Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki."

Transkriptio

1 Vaskivuoren lukion johtamisjärjestelmä Syksy Sivistystoimen visio, slogan ja toiminta-ajatus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisaatio Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtamisen foorumit Lukion oma visio/toiminta-ajatus Johtamisjärjestelmän tarkoitus Johtamisjärjestelmän kuvauksen säilytys ja päivittäminen Oppilaitoksen johtamisroolit ja tehtävät Asioiden käsittelyfoorumit Lukion johtoryhmätoiminta Opettajankokoukset Tiimien rakenne ja rooli johtamisjärjestelmässä Opiskelijoiden osallisuus lukion toiminnassa Tiedotussuunnitelma Tulos- ja kehityskeskustelut osana johtamisjärjestelmää Aktiivinen välittäminen Strateginen suunnittelu ja tavoitteet Lukion lukuvuosikello Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistelu lukiossa Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toimeenpano Opiskelijoiden osallisuus suunnittelussa Arviointi Lukioiden tuloskorttiin asetettujen tavoitteiden arviointi Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi CAF-arviointi Opiskelijoiden osallisuus arvioinnissa Koko tulosaluetta koskeva yhteinen arviointi Sivistystoimen visio, slogan ja toiminta-ajatus Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki. Slogan Vantaa - kasvun ja sivistyksen kiitotie Toiminta-ajatus Sivistystoimi edistää asukkaiden oppimista ja sivistystä osaavan henkilöstön ja laadukkaiden kasvu- ja oppimisympäristöjen avulla oikeudenmukaisesti ja vuorovaikutteisesti. Sivistystoimen arvot ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Niitä on avattu lukion opetussuunnitelmassa. 1

2 2. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisaatio 3. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtamisen foorumit Lukioiden toimintaa ohjaa Vantaan kaupungin lukioiden johtosääntö. Johtosäännössä määritellään mm. lukion rehtorin ratkaisuvalta. 2

3 4. Lukion oma visio/toiminta-ajatus Vaskivuoren lukion visio ja vision osat Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy oppimisen ja opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio arvostaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatko-opintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija. 5. Johtamisjärjestelmän tarkoitus Johtamisjärjestelmän avulla oppilaitos varmistaa päämäärien saavuttamisen ja päivittäistyön tarkoituksenmukaisuuden. Johtamisjärjestelmän tarkoituksena on auttaa esimiehiä keskittymään olennaiseen jämäköittää johtamista tehdä selväksi johtamisen roolit ja vastuut sekä varmistaa eri johtamisfoorumien toimivuus 6. Johtamisjärjestelmän kuvauksen säilytys ja päivittäminen Johtamisjärjestelmän kuvausta säilytetään sähköisenä versiona Fronterissa Johtoryhmän kansiossa. Painettuna se on kanslian arkistossa mapissa, jonka nimi on Vaskivuoren lukion johtamisjärjestelmä. Asiakirja päivitetään kerran lukuvuodessa lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä lokakuun loppuun mennessä. Päivittämisestä on vastuussa rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. 7. Oppilaitoksen johtamisroolit ja tehtävät Johtamisrooli Rehtori Apulaisrehtori Pääasialliset tehtävät Kokonaisvastuu lukion toiminnan johtamisesta, strategiat, henkilöstöjohtaminen Taloussuunnittelu, kurssitarjonta, turvallisuusasiat, hankinnat, tilojen käyttö ja kunnossapito. 3

4 Vararehtori Tiimivastaava Toimii rehtorin ja apulaisrehtorin poissa ollessa rehtorin hallinnollisena sijaisena. Yhteydenpito johtoryhmän ja toimintaryhmän välillä. Toimintasuunnitelman laatiminen, toimeenpano ja arviointi yhdessä toimintaryhmän kanssa. 8. Asioiden käsittelyfoorumit Johtamisfoorumi Osallistujat Käsiteltävät asiat Johtoryhmä Rehtori, apulaisrehtori, Koulun toiminnan neljä opettajajäsentlu, suunnittejankokousten opetta- valmistelut, muut rehtorin asettamat tehtävät. Johtoryhmän jäsenten erityisvastuut: Toimintaryhmien vetäjät Tiedotusvastaava Kokoontumistiheys Joka toinen viikko, koeviikoilla vetäytymispäivät. Kokouksia lukuvuodessa n. 20. Toimikausi Pysyvinä jäseninä rehtori ja apulaisrehtori. Opettajajäsenten toimikausi 2 vuotta, kaksi jäsentä vaihtuu vuoden välein. Kaikki johtoryhmän jäsenet toimivat toimintaryhmien vetäjinä. Dokumenttien säilytys Fronterin Johtoryhmä-huone. Esityslistat ja muistiot ovat kaikkien opettajien nähtävillä Huolehtii oppilaitoksen sisäisestä tiedottamisesta ja tiedotteiden osalta ulkoisesta tiedottamisesta. Opettajankokous Tiimit: Rehtori, apulaisrehtori, opettajat, opiskelijakunnan edustajat Opettajankokouksissa on kasvatukseen ja opetukseen liittyviä teemoja, mukana myös asiantuntijavieraita. Jokaisessa jaksossa (I jaksossa kaksi kokousta), koeviikolla, useimmiten ensimmäisenä päivänä. Lukuvuodessa 6 kokousta. Muistiot tallennetaan liitteineen Fronteriin ja liitteineen kanslian arkistoon. Vaskivuoren lukiossa tiimejä kutsutaan toimintaryhmiksi. Lukuvuonna lukiossa oli seuraavat toimintaryhmät. Henkilöstö Ryhmänohjaus Työelämälähtöisyys Hyvinvointi ja turvallisuus Tieto- ja viestintätekniikka Markkinointi (vetäjä markkinointivastaava) Tukiryhmä (vetäjä lukiyhteyshenkilö) Ympäristöryhmä (vetäjä ekotukihenkilö) Kansainvälisyys (vetäjä kv-koordinaattori) 4

5 Lisäksi lukuvuosittain eri tehtävien hoitajiksi nimetyt henkilöt. Opettajat voivat vaikuttaa päätösten valmisteluun toimintaryhmien kautta. YHR Rehtori, kuraattori, lukiopsykologi, terveydenhoitajat, opintoohjaajat Ennaltaehkäisevä opiskeluhuolto Keskimäärin joka toinen viikko, vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa vetäytymispäivä Jäsenet kuuluvat opiskelijahuoltoryhmään asemansa puolesta Fronterissa YHR:n kansiossa Aineryhmät Ro-vuositasot Toimintaryhmät Delegoituja tehtäviä Ainevastaava, aineryhmän opettajat Vuositasovastaava ja kunkin vuositason ryhmänohjaajat Sijaisvastaava Opetussuunnitelmalliset ja opiskelua koskevat asiat Ryhmänohjausta koskevat asiat Huolehtii opettajien sijaisjärjestelyistä. Tarpeen mukaan, ainevastaavan kutsumana Tarpeen mukaan, vuositasovastaavan kutsumana Fronterissa mahdollisuus muistioiden säilyttämiseen. Fronterissa mahdollisuus muistioiden säilyttämiseen. Yokirjoitusjärjestelyvastaava: Ylioppilaskirjoitusten valvontajärjestelyistä huolehtiminen. 9. Lukion johtoryhmätoiminta Vantaan kaupunki on linjaorganisaatio, jossa yhdeksi johtamisjärjestelmän rakenteeksi on valittu johtoryhmätoiminta. Ajatuksena johtoryhmätyöskentelyssä on, että jaettu johtajuus, osallistaminen ja vuorovaikutteisuus sekä osaamisen jakaminen on se johtamismalli, joka mahdollistaa menestyvän organisaation ja toiminnan tuloksellisuuden. Epävarmuuden ja moninaisuuden lisääntyessä ei yhdellä yksilöllä voi olla kaikkea tarvittavaa tietoa, taitoa, kykyä ja suhdeverkostoja, joita hän tarvitsee johtamistyössään. Organisaation menestystä eivät pysty takaamaan yksittäiset sankarijohtajat vaan siihen tarvitaan eri johtajuusroolitasoilla ja eri asemassa toimivien ihmisten toisiaan tukevaa osaamista ja sujuvaa yhteistyötä. Rehtori johtaa oppilaitosta, mutta johtoryhmärakenteella vahvistetaan laadukasta johtamista. Jaettu johtajuus voi oppilaitoksessa tarkoittaa paitsi tehtäväkuvan tai vastuiden kantamisen jakamista, myös yhteisen tekemisen prosessia, jolloin jaetaan tietoa, kokemuksia, tulkintoja ja luodaan johtajuudesta yhteistä ymmärrystä. Haasteena johtoryhmillä on löytää yhteinen ymmärrys suunnasta ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. 5

6 Lukioiden johtoryhmiin kuuluvat esimiesasemassa olevien rehtoreiden lisäksi vararehtori, apulaisrehtori sekä opettajajäseniä. Johtoryhmät vastaavat oman oppilaitoksensa tuloksellisuudesta, strategisista päätöksistä ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmista, se koordinoi oppilaitoksen toimintaa ja vastaa oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämisestä. Pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä ryhmä ei ole johtoryhmä. Parhaimmillaan johtoryhmä on tiimi joka johtaa. Tuloksellisin tiimi on sellainen, jossa on vuorovaikutustyyliltään erilaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän erilaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä. Johtoryhmän toimintaan liittyvät menestymisen edellytykset yhteinen käsitys strategiasta ja tulevaisuudesta innovatiivisuus ja avoimuus johtoryhmän toimintaympäristön - koko oppilaitoksen ja sidosryhmien mukaan saaminen ihmisten johtamiseen panostaminen päätöksenteko ja päätösten toimeenpano tunnelma ja yhteenkuuluvuus jäsenten keskinäinen sparraus yhteisen ajankäytön toimivuus jäsenten välinen luottamus jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen (mukaellen Åhman 2007) Johtoryhmän asema päätöksenteossa Johtoryhmätyöskentelyn edellytyksenä on kyky priorisoida sekä päätöksenteon yksiselitteisyys. Kun pohditaan oppilaitoksen johtoryhmän päätöksentekoa, on ensin määriteltävä mistä puhutaan kun puhutaan johtoryhmän päätöksestä. On luotava yhteinen ymmärrys siitä, mistä asioista johtoryhmä voi tehdä päätöksiä. Johtoryhmällä on teoriassa valtaa tehdä sen kokoisia päätöksiä, joita rehtori voi tehdä joko hallintosäännöstä delegoituna viranhaltijapäätöksinä tai rehtorin johtaja- ja esimiesasemaan kuuluvalla direktio-oikeuteen perustuvalla päätöksentekooikeudella. Tällöinkin rehtorin päätöksiä ohjaavat kaupungin ja toimialan strategiset tavoitteet. Toisaalta johtoryhmä on myös yhteistoimintafoorumi, jossa rehtori kuulee opettajajäsenten näkemyksiä ennen kuin rehtori käyttää itsenäistä päätöksenteko-oikeuttaan. Johtoryhmä tuo monipuolisen osaamisensa rehtorin käyttöön ja johtoryhmän yhteinen näkemys asiasta voi olla pohja rehtorin päätökselle. On tärkeää muistaa se, että johtoryhmä käsittelee asioita, jotka kuuluvat rehtorin valtaan, mutta juridisesti lopullinen valta ja vastuu säilyvät aina rehtorilla. 10. Opettajankokoukset Opettajankokouksia järjestetään 5-6 kertaa vuodessa aina jakson päättyessä. Opettajankokoukset valmistellaan johtoryhmässä, mutta myös toimintaryhmät osallistuvat kokouksien aihesisältöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jokaiselle kokoukselle pyritään löytämään jokin kasvatukseen tai opetukseen liittyvä teema, jonka ympärille muut asiat sidotaan. Kokoukset eivät ole tiedotustilaisuuksia, vaan niiden tarkoituksena on ennemminkin kehittää lukiota ja luoda uusia suuntaviivoja tulevaan toimintaan. Opettajankokoukset ovat avoimia myös opiskelijoille. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenillä on aina osallistumisoikeus kokouksiin. Heille on myös esityslistan mukaisesti jokaisessa kokouksessa oma aika, jolloin opiskelijat voivat esittää omaan toimintaansa liittyviä asioita tai esittää toiveita opettajakunnalle. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet voivat osallistua myös muihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin ja heillä on puheoikeus samoin kuin opettajillakin. Opiskelijakunnan hallitukselta kysytään mielipidettä jo etukäteen kaikista oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijan asemaan liittyvistä asioista (LL 27 ). Opiskelijakunnan hallituksen edustajille tarjotaan mahdollisuus osallistua asian valmisteluun johtoryhmässä ja/tai eri toimintaryhmissä. 6

7 11. Tiimien rakenne ja rooli johtamisjärjestelmässä TOIMINTARYHMÄT Vaskivuoren lukiossa tiimeistä käytetään nimitystä toimintaryhmä. Jokainen opettaja kuuluu vähintään yhteen toimintaryhmään. Valinta seuraavan lukuvuoden toimintaryhmiin tehdään huhti-toukokuussa opettajien toiveiden perusteella. Toimintaryhmien kokoonpanoja tarkennetaan lukuvuoden alussa. Johtoryhmä tekee rehtorille päätettäväksi esityksen toimintaryhmistä ja niiden henkilövalinnoista. Opettaja voi kuulua samaan toimintaryhmään enintään kahden peräkkäisen lukuvuoden ajan pääsääntöisesti. Suurissa aineryhmissä ainevastaava on vapautettu toimintaryhmiin kuulumisesta (MA, AI,RU, EN). Toimintaryhmä laatii lukuvuoden alussa toimintasuunnitelman, jossa ilmoitetaan jäsenet ja määritellään ryhmän tehtävät, toiminnan sisältö sekä miten toimintaa arvioidaan lukuvuoden päättyessä. Toimintasuunnitelma liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. Toimintaryhmän toteutumista seuraa johtoryhmä. Toimintaryhmää johtaa pääsääntöisesti johtoryhmän jäsen. AINEVASTAAVAT (päivitetty viimeksi ) Aineryhmän opettajat valitsevat keskuudestaan ainevastaavan lukuvuodeksi kerrallaan. Ainevastaavan tehtävä kiertää, toimikausi on korkeintaan kaksi lukuvuotta. Ainevastaava on ko. oppiaineen yhteyshenkilö. Hänellä ei ole esimiestehtäviä. Aineryhmän puheenjohtaja ja kokoonkutsuja Aineryhmän yhteistyön aktiivinen kehittäjä esim. fronterin käyttö, yhteiset kokeet, materiaalin jakaminen jne. Ko. oppiaineen postin vastaanottaja ja edelleen jakaja Aineen opetussuunnitelman päivityksestä vastaaminen annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Aineen kurssiesitteen ja abioppaan ainekohtaisen osuuden päivityksestä vastaaminen annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Aineen preli- ja tenttijärjestelyiden yhteyshenkilö Aineen kurssitarjottimen vastuuhenkilö. Kurssien jakaminen opettajille ja kurssien perustaminen yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Kokonaisarvostelussa oppiaineen harkinnanvaraisten arvosanojen korotusten koordinointi ja aikataulusta huolehtiminen. Huolehtii oppikirjalistan päivittämisestä annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa. Muistuttaa koulutusterveisten kirjaamisesta Fronteriin. Seuraa oman aineen täydennyskoulutustarjontaa sekä akateemista (pois kokonaan?) pedagogista sekä opetussuunnitelmauudistukseen liittyvää keskustelua. Vastaa tiedonkulusta johtoryhmään Vastuuhenkilö ylioppilaskokeiden omaa ainetta koskevissa järjestelyissä Ylioppilaskirjoitusten vastauspaperien jako eri opettajille etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan. Vastauspaperien kokoaminen lautakunnalle lähettämistä varten. Ylioppilaskirjoitusten kirjallisten kokeiden koetehtävien palautusohjeiden jättäminen kansliaan viimeistään päivää ennen koetilaisuutta (kaikissa reaaliaineissa yhtenäiset ohjeet, vastuussa uskonto ja psykologia) 7

8 12. Opiskelijoiden osallisuus lukion toiminnassa Lukiolain muutos , 27 : Osallisuus ja opiskelijakunta Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 21 :n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, ellei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Lukion opiskelijat osallistuvat jokaisen kurssin alussa ko. kurssin yhteissuunnitteluun, jossa sovitaan kurssin arviointiin vaikuttavista suorituksista ja kurssin arviointikriteereistä. Opiskelijat osallistuvat kyselyihin, joiden vastausten perusteella sovitaan kehittämiskohteista. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat kehittämiskohteiden valitsemiseen. Kyselyitä on mm. kouluterveyskysely, PKS-palvelukykykysely ja asiakastyytyväisyyskysely. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat kaikkiin opettajienkokouksiin, johtoryhmän kokoukseen kerran jaksossa, vuosikellossa etukäteen sovittuihin yhteisöllisen hyvinvointiryhmän (YHR) kokouksiin ja opiskelijakunnan edustajia pyydetään mukaan useiden toimintaryhmien jäseniksi. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenille tarjotaan mahdollisuus osallistua ainakin kerran vuodessa OS-päivään. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat järjestyssääntöjen laadintaan yhdessä Hyvinvointi ja turvallisuus toimintaryhmän kanssa. Lisäksi he osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen toimintaryhmissä ja opettajienkokouksissa. 13. Tiedotussuunnitelma Vuosikello johtoryhmän toiminnasta valmistuu ensimmäisen jakson aikana, ja se on nähtävillä Fronterissa johtoryhmä-huoneessa koko lukuvuoden ajan. Vuosikellon valmistelusta vastaa rehtori yhdessä johtoryhmän jäsenten kanssa. Johtoryhmän kokousten aikataulut vahvistuvat jakso kerrallaan rehtorin laatiman esityksen pohjalta. Johtoryhmän esityslistat laatii rehtori, ja ne ovat näkyvissä ennen kokouksia Fronterissa johtoryhmä-huoneessa. Tiedottaja linkittää esityslistat jaksokalenteriin kaikkien nähtäville. Kokouspöytäkirjat, joiden laadinnasta vastaavat johtoryhmän jäsenet vuorotellen, ovat nähtävillä Fronterissa johtoryhmä-huoneessa. Kokouspöytäkirjat valmistuvat kokouksen aikana. Lisäksi opettajat voivat lähettää terveisiä johtoryhmälle Fronterin lomakkeella. Johtoryhmä käsittelee terveiset aina seuraavassa kokouksessa. 8

9 Opettajien kokouksien esityslistat ja pöytäkirjat nähtävillä Fronterissa Opettajahuonehuoneessa esityslistat ja pöytäkirjat -kansiossa. Esityslistat laatii rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. Pöytäkirjojen kirjaamisesta vastaavat opettajat vuorotellen aakkosjärjestyksessä. Opettajien kokouksien vuosittaiset päivämäärät ja kellonajat päätetään jo ennen lukuvuoden alkua. Toimintaryhmien esityslistat ja pöytäkirjat laativat toimintaryhmien vastaavat yhdessä toimintaryhmien jäsenten kanssa. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä Fronterissa toimintaryhmien huoneessa, omissa kansioissa. Toimintaryhmien kokousajat ovat esillä jaksokalenterissa Fronterissa. Toimintaryhmä laatii lukuvuositavoitteensa ja aikataulunsa lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Toimintaryhmän vastaava merkitsee toimintaryhmien kokoukset Fronterin etusivun jaksokalenteriin. 14. Tulos- ja kehityskeskustelut osana johtamisjärjestelmää Tulos- ja kehityskeskustelut ovat tärkeä osa vuorovaikutteista johtamisprosessia ja lisäävät tietoa työyksikön toiminnasta ja tavoitteista. Keskustelut auttavat työntekijöitä näkemään oman työnsä merkityksen kokonaisuuden kannalta ja yhdessä käytävät keskustelut varmistavat yhteisen näkemyksen työn sisällöstä ja tavoitteista. Vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, tavoitteiden selkeys ja palautteen saanti ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden kannalta. Jokaisella työntekijällä on oikeus vähintään kerran vuodessa käydä tällainen keskustelu kahden kesken esimiehensä kanssa. Lisäksi, jos työt tehdään ryhmässä ja yksilöllisiä tavoitteita on vaikea erottaa, voidaan asioita käsitellä myös ryhmäkeskusteluissa. Tällöinkin arviointi- ja kehittymisosat on syytä käydä työntekijän kanssa kahden kesken läpi. Keskustelujen käyntiä seurataan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tulos- ja kehityskeskusteluihin on vuosittain hyvä valita painopiste, joka nousee lukuvuosisuunnitelmasta tai lukion kehittämisohjelmista. Oppilaitoksemme tulos- ja kehityskeskustelujen vuosittainen aikataulu ja dokumentointi: Henkilökunnan suuren määrän vuoksi tulos- ja kehityskeskusteluja käydään koko lukuvuoden ajan. Rehtori ilmoittaa viisi kertaa lukuvuodessa noin kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin tulos- ja kehityskeskusteluaikoja varattavaksi ilmoitustaululla rehtorin huoneen vieressä. Opettajat varaavat listasta itselleen sopivan ajankohdan. Mikäli opettaja ei ole kahteen vuoteen käynyt tulos- ja kehityskeskustelussa rehtori kutsuu ko. opettajan keskusteluun. Lukuvuosittain rehtori päivittää lomaketta, jonka avulla valmistaudutaan keskusteluun. Lomakkeessa on ajankohtaisia tavoitteita lukion lukuvuosisuunnitelmasta. Lomake sekä ohjeet tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautumiseen ovat Fronterissa. Rehtori säilyttää keskustelulomakkeiden kopiot. Rehtori vie pitkin lukuvuotta tulos- ja kehityskeskusteluissa esiin nousseita tavoitteita johtoryhmän ja lukioiden ohjausryhmän käsittelyyn. Tulos- ja kehityskeskusteluista ei laadita koostetta lukuvuosittain. 15. Aktiivinen välittäminen Aktiivinen välittäminen on vantaalaista varhaista puuttumista. Esimiehen tulee havaita työntekijän työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ajoissa, ottaa asia rakentavasti puheeksi ja etsiä työkykyä tukevia ratkaisumahdollisuuksia. Aktiivinen välittäminen on osa esimiestyötä. Esimiehellä on oikeus ja myös velvollisuus ottaa työkykyasiat puheeksi osana työyhteisönsä työhyvinvoinnin turvaamista. Vastuu työkyvystä on kuitenkin meillä jokaisella itsellämme. Aktiivisesti toimien ja itsekin työntekoon vaikuttavien asioiden puheeksiottamisella me jokainen voimme toimia jo siinä vaiheessa kun työkyvyn heikkeneminen ei vielä ole aiheuttanut ongelmia työssä. Puheeksiotto on päivittäistä esimiestyötä Aktiivisen välittämisen toimintatavan perussääntö on, että esimies saa ja hänen tulee ottaa puheeksi työntekijän työssä selviytyminen jo siinä vaiheessa kun esimiehellä on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Esimiehen ei tarvitse yrittää selvittää, mikä muutosten taustalla on, vaan hän voi ottaa asian puheeksi jo kun hän on havainnut ensiviestit mahdollisesta työkyvyn muutoksesta. Näin esimies pääsee vaikuttamaan varhain silloin, kun mahdollisuuksia on vielä 9

10 runsaasti. Kyse on solmun avaamisesta, eikä työntekijän tarvitse kokea sitä loukkaavana asioihinsa sekaantumisena. Puheeksiottaminen on esimiehen ja työntekijän välistä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Usein pelkkä puheeksiottaminen ja keskustelu riittävät. Työn tavoitteiden selkeytyminen, palautteen saaminen ja kuulluksi tulemien tukevat osaltaan työkykyä. Toisinaan tulee esiin asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Muutoksista kannattaa sopia yhdessä ja myös siitä, kuinka tilannetta seurataan. Mikäli esimerkiksi työntekijän ammatillisessa osaamisessa on puutteita, tulee esimiehen yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan soveltuvan lisäkoulutuksen, työkierron ja työssä oppimisen keinoin. Usein kahdenkeskinen keskustelu riittää, mutta joissakin tilanteissa voi olla syytä ottaa kolmas henkilö mukaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää terveydentilan vaikuttaessa työkykyyn. Työoloihin liittyvissä asioissa työsuojelulla voi olla laajempi näkemys asiaan. Jos taas työntekijä kokee johtamisen olevan epäoikeudenmukaista, keskusteluun on syytä pyytää mukaan esimiehen esimies. 16. Strateginen suunnittelu ja tavoitteet Lukioiden rehtorit osallistuvat vuosittain tulosalueen yhteisen toimintaympäristöanalyysin laatimiseen. Toimintaympäristöanalyysien pohjalta rakentuu nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen ja edelleen lukioiden yhteinen vuosittainen tuloskortti. Opiskelijat osallistetaan suunnitteluun kutsumalla oppilaskuntien hallitusten jäseniä kerran vuodessa yhteiseen suunnittelutilaisuuteen lukioiden ohjausryhmän kanssa Lukion lukuvuosikello Toukokuu - opinto-opas - OPS:n päivitys Kesäkuu - syksyn yo-ilmoittautumiset - uusien opiskelijoiden vastaanotto ja ryhmittely Elokuu - lukuvuoden aloitustiedotteet - Opas lukiotulokkaiden vanhemmille ja huoltajille - 1.vk:n opiskelijoiden lukujärjestykset - OS I - lukiseula, matikkahaavi, kielitaitotesti - Opas syksyn yo-kirjoituksiin - kurssitarjontamuutokset - poistumisharjoitus - 1.vk:n ryhmäytymispäivä - koulukuvaus - Vantaan II asteen esite Syyskuu - I-rekisteri palkanlaskentaan - 1. vk:n vanhempainilta - ykkösten tutustumisjuhla - syksyn yo-kirjoitukset - 1. jakson koeviikko ja abien siirretyt kokeet - ops lautakuntaan Lokakuu - ykkösten show - luki- ja vieraskielisyystodistukset kevään yo-kirjoituksia varten - syysloma vk:n vanh.ilta - laajennettu edustajisto - abit kirjamessuilla 10

11 - Lamerfest - lukuvuosisuunnitelma - johtamisjärjestelmän kuvaus - kansainvälisyyssuunnitelma Marraskuu - 3.vk:n jatko-opintopäivä - abien loppuarvostelu - kevään yo-kirjoituksiin ilmoittautumiset - opiskelijakunnan yleiskokous - 2. jakson koeviikko - kodin ja koulun yhteistyöpäivä lauantaina - kurssiesite Joulukuu - itsenäisyysjuhla ja syyslakkiaiset - Studia-messut - Kielimestarikilpailu - joulukonsertti Myyrmäen kirkossa - opojen kurssivalintainfot opiskelijoille - joulukirkko ja glögitilaisuus - lukion yleisesite Tammikuu - musikaaliesitykset - opas kevään yo-kirjoituksiin - lukion esittelypäivä - 3. jakson koeviikko - prelit - Helmikuu - yo äidinkielen tekstitaito - yo-kuuntelut - penkkarit - vanhat tanssit - abien loppuarvostelu Maaliskuu - yo-valmennukset - Bändimaraton - hyvinvointiviikko - päässälaskukilpailu - yo-kirjoitukset Huhtikuu - 4. jakson koeviikko - OSIII - Klassinen maraton - väittelykilpailu - opinto-opas Toukokuu - pääsykokeet - vuosikirja - Äitienpäiväkonsertti - 5.jakson koeviikko - lasten musikaalin esitykset - Kesäkorva - lukuvuoden päättäjäiset 11

12 16.2 Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistelu lukiossa Lukioiden yhteistä tuloskorttia käsitellään johtoryhmässä sen valmisteluvaiheessa tammihelmikuussa. Rehtori vie johtoryhmän tekemät muutos- ja muut kehittämisehdotukset lukioiden ohjausryhmään. Valmisteilla oleva tuloskortti julkaistaan Fronterissa, jossa myös muut lukion opettajat kuin johtoryhmän jäsenet voivat siihen tutustua ja sitä kommentoida. Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistuttua se esitellään koko opettajakunnalle IV jakson lopussa pidettävässä opettajienkokouksessa. Tuloskortti on nähtävillä Fronterin lisäksi myös opettajienhuoneen ilmoitustaululla. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan syyslukukauden alussa. Lukiossamme se etenee seuraavasti: Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelman valmistamista syyslukukauden ensimmäisessä kokouksessa. Silloin jaetaan vastuut sen eri osien valmistelusta. Rehtori antaa kirjoitusoikeuksia Wilmaan. Valmistelusta vastaavat johtoryhmän jäsenet, opinto-ohjaajien yhteyshenkilö, erityisopettaja, ekotukihenkilö, kansainvälisten asioiden koordinaattori sekä muita opettajia sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilöt tekevät ehdotuksensa syyslomaan mennessä. Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelman eri osia syksyn kokouksissa jäsenten ehdotusten mukaan. Johtoryhmä viimeistelee lukuvuosisuunnitelman vetäytymiskokouksessa syysloman jälkeen. Lukuvuosisuunnitelman valittuja osia käsitellään syyslukukauden kahdessa ensimmäisessä opettajienkokouksessa. Lukuvuosisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan opettajakunnalle Fronterissa, opiskelijoille ja huoltajille III jakson jaksotiedotteessa Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toimeenpano Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toteuttaminen tapahtuu OS-päivien, opettajienkokousten ja toimintaryhmien työskentelyn kautta. Vaskivuoren lukiossa tiimejä kutsutaan toimintaryhmiksi. Kun johtoryhmä huhti-toukokuussa tekee opettajakunnalle ehdotuksen seuraavana lukuvuonna tarvittavista toimintaryhmistä, ehdotus tehdään tuloskortin tavoitteiden mukaan. Toimintaryhmien jäsenet seuraavaksi lukuvuodeksi valitaan kevätlukukauden lopussa. Toimintaryhmät laativat toimintasuunnitelmat, jotka kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Johtoryhmän valitsemia ja toimintaryhmien ehdottamia tuloskortin tavoitteita käsitellään opettajienkokouksissa. Opettajienkokouksille valitaan teemat, esim. tvt-asiat, opiskelijahuolto, arviointi jne. Lukuvuoden OS-päivillä käsitellään tuloskortin tavoitteita, jotka valitaan lukuvuosisuunnitelman valmistelun yhteydessä Opiskelijoiden osallisuus suunnittelussa Lukion lukuvuosisuunnitelman laadintaan osallistuu aina myös oppilaskunnan hallitus. Heillä on mahdollisuus kommentoida johtoryhmän valmistelemaa suunnitelmaa ja osallistua omalta osaltaan sen laadintaan. Opiskelijakunnan hallitus valitsee keskuudestaan myös muutaman osallistujan navigointiin, jossa käydään läpi lukion lukuvuosisuunnitelman lisäksi myös tuloskortin asioita. Opiskelijoilla on tämän lisäksi aina myös mahdollisuus nostaa asioita käsittelyyn esimerkiksi opettajankokouksissa. 12

13 17. Arviointi 17.1 Lukioiden tuloskorttiin asetettujen tavoitteiden arviointi Arviointi tapahtuu johtoryhmässä huhti-toukokuussa. Arvioinnista vastaa johtoryhmä, joka jakaa arviointivastuita toimintaryhmille ja muille vastuuhenkilöille Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi Arviointi tapahtuu johtoryhmässä huhti-toukokuussa. Opettajat arvioivat lukuvuosisuunnitelman toteutumista OS III:ssa, opettajienkokouksessa, ja lisäksi opettajat osallistuvat arviointiin toimintaryhmien kautta. Arvioinnista vastaa johtoryhmä, joka jakaa arviointivastuita toimintaryhmille ja muille vastuuhenkilöille. Lukuvuosisuunnitelman arviointi kirjataan Wilmaan CAF-arviointi Vantaan lukiot ottivat käyttöön vuonna 2011 Vantaan linjausten mukaisesti toiminnan kehittämiseen ja itsearviointiin CAF (Common Assessment Framework) -arviointimallin. Arviointikriteerit toimivat johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Toiminnan ja tulosten arvioinnin avulla työyhteisö oppii tunnistamaan vahvuutensa sekä löytämään parantamisalueensa. Kaikki lukiot tekivät CAF-kysymysten pohjalta toiminnankuvauksen ja siihen liittyvän arvioinnin vuoden 2011 aikana. Vuoden 2012 tavoitteena on syventää kaikissa oppilaitoksissa CAF-toiminnankuvauksen perusteella seuraavan kolmen arviointialueen kuvauksia: johtajuus, prosessit sekä keskeiset suorituskykytulokset. Vuosina 2013 syvennetään kolmen arviointialueen kuvauksia ja vuonna 2014 edelleen kolmen arviointialueen kuvauksia. Kokonaisarviointi kaikkien yhdeksän arviointialueen osalta tehdään neljän vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna Opiskelijoiden osallisuus arvioinnissa Opiskelijat arvioivat koulun toimintaa erilaisten kyselyiden kautta: vuosittain tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Joka toinen vuosi tehdään palvelukykykysely, kouluterveyskysely ja hyvinvointiprofiili. Lisäksi opiskelijoilta kysytään mielipiteitä koulun eri toimintaa koskevissa asioissa ro-tuokioissa, Wilmassa ja Fronterissa: esim. tasa-arvokysely Koko tulosaluetta koskeva yhteinen arviointi Lukuvuoden päättyessä arvioidaan sekä koko tulosalueen että kunkin oppilaitoksen toimintaa yhteisessä arviointipäivässä kesäkuussa. 13

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu 21.-22.4.2016 Merja Narvo-Akkola Tarpeet johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämiselle Muuttuva toimintaympäristö ja globaali

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö. Se kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Kaksitoista

Lisätiedot

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Aurora-sali, 1. krs 8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa pj. hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Haavisto, Opetushallitus

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45

VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 Elokuu Viikko 32 Jakso 1 8 Maanantai 9 Tiistai 10 Keskiviikko 11 Torstai 12 Perjantai 13 Lauantai 9.30-10.45 11.25-12.40 ruokailut 4 VAASAN KIRKKO 9.00 RO 9.45 erillinen info erillinen info 12.50-14.05

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen jaetun johtamisen näkökulmasta

Pedagoginen johtaminen jaetun johtamisen näkökulmasta Pedagoginen johtaminen jaetun johtamisen näkökulmasta rehtori Vesa Äyräs, Koulumestarin koulu, Espoo Koulumestarin koulu Perustettu 2007 310 oppilasta (350) 25 opettajaa Kolme rehtoria (rehtori + 2 apulaisrehtoria)

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot