Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki."

Transkriptio

1 Vaskivuoren lukion johtamisjärjestelmä Syksy Sivistystoimen visio, slogan ja toiminta-ajatus Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisaatio Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtamisen foorumit Lukion oma visio/toiminta-ajatus Johtamisjärjestelmän tarkoitus Johtamisjärjestelmän kuvauksen säilytys ja päivittäminen Oppilaitoksen johtamisroolit ja tehtävät Asioiden käsittelyfoorumit Lukion johtoryhmätoiminta Opettajankokoukset Tiimien rakenne ja rooli johtamisjärjestelmässä Opiskelijoiden osallisuus lukion toiminnassa Tiedotussuunnitelma Tulos- ja kehityskeskustelut osana johtamisjärjestelmää Aktiivinen välittäminen Strateginen suunnittelu ja tavoitteet Lukion lukuvuosikello Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistelu lukiossa Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toimeenpano Opiskelijoiden osallisuus suunnittelussa Arviointi Lukioiden tuloskorttiin asetettujen tavoitteiden arviointi Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi CAF-arviointi Opiskelijoiden osallisuus arvioinnissa Koko tulosaluetta koskeva yhteinen arviointi Sivistystoimen visio, slogan ja toiminta-ajatus Visio Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki. Slogan Vantaa - kasvun ja sivistyksen kiitotie Toiminta-ajatus Sivistystoimi edistää asukkaiden oppimista ja sivistystä osaavan henkilöstön ja laadukkaiden kasvu- ja oppimisympäristöjen avulla oikeudenmukaisesti ja vuorovaikutteisesti. Sivistystoimen arvot ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Niitä on avattu lukion opetussuunnitelmassa. 1

2 2. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen organisaatio 3. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtamisen foorumit Lukioiden toimintaa ohjaa Vantaan kaupungin lukioiden johtosääntö. Johtosäännössä määritellään mm. lukion rehtorin ratkaisuvalta. 2

3 4. Lukion oma visio/toiminta-ajatus Vaskivuoren lukion visio ja vision osat Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy oppimisen ja opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio arvostaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatko-opintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija. 5. Johtamisjärjestelmän tarkoitus Johtamisjärjestelmän avulla oppilaitos varmistaa päämäärien saavuttamisen ja päivittäistyön tarkoituksenmukaisuuden. Johtamisjärjestelmän tarkoituksena on auttaa esimiehiä keskittymään olennaiseen jämäköittää johtamista tehdä selväksi johtamisen roolit ja vastuut sekä varmistaa eri johtamisfoorumien toimivuus 6. Johtamisjärjestelmän kuvauksen säilytys ja päivittäminen Johtamisjärjestelmän kuvausta säilytetään sähköisenä versiona Fronterissa Johtoryhmän kansiossa. Painettuna se on kanslian arkistossa mapissa, jonka nimi on Vaskivuoren lukion johtamisjärjestelmä. Asiakirja päivitetään kerran lukuvuodessa lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä lokakuun loppuun mennessä. Päivittämisestä on vastuussa rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. 7. Oppilaitoksen johtamisroolit ja tehtävät Johtamisrooli Rehtori Apulaisrehtori Pääasialliset tehtävät Kokonaisvastuu lukion toiminnan johtamisesta, strategiat, henkilöstöjohtaminen Taloussuunnittelu, kurssitarjonta, turvallisuusasiat, hankinnat, tilojen käyttö ja kunnossapito. 3

4 Vararehtori Tiimivastaava Toimii rehtorin ja apulaisrehtorin poissa ollessa rehtorin hallinnollisena sijaisena. Yhteydenpito johtoryhmän ja toimintaryhmän välillä. Toimintasuunnitelman laatiminen, toimeenpano ja arviointi yhdessä toimintaryhmän kanssa. 8. Asioiden käsittelyfoorumit Johtamisfoorumi Osallistujat Käsiteltävät asiat Johtoryhmä Rehtori, apulaisrehtori, Koulun toiminnan neljä opettajajäsentlu, suunnittejankokousten opetta- valmistelut, muut rehtorin asettamat tehtävät. Johtoryhmän jäsenten erityisvastuut: Toimintaryhmien vetäjät Tiedotusvastaava Kokoontumistiheys Joka toinen viikko, koeviikoilla vetäytymispäivät. Kokouksia lukuvuodessa n. 20. Toimikausi Pysyvinä jäseninä rehtori ja apulaisrehtori. Opettajajäsenten toimikausi 2 vuotta, kaksi jäsentä vaihtuu vuoden välein. Kaikki johtoryhmän jäsenet toimivat toimintaryhmien vetäjinä. Dokumenttien säilytys Fronterin Johtoryhmä-huone. Esityslistat ja muistiot ovat kaikkien opettajien nähtävillä Huolehtii oppilaitoksen sisäisestä tiedottamisesta ja tiedotteiden osalta ulkoisesta tiedottamisesta. Opettajankokous Tiimit: Rehtori, apulaisrehtori, opettajat, opiskelijakunnan edustajat Opettajankokouksissa on kasvatukseen ja opetukseen liittyviä teemoja, mukana myös asiantuntijavieraita. Jokaisessa jaksossa (I jaksossa kaksi kokousta), koeviikolla, useimmiten ensimmäisenä päivänä. Lukuvuodessa 6 kokousta. Muistiot tallennetaan liitteineen Fronteriin ja liitteineen kanslian arkistoon. Vaskivuoren lukiossa tiimejä kutsutaan toimintaryhmiksi. Lukuvuonna lukiossa oli seuraavat toimintaryhmät. Henkilöstö Ryhmänohjaus Työelämälähtöisyys Hyvinvointi ja turvallisuus Tieto- ja viestintätekniikka Markkinointi (vetäjä markkinointivastaava) Tukiryhmä (vetäjä lukiyhteyshenkilö) Ympäristöryhmä (vetäjä ekotukihenkilö) Kansainvälisyys (vetäjä kv-koordinaattori) 4

5 Lisäksi lukuvuosittain eri tehtävien hoitajiksi nimetyt henkilöt. Opettajat voivat vaikuttaa päätösten valmisteluun toimintaryhmien kautta. YHR Rehtori, kuraattori, lukiopsykologi, terveydenhoitajat, opintoohjaajat Ennaltaehkäisevä opiskeluhuolto Keskimäärin joka toinen viikko, vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa vetäytymispäivä Jäsenet kuuluvat opiskelijahuoltoryhmään asemansa puolesta Fronterissa YHR:n kansiossa Aineryhmät Ro-vuositasot Toimintaryhmät Delegoituja tehtäviä Ainevastaava, aineryhmän opettajat Vuositasovastaava ja kunkin vuositason ryhmänohjaajat Sijaisvastaava Opetussuunnitelmalliset ja opiskelua koskevat asiat Ryhmänohjausta koskevat asiat Huolehtii opettajien sijaisjärjestelyistä. Tarpeen mukaan, ainevastaavan kutsumana Tarpeen mukaan, vuositasovastaavan kutsumana Fronterissa mahdollisuus muistioiden säilyttämiseen. Fronterissa mahdollisuus muistioiden säilyttämiseen. Yokirjoitusjärjestelyvastaava: Ylioppilaskirjoitusten valvontajärjestelyistä huolehtiminen. 9. Lukion johtoryhmätoiminta Vantaan kaupunki on linjaorganisaatio, jossa yhdeksi johtamisjärjestelmän rakenteeksi on valittu johtoryhmätoiminta. Ajatuksena johtoryhmätyöskentelyssä on, että jaettu johtajuus, osallistaminen ja vuorovaikutteisuus sekä osaamisen jakaminen on se johtamismalli, joka mahdollistaa menestyvän organisaation ja toiminnan tuloksellisuuden. Epävarmuuden ja moninaisuuden lisääntyessä ei yhdellä yksilöllä voi olla kaikkea tarvittavaa tietoa, taitoa, kykyä ja suhdeverkostoja, joita hän tarvitsee johtamistyössään. Organisaation menestystä eivät pysty takaamaan yksittäiset sankarijohtajat vaan siihen tarvitaan eri johtajuusroolitasoilla ja eri asemassa toimivien ihmisten toisiaan tukevaa osaamista ja sujuvaa yhteistyötä. Rehtori johtaa oppilaitosta, mutta johtoryhmärakenteella vahvistetaan laadukasta johtamista. Jaettu johtajuus voi oppilaitoksessa tarkoittaa paitsi tehtäväkuvan tai vastuiden kantamisen jakamista, myös yhteisen tekemisen prosessia, jolloin jaetaan tietoa, kokemuksia, tulkintoja ja luodaan johtajuudesta yhteistä ymmärrystä. Haasteena johtoryhmillä on löytää yhteinen ymmärrys suunnasta ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. 5

6 Lukioiden johtoryhmiin kuuluvat esimiesasemassa olevien rehtoreiden lisäksi vararehtori, apulaisrehtori sekä opettajajäseniä. Johtoryhmät vastaavat oman oppilaitoksensa tuloksellisuudesta, strategisista päätöksistä ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmista, se koordinoi oppilaitoksen toimintaa ja vastaa oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämisestä. Pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä ryhmä ei ole johtoryhmä. Parhaimmillaan johtoryhmä on tiimi joka johtaa. Tuloksellisin tiimi on sellainen, jossa on vuorovaikutustyyliltään erilaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tämän erilaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä. Johtoryhmän toimintaan liittyvät menestymisen edellytykset yhteinen käsitys strategiasta ja tulevaisuudesta innovatiivisuus ja avoimuus johtoryhmän toimintaympäristön - koko oppilaitoksen ja sidosryhmien mukaan saaminen ihmisten johtamiseen panostaminen päätöksenteko ja päätösten toimeenpano tunnelma ja yhteenkuuluvuus jäsenten keskinäinen sparraus yhteisen ajankäytön toimivuus jäsenten välinen luottamus jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen (mukaellen Åhman 2007) Johtoryhmän asema päätöksenteossa Johtoryhmätyöskentelyn edellytyksenä on kyky priorisoida sekä päätöksenteon yksiselitteisyys. Kun pohditaan oppilaitoksen johtoryhmän päätöksentekoa, on ensin määriteltävä mistä puhutaan kun puhutaan johtoryhmän päätöksestä. On luotava yhteinen ymmärrys siitä, mistä asioista johtoryhmä voi tehdä päätöksiä. Johtoryhmällä on teoriassa valtaa tehdä sen kokoisia päätöksiä, joita rehtori voi tehdä joko hallintosäännöstä delegoituna viranhaltijapäätöksinä tai rehtorin johtaja- ja esimiesasemaan kuuluvalla direktio-oikeuteen perustuvalla päätöksentekooikeudella. Tällöinkin rehtorin päätöksiä ohjaavat kaupungin ja toimialan strategiset tavoitteet. Toisaalta johtoryhmä on myös yhteistoimintafoorumi, jossa rehtori kuulee opettajajäsenten näkemyksiä ennen kuin rehtori käyttää itsenäistä päätöksenteko-oikeuttaan. Johtoryhmä tuo monipuolisen osaamisensa rehtorin käyttöön ja johtoryhmän yhteinen näkemys asiasta voi olla pohja rehtorin päätökselle. On tärkeää muistaa se, että johtoryhmä käsittelee asioita, jotka kuuluvat rehtorin valtaan, mutta juridisesti lopullinen valta ja vastuu säilyvät aina rehtorilla. 10. Opettajankokoukset Opettajankokouksia järjestetään 5-6 kertaa vuodessa aina jakson päättyessä. Opettajankokoukset valmistellaan johtoryhmässä, mutta myös toimintaryhmät osallistuvat kokouksien aihesisältöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jokaiselle kokoukselle pyritään löytämään jokin kasvatukseen tai opetukseen liittyvä teema, jonka ympärille muut asiat sidotaan. Kokoukset eivät ole tiedotustilaisuuksia, vaan niiden tarkoituksena on ennemminkin kehittää lukiota ja luoda uusia suuntaviivoja tulevaan toimintaan. Opettajankokoukset ovat avoimia myös opiskelijoille. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenillä on aina osallistumisoikeus kokouksiin. Heille on myös esityslistan mukaisesti jokaisessa kokouksessa oma aika, jolloin opiskelijat voivat esittää omaan toimintaansa liittyviä asioita tai esittää toiveita opettajakunnalle. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet voivat osallistua myös muihin kokouksessa käsiteltäviin asioihin ja heillä on puheoikeus samoin kuin opettajillakin. Opiskelijakunnan hallitukselta kysytään mielipidettä jo etukäteen kaikista oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijan asemaan liittyvistä asioista (LL 27 ). Opiskelijakunnan hallituksen edustajille tarjotaan mahdollisuus osallistua asian valmisteluun johtoryhmässä ja/tai eri toimintaryhmissä. 6

7 11. Tiimien rakenne ja rooli johtamisjärjestelmässä TOIMINTARYHMÄT Vaskivuoren lukiossa tiimeistä käytetään nimitystä toimintaryhmä. Jokainen opettaja kuuluu vähintään yhteen toimintaryhmään. Valinta seuraavan lukuvuoden toimintaryhmiin tehdään huhti-toukokuussa opettajien toiveiden perusteella. Toimintaryhmien kokoonpanoja tarkennetaan lukuvuoden alussa. Johtoryhmä tekee rehtorille päätettäväksi esityksen toimintaryhmistä ja niiden henkilövalinnoista. Opettaja voi kuulua samaan toimintaryhmään enintään kahden peräkkäisen lukuvuoden ajan pääsääntöisesti. Suurissa aineryhmissä ainevastaava on vapautettu toimintaryhmiin kuulumisesta (MA, AI,RU, EN). Toimintaryhmä laatii lukuvuoden alussa toimintasuunnitelman, jossa ilmoitetaan jäsenet ja määritellään ryhmän tehtävät, toiminnan sisältö sekä miten toimintaa arvioidaan lukuvuoden päättyessä. Toimintasuunnitelma liitetään lukuvuosisuunnitelmaan. Toimintaryhmän toteutumista seuraa johtoryhmä. Toimintaryhmää johtaa pääsääntöisesti johtoryhmän jäsen. AINEVASTAAVAT (päivitetty viimeksi ) Aineryhmän opettajat valitsevat keskuudestaan ainevastaavan lukuvuodeksi kerrallaan. Ainevastaavan tehtävä kiertää, toimikausi on korkeintaan kaksi lukuvuotta. Ainevastaava on ko. oppiaineen yhteyshenkilö. Hänellä ei ole esimiestehtäviä. Aineryhmän puheenjohtaja ja kokoonkutsuja Aineryhmän yhteistyön aktiivinen kehittäjä esim. fronterin käyttö, yhteiset kokeet, materiaalin jakaminen jne. Ko. oppiaineen postin vastaanottaja ja edelleen jakaja Aineen opetussuunnitelman päivityksestä vastaaminen annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Aineen kurssiesitteen ja abioppaan ainekohtaisen osuuden päivityksestä vastaaminen annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Aineen preli- ja tenttijärjestelyiden yhteyshenkilö Aineen kurssitarjottimen vastuuhenkilö. Kurssien jakaminen opettajille ja kurssien perustaminen yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa Kokonaisarvostelussa oppiaineen harkinnanvaraisten arvosanojen korotusten koordinointi ja aikataulusta huolehtiminen. Huolehtii oppikirjalistan päivittämisestä annetussa aikataulussa yhteistyössä aineryhmän opettajien kanssa. Muistuttaa koulutusterveisten kirjaamisesta Fronteriin. Seuraa oman aineen täydennyskoulutustarjontaa sekä akateemista (pois kokonaan?) pedagogista sekä opetussuunnitelmauudistukseen liittyvää keskustelua. Vastaa tiedonkulusta johtoryhmään Vastuuhenkilö ylioppilaskokeiden omaa ainetta koskevissa järjestelyissä Ylioppilaskirjoitusten vastauspaperien jako eri opettajille etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan. Vastauspaperien kokoaminen lautakunnalle lähettämistä varten. Ylioppilaskirjoitusten kirjallisten kokeiden koetehtävien palautusohjeiden jättäminen kansliaan viimeistään päivää ennen koetilaisuutta (kaikissa reaaliaineissa yhtenäiset ohjeet, vastuussa uskonto ja psykologia) 7

8 12. Opiskelijoiden osallisuus lukion toiminnassa Lukiolain muutos , 27 : Osallisuus ja opiskelijakunta Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 21 :n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, ellei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Lukion opiskelijat osallistuvat jokaisen kurssin alussa ko. kurssin yhteissuunnitteluun, jossa sovitaan kurssin arviointiin vaikuttavista suorituksista ja kurssin arviointikriteereistä. Opiskelijat osallistuvat kyselyihin, joiden vastausten perusteella sovitaan kehittämiskohteista. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat kehittämiskohteiden valitsemiseen. Kyselyitä on mm. kouluterveyskysely, PKS-palvelukykykysely ja asiakastyytyväisyyskysely. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat kaikkiin opettajienkokouksiin, johtoryhmän kokoukseen kerran jaksossa, vuosikellossa etukäteen sovittuihin yhteisöllisen hyvinvointiryhmän (YHR) kokouksiin ja opiskelijakunnan edustajia pyydetään mukaan useiden toimintaryhmien jäseniksi. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenille tarjotaan mahdollisuus osallistua ainakin kerran vuodessa OS-päivään. Opiskelijakunnan edustajat osallistuvat järjestyssääntöjen laadintaan yhdessä Hyvinvointi ja turvallisuus toimintaryhmän kanssa. Lisäksi he osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen toimintaryhmissä ja opettajienkokouksissa. 13. Tiedotussuunnitelma Vuosikello johtoryhmän toiminnasta valmistuu ensimmäisen jakson aikana, ja se on nähtävillä Fronterissa johtoryhmä-huoneessa koko lukuvuoden ajan. Vuosikellon valmistelusta vastaa rehtori yhdessä johtoryhmän jäsenten kanssa. Johtoryhmän kokousten aikataulut vahvistuvat jakso kerrallaan rehtorin laatiman esityksen pohjalta. Johtoryhmän esityslistat laatii rehtori, ja ne ovat näkyvissä ennen kokouksia Fronterissa johtoryhmä-huoneessa. Tiedottaja linkittää esityslistat jaksokalenteriin kaikkien nähtäville. Kokouspöytäkirjat, joiden laadinnasta vastaavat johtoryhmän jäsenet vuorotellen, ovat nähtävillä Fronterissa johtoryhmä-huoneessa. Kokouspöytäkirjat valmistuvat kokouksen aikana. Lisäksi opettajat voivat lähettää terveisiä johtoryhmälle Fronterin lomakkeella. Johtoryhmä käsittelee terveiset aina seuraavassa kokouksessa. 8

9 Opettajien kokouksien esityslistat ja pöytäkirjat nähtävillä Fronterissa Opettajahuonehuoneessa esityslistat ja pöytäkirjat -kansiossa. Esityslistat laatii rehtori yhdessä johtoryhmän kanssa. Pöytäkirjojen kirjaamisesta vastaavat opettajat vuorotellen aakkosjärjestyksessä. Opettajien kokouksien vuosittaiset päivämäärät ja kellonajat päätetään jo ennen lukuvuoden alkua. Toimintaryhmien esityslistat ja pöytäkirjat laativat toimintaryhmien vastaavat yhdessä toimintaryhmien jäsenten kanssa. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä Fronterissa toimintaryhmien huoneessa, omissa kansioissa. Toimintaryhmien kokousajat ovat esillä jaksokalenterissa Fronterissa. Toimintaryhmä laatii lukuvuositavoitteensa ja aikataulunsa lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Toimintaryhmän vastaava merkitsee toimintaryhmien kokoukset Fronterin etusivun jaksokalenteriin. 14. Tulos- ja kehityskeskustelut osana johtamisjärjestelmää Tulos- ja kehityskeskustelut ovat tärkeä osa vuorovaikutteista johtamisprosessia ja lisäävät tietoa työyksikön toiminnasta ja tavoitteista. Keskustelut auttavat työntekijöitä näkemään oman työnsä merkityksen kokonaisuuden kannalta ja yhdessä käytävät keskustelut varmistavat yhteisen näkemyksen työn sisällöstä ja tavoitteista. Vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet, tavoitteiden selkeys ja palautteen saanti ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin ja toiminnan tuloksellisuuden kannalta. Jokaisella työntekijällä on oikeus vähintään kerran vuodessa käydä tällainen keskustelu kahden kesken esimiehensä kanssa. Lisäksi, jos työt tehdään ryhmässä ja yksilöllisiä tavoitteita on vaikea erottaa, voidaan asioita käsitellä myös ryhmäkeskusteluissa. Tällöinkin arviointi- ja kehittymisosat on syytä käydä työntekijän kanssa kahden kesken läpi. Keskustelujen käyntiä seurataan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tulos- ja kehityskeskusteluihin on vuosittain hyvä valita painopiste, joka nousee lukuvuosisuunnitelmasta tai lukion kehittämisohjelmista. Oppilaitoksemme tulos- ja kehityskeskustelujen vuosittainen aikataulu ja dokumentointi: Henkilökunnan suuren määrän vuoksi tulos- ja kehityskeskusteluja käydään koko lukuvuoden ajan. Rehtori ilmoittaa viisi kertaa lukuvuodessa noin kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin tulos- ja kehityskeskusteluaikoja varattavaksi ilmoitustaululla rehtorin huoneen vieressä. Opettajat varaavat listasta itselleen sopivan ajankohdan. Mikäli opettaja ei ole kahteen vuoteen käynyt tulos- ja kehityskeskustelussa rehtori kutsuu ko. opettajan keskusteluun. Lukuvuosittain rehtori päivittää lomaketta, jonka avulla valmistaudutaan keskusteluun. Lomakkeessa on ajankohtaisia tavoitteita lukion lukuvuosisuunnitelmasta. Lomake sekä ohjeet tulos- ja kehityskeskusteluun valmistautumiseen ovat Fronterissa. Rehtori säilyttää keskustelulomakkeiden kopiot. Rehtori vie pitkin lukuvuotta tulos- ja kehityskeskusteluissa esiin nousseita tavoitteita johtoryhmän ja lukioiden ohjausryhmän käsittelyyn. Tulos- ja kehityskeskusteluista ei laadita koostetta lukuvuosittain. 15. Aktiivinen välittäminen Aktiivinen välittäminen on vantaalaista varhaista puuttumista. Esimiehen tulee havaita työntekijän työkyvyn heikkenemisen ennusmerkkejä ajoissa, ottaa asia rakentavasti puheeksi ja etsiä työkykyä tukevia ratkaisumahdollisuuksia. Aktiivinen välittäminen on osa esimiestyötä. Esimiehellä on oikeus ja myös velvollisuus ottaa työkykyasiat puheeksi osana työyhteisönsä työhyvinvoinnin turvaamista. Vastuu työkyvystä on kuitenkin meillä jokaisella itsellämme. Aktiivisesti toimien ja itsekin työntekoon vaikuttavien asioiden puheeksiottamisella me jokainen voimme toimia jo siinä vaiheessa kun työkyvyn heikkeneminen ei vielä ole aiheuttanut ongelmia työssä. Puheeksiotto on päivittäistä esimiestyötä Aktiivisen välittämisen toimintatavan perussääntö on, että esimies saa ja hänen tulee ottaa puheeksi työntekijän työssä selviytyminen jo siinä vaiheessa kun esimiehellä on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Esimiehen ei tarvitse yrittää selvittää, mikä muutosten taustalla on, vaan hän voi ottaa asian puheeksi jo kun hän on havainnut ensiviestit mahdollisesta työkyvyn muutoksesta. Näin esimies pääsee vaikuttamaan varhain silloin, kun mahdollisuuksia on vielä 9

10 runsaasti. Kyse on solmun avaamisesta, eikä työntekijän tarvitse kokea sitä loukkaavana asioihinsa sekaantumisena. Puheeksiottaminen on esimiehen ja työntekijän välistä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Usein pelkkä puheeksiottaminen ja keskustelu riittävät. Työn tavoitteiden selkeytyminen, palautteen saaminen ja kuulluksi tulemien tukevat osaltaan työkykyä. Toisinaan tulee esiin asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Muutoksista kannattaa sopia yhdessä ja myös siitä, kuinka tilannetta seurataan. Mikäli esimerkiksi työntekijän ammatillisessa osaamisessa on puutteita, tulee esimiehen yhdessä työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan soveltuvan lisäkoulutuksen, työkierron ja työssä oppimisen keinoin. Usein kahdenkeskinen keskustelu riittää, mutta joissakin tilanteissa voi olla syytä ottaa kolmas henkilö mukaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää terveydentilan vaikuttaessa työkykyyn. Työoloihin liittyvissä asioissa työsuojelulla voi olla laajempi näkemys asiaan. Jos taas työntekijä kokee johtamisen olevan epäoikeudenmukaista, keskusteluun on syytä pyytää mukaan esimiehen esimies. 16. Strateginen suunnittelu ja tavoitteet Lukioiden rehtorit osallistuvat vuosittain tulosalueen yhteisen toimintaympäristöanalyysin laatimiseen. Toimintaympäristöanalyysien pohjalta rakentuu nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen ja edelleen lukioiden yhteinen vuosittainen tuloskortti. Opiskelijat osallistetaan suunnitteluun kutsumalla oppilaskuntien hallitusten jäseniä kerran vuodessa yhteiseen suunnittelutilaisuuteen lukioiden ohjausryhmän kanssa Lukion lukuvuosikello Toukokuu - opinto-opas - OPS:n päivitys Kesäkuu - syksyn yo-ilmoittautumiset - uusien opiskelijoiden vastaanotto ja ryhmittely Elokuu - lukuvuoden aloitustiedotteet - Opas lukiotulokkaiden vanhemmille ja huoltajille - 1.vk:n opiskelijoiden lukujärjestykset - OS I - lukiseula, matikkahaavi, kielitaitotesti - Opas syksyn yo-kirjoituksiin - kurssitarjontamuutokset - poistumisharjoitus - 1.vk:n ryhmäytymispäivä - koulukuvaus - Vantaan II asteen esite Syyskuu - I-rekisteri palkanlaskentaan - 1. vk:n vanhempainilta - ykkösten tutustumisjuhla - syksyn yo-kirjoitukset - 1. jakson koeviikko ja abien siirretyt kokeet - ops lautakuntaan Lokakuu - ykkösten show - luki- ja vieraskielisyystodistukset kevään yo-kirjoituksia varten - syysloma vk:n vanh.ilta - laajennettu edustajisto - abit kirjamessuilla 10

11 - Lamerfest - lukuvuosisuunnitelma - johtamisjärjestelmän kuvaus - kansainvälisyyssuunnitelma Marraskuu - 3.vk:n jatko-opintopäivä - abien loppuarvostelu - kevään yo-kirjoituksiin ilmoittautumiset - opiskelijakunnan yleiskokous - 2. jakson koeviikko - kodin ja koulun yhteistyöpäivä lauantaina - kurssiesite Joulukuu - itsenäisyysjuhla ja syyslakkiaiset - Studia-messut - Kielimestarikilpailu - joulukonsertti Myyrmäen kirkossa - opojen kurssivalintainfot opiskelijoille - joulukirkko ja glögitilaisuus - lukion yleisesite Tammikuu - musikaaliesitykset - opas kevään yo-kirjoituksiin - lukion esittelypäivä - 3. jakson koeviikko - prelit - Helmikuu - yo äidinkielen tekstitaito - yo-kuuntelut - penkkarit - vanhat tanssit - abien loppuarvostelu Maaliskuu - yo-valmennukset - Bändimaraton - hyvinvointiviikko - päässälaskukilpailu - yo-kirjoitukset Huhtikuu - 4. jakson koeviikko - OSIII - Klassinen maraton - väittelykilpailu - opinto-opas Toukokuu - pääsykokeet - vuosikirja - Äitienpäiväkonsertti - 5.jakson koeviikko - lasten musikaalin esitykset - Kesäkorva - lukuvuoden päättäjäiset 11

12 16.2 Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistelu lukiossa Lukioiden yhteistä tuloskorttia käsitellään johtoryhmässä sen valmisteluvaiheessa tammihelmikuussa. Rehtori vie johtoryhmän tekemät muutos- ja muut kehittämisehdotukset lukioiden ohjausryhmään. Valmisteilla oleva tuloskortti julkaistaan Fronterissa, jossa myös muut lukion opettajat kuin johtoryhmän jäsenet voivat siihen tutustua ja sitä kommentoida. Lukioiden yhteisen tuloskortin valmistuttua se esitellään koko opettajakunnalle IV jakson lopussa pidettävässä opettajienkokouksessa. Tuloskortti on nähtävillä Fronterin lisäksi myös opettajienhuoneen ilmoitustaululla. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan syyslukukauden alussa. Lukiossamme se etenee seuraavasti: Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelman valmistamista syyslukukauden ensimmäisessä kokouksessa. Silloin jaetaan vastuut sen eri osien valmistelusta. Rehtori antaa kirjoitusoikeuksia Wilmaan. Valmistelusta vastaavat johtoryhmän jäsenet, opinto-ohjaajien yhteyshenkilö, erityisopettaja, ekotukihenkilö, kansainvälisten asioiden koordinaattori sekä muita opettajia sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilöt tekevät ehdotuksensa syyslomaan mennessä. Johtoryhmä käsittelee lukuvuosisuunnitelman eri osia syksyn kokouksissa jäsenten ehdotusten mukaan. Johtoryhmä viimeistelee lukuvuosisuunnitelman vetäytymiskokouksessa syysloman jälkeen. Lukuvuosisuunnitelman valittuja osia käsitellään syyslukukauden kahdessa ensimmäisessä opettajienkokouksessa. Lukuvuosisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan opettajakunnalle Fronterissa, opiskelijoille ja huoltajille III jakson jaksotiedotteessa Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toimeenpano Tuloskortin ja lukuvuosisuunnitelman toteuttaminen tapahtuu OS-päivien, opettajienkokousten ja toimintaryhmien työskentelyn kautta. Vaskivuoren lukiossa tiimejä kutsutaan toimintaryhmiksi. Kun johtoryhmä huhti-toukokuussa tekee opettajakunnalle ehdotuksen seuraavana lukuvuonna tarvittavista toimintaryhmistä, ehdotus tehdään tuloskortin tavoitteiden mukaan. Toimintaryhmien jäsenet seuraavaksi lukuvuodeksi valitaan kevätlukukauden lopussa. Toimintaryhmät laativat toimintasuunnitelmat, jotka kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Johtoryhmän valitsemia ja toimintaryhmien ehdottamia tuloskortin tavoitteita käsitellään opettajienkokouksissa. Opettajienkokouksille valitaan teemat, esim. tvt-asiat, opiskelijahuolto, arviointi jne. Lukuvuoden OS-päivillä käsitellään tuloskortin tavoitteita, jotka valitaan lukuvuosisuunnitelman valmistelun yhteydessä Opiskelijoiden osallisuus suunnittelussa Lukion lukuvuosisuunnitelman laadintaan osallistuu aina myös oppilaskunnan hallitus. Heillä on mahdollisuus kommentoida johtoryhmän valmistelemaa suunnitelmaa ja osallistua omalta osaltaan sen laadintaan. Opiskelijakunnan hallitus valitsee keskuudestaan myös muutaman osallistujan navigointiin, jossa käydään läpi lukion lukuvuosisuunnitelman lisäksi myös tuloskortin asioita. Opiskelijoilla on tämän lisäksi aina myös mahdollisuus nostaa asioita käsittelyyn esimerkiksi opettajankokouksissa. 12

13 17. Arviointi 17.1 Lukioiden tuloskorttiin asetettujen tavoitteiden arviointi Arviointi tapahtuu johtoryhmässä huhti-toukokuussa. Arvioinnista vastaa johtoryhmä, joka jakaa arviointivastuita toimintaryhmille ja muille vastuuhenkilöille Lukuvuosisuunnitelman toteutumisen arviointi Arviointi tapahtuu johtoryhmässä huhti-toukokuussa. Opettajat arvioivat lukuvuosisuunnitelman toteutumista OS III:ssa, opettajienkokouksessa, ja lisäksi opettajat osallistuvat arviointiin toimintaryhmien kautta. Arvioinnista vastaa johtoryhmä, joka jakaa arviointivastuita toimintaryhmille ja muille vastuuhenkilöille. Lukuvuosisuunnitelman arviointi kirjataan Wilmaan CAF-arviointi Vantaan lukiot ottivat käyttöön vuonna 2011 Vantaan linjausten mukaisesti toiminnan kehittämiseen ja itsearviointiin CAF (Common Assessment Framework) -arviointimallin. Arviointikriteerit toimivat johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Toiminnan ja tulosten arvioinnin avulla työyhteisö oppii tunnistamaan vahvuutensa sekä löytämään parantamisalueensa. Kaikki lukiot tekivät CAF-kysymysten pohjalta toiminnankuvauksen ja siihen liittyvän arvioinnin vuoden 2011 aikana. Vuoden 2012 tavoitteena on syventää kaikissa oppilaitoksissa CAF-toiminnankuvauksen perusteella seuraavan kolmen arviointialueen kuvauksia: johtajuus, prosessit sekä keskeiset suorituskykytulokset. Vuosina 2013 syvennetään kolmen arviointialueen kuvauksia ja vuonna 2014 edelleen kolmen arviointialueen kuvauksia. Kokonaisarviointi kaikkien yhdeksän arviointialueen osalta tehdään neljän vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna Opiskelijoiden osallisuus arvioinnissa Opiskelijat arvioivat koulun toimintaa erilaisten kyselyiden kautta: vuosittain tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Joka toinen vuosi tehdään palvelukykykysely, kouluterveyskysely ja hyvinvointiprofiili. Lisäksi opiskelijoilta kysytään mielipiteitä koulun eri toimintaa koskevissa asioissa ro-tuokioissa, Wilmassa ja Fronterissa: esim. tasa-arvokysely Koko tulosaluetta koskeva yhteinen arviointi Lukuvuoden päättyessä arvioidaan sekä koko tulosalueen että kunkin oppilaitoksen toimintaa yhteisessä arviointipäivässä kesäkuussa. 13

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalli. Hanna Ranta vastaava kuraattori, Milka Grekula opiskelijapalveluvastaava

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalli. Hanna Ranta vastaava kuraattori, Milka Grekula opiskelijapalveluvastaava Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalli Hanna Ranta vastaava kuraattori, Milka Grekula opiskelijapalveluvastaava Oppilas- ja opiskeluhuolto Yhteisöllinen ENSISIJAINEN Toimet, jotka edistävät osallisuutta,

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutustarpeet. Osallistaminen (sidosryhmät, huoltajat, oppilaat) Wilma-kysely kaikille huoltajille keväällä 2014.

Koulutustarpeet. Osallistaminen (sidosryhmät, huoltajat, oppilaat) Wilma-kysely kaikille huoltajille keväällä 2014. Aika Kunnan taso Koulun taso Tekijät (vastuuhenkilöt) Kevät syksy Oppilashuoltouudistus kuntatasolla hyväksytty Opekokous, jossa käydään huoltajien kyselyjen, oppilaiden tulevaisuuden koulu -tehtävien

Lisätiedot

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA

JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu 21.-22.4.2016 Merja Narvo-Akkola Tarpeet johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämiselle Muuttuva toimintaympäristö ja globaali

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Vaskivuoren lukio, lv 2008-2009, 1. jakso

Vaskivuoren lukio, lv 2008-2009, 1. jakso Vaskivuoren lukio, lv 2008-2009, 1. jakso vk 33 11.8 ma Opettajien OS I klo 9-15 12.8 ti Lukuvuoden avajaiset klo 10 ykköset ja klo 11 muut, klo 17 musiikkiaineiden opettajien kokous klo 15 tanssilukiolaisten

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset 9 5 14 Peruskoululähtöiset Kuhmon yhteislukion lukuvuosisuunnitelma lv. 2010 2011 1. Opiskelijamäärä lukuvuoden alkaessa 2. Opettajien määrä Päätoimiset tuntiopettat sivutoimiset tuntiopettajat Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017

Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimus sivistystoimialan ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2016 2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015. Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat.

Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015. Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat. Kajaanin lukion lukuvuosikalenteri 2014 2015 Lukuvuosikalenterista löytyvät lukion päivittäiset tapahtumat. 1 1. jakso: 7.8. 26.9. 6. 7. 14-ryhmät kouluun klo 9.45 13-, 12- ja11- ryhmät: ryhmänohjaus klo

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma

Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Kallion lukion opiskeluhuoltosuunnitelma 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjaus vuosiluokittain 1. vuosikurssi

Ohjaus vuosiluokittain 1. vuosikurssi Ohjaus vuosiluokittain 1. vuosikurssi Mitä? Kuka vastaa? Mitä tapahtuu? Milloin? n tuokiot Koulun säännöt ja toimintatavat Lukio-opintoihin perehdyttäminen Ryhmäytymisen tukeminen Lukio-opintojen kannalta

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot