Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI"

Transkriptio

1 Kuva: Ville Salminen Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI

2 Sisällysluettelo HAMK uuden kynnyksellä...3 Koulutuksen vuosi Opiskelijat opiskelijan äänenä...5 Digitaalisia palveluita kehitettiin strategian suuntaisesti...6 Painopisteet kirkastuivat ja tutkimusyksiköt perustettiin...7 Osaamisen vienti eteni selkeästi...9 Osaamispääoma on avain menestymiseen...10 Odotusten vuosi Hämeen ammatti-instituutin vuosi FUAS-yhteistyö vahvistui Kuntayhtymän talous tasapainossa Työelämän lähipalvelut ihan siinä lähellä...8 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstö (750) 41,7 % 51,3 % muu henkilöstö (313) projektihenkilöstö (52) 60,8 % 39,2 % naisia miehiä opettajat (385) 7 % Henkilökunta: koulutuspohja Henkilökunta: ikäjakauma ,3 % 12 % 23,1 % 42,4 % 13,2 % keskiaste alin korkea-aste alempi ylempi korkeakouluaste tutkijankoulutusaste tai alempi korkeakouluaste ,8 % 17,6 % 25,6 % 35,9 % 14,1 % Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat AMK-tutkintoon Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon hakijoita yhteensä hakijoita yhteensä ensisijaisia hakijoita ensisijaisia hakijoita yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala kulttuuriala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveysja liikunta-ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvaraja ympäristöala sosiaali-, terveysja liikunta-ala 2

3 Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Nyt on siis yhdessä tekemisen paikka niin kaupunkien, kuntien kuin kaikkien niiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Kuva: Ville Salminen HAMK uuden kynnyksellä HAMKissa voimme olla varsin tyytyväisiä vuoden 2013 saldoon. Erityisen hienona pidän 55 opintopistettä suorittaneiden merkittävää kasvua. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta taloutemme on myös tasapainossa. Tämä kertoo tekemästämme yhteisestä työstä. Iloinen asia on myös, että ammattikorkeakoulujen laaja valtakunnallinen toimilupaprosessi saatiin positiiviseen päätökseen juuri ennen joulutaukoa. Kaikki kaksikymmentäneljä ammattikorkeakoulua saivat toimiluvan Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja FUASliittouman ammattikorkeakoulut Laurea ja LAMK muiden mukana. HAMK sai velvoitteekseen kampusrakenteen kehittämisen siten, että toimitaan vahvemmissa osaamiskeskittymissä kevääseen 2016 mennessä. Koulutusvastuut myönnettiin hakemuksemme eli kutakuinkin nykytilanteen mukaisesti. Seuraavana valtiovallalta tulevana velvoitteena on osake yhtiöityminen. Ammattikorkeakoululain uudistuksen toisessa vaiheessa ammattikorkeakoulujen ainoaksi muodoksi tulee osakeyhtiö ja samalla ns. ylläpitäjämalli poistuu vuoden 2015 alusta. Osakeyhtiöittäminen tulee yksinkertaistamaan ammattikorkeakoulun hallintoa. Ammattikorkeakoulut alkavat vähitellen löytää toiminnallisen roolinsa työelämän ja omilla urapoluillaan etenevien opiskelijoiden palvelijoina. Toimilupahakemuksen valmistelun yhteydessä uudistimme myös strategian. Jatkossa painotetaan opiskelijaa toiminnan keskiössä ja työelämän parempaa palvelua. Opiskelija keskiössä -ajattelu kiteytyy kolmeen erilaiseen oppimisen malliin, työelämän ja opetuksen parempaan integrointiin sekä ohjauksen kehittämiseen. Työelämän parempi palvelu rakentuu Työelämän lähipalvelut -toimintamalliksi, työelämälähtöisiin tutkimusyksiköihin ja tietysti opiskelijoiden laajempaan osallistumiseen yhteistyöhön. Toimiluvassa HAMK velvoitetaan vahvistamaan osaamiskeskittymiään. Nyt on siis yhdessä tekemisen paikka niin kaupunkien, kuntien kuin kaikkien niiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toisen asteen koulutuksen ja paikallisten yritysten ja yhteisöiden kanssa tehtävä yhteistyö ja hedelmällinen vuorovaikutus ovat keskeisessä roolissa kampuksien vahvistamisessa. Tämä vaatii meiltä yksilöinä ja ryhminä avoimuutta, yhteistyöhakuisuutta ja heittäytymistä aitoon kumppanuuteen. Jos asiat eivät aina mene niin hyvin, niin ollaan rehellisiä ja muistetaan korjataan heti -periaate strategiastamme. Tulevaisuuden näkymme alkaa olla selkeä ja yhteinen. Mukana toimilupa- ja strategiaprosesseissa olivat oman henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi laaja joukko luottamushenkilöitä sekä sidosryhmien edustajia. Myös strateginen kumppanimme VIA University College Tanskasta osallistui strategiakeskusteluihin. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä. Sitä tehdään paitsi HAMKin sisällä, yhdessä alueen toimijoiden kanssa, kansainvälisessä kumppanuusverkostossa ja tietysti meidän yhteisessä FUAS-liittoumassamme. 3

4 Risto Salminen vararehtori Halusimme korostaa uutta ajattelua: työmme suuntautuu opiskelijan osaamisen kasvuun, pääasia ei ole oma opetuksemme. Kuva: Ville Salminen Koulutuksen vuosi 2013 Koulutuksen ympäristö muuttui vahvasti Toimilupahaku pysäytti miettimään koulutusvastuumme, ja uudistuva rahoituslaki haastoi toimintatapamme. Vuodelle 2013 siis avautui mahdollisuus isoon uudistukseen, ja tähän mahdollisuuteen HAMKissa tartuttiin aktiivisesti. Uuden strategiamme ydin, opiskelija keskiössä -periaate, johtaa kaikkia uudistuksiamme. Tulemme tarjoamaan opiskelijoille nykyisen yhden, lukujärjestyspohjaisen, tavan sijaan kolme vaihtoehtoa. Tarjoamme konseptoidut mahdollisuudet: 8 16 (työviikko), 24/7 (nopeutettu opiskelu) sekä (työn ohessa). Viimeksi mainittu on erityisesti alueen aikuiskoulutuksen tarpeista lähtevä ratkaisu. Emme siis lopettaneet monien tavoin rahoituksellisesti vaikeata aikuiskoulutusta, vaan muutamme tapamme uuteen ympäristöön sopivaksi. Pilotoinnit 8 16-mallista alkoivat Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa, ja niistä on kerätty ensimmäiset palautteet. Niiden valossa ratkaisumme näyttää varsin hyvältä. Iso uudistus tehtiin myös koulutuksen rakenteissa. Käynnistimme työn, jossa opetussuunnitelma korvataan tulevan ammatin osaamiskuvauksella, eli siirrymme opseista oskuihin. Samalla poistuvat pienehköt opintojaksot ja osaamiset hankitaan 15 opintopisteen moduuleissa. Halusimme korostaa uutta ajattelua: työmme suuntautuu opiskelijan osaamisen kasvuun, pääasia ei ole oma opetuksemme. Rakenteellisten muutosten lisäksi käynnistettiin nopeasti vaikuttavan toiminnan muutokset. Välittävän ohjauksen teeman kehittäminen nähtiin erittäin oleelliseksi, ja se kasvoikin vuoden lopussa nimeksi Välittävä työtapa. Oleellisena osana uudessa työtavassa on siirtyminen tiimimäiseen työtapaan. Tämän pitäisi tutkimusten mukaan myös lisätä henkilöstön hyvinvointia. Uskomme, että näin pääsemme nopeasti uuden visiomme mukaiseen Suomen innostavimpaan korkeakoulutukseen. Koulutuksen tuloksellisuus kasvoi ilahduttavasti edellisestä. Tutkintojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 4,6 %:lla päätyen 1120 tutkintoon. Toinen rahoitukseen oleellisesti vaikuttava tulos oli 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrän kasvu. Siinä nousu oli 14 %, mikä oli ammattikorkeakoulujen suurimpia. AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (6340) 4,2 % 7,8 % 13,7 % 15,5 % 39,5 % 19,3 % luonnontieteiden ala (266) kulttuuriala (494) sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (981) luonnonvara- ja ympäristöala (1224) tekniikan ja liikenteen ala (2504) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (871) 75 % 25 % % päiväopiskeluna 4758 työn ohessa

5 Riku Kemppinen puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) Opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä myös vaikuttamaan HAMKin uuteen strategiaan. Kuva: Reima Kallinen Opiskelijat opiskelijan äänenä Vuonna 2013 opiskelijat otettiin oikeasti mukaan päätöksen tekoon. Opiskelijat saivat edustajansa koulun johtoryhmään, jossa pääsee vaikuttamaan kaikkiin tärkeisiin asioihin. Sen lisäksi opiskelijakunta oli mukana työstämässä toimilupahakemusta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä myös vaikuttamaan HAMKin uuteen strategiaan. Uuden opiskelija keskiössä -periaatteen myötä opiskelijat pystyvät myös paremmin vaikuttamaan omaan opis- keluunsa. He voivat valita kolmesta eri mallista itselleen sen sopivimman oppia. Lisäksi oli erittäin tärkeää, että vanhasta mitä on oppinut -mallista ollaan siirtymässä mitä osataan -malliin. Osaamisen kuvaaminen on opiskelijan kannalta paljon hyödyllisempää kuin se, mitä on oppinut. Vuonna 2013 opiskelijat pääsivät käyttämään omaa ääntään ja vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden HAMKista tulee opiskelijoiden näköinen. YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (514) Opettajankoulutuksen opiskelijamäärä (869) 14 % 14 % 41 % 32 % sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (71) luonnonvara- ja ympäristöala (70) tekniikan ja liikenteen ala (211) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (162) 77 % 13 % 10 % ammatillinen opettajankoulutus (669) ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus (88) ammatillinen erityisopettajankoulutus (112) 5

6 Ari Kuusio tietohallintojohtaja Strategian valmistuttua siitä johdettiin tietohallinnon uusi toiminnan kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma vuosille Kuva: Reima Kallinen Digitaalisia palveluita kehitettiin strategian suuntaisesti HAMKin digitaalisia palveluja kehitettiin runsaasti vuonna 2013 painottaen ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja, helppokäyttöisyyttä ja palvelujen nopeaa käyttöönottoa. Tallennusratkaisu uusittiin, langatonta verkkoa parannettiin ja tietoturvaratkaisuja kehitettiin. Uuden portaalijärjestelmän ensimmäinen vaihe, HAMIn uudet nettisivut, valmistuivat syksyllä Kansainvälisen vaihdon hallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Lisäksi mm. osaamisen hallintajärjestelmää kehitettiin ja rakennettiin tietovarastointijärjestelmää tukemaan johdon toimintaa. Videoiden käyttöä opetuksen ja muun työn tukena edistettiin mm. testaamalla teknisiä ratkaisuja. Työasemien, lähinnä luokkakoneiden ja kannettavien tietokoneiden, palveluja ja tukijärjestelmää modernisoitiin. Suurin muutos oli sähköpostijärjestelmän uusiminen. Samalla myös Lync-pikaviestintä ja -etäkokous järjestelmä otettiin käyttöön. Lisäksi kehitettiin helpdesk-palveluja. Toimenpiteet parantavat palvelua myös niissä toimipisteissä, missä teknistä tukihenkilöstöä on fyysisesti vähemmän paikalla. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä edettiin sekä HAMK- että FUAS-tasolla. Tietohallinto osallistui aktiivisesti HAMKin strategian uudistamiseen. Strategian valmistuttua siitä johdettiin tietohallinnon uusi toiminnan kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma vuosille Samalla myös tietohallinnon sisäistä organisaatiomallia uusittiin. HAMKin tietohallinto on aktiivinen toimija myös kansallisesti. Vuonna 2013 tietohallinnon edustajat osallistuivat muun muassa opintohallinnon järjestelmäkehitykseen, kansalliseen kokonaisarkkitehtuurityöhön, benchmark-järjestelmän kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulujen tietohallintostrategian luomiseen. Kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita mm. benchmarking-yhteistyö. 6

7 Janne Salminen vararehtori, TKI-toiminta ja järjestelmäkehitys HAMK lähti toimilupaprosessin ja strategiantyön tulosten mukaisesti profiloimaan omaa TKI-toimintaansa. Kuva: Ville Salminen Painopisteet kirkastuivat ja tutkimusyksiköt perustettiin Vuonna 2013 osallistuttiin aktiivisesti EU-ohjelmakauden viimeisiin hankehakuihin ja myös Tekesin rahoitusten hakuun panostettiin. Käynnissä olleita hankkeita integroitiin edelleen opetukseen laajasti. TKI-toiminnan toimivuuden tarkastelu oli osana työelämäkumppaniemme tekemää toimintamme arviointia syksyllä Kehittävää löytyi, ja haasteisiin tartuttiin KT-keskuksissa. HAMK lähti toimilupaprosessin ja strategiantyön tulosten mukaisesti profiloimaan omaa TKI-toimintaansa suunnaten painopistettä olemassa olevien ja tunnistettujen tutkimuksellisten vahvuuksien mukaan. Samalla haettiin vahvistusta HAMKin panostukseen FUAS-liittouman TKI-painoalojen edistämisessä. FUASin TKI-työhön osallistuttiin olemassa olevien FUAS-painoalaryhmien kautta, mm. osallistumalla meneillään oleviin yhteishankkeisiin ja useisiin uusiin hankehakuihin. HAMKin toimilupaprosessin ja strategiantyön myötä päätettiin neljän työelämälähtöisen tutkimusyksikön perustamisesta. Tutkimusyksiköt ovat Biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Ohutlevykeskus-tutkimusyksikkö (toiminut vuodesta 1998) Ammatillisen huippuosaaminen tutkimusyksikkö Arjen palvelujen ja teollisuuden digitalisaation tutkimusyksikkö. Yksiköiden suunnittelu sekä rakentaminen aloitettiin. Yksiköt sijoitettiin KT-keskuksiin. Digitaalisaation tutkimusyksikkö on Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä Hyvinvointiosaamisen KT-keskusten yhteinen. Biotalouden osaamiseen haetaan vahvuutta liittämällä bioprosessi- ja elintarvikealan insinöörikoulutus luonnonvara-alan yhteyteen Biotalouden KT-keskukseen vuoden 2014 alusta. Samalla käynnistettiin valittujen alojen tutkimusryhmien toimintatavan hahmottelu. Tähän liittyi kiinteästi kansainvälisten kumppanien kanssa käynnistetty tutkimusyhteistyön rakentaminen. HAMK osallistui valmisteluun sopimuspohjaisista yhteistyömalleista alueellisten luonnonvara-alan sekä ohutlevy- ja terärakentamisalan toimijoiden kanssa. Yhteistyösopimus ohutlevy- ja terärakentamisalan huippuosaamiskeskittymän rakentamisesta solmittiin joulukuussa Sopimus luonnonvara-alan yhteistyöstä HAMKin ja kahden Helsingin yliopiston tiedekunnan välillä allekirjoitetaan tammikuussa Alueellisen luonnonvara-alan osaamiskeskittymään kokoamista varten käynnistyy Hämeen liiton hallinnoima hanke vuoden 2014 alusta. 7

8 Sari Hanka työelämäpalvelupäällikkö Työelämän lähipalvelujen palvelukonseptin ytimen muodostavat asiakaslähtöisesti tuotteistetut palvelut sekä tehokas sisäinen prosessi. Kuva: Reima Kallinen Työelämän lähipalvelut ihan siinä lähellä HAMKn uusi strategia nosti Työelämän lähipalvelut -toiminnan kehittämisen keskiöön. Työelämän lähipalvelut -palvelukonsepti on ensimmäinen kontaktipinta asiakkaalle, jolla ei vielä ole tuttua HAMK-yhteyshenkilöä. Sen avulla HAMKin laajasta valikoimasta löytyy asiakkaan tarpeisiin liittyvä palveluratkaisu ja työelämän kehittämiskumppanuus lähtee liikkeelle. HAMKin palvelut ovat helposti saatavilla kaikilla paikkakunnilla. Vuoden 2013 aikana Työelämän lähipalvelut -palvelukonseptia tehtiin työelämälle tunnetuksi medianäkyvyyden, www-sivujen, esitteiden ja promootiotilaisuuksien sekä aamukahvitilaisuuksien kautta. Yhteydenottoa helpotettiin verkkolomakkeen ja puhelinpalvelun avulla. Uusia yhteydenottoja vuoden aikana oli lähes 200, joista toki suurin osa koski edelleen harjoittelupaikkoja tai opinnäytetyöaiheita. Yhteydenottojen pohjalta toteutettiin kehittämispalveluita useille maakunnallisille ja valtakunnallisille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnon toimijoille. Opiskelijatoteutuksena toteutettiin myös Energiamessut-tapahtuma, jonka tuotantoprojektiin osallistui liiketalouden opiskelijoiden lisäksi 60 kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijaa. Työelämän lähipalvelujen palvelukonseptin ytimen muodostavat asiakaslähtöisesti tuotteistetut palvelut sekä tehokas sisäinen prosessi, joka kattaa kaikki KT-keskukset ja paikkakunnat. Vuoden 2013 aikana sisäinen prosessi kuvattiin ja testattiin KT-keskuskohtaisesti. Palvelujen tuotteistamispilotit aloitettiin yrittäjyys- ja liiketoiminnan kehittämispalveluissa, ja pilotit ulottuivat kaikille HAMKin paikkakunnille. Amazing Business Train -yrittäjyyspilottiin osallistuivat monialaiset opiskelijatiimit Valkeakoskelta, Forssasta ja Hämeenlinnasta. JAUHIN ideointi- ja kehittämistyöpajapilotteja toteutettiin yritys- ja yhteisöasiakkaille Hämeenlinnassa, Forssassa ja Lepaalla. Pilotointia jatketaan ulottamalla tuotteistus kaikille HAMKin osaamisalueille ja paikkakunnille. Tavoitteena on tuotteistaa asiantuntija- ja koulutuspalvelut, kehittämishankkeet, monialaisten opiskelijaprojektien toimintamallit ja kehittämisen työkalut. Tuotteistustyössä on mukana myös digitaalinen ulottuvuus, mikä lisää palvelujen alueellista saatavuutta. 8

9 Kuva: Petri Kuittinen Kuva: Taina Lehtomäki Tulosten taustalla on pitkäjänteinen koko organisaation kansainvälistäminen. Seija Mahlamäki-Kultanen, Koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Marja Räikkönen Kansainvälisten asioiden päällikkö Osaamisen vienti eteni selkeästi Vuoden 2013 aikana osaamisen vienti eteni näkyvin askelin. Saavutettujen tulosten taustalla on pitkäjänteinen koko organisaation kansainvälistäminen. Koulutusvienti organisoituu HAMKin kattavana työryhmätyönä. Näin asiakas voi hyödyntää kaikkien KT-keskusten osaamista. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. HAMK osallistui hyvin aktiivisesti ministerien ja suurlähetystöjen vienninedistämiseen ja rakensi kumppanuuksia, jotta voimavarat hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Pääpaino on ollut ulkomaisten asiakkaiden Suomessa toteutettavissa koulutusohjelmissa. Maksava asiakas tarvitsee myös muita seudullisia palveluita asumiseen ja vapaa-aikaan. YLERMI-hankkeessa etsitään koulutusviennin ja Kanta-Hämeen yritysten kehittämisen synergioita. Vuoden aikana käynnistyi ensimmäinen 9 kuukauden kestoinen ohjelma Hämeenlinnassa kazakstanilaisen Nazerbayan Intellectual Schoolin 22 opettajalle sekä lyhyempiä toteutuksia sekä Suomessa että ulkomailla. HAMK teki kaupat opettajien kouluttamisesta maailman suurimman ammatillisen oppilaitoksen, brasilialaisen SENAIn kanssa. Koulutuksen tavoite on valmis tautuminen World Skills Competitions tapahtumaan. FUAS-yhteistyötä on vahvistettu osaamisen viennissä. Kustannusten ja tiedon jakaminen auttaa kaikkia osapuolia käynnistämään vientitoimia. Vuoden 2012 syksyn ja 2013 kevään aikana FUASin yhteiset koulutusosaamisen viennin toimet auttoivat hahmottamaan, mitä resursseja osaamisen vientiin tarvitaan. Yhteistyönä kehitettiin tuotteita, markkinointia ja muita osaamisen viennin ydintoimintoja. Yhden yhteisen toimijan malli edisti aitoa yhdessä tekemistä. 9

10 Heidi Ahokallio-Leppälä henkilöstöpäällikkö Uudistumisen voi aloittaa jo tänään analysoimalla sitä henkilöä, jonka me parhaiten tunnemme ja jota on kuitenkin kaikkein vaikein muuttaa eli omaa itseämme. Kuva: Kikka Miilus Osaamispääoma on avain menestymiseen Kuluneen vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakoulu uudisti strategiansa vuosille Uusitun strategian mukaan hamkilainen työkulttuuri perustuu jatkossa tiimeille, ryhmille ja verkostoille eli erilaisille joustavasti muuttuville oppimisyhteisöille. Eri puolilla olevaa osaamista voidaan puolestaan jakaa ja jalostaa kaikkialle organisaatioon tehokkaiden tieto- ja viestintävälineiden avulla. Tulevaisuudessa sellaiset ammattikorkeakoulut säilyvät, jotka kehittävät tuotteitaan ja palveluitaan niin, että ne vastaavat entistä paremmin sekä työelämän että opiskelijoiden tarpeita. Elokuun henkilöstöpäivillä tuli konkreettisella tavalla esiin, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan ja miten samalla tuetaan myös jokaisen työyhteisön jäsenen hyvinvointia. Henkilöstön merkitys osana organisaation osaamispääomaa tulee entisestään korostumaan, kun ammattikorkeakoulut uuden rahoitusmallin myötä kilpailevat elinkeinoelämän tavoin parhaista tuloksista ja tätä kautta saatavasta rahoituksesta. Osaamispääoman johtaminen puolestaan edellyttää, että organisaatioon luodaan sellaiset olosuhteet, joissa henkilöstölle tarjotaan aidosti erilaisia mahdollisuuksia ja urapolkuja oman osaamisen kehittämiseen osana strategian toteutumista. Edellä mainittua tavoitetta tukemaan kuntayhtymässä on otettu käyttöön osaamisen johtamista ja kehittämistä edistävä toimintamalli. Toimintamalli tuo organisaation strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut yksikön, ryhmien ja yksilöiden tavoitteet osaksi päivittäistä työtä ja toimintaa. Toiminnan kehittäminen ja uudistaminen puolestaan kytkeytyy näihin tavoitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa entistä osallistavampaa ja vuorovaikutteisempaa johtamis- ja esimiestyötä, joka tukee ja mahdollistaa erilaisten verkostojen sekä oppimisyhteisöjen rakentumisen. Selkeästi on ollut havaittavissa, että jatkossa tarvitaan myös enemmän yksiköiden, ryhmien ja yksilöiden tavoitteiden sekä tekemisen yhteensovittamista, jotta organisaatiossa olevat resurssit eivät hajaudu liikaa ja yhteistyö eri koulutus- ja tutkimuskeskusten välillä tiivistyisi. Verkostoa ja monialaisuutta hyödyntämällä sekä oppi- ja organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä tuetaan myös uusien innovaatioiden syntymistä sekä osaamisen jakamista. Tavoitteena on, että tulevat rakenteelliset, toiminnalliset sekä osaamiseen liittyvät uudistustarpeet luovat pohjaa entistä vahvemmalle ammattikorkeakoululle. Tämä ei kuitenkaan tapahdu sattumalta, vaan tarvitaan myös tahtoa, jotta tehdyt suunnitelmat muuttuvat toiminnaksi. Uudistumisen voi aloittaa jo tänään analysoimalla sitä henkilöä, jonka me parhaiten tunnemme ja jota on kuitenkin kaikkein vaikein muuttaa eli omaa itseämme. 10

11 Sirpa Neuvonen viestinnän lehtori, pääluottamusmies (AKAVA/JUKO ry.) Näin uutta kohti edeten tavoitteenamme on entistä välittävämpi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi työyhteisö. Kuva: Kikka Miilus Odotusten vuosi 2013 Henkilöstö voi kiteyttää kuluneen vuoden keskeisimmiksi kuvaajiksi sanat odotus ja muutos. Toimintaamme kohdistuu yhä enemmän odotuksia uudistuvan ammattikorkeakoulupedagogiikan myötä. Odotusten mukainen työelämälähtöisyys, vuorovaikutteisuus ja yhdessä tekeminen korostuu entisestään asiantuntijaorganisaatiossamme. Houkuttelevuutta ja kilpailukykyä on pyrittävä lisäämään, vaikka säästäminen toiminta- ja henkilöstömenoissa heijastuu samaan aikaan epävarmuutena tulevaisuudesta. On selvää, että henkilöstön työkuormitus ja suoritustavoitteet lisääntyvät tässä ristipaineessa. Yhteiskunnan heikentynyt taloustilanne vähentää työpaikkoja myös opetusalalla, jota näihin päiviin asti on pidetty vakaana ja pysyvänä työllistäjänä. Enää sekään ei takaa työpaikkojen säilyvyyttä millään koulutustasolla tai missään oppilaitosmuodossa. Myös oma organisaatiomme on joutunut turvautumaan henkilöstösopeutuksiin, eikä irtisanomisilta ja osa-aikaistamisiltakaan ole kuluneen vuoden aikana vältytty. Kun samalla on odotettu vastausta toimilupahakemukseen ja tietoa toimintojen jatkuvuudesta, henkilöstön paineet ovat tästäkin syystä lisääntyneet. Joidenkin toimintojen lakkauttaminen ja työntekijöiden uudelleen sijoittelu kuluneen vuoden aikana on myös lisännyt epävarmuutta tulevasta. Uusia haasteita opetustyöhön on tuonut ja tuo edelleen uuteen pedagogiseen toimintamalliin sitoutuminen ja siihen valmentautuminen. Yhteistoiminnan merkitys rikkaan, monimuotoisen työyhteisömme kehittämisessä on keskeinen. Sen tärkein rooli on toimia nykytilanteessa henkilöstön motivoijana ja muutoksen tukijana. Toisaalta on osattava myös säilyttää jo olemassa oleva osaaminen ja taito toimintojen vankkana perustana. Asiallisesta, vuorovaikutteisesta ja oikea-aikaisesta yhteistoiminnasta hyötyvät organisaation kaikki jäsenet. Mitä paremmin organisaatio kykenee määrittelemään yhteistoiminnan muodon ja käytännöt, sitä paremmin työyhteisö kokonaisuudessaan voi. Yhteistoiminnan eri osapuolten selvästi tunnistettavana ja koko ajan kirkastuvana tavoitteena on kuluneen vuoden aikana ollut kokemusten, ideoiden ja näkökulmien tallentaminen parhaiden käytäntöjen etsimiseksi ja vahvistamiseksi. Juuri muutostilanteissa yhteistoiminnan säännöllinen seuranta ja kehittäminen onkin tarpeen. Yhteistoiminnan muotoja on täydentänyt uudistettu johtoryhmätyöskentely, jossa myös opiskelija- ja työntekijäedustus on mukana. Tällainen työ- ja opiskeluyhteisön kaikki toimijat huomioon ottava rakenne on selvästi vahvistanut vuorovaikutusta ja tiedonsaantia eri toimijatahojen välillä sekä lisännyt avoimuutta myös havaittujen epäkohtien käsittelyssä ja korjaamisessa. Henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun valmistaudutaan opetuksen uuden kolmikanavamallin toteuttamiseen ja uudenlaiseen työaikasuunnitteluun. Henkilöstön ja johdon sitoutumista helpottamaan on vuoden lopulla perustettu työsuunnittelun työryhmä, joka koostuu henkilöstön ja johdon edustajista. Työryhmää perustettaessa on pyritty mahdollisimman laajaan edustuksellisuuteen, niin että jäsenvalinta on tehty kaikki toimialat kattavasti. Näin uutta kohti edeten tavoitteenamme on entistä välittävämpi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi työyhteisö. 11

12 Ari Mikkola rehtori, Hämeen ammatti-instituutti Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Kuva: Petri Kuittinen Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2013 Hämeen ammatti-instituutin opiskelijamäärä perustutkinnoissa (360) instituutin kokonaisopiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisesta 375 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tutkinnon suoritti vuoden aikana 92 opiskelijaa. 4% 16 % 20 % 32 % 28 % maatalousala (58) elintarvikeala (115) puutarhatalous (103) metsäala (71) matkailuala (13) Ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat uusittiin vuoden aikana. Ammatti-instituutin enimmäisopiskelijamäärä alenee asteittain nykyisestä 375 opiskelijasta 35:llä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2014 enimmäisopiskelijamäärä on 365, vuonna 2015 määrä on 355, ja vuonna 2016 rahoituksessa opiskelijoita voi olla enintään 340. Hämeen ammatti-instituutti on luonnonvara- ja ympäristöalan ja sitä lähellä olevien elintarvikealan ja matkailualan koulutusta antava oppilaitos. Sen keskeisimmät toimintamuodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattuihin perustutkintoihin johtava ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Oppilaitos tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toimien samoissa tiloissa ja käyttäen yhteisiä resursseja. Vuoden 2013 alusta aiemmin ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteydessä toiminut liikenneopetuskeskus siirtyi ammatti-instituutin alaisuuteen. Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin hyvin. Ensisijaisia hakijoita oli enemmän kuin vuosiin, vaikka ikäluokkien pieneneminen on lisännyt kilpailua uusista opiskelijoista. Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijaisia hakijoita oli 1,5-kertainen määrä aloituspaikkaa kohden. Ammatti- Ammatti-instituutin keskeisten tuloksellisuuslukujen parantuminen on näkynyt ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa. Loppuvuonna 2013 julkistetut tuloksellisuusrahoituksen perusteena olevat viimeisimmät tulostiedot olivat samaa tasoa edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Oppilaitoksesta valmistuneet työllistyivät perinteiseen tapaan hyvin. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tuloksellisuusrahoituksen perusteita. Hämeen ammatti-instituutin järjestämä ammatillinen lisäkoulutus on oppilaitoksen kokoon nähden laajaa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen siirryttyä ammatti-instituuttiin oppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen volyymi kaksinkertaistui. Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen pe- 12

13 Mervi Friman kehittämispäällikkö FUAS-liittouma on keskeinen strateginen yhteistyöfoorumi. Kuva: Enni Lainesalo FUAS-yhteistyö vahvistui rustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodoissa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimista sekä edistämään yrittäjyyttä. Kuntayhtymän Mustialan toimipisteelle myönnettiin Okka-säätiön toimesta tehdyn auditoinnin perusteella kestävän kehityksen sertifikaatti. Vuoden lopulla juhlittiin meijeriopetuksen 60-vuotista toimintaa Hämeenlinnassa. Ammattiinstituutin meijerialan koulutusohjelma on alallansa valtakunnan ainoa. Yhteistyö Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun kanssa on jatkunut FUASliittoumassa. Toiminnan kärkialueita ovat liittoumaammattikorkeakoulujen opintotarjonnan avaaminen kaikille opiskelijoille sekä TKI-työn määrällinen ja laadullinen kasvattaminen. Molemmilla alueilla on vuoden aikana edistytty. FUAS-toiminta vauhdittui vuoden alussa, kun keskeisille yhteis työalueille nimettiin kehittämispäälliköt. Koulutuksen kehittäminen, virtuaalikampus sekä kokonaisarkkitehtuuri ovat HAMKin vastuualueita. Virtuaalikampuksen kehittäminen alkaa löytää muotoaan opiskelutarjonnan laajentamisessa. Kesäopinnot ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi, ja suosio lisääntyi viime kesänä entisestään. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustyössä kohdealueena on opintohallinto. Opintohallintoon liittyvistä palveluista, prosesseista, rooleista ja tiedoista on tehty kattava tavoitetilan kuvaus, jonka perusteella ratkaisuja lähdetään tekemään toiminnan tarpeet keskiössä. HAMK osallistui FUAS-TKI-toimintaan aktiivisesti kaikilla painoaloilla. HAMKille on nimetty teknologiaosaamisen ja yrittäjyyden painoala. Sovitun mukaisesti toiminnan painopiste oli kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja hakemusten laadinnassa. Uudistetussa HAMK-strategiassa FUAS-liittouma on keskeinen strateginen yhteistyöfoorumi, joka vahvistaa ja luo uusia mahdollisuuksia omalle toiminnalle yhdessä muiden kanssa. 13

14 Mirja Pöhö talousjohtaja Talouden sopeuttamistoimet on aloitettu riittävän ajoissa koskien ammattikorkeakoulun rakennemuutosta. Kuva: Petri Kuittinen Kuntayhtymän talous tasapainossa Vuoden 2013 osalta taloudenhoidossa on onnistuttu hyvin ja tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapainossa. Tämä johtuu paljolti siitä, että talouden sopeutustoimet on aloitettu riittävän ajoissa koskien ammattikorkeakoulun rakennemuutosta. Kuntayhtymän toimintatuotoiksi vuonna 2013 oli talousarviossa arvioitu 67,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toteutuneet toimintatuotot ovat 68,6 miljoonaa euroa. Normirahoituksen osuus kokonaistuotoista on 74,9 prosenttia. Vielä vuonna 2013 ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 70 prosenttia muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän perusteella ja 30 prosenttia tutkintojen laskennallisen määrän perusteella. Laskennallinen opiskelijamäärä oli ammattikorkeakoulussa opettajankoulutus mukaan lukien yhteensä ja laskennallisten tutkintojen määrä Ammatti-instituutin rahoitus määräytyy todellisen opiskelijamäärän mukaan, ja se oli 351 opiskelijaa. Muut opetustuotot ovat ns. maksullisen palvelutoiminnan tuottoja. Projektituotot ovat ministeriöiden, Tekesin, Ely-keskusten ja Hämeen Liiton myöntämiä EU-rahoitteisia projektituottoja. Kuntayhtymän arvioidut toimintamenot olivat vuodelle 2013 yhteensä 63,0 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden toteutuneet toimintamenot ovat 61,6 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 41,1 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostot ovat 11,7 miljoonaa euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat 5,5 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot 3,4 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät sisäisiä eriä yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän vuosikatteeksi on talousarviossa arvioitu 4,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 toteutunut vuosikate on 7,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 todelliset suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ja ylijäämä on ,52 euroa, joka liitetään edellisten vuosien ylijäämiin. Kuntayhtymän investoinnit olivat 3,0 miljoonaa euroa, joten määräraha alittui 0,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 merkittävimmät investoinnit olivat Mustialan opistorakennuksen peruskorjaus ja Hämeenlinnassa Visamäen korkeakoulukeskuskampuksen muutostyöt. Kuntayhtymässä on jo vuodesta 2011 alkaen varauduttu ammattikorkeakoulun rakenteelliseen muutokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä. Hyvä vuosikate ja tavanomaista pienemmät investoinnit tuottivat toimintavuodelta positiivisen rahavarojen muutoksen. Tämä oli tavoitteena, jotta selvitään vuosien velvoitteista, jolloin ammattikorkeakoulun rahoituksen leikkaukset kipeimmin vaikuttavat. 14

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Suoritettujen tutkintojen määrä on kolmena peräkkäisenä vuotena ollut kasvussa Sisällysluettelo Katsaus vuoteen 2012... 3 Veijo Hintsanen, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2014: Strategiset teot

Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2014: Strategiset teot Kuva: Ville Salminen Toimintakertomus 2014: Strategiset teot Sisällysluettelo Rehtorin katsaus vuoteen 2014...3 Yhdessä kohti oppimisen muutosta...4 Opiskelijat vahvemmin mukana...9 Yhteisöllinen työskentely

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

HAMK- Hämeen ammattikorkeakoulu

HAMK- Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK- Hämeen ammattikorkeakoulu 4.5.2009 HAMK rakennuspalikat 1991-1999 Valkeakosken teknillinen oppilaitos Valkeakosken kauppaoppilaitos Lepaan puutarhaoppilaitos AutoMaint Citi Ohutlevy - keskus Evon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen Uusi, ainutlaatuinen toimintatapa: opiskelija keskiössä työelämän välitön hyöty laaja alueellinen, kansallinen ja globaali yhteistyö toimialueen menestyksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Uudistunut aluehallinto ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä -seminaari Helsinki 30.3.2010 Merja Leinonen Mitä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on?

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila

Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila Tervetuloa hyvät kumppanit! Hannu Laurila Ammatillinen koulutus on ehkä lähihistoriansa suurimman muutoksen edessä. Ammatillisen koulutuksen reformi, rahoituksen pysyvä vähentyminen, digitalisaatio ja

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa

Lisätiedot

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k.

Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat w w w. h a m k. Biotalouden Koulutus- ja tutkimuskeskus Jatkuva oppiminen, johtaminen, maaseutuelinkeinot, ýrittäjyys, kestävä kehitys kansainvälisyys, uudistuvat luonnonvarat HAMK visio 2015 HAMK on arvostettu kansainvälinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan ainoa korkeakoulu V.2.2C Toiminta-ajatuksemme Toimintatapamme on uusi ja ainutlaatuinen: opiskelija on keskiössä työelämä saa välitöntä hyötyä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus 2012 1 TULOSTEN JA MUUTOSTEN VUOSI Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä yli 2000

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot