Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki."

Transkriptio

1 Vaskivuoren lukion johtamisjärjestelmä Syksy Sivistystoimen visio, slogan ja toiminta-ajatus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisaatio Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtamisen foorumit Lukion oma visio/toiminta-ajatus Johtamisjärjestelmän tarkoitus Johtamisjärjestelmän kuvauksen säilytys ja päivittäminen Oppilaitoksen johtamisroolit ja tehtävät Asioiden käsittelyfoorumit Lukion johtoryhmätoiminta Opettajankokoukset Tiimien rakenne ja rooli johtamisjärjestelmässä Opiskelijoiden osallisuus lukion toiminnassa Tiedotussuunnitelma Tulos- ja kehityskeskustelut osana johtamisjärjestelmää Aktiivinen välittäminen Strateginen suunnittelu ja tavoitteet Lukion lukuvuosikello Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistelu lukiossa Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toimeenpano Opiskelijoiden osallisuus suunnittelussa Arviointi Lukioiden tuloskorttiin asetettujen tavoitteiden arviointi Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi CAF-arviointi Opiskelijoiden osallisuus arvioinnissa Koko tulosaluetta koskeva yhteinen arviointi Sivistystoimen visio, slogan ja toiminta-ajatus Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki. Slogan Vantaa - kasvun ja sivistyksen kiitotie Toiminta-ajatus Sivistystoimi edistää asukkaiden oppimista ja sivistystä osaavan henkilöstön ja laadukkaiden kasvu- ja oppimisympäristöjen avulla oikeudenmukaisesti ja vuorovaikutteisesti. Sivistystoimen arvot ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Niitä on avattu lukion opetussuunnitelmassa. 1

2 2. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisaatio 3. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtamisen foorumit Lukioiden toimintaa ohjaa Vantaan kaupungin lukioiden johtosääntö. Johtosäännössä määritellään mm. lukion rehtorin ratkaisuvalta. 2

3 4. Lukion oma visio/toiminta-ajatus Vaskivuoren lukion visio ja vision osat Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy oppimisen ja opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio arvostaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatko-opintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija. 5. Johtamisjärjestelmän tarkoitus Johtamisjärjestelmän avulla oppilaitos varmistaa päämäärien saavuttamisen ja päivittäistyön tarkoituksenmukaisuuden. Johtamisjärjestelmän tarkoituksena on auttaa esimiehiä keskittymään olennaiseen jämäköittää johtamista tehdä selväksi johtamisen roolit ja vastuut sekä varmistaa eri johtamisfoorumien toimivuus 6. Johtamisjärjestelmän kuvauksen säilytys ja päivittäminen Johtamisjärjestelmän kuvausta säilytetään sähköisenä versiona Fronterissa Johtoryhmän kansiossa. Painettuna se on kanslian arkistossa mapissa, jonka nimi on Vaskivuoren lukion johtamisjärjestelmä. Asiakirja päivitetään kerran lukuvuodessa lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä lokakuun loppuun mennessä. Päivittämisestä on vastuussa rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. 7. Oppilaitoksen johtamisroolit ja tehtävät Johtamisrooli Rehtori Apulaisrehtori Pääasialliset tehtävät Kokonaisvastuu lukion toiminnan johtamisesta, strategiat, henkilöstöjohtaminen Taloussuunnittelu, kurssitarjonta, turvallisuusasiat, hankinnat, tilojen käyttö ja kunnossapito. 3

4 Vararehtori Tiimivastaava Toimii rehtorin ja apulaisrehtorin poissa ollessa rehtorin hallinnollisena sijaisena. Yhteydenpito johtoryhmän ja toimintaryhmän välillä. Toimintasuunnitelman laatiminen, toimeenpano ja arviointi yhdessä toimintaryhmän kanssa. 8. Asioiden käsittelyfoorumit Johtamisfoorumi Osallistujat Käsiteltävät asiat Johtoryhmä Rehtori, apulaisrehtori, Koulun toiminnan neljä opettajajäsentlu, suunnittejankokousten opetta- valmistelut, muut rehtorin asettamat tehtävät. Johtoryhmän jäsenten erityisvastuut: Toimintaryhmien vetäjät Tiedotusvastaava Kokoontumistiheys Joka toinen viikko, koeviikoilla vetäytymispäivät. Kokouksia lukuvuodessa n. 20. Toimikausi Pysyvinä jäseninä rehtori ja apulaisrehtori. Opettajajäsenten toimikausi 2 vuotta, kaksi jäsentä vaihtuu vuoden välein. Kaikki johtoryhmän jäsenet toimivat toimintaryhmien vetäjinä. Dokumenttien säilytys Fronterin Johtoryhmä-huone. Esityslistat ja muistiot ovat kaikkien opettajien nähtävillä Huolehtii oppilaitoksen sisäisestä tiedottamisesta ja tiedotteiden osalta ulkoisesta tiedottamisesta. Opettajankokous Tiimit: Rehtori, apulaisrehtori, opettajat, opiskelijakunnan edustajat Opettajankokouksissa on kasvatukseen ja opetukseen liittyviä teemoja, mukana myös asiantuntijavieraita. Jokaisessa jaksossa (I jaksossa kaksi kokousta), koeviikolla, useimmiten ensimmäisenä päivänä. Lukuvuodessa 6 kokousta. Muistiot tallennetaan liitteineen Fronteriin ja liitteineen kanslian arkistoon. Vaskivuoren lukiossa tiimejä kutsutaan toimintaryhmiksi. Lukuvuonna lukiossa oli seuraavat toimintaryhmät. Henkilöstö Ryhmänohjaus Työelämälähtöisyys Hyvinvointi ja turvallisuus Tieto- ja viestintätekniikka Markkinointi (vetäjä markkinointivastaava) Tukiryhmä (vetäjä lukiyhteyshenkilö) Ympäristöryhmä (vetäjä ekotukihenkilö) Kansainvälisyys (vetäjä kv-koordinaattori) 4

5 Lisäksi lukuvuosittain eri tehtävien hoitajiksi nimetyt henkilöt. Opettajat voivat vaikuttaa päätösten valmisteluun toimintaryhmien kautta. YHR Rehtori, kuraattori, lukiopsykologi, terveydenhoitajat, opintoohjaajat Ennaltaehkäisevä opiskeluhuolto Keskimäärin joka toinen viikko, vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa vetäytymispäivä Jäsenet kuuluvat opiskelijahuoltoryhmään asemansa puolesta Fronterissa YHR:n kansiossa Aineryhmät Ro-vuositasot Toimintaryhmät Delegoituja tehtäviä Ainevastaava, aineryhmän opettajat Vuositasovastaava ja kunkin vuositason ryhmänohjaajat Sijaisvastaava Opetussuunnitelmalliset ja opiskelua koskevat asiat Ryhmänohjausta koskevat asiat Huolehtii opettajien sijaisjärjestelyistä. Tarpeen mukaan, ainevastaavan kutsumana Tarpeen mukaan, vuositasovastaavan kutsumana Fronterissa mahdollisuus muistioiden säilyttämiseen. Fronterissa mahdollisuus muistioiden säilyttämiseen. Yokirjoitusjärjestelyvastaava: Ylioppilaskirjoitusten valvontajärjestelyistä huolehtiminen. 9. Lukion johtoryhmätoiminta Vantaan kaupunki on linjaorganisaatio, jossa yhdeksi johtamisjärjestelmän rakenteeksi on valittu johtoryhmätoiminta. Ajatuksena johtoryhmätyöskentelyssä on, että jaettu johtajuus, osallistaminen ja vuorovaikutteisuus sekä osaamisen jakaminen on se johtamismalli, joka mahdollistaa menestyvän organisaation ja toiminnan tuloksellisuuden. Epävarmuuden ja moninaisuuden lisääntyessä ei yhdellä yksilöllä voi olla kaikkea tarvittavaa tietoa, taitoa, kykyä ja suhdeverkostoja, joita hän tarvitsee johtamistyössään. Organisaation menestystä eivät pysty takaamaan yksittäiset sankarijohtajat vaan siihen tarvitaan eri johtajuusroolitasoilla ja eri asemassa toimivien ihmisten toisiaan tukevaa osaamista ja sujuvaa yhteistyötä. Rehtori johtaa oppilaitosta, mutta johtoryhmärakenteella vahvistetaan laadukasta johtamista. Jaettu johtajuus voi oppilaitoksessa tarkoittaa paitsi tehtäväkuvan tai vastuiden kantamisen jakamista, myös yhteisen tekemisen prosessia, jolloin jaetaan tietoa, kokemuksia, tulkintoja ja luodaan johtajuudesta yhteistä ymmärrystä. Haasteena johtoryhmillä on löytää yhteinen ymmärrys suunnasta ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. 5

6 Lukioiden johtoryhmiin kuuluvat esimiesasemassa olevien rehtoreiden lisäksi vararehtori, apulaisrehtori sekä opettajajäseniä. Johtoryhmät vastaavat oman oppilaitoksensa tuloksellisuudesta, strategisista päätöksistä ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmista, se koordinoi oppilaitoksen toimintaa ja vastaa oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämisestä. Pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä ryhmä ei ole johtoryhmä. Parhaimmillaan johtoryhmä on tiimi joka johtaa. Tuloksellisin tiimi on sellainen, jossa on vuorovaikutustyyliltään erilaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän erilaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä. Johtoryhmän toimintaan liittyvät menestymisen edellytykset yhteinen käsitys strategiasta ja tulevaisuudesta innovatiivisuus ja avoimuus johtoryhmän toimintaympäristön - koko oppilaitoksen ja sidosryhmien mukaan saaminen ihmisten johtamiseen panostaminen päätöksenteko ja päätösten toimeenpano tunnelma ja yhteenkuuluvuus jäsenten keskinäinen sparraus yhteisen ajankäytön toimivuus jäsenten välinen luottamus jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen (mukaellen Åhman 2007) Johtoryhmän asema päätöksenteossa Johtoryhmätyöskentelyn edellytyksenä on kyky priorisoida sekä päätöksenteon yksiselitteisyys. Kun pohditaan oppilaitoksen johtoryhmän päätöksentekoa, on ensin määriteltävä mistä puhutaan kun puhutaan johtoryhmän päätöksestä. On luotava yhteinen ymmärrys siitä, mistä asioista johtoryhmä voi tehdä päätöksiä. Johtoryhmällä on teoriassa valtaa tehdä sen kokoisia päätöksiä, joita rehtori voi tehdä joko hallintosäännöstä delegoituna viranhaltijapäätöksinä tai rehtorin johtaja- ja esimiesasemaan kuuluvalla direktio-oikeuteen perustuvalla päätöksentekooikeudella. Tällöinkin rehtorin päätöksiä ohjaavat kaupungin ja toimialan strategiset tavoitteet. Toisaalta johtoryhmä on myös yhteistoimintafoorumi, jossa rehtori kuulee opettajajäsenten näkemyksiä ennen kuin rehtori käyttää itsenäistä päätöksenteko-oikeuttaan. Johtoryhmä tuo monipuolisen osaamisensa rehtorin käyttöön ja johtoryhmän yhteinen näkemys asiasta voi olla pohja rehtorin päätökselle. On tärkeää muistaa se, että johtoryhmä käsittelee asioita, jotka kuuluvat rehtorin valtaan, mutta juridisesti lopullinen valta ja vastuu säilyvät aina rehtorilla. 10. Opettajankokoukset Opettajankokouksia järjestetään 5-6 kertaa vuodessa aina jakson päättyessä. Opettajankokoukset valmistellaan johtoryhmässä, mutta myös toimintaryhmät osallistuvat kokouksien aihesisältöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jokaiselle kokoukselle pyritään löytämään jokin kasvatukseen tai opetukseen liittyvä teema, jonka ympärille muut asiat sidotaan. Kokoukset eivät ole tiedotustilaisuuksia, vaan niiden tarkoituksena on ennemminkin kehittää lukiota ja luoda uusia suuntaviivoja tulevaan toimintaan. Opettajankokoukset ovat avoimia myös opiskelijoille. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenillä on aina osallistumisoikeus kokouksiin. Heille on myös esityslistan mukaisesti jokaisessa kokouksessa oma aika, jolloin opiskelijat voivat esittää omaan toimintaansa liittyviä asioita tai esittää toiveita opettajakunnalle. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet voivat osallistua myös muihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin ja heillä on puheoikeus samoin kuin opettajillakin. Opiskelijakunnan hallitukselta kysytään mielipidettä jo etukäteen kaikista oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijan asemaan liittyvistä asioista (LL 27 ). Opiskelijakunnan hallituksen edustajille tarjotaan mahdollisuus osallistua asian valmisteluun johtoryhmässä ja/tai eri toimintaryhmissä. 6

7 11. Tiimien rakenne ja rooli johtamisjärjestelmässä TOIMINTARYHMÄT Vaskivuoren lukiossa tiimeistä käytetään nimitystä toimintaryhmä. Jokainen opettaja kuuluu vähintään yhteen toimintaryhmään. Valinta seuraavan lukuvuoden toimintaryhmiin tehdään huhti-toukokuussa opettajien toiveiden perusteella. Toimintaryhmien kokoonpanoja tarkennetaan lukuvuoden alussa. Johtoryhmä tekee rehtorille päätettäväksi esityksen toimintaryhmistä ja niiden henkilövalinnoista. Opettaja voi kuulua samaan toimintaryhmään enintään kahden peräkkäisen lukuvuoden ajan pääsääntöisesti. Suurissa aineryhmissä ainevastaava on vapautettu toimintaryhmiin kuulumisesta (MA, AI,RU, EN). Toimintaryhmä laatii lukuvuoden alussa toimintasuunnitelman, jossa ilmoitetaan jäsenet ja määritellään ryhmän tehtävät, toiminnan sisältö sekä miten toimintaa arvioidaan lukuvuoden päättyessä. Toimintasuunnitelma liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. Toimintaryhmän toteutumista seuraa johtoryhmä. Toimintaryhmää johtaa pääsääntöisesti johtoryhmän jäsen. AINEVASTAAVAT (päivitetty viimeksi ) Aineryhmän opettajat valitsevat keskuudestaan ainevastaavan lukuvuodeksi kerrallaan. Ainevastaavan tehtävä kiertää, toimikausi on korkeintaan kaksi lukuvuotta. Ainevastaava on ko. oppiaineen yhteyshenkilö. Hänellä ei ole esimiestehtäviä. Aineryhmän puheenjohtaja ja kokoonkutsuja Aineryhmän yhteistyön aktiivinen kehittäjä esim. fronterin käyttö, yhteiset kokeet, materiaalin jakaminen jne. Ko. oppiaineen postin vastaanottaja ja edelleen jakaja Aineen opetussuunnitelman päivityksestä vastaaminen annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Aineen kurssiesitteen ja abioppaan ainekohtaisen osuuden päivityksestä vastaaminen annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Aineen preli- ja tenttijärjestelyiden yhteyshenkilö Aineen kurssitarjottimen vastuuhenkilö. Kurssien jakaminen opettajille ja kurssien perustaminen yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Kokonaisarvostelussa oppiaineen harkinnanvaraisten arvosanojen korotusten koordinointi ja aikataulusta huolehtiminen. Huolehtii oppikirjalistan päivittämisestä annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa. Muistuttaa koulutusterveisten kirjaamisesta Fronteriin. Seuraa oman aineen täydennyskoulutustarjontaa sekä akateemista (pois kokonaan?) pedagogista sekä opetussuunnitelmauudistukseen liittyvää keskustelua. Vastaa tiedonkulusta johtoryhmään Vastuuhenkilö ylioppilaskokeiden omaa ainetta koskevissa järjestelyissä Ylioppilaskirjoitusten vastauspaperien jako eri opettajille etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan. Vastauspaperien kokoaminen lautakunnalle lähettämistä varten. Ylioppilaskirjoitusten kirjallisten kokeiden koetehtävien palautusohjeiden jättäminen kansliaan viimeistään päivää ennen koetilaisuutta (kaikissa reaaliaineissa yhtenäiset ohjeet, vastuussa uskonto ja psykologia) 7

8 12. Opiskelijoiden osallisuus lukion toiminnassa Lukiolain muutos , 27 : Osallisuus ja opiskelijakunta Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 21 :n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, ellei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Lukion opiskelijat osallistuvat jokaisen kurssin alussa ko. kurssin yhteissuunnitteluun, jossa sovitaan kurssin arviointiin vaikuttavista suorituksista ja kurssin arviointikriteereistä. Opiskelijat osallistuvat kyselyihin, joiden vastausten perusteella sovitaan kehittämiskohteista. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat kehittämiskohteiden valitsemiseen. Kyselyitä on mm. kouluterveyskysely, PKS-palvelukykykysely ja asiakastyytyväisyyskysely. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat kaikkiin opettajienkokouksiin, johtoryhmän kokoukseen kerran jaksossa, vuosikellossa etukäteen sovittuihin yhteisöllisen hyvinvointiryhmän (YHR) kokouksiin ja opiskelijakunnan edustajia pyydetään mukaan useiden toimintaryhmien jäseniksi. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenille tarjotaan mahdollisuus osallistua ainakin kerran vuodessa OS-päivään. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat järjestyssääntöjen laadintaan yhdessä Hyvinvointi ja turvallisuus toimintaryhmän kanssa. Lisäksi he osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen toimintaryhmissä ja opettajienkokouksissa. 13. Tiedotussuunnitelma Vuosikello johtoryhmän toiminnasta valmistuu ensimmäisen jakson aikana, ja se on nähtävillä Fronterissa johtoryhmä-huoneessa koko lukuvuoden ajan. Vuosikellon valmistelusta vastaa rehtori yhdessä johtoryhmän jäsenten kanssa. Johtoryhmän kokousten aikataulut vahvistuvat jakso kerrallaan rehtorin laatiman esityksen pohjalta. Johtoryhmän esityslistat laatii rehtori, ja ne ovat näkyvissä ennen kokouksia Fronterissa johtoryhmä-huoneessa. Tiedottaja linkittää esityslistat jaksokalenteriin kaikkien nähtäville. Kokouspöytäkirjat, joiden laadinnasta vastaavat johtoryhmän jäsenet vuorotellen, ovat nähtävillä Fronterissa johtoryhmä-huoneessa. Kokouspöytäkirjat valmistuvat kokouksen aikana. Lisäksi opettajat voivat lähettää terveisiä johtoryhmälle Fronterin lomakkeella. Johtoryhmä käsittelee terveiset aina seuraavassa kokouksessa. 8

9 Opettajien kokouksien esityslistat ja pöytäkirjat nähtävillä Fronterissa Opettajahuonehuoneessa esityslistat ja pöytäkirjat -kansiossa. Esityslistat laatii rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. Pöytäkirjojen kirjaamisesta vastaavat opettajat vuorotellen aakkosjärjestyksessä. Opettajien kokouksien vuosittaiset päivämäärät ja kellonajat päätetään jo ennen lukuvuoden alkua. Toimintaryhmien esityslistat ja pöytäkirjat laativat toimintaryhmien vastaavat yhdessä toimintaryhmien jäsenten kanssa. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä Fronterissa toimintaryhmien huoneessa, omissa kansioissa. Toimintaryhmien kokousajat ovat esillä jaksokalenterissa Fronterissa. Toimintaryhmä laatii lukuvuositavoitteensa ja aikataulunsa lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Toimintaryhmän vastaava merkitsee toimintaryhmien kokoukset Fronterin etusivun jaksokalenteriin. 14. Tulos- ja kehityskeskustelut osana johtamisjärjestelmää Tulos- ja kehityskeskustelut ovat tärkeä osa vuorovaikutteista johtamisprosessia ja lisäävät tietoa työyksikön toiminnasta ja tavoitteista. Keskustelut auttavat työntekijöitä näkemään oman työnsä merkityksen kokonaisuuden kannalta ja yhdessä käytävät keskustelut varmistavat yhteisen näkemyksen työn sisällöstä ja tavoitteista. Vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, tavoitteiden selkeys ja palautteen saanti ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden kannalta. Jokaisella työntekijällä on oikeus vähintään kerran vuodessa käydä tällainen keskustelu kahden kesken esimiehensä kanssa. Lisäksi, jos työt tehdään ryhmässä ja yksilöllisiä tavoitteita on vaikea erottaa, voidaan asioita käsitellä myös ryhmäkeskusteluissa. Tällöinkin arviointi- ja kehittymisosat on syytä käydä työntekijän kanssa kahden kesken läpi. Keskustelujen käyntiä seurataan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tulos- ja kehityskeskusteluihin on vuosittain hyvä valita painopiste, joka nousee lukuvuosisuunnitelmasta tai lukion kehittämisohjelmista. Oppilaitoksemme tulos- ja kehityskeskustelujen vuosittainen aikataulu ja dokumentointi: Henkilökunnan suuren määrän vuoksi tulos- ja kehityskeskusteluja käydään koko lukuvuoden ajan. Rehtori ilmoittaa viisi kertaa lukuvuodessa noin kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin tulos- ja kehityskeskusteluaikoja varattavaksi ilmoitustaululla rehtorin huoneen vieressä. Opettajat varaavat listasta itselleen sopivan ajankohdan. Mikäli opettaja ei ole kahteen vuoteen käynyt tulos- ja kehityskeskustelussa rehtori kutsuu ko. opettajan keskusteluun. Lukuvuosittain rehtori päivittää lomaketta, jonka avulla valmistaudutaan keskusteluun. Lomakkeessa on ajankohtaisia tavoitteita lukion lukuvuosisuunnitelmasta. Lomake sekä ohjeet tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautumiseen ovat Fronterissa. Rehtori säilyttää keskustelulomakkeiden kopiot. Rehtori vie pitkin lukuvuotta tulos- ja kehityskeskusteluissa esiin nousseita tavoitteita johtoryhmän ja lukioiden ohjausryhmän käsittelyyn. Tulos- ja kehityskeskusteluista ei laadita koostetta lukuvuosittain. 15. Aktiivinen välittäminen Aktiivinen välittäminen on vantaalaista varhaista puuttumista. Esimiehen tulee havaita työntekijän työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ajoissa, ottaa asia rakentavasti puheeksi ja etsiä työkykyä tukevia ratkaisumahdollisuuksia. Aktiivinen välittäminen on osa esimiestyötä. Esimiehellä on oikeus ja myös velvollisuus ottaa työkykyasiat puheeksi osana työyhteisönsä työhyvinvoinnin turvaamista. Vastuu työkyvystä on kuitenkin meillä jokaisella itsellämme. Aktiivisesti toimien ja itsekin työntekoon vaikuttavien asioiden puheeksiottamisella me jokainen voimme toimia jo siinä vaiheessa kun työkyvyn heikkeneminen ei vielä ole aiheuttanut ongelmia työssä. Puheeksiotto on päivittäistä esimiestyötä Aktiivisen välittämisen toimintatavan perussääntö on, että esimies saa ja hänen tulee ottaa puheeksi työntekijän työssä selviytyminen jo siinä vaiheessa kun esimiehellä on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Esimiehen ei tarvitse yrittää selvittää, mikä muutosten taustalla on, vaan hän voi ottaa asian puheeksi jo kun hän on havainnut ensiviestit mahdollisesta työkyvyn muutoksesta. Näin esimies pääsee vaikuttamaan varhain silloin, kun mahdollisuuksia on vielä 9

10 runsaasti. Kyse on solmun avaamisesta, eikä työntekijän tarvitse kokea sitä loukkaavana asioihinsa sekaantumisena. Puheeksiottaminen on esimiehen ja työntekijän välistä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Usein pelkkä puheeksiottaminen ja keskustelu riittävät. Työn tavoitteiden selkeytyminen, palautteen saaminen ja kuulluksi tulemien tukevat osaltaan työkykyä. Toisinaan tulee esiin asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Muutoksista kannattaa sopia yhdessä ja myös siitä, kuinka tilannetta seurataan. Mikäli esimerkiksi työntekijän ammatillisessa osaamisessa on puutteita, tulee esimiehen yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan soveltuvan lisäkoulutuksen, työkierron ja työssä oppimisen keinoin. Usein kahdenkeskinen keskustelu riittää, mutta joissakin tilanteissa voi olla syytä ottaa kolmas henkilö mukaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää terveydentilan vaikuttaessa työkykyyn. Työoloihin liittyvissä asioissa työsuojelulla voi olla laajempi näkemys asiaan. Jos taas työntekijä kokee johtamisen olevan epäoikeudenmukaista, keskusteluun on syytä pyytää mukaan esimiehen esimies. 16. Strateginen suunnittelu ja tavoitteet Lukioiden rehtorit osallistuvat vuosittain tulosalueen yhteisen toimintaympäristöanalyysin laatimiseen. Toimintaympäristöanalyysien pohjalta rakentuu nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen ja edelleen lukioiden yhteinen vuosittainen tuloskortti. Opiskelijat osallistetaan suunnitteluun kutsumalla oppilaskuntien hallitusten jäseniä kerran vuodessa yhteiseen suunnittelutilaisuuteen lukioiden ohjausryhmän kanssa Lukion lukuvuosikello Toukokuu - opinto-opas - OPS:n päivitys Kesäkuu - syksyn yo-ilmoittautumiset - uusien opiskelijoiden vastaanotto ja ryhmittely Elokuu - lukuvuoden aloitustiedotteet - Opas lukiotulokkaiden vanhemmille ja huoltajille - 1.vk:n opiskelijoiden lukujärjestykset - OS I - lukiseula, matikkahaavi, kielitaitotesti - Opas syksyn yo-kirjoituksiin - kurssitarjontamuutokset - poistumisharjoitus - 1.vk:n ryhmäytymispäivä - koulukuvaus - Vantaan II asteen esite Syyskuu - I-rekisteri palkanlaskentaan - 1. vk:n vanhempainilta - ykkösten tutustumisjuhla - syksyn yo-kirjoitukset - 1. jakson koeviikko ja abien siirretyt kokeet - ops lautakuntaan Lokakuu - ykkösten show - luki- ja vieraskielisyystodistukset kevään yo-kirjoituksia varten - syysloma vk:n vanh.ilta - laajennettu edustajisto - abit kirjamessuilla 10

11 - Lamerfest - lukuvuosisuunnitelma - johtamisjärjestelmän kuvaus - kansainvälisyyssuunnitelma Marraskuu - 3.vk:n jatko-opintopäivä - abien loppuarvostelu - kevään yo-kirjoituksiin ilmoittautumiset - opiskelijakunnan yleiskokous - 2. jakson koeviikko - kodin ja koulun yhteistyöpäivä lauantaina - kurssiesite Joulukuu - itsenäisyysjuhla ja syyslakkiaiset - Studia-messut - Kielimestarikilpailu - joulukonsertti Myyrmäen kirkossa - opojen kurssivalintainfot opiskelijoille - joulukirkko ja glögitilaisuus - lukion yleisesite Tammikuu - musikaaliesitykset - opas kevään yo-kirjoituksiin - lukion esittelypäivä - 3. jakson koeviikko - prelit - Helmikuu - yo äidinkielen tekstitaito - yo-kuuntelut - penkkarit - vanhat tanssit - abien loppuarvostelu Maaliskuu - yo-valmennukset - Bändimaraton - hyvinvointiviikko - päässälaskukilpailu - yo-kirjoitukset Huhtikuu - 4. jakson koeviikko - OSIII - Klassinen maraton - väittelykilpailu - opinto-opas Toukokuu - pääsykokeet - vuosikirja - Äitienpäiväkonsertti - 5.jakson koeviikko - lasten musikaalin esitykset - Kesäkorva - lukuvuoden päättäjäiset 11

12 16.2 Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistelu lukiossa Lukioiden yhteistä tuloskorttia käsitellään johtoryhmässä sen valmisteluvaiheessa tammihelmikuussa. Rehtori vie johtoryhmän tekemät muutos- ja muut kehittämisehdotukset lukioiden ohjausryhmään. Valmisteilla oleva tuloskortti julkaistaan Fronterissa, jossa myös muut lukion opettajat kuin johtoryhmän jäsenet voivat siihen tutustua ja sitä kommentoida. Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistuttua se esitellään koko opettajakunnalle IV jakson lopussa pidettävässä opettajienkokouksessa. Tuloskortti on nähtävillä Fronterin lisäksi myös opettajienhuoneen ilmoitustaululla. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan syyslukukauden alussa. Lukiossamme se etenee seuraavasti: Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelman valmistamista syyslukukauden ensimmäisessä kokouksessa. Silloin jaetaan vastuut sen eri osien valmistelusta. Rehtori antaa kirjoitusoikeuksia Wilmaan. Valmistelusta vastaavat johtoryhmän jäsenet, opinto-ohjaajien yhteyshenkilö, erityisopettaja, ekotukihenkilö, kansainvälisten asioiden koordinaattori sekä muita opettajia sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilöt tekevät ehdotuksensa syyslomaan mennessä. Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelman eri osia syksyn kokouksissa jäsenten ehdotusten mukaan. Johtoryhmä viimeistelee lukuvuosisuunnitelman vetäytymiskokouksessa syysloman jälkeen. Lukuvuosisuunnitelman valittuja osia käsitellään syyslukukauden kahdessa ensimmäisessä opettajienkokouksessa. Lukuvuosisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan opettajakunnalle Fronterissa, opiskelijoille ja huoltajille III jakson jaksotiedotteessa Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toimeenpano Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toteuttaminen tapahtuu OS-päivien, opettajienkokousten ja toimintaryhmien työskentelyn kautta. Vaskivuoren lukiossa tiimejä kutsutaan toimintaryhmiksi. Kun johtoryhmä huhti-toukokuussa tekee opettajakunnalle ehdotuksen seuraavana lukuvuonna tarvittavista toimintaryhmistä, ehdotus tehdään tuloskortin tavoitteiden mukaan. Toimintaryhmien jäsenet seuraavaksi lukuvuodeksi valitaan kevätlukukauden lopussa. Toimintaryhmät laativat toimintasuunnitelmat, jotka kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Johtoryhmän valitsemia ja toimintaryhmien ehdottamia tuloskortin tavoitteita käsitellään opettajienkokouksissa. Opettajienkokouksille valitaan teemat, esim. tvt-asiat, opiskelijahuolto, arviointi jne. Lukuvuoden OS-päivillä käsitellään tuloskortin tavoitteita, jotka valitaan lukuvuosisuunnitelman valmistelun yhteydessä Opiskelijoiden osallisuus suunnittelussa Lukion lukuvuosisuunnitelman laadintaan osallistuu aina myös oppilaskunnan hallitus. Heillä on mahdollisuus kommentoida johtoryhmän valmistelemaa suunnitelmaa ja osallistua omalta osaltaan sen laadintaan. Opiskelijakunnan hallitus valitsee keskuudestaan myös muutaman osallistujan navigointiin, jossa käydään läpi lukion lukuvuosisuunnitelman lisäksi myös tuloskortin asioita. Opiskelijoilla on tämän lisäksi aina myös mahdollisuus nostaa asioita käsittelyyn esimerkiksi opettajankokouksissa. 12

13 17. Arviointi 17.1 Lukioiden tuloskorttiin asetettujen tavoitteiden arviointi Arviointi tapahtuu johtoryhmässä huhti-toukokuussa. Arvioinnista vastaa johtoryhmä, joka jakaa arviointivastuita toimintaryhmille ja muille vastuuhenkilöille Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi Arviointi tapahtuu johtoryhmässä huhti-toukokuussa. Opettajat arvioivat lukuvuosisuunnitelman toteutumista OS III:ssa, opettajienkokouksessa, ja lisäksi opettajat osallistuvat arviointiin toimintaryhmien kautta. Arvioinnista vastaa johtoryhmä, joka jakaa arviointivastuita toimintaryhmille ja muille vastuuhenkilöille. Lukuvuosisuunnitelman arviointi kirjataan Wilmaan CAF-arviointi Vantaan lukiot ottivat käyttöön vuonna 2011 Vantaan linjausten mukaisesti toiminnan kehittämiseen ja itsearviointiin CAF (Common Assessment Framework) -arviointimallin. Arviointikriteerit toimivat johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Toiminnan ja tulosten arvioinnin avulla työyhteisö oppii tunnistamaan vahvuutensa sekä löytämään parantamisalueensa. Kaikki lukiot tekivät CAF-kysymysten pohjalta toiminnankuvauksen ja siihen liittyvän arvioinnin vuoden 2011 aikana. Vuoden 2012 tavoitteena on syventää kaikissa oppilaitoksissa CAF-toiminnankuvauksen perusteella seuraavan kolmen arviointialueen kuvauksia: johtajuus, prosessit sekä keskeiset suorituskykytulokset. Vuosina 2013 syvennetään kolmen arviointialueen kuvauksia ja vuonna 2014 edelleen kolmen arviointialueen kuvauksia. Kokonaisarviointi kaikkien yhdeksän arviointialueen osalta tehdään neljän vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna Opiskelijoiden osallisuus arvioinnissa Opiskelijat arvioivat koulun toimintaa erilaisten kyselyiden kautta: vuosittain tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Joka toinen vuosi tehdään palvelukykykysely, kouluterveyskysely ja hyvinvointiprofiili. Lisäksi opiskelijoilta kysytään mielipiteitä koulun eri toimintaa koskevissa asioissa ro-tuokioissa, Wilmassa ja Fronterissa: esim. tasa-arvokysely Koko tulosaluetta koskeva yhteinen arviointi Lukuvuoden päättyessä arvioidaan sekä koko tulosalueen että kunkin oppilaitoksen toimintaa yhteisessä arviointipäivässä kesäkuussa. 13

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Vaskivuoren lukio, lv 2008-2009, 1. jakso

Vaskivuoren lukio, lv 2008-2009, 1. jakso Vaskivuoren lukio, lv 2008-2009, 1. jakso vk 33 11.8 ma Opettajien OS I klo 9-15 12.8 ti Lukuvuoden avajaiset klo 10 ykköset ja klo 11 muut, klo 17 musiikkiaineiden opettajien kokous klo 15 tanssilukiolaisten

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015. Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat.

Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015. Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat. Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015 Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat. 1 1. jakso: 7.8. 26.9. 6. 7. 14-ryhmät kouluun klo 9.45 13-, 12- ja11- ryhmät: ryhmänohjaus klo

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8.

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ELOKUU pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ma 11.8. ti 12.8. ke 13.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Heinolan kaupungin strategia Sivistystoimi: Opetus- ja koulutuspalvelut Heinolan lukio

Heinolan kaupungin strategia Sivistystoimi: Opetus- ja koulutuspalvelut Heinolan lukio Heinolan kaupungin strategia Sivistystoimi: Opetus- ja koulutuspalvelut Heinolan lukio 1. Asiakasnäkökulma (palvelukyky ja vaikuttavuus) menestystekijöiden suhteen) LAADUKKAAT LUKIOPALVELUT Ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Aurora-sali, 1. krs 8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa pj. hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Haavisto, Opetushallitus

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö. Se kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Kaksitoista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Oppilaan ja Opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio 1.8.2014 alkaen Helsingin kielilukio Lukion opinto-ohjauksen ops-historiaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Sivistysjohtaja Matti Hursti 5.6.2014

Ylöjärven kaupunki. Sivistysjohtaja Matti Hursti 5.6.2014 Sivistysjohtaja Matti Hursti 5.6.2014 Lähtötilanne: Toimintaa ohjaavien asiakirjojen hässäkkä laki ja asetus opetussuunnitelma kuntastrategia henkilöstöstrategia palvelustrategia osastostrategia hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot