuttu kasvo Finnstevessä. Nykyiseen tehtäväänsä hän siirtyi Finnsteven talouspäällikön toimesta, jossa hän ehti toimia vuodesta 2001 lähtien. Talossa Laurila on ollut kuitenkin jo vuodesta Hän vastasi talouspäällikön tehtävistä jo silloisessa A.E. Erickson Oy:ssä Turussa. - Kun on tehnyt työnsä hyvin, työnantaja on osoittanut luottamusta ja antanut vastuuta. Olen saanut suunnitella monta hommaa hyvin itsenäisesti, ilman liiallista ohjailua, kotipaikkakunnaltaan Kaarinasta työmatkaa Helsinkiin kulkeva Laurila iloitsee. Se, että yritys on kasvanut ja kehittynyt koko ajan myönteisempään suuntaan - esimerkiksi tietystä organisaation jäykkyydestä on päästy irti - on tehnyt sekin myönteisen vaikutuksen Laurilaan ja selittää osaltaan, miksi mies on viihtynyt saman yrityksen palveluksessa pitkään. - On menty joka suhteessa eteenpäin ja yrityksen arvot, kuten avoimuus, rehellisyys ja yksilön kunnioitus, toteutuvat näkemykseni mukaan pääosin myös käytännössä. Uuteen työsarkaan joustavasti Simo Laurilan työ talous- ja hallintojohtajana koostuu monenlaisista tehtävistä. Se pitää sisällään muun muassa budjetointia, raportointia, yhteydenpitoa emoyhtiö Finnlinesiin, Finnsteven toimitusjohtajaan, tuotantopäälliköihin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Suuri osa nykyisistä tehtävistä on Laurilalle tuttuja entuudestaan, sillä hänen ja hallintojohtaja Tummavuoren välinen aikaisempi työnjako valmensi Simo Laurila silloista talouspäällikköä nykyiseen työhön. - Hallintojohtajan ja talouspäällikön hommia ei ollut käytännössä erikseen, vaan monet taloushallinnon tehtävät kuten esimerkiksi tilinpäätökset tehtiin hyvässä yhteistyössä ja avoimesti keskustellen. Siirtyminen entisistä tehtävistä uuteen työnsarkaan tapahtuikin hyvin joustavasti ja mutkattomasti. Ilman isoa johtajan hattua Toki tuore pesti on tuonut työpäivään paljon uuttakin muutakin kuin uuden työhuoneen. Vastuun lisääntymisen ohella konkreettinen muutos on se, että työajasta kuluu entistä suurempi osa suunnittelutyöhön. Talous- ja hallintojohtajana Laurila on muun muassa kiinteästi mukana johtoryhmän työskentelyssä päättämässä monista yrityksen strategisista asioista, 4 STEVIS

5 jokapäiväisistä asioista ja visioimassa yrityksen tulevaisuutta. Johtoryhmätyöskentelyn ja esimies- ja taloustehtävien ohella Laurila osallistuu myös muunlaisiin töihin. - Olen monenlaisessa mukana, jotta pysyn operatiivisella tasolla ajan tasalla. Esimerkiksi tänään kävin hoitamassa erään uuden työkoneen rekisteröinnin ja kiinteistön palohälytyslaitteen kytkentöjä. En tee töitä iso johtajan hattu päässä, Laurila kuvailee. Johtajalla on Laurilan mukaan oltava hyvä tuntuma paitsi arjen toimintoihin myös henkilöstöön. Esimiehen on tärkeää olla helposti lähestyttävä ja paikalla, kun tarvitaan. - Työntekijöillä on oltava tunne, että he saavat äänensä kuuluville ja että heidän tietotaitoaan arvostetaan. Haluan omalta osaltani olla rakentamassa oikeanlaista ja innostavaa ilmapiiriä ja varmistamassa henkilöstön viihtyvyyttä, sanoo Laurila. Vapaa-ajallaan Laurila itse innostuu jo aikuistuneiden lastensa jääkiekko- ja salibandyharrastuksista. Hän on myös Suzuki GSX 1400-moottoripyörän ylpeä omistaja. Täysipäiväisesti myynnin pariin Myös Mervi Raitmaa, 43, on nimitetty Finnstevessä uusiin tehtäviin. Hän aloitti Turun yksikön myyntipäällikkönä syyskuussa. Uuden myyntipäällikön työpäivä kuluu pääosin samojen asioiden ja asiakkaiden parissa kuin ennenkin. Mutta erojakin on. - Nyt myyntipäällikkönä keskityn täysipäiväisesti myyntiosaston tehtäviin. Vastuullani on satamapalvelujemme hinnoittelu ja myynti. Aloitin myynnissä vuonna 2004 ja tein ohessa myös laivanselvitysosaston töitä, joista nyt olen luopunut, Raitmaa kertoo. Uuden työn yhdeksi parhaaksi puoleksi hän nimeää laaja-alaisuuden. - On kyettävä laajentamaan omaa ymmärrystä ja osaamista yksittäisen osaston perspektiivistä koko toimintaa Mervi Raitmaa kattavaksi. Samoin on pystyttävä yhdistämään operatiivinen toimintamme ja asiakkaan tarpeet tavalla, joka hyödyttää molempia osapuolia. Sopivasti uutta Satama-alalla kaiken kaikkiaan yli parikymmentä vuotta työskennellyt Raitmaa viihtyy Finnsteven palveluksessa. Hän on tyytyväinen muun muassa siihen, että työnantaja on antanut mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti ja erilaisissa tehtävissä. -Työtehtäväni ovat muuttuneet sopivin väliajoin. Olen saanut opetella uutta riittävän usein. Kulloisenkin toimen menestyksellistä hoitamista on Raitmaan mukaan tukenut ja tukee edelleen se, että osaavat kollegat ovat jakaneet auliisti tietämystään nykyiselle myyntipäällikölle. Myös esimiehen osoittama luottamus ja tuki ovat osaltaan kannustaneet eteenpäin. - Ammattitaitoiset ja kärsivälliset työkaverit ovat vuosien varrella vastanneet yhteen jos toiseenkin esittämääni kysymykseen ja vielä useampaankin kertaan, Mervi Raitmaa kiittelee. Vapaa-aikaansa hän viettää muun muassa hevosten ja pilateksen parissa. STEVIS 5

6 Teksti: Jukka Behm Kuva: Olli Häkämies KASVOJA SATAMASSA Tapio Tummavuorella piisasi motivaatiota työssään, mutta hän ei ole kuulemma ainoa. - Finnsteveläiset ovat etuoikeutettuja, sillä he pääsevät kokeilemaan monia uusia satamaratkaisuja ensimmäisinä Suomessa. Vapaalle satamasta Hallintojohtaja Tapio Tummavuori jäi eläkkeelle 18 satamavuoden jälkeen. Lokakuussa Tapio Tummavuori palasi entiselle työmaalleen Finnsteven pääkonttorille Länsi-Satamaan, mutta ei ensimmäistä kertaa. - Seuraajan kanssa olemme käyneet läpi arkistoja, ja osa tiedoista on arkistoitu tänne, Tummavuori sanoo ja osoittaa sormella otsaansa. Hallintojohtajaksi hallintojohtajan paikalle astunut Simo Laurila on Tummavuorelle tuttu pitkän ajan takaa, sillä miehet tulivat samaan aikaan konsernin palvelukseen. - Siitä asti olemme kehittäneet taloushallinnon järjestelmiä ja raportointia. Yhteistyö on ollut pitkä ja hedelmällinen. Muutosten vuodet Työ Finnsteven hallintopäällikkönä 6 STEVIS

7 alkoi kahdeksantoista vuotta sitten. Nimi hallintojohtaja vaihtui oveen 1994, mutta tehtävänkuva ei muuttunut. Itse asiassa Tummavuori ei tullut aikoinaan Finnstevelle vaan Oy Finnish Stevedores Ab:lle, jonka Effoa ja Enso-Gutzeit omistivat puoliksi. Sitten kävi näin: Lukuisten fuusioiden, diffuusioiden ja nimenmuutosten seurauksena syntyi Finnlines Group Oy Ab -konserni. Yksi sen tytäryhtiöistä oli Satama Stevedoring -konserni, joka omisti Oy Finnish Stevedores Ab:n koko osakekannan. Nimi Oy Finnish Stevedores Ab muuttui muotoon Finnsteve Oy Ab syksyllä Myöhemmin Satama Stevedoring fuusioitiin Finnlinesiin. Finnstevestä tuli Finnlinesin suora tytäryhtiö. Tummavuoren tehtävänä oli olla mukana virtaviivaistamassa yhtiötä. - Kaikki muutokset oli harkittuja ja ne toteutettiin rauhallisesti. Niistä ei ollut henkilöstölle haittoja, ei irtisanomisia eikä lomautuksia, Tummavuori sanoo. - Tulosparannukset 90-luvun Hallintojohtajan tehtävät vaihtelivat tarvittaessa talonmiehestä toimitusjohtajaan, kertoo Tapio Tummavuori. alussa olivat merkittäviä. Hyvä kehitys jatkui lamaan saakka, mutta sekään ei aiheuttanut suurta kompastelua. Laman kannalta oli hyvä, että turhat rönsyt oli karsittu. Radikaaleja muutoksia ei nähty enää 2000-luvulla, jota Tummavuori kuvailee tasaisen varmaksi ajaksi. - Liikeidea ja toiminta-ajatus ovat pysyneet entisellään, mutta toimintaa ja menetelmiä on kehitetty. Erikoisen hyvä työpaikka Tummavuori kuvaa entistä työpaikkaansa näin: Hyvä työympäristö ja johtamisjärjestelmä. Työkavereiden kanssa ei syntynyt ristiriitoja. Vaikeista asioista on kyetty puhumaan ja sopimaan. Yhtenäkään aamuna ei töihin lähteminen harmittanut. Kahta samanlaista päivää ei ollut. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta mies taitaa olla tosissaan. - Ei sellaista onnelaa olekaan, jossa ei joutuisi ikävien tilanteiden eteen. Aina joutuu tekemään hankalia päätöksiä, Tummavuori myöntää. - Finnstevellä ongelmien ei ole annettu kasaantua, ja silloin ne on helpompi hoitaa pois. Sama periaate pätee niin yritys- kuin yksityiselämässä. Perspektiiviä Tummavuorelle antaa vuoden mittainen pesti Business Controllerina Speditor-konsernissa ennen Finnstevelle siirtymistä. Yli 30 yhtiöstä muodostettu Speditor hajosi lähes yhtä nopeasti kuin se kasattiin. - Jokseenkin hektinen työpaikka. Viikonloppuna ehti käydä kotona vaihtamassa paidan. Pitkän päälle se ei tuntunut mielekkäältä. Työtä laidasta laitaan Eläkesuunnitelmia Tummavuoren ei ole tarvinnut tehdä, sillä tapahtumat vievät mukanaan ja puuhastelua riittää - varsinkin mökillä Kinkjärven rannalla Suomenniemellä. - Hallintojohtajan tehtävät vaihtelivat tarvittaessa talonmiehestä toimitusjohtajaan. Minulla on voimassa oleva tulityökortti, jota tarvitaan, jos hitsataan, katkaistaan laikalla tai sulatetaan jäätä konteista nestekaasulla. Mökkihommissa siitä on hyötyä. Hallussa on myös voimassa oleva tilintarkastajatodistus, sillä Tummavuori työskenteli aikoinaan tilintarkastajana. - Työtarjouksia on jo tullut, ja joitakin toimeksiantoja olen tehnyt. Tosin vain harrastusmielessä, sillä 43 vuoden työrupeama riittää Tummavuoren mielestä yhdelle miehelle. Ura alkoi kesäkuussa 1964 Esson talousosastolla, sittemmin tuonti- ja merikuljetusosastoilla. Kahdeksan vuoden aikana sai perehtyä monen muunkin osaston toimintaan. - Nuoret miehet olivat kovassa kierrätyksessä. Kun yhden homman oppi, joutui jo opettelemaan uutta. Lähes parikymmentä vuotta Finnstevellä on Tummavuoren pisin aika yhden työnantajan palveluksessa. - Se ei ole ollut pelkkää konttorissa istumista ja papereiden pyörittämistä, vaan myös operatiiviseen toimintaan osallistumista. Finnsteve mainostaa itseään Suomen parhaaksi satamaoperaattoriksi. Olisiko kyseessä mainospuhe? - Tosiasia se on. Kaikkea ei voi osata, joten olemme keskittyneet lastinkäsittelyyn ja suuryksikköliikenteeseen. Sektoreillamme olemme varmasti parhaita. STEVIS 7

8 Finnsteve valmistautuu Vuosaari-aikakauteen myös kehittämällä omia sisäisiä prosessejaan. Satamaoperaattorin matkaa Vuosaareen tukevat Verve Consulting ja MMC. Verve on erikoistunut työhyvinvointiin ja työyhteisöjen kehittämiseen, MMC muutosvalmennukseen ja -viestintään sekä toimintatapamuutosten viemiseen käytäntöön. Henkistä muuttoapua Muutosvalmennuksen päätavoite on kirkas: varmistaa Finnsteven toiminnan tehokas käynnistyminen Vuosaaressa. Vuosaari on kerran elämässä -tyyppinen projekti, jossa finnsteveläiset saavat rakentaa toimintansa ilman vanhoja painolasteja, toteavat MMC:n (Marketing Management Concept Oy) konsultit Paavo Railio ja Christian Öller. Ydinprosessit säilyvät Vuosaaressakin entisellään: Finnsteve lastaa ja purkaa laivoja. Työympäristö on kuitenkin kaikille finnsteveläisille uusi ja myös päivittäisen työn luonne muuttuu, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Asiakkaiden tarpeet saattavat muuttua, mikä heijastuu finnsteveläisten työhön. Lisähaastetta tuo satamaoperaattorien välinen kilpailu. Tärkeä osa muutosvalmennusta on muutokseen liittyvän epävarmuuden poistaminen tai vähintäänkin lievittäminen. - Olipa muutos miten iso tai pieni tahansa, suurin osa ihmisistä kokee epävarmuutta, mikä on inhimillistä. Muutto Vuosaareen on Finnstevelle historiallinen muutos, ja on selvää, että se tarvitsee myös henkistä muuttoapua, sanoo valmennusta vetävä projektijohtaja Paavo Railio. Sen lisäksi, että Vuosaareen muutto on iso ja haasteellinen muutos, se on myös suuri mahdollisuus. - Mahdollisuus kaikille, niin yhtiölle kuin sen henkilöstölle ja asiakkaille, Railio kiteyttää. Esimiehet muutosjohtamista oppimassa Parhaillaan Finnstevessä on menossa esimiesten valmennusvaihe. Valmennukseen osallistuu noin 60 työnjohtajaa ja päällikköä, jotka yhdessä MMC:n konsulttien kanssa analysoivat Finnsteven nykyisiä vahvuustekijöitä, kartoittavat Vuosaaren tuomia muutoksia ja opiskelevat muutosjohtamista. Pienryhmissä löydetyt vahvuudet, muutostarpeet ja kehittämiskohteet jalostuvat valmennusprojektin aikana uusiksi toimintamalleiksi, jotka pyritään viemään käytäntöön jo ennen kuin Vuosaareen siirrytään. Uusia toimintamalleja harjoiteltava etukäteen Liikkeenjohdon konsultointiyritys MMC on kehittänyt yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta parikymmentä vuotta. Konsulttien tehtävänä on huolehtia, että asiakasyritysten strategiat muuttuvat organisaatioiden pysyviksi toimintatavoiksi. MMC painottaa käytännönläheistä työskentelyä sekä yritysjohdon että henkilöstön kanssa. Finnsteven kanssa MMC on tehnyt yhteistyötä useiden vuosien 8 STEVIS

9 Tekstit: Sari Tiiro Kuvat: Olli Häkämies Havainnekuva: Helsingin Satama ajan. Vaikka satamaoperaattori onkin yrityksenä MMC:lle jo tuttu, nyt edessä oleva muutto Vuosaareen on konsulttienkin näkökulmasta haasteellinen muutos. - Koska uutta satamaa vasta rakennetaan, uusia toimintamalleja ei voi harjoitella paikan päällä todellisissa olosuhteissa, vaan niitä on harjoiteltava etukäteen, kuvaa MMC:n projektijohtaja Christian Öller. Tavoitteena on myös parantaa finnsteveläisten esimiesten valmiuksia toteuttaa suunnitelmia uudessa satamassa. Paavo Railio ja Christian Öller. Huomio sisäiseen viestintään ja asiakassuhteiden syventämiseen MMC:n johtamassa muutosvalmennuksessa sisäisellä viestinnällä on keskeinen rooli. Finnsteve onkin perustanut viestinnälle oman kehitysryhmän, jota Öller vetää. Sisäisen viestinnän pääkanavana on yhtiön intranet. Öller tähdentää, että intrassa on oltava koko ajan uutta tietoa niille, jotka tietoa aktiivisesti etsivät. Kaikkia ahtaajia sähköinen viestintä ei kuitenkaan tavoita, ja siksi viestintäryhmä kehittää myös muita muotoja. Vaikeuskerrointa lisää, ettei kukaan vielä tiedä jokaista Vuosaareen liittyvää yksityiskohtaa, vaan uutta tietoa tulee koko ajan. Siksi viestinnän pitää olla jatkuvaa ja säännöllistä. Henkilöstölle pitää tarjota myös mahdollisuus kysyä. Finnsteveläisille on laadittu Vuosaari-opas, joka esittelee yleisesti uuden sataman ja Finnstevelle rakennettavat tilat ja toiminta-alueet. Finnsteven johdon edustajat ovat tehneet kumpaankin nykyiseen satamaan roadshow-tyyppisen tiedotustilaisuuskiertueen, jota jatketaan ensi keväällä. Sompasaaren ja Länsisataman taukotiloihin on tulossa isot näytöt, joissa pyörii Vuosaari-aiheinen, päivittyvä powerpoint-esitys. MMC:n valmennuksessa kiinnitetään huomiota myös asiakassuhteiden hoitamiseen ja syventämiseen. - Haemme yhdessä finnsteveläisten kanssa ratkaisuja, jotka parhaiten palvelevat asiakkaita. Ratkaisut eivät ole valmiita, vaan ne syntyvät ja kehittyvät osana valmennusprojektia, kertoo Railio. Valmennus ei pääty ensi vuoden marraskuussa kuin seinään, vaan jatkuu varsinaisen muuton jälkeenkin vuoden 2009 puolelle. Sen jälkeen on arvioinnin vuoro: valmennuksen onnistumista mitataan muun muassa asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydellä. STEVIS 9

10 Tekstit: Jukka Behm Kuvat: Olli Häkämies Uusi satama sujuvaksi Miten Länsisataman ja Sompasaaren parhaat toimintatavat yhdistetään niin, että uudesta Vuosaaren satamasta saadaan täysi hyöty irti? Tätä finnsteveläiset parhaillaan selvittävät projektissa, jonka tavoitteena on kehittää työkäytäntöjä ja päästä eroon työtä hankaloittavista pullonkauloista. Vuosaaren Sataman projektirakennukseen katettu pöytä melkeinpä notkuu viinereitä ja herkkuvoileipiä. - Nosturi ei liiku, kukaan ei ole töissä. Näyttää ihan satamalta, virnistää Finnsteven Helsingin-satamien pääluottamusmies Jape Lovén vilkuillessaan ikkunasta Vuosaaren satamatyömaata. Paikalle on tuotu HR-koordinaattori Heidi Tupalan johdolla bussilastillinen finnsteveläisiä, jotka osallistuivat keväällä ja syksyllä järjestettyihin työkokouksiin Länsisatamassa ja Sompasaaressa. Joukkoon mahtuu ahtaajia, toimihenkilöitä ja työnjohtajia. Ruokailun jälkeen alkaa tilaisuus, jossa työkokouksissa ilmenneet kehitettävät asiat nostetaan esille. Ohjaksissa ovat työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistuneen Verve Consultingin kehittämiskonsultit Heli Ahonen ja Vaula Haavisto. - Ensisijaista on työkäytäntöjen kehittäminen ja Vuosaaren tuomien muutosten hallitseminen. Niissä onnistuminen näkyy työhyvinvoinnin kasvuna, Haavisto kuvailee. - Leimaavaa finnsteveläisille on uuden Vuosaaren odottaminen. Työntekijät elävät ison muutoksen edellä. Tehokasta ryhmätyötä Kun lounasleivät jälkiruokineen on muhennettu ja Haavisto kerrannut tähän mennessä tapahtuneen, Heli Ahonen tarttuu puikkoihin. Hän jakaa osallistujat kahdeksaan ryhmään pohtimaan ehdotettuja kehityskohteita. Tuontiluovuttaja Monica Kuisman ryhmä saa selvitettäväkseen Gatehousen toimintaa. Gatehouse on Vuosaaren 13-kerroksinen toimistotalo, johon myös Finnsteven pääkonttori muuttaa. Vientihuolitsija Marketta Währn ryhmineen arvioi siirtymistä sähköiseen tiedonsiirtoon. Asiakkaan, myynnin ja tuotannon yhteistyön kehittämistä mietitään työnjohtaja Tony Grehnin alaisuudessa. Viisi muutakin ryhmää saa omat tehtäväkäskynsä ja vetäytyy päät vastakkain pohtimaan, miten tärkeä 10 STEVIS

11 - Kun työ saadaan sujuvaksi, myös työhyvinvointi ja motivaatio paranevat, arvioivat Verve Consultingin kehityskonsultit Vaula Haavisto (vas.) ja Heli Ahonen. hanke on, mitä siinä kuuluisi erityisesti ottaa huomioon, keitä finnsteveläisiä sitä pitäisi olla kehittämässä ja miten se kannattaisi pyöräyttää käyntiin. Aikaa tehtävän suorittamiseen määrätään viisitoista minuuttia, tasan. Finnsteven Vuosaari-projektin päällikkö Aarne Winqvist seuraa työskentelyä sivusta. Lisää pomoporrasta valuu paikalle. Pöydän päätyihin istahtavat tuotantopäällikkö Olli Pulli ja henkilöstöjohtaja Markku Hakala, joiden saapumisen arvellaan ennakoivan jälkiruokakonjakkia. Niin ei käy; Finnstevessä on alkoholin suhteen nollatoleranssi. Tosin kahviakaan ei enää ole. Termospullot pumppaavat tyhjää, mutta leukoja se ei jäykistä. Ryhmäläiset vaikuttavat kokeneilta palaveeraajilta. Keskustelu on vilkasta, ja kun yhteenveto käynnistyy, ideat alkavat lennellä. Ja hiukan kritiikkiäkin. Tärkeä, ellei erittäin tärkeä Vaula Haavisto kirjaa ajatukset ylös. Tekstit heijastuvat kankaalle. Projektipäällikkö Paavo Mäntylän ryhmä on pohtinut työnjohdon välineitä Vuosaaressa. Ehdotuksena ovat viikkopalaverit kuten tuotannonsuunnittelussa ja kannettavat pc:t nettiyhteydellä. Ahtaaja Raimo Lakan johdolla mietittiin moniosaamisen varmistamista Vuosaaressa. Moniosaajia todetaan tarvittavan uudessakin satamassa, mutta konekoulutus saisi olla perusteellista. - Nyt se on liian nopeaa. Myös työsuojelusta tietävän pitää olla koulutuksessa mukana, Lakka selvittää ja miettii, onko kouluttajilla riittävää koulutusta. - Ammattitaito on sidottu koulutuksen lisäksi tekemiseen. Työntekijä tekee tuhoa, jos hän tarttuu pitkän tauon jälkeen koneen ohjaimiin. Konsultti Heli Ahonen kysyy jokaisen ryhmän esityksen jälkeen: - Onko asia tärkeä vai erittäin tärkeä kilpailun kiristymisen kannalta? Entä Vuosaareen siirtymisen kannalta? Ahosen piirtämän nelikentän oikea yläosa tukkeutuu. Lähes kaikkia kehitettäviä asioita pidetään erittäin tärkeinä. Osa pitää tiputtaa tärkeiksi, sillä taululta loppuu tila. Koneita lisää! Koneiden huolto ja korjaus herättää eniten tunteita. Finnsteveläiset kokevat, ettei työkoneita ole tarpeeksi, ja huoltotarvetta pitäisi osata ennakoida. Olisi sovittava säännöt, milloin mennään korjaamolle; rikkinäiset pyyhkimet ja valot ovat turvallisuusriski. Korjaajia ei ole liikaa, sillä nuorten mekaanikkojen arvellaan pyrkivän mieluummin töihin Toyotan merkkihuoltoon kuin satamaan. Koneita pitäisi uudistaa nopeammin ja niitä pitäisi olla reservissä, sillä kaikki ovat jatkuvassa ajossa. Kiirehuippupäivinä koneet ja kuljettajat ovat äärirajoilla. Keskustelu pulppuaa, kunnes Winqvistiltä tarkistetaan lukin hinta. Melkein miljoona. Siinä selitys, miksi niitä ei ole liiemmin reservissä. Siirrytään seuraavaan ryhmään ja aiheeseen. Opastus ja informointi logistiikkaketjussa vaatii finnsteveläisten mielestä tietojärjestelmien yhteensovitusta. Gps-navigaattorien kokeilua ja värikoodattuja ajoreittejä ehdotetaan. Työskentelyalueille ei kaivata yhtään tyhjää rekannuppia norkoilemaan. Arvosana on yllätys, yllätys erittäin tärkeä. Työ siirtyy kehityslaboratorioihin Ryhmätöiden purkaminen jatkuu. Vasta sen jälkeen päästään bussikierrokselle satama-alueelle, mutta ei ryhmäläisten vaatimaan tähtikohteeseen uuteen tunneliin. Sen on palokunta varannut harjoituksiinsa. Mitä mieltä ollaan Gatehousesta? Sen toiminnassa pitäisi miettiä rahaliikenteen turvallisuutta, huonejakoa ja kielivaatimuksia. Entä asiakkaan, myynnin ja tuotannon yhteistyön kehittämisestä? STEVIS 11

12 Reklamoinnit pitää hoitaa nopeasti, ja myynnin olisi tutustuttava ruohonjuuritason toimintaan satamassa. Markkinointijohtaja on Finnsteveltä puuttunut vuoden verran ja sellaista on kaivattu. Sähköiseen tiedonsiirtoon hyppäämisen pitäisi tarkoittaa finnsteveläisten mukaan sitä, että eri järjestelmät toimivat keskenään ja paperijäänteistä päästään eroon. Jokainen ylimääräinen vaihe on riski: tavara ei saa lähteä Asikkalan sijasta Australiaan. Tiedon pitäisi olla reaaliajassa kaikkien saatavilla. Atk-osastolla täytyy olla iltapäivystys. Terminaalityöntekijä Vesa Pulkkisen ryhmä ehdottaa, että nykyiset prosessinmallinnukset pitää uudistaa. Asiaa on aika tavalla. Finnsteveläiset myöntävätkin kasaavansa johtoportaaseen paineita. - Johdolle on jo alustavasti kerrottu, millaisia pullonkauloja ja solmukohtia projektissa on tullut esille, konsultti Vaula Haavisto sanoo. Havainnoista luodaan konkreettisia toimintamalleja Verven järjestämissä kehityslaboratorioissa. Ne aloittavat toimintansa loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Idea on se, etteivät huonot käytännöt siirtyisi enää Vuosaareen. Sekään ei kuitenkaan vielä riitä, sillä samalla mietitään, miten Vuosaaren tarjoamat uudet mahdollisuudet voidaan käyttää parhaiten ja tehokkaimmin hyväksi. Tulos näkyy käytännössä Estradille astuva henkilöstöjohtaja Hakala myöntää kaikkien esitettyjen kehittämiskohteiden vaikuttavan tärkeiltä. Resursseja ei tosin riitä käynnistämään kaikkia hankkeita heti. - Odotamme yhteenvetoa ja päätämme sitten, mihin keskitymme ensisijaisesti, Hakala sanoo. - Nyt alamme kirjoittaa raporttia. Kyseessä on oikeastaan vasta käynnistysvaihe, pitkän lähtösuoran alku, Haavisto kuvailee. Osallistujat haluavat tietää, saavatko he palautetta siitä, mitä hyötyä projektista on ollut. Ei, erillistä palautetta siitä ei tule. Sen sijaan projektin tulosten pitäisi olla todettavissa omin silmin. Markku Hakala Suunnitteluun mukaan jo aikaisemmin Työkokouksiin osallistuneita mietityttää selvästi, syntyykö visioinnista jotain konkreettista. - Jo sataman suunnitteluvaiheessa olisi pitänyt kuulla satamassa työskentelevien mielipiteitä, sanoo ahtaaja Timo Tuovila Länsisatamasta. Ammattiahtaajan silmin uusi satama näyttää legokentältä. - Nyt vaikuttaa siltä, että tuotannon liikenne täytyy pysäyttää, kun turistiautot ajetaan johtoauton perässä Saksaan meneviin laivoihin. Tuovila osoittaa Vuosaaren sataman kartasta reitin, josta autoliikenne olisi hänen mielestään kannattanut johtaa muurin viereltä ränniä pitkin laivoille. Ristikkäinen liikenne huolettaa. Rata, konttiliikenne, työkoneet ja normaaliliikenne sekoittuvat liikenteen vilkkaimmassa solmukohdassa. Parkkialue on piirretty keskelle työmaata. - Mutta jos tästä on jotain hyötyä, niin homma kannattaa, Tuovila arvioi työkokousten vaikutusta. Timo Tuovila näyttää Vuosaaren satamaliikenteen vilkkainta solmukohtaa. 12 STEVIS

13 Vuosaaren uusi työskentelymalli edellyttää moniosaajia Vuoden päästä Länsisataman ja Sörnäisten sataman finnsteveläiset pääsevät työskentelemään saman katon alle Vuosaareen. Tulevien moniosaajien koulutukset ovat jo hyvässä vauhdissa. Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Soile Kallio Havainnekuvat: Helsingin Satama Vuosaaressa tarvitaan moniosaajia, jotka pystyvät tarvittaessa siirtymään työpisteestä toiseen aina sinne, missä työn painopistealue kulloinkin sijaitsee. - Esimerkiksi kaikkien ahtaajien pitää pystyä tekemään lähes kaikkia satamatöitä, ja sen vuoksi he opettelevat nyt erilaisia töitä Lännen konttisatamassa ja Sompan rorosatamassa, kiteyttävät Länsisataman tuotantopäällikkö Olli Pulli ja Sompasaaren suunnittelupäällikkö Mikko Juuti. Tulevaan on varauduttu erilaisin työharjoittelujaksoin ja koulutusohjelmin, jotka ovat alkaneet tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä omaksuu uudet työskentelymallit. - Meillä on meneillään työnjohtajille ja tuotannonohjaajille suunnattu, johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä JAKK-koulutus, johon on hakemusten perusteella valittu tietty määrä työnjohtoa, Pulli selvittää. STEVIS 13

14 Käytännönläheisyys tärkeää Uusia työskentelymalleja haettaessa kyse ei ole pelkästään teoreettisesta koulutuksesta vaan myös käytännönläheisyys on tärkeää. Lokakuussa aloitettiin työnjohdon ja FIPS-henkilöiden käytännön perehdytys. Länsisataman työnjohtajat tekevät yksi kerrallaan töitä Sompasaaressa kaksi viikkoa ja päinvastoin. Kontti- ja rorosataman työskentelymallit vaihtelevat työn luonteen vuoksi paljonkin, joten helpolla ei pääse kukaan. - Ideana on, että paikkakuntalainen näyttää ja kertoo työtavat. Harjoittelujaksojen myötä saamme yhteisen näkemyksen siitä, mitkä toimintatapamallit ovat sellaisia, jotka kannattaa ottaa käyttöön Vuosaaressa. Puhummekin Vuosaaren mallista, joka on yhdistelmä eri toimintamalleista, Pulli kertoo. Myös kaikki ahtaajat vaihtavat työmaata ja valmentautuvat sekä kontti- että roro-osaajiksi. Monet ahtaajat ovat jo nyt monitaitureita, sillä vuosien saatossa esimerkiksi Lännen miehiä on tarvittaessa lähetetty töihin Sompaan. - Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita nosturinkuljettajat, joita meillä ei ole vakituisesti Sompassa, Juuti toteaa. - Nyt on hyvä aika harjoitella, kun ollaan tutussa ympäristössä, jossa laivat ja kalusto on tuttua. Toisin on Vuosaaressa, jossa kaikki on kaikille uutta. Tuolloin voidaan keskittyä toimintojen hienosäätöön uudessa ympäristössä sen sijaan, että tutustuttaisiin ensin kollegoihin ja heidän työmenetelmiinsä. Aluksilla tehtävässä työssä ovat olennaisessa roolissa merkinantomiehet: konttilaivoissa ns. manttelimiehet ja rorolaivoissa näyttömiehet. He takaavat tehokkaan, oikean ja turvallisen lastin liikuttelun laivan sisällä ja laiturilla. Länsisatamassa on kiinnitetty erityishuomiota juuri manttelimiesten osaamiseen ja koulutukseen. Innostusta ilmassa Vuosaaressa tavoitteena on, että jokainen ahtaaja pystyy tekemään kaikkia terminaali- ja laivatöitä. Nykyiset tuotannonohjaajat ja työnjohtajat koulutetaan siten, että laivatöiden lisäksi he hallitsevat toimisto- ja kenttätyöt ja pystyvät myös plaanaamaan laivoja. - Koulutuksessa haetaan myös käytännön ideoita: esimerkiksi JAKKkoulutuksen tehtävät liittyvät paljolti Vuosaareen, Pulli huomauttaa. Kysymys siitä, miten henkilöstö on ottanut koulutusideat vastaan, saa päälliköt innostumaan. - Infotilaisuuksissa on kuulunut pelkkää positiivista palautetta. Jokainen ymmärtää sen, että mitä enemmän on tietoa, sitä parempi mahdollisuus työntekijöillä on ottaa vastaan infrastruktuurin muutokset. - Finnsteveläiset ovat edelläkävijöitä esimerkiksi tietokoneiden käytössä. Tietotekniikka on tullut alalle ja henkilökunta on valmis koulutuksiin. Kiinnostus uuden oppimiseen on suuri, ja henkilöstö on motivoitunutta, miehet kiittelevät. Oma tahto tehdä asioita ja hakea uusia ratkaisuja Yksi osoitus henkilöstön motivoituneisuudesta on muun muassa se, että osa ahtaajista on ollut suunnittelemassa yhdessä teknisen henkilöstön kanssa Vuosaaren kontti- ja trailerikenttiä sekä nostoalueita. - Meidän henkilökunnassamme on positiivista halua tuoda esille omaa näkemystä, kokemusta ja osaamista. Se kertoo siitä, että ihmisillä on oma tahto tehdä asioita, mikä on erittäin myönteistä. Näin korkea motivoitu- Mikael Pohtala Heikki Savinen 14 STEVIS

15 minen ja sitoutuminen Vuosaareen jo projektin tässä vaiheessa on omiaan edesauttamaan muutossa ja uuteen ympäristöön totuttelussa, Mikko Juuti huomauttaa. - Finnsteveläisiltä tulee toimivia ja käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka ovat kokemuksen sanelemia ja joihin ei välttämättä osattaisi muuten kiinnittää huomiota. Se on erittäin arvokasta, Näin saamme toimintaamme tehokkuutta ja nopeutta, mikä parantaa palveluamme, Olli Pulli lisää. Satamatöiden konkari opissa Sompasaaressa Länsisataman ahtaustyönjohtajana 25 vuotta työskennellyt Heikki Savinen oli kahden viikon harjoitusjaksolla Sompasaaressa lokakuussa. Yli kolme vuosikymmentä satamatöitä tehneellä Savisella on aiempaa kokemusta myös rorolaivoista, joten kovin paljon mies ei oppinut uutta mutta jotain kuitenkin. - Sompassa käytettävät tietokoneohjelmat olivat uutta. Ohjelmien avulla pystytään muun muassa seuraamaan, miten lasti on buukattu laivaan ja mitä on tulossa. Näissä asioissa minua opasti Sompan kaveri, Savinen kertoo. Savinen oli ensimmäinen Finnsteven työnjohtaja, joka vaihtoi harjoittelumielessä satamaa. Hänen harjoitusjaksonsa Sompasaaressa sattui saumaan, jolloin henkilökuntaa oli sairaana, mikä ei voinut olla vaikuttamatta oppimiseen. - Hommat hoituivat kuitenkin hyvin. Sompasaaressa työskentelee sympaattisia, ammattitaitoisia ja ahkeria ihmisiä. Työharjoittelusta eri satamassa Savinen on sitä mieltä, että parhaiten koulutus sopii henkilöille, jotka eivät ole tehneet vastaavia töitä aikaisemmin. Työnohjauksen pitäisi kuitenkin toimia saumattomasti. Sitä työnjohtaja jäi hieman kaipaamaan. - Uskon, että Vuosaaressa jokainen tekee ensin niitä töitä, joista on eniten kokemusta. Ajan myötä pakka varmastikin sekoittuu, mikä on ihan hyväkin, Heikki Savinen toteaa ja lisää, että hän osallistuu myös MMCkonsulttiyrityksen vetämään muutosvalmennukseen. Vaihto-oppilaana Länsisatamassa Samaan aikaan Heikki Savisen kanssa vaihdossa oli Sompasaaren tuotannonohjaaja Mikael Pohtala. Finnstevessä vuodesta 1998 työskennellyt roro-osaaja pitää työtä Lännen konttisatamassa haastavana ja mielenkiintoisena. - Konttilaivapuolella työskentely on aivan erilaista kuin rorolaivassa. Kaikki kuviot kuten laivan lastaaminen, tietokoneohjelmat ja nosturit ovat toisenlaisia kuin Sompasaaressa. Opin paljon uutta ja mielenkiintoista, Pohtala toteaa. Pohtalaa opastettiin Länsisatamassa lähes koko ajan, mistä mies on hyvillään. - Ei siitä muuten olisi varmaankaan mitään tullut, koska en tunne paikallista henkilöstöä enkä heidän osaamistaan. Aluksi kaikki tuntui vähän vaikealta, mutta kyllä uusiin asioihin tottuu kuitenkin melko nopeasti, tuotannonohjaaja tuumaa. Vaihdot satamasta toiseen Pohtala kokee tarpeellisiksi, koska eri satamassa työskentelyn myötä oppii tuntemaan ihmisiä ja heidän taitojaan, mikä on avuksi Vuosaaressa. - Tuotannonohjaajien vastuulla on töiden jakaminen, jolloin täytyy tietää, kuka osaa tehdä mitäkin. Toinen tärkeä asia on tietysti se, että oppii tuntemaan toisenlaisen sataman työskentelytavat. STEVIS 15

16 Teksti: Veli Takanen Kuvat: Soile Kallio Finnsteven tilojen rakentaminen Vuosaaressa etenee aikataulussa Muutto Vuosaareen ajoittuu kuudelle viikolle Vielä jokin aika sitten tuntui, että muutto Vuosaareen on kaukana tulevaisuudessa. Tuo hetki lähestyy kuitenkin koko ajan. Kun toimitusjohtaja Hans Martin on Vuosaaresta esitelmöidessään puhunut yön yli muutosta, monet ovat hymähdelleet ajatukselle. Laivaliikenteen osalta se on kuitenkin tosiasia. Muutoin muutto ajoittuu noin kuuden viikon jaksolle. Moni miettii, miten kaikki lastit silloin osaavat oikeisiin osoitteisiinsa. Se vaatiikin kaikkien osapuolten yhteistyötä ja tiivistä tiedottamista. Olen kirjoittanut tähän artikkeliin sen tiedon, mikä meillä Finnstevessä nyt, vuosi ennen sataman avautumista, on. Ensimmäinen laivapäivä Suunnitelmien mukainen ensimmäinen laivapäivä on maanantai Se tarkoittaa sitä, että vielä sunnuntaina laivat purkavat ja lastaavat lastinsa nykyisissä satamissa. Näin ollen niiden vientiyksiköt toimitetaan ja tuontiyksiköt noudetaan Länsisatamasta ja Sompasaaresta. Vientiterminaali ja asiakaspalvelu avataan jo aikaisemmin Maanantain laivojen yksiköitä aletaan vastaanottaa Vuosaaren uuteen terminaaliin noin kaksi viikkoa ennen ensimmäistä laivapäivää. Myös konttivarikko ja viennin kappaletavaraterminaalit avautuvat samaan aikaan. Näin ollen myös Vuosaaren asiakaspalvelu avataan pienellä miehityksellä kaksi viikkoa ennen laivapäivää. Vanhat tuontiterminaalit käytössä kaksi viikkoa muuton jälkeen Tuonnin kappaletavaraterminaali avautuu luonnollisesti Vuosaaren ensimmäisenä laivapäivänä, koska luovutettavaa tavaraa ei ole ennen ensimmäisen laivan lastin purkausta. Nykyisistä CFS-tuontiterminaaleista tavaraa luovutetaan kaksi viikkoa viimeisen laivakäynnin jälkeen. Länsisatamaan ja Sompasaareen jää laivaliikenteen Vuosaareen siirtymisen jälkeen huomattava määrä tuontiyksiköitä. Valtaosa tuontiyksiköistä lähtee satamista kolmen työpäivän aikana. On kuitenkin selvää, että muutamia yksiköitä jää seisomaan pitemmäksi ajaksi. Samoin molemmissa konttivarikoissa on silloin vielä kontteja. Konttivarikkojen normaali kiertoaika on tällä hetkellä noin kaksi viikkoa. Koska kierto ei ole tasaista, myös konttivarikoihin jää kontteja pitemmäksi ajaksi. Sekä konttiterminaaleissa että -varikoissa yksiköiden luovuttaminen jatkuu pari viikkoa viimeisen laivakäynnin jälkeen. Sen jälkeen tarvittaessa yksiköitä siirretään laiva- tai junakuljetuksilla Vuosaareen. Kalusto siirretään Vuosaareen laivoilla ja proomuilla Kuvatunlainen aikataulu tarkoittaa sitä, että Finnstevellä on toimintaa, kalustoa ja henkilökuntaa jonkin aikaa kaikissa kolmessa satamassa. Kaluston ja henkilöstön siirtyminen pyritään hoitamaan niin, että palvelu toimii kaikissa satamissa asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Kaluston siirtäminen Vuosaareen tapahtuu laivoilla ja proomuilla. Siirto tapahtuu useammassa vaiheessa. Näin pystymme takaamaan tehokkaan palvelun kaikissa satamissa. Samalla pienennämme kuljetuksiin liittyviä riskejä. Suurin osa rakennuksista valmiina elokuussa 2008 Finnsteven osalta rakentaminen Vuosaaressa etenee aikataulun mukaisesti. Pääosa rakennuksista valmistuu lopulliseen kuntoonsa elokuun 2008 aikana. Asiakaspalvelu tulee sijoittumaan porttialueen Gatehouseen. Sinne sijoittuvat niin tuonti- kuin vientitoimistotkin. Ala-aulan 11-paikkainen palvelutiski tarjoaa kaikki ne palvelut, joita asiakkaat ovat nyt hoitaneet KTS- ja KTL- toimistoissa, bunkkerin tuontitoimistossa, Agroksenkujan tuontitoimistossa, S5- huolinnassa, varikoiden toimistoissa sekä kappaletavaran vientitoimistoissa. Nämä toimistot 16 STEVIS

17 avataan osamiehityksellä kaksi viikoa ennen ensimmäistä laivapäivää. Vientitavaran yksiköintiin rakennetaan kaksi terminaalia, jotka molemmat ovat noin kahden hehtaarin suuruisia. Roro-liikenteen kappaletavaran yksiköinti tulee tapahtumaan V9- terminaalissa, jossa jo nyt on valmiina lattia, seinät ja katto. Rakennukset sähkö- ja ilmastointityöt ovat alkaneet. Terminaaliin siirtyvät ne palvelut, jotka nyt tuotetaan lähinnä Sompasaaren S3- ja S7-terminaaleissa. Kontitus tulee tapahtumaan terminaalissa V15. Tämän terminaalin rakentaminen on aloitettu ja se valmistuu kuukauden muita rakennuksia myöhemmin eli syyskuussa Näissä tiloissa on tarjolla ne palvelut, jotka nyt tuotetaan Länsisataman L7- ja L8- terminaaleissa. Tuonnin kappaletavaraa ja lämmössä säilytettäviä yksiköitä varten Finnsteve on varannut logistiikkaalueen D-terminaalista neliömetriä toimitilaa. Tilat valmistuvat lopulliseen käyttökuntoon lokakuussa Tavaraa sinne aletaan ottaa heti ensimmäisen laivan purettua lastinsa Vuosaaressa. Tämä terminaali tuottaa ne palvelut, joita ovat tarjonneet Sompasaaressa S5- terminaali ja Länsisatamassa L10 -terminaali. Kontti- ja traileriterminaali sekä konttivarikko avataan kaksi viikkoa ennen ensimmäistä laivakäyntiä. Porttialueen kahdeksasta kaistasta otettaan silloin käyttöön muutamia. Näiden viikkojen aikana porttiprosessi hiotaan niin toimivaksi, että varsinaisena laivapäivänä se toimii hyväksyttävällä tasolla. Finnsteven neljän uuden tehokkaan nosturin rakentaminen on alkanut. Ensimmäinen nosturi tulee Vuosaareen toukokuussa. Muut kolme pystytetään ja koeajetaan heti sen jälkeen. Tavoitteena on, että kaikki nosturit ovat ajokunnossa elokuussa, jolloin myös nosturinkuljettajien koulutus voi alkaa. Tuotannonjohto, -suunnittelu ja -ohjaus tulee toimimaan keskellä terminaalialuetta rakenteilla olevassa V12- rakennuksessa. Näihin tiloihin tulee myös taukotiloja varikolla ja laivoilla työskenteleville ahtaajille. Liikenteen ohjaaminen On selvää, että toiminnan alkaessa Vuosaaren rakenne on kaikille vieras. Koska osa toiminnoista alkaa ennen laivojen saapumista, pyritään Finnsteven omaa henkilöstöä kouluttamaan kierrättämällä heitä Vuosaaressa. Kontti- ja traileriterminaalin rakenteista on pyritty tekemään selväpiirteisiä ja helppokulkuisia. Sinne asennetaan myös selkeät opasteet eri alueista. Kun suuri osa rekankuljettajista käy useampia kertoja päivässä tai ainakin päivittäin satamassa, oppivat he muutamassa päivässä ajoreitit, semiruutujen ja konttien nostopaikkojen sijainnit. Toiminnan alkaessa Vuosaaressa Finnsteve järjestää tarvittaessa myös opastusta alueella liikkumiseen. Asiakaspalvelun muutokset pieniä Asiakaspalvelussa ja -prosesseissa muutokset ovat vähäisiä. Joiltakin osin kuljetustiedolle asetettavat vaatimukset tulevat kiristymään. Niistä tullaan tiedottamaan asiakkaille hyvissä ajoin ennen muuttoa. Kansainvälisten vaatimusten mukaan terminaalialueella liikkumista tullaan rajoittamaan entistä enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että alueelle pääsevät vain ne henkilöt, joilla on työtehtävän kautta tarve liikkua terminaalissa. Palveluprosesseihin tulevat muutokset pyritään hiomaan nykyisisssä satamissa. Se antaa sekä omalle henkilökunnalle että asiakkaille aikaa sopeutua muutokseen. Omaa henkilökuntaa on koulutettu jo nyt muutamilla osaalueilla Vuosaaren toimintoihin. Asiakkaan kannalta muutossa ei muutu monikaan asia. Samoin on monen finnsteveläisen kohdalla. Palvelutiskillä kohtaavat tutut kasvot ja puhelimessa kuuluu se tuttu ääni. STEVIS 17

18 Uutisia 3/2007 Lastausta taivaalta Teksti ja kuva: Mikko Juuti Sompasaaressa nähtiin lokakuun ensimmäisenä klo 14:10 lastin alastulo sanan varsinaisessa merkityksessä, kun Rene Koiviston ohjaama MD-500- suihkuturbiinikopteri laskeutui S3:n eteläpuolelle sijoitetulle lauttavaunulle. Lastinantajan, Finnsteven terminaalin ja Helsingin Sataman yhteistyönä oli järjestetty logistisesti mahdollisimman yksinkertainen lastaustapa: kopteri lensi suoraan lastialustalle, johon se surrattiin kiinni ja vietiin sitten vetomestarilla Gdyniaan lähtevään Amber-laivaan. Merikuljetukseen päädyttiin kustannussyistä, vaikka kopteri olisikin voitu myös lentää määränpäähänsä Puolaan, kertoi kopterin omistavan Heliwest Oy:n toimitusjohtaja Dick Lindholm. Kopteri matkasi työtehtävään, jossa se osallistui voimalinjojen tarkastuslentoihin. Kuva: Soile Kallio Äijäilyä lukin ohjaimissa Kuva: Soile Kallio Äijät palaa ruutuun taas ensi kevätkaudella. Ohjelmaa kuvattiin jälleen satamassa, tällä kertaa konttien parissa Helsingin Länsisatamassa. Äijät Jone Nikula ja Jouni Hynynen kiipesivät lukkiin finnsteveläisten huolellisessa ohjauksessa. Edellisellä tuotantokaudella äijätähdet koettelivat kestävyyttään Sörnäisten satamassa. Pakko kysyä: mikä satamassa kiinnostaa? - Miehekkäät hommat ja isot koneet, luonnehti Äijät-sarjan tuottaja Samuli Norhomaa StoryOf -tuotantoyhtiöstä. Valoa tunnelin päässä Vuosaaren tietunnelin avajaisista lokakuun alussa muodostui varsinainen kansanjuhla tansseineen ja juoksuineen. Mukana hölkkäämässä oli myös Stevis-lehteen valokuvaava Soile Kallio. Pian avajaisten jälkeen tunnelin seurantakamerajärjestelmässä ilmeni laitevika, ja tunneli päätettiin sulkea liikenteeltä toistaiseksi. Samalla huomattiin, että tunnelin häiriöhavaintojärjestelmä on liian herkkä ja aiheuttaa turhia hälytyksiä. Aikalisä on käytetty tunneliin seurantakameroiden varajärjestelmän rakentamiseen ja muitakin tunnelin ohjaus- ja käyttöjärjestelmiä on säädetty ja testattu uudelleen. Marrasjoulukuun vaihteessa arvioidaan, milloin tunneli voidaan taas avata liikenteelle. Teknisten järjestelmien lopullinen hienosäätö tehdään sitten, kun tunneli on käytössä. Tiehallinnon mukaan tunnelin sulkeminen ei vielä tässä vaiheessa haittaa liikennettä kovinkaan paljon. Vuosaaren varsinainen satamaliikenne käynnistyy vasta vuoden 2008 lopulla. 18 STEVIS

19 Teksti: Sari Tiiro Kuva: Suomen Messut Konteista kokonainen kylä Sehän tiedetään, että kontista on moneksi. Olohuoneen sisustuselementtinä sitä ei vielä ole taidettu nähdä mutta sisustusmessuilla kyllä: alkusyksyllä Helsingissä pidetty Habitare-näyttely esitteli kokonaisen konttikylän. Konttien sisustuksesta vastasivat kansainvälisesti tunnetut muotoilijat ja taiteilijat. Konttikylän ideoi suomalainen sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt, jonka mielestä kontit symboloivat kansainvälisyyttä, liikkuvuutta, rajojen ylitystä, vientiä ja tuontia. Kontit Habitaren Konttikylään toimitti suomalainen Finncontainers Oy Ltd, joka on erikoistunut uusien ja käytettyjen konttien myyntiin, vuokraukseen, varusteluun ja kuljetukseen. Hullun hommaa ja liian kallista Tiesitkö muuten, että Amerikan rautateillä käytettiin teräslaatikoita rahdin kuljettamiseen jo luvun vaihteessa? Kontin varsinaisena keksijänä pidetään amerikkalaista kuljetusyrittäjää Malcom McLeania, joka lastasi ensimmäiset meri- rahtikontit laivaan Pohjois-Carolinassa vuonna Miehen idea arvioitiin ensin paitsi hullun hommaksi myös ehdottomasti liian kalliiksi, mutta ääni muuttui kellossa 1960-luvulla, kun McLean toimitti Vietnamissa sotaa käyville amerikkalaisjoukoille tarvikkeet konteissa. Konttien purku tapahtui ennätysajassa, ja paluumatkalle varustamo otti Japanista tuontirahtia. Menestystarina oli alkanut. Suomeen ensimmäinen kontti saapui vuoden 1963 kesällä AA-Linesin Hansa Express -autolautalla auton päälle lastattuna. Nykyisin 95 prosenttia maailmankaupan kappaletavarakuljetuksista tapahtuu konteissa. Lähde: Tiesitkö tämän kontista? Finncontainers Oy Ltd:n tiedote Habitare-messuilla Merellisiä ahaa-elämyksiä Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse. Tiedekeskus Heurekan Laivat ja meri -näyttely tekee ymmärrettäväksi merenkulun moniulotteista maailmaa: mukana on paitsi laivoja myös muun muassa laivanrakennusta, meripelastusta, meriarkeologiaa ja sataman ihmisiä ja työkoneita. Näyttelyn toteutuksessa on ollut mukana runsas joukko merenkulkua edustavia yrityksiä. Stevis-lehden tutkivien reportterien erikoisryhmä poimi näyttelystä parhaita paloja. Painotuksiin tosin saattoi vaikuttaa se, että kaksi kolmannesta journalistiryhmästä oli 10-vuotiaita koltiaisia. Konttikurottajasimulaattori Yritäpä nostaa kontti rekan lavalle alle neljässä minuutissa kolhimatta konttia tai kurottajaa. Näyttää varsin helpolta, vähän niin kuin pleikkaripeliä pelaisi. Kukaan meistä ei onnistunut, ja todelliseen huippusuoritukseen ylsi reportteriryhmämme vanhin jäsen: hän kolhi konttia yhdeksän kertaa ja kurottajaakin kolme kertaa ja sai lopuksi simulaattorin jumiin. Laiva väylällä Suomenlahden rannikko on maailman karikkoisimpia. Yritä Teksti: Sari Tiiro ohjata laiva satamasta toiseen väylää pitkin ja merimerkkejä noudattaen. Heurekaan rakennetussa altaassa lipuu erilaisten alustyyppien pienoismalleja: roroalus, konttilaiva, jäänmurtaja, autolautta ja autojenkuljetusalus. Haastavan tehtävän jälkeen jäi askarruttamaan, mikä alus oli mitäkin tyyppiä. Ratkaisuehdotus: alusten kylkiin voisi maalata alustyypin ilmaisevat tekstit. Ne estäisivät sellaiset aikuisen auktoriteettia horjuttavat tilanteet, joissa pitäisi osata kertoa lapsille, mikä laivoista onkaan autolautta ja mikä konttilaiva. Merisairaana Kokeile, miten tasapainoelimistösi reagoi laivan kelluntaan. Jos uskallat. Jäänmurtaja Astu sisään arktisiin olosuhteisiin ja seuraa Kontiota työssään. Teltassa on ihan oikeasti kylmä. Laivan lastaus Todellinen palikkatesti! Asettele eripainoisia ja -kokoisia puupalikoita konttilaivan kannelle niin, että saat aluksen pysymään mahdollisimman hyvin vaakatasossa. STEVIS 19

20 Rivakkaa tahtia Länsisatamassa Tuoreet luvut tammi-syyskuulta kertovat, että konttiliikenteen kumulatiivinen kasvu Helsingissä oli kahdeksan prosenttia. Kasvu tulee lähinnä tuonnista, sillä Finnsteven vientiterminaalin määrät Helsingin Länsisatamassa ovat pysyneet samana. Viennin lastikoostumus sen sijaan on muuttunut enemmän paperipainotteiseksi. Vientipaperin määrä on kasvanut 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kertoo Finnsteven tuotantopäällikkö Olli Pulli. Finnsteven tuontiterminaalissa siirryttiin kesäkuussa kahteen vuoroon aikaisemman aamuvuoron sijaan. - Palvelemme asiakkaitamme nyt myös iltavuorossa. Hyvällä tavaran kierrolla pystymme selkeästi parantamaan palveluamme. Luovutamme iltaisin tavaraa ja puramme myös kontteja. Pulli haluaa antaa kiitokset viime talven lämpöyksikköasiakkaille. Yön teemme viikoittain useita yövuoroja. Monien laivojen tulo siirtyy viikonlopuiksi ja se puolestaan teettää meillä paljon ylitöitä. Tänä vuonna ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 44 prosenttia laivatöistä tehtiin perjantain ja maanantain välisenä aikana. Onneksi ahtaajiltamme löytyy joustavuutta, Pulli kehuu. Koko alkuvuoden L10-tuontiterminaaleissa sekä L7- ja L8-vientiterminaaleissa on ollut ongelmia huimasti kasvaneen Rostockin ja Viron rekka- sekä traileriliikenteen vuoksi. Helpottaakseen liikennettä Helsingin Satama on maalannut L8:n itäpuolelle uudet traileriruudut, jotta yksiköt löytävät oikeille paikoille. Lisäksi junaraide yhdeksän poistetaan Itäiseltä vaihdekujalta, ja raiteen tilalle saadaan lisää ajokaistaa helpottamaan sataman sisäisen liikenteen sujuvuutta. Finnsteven tytäryhtiö Norsteve Ajankohta Teksti: Jaana Rantalainen Kuva: Eeva Sumiloff yli säilytettävät lämpöyksiköt noudettiin erittäin hyvin pois heti seuraavana aamuna. - Alkavana talvena meillä on edelleen käytössä samat tilat ja toivomme, että asiakkaiden toimintamalli jatkuisi. Reefer-yksiköiden kytkentäpaikkoja meillä on tulevana talvena käytössä 240 kappaletta. Euroopan satamien ruuhka tuntuu myös Helsingissä Keski-Euroopan satamissa vieraillut Pulli kertoo, että Euroopan satamat ovat kasvavien tavaramäärien vuoksi täynnä eikä muutosta ole tapahtumassa. Tämä näkyy muun muassa feederaluksien aikatauluissa myöhästelynä. - Tämä heijastuu meille siten, että aloittaa konttiterminaalitoimintansa Oslossa. Suomesta on toimitettu sinne viisi uutta lukkia ja kesän aikana kuusi norjalaista koulutettiin Länsisatamassa lukinkuljettajiksi. Joulukiireitä satamassakin Tulevasta joulusta Olli Pulli toteaa, että vähän haikealla mielellä Länsisatamassa vietetään viimeistä joulua ennen Vuosaareen siirtymistä. - Ehkäpä joku työskentelee täällä myös jouluna Joulu näkyy meillä nyt, kun kauppoihin tuodaan paljon tavaraa joulumyyntiä varten. Vuoden loppua kohden kiire kasvaa, mutta siihenhän me olemme jo tottuneet, Pulli toteaa. 20 STEVIS

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Työelämän muutos Ennakointikamari 4.4.2016 Timo Karkola Johtaja, rehtori Työ ja johtaminen tulevaisuudessa? 4 tärkeintä asiakas kysymystä Kuka on asiakkaani, kenen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.

Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016. Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00. Kaupunginhallitus 58 21.03.2016 Kaupunginhallitus 73 04.04.2016 Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 21.03.2016 58 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU LASSILA & TIKANOJA. COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Kuva: Lassila & Tikanoja

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU LASSILA & TIKANOJA. COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Kuva: Lassila & Tikanoja THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU LASSILA & TIKANOJA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Kuva: Lassila & Tikanoja Kuva: Lassila & Tikanoja case Lassila & Tikanoja Tein raportointia käsin liian kauan Lassila

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot