Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen. vaikuttavuuden seurantajärjestelmän. kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen. vaikuttavuuden seurantajärjestelmän. kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa"

Transkriptio

1 MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖN JULKAISUJA B:31 Rantanen Marjut Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa

2 TYÖHYVINVOINTI- JA KUNTOUTUS- PALVELUJEN VAIKUTTAVUUDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSESSA

3

4 Työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittäminen Siuntion Hyvinvointikeskuksessa Rantanen Marjut 2009 Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja B:31 Miina Sillanpään Säätiö Helsinki

5 Rantanen Marjut Vammalan Kirjapaino Oy 2009 ISBN ISSN

6 ESIPUHE Työelämän muutos ja sen tuomat haasteet, kuten työssä jaksamisen parantaminen, työstä poissaolojen vähentäminen ja eläkeiän nostaminen ovat käynnistäneet voimakkaan yhteiskunnallisen keskustelun. Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen on todennut, että ennenaikaiselle eläkkeelle lähtemisestä, sairauspoissaoloista ja työtapaturmista johtuvat kustannukset ovat yhteiskunnassa huomattavasti suuremmat kuin työhyvinvointiin tällä hetkellä sijoitetut investoinnit. Siksi ontärkeää löytää luotettavia ja havainnollisia keinoja, joilla voidaan osoittaa työhyvinvointia edistävien toimien myönteisiä vaikutuksia. Tässä raportissa kuvattu kehittämistyö luo pohjaa yhteistyölle, joka on edellytys tiiviiden verkostojen ja kumppanuuksien vahvistamiseksi. Tässä raportissa kuvataan Siuntion Hyvinvointikeskuksessa kehitettyä HyvinvointiNettijärjestelmää käyttäjänäkökulmista. Raportti toimii samalla oppaana järjestelmän käyttäjille. HyvinvointiNetti on kehitetty helpottamaan erilaisten työhyvinvointi- ja kuntoutusinterventioiden vaikuttavuuden seurantaa. Lisäksi HyvinvointiNettiä hyödynnetään mm. eri yhteistyötahojen välisessä yhteydenpidossa ja prosessin aikaisessa tavoiteseurannassa. Siuntion Hyvinvointikeskuksessa vuosina toteutettua vaikuttavuusseurantajärjestelmän kehittämisprojektia on tukenut Miina Sillanpään Säätiö. Haluan lämpimästi kiittää Siuntion Hyvinvointikeskuksen entistä johtajaa Heikki Tiitistä, jonka aloitteesta tämä projektityö käynnistyi. Erityiskiitos Miinan Hoitolat Oy:n It- ja järjestelmäpäällikkö Eila Sillanpäälle sekä Pramedia Oy:lle, joiden yhteistyö on luonut tekniset edellytykset järjestelmän synnylle. Lisäksi haluan kiittää Miina Sillanpään Säätiön johtajaa Eija Sorvaria ja tutkimus- ja kehittämispäällikköä PsT Merja Kurkea asiantuntevasta ohjauksesta projektin ohjausryhmässä. Kiitos tuesta ja avusta myös Miinan Hoitolat Oy:n toimitusjohtaja Eija Tolvaselle sekä Siuntion Hyvinvointikeskuksen kuntoutuksen erikoislääkäri Virpi Vartiaiselle. 5

7

8 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Taustaa Miksi vaikuttavuuden arviointia tarvitaan? Toimintakyky HYVINVOINTINETTI HyvinvointiNetin kuvaus HyvinvointiNetin mittarit ja tehtävät Taustatiedot Kyselyt RAND-36-kysely Työkykykysely Terveys ja terveyskäyttäytyminen Mielialakysely Asiakaspalaute Fyysisen toimintakyvyn mittarit Aerobisen kunnon mittarit Tuki- ja liikuntaelimistön sekä motorisen kunnon mittarit Kehon koostumuksen mittarit Tehtävät Oman työn kuvaaminen Ennakkotehtävä esimiehille Tavoitteiden seuranta HYVINVOINTINETIN KÄYTTÖ Asiakas Kuntoutustyöryhmä Työterveyshuollot Kela KOKEMUKSET JA KEHITYSHAASTEET Asiakaskyselyn tulokset Kuntoutustyöryhmän palaute Yhteistyökumppaneiden kommentit JOHTOPÄÄTÖKSET Lähteet Liitteet

9

10 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Vuonna 2006 Siuntion Hyvinvointikeskus, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kiipulan Kuntoutuskeskus, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, Kunnonpaikka, Kuntoutussäätiö, Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Kuntoutus Peurunka ja Kuntoutuskeskus Petrea käynnistivät työryhmän, jonka tavoitteena oli kehittää yhdenmukainen vaikuttavuuden seurannan perusmalli. Mallin tarkoituksena oli koota vertailukelpoista tietoa eri kuntoutuskeskusten palveluiden vaikutuksista asiakkaiden toimintakykyyn. Tämä ns. lomaketyöryhmä valitsi yhdessä kysymyssarjan, jota käytetään kuntoutuksen alussa ja lopussa vaikuttavuuden seurantaan. Työryhmä päätyi käyttämään laajalti Suomessa käytössä olevia mittareita, joiden reliabiliteetti ja validiteetti olivat riittävän hyviä. Lisäksi mittariston kehittämisessä pidettiin tärkeänä sitä, että saataisiin vertailukelpoista tietoa muuhun suomalaiseen väestöön. Suunnitelmaan liittyi myös laajan viitetietokannan kehittäminen. Tämän työryhmän työskentelyn pohjalta Siuntion Hyvinvointikeskuksessa aloitettiin vuonna 2007 HyvinvointiNetti-järjestelmän kehittäminen. HyvinvointiNetin kyselyt ja tehtävät saatiin asiakaskäyttöön vuoden 2008 alussa. Tässä vaiheessa asiakas täytti kyselyt HyvinvointiNettiin, mutta sieltä ei vielä saatu yhteenvetoraportteja. Tällaisenaan järjestelmä oli työläs käyttää. Siksi käynnistettiin vaikuttavuuden seurantajärjestelmän kehittämisprojekti. Tavoitteena oli luoda sähköinen järjestelmä asiakaslähtöiselle raportoinnille, johon lisättiin myös fyysisen kunnon arvioinnin mittaukset. Lisäksi pyrittiin kehittämään väline, jolla asiakas, kuntoutustyöryhmä, työterveyshuolto ja tarvittaessa henkilöstöhallinto voivat olla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Kaiken kaikkiaan haluttiin kehittää monipuolinen arviointi- ja seurantaväline kuntoutuksen ja työnvointipalvelujen käyttöön. HyvinvointiNetti on selkiyttänyt kuntoutusprosesseja ja niiden arviointia. Asiakkaat voivat täyttää kyselyt jo ennen kuntoutuksen käynnistymistä ja kuntoutustyöryhmä saa kootusti tarvittavat tiedot niin yksilöllisesti kuin ryhmämuotoisestikin toteutettaville interventioille. Asiakas saa ajantasaista ja havainnollista tietoa oman kuntoutusprosessinsa etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. HyvinvointiNetistä saatavia yhteenvetoraportteja on myös käytetty Kelan vuosiraporttien laadintaan. Tämä on helpottanut paljon raportointiin liittyvää työtä. Tällä hetkellä järjestelmä palvelee jo varsin monipuolisesti ja tehokkaasti eri toimijoita. HyvinvointiNetin kehittämisen mahdollisuudet ovat laajat. Esillä on ollut sen käyttö esim. sairauspoissaolojen seurannassa ja kuntoutuksen varhaisessa käynnistämisessä. Kehitystyö jatkuu edelleen asiakaspalautteen, henkilökunnan sekä yhteistyökumppaneiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. 9

11 1.2. Miksi vaikuttavuuden arviointia tarvitaan? Yhteiskunnalliset muutokset ja julkisen vallan muuttuneet vastuut yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamisessa edellyttävät taloudellisesti tarkoituksenmukaista toimintaa (Rajavaara 2007). Kuntoutuksen vaikuttavuus on aihe, joka on ollut viimeisten vuosien ajan jatkuvasti esillä. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, koska kuntoutukseen käytetään vuosittain huomattavia määriä yhteiskunnan varoja. Tämän vuoksi tarvitaan priorisointia ja varojen kohdentamista. Yhteiskunnallisena tavoitteena ovat työssä jaksamisen parantaminen, työstä poissaolojen vähentäminen ja eläkkeelle jäämisen keski-iän kohottaminen. Työvoiman riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää pitää ikääntyvä väestö työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Nämä tavoitteet edellyttävät työelämän kehittämisen ohella moniammatillisen, osaavan kuntoutuksen saatavuuden ja kehittämisen turvaamista. Varhaiskuntoutuksella voidaan jopa pysäyttää työkyvyn heikkeneminen ja siten mahdollistaa työelämässä mukana pysyminen. Kuntoutuksen tarve säilyy tai jopa lisääntyy tulevaisuudessa väestön ikärakenteen ja myös työelämän muutosten vuoksi (Tirkkonen ym. 2009). Kuntoutuksen vaikuttavuus on toiminnan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista. Yhteisötasolla kuntoutus voi vaikuttaa käytettävissä olevan työpanoksen määrään myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä ja vähentämällä poissaoloja työstä. Yksilötasolla kuntoutuksen vaikuttavuus voi ilmetä kuntoutujan toiminta- tai työkyvyn, arkielämän hallinnan ja selviytymisen sekä kokonaishyvinvoinnin vahvistumisena (Tirkkonen ym. 2009) Toimintakyky Toimintakyky kuvaa henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä kotona, työssä ja vapaa-aikana. Usein toimintakyky mielletään fyysiseksi suorituskyvyksi sekä yksilön ja ympäristön vastavuoroiseksi vaikutussuhteeksi. Toimintakyky käsittää laajemmin ajateltuna fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen. Toimintakykyyn voidaan vaikuttaa joko kehittämällä ihmisen kykyominaisuuksia, kehittämällä hänen ympäristöään tai korvaamalla tiettyjä toimintoja tai liikkeitä teknisillä apuvälineillä (Korniloff 2008). Yksi kuntoutuksen keskeisimpiä tavoitteita on toimintakyvyn parantuminen tai ylläpitäminen. Toimintakykyä voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta. Tiedot väestön ja sen erilaisten osaryhmien toimintakyvystä ovat terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Väestön toimintakyvyn edistäminen on tavoitteena mm. nykyisessä hallitusohjelmassa, Terveys kansanterveysohjelmassa (http://www.terveys2015.fi) ja Hyvinvointi ohjelmassa. Luotettavaa tietoa toimintakyvystä ja toimintaedellytyksistä tarvitaan mm. väestön terveysseurantaan, yksilöiden työkyvyn, kuntoutustarpeen, avun- ja palvelutarpeen arviointiin, joidenkin sosiaalietuuksien myöntämispäätösten pohjaksi sekä hoidon, kuntoutuksen ja muiden interventioiden vaikutusten tutkimiseen. Terveyden tietojärjestelmien (esim. sähköinen sairauskertomus) kannalta on välttämätöntä, että käytössä on hyvät ja yhdenmukaiset menetelmät toimintakyvyn kuvaamiseksi (www.toimia.fi). Maailman Terveysjärjestö (WHO) on yleiskokouksessaan vuonna 2001 hyväksynyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF-luokituksen, jonka tarkoituksena on muodostaa kansainvälinen standardi väestön toimintaedellytysten kuvaamiseen. ICF ei tarjoa toimintakyvyn arviointimenetelmiä, mutta ohjeistaa moniammatillista työnjakoa toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. ICF tarjoaa yhteisen toimintakykykielen sovellettavaksi sekä toimintakyvyn kliinisessä tutki- 10

12 misessa ja palveluiden kehittämisessä että väestötutkimuksessa (Ojala 2004). ICF-luokituksen käyttäminen kuntoutuksen alueella on vielä kehitteillä. 11

13 2. HYVINVOINTINETTI 2.1. HyvinvointiNetin kuvaus HyvinvointiNetti on järjestelmä, johon käyttäjät (kuntoutujat, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto) saavat salasanan ennen kuntoutusta lähetettävän kutsukirjeen mukana. HyvinvointiNetissä on yleinen puoli (https://secure.saga.fi/siuntio/hyvinvointinetti/login.aspx), jossa välilehtinä ovat etusivu, kurssit, ajankohtaista, keskustelufoorumi, yhteystiedot ja palaute. Etusivulla on lyhyt yleiskuvaus Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi- ja kuntoutuspalveluista ja toimintatavoista. Kurssit -välilehdeltä löytyvät tulossa olevat kurssit. Ajankohtaista -linkki vie suoraan Siuntion Hyvinvointikeskuksen nettisivuille. Foorumi -välilehdeltä löytyy keskustelupalsta, jossa käyttäjätunnuksen saaneet voivat käydä keskustelua esim. työhyvinvoinnista ja kuntoutuksesta. Yhteystiedot -välilehdeltä löytyvät Siuntion Hyvinvointikeskuksen yhteystiedot. Palautesivustolla voi antaa palautetta haluamistaan asioista. Verkkotyöskentelyfoorumista (https://secure.saga.fi/siuntio/verkko/login.aspx) kukin käyttäjä pääsee omille henkilökohtaisille sivuilleen. Siellä on määritelty asiakkaalle näkyvät tiedot, esim. kurssinkuvaus ja kurssiin liittyvät tehtävät. Kuviossa 1. näkyy, miten syötetyt tiedot tulevat asiakaskoneelta Siuntion Hyvinvointikeskuksen palvelimelle (I Series) suojatussa verkossa. Tietoturvallisuus on varmistettu asiallisesti siten, että ulkopuoliset eivät pääse tietoihin käsiksi. 12

14 Kuvio 1. Asiakastietojen kulku verkossa HyvinvointiNetin mittarit ja tehtävät Taustatiedot Taustatietokyselyn (liite 1) avulla voidaan yhteenvetoraportteja tehdessä luokitella vastauksia haluttujen hakukriteereiden esim. sukupuolen, iän, koulutuksen ja ammattialan perusteella. Tämän lisäksi kyselyllä saadaan tärkeitä tietoja ennen intervention käynnistymistä kuntoutuksen sisällön kohdentamiseksi asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Taustatietoihin kirjautuvat mm. käytössä oleva lääkitys ja kuntoutuksen tavoitteet. Lisäksi tiedoista ilmenevät työterveyshuollon yhteystiedot. Kyselyn avulla voidaan koota myös Kelan kuntoutuksen standardien edellyttämät taustatiedot ennen kuntoutusprosessin alkua Kyselyt RAND-36-kysely RAND-36-Item Health Survey 1.0 (RAND-36) on Yhdysvalloissa kehitetty terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari, joka kartoittaa terveydentilaa ja hyvinvointia kahdeksalla ulottuvuudella: koettu terveydentila, fyysinen toimintakyky, psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, tarmokkuus, kivuttomuus, roolitoiminta/fyysisistä syistä johtuvat ongelmat ja roolitoiminta/psyykkisistä syistä johtuvat ongelmat (liite 2). RAND-36-kyselyn suomenkielisen version ovat yhteistyössä kehittäneet Stakesin Terveydenhuollon tutkimusyksikkö ja Kansanterveyslaitoksen Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto (Aalto ym.1999). Kysely on laajasti käytössä eri puolilla Länsi-Eurooppaa ja siitä on julkaistu versioita mm. saksaksi, ruotsiksi, ranskaksi ja hollanniksi. Moniulotteista RAND-36-kyselyä voidaan hyödyntää terveystutkimuksissa, joissa halutaan selvittää eri kroonisten sairauksien vaikutuksia. Lisäksi se soveltuu tulosmittariksi terveydenhuollon arviointitutkimuksissa, joissa halutaan saada tietoa terveysintervention vaikutuksista eri elämänalueilla. Kuntoutuksessa RAND-36-kyselyä voidaan hyödyntää työvälineenä, kun halutaan seurata kuntoutuksen tuloksellisuutta ryhmätasolla. RAND-36 sopii myös käytettäväksi väestötutkimuksissa väestön terveydentilan seurantaan, sillä sen on todettu olevan riittävän herkkä tavoittamaan valikoitumattoman väestön terveydentilassa tapahtuvia muutoksia (Aalto ym.1999). Taulukossa 1 kuvataan RAND-36-kyselyn sisältöä. 13

15 Taulukko 1. RAND-36-asteikon ulottuvuuksien sisällölliset luonnehdinnat ASTEIKKO OSIOIDEN LUKUMÄÄRÄ ASTEIKON SISÄLTÖ Koettu terveys 5 Subjektiivinen käsitys nykyisestä terveydentilasta, oman terveyden kehittymisestä, alttiudesta sairauksille. Parhaimmillaan käsitys erinomaisesta terveydentilasta, heikoimmillaan näkemys huonosta ja heikentyvästä terveydentilasta. Fyysinen toimintakyky Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen toimintakyky 10 Fyysinen kunto, selviäminen erilaisista fyysisistä ponnistuksista. Parhaimmillaan terveydentila ei rajoita vaativistakaan ponnistuksista suoriutumista (kuten rasittava urheilu), heikoimmillaan suuria vaikeuksia liikkumisessa ja mm. henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisesta. 5 Ahdistuneisuus, masentuneisuus, positiivinen mieliala. Parhaimmillaan rauhallinen, onnellinen mieliala, heikoimmillaan hermostunut ja masentunut mieliala koko ajan viimeksi kuluneen 4 viikon aikana. 2 Terveydentilan (fyysisen tai psyykkisen) aiheuttamat rajoitukset tavanomaiselle sosiaaliselle kanssakäymiselle perheen, ystävien, naapureiden ym. kanssa. Parhaimmillaan ei rajoituksia tavanomaisessa sosiaalisessa toiminnassa, heikoimmillaan erittäin paljon rajoituksia. Tarmokkuus 4 Vireystila, energian taso. Parhaimmillaan ollut energinen ja elinvoimainen viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana, heikoimmillaan ollut jatkuvasti väsynyt. Kivuttomuus 2 Kivun voimakkuus ja häiritsevyys. Parhaimmillaan ei lainkaan kipuja, pahimmillaan erittäin voimakasta ja rajoittavaa kipua. Roolitoiminta/ fyysinen Roolitoiminta/ psyykkinen 4 Fyysisten terveysongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisista rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana. Parhaimmillaan ei rajoituksia, heikoimmillaan joutunut vähentämään työaikaa, työtehtäviä, saavutukset olleet heikompia kuin tavallisesti. 3 Tunneperäisten ongelmien aiheuttamat rajoitukset tavanomaisista rooleista suoriutumisessa viimeksi kuluneiden 4 viikon aikana. Parhaimmillaan ei rajoituksia, heikoimmillaan joutunut vähentämään työaikaa, keskittyminen ja saavutukset olleet heikompia kuin tavallisesti. Suomenkielinen versio RAND-36-Item Health Survey -kyselystä on tutkijoiden vapaasti käytettävissä, silloin kun halutaan tarkastella terveyteen liittyvää elämänlaatua tai siinä esiintyviä eroja. Vertailukelpoisen tiedon turvaamiseksi kyselyn laatijat suosittelevat käyttämään kaikkia 36 kysymystä tutkimuksissa. Suomalaiselle RAND-36-kyselylle on laskettu iän ja sukupuolen mukaiset väestöarvot kyselyn osa-asteikoille. Tutkimusaineisto koostui vuotiaista suomalaisista. Väestöarvot on laskettu sekä koko aineistossa että erikseen miehillä ja naisilla, työikäisillä ja yli 65-vuotiailla, koulutusryhmittäin ja pitkäaikaissairastavuuden mukaan (Aalto ym.1999). RAND-36-kyselyn ulottuvuuksia kuvaavien osa-asteikkojen pisteytys tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensiksi kyselyssä annetut vastausvaihtoehtojen arvot koodataan uudelleen siten, että korkea pistemäärä ilmaisee hyvää terveyttä ja elämänlaatua. Lisäksi kukin kysymys pisteytetään välille siten, että matalin vastausvaihtoehto saa arvon 0 ja korkein arvon 14

16 100. Näin yksilön saama pistemäärä kussakin kysymyksessä edustaa prosenttiosuutta kokonaispistemäärästä, jonka kysymyksessä voi saada (Aalto ym.1999). Toisessa vaiheessa lasketaan indeksiarvot kuvaamaan vastaajan sijoittumista kullakin osa-asteikolla. Indeksit muodostetaan laskemalla yhteen vastaajan pistemäärä kunkin ulottuvuuden kysymyksillä ja jakamalla se vastattujen kysymysten lukumäärällä (Aalto ym.1999) Työkykykysely Työkykyindeksi kehitettiin Työterveyslaitoksessa professori Juhani Ilmarisen työryhmässä 1990-luvun alussa. Työkykyindeksi kuvaa työntekijän omaa arviota työkyvystään. Lomake koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa huomioidaan työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä työntekijän terveydentila ja voimavarat. Pisteitä annetaan seuraavilta osa-alueilta: työkyky verrattuna elinikäiseen parhaimpaan (0 10 pistettä), työkyky vaatimusten kannalta (2 10 pistettä), lääkärin toteamien nykyisten sairauksien määrä (1 7 pistettä), sairauksien arvioitu haitta työssä (1 6 pistettä), sairauspoissaolopäivät viimeisen vuoden aikana (1 5 pistettä), oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua (1, 4 ja 7 pistettä), psyykkiset voimavarat (1 4 pistettä). Näitä osa-alueita mitataan yhdellä tai useammalla osiolla. Työkykyindeksi lasketaan summaamalla kyselyn vastausvaihtoehtojen osoittamat luvut pisteytyksen avulla. Laskemalla työkykyä mittaavien eri komponenttien tulokset yhteen saadaan kokonaisarvio työkyvyn tasosta. Indeksin mahdollinen vaihteluväli on 7 49 pistettä. Saadun pistemäärän mukaan työkyvyn taso ja tarvittavat toimenpiteet luokitellaan seuraavasti: PISTEET TYÖKYKY TOIMENPIDE 7 27 huono työkyvyn palauttaminen kohtalainen työkyvyn edistäminen hyvä työkyvyn vahvistaminen erinomainen työkyvyn ylläpitäminen Työkykyindeksilomake toimii työkyvyn arvioinnin apuvälineenä. Siinä huomioidaan sekä työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset että työntekijän terveydentila ja voimavarat. Sen avulla voidaan riittävän ajoissa tunnistaa luotettavasti tukitoimia tarvitsevat työntekijät ja työyhteisöt. Työkykyindeksi on käännetty ainakin 25 kielelle ja sitä käyttävät maailmalla pääasiassa yliopistojen tutkijat ja suuret yritykset (Tuomi ym.1997). HyvinvointiNetin työkykykysely (liite 3) poikkeaa työkykyindeksistä Nykyiset sairaudet -osiossa. Työkykyindeksilomakkeessa nykyisistä sairauksista kysytään, onko sairauksia vai ei. Jos sairauksia on, kysytään yksityiskohtaisesti 14 eri sairauspääryhmän (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaudet) alueelta, onko sairauksia tällä osa-alueella. Sen sijaan työkykykyselyssä tämän osio korvataan kysymällä, onko sairauksia ja jos on, niin montako lääkärin toteamaa sairautta henkilöllä on? Vaihtoehtoina on 1, 2, 3, 4 ja 5 tai enemmän. Lisäksi HyvinvointiNetin työkykykyselyssä tiedustellaan, haittaavatko työssä jaksamistasi tai selviytymistäsi esim. terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät ongelmat, koulutuksen tai osaamisen puute, työympäristön tai työn fyysisen kuormituksen ongelmat, työyhteisön tai työn henkisen kuormituksen ongelmat, työmotivaation ja työhalujen väheneminen, työn ulkopuoliset vaikeudet? Vastausvaihtoehtoina ovat: ei esiinny tai ei haittaa, haittaa vähän, haittaa paljon ja ei osaa sanoa. 15

17 Terveys ja terveyskäyttäytyminen Kansanterveyslaitos on toteuttanut vuosittain Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -postikyselytutkimuksen Sosiaali- ja terveysministeriön tuella vuodesta 1978 lähtien. Keskeisenä tavoitteena on kartoittaa aikuisväestön terveyskäyttäytymisen sen hetkinen tilanne sekä terveyskäyttäytymisen pitkän ja lyhyen aikavälin muutoksia. Tärkeimmät osa-alueet kyselyssä ovat tupakointi, ruokailutottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta, sillä nämä ovat keskeisiä tekijöitä terveyden edistämisessä ja yleisimpien kroonisten kansantautien ehkäisyssä. Kyselyssä kartoitetaan laajasti myös terveyspalvelujen ja lääkkeiden käyttöä, hampaidenhoitotottumuksia sekä liikenneturvallisuuskäyttäytymistä. Kansanterveyslaitoksen toteuttama kysely koostuu sadasta kysymyksestä (Helakorpi ym.2008). Tämän kyselyn pohjalta on koottu HyvinvointiNetin Terveys ja terveyskäyttäytyminen -kysely (liite 4). Siihen sisältyy 22 kysymystä seuraavilta aihealueilta: lääkärissä käynnit, työstä poissaolot, oma arvio terveydestä, lääkärin toteamat sairaudet, tupakointi, ruokailutottumukset, alkoholinkäyttö, paino, liikuntatottumukset, työn fyysinen kuormittavuus, terveystottumusten lähiajan muutokset sekä stressin esiintyvyys. Siuntion Hyvinvointikeskuksen asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat lääkäri, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti laativat vastauksille viitearvot, jotka pohjautuvat liikunnasta, ravinnosta, alkoholin käytöstä ja muista edellä mainituista aihealueista annettuihin terveyssuosituksiin Mielialakysely HyvinvointiNetissä käytetään Beckin kehittämää depressiokyselyä (Beck Depression Inventory, BDI-mielialakysely), joka on yksi yleisimmistä masennuksen vaikeusasteen ja esiintyvyyden selvittämiseksi käytetyistä tutkimusvälineistä (liite 5). Kyselyssä tiedustellaan mielialan erilaisia piirteitä 21 kysymyksen avulla. Siinä kartoitetaan ihmisten kokemaa, itse tunnistamaa ja ilmaisemaa masennusoireilua, itsetuntoa ja lyhyesti myös ahdistuneisuutta. BDI-kysely on ollut pitkään sekä kliinisessä käytössä että tutkimuskäytössä (Raitasalo 2007). Kyselystä lasketaan masennusoireilua ja itsetuntoa osoittavat summapistemäärät. Summapistemäärä vaihtelee välillä Masentuneisuuden vaikeusaste luokitellaan seuraavasti: Summapistemäärä: Masentuneisuuden syvyyden arvio 1 9 Ei masennusta tai vain erittäin lievä Lievä Keskivaikea Vaikea Jos summapistemäärä on enemmän kuin kymmenen, asiakasta haastatellaan masentuneisuuden laaja-alaisuuden ja vaikeusasteen tarkentamiseksi (Raitasalo 2007) Asiakaspalaute Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan palveluja, joista asiakkaille on hyötyä ja jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita (Uusitalo 2007). Asiakaspalautetta voidaan hyödyntää merkittävästi yrityksen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Siksi sen järjestelmällinen koonti ja helppo käytettävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia asiakaspalautejärjestelmässä. 16

18 HyvinvointiNetissä täytettävän asiakaspalautteen (liite 6) numeeriset arvot ja avoimet tekstit kirjautuvat järjestelmään, josta saadaan helposti yhteenvedot. Palauteyhteenvedot voidaan järjestää eri hakukriteereiden mukaan: tiettynä aikavälinä annetut palautteet, tiettyjen ryhmien palautteet (esim. ASLAK-prosessien palautteet tietyllä aikavälillä), ikäryhmittäin, sukupuolittain yms. ominaisuuksien mukaan Fyysisen toimintakyvyn mittarit Kyselyiden lisäksi on tärkeää saada tietoa toimintakyvystä myös muiden mittareiden avulla. Kuntoutuksen ja työhyvinvointivalmennuksen aikana asiakkaille tehdään tarpeiden ja tavoitteiden mukaisia lihaskunnon, liikkuvuuden, tasapainon, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon sekä painoindeksin mittauksia. Mittausten tulokset kirjataan ErgoPro-ohjelmaan, josta ne saadaan raportoitua HyvinvointiNettiin ja kuntoutusselosteeseen. Raportoinnin ja yhteenvetojen tekemisen helpottamiseksi on Siuntion Hyvinvointikeskuksessa rakennettu ErgoPro-ohjelmistoon erilaisia kuntoutuksen seurannan mittareita, jotka toistuvat säännöllisesti eri ryhmien kohdalla. Esimerkiksi Kelan tuki- ja liikuntaelinkuntoutukselle on kehitetty omat seurannan mittarit jaryhmäkoodit. Niiden avulla voidaan arvioida jonkun tietyn mittauksen, esim. fyysisen kunnon kehitystä kuntoutusprosessin aikana tai tehdä yhteenvetoja vuosiraportteihin Aerobisen kunnon mittarit Aerobisen kunnon mittaukseen käytetään 1990-luvun alussa UKK-instituutissa tieteellisen tutkimussarjan pohjalta kehitettyä kahden (2) kilometrin kävelytestiä. Testiä käyttävät perusterveydenhuolto ja kansanterveysjärjestöt omassa terveyden edistämis-, sairauksien ehkäisy- ja varhaiskuntoutustyössään. Kuntien liikuntatoimi ja liikuntajärjestöt puolestaan hyödyntävät testiä terveysliikunnan edistämisessä sekä terveysliikunnan palvelutoiminnassa. Myöhemmissä tutkimuksissa testi on osoittautunut käyttökelpoiseksi myös tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kuvaajaksi. UKK-kävelytesti soveltuu siten hyvin väestötasoiseen terveyskunnon laaja-alaiseen mittaukseen (Testaajan opas 2005). Testi on tarkoitettu vuotiaille. Testissä kävellään kaksi kilometriä tasaisella vauhdilla mahdollisimman nopeasti. UKK-kävelytesti kertoo testattavan aerobisen kunnon (hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn, kestävyyden) riittävyyden tai riittämättömyyden suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn. Se antaa myös hyvän pohjan liikuntaneuvonnalle. UKK-kävelytestin pääasiallinen käyttötarkoitus on asiakkaan kuntotason seuranta toistuvilla testeillä. Testi kuvaa luotettavasti kunnossa tapahtuvia muutoksia edellyttäen luonnollisesti, että testaus on tehty eri kerroilla vertailukelpoisella tavalla. UKK-kävelytestin viitearvot perustuvat tutkimukseen, jossa testattiin laboratoriossa suoralla maksimaalisen hapenkulutuksen mittauksella noin 170, iältään vuotiasta, tamperelaista miestä ja naista. Näin muodostetut viitearvot kuvaavat suhteellisen hyvin tamperelaista tervettä aikuisväestöä ja kävelytestissä laskettu kuntoindeksi kertoo tuloksen suhteessa tamperelaisiin miehiin ja naisiin. Koska suomalainen väestö on varsin homogeenista myös alueellisesti, viitearvojen voidaan katsoa edustavan kohtalaisen hyvin koko maata. Epäsuora kolmiportainen submaksimaalinen polkupyörätesti mittaa verenkiertoelimistön hapenottokykyä eli kestävyyskuntoa. Testin kesto on 12 minuuttia. Hapenottokyvyn määritys perustuu epäsuorassa testissä yleensä sykkeen, tehdyn työn ja hapenkulutuksen lineaarisuuteen submaksimaalisilla kuormitustasoilla (Takalo 2001). Kuormaa lisätään 4 minuutin välein. Ensimmäisellä jaksolla on tarkoitus päästä noin 65 %:iin maksimisykkeestä, 17

19 toisella noin 75 %:iin ja kolmannella noin 85 %:iin. Yksi käytössä oleva maksimisykkeen laskukaava on 220 ikä, jos testattavan todellinen maksimisyke ei ole tiedossa. Jokaista testattavaa kuormitetaan hänen oman kuntonsa mukaan. Testin lopussa testattava hengästyy ja hikoilee. Testin perusteella saadaan arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä, jonka perusteella asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen liikuntaohjelma sykesuosituksineen eri kestävyyden osa-alueille. Testi soveltuu tavallisille kuntoilijoille ja terveysliikkujille (Kuntotestauksen perusteet 1998) Tuki- ja liikuntaelimistön sekä motorisen kunnon mittarit Selän suoritustestistö on kehitetty työikäisten tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn ja sen muutosten arvioimiseksi, hoidon suunnittelun tueksi sekä testattavan henkilön motivoimiseksi omaan harjoitteluun. Testistö sisältää selkä-, vatsa-, yläraaja- ja alaraajalihasten toistotestit, jotka mittaavat ko. lihasryhmien dynaamista kestävyyttä. Lisäksi testistöön kuuluvat isometristä voimaa mittaavat selkälihasten ja yläraajalihasten staattiset testit. Viitearvot perustuvat 508 työssäkäyvän vuotiaan miehen janaisen mittaustuloksiin. Tulokset on jaettu kuntoluokkiin 1 5 niin, että alhaisin kuntoluokka kuvaa selkeästi ikätasoon nähden alhaisempaa lihasvoimaa ja suurin kuntoluokka 5 kuvaa selkeästi ikätasoon nähden parempaa lihasvoimaa (Alaranta ym.1990). Muita HyvinvointiNetissä käytössä olevia lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavia testejä ovat käden puristusvoiman mittaus ja kaularankaa liikuttavien lihasten voimamittaus, joka toteutetaan Jari Ylisen väitöskirjassa (2004) esitetyn menetelmän avulla.lisäksi käytetään syvien lihasten ja vartalon hallinnan voimaa sekä kestävyyttä arvioivia testejä samoin kuin UKK-instituutin terveyskuntotesteihin kuuluvia osioita. Kulloisenkin asiakasryhmän tarpeiden mukaan mitataan myös toiminnallisesti tärkeiden nivelten ja lihasten, esim. hartiarenkaan, kaularangan ja lannerangan liikkuvuutta sekä reiden takaosan lihasten venyvyyttä. Tasapainotesteistä käytössä on sekä dynaamisen että staattisen tasapainon testejä. Staattinen tasapainotesti mittaa vartalon pystyasennon hallintaa staattisessa tasapainotilassa normaalia seisoma-asentoa pienemmällä tukipinnalla. Testaustulos on yhdellä jalalla seisomisen tasapainoaika sekunneissa, kuitenkin maksimissaan 60 sekunnin ajan. Testitulos luokitellaan iän ja sukupuolen mukaan asteikolla 1 5, niin että yksi on alhaisin ja viisi korkein kuntoluokitus. Dynaaminen tasapainotesti mittaa vartalon pystyasennon hallintaa kapealla tukipinnalla liikkeessä, joka edellyttää voimakasta lantion kiertoa ja hyvää alaraajojen asentotuntoa. Testitulos on nopein aika onnistuneesta takaperin kävelystä kuuden metrin matkalta. Testiin kuuluu kolme suoritusta. Myös tässä testissä kuntoluokitukset ovat asteikolla 1 5 iän ja sukupuolen mukaan, niin että yksi on alhaisin ja viisi korkein kuntoluokitus (Testaajan opas 2005) Kehon koostumuksen mittarit Painoindeksi, BMI (Body Mass Index), on suhdeluku, joka saadaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m 2 ). Kehon painoindeksi luokitetaan seuraavasti: sopiva paino ( ), ylipaino (25 30), lihavuus (yli 30). Vyötärönympärys mitataan testattavan hengittäessä ulospäin, mittaa kiristämättä, alimman kylkiluun ja suoliluun harjan puolesta välistä. Mittaus tehdään kolme kertaa ja tuloksena käytetään näiden kolmen mittauskerran keskiarvoa. Vyötärönympäryksen mittauksessa käytetään seuraavaa arviointia: 18

20 miehet naiset Tavoitetaso (cm) < 94 < 80 Lievä tai kohtalainen terveysvaara (cm) Huomattava terveysvaara (cm) > 102 > 88 (The IDF consensus worldwide definition of the metabolic syndrome 2006) Tehtävät Oman työn kuvaaminen Oman työn kuvaaminen -tehtävää käytetään aineistona työn kehittämiseen tähtäävässä työskentelyssä. Sitä hyödynnetään erityisesti valmistautuessa työyhteisöpäivään Tyk- ja ASLAK-kuntoutuksessa. Näissä kuntoutuksissa käytetään ammatillisen työskentelyn pohjana professori Yrjö Engeströmin työryhmineen kehittämää toimintajärjestelmämallia (Mäkitalo 2003). Lähtökohtana on työn kehittäminen, jolloin ratkaisuja haetaan yhdessä koko organisaation kanssa. Työn kehittämisessä muutokset nähdään jatkuvana prosessina. Työtä ja siinä tapahtuvia muutoksia arvioidaan oman työn kuvaamisella (liite 7). Työn kohde -osiossa kuvataan sitä, mihin oma työ kohdistuu. Lisäksi siinä pyydetään omaa arviota suoriutumisesta ja kiinnostuksista. Tulos -osiossa tuodaan esiin oman työn tavoitteita ja sitä, miksi tätä työtä tehdään. Myös tässä osiossa pyydetään omaa arviota ja lisäksi kuvausta työn merkityksestä. Välineet -osiossa kuvataan omaa osaamista ja työhön mahdollisesti liittyviä menetelmiä. Myös konkreettisten työvälineiden kirjaaminen voi liittyä tähän. Säännöt - osiossa pohditaan työpaikan toimintoja ja käytäntöjä ohjaavia sääntöjä, jotka voivat olla joko kirjoitettuja tai kirjoittamattomia. Työnjako -osiossa eritellään sitä, miten eri työt on jaettu ja mihin vastaaja itse on erikoistunut. Yhteisö -osiossa laajennetaan näkökulmaa oman työn tarkastelusta koko yhteisöön. Työn kehittäminen -osiossa arvioidaan toiminnan häiriöitä ja ristiriitoja, jotka voivat olla myös signaaleja työn kehittämiseen Ennakkotehtävä esimiehille HyvinvointiNetissä Ennakkotehtävä esimiehille -osiota käytetään aineistona työn kehittämiseen tähtäävässä työskentelyssä. Tehtävää käytetään valmistautuessa työyhteisöpäivään Tyk- ja ASLAK-kuntoutuksessa (liite 8.) Sen avulla esimiehet voivat arvioida työyhteisössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia työyhteisöön. Esimiehiä pyydetään myös arvioimaan toiminnan sujuvuutta sekä työyhteisön kehittämistarpeita ja -haasteita Tavoitteiden seuranta Tavoitteiden seuranta -tehtävä (liite 9)onHyvinvointiNetissä avoinna koko kuntoutus- tai valmennusprosessin ajan. Se toimii samalla myös harjoittelupäiväkirjana, jossa asiakas, kuntoutuskeskuksen vastuuhenkilö, esim. fysioterapeutti ja työterveyshuollon yhteyshenkilö voivat pitää yhteyttä jaksojen välillä. Tehtävään määritellään fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn sekä työhön liittyvät tavoitteet. Lisäksi jokaiselle tavoitteelle määritellään konkreettiset keinot, joilla tavoitteeseen päästään. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan seurantakohdassa jaksojen väliajalla. Lomakkeella voidaan arvioida tavoitteiden toteutumista myös GAS-asteikon (Goal Attainment Scale) mukaisesti. GAS-asteikossa tavoitteiden toteutumis- 19

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Veli-Matti Vadén 5.10.2016 ja 6.10.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Skype-info tuloksellisuuden raportoinnista (AKVA:sta) 5.10 ja 6.10.2016

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen? 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot