Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvontaja perusoikeusasioiden työryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvontaja perusoikeusasioiden työryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvontaja perusoikeusasioiden työryhmän loppuraportti Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 56/2007

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeusasioiden työryhmän loppuraportti Julkaisun osat Tiivistelmä Hallitusohjelman mukaisten organisaatiomuutosten ja muiden hallitusohjelmaan tältä osin kiinteästi liittyvien toimenpiteiden valmistelemiseksi sisäasiainministeriö päätti asettaa muutosta koordinoivan ohjausryhmän sekä kolme työryhmää: maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmä, rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeuksien työryhmä sekä talous-, hallinto-, henkilöstö- ja tietohallintoasioiden työryhmä. Ryhmien toimiajaksi asetettiin Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeuksien työryhmän tehtäväksi annettiin - valmistella rasismin ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden edistämisen tehtävien siirtäminen sisäasiainministeriöön, - huolehtia laillisuus- ja perusoikeusvalvonnan yleisen järjestämisen valmistelusta ja uudistuksen lainsäädännöllisten vaikutusten arvioinnista ja niihin liittyvistä valmistelutehtävistä, - valmistella syrjintälautakunnan toimintojen sekä vähemmistövaltuutetun siirtyminen itsenäisinä ja erillisinä yksikköinä sisäasiainministeriön yhteyteen. Lisäksi kansliapäällikkö Ritva Viljanen määräsi työryhmän selvittämään, onko myös sisäasiainministeriön sisäiseen tarkastukseen syytä tässä yhteydessä tehdä joitakin muutoksia. Työryhmä ehdottaa, että sisäasiainministeriöön perustetaan uusi oikeusyksikkö, joka olisi välittömästi kansliapäällikön alaisuudessa. Yksikköön siirrettäisiin työministeriön nykyisten MP- ja MT-tiimien tehtävistä yhdenvertaisuuslain mukaisia yhdenvertaisuus- ja syrjintäasioiden kansallisia yhteensovittamistehtäviä, rasismin ja etnisen syrjinnän torjumiseen liittyviä koordinointi- ja kehittämistehtäviä niiltä osin kun ne koskevat sekä uusia että vanhoja etnisiä vähemmistöjä. Lisäksi uuteen yksikköön siirtyisi sisäasiainministeriön oikeusasioiden ryhmän nykyiset säädösvalmisteluun ja ministeriön oikeudelliseen neuvontaan liittyvät tehtävät. Uutena tehtävänä yksikkö huolehtisi sisäasiainministeriön ja hallinnonalan laillisuusvalvonnan kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Työryhmä ei esitä muutoksia sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen järjestämiseen. Työryhmän toimikauden aikana tasavallan presidentti vahvisti hallituksen esitykseen (HE 97/2007) sisältyvät lait, jotka koskivat eräiden tehtävien siirtämistä sisäasiainministeriöön. Lainmuutoksella vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siirtyvät itsenäisinä yksikköinä lukien sisäasiainministeriön yhteyteen. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut lainsäädäntöjohtaja Pertti Laitinen sisäasiainministeriön hallintoyksikön oikeusasioiden ryhmästä. Jäseninä ovat toimineet hallitusneuvos Päivi Pekkarinen, lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta, lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta ( saakka), poliisijohtaja Kimmo Hakonen sisäasiainministeriön poliisiosastolta, hallitusneuvos Tomi Vuori sisäasiainministeriön rajaosastolta, lainsäädäntöneuvos Johanna Puiro sisäasiainministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmästä, ylitarkastaja Olli Sorainen työministeriöstä ja erikoissuunnittelija Sinikka Keskinen työministeriöstä. Lainsäädäntöneuvos Johanna Puiro ja erikoissuunnittelija Sinikka Keskinen toimivat myös työryhmän sihteereinä. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaista ja syrjintälautakunnan puheenjohtaja Jukka Rainiota. Lisäksi luonnos työryhmän mietinnöksi käsiteltiin kirjallisessa menettelyssä, jossa kuultiin vähemmistövaltuutettua ja syrjintälautakuntaa. Työryhmä järjesti yhteensä 8 kokousta.

3 Avainsanat (asiasanat) Rasismin ja syrjinnän vastainen toiminta, laillisuusvalvonta ja perusoikeusasiat Muut tiedot Julkaisu löytyy osoitteesta Verkkoversion ISBN-numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 56/2007 Kokonaissivumäärä 37 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta 20 +alv. Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

4 Sisäasiainministeriölle Hallitusohjelman mukaisten organisaatiomuutosten ja muiden hallitusohjelmaan tältä osin kiinteästi liittyvien toimenpiteiden valmistelemiseksi sisäasiainministeriö päätti asettaa muutosta koordinoivan ohjausryhmän sekä kolme työryhmää: maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmä, rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeuksien työryhmä sekä talous-, hallinto-, henkilöstö- ja tietohallintoasioiden työryhmä. Ryhmien toimiajaksi asetettiin Rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan sekä laillisuusvalvonta- ja perusoikeuksien työryhmän tehtäväksi annettiin - valmistella rasismin ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden edistämisen tehtävien siirtäminen sisäasiainministeriöön, - huolehtia laillisuus- ja perusoikeusvalvonnan yleisen järjestämisen valmistelusta ja uudistuksen lainsäädännöllisten vaikutusten arvioinnista ja niihin liittyvistä valmistelutehtävistä, - valmistella syrjintälautakunnan toimintojen sekä vähemmistövaltuutetun siirtyminen itsenäisinä ja erillisinä yksikköinä sisäasiainministeriön yhteyteen. Lisäksi kansliapäällikkö Ritva Viljanen määräsi työryhmän selvittämään, onko myös sisäasiainministeriön sisäiseen tarkastukseen syytä tässä yhteydessä tehdä joitakin muutoksia. Työryhmä ehdottaa, että sisäasiainministeriöön perustetaan uusi oikeusyksikkö, joka olisi välittömästi kansliapäällikön alaisuudessa. Yksikköön siirrettäisiin työministeriön nykyisten MP- ja MT-tiimien tehtävistä yhdenvertaisuuslain mukaisia yhdenvertaisuus- ja syrjintäasioiden kansallisia yhteensovittamistehtäviä, rasismin ja etnisen syrjinnän torjumiseen liittyviä koordinointi- ja kehittämistehtäviä niiltä osin kun ne koskevat sekä uusia että vanhoja etnisiä vähemmistöjä. Lisäksi uuteen yksikköön siirtyisi sisäasiainministeriön oikeusasioiden ryhmän nykyiset säädösvalmisteluun ja ministeriön oikeudelliseen neuvontaan liittyvät tehtävät. Uutena tehtävänä yksikkö huolehtisi sisäasiainministeriön ja hallinnonalan laillisuusvalvonnan kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Työryhmä ei esitä muutoksia sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen järjestämiseen. Työryhmän toimikauden aikana tasavallan presidentti vahvisti hallituksen esitykseen (HE 97/2007) sisältyvät lait, jotka koskivat eräiden tehtävien siirtämistä sisäasiainministeriöön. Lainmuutoksella vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siirtyvät itsenäisinä yksikköinä lukien sisäasiainministeriön yhteyteen. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut lainsäädäntöjohtaja Pertti Laitinen sisäasiainministeriön hallintoyksikön oikeusasioiden ryhmästä. Jäseninä ovat toimineet hallitusneuvos Päivi Pekkarinen, lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta, lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta ( saakka), poliisijohtaja Kimmo Hakonen sisäasiainministeriön poliisiosastolta, hallitusneuvos Tomi Vuori sisäasiainministeriön rajaosastolta, lainsäädäntöneuvos Johanna Puiro sisäasiainministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmästä, ylitarkastaja Olli Sorainen työministeriöstä ja erikoissuunnittelija Sinikka Keskinen työministeriöstä. Lainsäädäntöneuvos Johanna Puiro ja erikoissuunnittelija Sinikka Keskinen toimivat myös työryhmän sihteereinä.

5 Työryhmä on kuullut asiantuntijoina vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaista ja syrjintälautakunnan puheenjohtaja Jukka Rainiota. Lisäksi luonnos työryhmän mietinnöksi käsiteltiin kirjallisessa menettelyssä, jossa kuultiin vähemmistövaltuutettua ja syrjintälautakuntaa. Työryhmä järjesti yhteensä 8 kokousta. Saatuaan mietintönsä valmiiksi, työryhmä luovuttaa sen sisäasiainministeriölle. Helsinki Pertti Laitinen Päivi Pekkarinen Jorma Kantola Kimmo Hakonen Tomi Vuori Johanna Puiro Olli Sorainen Sinikka Keskinen

6 I YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN, RASISMIN JA SYRJINNÄN TORJUMINEN - NYKYTILA Yleistä Yhdenvertaisuuden turvaaminen Syrjinnän kiellon toimeenpano Yhdenvertaisuuden edistäminen Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen Yhdenvertaisuuden edistäminen, rasismin ja syrjinnän torjuminen työministeriössä Yhdenvertaisuussuunnittelu Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi Koulutus ja tiedottaminen Yhdenvertaisuuden toteutumisen sekä yhdenvertaisuussuunnittelun seuranta Työministeriön yhdenvertaisuussuunnittelu Syrjinnän seuranta Kansallisen seurantajärjestelmän toimeenpano Kansainvälinen seuranta Kansallinen syrjinnän vastainen kampanja Seis kampanja ( ) YES -kampanja ( ) Muu yhdenvertaisuustyö Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi EU-syrjinnän vastaiset kampanjat Kansainväliset hankkeet Asiantuntijatehtävät, lausunnot ja tiedottaminen Hyvien etnisten suhteiden edistäminen Toimenpiteet hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi kotouttamisohjelmissa Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Työelämän syrjintäkysymykset Työministeriön yhteydessä toimivat toimielimet Vähemmistövaltuutettu ja vähemmistöasiain neuvottelukunta Syrjintälautakunta Yhdenvertaisuuden edistäminen, rasismin ja syrjinnän torjuminen sisäasiainministeriössä Yleistä Yhdenvertaisuusasiat poliisiosastolla Yhdenvertaisuusasiat ulkomaalaisosastolla Yhdenvertaisuusasiat rajavartiolaitoksessa Yhdenvertaisuus pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa Nykyisen yhdenvertaisuuslainsäädännön kokonaisuudistus II. LAILLISUUSVALVONTA Yleistä laillisuusvalvonnasta Laillisuusvalvonta sisäasiainministeriössä Laillisuusvalvonta työministeriössä III SISÄINEN TARKASTUS IV PERUS- JA IHMISOIKEUDET Ennakollinen valvonta Jälkikäteinen valvonta Suomea kansainvälisoikeudellisesti velvoittavien ihmisoikeuksien noudattamisen valvonta Ihmisoikeusvalitukset Ihmisoikeusraportointi... 21

7 V TYÖRYHMÄN EHDOTUS Oikeusyksikön perustaminen Yksikön tehtävät Esityksen toimeenpano Yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittaminen Laillisuusvalvonnan järjestäminen Perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottaminen Tehtävien hoitamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit Uuden yksikön rakenne Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan siirtäminen itsenäisinä yksikköinä sisäasiainministeriön yhteyteen ii

8 I YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN, RASISMIN JA SYRJINNÄN TORJUMINEN - NYKYTILA 1. Yleistä 1.1. Yhdenvertaisuuden turvaaminen Yhdenvertaisuudesta perusoikeutena on säädetty perustuslain 6 :ssä. Pykälän 1 momentissa on yleinen yhdenvertaisuussäännös, jota täydentää 2 momentissa säädetty syrjinnänkielto. Momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Luettelo on esimerkkilista, joka ei ole tyhjentävä. Luetteloa laadittaessa on pyritty pitämään silmällä sellaisia syrjintäperusteita, joita voidaan Suomessa pitää syrjintäkiellon ydinalueena. Luettelon muodostaminen kattavaksi on edellyttänyt, että näihin rinnastetaan muut henkilöön liittyvät syyt. Sellaisia ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka. (HE 309/1993.) Perusoikeuksien turvaamisesta on säädetty perustuslain 22 :ssä. Pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksien turvaaminen voi tapahtua esimerkiksi syrjinnän kieltojen noudattamisen valvonnalla (syrjinnän kiellon toimeenpano) ja oikeusturvan tehokkuudesta huolehtimalla tai edistämällä väestöryhmien asemaa siten, että yhdenvertaisuudella on hyvät mahdollisuudet toteutua (yhdenvertaisuuden edistäminen). Perustuslain 6 ei estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän (esimerkiksi naiset, lapset ja vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia toimia. (HE 309/1993.) 1.2. Syrjinnän kiellon toimeenpano Perustuslain 6 :n lisäksi Suomen lainsäädännössä on syrjinnän kieltäviä säännöksiä useissa eri aikoina annetuissa säädöksissä. Näitä ovat muun muassa tasa-arvolaki (609/1986), yhdenvertaisuuslaki (21/2004), työsopimuslaki (55/2001), valtion virkamieslaki (750/1994), laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003), merimieslaki (423/1978), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Edellä mainittujen lakien lisäksi syrjinnästä aiheutuvista seuraamuksista säädetään rikoslaissa ja vahingonkorvauslaissa (412/1974). Syrjinnän kieltojen noudattamisen valvonta ja oikeusturvan antaminen on säädetty monen eri viranomaisen tehtäväksi. Erityisiä valvontaviranomaisia on asetettu lähinnä sukupuolen ja etnisen alkuperän perusteella tapahtuvan syrjinnän alueelle. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän valvonta ja oikeusturvan antaminen kuuluu keskeisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivien tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän valvonnasta vastaavat osaltaan työministeriön yhteydessä toimivat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta. Syrjinnän kiellon valvonta työelämän osalta kuitenkin kuuluu työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. 1

9 Syrjinnän kiellon noudattamista valvovat myös yleiset tuomioistuimet osana toimintaansa sekä ylimmät laillisuusvalvojat, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Euroopan unioni on antanut perustamissopimuksen 13 artiklan nojalla lukuisia direktiivejä syrjinnän kiellon tehostamiseksi jäsenmaissa Yhdenvertaisuuden edistäminen Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös keskeinen osa pyrittäessä turvaamaan yhdenvertaisuutta perusoikeutena. Edistäminen voi tapahtua esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun keinoin, velvoittamalla eri tahoja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja yhdenvertaisuussuunnitteluun, kampanjoimalla yhdenvertaisuuden puolesta tai saattamalla hyviksi havaittuja käytäntöjä ja menettelytapoja yleiseen tietoisuuteen. Yhdenvertaisuuden edistämiseen sisältyy myös eri tahoilla tapahtuvan yhdenvertaisuustyön yhteensovittaminen ja koordinointi. Yhdenvertaisuuden edistämisestä on säännöksiä lähinnä sukupuolista ja etnistä syrjintää koskevissa erityislaeissa. Näitä ovat muun muassa laki ja asetus tasa-arvovaltuutetusta ja tasaarvolautakunnasta (610/1986 ja 739/1986), laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) ja valtioneuvoston asetus vähemmistövaltuutetusta (2001/687) sekä laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Myös yhdenvertaisuuden edistäminen on säädetty eri viranomaisten tehtäväksi. Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu työministeriölle, jolle yhdenvertaisuuteen liittyen kuuluu myös hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Lapsiasiavaltuutettu toimii lasten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Euroopan unioni on rahoittanut lukuisia hankkeita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Hankkeiden koordinoinnista on käytännössä vastannut työministeriö. EU:n syrjinnänvastaiset direktiivit sisältävät säännöksiä myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä Yhdenvertaisuuslaki Vuonna 2004 voimaantulleella yhdenvertaisuuslailla on pyritty panemaan täytäntöön kaksi EU:n direktiiviä. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Yhdenvertaisuuslaki ei ole yleislaki, koska se koskee yhdenvertaisuuden turvaamista ainoastaan lain soveltamisalan puitteissa. Kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo on avoin, mutta se ei kuitenkaan ole vain esimerkkiluettelo. Syrjintäperusteesta riippuen lain soveltamisala, oikeusturvakeinot, seuraamukset, valvovat viranomaiset, yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite ja suunnitteluvelvoite poikkeavat toisistaan. Valittu sääntelytapa on edellyttänyt eri syrjintäperusteiden erottelemista toistaan ja asettamista osin toisistaan poikkeavaan asemaan. Yhdenvertaisuuslaki koskee sekä syrjinnän kieltoa että yhdenvertaisuuden edistämistä. Yhdenvertaisuuslain tuomia keskeisiä uudistuksia olivat muun muassa välillisen syrjinnän ja häirinnän määrittely laissa, säännös kantajalle edullisemmasta todistustaakasta, etnisen syrjinnän 2

10 vastainen uusi oikeusturvaelin (syrjintälautakunta) sekä viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja laatia suunnitelmia etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Neuvoja yhdenvertaisuuden edistämisestä antaa vähemmistövaltuutettu ja yleisiä suosituksia yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöstä työministeriö Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen Hyväksyessään yhdenvertaisuuslain eduskunta lausui, että hallituksen tulee ryhtyä toimiin Suomen yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamiseksi muun muassa siten, että kaikki syrjintäperusteet ovat keskenään samanarvoisessa asemassa. Tehtävää toteuttamaan oikeusministeriö on asettanut toimikunnan. Toimikunnan tehtäviä on käsitelty jäljempänä jaksossa I Yhdenvertaisuuden edistäminen, rasismin ja syrjinnän torjuminen työministeriössä Työministeriö vastaa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjuntaan liittyvien toimien kansallisesta koordinoinnista. Työministeriö toimii myös kansallisena vastuuviranomaisena toteutettaessa kansainvälisiä yhdenvertaisuus- ja syrjinnän vastaisia hankkeita. Kansallinen vastuuviranomaisena työministeriö on ollut mm. Yhteisön syrjinnän vastaisen toimintaohjelman ( ) toimeenpanossa ja Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 toteuttamisessa. Progress ohjelman ( ) kansallinen koordinointi on työministeriössä (kansainväliset asiat -tiimi) ja Progress ohjelman syrjintäasioiden vastuuhenkilö on myös nimetty työministeriöön (MP-tiimi). Työministeriö on koordinoinut kansallista syrjinnän vastaista kampanjaa (national awareness-raising activities), joka on saanut rahoitusta komissiolta vv ja kansainvälisiä yhdenvertaisuushankkeita (MT -tiimi) sekä osallistunut Euroopan laajuisten syrjinnän vastaisten kampanjoiden ohjaamiseen (EU-työryhmä/MT tiimi) ja toteuttamiseen (kansallinen työryhmä). Yhdenvertaisuuslaki on valmisteltu työministeriön koordinoimana (TYP- ja MP-tiimit) ja yhdenvertaisuuslain mukaiset Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi on annettu työministeriöstä (MT tiimi). Työministeriö on tiedottanut ja kouluttanut lain sisällöistä ja tavoitteista sekä hankkinut sen toimeenpanoa koskevan tutkimuksen, joka valmistuu vuonna Yhdenvertaisuussuunnittelu Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi annettiin vuonna 2004 kaikille viranomaisille ja uudistettiin vuonna 2007 (MT tiimi). Koska suositukset on annettu aikana, jolloin yhtään yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei vielä ollut laadittuna, on tarpeen laatia uudet suositukset sen jälkeen, kun yhdenvertaisuuslain toimeenpanoa koskevan tutkimuksen tulokset ovat valmistuneet. Ennen uusien suosituksen antamista saattaa olla hyödyllistä toteuttaa yhdenvertaisuussuunnitelmien laatuarviointiprosessi Koulutus ja tiedottaminen Kansallinen syrjinnän vastainen kampanja (Seis projekti) sekä työministeriön asiantuntijat ovat kouluttaneet ja tiedottaneet laajasti viranomaisia lain sisällöistä ja erityisesti 3

11 yhdenvertaisuussuunnittelusta mm. järjestämällä alueellisia seminaareja, järjestämällä vuotuisen Moninaisuuspäivän konferenssin vuodesta 2003 lähtien ja muita koulutustilaisuuksia. Yhdenvertaisuuslaista ja suunnittelusta on valmistettu runsaasti informaatiomateriaalia ja työkaluja viranomaisten suunnittelun tueksi. Materiaalia sekä esimerkkejä yhdenvertaisuussuunnitelmista on kerätty yhdenvertaisuusportaalille (www.equality.fi) Yhdenvertaisuuden toteutumisen sekä yhdenvertaisuussuunnittelun seuranta Työministeriö on seurannut yhdenvertaisuussuunnitelmien määrää kuntatasolla ja omassa hallinnossaan; hankitun tutkimuksen kautta saadaan tietoa myös muiden viranomaisten suunnittelun tilasta. Eduskunnan oikeusasiamies on osana valvontatehtäväänsä seurannut myös yhdenvertaisuussuunnittelua. Kansallinen syrjinnän vastainen kampanja Seis on mukana ESOK hankkeessa, jonka tavoitteena on mm. valmistella malleja yliopistojen ja korkeakoulujen yhdenvertaisuussuunnitelmiksi. Koska viranomaisilla on lakiin perustuva velvoite yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen, tulee suunnitelmien seuranta järjestää systemaattisesti, esimerkiksi osana kansallista syrjinnän seurantajärjestelmää. Kansallinen syrjinnän vastainen Seis kampanja on järjestänyt kaksi evaluointiseminaaria asiantuntijoille yhdenvertaisuustilanteen arvioimiseksi. Viimeinen seminaari pidettiin joulukuussa 2006 (raportti Työministeriön yhdenvertaisuussuunnittelu Työministeriö perusti laajapohjaisen työryhmän (MT -tiimi), jossa olivat edustettuina myös alue- ja paikallishallinto sekä järjestöt, yhdenvertaisuussuunnittelua varten. Työryhmä laati 1) tilannekartoituksen, 2) koko työhallintoa koskevat linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä 3) ministeriön yhdenvertaisuussuunnitelman. Alue- ja paikallishallinnon yhdenvertaisuussuunnittelua tuettiin järjestämällä neuvottelupäiviä ja 12 paikallista työpajaa. Kaikki ministeriön tiimit ja yksiköt koulutettiin yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöjen osalta ja sitoutettiin sen toimenpanosuunnitelman läpiviemiseen. Ensimmäinen seuranta valmistui joulukuussa Uuden Progress -ohjelmasta haetun syrjinnän vastaisen kampanjan rahoitukseen (YES hanke) on varattu osio sisäasiainhallinnon vastaavaan ohjelmaan. Työministeriössä toimii työhallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä (TASY työryhmä), joka koordinoi tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien seurantaa ja työhallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusyhdysverkoston sekä romaniasioiden yhdyshenkilöiden kouluttamista Syrjinnän seuranta Kansallisen seurantajärjestelmän toimeenpano Työministeriö (MP tiimi) toteutti Yhteisön syrjinnän vastaisen ohjelman rahoituksella syrjintää koskevan tiedon keräämistä ja syrjinnän vastaisen käsikirjan laatimista koskevat eurooppalaiset hankkeet (Data Collection ja Mera -hankkeet) yhdessä komission kanssa. Osana jälkimmäistä hanketta laadittiin esitys Suomen kansalliseksi seurantajärjestelmäksi. Seurantajärjestelmän toteuttamisen koordinointia on ehdotuksessa esitetty työministeriölle > siirtäminen sisäasianministeriöön. Seuranta koskee seuraavia kiellettyjä syrjintäperusteita: etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, ikä, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen sekä moniperustainen syrjintä. 4

12 Seurantajärjestelmä on kolmivaiheinen: 1. Seurantatiedon jatkuva kerääminen ja analysointi (esim. tilastot, oikeustapaukset, kantelut, valtuutettujen ja järjestöjen keräämä syrjinnän seurantatieto) sekä julkaiseminen erityisellä Internet -sivustolla. 2. Vuosittainen syrjinnän ja hyvien käytäntöjen seurantaraportti 3. Selonteko hallituskausittain (joka 4. vuosi) Seurantajärjestelmän toteuttaminen on aloitettu 1. perustamalla syrjinnän seurantaryhmä (MP koordinointi) 2. hankkimalla ensimmäinen syrjinnän seurantaraportti (MT koordinointi) Kansainvälinen seuranta Syrjinnän kokonaisvaltaista EU-tason seurantajärjestelmää ei ole. Komissio on valmistellut ja julkaissut vuositasolla raportin syrjinnästä ja EUMC on tuottanut rasismiin ja etniseen syrjintään sekä islamofobiaan ja antisemitismiin liittyvää raportointia ja tutkimusta. Kansallisesti EU-tason raportointiin osallistuminen on tarkoittanut komission kyselyihin vastaamista ja artikkelien kirjoittamista sekä EUMC:n hallituksen yhdyshenkilönä toimimista (MP/MT -tiimit). EUMC:n muuttuessa Euroopan Ihmisoikeusvirastoksi (FRA), ovat hallituksen yhdyshenkilövastuut siirtyneet oikeusministeriölle vuoden 2007 alusta. Oikeusministeriö on perustanut kansallisen asiantuntijaverkoston, jossa ovat edustajat sekä työministeriöstä että sisäasiainministeriöstä. Komissio on julkaisut Eurobarometria, jonka avulla saadaan tietoa sekä eurooppalaisista asenteista että syrjinnän esiintymisestä. Viimeisin barometri julkaistiin tammikuussa Kansainvälisesti syrjintää seurataan ja siitä raportoidaan mm. erilaisten YK ja EN sopimusten ja instituutioiden kautta. Myös OSCE:lla on raportointijärjestelmä koskien viharikoksia (raportoijat SM/PO ja TM/MT) Kansallinen syrjinnän vastainen kampanja Seis kampanja ( ) Työministeriö (MT tiimi) on koordinoinut ja hallinnoinut kansallista syrjinnän vastaista Seis -kampanjaa, johon rahoitusta on haettu vuositasolla komissiolta. Kampanjan kohdistuu Amsterdamin sopimuksessa kiellettyihin syrjintäperusteisiin (etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, vammaisuus, ikä ja seksuaalinen suuntautuminen). Kampanjaa on toteutettu poikkihallinnollisesti ja tiiviissä yhteistyössä neuvottelukuntien ja eri perusteita edustavien sateenvarjojärjestöjen kanssa. Meneillään olevan 7. kampanjan kumppaneita ovat: työministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö/po, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusvoimat (Pääesikunta), Saamelaiskäräjät, Romaniasian neuvottelukunta, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Vammaisfoorumi, Allianssi, Suomen Islam seurakunta ja Seta. Työministeriö on vastannut hankesuunnittelusta (hakemuksen valmistelu), koordinoinnista ja hankehallinnosta, jota varten ministeriössä on ollut projektipäällikkö (Sinikka Keskinen osana virkatyötä) ja hankerahoituksella palkattu projektikoordinaattori. Meneillään olevassa kampanjassa on myös ohjelmakoordinaattori Pääesikunnassa. Työministeriö on koordinoinut hanketta (hakemusvalmistelu, toteuttamisen koordinointi, hallinto), jonka kansallisesta rahoituksesta (20 %) ovat vastanneet kaikki hallinnonalat yhteisesti ja EU komissio 80 %:n osuudella. Kampanja on tehnyt rakenteellista yhdenvertaisuustyötä mm. poliisikoulutuksen, opettajakoulutuksen ja puolustusvoimien henkilöstökoulutuksen uudistamiseksi, 5

13 järjestänyt konferensseja ja seminaareja, tuottanut koulutus- ja tiedotusmateriaalia, perustanut syrjintäkysymysten asiantuntijatietokannan ja yhdenvertaisuusportaalin jne. Lisätietoja YES -kampanja ( ) Yhteisön syrjinnän vastaisen ohjelman päätyttyä rahoitusta kansallisia syrjinnän vastaisia kampanjoita varten voidaan hakea Progress -ohjelmasta vuosina Työministeriö (MT tiimi) on käynyt rahoitus- ja sisältöneuvottelut eri ministeriöiden kanssa ja jättänyt komissiolle hakemuksen uudeksi kampanjaksi nimeltä Yhdenvertaisuus EtuSijalle (YES hanke). Hanketta toteutetaan välisenä aikana, jatkohakemus valmistellaan kevään 2008 aikana. YES kampanja sisältää seuraavat osiot: Järjestöjen voimavaraistaminen syrjinnän vastaiseen työhön Syrjintäilmoitusten seurantaohjelma Puolustusvoimien yhdenvertaisuushanke (jatkohanke) Paikallistason palveluiden monimuotoisuuden kehittämishanke (Turku) Moninaisuuspäivän konferenssi (Tampere) Arktinen seminaari (Inari) Sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuussuunnittelu Tiedottaminen, evaluointi, hallinnointi ja raportointi Hankerahoitus on yhteensä euroa, josta opetusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä ja puolustusvoimilta kultakin, euroa työministeriöltä ja EU-komissiolta. Hankkeessa työskentelisi projektipäällikön (työministeriö/sinikka Keskinen virkatyönä) lisäksi hankerahoituksella projektikoordinaattori (työministeriö/panu Artemjeff), ohjelmakoordinaattori (puolustusvoimat/esa Janatuinen), ohjelmakoordinaattori (rekrytoidaan/opetusministeriö) ja 50 % projektisihteeri (työministeriö/päivi Heinolainen) Muu yhdenvertaisuustyö Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 Työministeriö on kansallinen toimeenpaneva elin (National Implementing Body/NIB) Euroopan teemavuoden 2007 osalta. Se on perustanut laajapohjaisen johtoryhmän syyskuussa 2006, joka on valinnut teemavuoden prioriteettialueet ja kansalliset hankkeet. Työministeriö on valmistellut teemavuoden kansallisen strategian ja hakemuksen EU:lle, työministeriön budjetissa on myös 50 % rahoitusosuus teemavuodelle. Työministeriössä (MT tiimi) työskentelee teemavuoden projektipäällikkö (MT/virkatyö) ja hankerahoituksella palkattu koordinaattori sekä lyhytaikaista työvoimaa. Teemavuoden toteuttaminen tapahtuu pääosin kuuden verkostohankkeen kautta, joita koordinoivat Yleisradio, Valtion taidemuseo, SLU, työmarkkinajärjestöt, oikeusministeriö ja Ihmisoikeusliitto. Teemavuoden hankkeet saadaan toteutettua ennen hallintomuutosta, mutta raportointi (myös talousraportointi) komissiolle siirtyy sisäasiainministeriöön teemavuodesta vastuussa olevien henkilöiden myötä. Työministeriön edustaja (MT tiimi) edustaa Suomea komission teemavuoden neuvoa antavassa komiteassa EU-syrjinnän vastaiset kampanjat Euroopan tasolla toimii kaksi syrjinnän vastaista kampanjaa: For Diversity kampanja ja teemavuosikampanja. Työministeriöstä on vanhojen jäsenmaiden edustaja EU-tason työryhmässä. Kampanjoilla on yhteinen kansallinen työryhmä (NWG), jota vetää EU kampanjoista vastaavan saksalaisen mediayhtiön (Media Consulta) Suomen edustaja Omnipress Oy/Matti Poijärvi. Kampanjat tukevat kansallista syrjinnän vastaista työtä ja toteuttavat EU tason tapahtumia, joita 6

14 Suomessa ovat olleet mm. rekkakiertueet vv ja osallistuminen Eurovision laulukilpailuihin yhtenä kolmesta pääsponsorista vuonna Kansallisia toimia ovat mm. kaksi lehdistöseminaaria (Jyväskylä, Enontekiö) ja tiedotustilaisuudet teemavuosihankkeiden tapahtumissa Kansainväliset hankkeet Työministeriö on suunnitellut ja koordinoinut/osallistunut kumppanina useisiin kansainvälisiin hankkeisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vuosina toteutettiin Join hanketta yhdessä Saksan ja Irlannin kanssa, joka kohdentui paikallistason hyvien käytäntöjen kehittämiseen koulutuksen, terveydenhuollon ja poliisityön osalta. Mukana poliisityön osalta olivat Suomesta Vantaan poliisi ja ESlh/PO. Join EHV jatkohankkeeseen osallistuivat paikallistason toimijat Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Vuosina toteutettiin Join in hanke, jota koordinoi Eslh/STO ja rahoitti kansallisesti työministeriö ( euroa vuositasolla). Hankekumppanit olivat Ruotsista, Espanjasta, Italiasta, Kreikasta ja Unkarista. Hanke kehitti Suomessa syrjimättömyyden valtavirtaistamista koulutuksen ja yhdenvertaisuussuunnittelun avulla Vantaalla, Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Lisäksi työministeriö ja vähemmistövaltuutettu ovat olleet mukana Espanjan työministeriön hankkeessa Eurequality, jossa on kehitetty Suomen osalta syrjinnän vastaisen neuvonnan alueellista verkostoa. Hanke on jatkunut 2007 työministeriön rahoituksella vähemmistövaltuutetun alueellisen pilotin kautta, jossa myös on tehty jatkosuunnitelmat hankkeen täysimääräiselle toteuttamiselle. Työministeriön talousarvioon on sisältynyt osuus vuositasolla kansalliseksi rahoitukseksi EU syrjimättömyyshankkeisiin. Vuoden 2007 kansallinen osuus on käytetty YES ohjelmaan, koska tänä vuonna ei ole Progress ohjelman hakua kansainvälisiin hankkeisiin. Vuonna 2008 on mahdollisuus hakea uutta 3-vuotista kansainvälistä hanketta, mikäli ko. rahoitus on käytettävissä ja hakemusvalmistelun vaatima henkilöresurssi irrotettavissa Asiantuntijatehtävät, lausunnot ja tiedottaminen Työnministeriön osalta MP- ja MT tiimit ovat valmistelleet yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjä koskevat osiot ministeriön lausuntoihin/ YK, EN, ILO jne. Tiimien edustajat ovat toimineet EUkonferenssien asiantuntijoina, puheenjohtajina jne. ja uusille jäsenmaille sekä jäsenyyttä hakeneille maille tarkoitetun TAIEX- ohjelman kouluttajina. He ovat myös osallistuneet lukuisiin hankkeiden johtoryhmiin, valmistelleet artikkeleita ja tehneet muuta tiedotustyötä koskien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa Hyvien etnisten suhteiden edistäminen Vaikka hyvien etnisten suhteiden edistäminen on sijoitettu toisen hallintomuutosta valmistelevan työryhmän tehtäviin, on sitä resurssikysymysten vuoksi tarkoituksenmukaista tarkastella myös rasismin ja syrjinnän torjumisen yhteydessä Toimenpiteet hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi kotouttamisohjelmissa Kotouttamislain mukaan kuntien kotouttamisohjelmiin tulee sisältyä toimenpiteitä hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Etnisten suhteiden neuvottelukunta toimii valtakunnallisesti ja kolmena alueellisena neuvottelukuntana (Etelä-Suomen, Länsi-suomen ja Pohjois-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnat). Valtakunnallinen ETNO kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, lisäksi 7

15 järjestetään vuosittain valtakunnallinen Etnisten suhteiden foorumi. ETNOlla on työjaosto, joka kokoontuu n. 5-7 kertaa vuodessa. Työjaoston puheenjohtaja vastaa entistä pääsihteeriä ja hoitaa tehtävää osana virkatyötään. ETNOlla on lisäksi 50 % sihteeri ja siviilipalvelusmies (kaikki MP tiimissä). ETNO on perustanut useita työryhmiä, joista työnsä ovat saaneet päätökseen Rasismin vastainen työ työryhmä ja Hyvät etniset suhteet pääkaupunkiseudulla työryhmä. Molemmille on tehty jatkosuunnitelmat. Meneillään olevia työryhmiä ovat Työelämä työryhmä ja Uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu työryhmä. Lisäksi on perustettu kaksi ad hoc työryhmää kotouttamisen ja syrjinnän seurannan sekä maahanmuuttajajärjestöjen voimaannuttamisen alueille. Alueelliset neuvottelukunnat toteuttavat ERF rahoitteista EU hanketta 3V, joka todennäköisesti jatkuu vuodelle Vastuu ETNOsta on ollut MP tiimissä; MT tiimin työpanos ETNOssa on sisältänyt työryhmien valmistelua ja niissä toimimista, työjaoston ja koordinaattoriryhmän asiantuntijajäsenyyden ja EU-hankkeen valmistelun ja johtoryhmätyöskentelyn Työelämän syrjintäkysymykset Työministeriön työjärjestyksen nojalla työministeriön politiikkaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat työlainsäädäntöä ja sen kehittämistä. Työlainsäädäntöön sisältyvät myös työelämässä tapahtuvaa syrjintää koskevat säännökset. Työministeriössä työelämän syrjintäkysymyksistä vastaa TYP -tiimi. Työelämässä noudatettavia yhdenvertaisuutta koskevia säännöksiä on yhdenvertaisuuslaissa ja työja virkasuhdelainsäädännössä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintänä kiellettyä on sekä välitön että välillinen syrjintä. Myös häirintä ja ohje tai käsky syrjiä on kielletty. Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Tasapuolinen kohtelu on huomioitava myönnettäessä työntekijöille työsuhteeseen perustuvia etuja sekä asetettaessa heille velvollisuuksia. Samanlaisen kohtelun vaatimuksesta saa poiketa ainoastaan, jos siihen on työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltu syy. Lisäksi työsopimuslaissa kielletään työntekijöiden ilman hyväksyttävää perustetta tapahtuva eri asemaan asettaminen toisiin työntekijöihin nähden iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja syrjinnän kieltoa sovelletaan työntekijöiden palkkaamisessa, työsuhteen kestäessä ja työsuhdetta päätettäessä. Yhdenvertaisuuslain ja työlainsäädännön noudattamista valvovat työsuojelupiirit. 3. Työministeriön yhteydessä toimivat toimielimet 3.1. Vähemmistövaltuutettu ja vähemmistöasiain neuvottelukunta Vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain (660/2001) nojalla etnisen syrjinnän ehkäisyä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten 8

16 aseman ja oikeuksien turvaamista samoin kuin etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa varten on työministeriön yhteydessä vähemmistövaltuutettu. Vähemmistövaltuutetun toimisto sijaitsee hallinnollisesti työministeriön yhteydessä, mutta valtuutettu on kuitenkin itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Vähemmistövaltuutetun toimistossa työskentelee toimialasihteeri, suunnittelija sekä viisi ylitarkastajaa. Vähemmistövaltuutetun toimivalta on rajattu koskemaan etnisen syrjinnän valvontaa. Se ei siis koske syrjintää pelkästään kielen, sukupuolisen suuntautumisen, maailmankatsomuksen tai vammaisuuden perusteella. Näillä perusteilla tapahtuvan syrjinnän torjunta kuuluu edelleen muille viranomaisille, lähinnä ylimmille laillisuusvalvojille ja työelämässä työsuojeluviranomaisille. Vähemmistövaltuutettu voi: antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia tai tehdä aloitteita, jotta syrjintää ei jatkettaisi tai uusittaisi ryhtyä toimiin sovinnon aikaansaamiseksi asianosaisten kesken pyytää syrjinnästä epäillyltä viranomaiselta tai elinkeinonharjoittajalta selvitystä asiasta asettaa uhkasakon, jollei syrjinnästä epäilty anna pyydettyä selvitystä viedä asian syrjintälautakuntaan avusta tai määrätä toimistonsa työntekijän avustamaan etnisen syrjinnän kohteeksi joutunutta tämän oikeuksien turvaamisessa tai tarvittaessa hankkia asiakkaalle oikeusapua, jos valtuutettu katsoo, että asialla on etnisen syrjinnän ehkäisyn kannalta huomattava merkitys Valtuutettu voi tehdä eri etnisten ryhmien tai ulkomaalaisten asemaa tai yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia koskevia aloitteita. Valtuutetulla on laaja tiedonsaantioikeus. Tarvittaessa, joskin hyvin poikkeuksellisesti, valtuutettu voi myös avustaa perusteellisesti laajakantoisissa syrjintäasioissa etnisen syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä. Useimmiten oikeusapua annetaan kuitenkin oikeudellisena neuvontana. Yhdenvertaisuuslaki on vahvistanut valtuutetun toimintakenttää etniseen syrjintään puututtaessa. Vähemmistövaltuutetun tehtävään sisältyy monitasoinen yhteistyölähtökohta. Henkilön alkuperästä riippumaton tasa-arvoinen kohtelu toteutuu monilta osin parhaiten yhteistyöllä eri osapuolten ei siis vain viranomaisten - kanssa. Vähemmistövaltuutettu voi myös: puuttua ja kannustaa muita puuttumaan etniseen syrjintään sekä ulkomaalaisten oikeusturvaan edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa tiedottaa ja kouluttaa etnisyydestä ja ulkomaalaisten asemasta pyrkiä muuttamaan asenteita etnisiä vähemmistöjä ja maahanmuuttajia kohtaan myönteisemmiksi vaikuttaa lainsäädäntöön ja raportteihin lausunnoilla vaikuttaa kulloinkin ajankohtaisiin asioihin esimerkiksi lausuntomenettelyllä tai tekemällä aloitteita osallistua julkiseen keskusteluun esimerkiksi antamalla haastatteluja 9

17 Työministeriön työjärjestyksen mukaan työministeriön kansliapäällikkö ratkaisee: vähemmistövaltuutetun toimiston virkojen perustamista, lakkauttamista ja muuttamista koskevat asiat vähemmistövaltuutetun vuosiloma koskevat asiat antaa vähemmistövaltuutetulle ulkomaan virkamatkamääräyksen vahvistaa vähemmistövaltuutetun toimiston henkilökunnan tehtävien vaativuus- ja henkilökohtaiset suoritustasot sekä päättää lisäpalkkioista ja virkasopimuksista. Vähemmistövaltuutettu puolestaan ratkaisee: toimistonsa virkamiesten vuosilomia koskevat asiat toimiston käytettäväksi osoitettujen toimintamenojen käyttämistä henkilöstön henkilökiertoa ja etätyötä nimittää tai ottaa tehtävätasoon 7 tai sen alle kuuluvat virkamiehet ja vastaavan muun toimiston henkilökunnan antaa virkamääräyksen toimistonsa virkemiehille. Vähemmistövaltuutetun toimistolla ei ole omaa työjärjestystä. Vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain mukaan etnisen syrjinnän ehkäisyyn, seurantaan ja valvontaan liittyvien kysymysten sekä eri viranomaisten yhteistyön edistämistä varten vähemmistövaltuutetun apuna toimii vähemmistöasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja työskentelystä on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, jonka 3 :n mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on: tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja etnisen syrjimättömyyden valvonnan ja seurannan kehittämisestä ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamisesta; sekä kehittää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä syrjimättömyyden valvontaan ja seurantaan ja syrjinnän ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. Vähemmistöasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vähemmistövaltuutettu 3.2. Syrjintälautakunta Vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain (660/2001) nojalla työministeriön yhteydessä on yhdenvertaisuuslaissa säädettyä valvontatehtävää varten myös syrjintälautakunta. Lain mukaan syrjintälautakunnassa on puheenjohtaja, kuusi muuta jäsentä ja sihteeri. Puheenjohtaja ja sihteeri voivat olla päätoimisia. Lautakunnassa voi lisäksi olla yksi tai useampi sivutoiminen esittelijä. Käytännössä syrjintälautakunnassa on yksi päätoiminen sihteeri, joka toimii esittelijänä ja hänen sihteerinsä. Syrjintälautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne asiat, jotka yhdenvertaisuuslain mukaan kuuluvat sen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Lautakunnan toimivaltaan kuuluu etniseen alkuperään perustuva syrjintä, kun kyse on: 10

18 itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinotoiminnan tukemisesta koulutuksen tai ammatillisen ohjauksen saamisesta jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, tai järjestön antamista etuuksista sosiaali- ja terveyspalveluista sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalvelun tai siviilipalvelun suorittamisesta asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. Syrjintälautakunta ei käsittele työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Lautakunta ei korvaa käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä. Syrjintälautakunnalla on toimivalta antaa kieltopäätöksiä ja tuomita syrjintään syyllistynyt uhkasakkoon. Syrjintälautakunta voi vahvistaa osapuolten välisen sovinnon, jossa on sovittu rahasaatavasta. Sovinto voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Tuomioistuimet voivat tarvittaessa pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa lausunnon syrjintälautakunnalta yhdenvertaisuuslain soveltamisesta. Syrjintälautakunta on vahvistanut itselleen työjärjestyksen. Työjärjestys sisältää 4 pykälää. Työjärjestyksessä on määräyksiä esittelymenettelystä, kokousmenettelystä ja menojen hyväksymisestä. Työjärjestyksessä ei ole määräyksiä lautakunnan henkilöstöhallintoa koskevista asioista, kuten päätoimisen henkilöstön palkkausten vahvistamisesta, vuosilomista, sairauspoissaoloista eikä virkamatkoista. Työjärjestyksen mukaan lautakunnan päätoiminen sihteeri tekee päätökset, jotka koskevat lautakunnan käytettäväksi osoitettujen toimintamenojen käyttämistä. Päätoimista sihteeriä koskevat menot hyväksyy lautakunnan puheenjohtaja. 4. Yhdenvertaisuuden edistäminen, rasismin ja syrjinnän torjuminen sisäasiainministeriössä 4.1. Yleistä Sisäasiainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet kaikessa sisäisessä (työnantajana) ja ulkoisessa toiminnassa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on näkyvästi esillä ministeriön strategiassa ja arvopohjassa. Konkreettisia välineitä, kuten poliisihallinnon arvojen määrittely ja eettisen periaatteiden opas, on valmistumassa vuoden loppuun mennessä. Sisäasianministeriön hallinnonalalla ei ole vielä yhdenvertaisuussuunnitelmia, mutta prosessi niiden valmistelemiseksi ja koko henkilöstön kouluttamiseksi on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta Sisäasiainministeriö on edustettuna aihealueeseen liittyvien neuvottelukuntien (Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Romaniasiain neuvottelukunta, Kieliasiain neuvottelukunta ja Vähemmistöasiain neuvottelukunta sekä etnisten suhteiden neuvottelukunnan alaisessa uskontojen ja kulttuurien välisestä vuoropuhelua käsittelevässä työryhmässä) sekä kansallisten ja kansainvälisten työryhmien ja projektien työskentelyssä. OSCE on nimennyt kansalliset viharikosraportoijat, joista toinen 11

19 edustaa sisäasianministeriötä. Raportointi tapahtuu puolivuosittain ja kattaa mm. viharikosten tilastollisen seurannan, lainsäädännön kehittymisen seurannan ja hyvien käytäntöjen kehittämisen OSCE jäsenvaltioissa. Euroopan perusoikeusvirasto (European Union Fundamental Rights Agency/FRA) on käynnistänyt toimintansa laajemmalta pohjalta kuin sen edeltäjä EUMC (European Union Monitoring Centre on Racism, Xenophobia and Anti-Semitism). Kansallinen vastuutaho Suomessa on oikeusministeriö, joka on koonnut kansallisen asiantuntijaverkoston avustamaan FRA:n toimintaan liittyvässä kansallisessa raportoinnissa ja seurannassa. Sisäasiainministeriö on mukana em. verkostossa samoin kuin se oli mukana vastaavassa epävirallisessa EUMC -verkostossa Yhdenvertaisuusasiat poliisiosastolla Sisäasiainministeriön poliisiosasto on ollut mukana kansallisen syrjinnän vastaisen kampanjan toteuttamisessa vuodesta 2003 lähtien. Tänä aikana on tehty rakenteellista työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi poliisin toiminnassa. Toimenpiteet ovat liittyneet sekä poliisikoulutukseen että operatiivisten poliisiyksiköiden toimintaan. Poliisikoulutuksen osalta on laadittu sähköinen opetusmateriaali ja asennetesti poliisikoulun käyttöön, ja vahvistettu eri syrjinnän vaarassa olevien ryhmien osuutta poliisikoulutuksen asiantuntijakouluttajina. Poliisin ja poliisien koulutuksesta vastaavien tahojen edustajat ovat myös tutustuneet poliisin syrjinnän vastaiseen koulutukseen ja poliisijärjestöjen toimintaan Lontoossa. Opintomatkan aikana hankittujen kokemusten ja materiaalin avulla on laadittu lisämateriaalia poliisin koulutukseen ja jatkokoulutukseen. Operatiivisten poliisiyksiköiden osalta vuonna 2006 kansallinen syrjinnän vastainen kampanja käynnisti prosessin, jonka tavoitteena on ollut syrjintätapausten ilmoituskynnyksen alentaminen, poliisin syrjintätapausten parempi tunnistaminen sekä yhteistyön kehittäminen syrjinnän vastaisessa neuvonnassa poliisin ja sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön kesken. Prosessin tuloksena on tänä vuonna julkaistu Poliisi ja syrjintä niminen opas, vastaava julkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä esite syrjintää kokeneille. Syksyn 2007 aikana aloitetaan rasististen rikosten etenemistä oikeusjärjestelmässä koskeva seurantatutkimus koskien Helsingin aluetta. Samassa yhteydessä järjestetään koulutusta ko. aiheesta syyttäjille ja poliisille. Edellä mainittujen lisäksi sisäasianministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden ja eri perusteita edustavien kattojärjestöjen sekä neuvottelukuntien kanssa mukana järjestämässä mm. koulutus- ja tiedotustapahtumia, Moninaisuuspäivän konferenssia ja Saamelaisten Kotiseutualueen yhdenvertaisuustapahtumia. Poliisiosastolla on yhden ylikomisarion viran tehtäväalueeksi määritelty alun perin ideologiarikokset, rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvät asiat, poliisi ja ihmisoikeudet sekä poliisietiikka. Kokonaisvoimavarojen rajallisuudesta johtuen kyseisen viran haltijan työpanosta on jouduttu suuntaamaan tilanteesta riippuen osin tai kokonaan poliisin ulkomaalaisasioihin. Silloin kun kyseisen viran haltija on hoitanut kokonaisuudessaan poliisin ulkomaalaisasioita, aluksi mainittuja tehtäviä on hoitanut toisen viran haltija päätehtäviensä ohella Yhdenvertaisuusasiat ulkomaalaisosastolla Yhdenvertaisuus ohjaa ulkomaalaisosastolla lainsäädännön ja politiikan valmistelua sekä alaisen hallinnon ohjausta. Sisäasiainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille todetaan maahanmuuttopolitiikan arvoiksi muun muassa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen. Ulkomaalaisosaston tulostavoitteissa yhtenä tavoitteena vuodelle 2007 on osallistuminen vähemmistöjen aseman kehittämiseen. 12

20 Ulkomaalaisvirastolla ei ole erillistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Asiakaspalvelun kehittämistä koskevassa suunnittelussa yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu keskeiseksi elementiksi. Päätöksenteossa yhdenvertaisuuden periaate on perustana. Tasa-arvosuunnitelmassa yhdenvertaisuus viraston henkilöstön rekrytoinnissa, kohtelussa ja työoloissa on mukana. Kulttuurien kohtaamista koskeva koulutus on osa viraston henkilöstön perehdyttämistä Yhdenvertaisuusasiat rajavartiolaitoksessa Rajavartiolaitoksessa erityisesti Rajavartija -peruskurssilla, mutta myös muussa opetuksessa, käydään kattavasti läpi yhdenvertaisuutta koskevat säännökset. Viiteaineistona käytetään kanteluprosessin kautta tai muutoin esille tulleita aihealueeseen liittyviä tapauksia. Peruskurssiin sisältyy lisäksi Kulttuurien kohtaaminen -niminen osia, jonka kuluessa erilaisen etnisen taustan omaavat ihmiset käyvät kertomassa omista kokemuksistaan kohtaamisesta rajavartiomiesten kanssa ja antamassa oppilaille opastusta, jotta virkamiesten ja asiakkaiden välille syntyisi entistä parempi keskusteluyhteys. Esille tulleisiin ongelmiin kiinnitetään huomiota myös laillisuusvalvonnan puitteissa laadittujen kertomusten kautta. Valistusta ja muita vuorovaikutustaitoja lisääviä toimenpiteitä kohdennetaan siten tarpeen mukaan myös alueellisesti ja vartiostokohtaisesti. Erikseen mainittakoon, että koko ajan kasvaneen Kaukoidän liikenteen myötä rajavartiolaitos on rekrytoinut Helsinki-Vantaan lentokentälle kiinankielen tulkin, joka osaltaan edistää tasa-arvoisen ja joustavan kohtelun toteutumista. 4.5 Yhdenvertaisuus pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa Pelastustoimeen kuuluu tulipalojen ja eräiden muiden onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Kunnat vastaavat pelastustoimen tehtävistä lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Pelastustointa ohjaavat ja valvovat sisäasiainministeriö ja lääninhallitukset. Hätäkeskustoiminnasta vastaa sisäasiainministeriön alainen hätäkeskuslaitos. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisiin tutkintoihin johtavasta koulutuksesta vastaa sisäasiainministeriön alainen Pelastusopisto. Pelastustoiminta, väestönsuojelu ja hätäkeskustoiminta ovat humanitaarisia tehtäviä, joissa korostuu autettavien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksessa korostetaan autettavien yhdenvertaista kohtelua ja siihen liittyen myös rasismin ja syrjinnän vastaisen toiminnan lähtökohtia. Hätäkeskustoiminnassa yhdenvertaisuutta on pyritty edistämään muun muassa erityisryhmille kohdennetuilla palveluilla. Tällaisia palveluja ovat kuulovammaisten henkilöiden hätäilmoitusten tekemisen helpottamiseksi toteutetut palvelumuodot. Hätäilmoitus on mahdollista tehdä tekstiviestinä hätäkeskusaluekohtaiseen GSM-numeroon. Hätäilmoituksen vastaanottamista tekstiviestinä yleiseen hätänumeroon 112 selvitetään. Hätäkeskuslaitos pyrkii myös varmistamaan asianmukaiset hätäkeskuspalvelut henkilön käyttämästä kielestä riippumatta. Hätäkeskuslaitos vastaa siitä, että sen päivystyshenkilöstöllä on riittävä kotimaisten kielten taito tehtävien hoitamiseksi hätäkeskusalueen kielellisen jaotuksen mukaan. Työpaikkakoulutuksella huolehditaan henkilöstön kielitaidon ylläpidosta. Hätäkeskuslaitoksessa on muun muassa mahdollisuus osallistua ruotsin kielen verkkoopetukseen. Kielellinen palvelutaso turvataan sijoittamalla työvuoroihin riittävä määrä suomen ja ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä. Hätäkeskuspalveluja on käytännössä mahdollista saada myös englannin kielellä. Pelastusopiston oppilasvalinnoissa on lain nimenomaisen säännöksen mukaisesti sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita ja oppilaiden oikeusturvan tehokkuuteen on uudessa lainsäädännössä kiinnitetty erityistä huomiota. 13

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ETNO, KANE, sähköiset

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi 24.5.2013 Viite: Lausuntopyyntö OM 12/42/2006 Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi Ihmisoikeusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä

Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Liisa Larja, Johanna Warius, Liselott Sundbäck, Karmela Liebkind, Irja Kandolin (TTL), Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin

Lisätiedot

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Kuopio 23.4.2015 Nexhat Beqiri, OM/DKY 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Lisätiedot

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta

Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Anu Tuija Lehto, lakimies, SAK Valvontaviranomaiset (YVL 18 ) Vähemmistövaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu (laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta) Oikeusministeriön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Liisa Männistö Helsinki 19.5.2010 YES III Yhdenvertaisuus Etusijalle Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja monimuotoisuus työelämässä. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja monimuotoisuus työelämässä. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Yhdenvertaisuuden edistäminen ja monimuotoisuus työelämässä OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015 Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti Työoikeuskonferenssi 205 25.9.205 Sisältö Keskeiset työnantajan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Uudistunut yhdenvertaisuuslaki ja työelämä Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yhdenvertaisuuslaki. Lisäksi ehdotetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys...

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys... Kalvosarjan sisältö: Mahmoud, Mertsi ja Maija: Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki Koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä... 1 Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

TYÖRYHMÄ. Harjula Irma. Rahkonen Pekka. Wideroos Raija

TYÖRYHMÄ. Harjula Irma. Rahkonen Pekka. Wideroos Raija Khall 21.6.2006 170 2 TYÖRYHMÄ Harjula Irma Rahkonen Pekka Wideroos Raija 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. MITÄ SYRJINTÄ ON? 5 3. YHDENVERTAISUUSLAKI 7 3.1. Lain valvonta 7 3.2. Oikeus hyvitykseen 7

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI - Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet Syrjinnän ehkäisyyn liittyvät velvollisuudet Syrjinnän

Lisätiedot

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6)

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) 2 (6) HYY YHTYMÄN GLOBAL COMPACTIN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMISESTA HYY Yhtymä on hyväksytty YK:n Global Compact

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi Sisäasiainhallinnon linjaukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi Sisältö Tavoitteet 3 Arvopohja ja toiminta-ajatus 3 Yhdenvertaisuus sisäasiainhallinnossa 3 Kehittämistarpeet yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yhdenvertaisuuslaki Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TIETOISKUT

HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TIETOISKUT Työversio marraskuu 2013 HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TIETOISKUT Sisältö Tavoite... 2 NAISTEN JA MIESTEN VÄLINEN TASA-ARVO... 3 Määritelmä... 3 Sukupuolten tasa-arvo rakennerahastohankkeissa... 3 Julkaisut,

Lisätiedot

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio ja sen vaikutukset Suomen aktuaariyhdistys 21.9.2011 Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Miesten ja naisten

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot