Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen. vaikuttavuuden seurantajärjestelmän. kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen. vaikuttavuuden seurantajärjestelmän. kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa"

Transkriptio

1 MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖN JULKAISUJA B:31 Rantanen Marjut Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa

2 TYÖHYVINVOINTI- JA KUNTOUTUS- PALVELUJEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSESSA

3

4 Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa Rantanen Marjut 2009 Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:31 Miina Sillanpään Säätiö Helsinki

5 Rantanen Marjut Vammalan Kirjapaino Oy 2009 ISBN ISSN

6 ESIPUHE Työelämän muutos ja sen tuomat haasteet, kuten työssä jaksamisen parantaminen, työstä poissaolojen vähentäminen ja eläkeiän nostaminen ovat käynnistäneet voimakkaan yhteiskunnallisen keskustelun. Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen on todennut, että ennenaikaiselle eläkkeelle lähtemisestä, sairauspoissaoloista ja työtapaturmista johtuvat kustannukset ovat yhteiskunnassa huomattavasti suuremmat kuin työhyvinvointiin tällä hetkellä sijoitetut investoinnit. Siksi ontärkeää löytää luotettavia ja havainnollisia keinoja, joilla voidaan osoittaa työhyvinvointia edistävien toimien myönteisiä vaikutuksia. Tässä raportissa kuvattu kehittämistyö luo pohjaa yhteistyölle, joka on edellytys tiiviiden verkostojen ja kumppanuuksien vahvistamiseksi. Tässä raportissa kuvataan Siuntion Hyvinvointikeskuksessa kehitettyä HyvinvointiNettijärjestelmää käyttäjänäkökulmista. Raportti toimii samalla oppaana järjestelmän käyttäjille. HyvinvointiNetti on kehitetty helpottamaan erilaisten työhyvinvointi- ja kuntoutusinterventioiden vaikuttavuuden seurantaa. Lisäksi HyvinvointiNettiä hyödynnetään mm. eri yhteistyötahojen välisessä yhteydenpidossa ja prosessin aikaisessa tavoiteseurannassa. Siuntion Hyvinvointikeskuksessa vuosina toteutettua vaikuttavuusseurantajärjestelmän kehittämisprojektia on tukenut Miina Sillanpään Säätiö. Haluan lämpimästi kiittää Siuntion Hyvinvointikeskuksen entistä johtajaa Heikki Tiitistä, jonka aloitteesta tämä projektityö käynnistyi. Erityiskiitos Miinan Hoitolat Oy:n It- ja järjestelmäpäällikkö Eila Sillanpäälle sekä Pramedia Oy:lle, joiden yhteistyö on luonut tekniset edellytykset järjestelmän synnylle. Lisäksi haluan kiittää Miina Sillanpään Säätiön johtajaa Eija Sorvaria ja tutkimus- ja kehittämispäällikköä PsT Merja Kurkea asiantuntevasta ohjauksesta projektin ohjausryhmässä. Kiitos tuesta ja avusta myös Miinan Hoitolat Oy:n toimitusjohtaja Eija Tolvaselle sekä Siuntion Hyvinvointikeskuksen kuntoutuksen erikoislääkäri Virpi Vartiaiselle. 5

7

8 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Taustaa Miksi vaikuttavuuden arviointia tarvitaan? Toimintakyky HYVINVOINTINETTI HyvinvointiNetin kuvaus HyvinvointiNetin mittarit ja tehtävät Taustatiedot Kyselyt RAND-36-kysely Työkykykysely Terveys ja terveyskäyttäytyminen Mielialakysely Asiakaspalaute Fyysisen toimintakyvyn mittarit Aerobisen kunnon mittarit Tuki- ja liikuntaelimistön sekä motorisen kunnon mittarit Kehon koostumuksen mittarit Tehtävät Oman työn kuvaaminen Ennakkotehtävä esimiehille Tavoitteiden seuranta HYVINVOINTINETIN KÄYTTÖ Asiakas Kuntoutustyöryhmä Työterveyshuollot Kela KOKEMUKSET JA KEHITYSHAASTEET Asiakaskyselyn tulokset Kuntoutustyöryhmän palaute Yhteistyökumppaneiden kommentit JOHTOPÄÄTÖKSET Lähteet Liitteet

9

10 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Vuonna 2006 Siuntion Hyvinvointikeskus, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kiipulan Kuntoutuskeskus, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, Kunnonpaikka, Kuntoutussäätiö, Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Kuntoutus Peurunka ja Kuntoutuskeskus Petrea käynnistivät työryhmän, jonka tavoitteena oli kehittää yhdenmukainen vaikuttavuuden seurannan perusmalli. Mallin tarkoituksena oli koota vertailukelpoista tietoa eri kuntoutuskeskusten palveluiden vaikutuksista asiakkaiden toimintakykyyn. Tämä ns. lomaketyöryhmä valitsi yhdessä kysymyssarjan, jota käytetään kuntoutuksen alussa ja lopussa vaikuttavuuden seurantaan. Työryhmä päätyi käyttämään laajalti Suomessa käytössä olevia mittareita, joiden reliabiliteetti ja validiteetti olivat riittävän hyviä. Lisäksi mittariston kehittämisessä pidettiin tärkeänä sitä, että saataisiin vertailukelpoista tietoa muuhun suomalaiseen väestöön. Suunnitelmaan liittyi myös laajan viitetietokannan kehittäminen. Tämän työryhmän työskentelyn pohjalta Siuntion Hyvinvointikeskuksessa aloitettiin vuonna 2007 HyvinvointiNetti-järjestelmän kehittäminen. HyvinvointiNetin kyselyt ja tehtävät saatiin asiakaskäyttöön vuoden 2008 alussa. Tässä vaiheessa asiakas täytti kyselyt HyvinvointiNettiin, mutta sieltä ei vielä saatu yhteenvetoraportteja. Tällaisenaan järjestelmä oli työläs käyttää. Siksi käynnistettiin vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittämisprojekti. Tavoitteena oli luoda sähköinen järjestelmä asiakaslähtöiselle raportoinnille, johon lisättiin myös fyysisen kunnon arvioinnin mittaukset. Lisäksi pyrittiin kehittämään väline, jolla asiakas, kuntoutustyöryhmä, työterveyshuolto ja tarvittaessa henkilöstöhallinto voivat olla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Kaiken kaikkiaan haluttiin kehittää monipuolinen arviointi- ja seurantaväline kuntoutuksen ja työnvointipalvelujen käyttöön. HyvinvointiNetti on selkiyttänyt kuntoutusprosesseja ja niiden arviointia. Asiakkaat voivat täyttää kyselyt jo ennen kuntoutuksen käynnistymistä ja kuntoutustyöryhmä saa kootusti tarvittavat tiedot niin yksilöllisesti kuin ryhmämuotoisestikin toteutettaville interventioille. Asiakas saa ajantasaista ja havainnollista tietoa oman kuntoutusprosessinsa etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. HyvinvointiNetistä saatavia yhteenvetoraportteja on myös käytetty Kelan vuosiraporttien laadintaan. Tämä on helpottanut paljon raportointiin liittyvää työtä. Tällä hetkellä järjestelmä palvelee jo varsin monipuolisesti ja tehokkaasti eri toimijoita. HyvinvointiNetin kehittämisen mahdollisuudet ovat laajat. Esillä on ollut sen käyttö esim. sairauspoissaolojen seurannassa ja kuntoutuksen varhaisessa käynnistämisessä. Kehitystyö jatkuu edelleen asiakaspalautteen, henkilökunnan sekä yhteistyökumppaneiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. 9

11 1.2. Miksi vaikuttavuuden arviointia tarvitaan? Yhteiskunnalliset muutokset ja julkisen vallan muuttuneet vastuut yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamisessa edellyttävät taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa (Rajavaara 2007). Kuntoutuksen vaikuttavuus on aihe, joka on ollut viimeisten vuosien ajan jatkuvasti esillä. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska kuntoutukseen käytetään vuosittain huomattavia määriä yhteiskunnan varoja. Tämän vuoksi tarvitaan priorisointia ja varojen kohdentamista. Yhteiskunnallisena tavoitteena ovat työssä jaksamisen parantaminen, työstä poissaolojen vähentäminen ja eläkkeelle jäämisen keski-iän kohottaminen. Työvoiman riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää pitää ikääntyvä väestö työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Nämä tavoitteet edellyttävät työelämän kehittämisen ohella moniammatillisen, osaavan kuntoutuksen saatavuuden ja kehittämisen turvaamista. Varhaiskuntoutuksella voidaan jopa pysäyttää työkyvyn heikkeneminen ja siten mahdollistaa työelämässä mukana pysyminen. Kuntoutuksen tarve säilyy tai jopa lisääntyy tulevaisuudessa väestön ikärakenteen ja myös työelämän muutosten vuoksi (Tirkkonen ym. 2009). Kuntoutuksen vaikuttavuus on toiminnan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista. Yhteisötasolla kuntoutus voi vaikuttaa käytettävissä olevan työpanoksen määrään myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä ja vähentämällä poissaoloja työstä. Yksilötasolla kuntoutuksen vaikuttavuus voi ilmetä kuntoutujan toiminta- tai työkyvyn, arkielämän hallinnan ja selviytymisen sekä kokonaishyvinvoinnin vahvistumisena (Tirkkonen ym. 2009) Toimintakyky Toimintakyky kuvaa henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä kotona, työssä ja vapaa-aikana. Usein toimintakyky mielletään fyysiseksi suorituskyvyksi sekä yksilön ja ympäristön vastavuoroiseksi vaikutussuhteeksi. Toimintakyky käsittää laajemmin ajateltuna fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen. Toimintakykyyn voidaan vaikuttaa joko kehittämällä ihmisen kykyominaisuuksia, kehittämällä hänen ympäristöään tai korvaamalla tiettyjä toimintoja tai liikkeitä teknisillä apuvälineillä (Korniloff 2008). Yksi kuntoutuksen keskeisimpiä tavoitteita on toimintakyvyn parantuminen tai ylläpitäminen. Toimintakykyä voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta. Tiedot väestön ja sen erilaisten osaryhmien toimintakyvystä ovat terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Väestön toimintakyvyn edistäminen on tavoitteena mm. nykyisessä hallitusohjelmassa, Terveys kansanterveysohjelmassa (http://www.terveys2015.fi) ja Hyvinvointi ohjelmassa. Luotettavaa tietoa toimintakyvystä ja toimintaedellytyksistä tarvitaan mm. väestön terveysseurantaan, yksilöiden työkyvyn, kuntoutustarpeen, avun- ja palvelutarpeen arviointiin, joidenkin sosiaalietuuksien myöntämispäätösten pohjaksi sekä hoidon, kuntoutuksen ja muiden interventioiden vaikutusten tutkimiseen. Terveyden tietojärjestelmien (esim. sähköinen sairauskertomus) kannalta on välttämätöntä, että käytössä on hyvät ja yhdenmukaiset menetelmät toimintakyvyn kuvaamiseksi (www.toimia.fi). Maailman Terveysjärjestö (WHO) on yleiskokouksessaan vuonna 2001 hyväksynyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF-luokituksen, jonka tarkoituksena on muodostaa kansainvälinen standardi väestön toimintaedellytysten kuvaamiseen. ICF ei tarjoa toimintakyvyn arviointimenetelmiä, mutta ohjeistaa moniammatillista työnjakoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. ICF tarjoaa yhteisen toimintakykykielen sovellettavaksi sekä toimintakyvyn kliinisessä tutki- 10

12 misessa ja palveluiden kehittämisessä että väestötutkimuksessa (Ojala 2004). ICF-luokituksen käyttäminen kuntoutuksen alueella on vielä kehitteillä. 11

13 2. HYVINVOINTINETTI 2.1. HyvinvointiNetin kuvaus HyvinvointiNetti on järjestelmä, johon käyttäjät (kuntoutujat, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto) saavat salasanan ennen kuntoutusta lähetettävän kutsukirjeen mukana. HyvinvointiNetissä on yleinen puoli (https://secure.saga.fi/siuntio/hyvinvointinetti/login.aspx), jossa välilehtinä ovat etusivu, kurssit, ajankohtaista, keskustelufoorumi, yhteystiedot ja palaute. Etusivulla on lyhyt yleiskuvaus Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi- ja kuntoutuspalveluista ja toimintatavoista. Kurssit -välilehdeltä löytyvät tulossa olevat kurssit. Ajankohtaista -linkki vie suoraan Siuntion Hyvinvointikeskuksen nettisivuille. Foorumi -välilehdeltä löytyy keskustelupalsta, jossa käyttäjätunnuksen saaneet voivat käydä keskustelua esim. työhyvinvoinnista ja kuntoutuksesta. Yhteystiedot -välilehdeltä löytyvät Siuntion Hyvinvointikeskuksen yhteystiedot. Palautesivustolla voi antaa palautetta haluamistaan asioista. Verkkotyöskentelyfoorumista (https://secure.saga.fi/siuntio/verkko/login.aspx) kukin käyttäjä pääsee omille henkilökohtaisille sivuilleen. Siellä on määritelty asiakkaalle näkyvät tiedot, esim. kurssinkuvaus ja kurssiin liittyvät tehtävät. Kuviossa 1. näkyy, miten syötetyt tiedot tulevat asiakaskoneelta Siuntion Hyvinvointikeskuksen palvelimelle (I Series) suojatussa verkossa. Tietoturvallisuus on varmistettu asiallisesti siten, että ulkopuoliset eivät pääse tietoihin käsiksi. 12

14 Kuvio 1. Asiakastietojen kulku verkossa HyvinvointiNetin mittarit ja tehtävät Taustatiedot Taustatietokyselyn (liite 1) avulla voidaan yhteenvetoraportteja tehdessä luokitella vastauksia haluttujen hakukriteereiden esim. sukupuolen, iän, koulutuksen ja ammattialan perusteella. Tämän lisäksi kyselyllä saadaan tärkeitä tietoja ennen intervention käynnistymistä kuntoutuksen sisällön kohdentamiseksi asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Taustatietoihin kirjautuvat mm. käytössä oleva lääkitys ja kuntoutuksen tavoitteet. Lisäksi tiedoista ilmenevät työterveyshuollon yhteystiedot. Kyselyn avulla voidaan koota myös Kelan kuntoutuksen standardien edellyttämät taustatiedot ennen kuntoutusprosessin alkua Kyselyt RAND-36-kysely RAND-36-Item Health Survey 1.0 (RAND-36) on Yhdysvalloissa kehitetty terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari, joka kartoittaa terveydentilaa ja hyvinvointia kahdeksalla ulottuvuudella: koettu terveydentila, fyysinen toimintakyky, psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, tarmokkuus, kivuttomuus, roolitoiminta/fyysisistä syistä johtuvat ongelmat ja roolitoiminta/psyykkisistä syistä johtuvat ongelmat (liite 2). RAND-36-kyselyn suomenkielisen version ovat yhteistyössä kehittäneet Stakesin Terveydenhuollon tutkimusyksikkö ja Kansanterveyslaitoksen Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto (Aalto ym.1999). Kysely on laajasti käytössä eri puolilla Länsi-Eurooppaa ja siitä on julkaistu versioita mm. saksaksi, ruotsiksi, ranskaksi ja hollanniksi. Moniulotteista RAND-36-kyselyä voidaan hyödyntää terveystutkimuksissa, joissa halutaan selvittää eri kroonisten sairauksien vaikutuksia. Lisäksi se soveltuu tulosmittariksi terveydenhuollon arviointitutkimuksissa, joissa halutaan saada tietoa terveysintervention vaikutuksista eri elämänalueilla. Kuntoutuksessa RAND-36-kyselyä voidaan hyödyntää työvälineenä, kun halutaan seurata kuntoutuksen tuloksellisuutta ryhmätasolla. RAND-36 sopii myös käytettäväksi väestötutkimuksissa väestön terveydentilan seurantaan, sillä sen on todettu olevan riittävän herkkä tavoittamaan valikoitumattoman väestön terveydentilassa tapahtuvia muutoksia (Aalto ym.1999). Taulukossa 1 kuvataan RAND-36-kyselyn sisältöä. 13

15 Taulukko 1. RAND-36-asteikon ulottuvuuksien sisällölliset luonnehdinnat ASTEIKKO OSIOIDEN LUKUMÄÄRÄ ASTEIKON SISÄLTÖ Koettu terveys 5 Subjektiivinen käsitys nykyisestä terveydentilasta, oman terveyden kehittymisestä, alttiudesta sairauksille. Parhaimmillaan käsitys erinomaisesta terveydentilasta, heikoimmillaan näkemys huonosta ja heikentyvästä terveydentilasta. Fyysinen toimintakyky Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen toimintakyky 10 Fyysinen kunto, selviäminen erilaisista fyysisistä ponnistuksista. Parhaimmillaan terveydentila ei rajoita vaativistakaan ponnistuksista suoriutumista (kuten rasittava urheilu), heikoimmillaan suuria vaikeuksia liikkumisessa ja mm. henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisesta. 5 Ahdistuneisuus, masentuneisuus, positiivinen mieliala. Parhaimmillaan rauhallinen, onnellinen mieliala, heikoimmillaan hermostunut ja masentunut mieliala koko ajan viimeksi kuluneen 4 viikon aikana. 2 Terveydentilan (fyysisen tai psyykkisen) aiheuttamat rajoitukset tavanomaiselle sosiaaliselle kanssakäymiselle perheen, ystävien, naapureiden ym. kanssa. Parhaimmillaan ei rajoituksia tavanomaisessa sosiaalisessa toiminnassa, heikoimmillaan erittäin paljon rajoituksia. Tarmokkuus 4 Vireystila, energian taso. Parhaimmillaan ollut energinen ja elinvoimainen viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana, heikoimmillaan ollut jatkuvasti väsynyt. Kivuttomuus 2 Kivun voimakkuus ja häiritsevyys. Parhaimmillaan ei lainkaan kipuja, pahimmillaan erittäin voimakasta ja rajoittavaa kipua. Roolitoiminta/ fyysinen Roolitoiminta/ psyykkinen 4 Fyysisten terveysongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisista rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana. Parhaimmillaan ei rajoituksia, heikoimmillaan joutunut vähentämään työaikaa, työtehtäviä, saavutukset olleet heikompia kuin tavallisesti. 3 Tunneperäisten ongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisista rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana. Parhaimmillaan ei rajoituksia, heikoimmillaan joutunut vähentämään työaikaa, keskittyminen ja saavutukset olleet heikompia kuin tavallisesti. Suomenkielinen versio RAND-36-Item Health Survey -kyselystä on tutkijoiden vapaasti käytettävissä, silloin kun halutaan tarkastella terveyteen liittyvää elämänlaatua tai siinä esiintyviä eroja. Vertailukelpoisen tiedon turvaamiseksi kyselyn laatijat suosittelevat käyttämään kaikkia 36 kysymystä tutkimuksissa. Suomalaiselle RAND-36-kyselylle on laskettu iän ja sukupuolen mukaiset väestöarvot kyselyn osa-asteikoille. Tutkimusaineisto koostui vuotiaista suomalaisista. Väestöarvot on laskettu sekä koko aineistossa että erikseen miehillä ja naisilla, työikäisillä ja yli 65-vuotiailla, koulutusryhmittäin ja pitkäaikaissairastavuuden mukaan (Aalto ym.1999). RAND-36-kyselyn ulottuvuuksia kuvaavien osa-asteikkojen pisteytys tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensiksi kyselyssä annetut vastausvaihtoehtojen arvot koodataan uudelleen siten, että korkea pistemäärä ilmaisee hyvää terveyttä ja elämänlaatua. Lisäksi kukin kysymys pisteytetään välille siten, että matalin vastausvaihtoehto saa arvon 0 ja korkein arvon 14

16 100. Näin yksilön saama pistemäärä kussakin kysymyksessä edustaa prosenttiosuutta kokonaispistemäärästä, jonka kysymyksessä voi saada (Aalto ym.1999). Toisessa vaiheessa lasketaan indeksiarvot kuvaamaan vastaajan sijoittumista kullakin osa-asteikolla. Indeksit muodostetaan laskemalla yhteen vastaajan pistemäärä kunkin ulottuvuuden kysymyksillä ja jakamalla se vastattujen kysymysten lukumäärällä (Aalto ym.1999) Työkykykysely Työkykyindeksi kehitettiin Työterveyslaitoksessa professori Juhani Ilmarisen työryhmässä 1990-luvun alussa. Työkykyindeksi kuvaa työntekijän omaa arviota työkyvystään. Lomake koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa huomioidaan työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Pisteitä annetaan seuraavilta osa-alueilta: työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan (0 10 pistettä), työkyky vaatimusten kannalta (2 10 pistettä), lääkärin toteamien nykyisten sairauksien määrä (1 7 pistettä), sairauksien arvioitu haitta työssä (1 6 pistettä), sairauspoissaolopäivät viimeisen vuoden aikana (1 5 pistettä), oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua (1, 4 ja 7 pistettä), psyykkiset voimavarat (1 4 pistettä). Näitä osa-alueita mitataan yhdellä tai useammalla osiolla. Työkykyindeksi lasketaan summaamalla kyselyn vastausvaihtoehtojen osoittamat luvut pisteytyksen avulla. Laskemalla työkykyä mittaavien eri komponenttien tulokset yhteen saadaan kokonaisarvio työkyvyn tasosta. Indeksin mahdollinen vaihteluväli on 7 49 pistettä. Saadun pistemäärän mukaan työkyvyn taso ja tarvittavat toimenpiteet luokitellaan seuraavasti: PISTEET TYÖKYKY TOIMENPIDE 7 27 huono työkyvyn palauttaminen kohtalainen työkyvyn edistäminen hyvä työkyvyn vahvistaminen erinomainen työkyvyn ylläpitäminen Työkykyindeksilomake toimii työkyvyn arvioinnin apuvälineenä. Siinä huomioidaan sekä työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset että työntekijän terveydentila ja voimavarat. Sen avulla voidaan riittävän ajoissa tunnistaa luotettavasti tukitoimia tarvitsevat työntekijät ja työyhteisöt. Työkykyindeksi on käännetty ainakin 25 kielelle ja sitä käyttävät maailmalla pääasiassa yliopistojen tutkijat ja suuret yritykset (Tuomi ym.1997). HyvinvointiNetin työkykykysely (liite 3) poikkeaa työkykyindeksistä Nykyiset sairaudet -osiossa. Työkykyindeksilomakkeessa nykyisistä sairauksista kysytään, onko sairauksia vai ei. Jos sairauksia on, kysytään yksityiskohtaisesti 14 eri sairauspääryhmän (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaudet) alueelta, onko sairauksia tällä osa-alueella. Sen sijaan työkykykyselyssä tämän osio korvataan kysymällä, onko sairauksia ja jos on, niin montako lääkärin toteamaa sairautta henkilöllä on? Vaihtoehtoina on 1, 2, 3, 4 ja 5 tai enemmän. Lisäksi HyvinvointiNetin työkykykyselyssä tiedustellaan, haittaavatko työssä jaksamistasi tai selviytymistäsi esim. terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät ongelmat, koulutuksen tai osaamisen puute, työympäristön tai työn fyysisen kuormituksen ongelmat, työyhteisön tai työn henkisen kuormituksen ongelmat, työmotivaation ja työhalujen väheneminen, työn ulkopuoliset vaikeudet? Vastausvaihtoehtoina ovat: ei esiinny tai ei haittaa, haittaa vähän, haittaa paljon ja ei osaa sanoa. 15

17 Terveys ja terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitos on toteuttanut vuosittain Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -postikyselytutkimuksen Sosiaali- ja terveysministeriön tuella vuodesta 1978 lähtien. Keskeisenä tavoitteena on kartoittaa aikuisväestön terveyskäyttäytymisen sen hetkinen tilanne sekä terveyskäyttäytymisen pitkän ja lyhyen aikavälin muutoksia. Tärkeimmät osa-alueet kyselyssä ovat tupakointi, ruokailutottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta, sillä nämä ovat keskeisiä tekijöitä terveyden edistämisessä ja yleisimpien kroonisten kansantautien ehkäisyssä. Kyselyssä kartoitetaan laajasti myös terveyspalvelujen ja lääkkeiden käyttöä, hampaidenhoitotottumuksia sekä liikenneturvallisuuskäyttäytymistä. Kansanterveyslaitoksen toteuttama kysely koostuu sadasta kysymyksestä (Helakorpi ym.2008). Tämän kyselyn pohjalta on koottu HyvinvointiNetin Terveys ja terveyskäyttäytyminen -kysely (liite 4). Siihen sisältyy 22 kysymystä seuraavilta aihealueilta: lääkärissä käynnit, työstä poissaolot, oma arvio terveydestä, lääkärin toteamat sairaudet, tupakointi, ruokailutottumukset, alkoholinkäyttö, paino, liikuntatottumukset, työn fyysinen kuormittavuus, terveystottumusten lähiajan muutokset sekä stressin esiintyvyys. Siuntion Hyvinvointikeskuksen asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat lääkäri, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti laativat vastauksille viitearvot, jotka pohjautuvat liikunnasta, ravinnosta, alkoholin käytöstä ja muista edellä mainituista aihealueista annettuihin terveyssuosituksiin Mielialakysely HyvinvointiNetissä käytetään Beckin kehittämää depressiokyselyä (Beck Depression Inventory, BDI-mielialakysely), joka on yksi yleisimmistä masennuksen vaikeusasteen ja esiintyvyyden selvittämiseksi käytetyistä tutkimusvälineistä (liite 5). Kyselyssä tiedustellaan mielialan erilaisia piirteitä 21 kysymyksen avulla. Siinä kartoitetaan ihmisten kokemaa, itse tunnistamaa ja ilmaisemaa masennusoireilua, itsetuntoa ja lyhyesti myös ahdistuneisuutta. BDI-kysely on ollut pitkään sekä kliinisessä käytössä että tutkimuskäytössä (Raitasalo 2007). Kyselystä lasketaan masennusoireilua ja itsetuntoa osoittavat summapistemäärät. Summapistemäärä vaihtelee välillä Masentuneisuuden vaikeusaste luokitellaan seuraavasti: Summapistemäärä: Masentuneisuuden syvyyden arvio 1 9 Ei masennusta tai vain erittäin lievä Lievä Keskivaikea Vaikea Jos summapistemäärä on enemmän kuin kymmenen, asiakasta haastatellaan masentuneisuuden laaja-alaisuuden ja vaikeusasteen tarkentamiseksi (Raitasalo 2007) Asiakaspalaute Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan palveluja, joista asiakkaille on hyötyä ja jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita (Uusitalo 2007). Asiakaspalautetta voidaan hyödyntää merkittävästi yrityksen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Siksi sen järjestelmällinen koonti ja helppo käytettävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia asiakaspalautejärjestelmässä. 16

18 HyvinvointiNetissä täytettävän asiakaspalautteen (liite 6) numeeriset arvot ja avoimet tekstit kirjautuvat järjestelmään, josta saadaan helposti yhteenvedot. Palauteyhteenvedot voidaan järjestää eri hakukriteereiden mukaan: tiettynä aikavälinä annetut palautteet, tiettyjen ryhmien palautteet (esim. ASLAK-prosessien palautteet tietyllä aikavälillä), ikäryhmittäin, sukupuolittain yms. ominaisuuksien mukaan Fyysisen toimintakyvyn mittarit Kyselyiden lisäksi on tärkeää saada tietoa toimintakyvystä myös muiden mittareiden avulla. Kuntoutuksen ja työhyvinvointivalmennuksen aikana asiakkaille tehdään tarpeiden ja tavoitteiden mukaisia lihaskunnon, liikkuvuuden, tasapainon, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon sekä painoindeksin mittauksia. Mittausten tulokset kirjataan ErgoPro-ohjelmaan, josta ne saadaan raportoitua HyvinvointiNettiin ja kuntoutusselosteeseen. Raportoinnin ja yhteenvetojen tekemisen helpottamiseksi on Siuntion Hyvinvointikeskuksessa rakennettu ErgoPro-ohjelmistoon erilaisia kuntoutuksen seurannan mittareita, jotka toistuvat säännöllisesti eri ryhmien kohdalla. Esimerkiksi Kelan tuki- ja liikuntaelinkuntoutukselle on kehitetty omat seurannan mittarit jaryhmäkoodit. Niiden avulla voidaan arvioida jonkun tietyn mittauksen, esim. fyysisen kunnon kehitystä kuntoutusprosessin aikana tai tehdä yhteenvetoja vuosiraportteihin Aerobisen kunnon mittarit Aerobisen kunnon mittaukseen käytetään 1990-luvun alussa UKK-instituutissa tieteellisen tutkimussarjan pohjalta kehitettyä kahden (2) kilometrin kävelytestiä. Testiä käyttävät perusterveydenhuolto ja kansanterveysjärjestöt omassa terveyden edistämis-, sairauksien ehkäisy- ja varhaiskuntoutustyössään. Kuntien liikuntatoimi ja liikuntajärjestöt puolestaan hyödyntävät testiä terveysliikunnan edistämisessä sekä terveysliikunnan palvelutoiminnassa. Myöhemmissä tutkimuksissa testi on osoittautunut käyttökelpoiseksi myös tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kuvaajaksi. UKK-kävelytesti soveltuu siten hyvin väestötasoiseen terveyskunnon laaja-alaiseen mittaukseen (Testaajan opas 2005). Testi on tarkoitettu vuotiaille. Testissä kävellään kaksi kilometriä tasaisella vauhdilla mahdollisimman nopeasti. UKK-kävelytesti kertoo testattavan aerobisen kunnon (hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn, kestävyyden) riittävyyden tai riittämättömyyden suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn. Se antaa myös hyvän pohjan liikuntaneuvonnalle. UKK-kävelytestin pääasiallinen käyttötarkoitus on asiakkaan kuntotason seuranta toistuvilla testeillä. Testi kuvaa luotettavasti kunnossa tapahtuvia muutoksia edellyttäen luonnollisesti, että testaus on tehty eri kerroilla vertailukelpoisella tavalla. UKK-kävelytestin viitearvot perustuvat tutkimukseen, jossa testattiin laboratoriossa suoralla maksimaalisen hapenkulutuksen mittauksella noin 170, iältään vuotiasta, tamperelaista miestä ja naista. Näin muodostetut viitearvot kuvaavat suhteellisen hyvin tamperelaista tervettä aikuisväestöä ja kävelytestissä laskettu kuntoindeksi kertoo tuloksen suhteessa tamperelaisiin miehiin ja naisiin. Koska suomalainen väestö on varsin homogeenista myös alueellisesti, viitearvojen voidaan katsoa edustavan kohtalaisen hyvin koko maata. Epäsuora kolmiportainen submaksimaalinen polkupyörätesti mittaa verenkiertoelimistön hapenottokykyä eli kestävyyskuntoa. Testin kesto on 12 minuuttia. Hapenottokyvyn määritys perustuu epäsuorassa testissä yleensä sykkeen, tehdyn työn ja hapenkulutuksen lineaarisuuteen submaksimaalisilla kuormitustasoilla (Takalo 2001). Kuormaa lisätään 4 minuutin välein. Ensimmäisellä jaksolla on tarkoitus päästä noin 65 %:iin maksimisykkeestä, 17

19 toisella noin 75 %:iin ja kolmannella noin 85 %:iin. Yksi käytössä oleva maksimisykkeen laskukaava on 220 ikä, jos testattavan todellinen maksimisyke ei ole tiedossa. Jokaista testattavaa kuormitetaan hänen oman kuntonsa mukaan. Testin lopussa testattava hengästyy ja hikoilee. Testin perusteella saadaan arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä, jonka perusteella asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen liikuntaohjelma sykesuosituksineen eri kestävyyden osa-alueille. Testi soveltuu tavallisille kuntoilijoille ja terveysliikkujille (Kuntotestauksen perusteet 1998) Tuki- ja liikuntaelimistön sekä motorisen kunnon mittarit Selän suoritustestistö on kehitetty työikäisten tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn ja sen muutosten arvioimiseksi, hoidon suunnittelun tueksi sekä testattavan henkilön motivoimiseksi omaan harjoitteluun. Testistö sisältää selkä-, vatsa-, yläraaja- ja alaraajalihasten toistotestit, jotka mittaavat ko. lihasryhmien dynaamista kestävyyttä. Lisäksi testistöön kuuluvat isometristä voimaa mittaavat selkälihasten ja yläraajalihasten staattiset testit. Viitearvot perustuvat 508 työssäkäyvän vuotiaan miehen janaisen mittaustuloksiin. Tulokset on jaettu kuntoluokkiin 1 5 niin, että alhaisin kuntoluokka kuvaa selkeästi ikätasoon nähden alhaisempaa lihasvoimaa ja suurin kuntoluokka 5 kuvaa selkeästi ikätasoon nähden parempaa lihasvoimaa (Alaranta ym.1990). Muita HyvinvointiNetissä käytössä olevia lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavia testejä ovat käden puristusvoiman mittaus ja kaularankaa liikuttavien lihasten voimamittaus, joka toteutetaan Jari Ylisen väitöskirjassa (2004) esitetyn menetelmän avulla.lisäksi käytetään syvien lihasten ja vartalon hallinnan voimaa sekä kestävyyttä arvioivia testejä samoin kuin UKK-instituutin terveyskuntotesteihin kuuluvia osioita. Kulloisenkin asiakasryhmän tarpeiden mukaan mitataan myös toiminnallisesti tärkeiden nivelten ja lihasten, esim. hartiarenkaan, kaularangan ja lannerangan liikkuvuutta sekä reiden takaosan lihasten venyvyyttä. Tasapainotesteistä käytössä on sekä dynaamisen että staattisen tasapainon testejä. Staattinen tasapainotesti mittaa vartalon pystyasennon hallintaa staattisessa tasapainotilassa normaalia seisoma-asentoa pienemmällä tukipinnalla. Testaustulos on yhdellä jalalla seisomisen tasapainoaika sekunneissa, kuitenkin maksimissaan 60 sekunnin ajan. Testitulos luokitellaan iän ja sukupuolen mukaan asteikolla 1 5, niin että yksi on alhaisin ja viisi korkein kuntoluokitus. Dynaaminen tasapainotesti mittaa vartalon pystyasennon hallintaa kapealla tukipinnalla liikkeessä, joka edellyttää voimakasta lantion kiertoa ja hyvää alaraajojen asentotuntoa. Testitulos on nopein aika onnistuneesta takaperin kävelystä kuuden metrin matkalta. Testiin kuuluu kolme suoritusta. Myös tässä testissä kuntoluokitukset ovat asteikolla 1 5 iän ja sukupuolen mukaan, niin että yksi on alhaisin ja viisi korkein kuntoluokitus (Testaajan opas 2005) Kehon koostumuksen mittarit Painoindeksi, BMI (Body Mass Index), on suhdeluku, joka saadaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). Kehon painoindeksi luokitetaan seuraavasti: sopiva paino ( ), ylipaino (25 30), lihavuus (yli 30). Vyötärönympärys mitataan testattavan hengittäessä ulospäin, mittaa kiristämättä, alimman kylkiluun ja suoliluun harjan puolesta välistä. Mittaus tehdään kolme kertaa ja tuloksena käytetään näiden kolmen mittauskerran keskiarvoa. Vyötärönympäryksen mittauksessa käytetään seuraavaa arviointia: 18

20 miehet naiset Tavoitetaso (cm) < 94 < 80 Lievä tai kohtalainen terveysvaara (cm) Huomattava terveysvaara (cm) > 102 > 88 (The IDF consensus worldwide definition of the metabolic syndrome 2006) Tehtävät Oman työn kuvaaminen Oman työn kuvaaminen -tehtävää käytetään aineistona työn kehittämiseen tähtäävässä työskentelyssä. Sitä hyödynnetään erityisesti valmistautuessa työyhteisöpäivään Tyk- ja ASLAK-kuntoutuksessa. Näissä kuntoutuksissa käytetään ammatillisen työskentelyn pohjana professori Yrjö Engeströmin työryhmineen kehittämää toimintajärjestelmämallia (Mäkitalo 2003). Lähtökohtana on työn kehittäminen, jolloin ratkaisuja haetaan yhdessä koko organisaation kanssa. Työn kehittämisessä muutokset nähdään jatkuvana prosessina. Työtä ja siinä tapahtuvia muutoksia arvioidaan oman työn kuvaamisella (liite 7). Työn kohde -osiossa kuvataan sitä, mihin oma työ kohdistuu. Lisäksi siinä pyydetään omaa arviota suoriutumisesta ja kiinnostuksista. Tulos -osiossa tuodaan esiin oman työn tavoitteita ja sitä, miksi tätä työtä tehdään. Myös tässä osiossa pyydetään omaa arviota ja lisäksi kuvausta työn merkityksestä. Välineet -osiossa kuvataan omaa osaamista ja työhön mahdollisesti liittyviä menetelmiä. Myös konkreettisten työvälineiden kirjaaminen voi liittyä tähän. Säännöt - osiossa pohditaan työpaikan toimintoja ja käytäntöjä ohjaavia sääntöjä, jotka voivat olla joko kirjoitettuja tai kirjoittamattomia. Työnjako -osiossa eritellään sitä, miten eri työt on jaettu ja mihin vastaaja itse on erikoistunut. Yhteisö -osiossa laajennetaan näkökulmaa oman työn tarkastelusta koko yhteisöön. Työn kehittäminen -osiossa arvioidaan toiminnan häiriöitä ja ristiriitoja, jotka voivat olla myös signaaleja työn kehittämiseen Ennakkotehtävä esimiehille HyvinvointiNetissä Ennakkotehtävä esimiehille -osiota käytetään aineistona työn kehittämiseen tähtäävässä työskentelyssä. Tehtävää käytetään valmistautuessa työyhteisöpäivään Tyk- ja ASLAK-kuntoutuksessa (liite 8.) Sen avulla esimiehet voivat arvioida työyhteisössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia työyhteisöön. Esimiehiä pyydetään myös arvioimaan toiminnan sujuvuutta sekä työyhteisön kehittämistarpeita ja -haasteita Tavoitteiden seuranta Tavoitteiden seuranta -tehtävä (liite 9)onHyvinvointiNetissä avoinna koko kuntoutus- tai valmennusprosessin ajan. Se toimii samalla myös harjoittelupäiväkirjana, jossa asiakas, kuntoutuskeskuksen vastuuhenkilö, esim. fysioterapeutti ja työterveyshuollon yhteyshenkilö voivat pitää yhteyttä jaksojen välillä. Tehtävään määritellään fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn sekä työhön liittyvät tavoitteet. Lisäksi jokaiselle tavoitteelle määritellään konkreettiset keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan seurantakohdassa jaksojen väliajalla. Lomakkeella voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista myös GAS-asteikon (Goal Attainment Scale) mukaisesti. GAS-asteikossa tavoitteiden toteutumis- 19

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Tausta ja tavoitteet Suomessa runsas kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset. Erityisenä haasteena liikkumattomien suuri määrä, arkielämän

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet

Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 Tampere Terveyskuntotestauksen uudet tuulet Marjo Rinne TtT, tutkija, ft UKK-instituutti Terveyskunnon testaus yhteiskunnan päätöksenteon tukena Pyritään tunnistamaan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA KATSAUS MAIJA TIRKKONEN EEVA-LEENA RASIMUS SEIJA KERO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja 2009

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa

Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto Jukka Sipponen, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy Ulla Salmelainen,

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot