Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI

Transkriptio

1 Kuva: Ville Salminen Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI

2 Sisällysluettelo HAMK uuden kynnyksellä...3 Koulutuksen vuosi Opiskelijat opiskelijan äänenä...5 Digitaalisia palveluita kehitettiin strategian suuntaisesti...6 Painopisteet kirkastuivat ja tutkimusyksiköt perustettiin...7 Osaamisen vienti eteni selkeästi...9 Osaamispääoma on avain menestymiseen...10 Odotusten vuosi Hämeen ammatti-instituutin vuosi FUAS-yhteistyö vahvistui Kuntayhtymän talous tasapainossa Työelämän lähipalvelut ihan siinä lähellä...8 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstö (750) 41,7 % 51,3 % muu henkilöstö (313) projektihenkilöstö (52) 60,8 % 39,2 % naisia miehiä opettajat (385) 7 % Henkilökunta: koulutuspohja Henkilökunta: ikäjakauma ,3 % 12 % 23,1 % 42,4 % 13,2 % keskiaste alin korkea-aste alempi ylempi korkeakouluaste tutkijankoulutusaste tai alempi korkeakouluaste ,8 % 17,6 % 25,6 % 35,9 % 14,1 % Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat AMK-tutkintoon Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon hakijoita yhteensä hakijoita yhteensä ensisijaisia hakijoita ensisijaisia hakijoita yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala kulttuuriala luonnontieteiden ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveysja liikunta-ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tekniikan ja liikenteen ala luonnonvaraja ympäristöala sosiaali-, terveysja liikunta-ala 2

3 Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Nyt on siis yhdessä tekemisen paikka niin kaupunkien, kuntien kuin kaikkien niiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Kuva: Ville Salminen HAMK uuden kynnyksellä HAMKissa voimme olla varsin tyytyväisiä vuoden 2013 saldoon. Erityisen hienona pidän 55 opintopistettä suorittaneiden merkittävää kasvua. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta taloutemme on myös tasapainossa. Tämä kertoo tekemästämme yhteisestä työstä. Iloinen asia on myös, että ammattikorkeakoulujen laaja valtakunnallinen toimilupaprosessi saatiin positiiviseen päätökseen juuri ennen joulutaukoa. Kaikki kaksikymmentäneljä ammattikorkeakoulua saivat toimiluvan Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja FUASliittouman ammattikorkeakoulut Laurea ja LAMK muiden mukana. HAMK sai velvoitteekseen kampusrakenteen kehittämisen siten, että toimitaan vahvemmissa osaamiskeskittymissä kevääseen 2016 mennessä. Koulutusvastuut myönnettiin hakemuksemme eli kutakuinkin nykytilanteen mukaisesti. Seuraavana valtiovallalta tulevana velvoitteena on osake yhtiöityminen. Ammattikorkeakoululain uudistuksen toisessa vaiheessa ammattikorkeakoulujen ainoaksi muodoksi tulee osakeyhtiö ja samalla ns. ylläpitäjämalli poistuu vuoden 2015 alusta. Osakeyhtiöittäminen tulee yksinkertaistamaan ammattikorkeakoulun hallintoa. Ammattikorkeakoulut alkavat vähitellen löytää toiminnallisen roolinsa työelämän ja omilla urapoluillaan etenevien opiskelijoiden palvelijoina. Toimilupahakemuksen valmistelun yhteydessä uudistimme myös strategian. Jatkossa painotetaan opiskelijaa toiminnan keskiössä ja työelämän parempaa palvelua. Opiskelija keskiössä -ajattelu kiteytyy kolmeen erilaiseen oppimisen malliin, työelämän ja opetuksen parempaan integrointiin sekä ohjauksen kehittämiseen. Työelämän parempi palvelu rakentuu Työelämän lähipalvelut -toimintamalliksi, työelämälähtöisiin tutkimusyksiköihin ja tietysti opiskelijoiden laajempaan osallistumiseen yhteistyöhön. Toimiluvassa HAMK velvoitetaan vahvistamaan osaamiskeskittymiään. Nyt on siis yhdessä tekemisen paikka niin kaupunkien, kuntien kuin kaikkien niiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toisen asteen koulutuksen ja paikallisten yritysten ja yhteisöiden kanssa tehtävä yhteistyö ja hedelmällinen vuorovaikutus ovat keskeisessä roolissa kampuksien vahvistamisessa. Tämä vaatii meiltä yksilöinä ja ryhminä avoimuutta, yhteistyöhakuisuutta ja heittäytymistä aitoon kumppanuuteen. Jos asiat eivät aina mene niin hyvin, niin ollaan rehellisiä ja muistetaan korjataan heti -periaate strategiastamme. Tulevaisuuden näkymme alkaa olla selkeä ja yhteinen. Mukana toimilupa- ja strategiaprosesseissa olivat oman henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi laaja joukko luottamushenkilöitä sekä sidosryhmien edustajia. Myös strateginen kumppanimme VIA University College Tanskasta osallistui strategiakeskusteluihin. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä. Sitä tehdään paitsi HAMKin sisällä, yhdessä alueen toimijoiden kanssa, kansainvälisessä kumppanuusverkostossa ja tietysti meidän yhteisessä FUAS-liittoumassamme. 3

4 Risto Salminen vararehtori Halusimme korostaa uutta ajattelua: työmme suuntautuu opiskelijan osaamisen kasvuun, pääasia ei ole oma opetuksemme. Kuva: Ville Salminen Koulutuksen vuosi 2013 Koulutuksen ympäristö muuttui vahvasti Toimilupahaku pysäytti miettimään koulutusvastuumme, ja uudistuva rahoituslaki haastoi toimintatapamme. Vuodelle 2013 siis avautui mahdollisuus isoon uudistukseen, ja tähän mahdollisuuteen HAMKissa tartuttiin aktiivisesti. Uuden strategiamme ydin, opiskelija keskiössä -periaate, johtaa kaikkia uudistuksiamme. Tulemme tarjoamaan opiskelijoille nykyisen yhden, lukujärjestyspohjaisen, tavan sijaan kolme vaihtoehtoa. Tarjoamme konseptoidut mahdollisuudet: 8 16 (työviikko), 24/7 (nopeutettu opiskelu) sekä (työn ohessa). Viimeksi mainittu on erityisesti alueen aikuiskoulutuksen tarpeista lähtevä ratkaisu. Emme siis lopettaneet monien tavoin rahoituksellisesti vaikeata aikuiskoulutusta, vaan muutamme tapamme uuteen ympäristöön sopivaksi. Pilotoinnit 8 16-mallista alkoivat Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa, ja niistä on kerätty ensimmäiset palautteet. Niiden valossa ratkaisumme näyttää varsin hyvältä. Iso uudistus tehtiin myös koulutuksen rakenteissa. Käynnistimme työn, jossa opetussuunnitelma korvataan tulevan ammatin osaamiskuvauksella, eli siirrymme opseista oskuihin. Samalla poistuvat pienehköt opintojaksot ja osaamiset hankitaan 15 opintopisteen moduuleissa. Halusimme korostaa uutta ajattelua: työmme suuntautuu opiskelijan osaamisen kasvuun, pääasia ei ole oma opetuksemme. Rakenteellisten muutosten lisäksi käynnistettiin nopeasti vaikuttavan toiminnan muutokset. Välittävän ohjauksen teeman kehittäminen nähtiin erittäin oleelliseksi, ja se kasvoikin vuoden lopussa nimeksi Välittävä työtapa. Oleellisena osana uudessa työtavassa on siirtyminen tiimimäiseen työtapaan. Tämän pitäisi tutkimusten mukaan myös lisätä henkilöstön hyvinvointia. Uskomme, että näin pääsemme nopeasti uuden visiomme mukaiseen Suomen innostavimpaan korkeakoulutukseen. Koulutuksen tuloksellisuus kasvoi ilahduttavasti edellisestä. Tutkintojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 4,6 %:lla päätyen 1120 tutkintoon. Toinen rahoitukseen oleellisesti vaikuttava tulos oli 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrän kasvu. Siinä nousu oli 14 %, mikä oli ammattikorkeakoulujen suurimpia. AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (6340) 4,2 % 7,8 % 13,7 % 15,5 % 39,5 % 19,3 % luonnontieteiden ala (266) kulttuuriala (494) sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (981) luonnonvara- ja ympäristöala (1224) tekniikan ja liikenteen ala (2504) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (871) 75 % 25 % % päiväopiskeluna 4758 työn ohessa

5 Riku Kemppinen puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) Opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä myös vaikuttamaan HAMKin uuteen strategiaan. Kuva: Reima Kallinen Opiskelijat opiskelijan äänenä Vuonna 2013 opiskelijat otettiin oikeasti mukaan päätöksen tekoon. Opiskelijat saivat edustajansa koulun johtoryhmään, jossa pääsee vaikuttamaan kaikkiin tärkeisiin asioihin. Sen lisäksi opiskelijakunta oli mukana työstämässä toimilupahakemusta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä myös vaikuttamaan HAMKin uuteen strategiaan. Uuden opiskelija keskiössä -periaatteen myötä opiskelijat pystyvät myös paremmin vaikuttamaan omaan opis- keluunsa. He voivat valita kolmesta eri mallista itselleen sen sopivimman oppia. Lisäksi oli erittäin tärkeää, että vanhasta mitä on oppinut -mallista ollaan siirtymässä mitä osataan -malliin. Osaamisen kuvaaminen on opiskelijan kannalta paljon hyödyllisempää kuin se, mitä on oppinut. Vuonna 2013 opiskelijat pääsivät käyttämään omaa ääntään ja vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden HAMKista tulee opiskelijoiden näköinen. YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (514) Opettajankoulutuksen opiskelijamäärä (869) 14 % 14 % 41 % 32 % sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (71) luonnonvara- ja ympäristöala (70) tekniikan ja liikenteen ala (211) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (162) 77 % 13 % 10 % ammatillinen opettajankoulutus (669) ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus (88) ammatillinen erityisopettajankoulutus (112) 5

6 Ari Kuusio tietohallintojohtaja Strategian valmistuttua siitä johdettiin tietohallinnon uusi toiminnan kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma vuosille Kuva: Reima Kallinen Digitaalisia palveluita kehitettiin strategian suuntaisesti HAMKin digitaalisia palveluja kehitettiin runsaasti vuonna 2013 painottaen ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja, helppokäyttöisyyttä ja palvelujen nopeaa käyttöönottoa. Tallennusratkaisu uusittiin, langatonta verkkoa parannettiin ja tietoturvaratkaisuja kehitettiin. Uuden portaalijärjestelmän ensimmäinen vaihe, HAMIn uudet nettisivut, valmistuivat syksyllä Kansainvälisen vaihdon hallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Lisäksi mm. osaamisen hallintajärjestelmää kehitettiin ja rakennettiin tietovarastointijärjestelmää tukemaan johdon toimintaa. Videoiden käyttöä opetuksen ja muun työn tukena edistettiin mm. testaamalla teknisiä ratkaisuja. Työasemien, lähinnä luokkakoneiden ja kannettavien tietokoneiden, palveluja ja tukijärjestelmää modernisoitiin. Suurin muutos oli sähköpostijärjestelmän uusiminen. Samalla myös Lync-pikaviestintä ja -etäkokous järjestelmä otettiin käyttöön. Lisäksi kehitettiin helpdesk-palveluja. Toimenpiteet parantavat palvelua myös niissä toimipisteissä, missä teknistä tukihenkilöstöä on fyysisesti vähemmän paikalla. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä edettiin sekä HAMK- että FUAS-tasolla. Tietohallinto osallistui aktiivisesti HAMKin strategian uudistamiseen. Strategian valmistuttua siitä johdettiin tietohallinnon uusi toiminnan kehittämis- ja toteuttamissuunnitelma vuosille Samalla myös tietohallinnon sisäistä organisaatiomallia uusittiin. HAMKin tietohallinto on aktiivinen toimija myös kansallisesti. Vuonna 2013 tietohallinnon edustajat osallistuivat muun muassa opintohallinnon järjestelmäkehitykseen, kansalliseen kokonaisarkkitehtuurityöhön, benchmark-järjestelmän kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulujen tietohallintostrategian luomiseen. Kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita mm. benchmarking-yhteistyö. 6

7 Janne Salminen vararehtori, TKI-toiminta ja järjestelmäkehitys HAMK lähti toimilupaprosessin ja strategiantyön tulosten mukaisesti profiloimaan omaa TKI-toimintaansa. Kuva: Ville Salminen Painopisteet kirkastuivat ja tutkimusyksiköt perustettiin Vuonna 2013 osallistuttiin aktiivisesti EU-ohjelmakauden viimeisiin hankehakuihin ja myös Tekesin rahoitusten hakuun panostettiin. Käynnissä olleita hankkeita integroitiin edelleen opetukseen laajasti. TKI-toiminnan toimivuuden tarkastelu oli osana työelämäkumppaniemme tekemää toimintamme arviointia syksyllä Kehittävää löytyi, ja haasteisiin tartuttiin KT-keskuksissa. HAMK lähti toimilupaprosessin ja strategiantyön tulosten mukaisesti profiloimaan omaa TKI-toimintaansa suunnaten painopistettä olemassa olevien ja tunnistettujen tutkimuksellisten vahvuuksien mukaan. Samalla haettiin vahvistusta HAMKin panostukseen FUAS-liittouman TKI-painoalojen edistämisessä. FUASin TKI-työhön osallistuttiin olemassa olevien FUAS-painoalaryhmien kautta, mm. osallistumalla meneillään oleviin yhteishankkeisiin ja useisiin uusiin hankehakuihin. HAMKin toimilupaprosessin ja strategiantyön myötä päätettiin neljän työelämälähtöisen tutkimusyksikön perustamisesta. Tutkimusyksiköt ovat Biotalouden ja bioprosessiteknologian tutkimusyksikkö Ohutlevykeskus-tutkimusyksikkö (toiminut vuodesta 1998) Ammatillisen huippuosaaminen tutkimusyksikkö Arjen palvelujen ja teollisuuden digitalisaation tutkimusyksikkö. Yksiköiden suunnittelu sekä rakentaminen aloitettiin. Yksiköt sijoitettiin KT-keskuksiin. Digitaalisaation tutkimusyksikkö on Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä Hyvinvointiosaamisen KT-keskusten yhteinen. Biotalouden osaamiseen haetaan vahvuutta liittämällä bioprosessi- ja elintarvikealan insinöörikoulutus luonnonvara-alan yhteyteen Biotalouden KT-keskukseen vuoden 2014 alusta. Samalla käynnistettiin valittujen alojen tutkimusryhmien toimintatavan hahmottelu. Tähän liittyi kiinteästi kansainvälisten kumppanien kanssa käynnistetty tutkimusyhteistyön rakentaminen. HAMK osallistui valmisteluun sopimuspohjaisista yhteistyömalleista alueellisten luonnonvara-alan sekä ohutlevy- ja terärakentamisalan toimijoiden kanssa. Yhteistyösopimus ohutlevy- ja terärakentamisalan huippuosaamiskeskittymän rakentamisesta solmittiin joulukuussa Sopimus luonnonvara-alan yhteistyöstä HAMKin ja kahden Helsingin yliopiston tiedekunnan välillä allekirjoitetaan tammikuussa Alueellisen luonnonvara-alan osaamiskeskittymään kokoamista varten käynnistyy Hämeen liiton hallinnoima hanke vuoden 2014 alusta. 7

8 Sari Hanka työelämäpalvelupäällikkö Työelämän lähipalvelujen palvelukonseptin ytimen muodostavat asiakaslähtöisesti tuotteistetut palvelut sekä tehokas sisäinen prosessi. Kuva: Reima Kallinen Työelämän lähipalvelut ihan siinä lähellä HAMKn uusi strategia nosti Työelämän lähipalvelut -toiminnan kehittämisen keskiöön. Työelämän lähipalvelut -palvelukonsepti on ensimmäinen kontaktipinta asiakkaalle, jolla ei vielä ole tuttua HAMK-yhteyshenkilöä. Sen avulla HAMKin laajasta valikoimasta löytyy asiakkaan tarpeisiin liittyvä palveluratkaisu ja työelämän kehittämiskumppanuus lähtee liikkeelle. HAMKin palvelut ovat helposti saatavilla kaikilla paikkakunnilla. Vuoden 2013 aikana Työelämän lähipalvelut -palvelukonseptia tehtiin työelämälle tunnetuksi medianäkyvyyden, www-sivujen, esitteiden ja promootiotilaisuuksien sekä aamukahvitilaisuuksien kautta. Yhteydenottoa helpotettiin verkkolomakkeen ja puhelinpalvelun avulla. Uusia yhteydenottoja vuoden aikana oli lähes 200, joista toki suurin osa koski edelleen harjoittelupaikkoja tai opinnäytetyöaiheita. Yhteydenottojen pohjalta toteutettiin kehittämispalveluita useille maakunnallisille ja valtakunnallisille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnon toimijoille. Opiskelijatoteutuksena toteutettiin myös Energiamessut-tapahtuma, jonka tuotantoprojektiin osallistui liiketalouden opiskelijoiden lisäksi 60 kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijaa. Työelämän lähipalvelujen palvelukonseptin ytimen muodostavat asiakaslähtöisesti tuotteistetut palvelut sekä tehokas sisäinen prosessi, joka kattaa kaikki KT-keskukset ja paikkakunnat. Vuoden 2013 aikana sisäinen prosessi kuvattiin ja testattiin KT-keskuskohtaisesti. Palvelujen tuotteistamispilotit aloitettiin yrittäjyys- ja liiketoiminnan kehittämispalveluissa, ja pilotit ulottuivat kaikille HAMKin paikkakunnille. Amazing Business Train -yrittäjyyspilottiin osallistuivat monialaiset opiskelijatiimit Valkeakoskelta, Forssasta ja Hämeenlinnasta. JAUHIN ideointi- ja kehittämistyöpajapilotteja toteutettiin yritys- ja yhteisöasiakkaille Hämeenlinnassa, Forssassa ja Lepaalla. Pilotointia jatketaan ulottamalla tuotteistus kaikille HAMKin osaamisalueille ja paikkakunnille. Tavoitteena on tuotteistaa asiantuntija- ja koulutuspalvelut, kehittämishankkeet, monialaisten opiskelijaprojektien toimintamallit ja kehittämisen työkalut. Tuotteistustyössä on mukana myös digitaalinen ulottuvuus, mikä lisää palvelujen alueellista saatavuutta. 8

9 Kuva: Petri Kuittinen Kuva: Taina Lehtomäki Tulosten taustalla on pitkäjänteinen koko organisaation kansainvälistäminen. Seija Mahlamäki-Kultanen, Koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Marja Räikkönen Kansainvälisten asioiden päällikkö Osaamisen vienti eteni selkeästi Vuoden 2013 aikana osaamisen vienti eteni näkyvin askelin. Saavutettujen tulosten taustalla on pitkäjänteinen koko organisaation kansainvälistäminen. Koulutusvienti organisoituu HAMKin kattavana työryhmätyönä. Näin asiakas voi hyödyntää kaikkien KT-keskusten osaamista. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. HAMK osallistui hyvin aktiivisesti ministerien ja suurlähetystöjen vienninedistämiseen ja rakensi kumppanuuksia, jotta voimavarat hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Pääpaino on ollut ulkomaisten asiakkaiden Suomessa toteutettavissa koulutusohjelmissa. Maksava asiakas tarvitsee myös muita seudullisia palveluita asumiseen ja vapaa-aikaan. YLERMI-hankkeessa etsitään koulutusviennin ja Kanta-Hämeen yritysten kehittämisen synergioita. Vuoden aikana käynnistyi ensimmäinen 9 kuukauden kestoinen ohjelma Hämeenlinnassa kazakstanilaisen Nazerbayan Intellectual Schoolin 22 opettajalle sekä lyhyempiä toteutuksia sekä Suomessa että ulkomailla. HAMK teki kaupat opettajien kouluttamisesta maailman suurimman ammatillisen oppilaitoksen, brasilialaisen SENAIn kanssa. Koulutuksen tavoite on valmis tautuminen World Skills Competitions tapahtumaan. FUAS-yhteistyötä on vahvistettu osaamisen viennissä. Kustannusten ja tiedon jakaminen auttaa kaikkia osapuolia käynnistämään vientitoimia. Vuoden 2012 syksyn ja 2013 kevään aikana FUASin yhteiset koulutusosaamisen viennin toimet auttoivat hahmottamaan, mitä resursseja osaamisen vientiin tarvitaan. Yhteistyönä kehitettiin tuotteita, markkinointia ja muita osaamisen viennin ydintoimintoja. Yhden yhteisen toimijan malli edisti aitoa yhdessä tekemistä. 9

10 Heidi Ahokallio-Leppälä henkilöstöpäällikkö Uudistumisen voi aloittaa jo tänään analysoimalla sitä henkilöä, jonka me parhaiten tunnemme ja jota on kuitenkin kaikkein vaikein muuttaa eli omaa itseämme. Kuva: Kikka Miilus Osaamispääoma on avain menestymiseen Kuluneen vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakoulu uudisti strategiansa vuosille Uusitun strategian mukaan hamkilainen työkulttuuri perustuu jatkossa tiimeille, ryhmille ja verkostoille eli erilaisille joustavasti muuttuville oppimisyhteisöille. Eri puolilla olevaa osaamista voidaan puolestaan jakaa ja jalostaa kaikkialle organisaatioon tehokkaiden tieto- ja viestintävälineiden avulla. Tulevaisuudessa sellaiset ammattikorkeakoulut säilyvät, jotka kehittävät tuotteitaan ja palveluitaan niin, että ne vastaavat entistä paremmin sekä työelämän että opiskelijoiden tarpeita. Elokuun henkilöstöpäivillä tuli konkreettisella tavalla esiin, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan ja miten samalla tuetaan myös jokaisen työyhteisön jäsenen hyvinvointia. Henkilöstön merkitys osana organisaation osaamispääomaa tulee entisestään korostumaan, kun ammattikorkeakoulut uuden rahoitusmallin myötä kilpailevat elinkeinoelämän tavoin parhaista tuloksista ja tätä kautta saatavasta rahoituksesta. Osaamispääoman johtaminen puolestaan edellyttää, että organisaatioon luodaan sellaiset olosuhteet, joissa henkilöstölle tarjotaan aidosti erilaisia mahdollisuuksia ja urapolkuja oman osaamisen kehittämiseen osana strategian toteutumista. Edellä mainittua tavoitetta tukemaan kuntayhtymässä on otettu käyttöön osaamisen johtamista ja kehittämistä edistävä toimintamalli. Toimintamalli tuo organisaation strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut yksikön, ryhmien ja yksilöiden tavoitteet osaksi päivittäistä työtä ja toimintaa. Toiminnan kehittäminen ja uudistaminen puolestaan kytkeytyy näihin tavoitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa entistä osallistavampaa ja vuorovaikutteisempaa johtamis- ja esimiestyötä, joka tukee ja mahdollistaa erilaisten verkostojen sekä oppimisyhteisöjen rakentumisen. Selkeästi on ollut havaittavissa, että jatkossa tarvitaan myös enemmän yksiköiden, ryhmien ja yksilöiden tavoitteiden sekä tekemisen yhteensovittamista, jotta organisaatiossa olevat resurssit eivät hajaudu liikaa ja yhteistyö eri koulutus- ja tutkimuskeskusten välillä tiivistyisi. Verkostoa ja monialaisuutta hyödyntämällä sekä oppi- ja organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä tuetaan myös uusien innovaatioiden syntymistä sekä osaamisen jakamista. Tavoitteena on, että tulevat rakenteelliset, toiminnalliset sekä osaamiseen liittyvät uudistustarpeet luovat pohjaa entistä vahvemmalle ammattikorkeakoululle. Tämä ei kuitenkaan tapahdu sattumalta, vaan tarvitaan myös tahtoa, jotta tehdyt suunnitelmat muuttuvat toiminnaksi. Uudistumisen voi aloittaa jo tänään analysoimalla sitä henkilöä, jonka me parhaiten tunnemme ja jota on kuitenkin kaikkein vaikein muuttaa eli omaa itseämme. 10

11 Sirpa Neuvonen viestinnän lehtori, pääluottamusmies (AKAVA/JUKO ry.) Näin uutta kohti edeten tavoitteenamme on entistä välittävämpi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi työyhteisö. Kuva: Kikka Miilus Odotusten vuosi 2013 Henkilöstö voi kiteyttää kuluneen vuoden keskeisimmiksi kuvaajiksi sanat odotus ja muutos. Toimintaamme kohdistuu yhä enemmän odotuksia uudistuvan ammattikorkeakoulupedagogiikan myötä. Odotusten mukainen työelämälähtöisyys, vuorovaikutteisuus ja yhdessä tekeminen korostuu entisestään asiantuntijaorganisaatiossamme. Houkuttelevuutta ja kilpailukykyä on pyrittävä lisäämään, vaikka säästäminen toiminta- ja henkilöstömenoissa heijastuu samaan aikaan epävarmuutena tulevaisuudesta. On selvää, että henkilöstön työkuormitus ja suoritustavoitteet lisääntyvät tässä ristipaineessa. Yhteiskunnan heikentynyt taloustilanne vähentää työpaikkoja myös opetusalalla, jota näihin päiviin asti on pidetty vakaana ja pysyvänä työllistäjänä. Enää sekään ei takaa työpaikkojen säilyvyyttä millään koulutustasolla tai missään oppilaitosmuodossa. Myös oma organisaatiomme on joutunut turvautumaan henkilöstösopeutuksiin, eikä irtisanomisilta ja osa-aikaistamisiltakaan ole kuluneen vuoden aikana vältytty. Kun samalla on odotettu vastausta toimilupahakemukseen ja tietoa toimintojen jatkuvuudesta, henkilöstön paineet ovat tästäkin syystä lisääntyneet. Joidenkin toimintojen lakkauttaminen ja työntekijöiden uudelleen sijoittelu kuluneen vuoden aikana on myös lisännyt epävarmuutta tulevasta. Uusia haasteita opetustyöhön on tuonut ja tuo edelleen uuteen pedagogiseen toimintamalliin sitoutuminen ja siihen valmentautuminen. Yhteistoiminnan merkitys rikkaan, monimuotoisen työyhteisömme kehittämisessä on keskeinen. Sen tärkein rooli on toimia nykytilanteessa henkilöstön motivoijana ja muutoksen tukijana. Toisaalta on osattava myös säilyttää jo olemassa oleva osaaminen ja taito toimintojen vankkana perustana. Asiallisesta, vuorovaikutteisesta ja oikea-aikaisesta yhteistoiminnasta hyötyvät organisaation kaikki jäsenet. Mitä paremmin organisaatio kykenee määrittelemään yhteistoiminnan muodon ja käytännöt, sitä paremmin työyhteisö kokonaisuudessaan voi. Yhteistoiminnan eri osapuolten selvästi tunnistettavana ja koko ajan kirkastuvana tavoitteena on kuluneen vuoden aikana ollut kokemusten, ideoiden ja näkökulmien tallentaminen parhaiden käytäntöjen etsimiseksi ja vahvistamiseksi. Juuri muutostilanteissa yhteistoiminnan säännöllinen seuranta ja kehittäminen onkin tarpeen. Yhteistoiminnan muotoja on täydentänyt uudistettu johtoryhmätyöskentely, jossa myös opiskelija- ja työntekijäedustus on mukana. Tällainen työ- ja opiskeluyhteisön kaikki toimijat huomioon ottava rakenne on selvästi vahvistanut vuorovaikutusta ja tiedonsaantia eri toimijatahojen välillä sekä lisännyt avoimuutta myös havaittujen epäkohtien käsittelyssä ja korjaamisessa. Henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun valmistaudutaan opetuksen uuden kolmikanavamallin toteuttamiseen ja uudenlaiseen työaikasuunnitteluun. Henkilöstön ja johdon sitoutumista helpottamaan on vuoden lopulla perustettu työsuunnittelun työryhmä, joka koostuu henkilöstön ja johdon edustajista. Työryhmää perustettaessa on pyritty mahdollisimman laajaan edustuksellisuuteen, niin että jäsenvalinta on tehty kaikki toimialat kattavasti. Näin uutta kohti edeten tavoitteenamme on entistä välittävämpi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi työyhteisö. 11

12 Ari Mikkola rehtori, Hämeen ammatti-instituutti Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Kuva: Petri Kuittinen Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2013 Hämeen ammatti-instituutin opiskelijamäärä perustutkinnoissa (360) instituutin kokonaisopiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisesta 375 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tutkinnon suoritti vuoden aikana 92 opiskelijaa. 4% 16 % 20 % 32 % 28 % maatalousala (58) elintarvikeala (115) puutarhatalous (103) metsäala (71) matkailuala (13) Ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat uusittiin vuoden aikana. Ammatti-instituutin enimmäisopiskelijamäärä alenee asteittain nykyisestä 375 opiskelijasta 35:llä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2014 enimmäisopiskelijamäärä on 365, vuonna 2015 määrä on 355, ja vuonna 2016 rahoituksessa opiskelijoita voi olla enintään 340. Hämeen ammatti-instituutti on luonnonvara- ja ympäristöalan ja sitä lähellä olevien elintarvikealan ja matkailualan koulutusta antava oppilaitos. Sen keskeisimmät toimintamuodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattuihin perustutkintoihin johtava ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Oppilaitos tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toimien samoissa tiloissa ja käyttäen yhteisiä resursseja. Vuoden 2013 alusta aiemmin ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteydessä toiminut liikenneopetuskeskus siirtyi ammatti-instituutin alaisuuteen. Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin hyvin. Ensisijaisia hakijoita oli enemmän kuin vuosiin, vaikka ikäluokkien pieneneminen on lisännyt kilpailua uusista opiskelijoista. Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijaisia hakijoita oli 1,5-kertainen määrä aloituspaikkaa kohden. Ammatti- Ammatti-instituutin keskeisten tuloksellisuuslukujen parantuminen on näkynyt ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa. Loppuvuonna 2013 julkistetut tuloksellisuusrahoituksen perusteena olevat viimeisimmät tulostiedot olivat samaa tasoa edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Oppilaitoksesta valmistuneet työllistyivät perinteiseen tapaan hyvin. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tuloksellisuusrahoituksen perusteita. Hämeen ammatti-instituutin järjestämä ammatillinen lisäkoulutus on oppilaitoksen kokoon nähden laajaa. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen siirryttyä ammatti-instituuttiin oppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen volyymi kaksinkertaistui. Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen pe- 12

13 Mervi Friman kehittämispäällikkö FUAS-liittouma on keskeinen strateginen yhteistyöfoorumi. Kuva: Enni Lainesalo FUAS-yhteistyö vahvistui rustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodoissa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimista sekä edistämään yrittäjyyttä. Kuntayhtymän Mustialan toimipisteelle myönnettiin Okka-säätiön toimesta tehdyn auditoinnin perusteella kestävän kehityksen sertifikaatti. Vuoden lopulla juhlittiin meijeriopetuksen 60-vuotista toimintaa Hämeenlinnassa. Ammattiinstituutin meijerialan koulutusohjelma on alallansa valtakunnan ainoa. Yhteistyö Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun kanssa on jatkunut FUASliittoumassa. Toiminnan kärkialueita ovat liittoumaammattikorkeakoulujen opintotarjonnan avaaminen kaikille opiskelijoille sekä TKI-työn määrällinen ja laadullinen kasvattaminen. Molemmilla alueilla on vuoden aikana edistytty. FUAS-toiminta vauhdittui vuoden alussa, kun keskeisille yhteis työalueille nimettiin kehittämispäälliköt. Koulutuksen kehittäminen, virtuaalikampus sekä kokonaisarkkitehtuuri ovat HAMKin vastuualueita. Virtuaalikampuksen kehittäminen alkaa löytää muotoaan opiskelutarjonnan laajentamisessa. Kesäopinnot ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi, ja suosio lisääntyi viime kesänä entisestään. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaustyössä kohdealueena on opintohallinto. Opintohallintoon liittyvistä palveluista, prosesseista, rooleista ja tiedoista on tehty kattava tavoitetilan kuvaus, jonka perusteella ratkaisuja lähdetään tekemään toiminnan tarpeet keskiössä. HAMK osallistui FUAS-TKI-toimintaan aktiivisesti kaikilla painoaloilla. HAMKille on nimetty teknologiaosaamisen ja yrittäjyyden painoala. Sovitun mukaisesti toiminnan painopiste oli kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja hakemusten laadinnassa. Uudistetussa HAMK-strategiassa FUAS-liittouma on keskeinen strateginen yhteistyöfoorumi, joka vahvistaa ja luo uusia mahdollisuuksia omalle toiminnalle yhdessä muiden kanssa. 13

14 Mirja Pöhö talousjohtaja Talouden sopeuttamistoimet on aloitettu riittävän ajoissa koskien ammattikorkeakoulun rakennemuutosta. Kuva: Petri Kuittinen Kuntayhtymän talous tasapainossa Vuoden 2013 osalta taloudenhoidossa on onnistuttu hyvin ja tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapainossa. Tämä johtuu paljolti siitä, että talouden sopeutustoimet on aloitettu riittävän ajoissa koskien ammattikorkeakoulun rakennemuutosta. Kuntayhtymän toimintatuotoiksi vuonna 2013 oli talousarviossa arvioitu 67,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toteutuneet toimintatuotot ovat 68,6 miljoonaa euroa. Normirahoituksen osuus kokonaistuotoista on 74,9 prosenttia. Vielä vuonna 2013 ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 70 prosenttia muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän perusteella ja 30 prosenttia tutkintojen laskennallisen määrän perusteella. Laskennallinen opiskelijamäärä oli ammattikorkeakoulussa opettajankoulutus mukaan lukien yhteensä ja laskennallisten tutkintojen määrä Ammatti-instituutin rahoitus määräytyy todellisen opiskelijamäärän mukaan, ja se oli 351 opiskelijaa. Muut opetustuotot ovat ns. maksullisen palvelutoiminnan tuottoja. Projektituotot ovat ministeriöiden, Tekesin, Ely-keskusten ja Hämeen Liiton myöntämiä EU-rahoitteisia projektituottoja. Kuntayhtymän arvioidut toimintamenot olivat vuodelle 2013 yhteensä 63,0 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden toteutuneet toimintamenot ovat 61,6 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 41,1 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostot ovat 11,7 miljoonaa euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat 5,5 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot 3,4 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät sisäisiä eriä yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän vuosikatteeksi on talousarviossa arvioitu 4,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 toteutunut vuosikate on 7,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 todelliset suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ja ylijäämä on ,52 euroa, joka liitetään edellisten vuosien ylijäämiin. Kuntayhtymän investoinnit olivat 3,0 miljoonaa euroa, joten määräraha alittui 0,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 merkittävimmät investoinnit olivat Mustialan opistorakennuksen peruskorjaus ja Hämeenlinnassa Visamäen korkeakoulukeskuskampuksen muutostyöt. Kuntayhtymässä on jo vuodesta 2011 alkaen varauduttu ammattikorkeakoulun rakenteelliseen muutokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä. Hyvä vuosikate ja tavanomaista pienemmät investoinnit tuottivat toimintavuodelta positiivisen rahavarojen muutoksen. Tämä oli tavoitteena, jotta selvitään vuosien velvoitteista, jolloin ammattikorkeakoulun rahoituksen leikkaukset kipeimmin vaikuttavat. 14