Porin kaupungin henkilöstölehti1/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti1/2005"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti1/2005 Sopimukset linjaavat palkkakehitystä s.3 Työvoiman palvelukeskus toimii täydellä teholla s.6 Pori ja Kokemäenjoki kohtaavat s.8 9 Lukkarinsillasta tulee Porin uusin komeus Näyttelijä Mari Rantasila on Porin tyttöjä s.13 Huumori kukkii Porin Vedessä s. 16 Kuva: Kaisu Vaalto.

2 2 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 3 PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja Mikä on Porin asema vuonna 2012? Kaupunkistrategian laadinta alkaa KOLUMNI Tapio Furuholm tapio.furuholm@pori.fi Henkilöstölehteä tarvitaan Porin kaupunki on jättikokoinen työnantaja. Joidenkin mielestä meitä on liikaakin. Jonkun mielestä me emme edes tiedä kuinka monta meitä on. Lukumäärä-keskustelussa unohdetaan usein, että Porin kaupunki on antanut omia tehtäviään poikkeuksellisen maltillisesti ulkopuolisille. Tehtäviä ja särmiä on runsaasti, ja silloin tarvitaan myös tekijöitä. Edellä sanottu on aasinsilta tähän lehteen, Karhunpalvelukseen. Olemme tarkoituksellisesti käynnistäneet keskustelua, tarvitaanko tällaista lehteä? Meillä on ollut käytettävissämme tutkittua tietoa viiden vuoden takaa. Silloin Karhunpalvelus sai melko myönteiset arvosanat. Kaduilla ja käytävillä on tullut myös kriittistä palautetta. Ei aiheetta, parantamisen varaa on roimasti. Sellaisia ajatuksia ei Vuosiksi valitut kunnalliset luottamushenkilöelimet ovat aloittaneet toimintansa. Tätä kirjoitettaessa uusi kaupunginhallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja uudet lautakunnat ottaneet vastuun vuoden 2005 talousarvion toteuttamisesta. Kuluvan vuoden keskeisimpiä tehtäviä tulee olemaan Pori 2012 kaupunkistrategian laadinta. Kaupunkistrategia on kaupungin ylimmän johdon ja poliittisten päättäjien laatima suunnitelma, joka osoittaa suuret linjat ja suunnan, joiden mukaisesti kaupunki toimii. Strategisessa johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia muodostaa ylästrategian, joka ohjaa kaupungin toimintaa. Kaupunkistrategian tulee selkeäsi osoittaa valinnat siitä, mitä tehdään, ja määritellä, mikä on Porin asema Suomessa ja Euroopassa vuonna Meidän kaikkien on tärkeätä tietää, mihin suuntaan Pori-laivaa ohjataan. Määrätietoinen ja johdonmukainen suunnan määrittely helpottaa kaikkien meidän toimintaamme. Strategian valmisteluun on tarkoitus ottaa myös luottamushenkilöt mukaan jo alusta asti haastattelemalla kaupunginhallituksen jäseniä ja käymällä kaupunginvaltuustossa arvokeskustelua tulevaisuuden suuntaviivoista. Myös kuntalaiset ja meille tärkeät sidosryhmät otetaan mukaan strategian laadintaan. Kaupunkistrategian seuranta tulee tapahtumaan säännönmukaisesti kerran vuodessa, minkä lisäksi entiseen tapaan hallintokuntakohtaisia vuosisuunnitelmia tullaan seuraamaan kaupunkikehityksen neljännesvuosiraportissa. Uudet keskushallinnon, palvelutoimen ja teknisen toimen johtoryhmät tulevat omalta osaltaan olemaan avainasemassa kaupunkistrategiaa laadittaessa. Näiden kolmen johtoryhmän henkilöstöä edustavat jäsenet valitaan tuota pikaa. Kaupunkistrategian laadintaa omalta osaltaan tukee nyt käynnistettävä Porin kaupungin johtoryhmätyöskentelyn kehittämis- ja auditointihanke, johon osallistuvat kaikki kolme johtoryhmää kokonaisuudessaan. Systemaattista johtoryhmien jäsenten yhtäaikaista koulutusta on katsottu tarvittavan johtoryhmien tuloksellisen työskentelyn varmistamiseksi, hyvien johtamiskäytäntöjen juurruttamiseksi ja erityisesti yhteisen toimintakulttuurin synnyttämiseksi. Kehittämisen tavoitteena on korviini ole tullut, että koko lehti kannattaisi lakkauttaa. Isossa aparaatissa on vähän yhdistäviä tekijöitä, henkilöstölehti lienee parhaasta päästä. Pitäisi varmasti olla lukuisia muitakin asioita, jotka lujittaisivat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kaupungin väessä. Ennakkoluulojen poistaminen ja toisten arvostuksen korottaminen vähättelyn sijasta ovat paikallaan. Vastaus edellä olevaan kysymykseen tuntuu olevan yksioikoisen selvä; henkilöstölehteä tarvitaan. Useat kaupungin hallintokunnat ja liikelaitokset ovat vastanneet tähän kysymykseen. Ne julkaisevat myös omaa henkilöstölehteä. Minkälainen tämän lehden pitäisi olla? Karhunpalveluksen tekijöitä kokoontui vajaa viisi vuotta sitten Yyteriin päiväksi pohtimaan lehden asemaa. Olimme jo silloin hyvin yksimielisiä hurjasta kilpailutilanteesta. Ihmisten mielenkiinnosta kamppailevia lehtiä on triljoona: sanoma-, iltapäivä-, ilmaisjakelu-, aikakaus-, järjestö-, pankki-, kauppaketju- ja mitä vielä lehtiä. Siihen sitten päälle vielä televisio ja radio. Internetissä aikaansa kuluttavien määrä on kasvanut muutamassa vuodessa rajusti, ja kasvaa. Ole siinä nyt polleana henkilöstölehden kanssa. Vaikka onkin kiiltävät kannet ja kaikki. Lehden ilmestymistiheys on se suurin kompastus. Tavoitteena pitää olla laadukas, mutta enemmän kuin viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Pitäisi päästä tilanteeseen, että kaupungin henkilöstölehteä odotetaan. Nyt käy likimain päinvastoin; kukaan ei muista mitä edellisessä numerossa oli. Kun lehti ei voi olla tuon edellä mainitun kilpailun ja toisaalta itsekunnioituksen vuoksi pelkkä huitaisu, meidän on puserrettava melkoisesti, että saadaan kasaan viisi kiinnostavaa lehteä. Omasta mielestäni kymmenen lehteä olisi oikea lukumäärä. Lehti per kuukausi, heinä- ja elokuussa pärjätään ilmankin. Edellä olen nimennyt kaksi merkkipaalua, joista toisesta on kulunut yli viisi ja toisesta vajaat viisi vuotta. Kaikki Karhunpalveluksen kehittämiseen liittyvät asiat eivät ole noin vanhoja. Matkan varrella on saatu koulutusta niin kirjoittamiseen kuin valokuvaukseenkin. Uusia avustajia on värvätty, heitä on myös tullut, ja joku on jäänyt poiskin. Yleensä ns. luonnollisista syistä. Innostus lehden tekemiseen on ollut ilahduttavan korkealla. Uusia avustajia tarvitaan, heitä voidaan myös kouluttaa. Tervetuloa joukkoon! Toivon myös esimiesten aktiivisesti etsivän Karhunpalvelukseen avustajia ja rohkaisevan ja tukevan heitä arvokkaassa työssään. Etsiminen on paikallaan, koska on liian monta hallintokuntaa, joiden toiminta jää liian vähälle huomiolle lehden sivuilla. Henkilöstölehti on osa sisäistä viestintää. Rehellisesti sanoen, Porin kaupunki on suhtautunut sisäiseen viestintään yliolkaisesti. Peiliin voi johtoryhmätyöskentelyn dynamiikan ja toimivuuden parantaminen sekä johtoryhmän jäsenten henkilökohtaisen kehittymisen ja johtajuuden tukeminen. Johtoryhmillämme on näin uskallan sanoa satojen vuosien kokemus kunnallishallinnosta ja taloudesta ja mieletön asiaosaaminen eri toimialoilla. Johtoryhmillä tulee olla vahva strateginen näkemys ja rohkeus myös kriittiseen keskusteluun. Ongelmat on uskallettava nostaa pöydälle vain siten konsernillamme on mahdollisuus menestyä. Pori kansainvälistyy. Niin ranskalaisia kuin saksalaisiakin työntekijöitä tulee Olkiluoto 3 hankkeen myötä rikastuttamaan katukuvaamme neljän vuoden ajaksi. Toivottakaamme heidät sydämellisesti tervetulleiksi; onhan meillä kaupunki, jota kehtaa näyttää! Tämä on samalla meidän ja raumalaisten suurin yhteinen mahdollisuus kautta aikojen. Rauman uusi kaupunginjohtaja Arno Miettinen ja allekirjoittanut olemme tänään, itse Ranskan suurlähettiläälle luvanneet unohtaa menneisyyden ikeet, ja kääntää uuden yhteistyön ja kumppanuuden sivun Satakunnan historiassa. Rehtiin kilpailuunkin meillä on toki vielä mahdollisuus ainakin Äijänsuolla ja Isomäessä. katsella siellä ja täällä. Olemme pohdiskelleet intranetin eli Rummun aseman vahvistamista. Olemme toki ymmärtäneet, että se ei ole ainoa sisäisen viestinnän muoto. Siltä osin päätös on selvä, että intranetin kehittämistä jatketaan. Kymmenen vuoden kuluttua huomattava osa henkilöstöstä pitää meitä täysinä bimboina, jos meillä ei ole toimivaa intranetia. Olemme sopineet, että henkilöstöosaston johdolla ryhdytään valmistelemaan sisäisen viestinnän toimenpideohjelmaa. Sen odotetaan tuovan suuntaviivoja myöskin Rummun kehittämiseen. Kaikki edellä sanottu yhdistyy isoihin asioihin. Tuleviin rekrytointeihin, työmotivaatioon, työssä viihtymiseen, ties mihin. Kuntaliiton viestintäohje kiteyttää asian seuraavasti: Hyvin hoidettu sisäinen viestintä on välttämätöntä tulokselliselle toiminnalle ja työelämän laadun kehittämiselle. Äärimmäisen mielenkiintoista oli, että tuoreen KuntaSuomi-tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat viihtyvät kuntatyössä ja he kokevat työelämän laadun parantuneen. Kovinta kritiikkiä esittivät vuotiaat ja heistä vanhempien kriittisyys on kasvanut jyrkimmin, mm. vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyden ja henkilöstöjohtamisen tason vuoksi. Hyvä viestintä ei ratkaise kaikkea, mutta mainio apu se voi olla. Ollaan kuulolla. Pidetään yhteyttä. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset linjaavat palkkakehityksen vuoteen 2007 asti Kaikille kunnan sopimusaloille syntyivät virka- ja työehtosopimukset vuosiksi Kestoltaan historian pitkäaikaisinta tulopoliittista kokonaisratkaisua on pidetty kohtuullisen hyvänä. Kunta-alalla on lisäksi voimassa erillinen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelma vuoteen Tulopoliittinen sopimus ja voimassa oleva palkkausjärjestelmän kehittämisohjelma nostavat palkkoja koko sopimuskaudella keskimäärin 7 %. Pitkä sopimuskausi ja palkkausohjelman jatkaminen antavat mahdollisuudet toteuttaa pitkäjänteistä palkkapolitiikkaa. Henkilöstöosasto käynnistää maaliskuussa sopimusaloittain neuvottelut laitosten ja virastojen edustajien ja pääluottamusmiesten kanssa sopimuskauden tavoitteista. Tarkoituksena on arvioida ilman rahanjakopaineita palkkausjärjestelmän toimivuutta ja eri sopimusten sisältämiä mahdollisuuksia. Koko kunta-ala Pori mukaan lukien on seuraavan kymmenen vuoden aikana suurten haasteiden edessä. Kaupun- gin palveluksessa olevista 510 henkeä saavuttaa laskennallisen vanhuuseläkeiän seuraavien viiden vuoden aikana ja 1343 henkeä pääsee harkitsemaan vapaalle jäämistään kymmenen vuoden Lähde: Kuntatyönantaja kuluessa. Yksistään tämän poistuman suunnitelmallinen korvaaminen on haaste, jossa tarvitaan paitsi palkkapoliittisia välineitä niin myös rakenteiden ja toimintatapojen uudelleen arviointia. Liukuma-aika nousemassa +20:een Kunta-alalla on käytössä lukuisia erilaisia työaikamuotoja, joista on määräykset eri alojen virka- ja työehtosopimuksissa. Yksi mahdollisuus järjestää työaika yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa ja 37 tunnin työaikaa tekevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden piirissä on järjestää se liukuvaksi. Tulopoliittisen sopimuksen ja palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteiden kustannusvaikutukset kunta-alalla vuosina Porissa on vuodesta 1992 noudatettu virasto- ja toimistotyössä liukuvaa työaikaa. Virastot pidetään avoinna kaikkina vuodenaikoina klo Viranhaltijat ja työntekijät ovat voineet pääsääntöisesti itse määrätä päivittäisen työaikansa liukuman rajoissa eli aamuisin klo ja iltapäivisin klo välillä Esimies voi tietenkin työnjohdollisena toimenpiteenä tapauskohtaisesti rajoittaa liukumien käyttöä. Päivittäinen työaika on enintään 9 tuntia. Lounastauko pidetään klo välillä ja se on vähintään puoli tuntia. Lisä- ja ylitöistä on aina sovittava kirjallisesti esimiehen kanssa. Palkankorotukset toteutetaan pääosin yleiskorotuksena. Tasaarvoerä ja palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman mukaiset korotukset neuvotellaan paikallisesti Sopimuksiin sisältyy aina myös muita kuin puhtaasti palkkaan liittyviä muutoksia. Tällä kierroksella suurin järjestelmämuutos koskee perhepäivähoitajia. Perhepäivähoitajille tulee mennessä ottaa käyttöön uusi palkkaus- ja työaikajärjestelmä tai tehdä uusi vanhaan järjestelmään perustuva paikallinen työehtosopimus. Uudessa järjestelmässä hoitajan peruspalkka määräytyy kunnan hoitajalta varaamien hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Sopimusmääräysten yhtenäistäminen on pitkään ollut yksi tavoite. Koska eri alojen sopimuksissa käsitellään kunkin alan erityispiirteitä ja sopimukset sisältävät kukin oman alansa kehityshistorian on asiassa päästy eteenpäin vain pienin askelin. Nyt voimaan tulevissa sopimuksissa eri sopimusalojen terminologia on yhdenmukaistettu. Tämä on huomattavaa kehitystä ja helpottaa eri alojen vertailua. Palkan perusosat ovat: tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä. Tehtäväkohtaisen palkan perusteena ovat tehtävät ja niiden vaativuus. Henkilökohtaista lisää voidaan maksaa työtulosten Liukumat ovat olleet tasoittumattomasti 6 tuntia ja +8 tuntia. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sallii liukuman enimmäismääräksi +20 tuntia. Liukuman plussaldon korottamisesta keskusteltiin kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa useasti viime vuoden aikana. Kokouksessaan kaupunkitason yhteistyötoimikunta näytti vihreää valoa henkilöstöjaostoon valmistellulle esitykselle liukuman plussaldon nostamiseksi 20 tuntiin. ja ammatin hallinnan perusteella. Henkilökohtaiseen lisään sisältyy vuosisidonnainen osa, joka määräytyy palveluksessa oloajan perusteella. Palkkahinnoitteluliitteessä puhutaan lisäksi peruspalkasta, joka on kunkin hinnoittelukohdan tehtäväkohtainen vähimmäispalkka. Henkilökohtaisen lisän käyttöönotto suurimmalla sopimusalalla viime syksynä herätti keskustelua. Prosessin raskaus yhdistettynä varsin pieneen jaettavissa olevaan rahamäärään herätti hetimmiten epäilyä prosessin sujumisesta. Henkilöstöosasto teki alkuvuodesta henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitun mukaisesti henkilöstölle ja esimiehille suunnatun avoimen kyselyn arvioinnista saaduista kokemuksista Vastauksia käsitellään parhaillaan. Perustavanlaatuinen arviointi ja mahdolliset uudelleen määrittelyt onkin syytä tehdä nyt, sillä tarkoitus on lisätä henkilökohtaisten lisien osuutta palkkasummasta. Arvioinnin tulokset ovat luettavissa arviolta maaliskuun lopulla henkilöstöosaston sivuilta rummusta. Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja Lisäksi henkilöstöjaostolle esitetään, että esimies voi harkintansa mukaan myöntää henkilölle kolme tuntia (aamu- tai iltapäivän) vapaaksi, kun henkilön plussaldo on riittävä. Poissaolo miinustaa tietenkin henkilön plussaldoa. Työajan käyttöön saadaan näin lisää joustavuutta, mitä esimerkiksi pienten lasten vanhemmat ja työn ohella opiskelevat yhteydenotoista päätellen tuntuvat kaipaavan. Liukuva työaika edellyttää koneellista työajan tarkkailua ja esimiesten tulee seurata kuukausittain työaikaraportteja. Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja

3 4 5 Mentorointi on päivän sana sanoo Porin kaupungin uusi koulutussuunnittelija Riitta Saarinen Mitä on hiljainen tieto? Tästä tullaankin toiseen uuteen käsitteeseen hiljainen tieto. Millä tavalla hiljainen? Onko se salaista tietoa, jota ei panna paperille? - Kyllä hiljainen tieto voidaan panna Tutkittu tosiasiahan on, että noin 80 prosenttia osaamisestaan ihminen hankkii työssä, koulutuksen merkitys on vain 20 prosenttia. paperillekin, kuten laatukäsikirjoihin ja sellaisiin. Hiljaisen tiedon esille saamisessa ja näkyväksi tekemisessä on sen vaikeus. - Hiljainen tieto kulkee ihmisen päässä ja se kehittyy työssä. Tutkittu tosiasiahan on, että noin 80 prosenttia osaamisestaan ihminen hankkii työssä, koulutuksen merkitys on vain 20 prosenttia. Osaaminen on taitavaa työntekoa ja nykyisin myös verkottumista sekä suhteiden luomista. Se kertyy kokemuksen Siis, mikä sana? Mentorointi. - Kysymys on tiedon tai paremminkin osaamisen siirtämi- sestä henkilöltä toiselle. Se tapahtuu työyhteisössä niin, että vanhempi tai kokeneempi välittää nuoremmalle ja kokemattomammalle vuosien varrella kertynyttä tietämystään. - Menetelmälle ei ole keksitty selkeää suomenkielistä nimitystä, vaan on otettu käyttöön kansainvälisesti käytetty termi. Nimi tulee vanhasta Kreikan mytologiasta, Odysseuksen retkistä. Lähtiessään retkilleen Odysseys pyysi kotiin jäävää ystäväänsä Mentoria opastamaan ja neuvomaan poikaansa Telemakhosta. Mentor oli paitsi neuvoja, opettaja ja kasvattaja myös Odysseuksen arvostama luottohenkilö. Mentorointi on siis ikivanha menetelmä, jonka avulla on pyritty siirtämään elämänviisautta ja kokemusperäistä tietoutta nuoremmalle ihmiselle ja siten edistämään hänen kasvuaan. Kysymys on vähän samasta asiasta kuin mestarin ja oppipojan suhteessa: oppipoika oppii ammatin hakeutumalla mestarin oppiin edeten kisälliksi ja aikanaan itse mestariksi. Mentoroinnissa oppipojasta tai jo pidemmälle ehtineestä keskustelukumppanista käytetään nimitystä aktori. - Mentoroinnin avulla voidaan siirtää vaikkapa esimiestaitoja ja sellaista hiljaista tietoa, jota välitetään suusta suuhun, ihmiseltä ihmiselle. kautta. Sen oppii tekemällä, tähdentää Riitta Saarinen. Normaalisti uuteen työhön tulijaa perehdytään työympäristöön ja opastetaan työtehtäviin. Tulevaisuudessa jatkoksi voidaan liittää mentorointi. Siinä mennään syvemmälle. Vaikka koulutussuunnittelija Riitta Saarisella tuntuu olevan selvät käsitykset tehtävästään ja keinovalikoimistaan, hän haluaa kuitenkin edetä varovaisesti. - Ensin kannattaa tehdä kartoituksia ja kokeiluja sekä suunnitella pienempiä pilottihankkeita. Katsotaan sitten minkälaisen vastaanoton pilotit saavat. Kuntiin tällaiset pilottihankkeet tekevät juuri tuloaan. Työmarkkinoilta ovat pian poistumassa suuret ikäluokat. Heidän hallussaan oleva tärkeä tieto halutaan talteen. Työmarkkinoilla luokitellaan ihmisiä ikääntyviin ja ikääntyneisiin. Jo 45-vuotiaita on kutsuttu ikääntyviksi. He ovat Riitan mielestä kuitenkin mitä parhaassa työiässä. Heillä on työvuosia vielä paljon edessä. Sitä paitsi, kaikkihan me ikäännymme. - Paras mentori-ikä olisi ehkä siinä 55 vuoden tienoilla. Takana on pitkä työura ja sen myötä paljon annettavaa nuoremmille. Vaikka nuorilla on yleensä hyvä koulutus ja paljon teoreettista tietoa, työn sisältö opitaan vasta työtä tekemällä. Mentorina toimiminen on arvostettu kunniatehtävä, sillä seniorityöntekijät ovat koonneet sellaisen henkisen pääoman, joka on arvokas sekä organisaation jatkuvuudelle että nuorempien kollegojen työuran kehittymiselle. Monelta kantilta asioita katsova Riitta Saarinen ei malta olla sanomatta, että vanhoilla työntekijöillä voi olla sellaistakin hiljaista tietoa, jonka säilyttäminen ja välittäminen eteenpäin ei ole enää tarpeellista. Se voi joskus olla jopa haitallista. Osaamiskartoitukset käyntiin Vuoden alussa työnsä kaupungin henkilöstöosastolla aloittanut Riitta Saarinen on aiemmin työskennellyt Porin Palveluopiston täydennyskoulutuksessa monipuolisissa tehtävissä. Monet koulutusorganisaatiot ovatkin heti ottaneet häneen yhteyttä ja esitelleet koulutuspakettejaan. Uudessa tehtävässään hän haluaa kuitenkin ensiksi luoda kokonaiskuvan koulutustarpeista. - Tärkein tehtäväni on yhdessä hallintokuntien kanssa kartoittaa, minkälaista osaamista Porin kaupungin henkilöstöllä on ja miten sitä voitaisiin täysipainoisesti hyödyntää ja kehittää. - Tänä päivänä jokaisella on velvollisuus ylläpitää osaamistaan, mutta aina ei valintojen tekeminen runsaasta koulutustarjonnasta ole helppoa. Taloudellisesti järkevää on hankkia ulkoista koulutusta vain sellaisiin osaamistarpeisiin, joita ei kyetä organisaation sisältä täyttämään. - Hallintokunnat päättävät ja hankkivat itse valtaosan tarvitsemastaan oman alan täydennyskoulutuksesta. Paras mentori-ikä on ehkä siinä 55 vuoden tienoilla. Mentorina toimiminen on arvostettu kunniatehtävä, sillä seniorityöntekijät ovat koonneet melkoisen henkisen pääoman. Se on arvokas sekä organisaation jatkuvuudelle että nuorempien kollegojen työuran kehittymiselle, sanoo uusi koulutussuunnittelija Riitta Saarinen. ninta henkilöstön osaamiskartoitusten käynnistämisestä. - Kartoituksella halutaan saada selville kaupungin palveluksessa olevien ihmisten taidot. Samalla pyritään selvittämään myös millaisia osaajia ja osaamista kaupunki tarvitsee tulevina vuosina. - Osaamiskartoitus on mittava työ, jonka valmistelu on tehtävä huolella. Alkajaisiksi tulen ottamaan yhteyttä virastopäälliköihin ja hallintokuntien koulutusvastaaviin. Käynnistyneet kehityskeskustelut ovat hyvä lähtökohta ammatil- Nostetta osaamiseen Kuinka paljon Porin kaupungin palveluksessa on sellaisia henkilöitä, joilla ei ole mitään ammattillista tutkintoa? Vuoteen 2007 saakka on käynnissä Noste-hanke, joka tähtää vuotiaiden työssäolevien aikuisten osaamistason kohottamiseen. Monella pitkän työkokemuksen omaavalla on paljon osaamista, mutta muodollinen tunnustus, tutkintopaperi, puuttuu. Tällaisille henkilöille oman alan toisen asteen koulutus näyttötutkintona täydentäisi osaamista, mutta antaisi myös muodollisen pätevyyden joko nykyiseen tehtävään tai uralla etenemiseen. Noste-koulutuksena voi suorittaa perus- tai ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja tai tutkintojen osia. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma: mitä enemmän on työn kautta kertynyt osaamista, sitä vähemmän on tarpeen suorittaa opintoja. Noste-koulutuksissa hyödynnetään työssä oppimista ja Minä voin parhaiten palvella hallintokuntia yhteisiksi soveltuvien koulutusten esimerkiksi erilaisten esimiesvalmennusten hankinnassa. Minuun on otettu yhteyttä myös kielenhuolto-, asiakaspalvelu- ja vuorovaikutuskoulutuksen järjestämiseksi, sanoo Riitta Saarinen. - Tunnen myös oppisopimuskäytännön sekä sitä muistuttavan Noste-ohjelman, jotka mahdollistavat työssäolevien henkilöiden osaamistason kohottamisen kätevästi työn ohella, pääosin omalla työpaikalla työssä oppien. Tämän vuoden talousarviossa on mailisen osaamisen kartoittamiseen, sanoo koulutussuunnittelija Riitta Saarinen. Ja tuumasta toimeen, ottakaa yhteyttä Riittaan. Nyt tarvitaan innostunutta pilottiryhmää osaamiskartoitukseen ja mentorointiin. Riitan tavoittaa numerosta ja sähköpostilla riitta.saarinen@pori.fi. Riitan työhuone sijaitsee henkilöstöosastolla toisessa kerroksessa, entisessä Hammaisen Pekan peräkammarissa. Seppo Purhonen Kuva: Seppo Purhonen kokeiden sijasta ammattitaito osoitetaan työpaikalla näytöin. Noste-koulutus on opiskelijalle maksutonta. Noste-koulutuksesta antavat lisätietoa Noste-hankkeen seutukoordinaattorit Taina Hanhinen puh ja Eeva Wallin puh sekä henkilöstöosastolta koulutussuunnittelija Riitta Saarinen puh tai Uusi vetäjä Sirkku Heilä-Aaltonen: Hyvinvointia ja kuntoremonttia Työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen on aloittanut vuoden alusta Porin kaupungin Kuntoremonttikurssien vetäjänä. Hän siirtyi tähän tehtävään kaupungin työterveyshuollosta. Sirkku toimii kokopäiväisenä työntekijänä henkilöstöosastolla ja hänen työtehtäviinsä kuuluu Kuntoremontti toiminnan lisäksi henkilöstön elämäntapoihin, liikuntaan ja työhyvinvointiin liittyvät tehtävät. Kuntoremontti toiminta on Porin kaupungin henkilöstölleen järjestämää varhaiskuntoutusta, mikä toteutetaan yhteistyössä Kankaanpään kuntoutuskeskuksen sekä Kelan kanssa. Vuosi 2005 on Kuntoremontin uudistumisen aikaa, jolloin mietitään sen sisältöä ja Pääluottamusmiehet Porin kaupungilla on 11 pääluottamusmiestä, jotka edustavat kaupungin eri työntekijäryhmiä neuvotteluissa alojensa työehtosopimuksista. Heidän päivitetyt yhteystietonsa löytyvät Porin kaupungin intranetistä (rumpu.pori.fi) vaikkapa pikahaulla: pääluottamusmiehet. Tai leikkaa talteen seuraava lista. JUKO ry (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, entinen AKA- VA-JS) Porin yhteistyöryhmä / Yleissivistävä ja 2. asteen ammatillinen koulutus Esa J. Anttila Isolinnankatu 24 A (02) (toimisto) GSM Fax (02) esa.anttila@pori.fi Porin yhteistyöryhmä /Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) Pyry Vainio Lunnintie Vasarainen (02) Fax pyry.vainio@samk.fi Porin yhteistyöryhmä / Y-sektori -KVTES, Teknisten sopimus, Lääkärisopimus Pekka Salminen Antinkatu 6 A (02) (työ) GSM pekka.salminen@pori.fi KTN (Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö, KTN ry) KTN ry:n Porin seudun paikallisyhdistys ry Risto Haavisto Valtakatu 9 (02) (toimisto) Valtakatu 4 (postiosoite) (02) (työ) GSM risto.haavisto@pori.fi KTV (Kunta-alan ammattiliitto KTV ry) Timo Saario / Porin kunnalliset KTV ry / yhdistys 62 Eteläpuisto 12 A, II krs. (02) (työ) GSM Fax (02) timo.saario@pori.fi Työfysioterapeutti Sirkku Heilä- Aaltonen on aloittanut vuoden alusta Porin kaupungin Kuntoremonttikurssien vetäjänä. Sirkun tehtäviin kuuluu Kuntoremontti toiminnan lisäksi henkilöstön elämäntapoihin, liikuntaan ja työhyvinvointiin liittyvät tehtävät. toteutustapaa. Tämän vuoksi ei nyt kevään aikana aloiteta uusia ryhmiä. Kuntoutusasioissa henkilöstö voi kääntyä työterveyshuollon puoleen. Siellä selvitellään kullekin sopiva kuntoutusvaihtoehto, mikäli tarvetta ilmenee. Hallintokunnat voivat pyytää Sirkkua henkilöstölle järjestettäviin työhyvinvointipäiviin (Tyky-päivät) luennoimaan mm. työergonomiasta, tuki-ja liikuntaelimistön hyvinvoinnista sekä sairauksien ehkäisystä ja liikuntaan motivoinnista. Sirkulta voi myös kysellä erilaisten liikuntatapahtumien ohjelmaa sekä taukoliikunnan ohjaajien koulutusta. Erilaisten työkykyä ylläpitävien ja parantavien kampanjoiden käynnistäminen kuuluu myös hänen toimenkuvaansa yhdessä MYÖTÄTUULI toiminnan kanssa. Sirkku toivookin, että työpaikoilta löytyisi innokkaita moottoreita, jotka innostavat muita liikkumaan sekä osallistumaan erilaisiin järjestettäviin kampanjoihin. Hän muistuttaa, että työhyvinvointi tehdään yhdessä, joten kaikkia tarvitaan yhteisen asian eteenpäin viemiseksi. Sirkun tavoitat puh , gsm tai osoitteesta Antinkatu 5A (Henkilöstöosasto). Liikuntailtapäiviin tai muuhun vastaavaan työyhteisöt voivat lainata myös sauvakävelysauvoja, lumikenkiä ja reppuja Kuntoremontin toimistolta. Simo Raita / Porin teknillisen alan henkilöstö, KTV ry / yhdistys 173 (02) (työ) GSM simo.raita@pori.fi Harri Siitonen / Porin Kunta-alan yhteisjärjestö KTV ry Eteläpuisto 12 A II krs. (02) (toimisto) GSM harri.siitonen@pori.fi Tommi Raunela /Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV ry/yhdistys 27 Eteläpuisto 12 A, II krs. (02) (toimisto) GSM tommi.raunela@pori.fi Tapahtumia ja virkistystoimintaa myös vapaa-ajalle Keltaisen Nauhan päivä kampanja , jonka tavoitteena on nostaa esille tuki-ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy yksilön elämänlaatua ja työkykyä ylläpitävänä voimana. Katso lisätietoja Tämän vuoden teemana on Hartiavoimin. Menossa: Miljoonan Kilon Keikka Kampanja Keikalle on jo ilmoittautuneita yksittäisiä työntekijöitä sekä ryhmiä ja toivottavasti myös miehet osallistuvat yhteiseen henkilöstön supistamiseen. Vielä ehtii mukaan! ilmestyvässä Karhunpalveluksessa kerrotaan kuinka hyvin supistuskuuri tehosi. Miljoonan Kilon Keikka pyörähtää käyntiin jo kolmannen kerran tammikuussa MKK on painonhallintakampanja, joka toteutetaan vuosittan loppiaisesta vappuun. Vuonna 2005 keikka-aika on Keikalle mukaan ehtii vielä, jos ilmoittautuu 4.3. mennessä. Kootkaa ryhmä ja ilmoittautukaa mukaan. Lisätietoja ja ilmoittatuminen Myös yksittäinen työntekijä voi osallistua. Lisäksi: Ilmoita hallintokuntasi/ työyksikkösi vetäjän nimi sekä ryhmään osallistuvien lukumäärä (nimiä ei tarvitse Jyty (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty) Jyty, Pori ry Birgitta Tuunainen Eteläpuisto 9 E (02) (työ) GSM birgitta.tuunainen@pori.fi TNJ (Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry) / Tehy Riitta Heimo (sijaisena Marju Sjösten, terveysvirasto) Eteläpuisto 9 E (02) (toimisto) (02) (työ) GSM ( ) riitta.heimo@pori.fi antaa) alla oleville henkilöille sähköpostilla, niin voimme seurata kampanjan etenemistä. Teemme yhteenvedon Karhunpalvelukseen kampanjan loputtua sekä seuraamme kampanjan aikana ryhmien etenemistä, mikäli halukkaita seurattavia ryhmiä ilmaantuu. Haaste heitetään kaikille kaupungin työntekijöille, kaikki Miljoonan Kilon Keikalle! Kuntoremontti toiminta Muistathan 2,50 euron alennuksen kuntosaliliikunnasta/kerta. Lue lisää Rummusta tai kysele Pertti Mäkelältä. Viikkomenu tarjoaa erilaista liikuntaa manantaista torstaihin, katso työpaikkasi ilmoitustaululta ohjelma. Henkilöstö saa alennusta myös uimahallien ja maauimalan sisäänpääsymaksuista, teatterilipuista, Sinfoniettan konserttilipuista, Satakunnan museon, taidemuseon ja luontotalo Arkin sisäänpääsymaksuista. Alennukset saa henkilökuntakorttia näyttämällä. Tarkemmat tiedot ja ohjeet löytyvät Rummusta. Sirkku Heilä-Aaltonen, sirkku.heila-aaltonen@pori.fi Pertti Mäkelä pertti.makela@pori.fi TNJ (Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry) / Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Henna Tuomikoski Eteläpuisto 9 E (02) (toimisto) (02) (työ) GSM henna.tuomikoski@pori.fi

4 6 7 - Emme toivo pysyvää tai pitkäaikaista asiakkuutta Porin seudun työvoiman palvelukeskukseen, sanoo keskuksen koordinaattori Juha Laine. - Työllistymisen esteiden poistamiseksi on tarpeen löytää myös uusia toimintatapoja, jatkaa toimialapäällikkö Ritva Kaijo. Asiakkaita olisi tulossa kaksinkertainen määrä Työvoiman palvelukeskus toimii jo täydellä teholla - Asiakkaan asioita voidaan tarvittaessa myös lähteä selvittämään talon ulkopuolelle esimerkiksi päihdepalveluun tai ulosottovirastoon, sanoo sosiaalitoimen vastaava suunnittelija Jenni Ketonen. orin seudun työvoiman palvelukeskus toimii työvoimatoimiston toisessa kerroksessa. Palvelu- Pkeskuksessa on tarjolla moniammatillista palvelua. Sitä kutsutaan myös erityispalveluksi työttömille. Tarkoituksena on saada työmarkkinoille lisää kelvollista työvoimaa poistamalla työnhakijoilta mahdollisia työnhaun esteitä. Vuosi sitten maaliskuussa aloittaneessa Porin seudun työvoiman palvelukeskuksessa ovat mukana alueen työvoimatoimistojen ja Kelan vakuutuspiirin lisäksi kuusi kuntaa Pori, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku sekä Ulvila. Ennen vakinaistamista keskus toimi kaksi vuotta yhteispalvelukokeiluna. Työvoiman palvelukeskus ei ole varsinaisesti mikään uusi virasto vaan yhteistyöverkosto. Siellä työskentelee työntekijöitä työvoimatoimistosta, kaupungin sosiaalikeskuksesta, terveysvirastosta ja työllisyysyksiköstä. Seutukuntien osalta kuntien työntekijät toimivat lähinnä sosiaalitoimessa. Koordinaattorina toimii kaupungin vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine. Keskuksen palvelukseen on irrotettu 27 työntekijää, joista 14 on Porin kaupungin palkkalistoilla ja 13 valtion työvoimahallinnon palveluksessa. Kelalla ei ole pysyvää virkailijaa, mutta Kelan virkailija käy konsultoimassa joka viikko. Toimintamenot (palkat ja vuokrat yms.) on jaettu tasan valtion ja kuntien kesken. Vuosibudjetti on noin miljoonaa euroa. Lisäksi palvelukeskuksella on käytettävissä valtion rahaa noin euroa ulkopuolisiin täydentäviin ostopalveluihin. Keskuksen toimintaperiaatteisiin kuuluu, että asiakas ei juokse luukulta toiselle vaan virkailijat liikkuvat. Jos asiakas tarvitsee esimerkiksi Luvialla moniammatillista apua, paikalle lähtee Porista työvoimaohjaaja häntä tapaamaan. Asiakastapaamisessa sovelletaan yhden luukun periaatetta. Se tarkoittaa, että yhteistapaamisessa ovat mukana kaikki tarpeelliset viranomaistahot. Työhallinto uudistuu Työvoiman palvelukeskuksen toiminta liittyy työhallinnon menossa olevaan uudistukseen. Satakunnassa toimii Porin lisäksi työvoiman palvelukeskus Raumalla sekä Vammalassa yhteispalvelukokeilu. Työhallinnon uusi palveluajatus on tarjota työvoimatoimistossa työnhakupalvelua työnhakijoille ja työnantajapalvelua työnantajille. Työnhakijat jaetaan palvelutarpeen mukaan. Työvoimatoimistosta löytyy työnhakukeskus, josta omatoimiset työnhakijat saavat tarvittaessa opastusta ja neuvontaa lähinnä sähköisten palvelujen käytössä. Jos työnhakijan työnhaku pitkittyy tai ilmenee työnhaun lisäksi muita työnhakua estäviä ongelmia, tutkitaan asiaa tarkemmin. Asiakas siirretään asiantuntijapalvelun piiriin. Tässä vaiheessa keskustellaan asiakkaan siirtämisestä työvoiman palvelukeskukseen. Työnhaun epäonnistumisen taustalta voi löytyä syitä, jotka eivät liity yksin työnhakuun. Voi tulla ilmi hoitamattomia sairauksia, velkaongelmia jne. Näitä työnhaun esteitä poistetaan ohjaamalla asiakas eteenpäin sinne missä ovat parhaimmat asiantuntijat. - Kun työnhaun esteet on poistettu, asiakas palaa normaaliin työnhakuun ja häntä autetaan alkuun mahdollisesti tukitöillä tai muilla toimenpiteillä, kertoo työvoiman palvelukeskuksen toimialapäällikkö Ritva Kaijo. Porissa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiksi on valikoitunut tällä hetkellä alle 45-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat saaneet työmarkkina- tai toimeentulotukea. Lisäksi mukana on vanhempia eläkeselvitystä vaativia tapauksia. Eläkeselvityksiä tekevät sosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja yhdessä. Moniongelmaisista asiakkaista ei ole Porissa pulaa. Työttömyysprosentti on 14 paikkeilla, työttömiä on lähes 6500 henkeä. Työvoiman palvelukeskuksen apua tarvitsevia on Porin seudulla noin 2000 henkilöä. Mutta heitä kaikkia palvelemaan eivät riitä keskuksen nykyiset resurssit. Nykykapasiteetti on mitoitettu keskimäärin 1000 asiakkaalle. Vaihtuvuus on ollut asiakaskunnassa noin prosenttia. Emme tietystikään toivo pysyvää tai pitkäaikaista asiakkuutta. Työvoiman palvelukeskus on asiantuntijaelin. Täällä ei ole tarkoitus olla vuosia asiakkaana, sanoo Juha Laine. Sekin tosiasia on tunnustettava, että työnhaun esteiden poistumisesta huolimatta kaikki eivät täytä työmarkkinoiden kovia vaatimuksia. Porin seudun työvoiman palvelukeskus ei ole tuonut ratkaisua niille asiakkaille, jotka eivät täytä työnhakijan kriteeriä työnantajien mielestä, sanoo Juha Laine. Palvelukartoitus Normaalin työnhaun esteitä ryhdytään poistamaan tekemällä asiakkaalle moniammatillinen palvelutarvekartoitus. Tapausten syiden selvittely lähtee asiakkaan yhteistyösuostumuksesta. Kartoituksessa esimerkiksi sosiaalialan tietojärjestelmistä voidaan saada tietoa, joka voi paljastaa työllistymisen esteitä, sanoo sosiaalitoimen vastaava suunnittelija Jenni Ketonen. Työnhakija voi olla pyörinyt kaksi tai kolmekin vuotta työnhaun peruspalveluissa ja vasta silloin löytyvät työllistymisen lisäesteet. Tähän asti on vain lyöty ruksi ja oletettu kaiken olevan kunnossa. Asiakkaan asioita voidaan tarvittaessa myös lähteä selvittämään talon ulkopuolelle esimerkiksi päihdepalveluun tai Yli 40-vuotiaita on asiakaskunnasta noin puolet. ulosottovirastoon, kertoo Jenni Ketonen. Yksittäisille asiakkaille järjestyy työvoiman palvelukeskuksessa enemmän aikaa kuin normaalissa työnvälityksessä. Tapaamisia voidaan järjestää muutaman viikon välein, kun normaalisti työvoimapalveluissa tapaamisvälit venyvät kuukausiin, kertoo Ritva Kaijo. Työvoiman palvelukeskuksen asiakaskunta painottuu tällä hetkellä selvästi vanhempiin ikäluokkiin. Yli 40-vuotiaita on noin puolet. Lukua nostavat hiukan vanhempien henkilöiden eläkeselvitykset. Nuoria alle 25-vuotiaita on noin 100. Heille on alkanut tänä vuonna yhteiskuntatakuu. Sen odotetaan vähentävän työtä hakevien nuorten määrää entisestään. Nuorille tarjotaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ns. aktiivitoimia, työtä tai koulutusta. Yhteistyössä on ongelmiakin Asiantuntijaviranomaisten työn yhteensovittaminen on joskus ongelmallista. Työvoiman palvelukeskuksessahan on tarkoituksena arvioida asioita työnhakijan kannalta. Hallinnollisesti ajatellen esim. terveystoimi ei ensisijaisesti arvioi potilastaan siltä kannalta, millainen potilaan terveydentila on työmarkkinoiden kannalta, sanoo Juha Laine. Meidän tavoitteemme on saada asiakas mahdollisimman pian normaaliksi työnhakijaksi. Työmarkkinat sitten rat- kuva 2: kaisevat työnsaannin. Mutta työvoimapoliittiset toimenpiteet eli aputoimet työllistymisessä käyvät turhiksi, jos esimerkiksi terveydenhoidossa ei edistytä, päihdehuollon apu tökkii tai mielenterveyden avopalvelut ovat riittämättömät. Työllistymisen esteiden poistamisen kannalta on tarpeen etsiä ja räätälöidä sopivat toimintamallit kullekin työttömälle erikseen tai muodostaa heistä sopivia ryhmiä. Tällaisia ryhmäpalveluja voivat olla työelämänvalmennus, työnhakuryhmät, kuntoutus- ja koulutusryhmät, työharjoittelu ja tukityö, luettelee palveluvalikoimaa Ritva Kaijo. Nuorisolle on voitu perustaa intensiiviryhmiä, jotka ovat ohjaavaa koulutusta. Ryhmässä opetellaan hakemaan töitä, keskustellaan omista voimavaroista tai harjoitellaan uutta päivärytmiä. Päivärytmi on mennyt sekaisin, jos valvominen on keskittynyt yöhön ja nukku- minen päivään. Näitä ryhmäpalveluja hankitaan ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä tai toimintaryhmiltä. Viime mainituista on hyvä esimerkki Rakastajatteatteri Porissa, sanoo Jenni Ketonen. Määrittelykysymyksiä, tukia ja seulontaa Työministeriö määrittelee vaikeasti työllistettäviksi pitkäaikaistyöttömät, toistuvasti pitkäaikaistyöttömät sekä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeen työttömäksi jäävät. Juha Laine ei kuitenkaan pidä kaikkia pitkäaikaistyöttömiä automaattisesti vaikeasti työllistettävinä. Kysymys voi olla siitäkin, että työmarkkinoilla on huono tilanne ja työmarkkinat eivät yksinkertaisesti vedä. Selvää on, ettei kaikille kuntoutetuille löydy töitä. Ensin pääsevät töihin huippuosaajat, nuoret ja terveet, sitten muut tarpeen mukaan. Kaipaisin työmarkkinoille sellaisia sisääntuloammatteja, joiden kautta työmarkkinoille pääsisivät tavalliset työnhakijat, joilla ei ole mitään erikoisosaamista. Samaten pitäisi olla myös jonkinlaiset välityömarkkinat vajaatyökykyisille. Kaikki eivät ole myöskään yhtä vahvoja henkisesti eivätkä fyysisesti, sanoo Juha Laine. Työnhakuun haetaan koko ajan uusia kikkoja. Osa palveluista ostetaan ulkopuolisilta. Tukihenkilöitä voidaan hankkia arjen opetteluun. Työhön valmentajat ja työn etsijät voivat hankkia sopivia työpaikkoja. He seuraavat myös työn sujumista yrityksissä ja raportoivat onnistumisesta. Pori työllistää työttömiä Porin seudun työvoiman palvelukeskuksen asiakasmäärän tilastot viime vuodelta eivät ole vielä valmistuneet. Ennakkotietoina voidaan kuitenkin kertoa: Asiakasmäärä oli vuonna 2004 keskimäärin 850 asiakasta. Eläkeselvittelyissä oli 266 asiakasta ja työkyvyttömyyseläkkeen sai vuoden aikana heistä 112. Porin kaupungilla oli työllistettyjä keskimäärin 311/kk. Työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa oli keskimäärin 250 porilaista Osa-aikalisällä sijoitettuna oli 110 työnhakijaa. Kaupungin nettomenot työllisyyden hoitoon, hallintokuntien määrärahat mukaan lukien olivat yhteensä n. 5,7 Me. Keinovalikoimat ovat erilaisia. Esimerkiksi päihdeongelmaan on tarpeen erilainen tuki kuin heikkoon koulumenestykseen. Joskus tilataan työkyvyn selvityksiä, joskus hankitaan kuntoutuslaitoksilta fyysistä kuntoutusta, kertoo Laine. Asiakkaiden joukosta seulotaan myös eläkeratkaisujen mahdollisuudet. Eläkeselvityksiä tehdään sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden yhteisvoimin. Viime vuosina on tehty satoja hyvinkin perusteltuja eläke-esityksiä, mutta valitettavasti suuri osa tulee takaisin hylättyinä. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tehty yhteensä n. 450 eläkehakemusta, joista on hyväksytty 287 ja hylätty 139. Hylätyistä tietysti valitetaan, mutta käsittelyprosessi on hidasta. Valituksista on 27 hyväksytty ja 88 on edelleen vireillä. Ongelmat voivat myös kasaantua. Yksi ongelma aiheuttaa toisen ja kierre jatkuu. Ongelmat voivat jopa periytyä sukupolvelta toiselle. Normaalielämästä eivät pääse kiinni sen paremmin lapset kuin heidän vanhempansakaan, sanoo Jenni Ketonen. Työmarkkinat eivät vedä Työvoiman palvelukeskus tekee onnistuessaan asiakkaasta jälleen normaalin työnhakijan työmarkkinoille. Siitä ei ole kuitenkaan välitöntä apua työnhakijalle, jos työmarkkinat eivät vedä vaan tökkivät. Näin on käynyt Porin seudullakin. Hyviä työntekijöitä olisi tarjolla, mutta osaajille ei löydy töitä, sanoo Juha Laine. Työttömyys on Porissa yhä 14 prosentin paikkeilla ja työtä vailla on lähes 6500 henkilöä, sanoo Ritva Kaijo. Seppo Purhonen Kuvat: Kaisu Vaalto Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa monipuolinen koulutustarjonta Yhteishaku syksyllä 2005 alkavaan ammattikorkeakoulutukseen on tänä vuonna Ammattikorkeakouluihin voi hakea nettihaun kautta osoitteessa Hakulomakkeita ja -ohjeita saa yhteishakuaikana myös ammattikorkeakoulujen hakutoimistoista, työvoimatoimistoista, kirjastoista ja opetushallituksen nettisivuilta. Yhteishakuun kuulumattomaan koulutukseen (aikuiskoulutus ja vieraskieliset koulutusohjelmat) haetaan ammattikorkeakouluista saatavilla hakulomakkeilla. Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK) yhteishaussa ovat seuraavat koulutusohjelmat: - International Business and Marketing Logistics (Rauma) erillishaku - Kansainvälinen kauppa (Kankaanpää) - Liiketalous (Pori, Rauma, Huittinen, Kankaanpää) - Liiketoiminnan logistiikka, (Rauma) - Tietojenkäsittely (Pori, Huittinen) - Kuvataide (Kankaanpää) - Viestintä (Pori) - Matkailu (Pori) - Fysioterapia (Pori) - Hoitotyö (Pori, Rauma, Harjavalta) - Physiotherapy (Pori) erillishaku - Sosiaaliala (Pori, Harjavalta) - Energiatekniikka (Pori) - Kemiantekniikka (Pori) - Kone- ja tuotantotekniikka (Pori) - Logistiikka (Rauma) - Merenkulku (Rauma) - Rakennustekniikka (Pori) - Sähkötekniikka (Pori) - Tietotekniikka (Pori, Rauma) - Tuotantotalous (Rauma) Erikoissuuntautumisvaihtoehto: tekninen journalismi (Pori) Satakunnan alueella ammattikorkeakouluopetusta tarjoaa SAMKin lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Lisätietoja hakemisesta saat mm. SAMKin hakutoimistosta, puh. (02) tai hakutoimisto@samk.fi. Välinehuoltoon uusia ammattilaisia Välinehuoltaja Riitta Mäntylä opastaa Heidi Lasasta työharjoittelussa Välinehuoltajakoulutus alkoi vuosien tauon jälkeen helmikuussa Koulutus toteutettiin työvoimapoliittisena koulutuksena. Koulutuksen järjestäjänä toimi Porin aikuiskoulutuskeskus yhteistyössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Koulutuksen pituus oli 40 opintoviikkoa. Joulukuussa valmistui yhdeksän välinehuollon ammattilaista. He ovat ensimmäiset välinehuollon ammattitutkintoon Porissa koulutetut. Välinehuoltajan koulutus on nykyään ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammattitaito osoitetaan näytöin työelämässä. Tämä edellyttää sitä, että näyttöpaikka on tutkintolautakunnan hy- väksymä. Alueen kolmen sairaalan, Satakunnan keskussairaalan, Rauman aluesairaalan ja Porin kaupungin sairaalan välinehuoltokeskuksien tuli anoa ko. lautakunnalta lupaa näyttöpaikaksi. Näyttöpaikoilta vaaditaan tietyt kriteerit ja kaikkien kolmen sairaalan välinehuoltokeskukset ne täyttivät. Välineiden oltava kunnossa Välinehuoltajan työ on tulosvastuullista ja välillistä potilaan/asiakkaan huolehtimista. Hän vastaa siitä, että potilaan tutkimisessa ja hoidossa käytettävät välineet täyttävät niille kunnon, puhtauden, huollon, aseptiikan ja laadun osalta asetetut vaatimukset. Työ sisältää myös raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa, tuotteistamista, tuotteiden valmistamista, varastoimista ja toimittamista asiakkaille sekä tuotannon suunnittelua ja varastokirjanpitoa Ammattikoulutettu välinehuoltaja voi toimia kaikkialla, missä suoritetaan hoito ja/tai tutkimustoimintaa kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla, hammashoidossa, laboratoriossa ja eläinklinikoilla. Hyvien kokemusten myötä alkoi jälleen uusi välinehuoltajakoulutus tammikuussa Välinehuoltajan koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella. Tuija Molkkari Terveysvirasto

5 8 9 Kokemäenjoki on natissut liitoksistaan ja oikutellut koko leudon talven ajan; milloin on tulvapenkereet syöpyneet, milloin taas vesi on huuhdellut rantamaita. Vapaana virrannut joki on saanut viranomaiset ryhtymään niin akuutteihin toimiin kuin pitkäntähtäimen tulvansuojelu-projekteihinkin. Pitkäntähtäimen tutkimusprojektit tuottavat hedelmää vielä pitkään. Levoton Kokemäenjoki pitää jännityksessä vappuun asti Lukkarinsillalla tulee olemaan pituutta 195 metriä ja leveyttä lähes 14 metriä. 26 metriä korkeat valaisinpylväät antavat joelle näyttävän valomeren pimeän aikaan. Tämän vuoden tulvatilanne Kokemäenjoella ei ole ollut pahimmasta päästä kaupungin historiassa, mutta se on ollut esillä huomattavan monta kertaa, kiteyttää apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Hän huomauttaa, että tilanne on puhuttanut kaupunginhallituksessakin lukuisia kertoja. Kyllä, asia on ollut porilaisen huulilla. Linja-autopysäkillä ei tänä talvena rupatella säästä vaan jäästä. Tiedotusvälineiden kommandojoukot ovat olleet asemissa koko talven valmiina räjäyttämään uusia uutispommeja sortuneista tulvapenkereistä, joen tuoreista aluevaltauksista tai Kivinin matalalla kummittelevista hyydepadoista. Päivittäistä painia joen kanssa Viranomaisten sitkeät ponnistelut vesimassaa vastaan eri rintamilla ovat kaikki tähdänneet eristeen lailla toimivaan jääkanteen. Välirauha tuli, kun Pirkanmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskukset ovat olleet keskeisiä viranomaisia tämän talven tulvasuojelussa. Heillä on ikäänkuin sormet nappulalla, eli heillä on päätösvalta esimerkiksi voimalaitoksen juoksutuksien alentamisesta. Tehtäväjako on selkeä kaupungin organisaatiossa Satakunnan pelastuslaitos on Kalervo Laaksosen johdolla taistellut tiiviisti joenpinnan nousua vastaan niin hyydepadon kimpussa kuin jääkantta edistävien jääpuomien avullakin. Hannus selventää, että pelastuslaitoksen joukkojen lisäksi kaupungin organisaatiosta tilannekohtaiseen tulvantorjuntaan on pureutunut myös Pekka Salmisen johtama tekninen palvelukeskus, jonka sarkaa ovat suunnittelu ja rakennustyöt. Tulvapenkereitä on tutkittu ja paikkailtu teknisen palvelukeskuksen voimin koko alkuvuoden ja työt jatkuvat todennäköisesti pitkin kevättä, kuvailee Hannus. Hän kertoo toimivansa itse taka- tään määrittelemään ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti uudet tulvavaaran korkeustasot. Toisin sanoen projektista saadaan tuoreita tutkimustuloksia, joiden valossa osataan ennakoida vedenpinnan korkeutta sopivalla juoksutuksella ja varautumalla tulvaan riittävän korkeilla tulvapenkereillä, Hannus kertoo. Projekti on hänen sanojensa mukaan ensimmäinen, josta saadaan uutta tutkimuksellista tietoa tulvatilanteesta. Aiemmin meille tihkui tietoa vain vanhoista vesioikeuden päätöksistä, mutta uudesta tutkimuksesta saamme tuoretta tietoa tulvan torjuntaan. Hannus arvioi tulvansuojelu-projektin valmistuvan ensi syksyksi. Yhteistyöllä etulyöntiasemiin Tulvaa on tänä vuonna selätetty pitkälti voimakkaalla yhteistyöllä. Eri viranomaisilla on erilaisia tulvantorjunta-aseita, jotka on nyt yhteistuumin viritetty huippukuntoon pattiti- Lukkarinsilta yhdistää Itä- ja Pohjois-Porin jääkansi vihdoin syntyi viranomaisten yhteisten ponnistelujen ja suotuisan ilmojen haltian avulla. Juoksutuksia vähentämällä virtaus laski olemattomiin. Pureva pakkanen hyydytti hitaasti virtaavan pintaveden; joesta oli saatu yksi erävoitto. Tänä talvena elohopea ei kuitenkaan tunnu viihtyvän nollan alapuolella kovinkaan pitkiä jaksoja. Joki pitää meitä jännityksessä. Akuutteja tulvapulmia ratkomaan perustettiin alkuvuodesta tulvatorjunnan johtoryhmä, joka koostuu Kokemäen ja Porin kaupunkien, ympäristökeskusten sekä PVO-Poolin edustajista. Pelastusjohtaja Kalervo Laaksosen mukaan kyseessä on väliaikaiskokoonpano, joka kokoontuu saman pöydän ympärille tämän talven ajan, tiukimpina aikoina taajemmin. Kari Hannus korostaa alueellisten ympäristökeskusten merkittävää asemaa tulvan torjunnassa. Tämä vuosi ollut harvinaisen työläs, sanoo Kari Hannus päivystäjänä, joka astuu ruotuun, jos tilanne äityy pahaksi ja lisäresursseja vaaditaan. Tulvansuojelu-projektista paukkuja tuleviksi vuosiksi Akuuttien suojelutoimenpiteiden lisäksi Porissa on puuhailtu myös pitkänlinjan puolustussuunnitelmaa vastaisuuden tulvien varalle jo viime vuodesta lähtien. Porin tulvasuojelu-projekti on mittava valtakunnallinen hanke, jolla pyri- lannetta selvittämään. Tänä vuonna kaikki tulvan kanssa hikoilleet organisaatiot pelastuslaitoksesta alueellisiin ympäristökeskuksiin ovat istahtaneet saman pöydän ääreen. Aikaisemmin yhteistyö oli rakennettu monesti puhelinkeskusteluiden ja kirjeiden varaan, kertoo Hannus. Kaikkea kunniaa hän ei kuitenkaan viranomaisille suo, vaan myöntää, että onneakin matkassa on ollut säiden suhteen. Vaikka joki onkin tilapäisesti kesytetty, se pitänee meitä jännityksessä aina vappuun saakka. Luonnonvoimat ovat mahtavat, ne yllättävät aina. Menneet vuodet ovat osoittaneet, että joen tulvimista maille ja mannuille ei aina voi estää, vaikka kaikki keinot käytetään. Tämä mahdollisuus on edelleen olemassa, sanoo Kari Hannus, jolle tämän vuoden tulva on ollut 13-vuotisen uransa työläin. Kaisu Vaalto Kuva: Kaisu Vaalto Rakennusurakasta, sillasta ja sen katuyhteyksistä teki tekninen lautakunta päätöksen viime viikon tiistaina. Rakennustyöt päästää aloittamaan jo maaliskuun aikana. Kahdelle vuodelle jakautuvat työt ja runsaan 7 miljoonan euron rahoitus ovat järjestyksessä. Vuonna 2003 suunnittelukilpailun voittanutta siltasuunnitelmaa työnimeltään Lukkarin loikka voidaan ryhtyä toteuttamaan. Urakkalaskenta aloitettiin viime joulukuun alussa. Tekninen lautakunta teki 9.helmikuuta urakasta päätöksen. - Urakkakilpailun voitti Tieliikelaitos. Sen kanssa käydään vielä tarkentavat neuvottelut toteutustavoista. Kaupungilla on tiettyjä karsintatarpeita. Kustannuksissa koetetaan hieman säästää teräksen hinnannousun johdosta. Mahdollisuuksia etsitään esimerkiksi edullisimmista kaideratkaisuista, kertoo Porin teknisen palvelukeskuksen rakennuspäällikkö Harri Juhola. Nyt päätetty urakka koskee joen yli menevää siltaa ja siihen välittömästi liittyviä katuyhteyksiä eli väliä Varvourinjuopa Isojoenrannan rautatiepenger. Katulinjaukset alkavat Aittaluodosta Pohjanmaantieltä ja jatkuvat pohjoispuolelle rautatiehen asti. Uusi tielinja- Itä ja Pohjois-Porin yhdistävästä Lukkarinsillasta tulee kaupungin uusin, ja komein silta. 195 metriä pitkä silta ja sen 26 metriä korkeat valaisinpylväät tulevat loistamaan Kokemäenjoen usvassa parin vuoden kuluttua. Pori by night lukee silloin matkailutoimiston myymissä postikorteissa, joissa valaistu silta näkyy talviyön tummenevaa taivasta vasten vuoden 2006 lopulla. us tulee poistamaan osaltaan vanhaa katuosuutta. Yksityiskohtaiset urakkaa koskevat neuvottelut käydään välittömästi niin, että töihin päästään jo maaliskuun aikana mikäli markkinaoikeuteen ei valiteta TELA:n päätöksestä. Työt alkavat heti sillan perustusten rakennustöillä, paalutuksilla, penkereillä ja muilla perustustöillä. Katutyöt jäävät kesäksi. Syöttövesijohto suojattava Kaupungin syöttövesijohdon suojaaminen on ensimmäinen tehtävä ennen tien tekoa etelärannalla. Harjakankaalta tulevaan päävesijohtoon on tehtävä suojatunneli. Vesijohto kulkee tulevan tien alitse. - Kyseessä on 800 mm teräsputki, joka on koko ajan käytössä. Sitä pitkin kulkee kaupunkilaisten vesi. Jos tämä pääputki katkeaisi, loppuisi porilaisten veden saanti siihen paikkaan, sanoo Juhola. Katutyöt on määrä saada valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Katutyöt käsittävät myös Varvourinjuovan sillan leventämisen ja uuden katuyhteyden aina Ruosniemeen saakka. - Katuyhteyksien kaavoitus on parhaillaan menossa. Lukkarinsillan ja sen lähiympäristön asemakaava on jo lainvoimainen. Lisäksi on menossa kolme erillistä kaavaa, jotka koskevat toteutukseen liittyviä järjestelyjä. Lukkarinsillalta mahtavat näkymät Kokemäenjoelle Sillan rahoitukseen on kaupunki varautunut budjetissa tänä vuonna 3,6 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi hankkeeseen on saatu työllisyysperusteista investointiavustusta 1 miljoona euroa Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskukselta (TE-keskukselta). - Loppu runsaat 7 miljoonan euron hankkeen loppurahoituksesta tulee ensi vuonna normaalisti kaupungin budjetin kautta, samoin kuin katuosuuksien rahoitus. TE-keskukselta on haettu työllisyysperusteista investointiavustusta ensi vuodelle euroa siltaan liittyvien katuyhteyksien rakentamiseksi, kertoo Harri Juhola. Sillasta tulee 195 metriä pitkä. Sillan leveys on 13,8 metriä ja se tulee jakautumaan kaksisuuntaiseksi 4,2 metrin ajoväyliksi. Kevyen liikenteen 4,4 metriä leveä väylä kulkee sillan toista laitaa. Teräksinen liittopalkkisilta on kolmiaukkoinen eli sinne tulee maatukien lisäksi kaksi välitukea jokeen. Keskimmäisen aukon leveys on 75 metriä ja reunaaukkojen leveys 60 metriä eli yhteensä 195 metriä. Alikulkukorkeus on keskiaukolla +5,54. Se tarkoittaa 5,20 metrin korkeutta keskivedenpintana mitattuna. Lukkarinsillasta tulee yhtä korkea kuin kilometrin päässä olevasta rautatiesillasta luvulla rakennettu Linnansilta on puoli metriä uutta Lukkarinsiltaa alempana ja sen pituus on vesiosuudeltaan Lukkarinsillan pituinen. Kaavoituksella hallitaan joen molempia rantoja Nyt päätettyyn Tieliikelaitoksen urakkaan kuuluu sillan ja katuyhteyksien rakentaminen Itä-Porin Varvourinjuopasta Pohjois-Porin rautatiepenkereeseen asti. Liikenteellisesti siinä syntyy suora yhteys Pohjanmaantieltä rakennettavalle Noormarkuntielle. Joen pohjoispuolelle kaupungin omistamalle maa-alueelle tullaan kaavoittamaan uutta asuntoaluetta Murtosenmutkan eteläpuolelle. Pohjanmaantien yritysalue tulee jatkumaan Lukkarinsillan kautta Noormarkuntien varteen. Aittaluodon teollisuusalueelta syntyy uusi kulkuyhteys Pohjois-Poriin ja toisaalta Pohjanmaantielle etelään tultaessa. Lukkarinsillan asemakaavassa muodostettiin uusi liiketontti Pohjanmaantien varteen. Tontti tullaan luovuttamaan tarjousmenettelyllä. Kaupunkikeskusta laajenee länteen, kun Hankkijan alue tulee valmiiksi parin vuoden kuluessa. Samankokoisen Teurastamon alueen rakentaminen on myös käynnistynyt. Edellisten jatkeeksi kaupunki ja Hollming ovat ostamassa kilometrin korttelin Kokemäenjoen rannasta. Toisaalla itäinen ja pohjoinen Pori yhdistyvät Lukkarinsannassa ja Isojoenrannassa. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen Maaperän esikuormituksella pyritään ennakoimaan tulevaa painumaa sekä mahdollisia lisäpainumia. Siltaurakan yksityiskohtien toteuttamisesta käydään vielä neuvotteluja Tieliikelaitoksen kanssa, sanoo rakennuspäällikkö Harri Juhola Porin teknisestä palvelukeskuksesta. Teräksinen liittopalkkisiltaja 50 metriä syvät paalut Teräksisen liittopalkkisillan maatuet ja välituet on tehty paalutusta hyväksikäyttäen teräsbetonirakenteina. Konepajalla tehdään teräspalkisto valmiiksi lohkoiksi. Koko teräsrakenteen paino on suunnilleen 550 tonnia. Lohkoja on kahdeksan kappaletta. Maantiekuljetuksen takia teräsrakenne joudutaan pilkkomaan kahdeksaan osaan, jotta kuljetus olisi mahdollinen. - Nämä teräsrakenteet yhdistetään toisiinsa, neljä kummaltakin puolelta ja työnnetään rullastoja ja ponttoneita hyväksi käyttäen paikalleen. Rannalla voidaan kiinnittää siltakannen muotti. Sen jälkeen palaset molemmin puolin jokea työnnetään toisiinsa kiinni ja hitsataan yhteen. Koko 195 metrinen teräsrunko on nyt paikallaan. Muotit vielä viimeistellään ja valetaan yhtenäinen teräsbetonikansi. Teräsbetonikansi on osa siltarakennetta. Yhdessä teräsbetonikansi ja teräsrakenne toimivat kantavina rakenteina, selvittää Harri Juhola Lukkarinsillan teknistä toteutusta. Siltakannen valutyöt on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden aikana, luultavasti marraskuussa. Sen jälkeen tulee tauko, koska sillan vesieristeitä ja pintarakenteita ei pystytä tekemään talven aikana. Ensi vuoteen jäävät katutöiden viimeistelyt, päällysteet, pintakerrokset, luiskaukset ja merkintätyöt. Lukkarinsillan työmaa tulee olemaan hyvin haasteellinen. Tyypillistä paikalle on erittäin huonot perustamisolosuhteet. - Siellä on pehmyttä savea ja silttiä. Paalut menevät syvälle maahan. Sillan välituet perustetaan teräsputkipaaluille ja niiden kärjen oletettu syvyys on -50 metriä. Maatuet ja paalulaatat perustetaan teräsbetonipaaluille ja niidenkin tunkeumasyvyys on -42 metriä metrin syvälle maahan upotettavia paaluja ei jatkamatta pystytä tekemään. Ne joudutaan tekemään kolmesta eri paalusta kahdella jatkoksella. Seuraava ongelmakohta on heti sillan jälkeen, kun tullaan paalulaattojen ulkopuolelle. Siinä kohdassa yleensä maaperä painuu ja syntyy notkelma. - Normaalistihan on niin, että sillan jälkeen ovat korkea penkereet ja tällainen maaperä painuu. Tätä ongelmaa on yritetty eliminoida ajamalla paikalle viime syyskuussa esikuormituspenkereet. Hiekkapenkereet näkyvät Isojoenran- nantieltä välittömästi ennen Ravintola Rantakartanoa. Penkat ovat tällä hetkellä vielä 1,5 metriä ylikorkeita tulevaan katutasoon nähden. - Esikuormituksella on ennakkoon aiheutettu painumaa. Näin pyritään estämään se, ettei lisäpainumia synny enää sitten kun tie otetaan käyttöön, sanoo rakennuspäällikkö Harri Juhola.

6 10 11 Promenadikeskus on viiden vuoden toimintansa aikana saavuttanut Porissa ja Satakunnassa keskeisen aseman konsertti- ja kokouspaikkana. Promenadikeskuksessa oli viime vuonna 92 konserttia harjoituksineen, kokouksia oli lähes 30 ja yritystilaisuuksia yli 30. Tilaisuudet vaativat paljon etukäteistyötä sekä järjestäjiltä että talon henkilökunnalta. Promenadikeskuksessa salivastaava Olli-Pekka (OP) Tontti huolehtii siitä, että asiat luistavat niin kuin on sovittu. Tontti Promenadikeskuksen tilaisuuksien takuumiehenä Kiinnostus kaukolämpöön kasvaa Vuonna 2004 kaukolämpöverkkoon liitettiin kuusikymmentä kiinteistöä. Talven aikana kiinnostus kaukolämpöön on ollut runsasta, joten myös vuonna 2005 on odotettavissa reilusti uusia kaukolämpökiinteistöjä. Myös polttoöljyn hintakehitys lisäsi omakotitalokiinteistöjen kiinnostusta kaukolämmitykseen. Kerros- ja rivitaloista useimmat ovat jo havainneet kaukolämmityksen edut. Mitä kannattaa huomioida lämmitysjärjestelmän valinnassa Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa huomioida lämmityslaitteiston kaikki kustannukset. Laitteiden asennus- ja hankintahinnat eivät ole ainoita investoinnin kustannuksia. Savupiiput, pannuhuoneen neliöt, polttoaineiden säilytystilat ja muut pieneltä tuntuvat asiat saattavat osoittautua yllättävän hinnakkaiksi. Käyttökustannuksissa energiakustannukset tuovat suurimmat kulut. Huono kattilan hyötysuhde lisää polttoaineen kulutusta ja hukkalämpö menee harakoille. Lisäksi huoltokustannukset kuten nuohoukset ja muut huollot tuovat pienen säännöllisen lisän. Laitteistojen käyttöikä eri lämmöntuotantovaihtoehdoissa vaihtelee. Toiset laitteistot kestävät jo rakenteellisistakin syistä kauemmin kuin toiset. Halpa hankintahinta tuo yleensä korkeat käyttökustannukset. Ja kuten sanotaan, köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa. Loppujen lopuksi lämmityksen edullisuus, käytön vaivattomuus, ihmisten henkilökohtaiset mieltymykset ja käytännön mahdollisuudet ratkaisevat lopullisen lämmitysratkaisun. Energian säästössä helpoin ja tärkein tekijä on hyvin suunniteltu ja rakennettu asuinrakennus. Asuinhuoneiston riittävä, muttei liian suuri ilmanvaihto ja oikea asumislämpötila vähentävät asunnon energiakustannuksia. Myös lämpimän veden käyttöä pienentämällä voi säästää. Mistä kaukolämmön hinta muodostuu Kaukolämmön hinta koostuu kolmesta tekijästä: tehomaksusta, energiamaksusta ja arvonlisäverosta. Tehomaksu kattaa kaukolämmön kiinteitä kustannuksia, joista verkonrakentaminen on varsinkin omakotitaloissa suurin tekijä. Energiamaksu kattaa energiantuotannon kustannukset sekä energian tuotannossa ja kaukolämmön siirrossa tapahtuvat häviöt. Kaukolämpöön liittymisestä veloitetaan liittymismaksu, joka kattaa kuitenkin vain osan verkon rakentamiskustannuksia. Hinnoittelu on kaikille tasapuolinen. Saman verran lämpöä kuluttava ja saman huipputehon tarvitseva asiakas maksaa saman verran kaukolämpöverkon kaikilla alueilla. Verkkoa laajennetaan ja uusia asiakkaita liitetään kaukolämmön piiriin aina kun se on taloudellisesti mahdollista. Liittymismaksu on saman tehon vaativille ja saman ikäisille kiinteistöille samansuuruinen. Polttoaineina käytetään pääosin puuta ja turvetta, lisäksi käytetään hieman energiajaetta. Kovilla pakkasilla käytetään peruskuormalaitosten lisänä huippulämpölaitoksia. Huippulämpö tuotetaan öljyllä, koska öljylaitosten investointikustannukset ovat kiinteää polttoainetta käyttäviä laitoksia edullisempia. Vuonna 2004 yli 90 % kaukolämmön polttoaineista oli kotimaisia, Satakunnan alueelta. Kotimaiset ja alueelliset polttoaineet tuovat työtä ja toimeentuloa esimerkiksi alueen turvetuottajille, metsänomistajille ja kuljetusyrityksille. Lämpö ja sähköasioiden parissa työskentelee Pori Energiassa ja Porin Lämpövoimassa yhteensä 229 henkilöä. Vuonna 2005 polttoaineiden hinnat nousivat tavallista enemmän. Syiksi esitettiin huonoa turvevuotta ja päästökauppaa, joka nostaa puuperäisten polttoaineiden kysyntää ja samalla hintoja. Lisäksi päästökaupan kustannusten epävarmuudet on varmasti lisätty polttoainehintoihin. Öljyn hinnan nousu johtunee Lähi-idän tilanteesta ja siitä seikasta, että öljyn kulutus on tuotantoon ja öljyvaroihin nähden todella suurta. Lisätietoa ja henkilökohtaista palvelua Pori Energiasta Kesän 2005 kaukolämpötyömaita suunnitellaan jo, ja nyt on oikea hetki kaukolämmön kyselyyn. Vaikka kaukolämpö ei juuri nyt olisi ajankohtaista, niin tulevaisuuden suunnitelmia helpottaa kaikki mahdollinen tieto tulevasta. Kaukolämmöstä saat lisätietoa ja kustannusarvion kaukolämpöön liittymisestä helposti internetistä osoitteesta Pori Energian toimistosta osoitteesta Radanvarsi 2 tai puhelimitse energiainsinööri Timo Heinoselta , toimistosihteeri Marja Halmeelta tai lämpöyksikön päällikkö Timo Mäeltä Timo Heinonen Pori Energia Kaukolämpöasentajilla Ilkka Koivusella ja Tapani Laihasella meneillään kaukolämpöelementtien jatkosten teko Meri-Porin kaukolämpötyömaalla. Kaukolämpöä Porissa jo 35 vuotta Pori Energian kaukolämpö vietti työn merkeissä vuoden 2004 lopulla menestyksekästä tuotantohistoriaansa. Kaukolämpötoiminta alkoi Porin kaupungin sähkölaitoksessa 3. marraskuuta Ensimmäisenä rakennuksena kaukolämpöön liitettiin Porin Teatteri. Kaukolämmön käyttäjämäärät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Kaukolämmitetyssä talossa asuu nyt yli puolet porilaisista. Kaukolämmön suosion perusta on helppokäyttöisyys ja vakaa hintataso. Korkea kotimaisten polttoaineiden osuus pitää hinnat kurissa vaikka öljyn hinta heittelee. Myöskään merkittäviä tuotantokatkoksia ei ole kuluneiden 35 vuoden aikana rekisteröity. Kaukolämpö eduksi kuluttajalle ja ympäristölle Kaukolämmitys on ympäristöystävällistä. Kaukolämpö tuotetaan Porissa sähkön ja lämmön yhteistuotantona Aittaluodon ja Pihlavan voimalaitoksilla. Sähköntuotannossa syntynyt lämpö otetaan talteen ja toimitetaan kaukolämpöasiakkaille hyvin eristetyssä kaukolämpöverkossa. Näin saavutetaan korkea hyötysuhde ja päästöt ympäristöön vähenevät noin kolmanneksella erillistuotantoon verrattuna. Yhteistuotannon edut näkyvät myös sähkön ja lämmön hinnassa. Porin kaukolämpöverkon pituus on jo yli 150 km. Vuonna 2004 Pori Energia on rakentanut uutta kaukolämpöverkkoa yli 8 km. Pääosa Pori Energian toimittamasta kaukolämmöstä tuotetaan Porin lähialueilta saavilla polttoaineilla puulla ja turpeella. Viime vuonna yli 90 % käytetyistä polttoaineista tuli Satakunnan alueelta. Tämä vaikuttaa positiivisesti alueen talouteen ja työllisyyteen. Lämmin vuosi alensi lämmityskustannuksia Vuoden 2004 keskilämpötila oli 1,2 o C normaalia vuotta korkeampi. Lämpimät säät alensivat kaukolämmön kulutusta noin 8 % normaalivuoteen nähden. Tämä merkitsee Pori Energian kaukolämpöasiakkaiden energiamaksuissa noin euron säästöä. Timo Mäki Kuva: Rauno Jokisalo Pori Energia Olli-Pekka Tontti on ennen Promenadikeskukseen tuloaan työskennellyt teknisen palvelukeskuksen talonrakennuspuolella. Kun selkä alkoi vihoitella eikä suostunut enää taipumaan ruumiillisesti raskaaseen työhön, piti miettiä muita vaihtoehtoja. Elämässä sattumalla on sijansa, niin myös Olli- Pekan elämässä. Hän oli kiinnittämässä penkkejä Promenadikeskuksessa ja kuuli silloin, että siellä tarvittaisiin vahtimestaria. Yhteydenotto työsuojelupäällikkö Ulla Roiniseen johti työhaastatteluun elinkeinojohtaja Jari Iisakkalan luo, ja pian aloitettiin uudelleensijoitus Promenadikeskuksessa. Olli-Pekka muistaa hyvin ensimmäisen työpäivänsä muutama vuosi sitten. Silloin talossa oli Mamban konsertti, ja ensimmäinen päivä sujui oppilaana seuraten kokeneempien työtä. Työ tuntuikin heti mielenkiintoiselta. Olli-Pekan työ on sujunut tulevien tilaisuuksien moninaisissa järjestelytehtävissä. Hän on hoitanut asiakaskontakteja, sopinut tekniikan ja salien käytöistä, aulaan tarvittavista tavaroista ja naulakon hoidosta. Etukäteisvalmisteluihin on kuulunut tekniikan vuokraus ja muita järjestelytöitä. Salin kunnossapito, kaluston huolto, uuden kaluston hankinta ja yhteydenpito asiakkaisiin kuuluvat työtehtäviin. Kokousten ja tapahtumien suunnittelu ja toteutus ovatkin hänen vastuualueenaan. Pori edelläkävijä riskienhallinnassa Pori on ollut kaupunkien riskienhallinnassa niitä ensimmäisiä kaupunkeja, jossa on aloitettu riskienhallintatyö muussakin mielessä, kuin pelkästään vakuutustoiminnan keskittämisessä. Jo 80-luvulla aloitettiin vakuuttamistarpeen selvittäminen koko kaupungin osalta. Vakuutuksia ryhdyttiin kilpailuttamaan. Hallintokunnat kytkettiin kiinteästi tähän työhön antamalla kaikille tehtäväksi selvittää omat riskinsä tuottamalleen palvelutoiminnalle. Perinteisesti riskienhallinnan yhteydessä on puhuttu paloturvallisuudesta, omaisuuden suojasta, keskeytyksistä tuotannossa, tietoturvasta, vakuuttamisesta, tapaturmien välttämisestä, ympäristöriskeistä ja nykyään myös imagon hallinnasta. Kaupunkikonserni on hyvin laaja palvelujentuottajaorganisaatio. Kuntalaki jo osaltaan edellyttää kunnan hoitavan palvelutuotantonsa keskeytyksettä ja tehokkaasti. Mainittakoon tässä yhteydessä myös varautumissuunnittelu, jolla osaltaan turvataan poikkeusoloissa kunnan palvelutuotannon jatkumista suunnittelemalla ennakkoon kaikkien alojen palvelutuotannon järjestämistä. Monenlaista etukäteistyötä on suurissa konserteissa Isoissa konserteissa, jotka alkavat esimerkiksi klo 18 tulee tekninen henkilökunta Promenadikeskukseen jo aamulla klo 9. He laittavat laitteet paikalleen iltaa varten. Esiintyjä tulee joskus samaan aikaan kuin tekniikka, joskus taas vasta pari tuntia ennen konserttia. Olli-Pekka on koko ajan järjestäjän käytettävissä, ja hän tekee tarvittavat valmistelutyöt. Tekninen avustaja Toni Hurri puolestaan vastaa talon valo- ja äänitekniikasta konserttien ja muiden tapahtumien aikana. Viihdekonserttien äänentoistoon on kiinnitetty enemmän huomiota, jotta musiikki soisi mahdollisimman kauniisti. Illan konsertin jälkeen tehdään vielä purku ja joskus valmistelut seuraavaa päivää varten. Työpäivä venyy yön tunneille, jos heti aamulla on uusi tilaisuus. Olli-Pekka tapaa paljon taiteilijoita vuoden aikana. Hänen arvionsa mukaan he ovat oman alansa ammattilaisia, ja ihmisinä luontevia ja mukavia. Onnistunut kokous vaatii paljon etukäteisjärjestelyitä. Paras kokous on silloin, kun osanottaja ei huomaa mitään järjestelyitä olleenkaan. Kokousjärjestelyt aloitetaan usein edellisenä yönä kokoamalla näyttely Promenadikeskuksen aulaan. Riskejä voi hallita usealla tavalla. Riskiä voi kantaa itse, eli jos vahinko sattuu, kustannukset kannetaan omasta pussista. Riskiä voi myös siirtää, vakuuttamalla riski vakuutuslaitoksessa. Riskiä voi myös jakaa, hajauttamalla toimintoja järkevästi. Mitä enemmän riskiä siirretään vakuutuslaitoksen kannettavaksi, sitä korkeammaksi kustannukset nousevat. Apuna vakuutusmeklari Aikanaan kaupunginhallitus nimesi riskienhallintatyöryhmän, jossa jäseninä ovat kaupungin kamreerit, työsuojelupäällikkö, kaupunginlakimies, teknisen palvelukeskuksen edustus ja pelastustoimi. Työllään se on pyrkinyt yhdistämään riskienhallintatyötä koko kaupunkikonsernia käsittäväksi. Riskienhallintatyöryhmän tehtävänä on ollut aina ennen valtuustokauden vaihtumista selvittää kaupungin vakuutusturvaan liittyvät mahdolliset muutokset ja kilpailuttaa vakuutukset, kun ensin on määritelty se taso, jolla vakuuttaminen toteutetaan. Aikaisemmin riskienhallintatyöryhmä on tehnyt tämän työn kokonaan itse, mutta nyt käytettiin ensimmäisen kerran apuna vakuutusmeklariliikkeen palveluja. Vakuutusmaailmassa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana suuria muutoksia ja tästä syystä vakuutusalan asiantuntijapalveluiden käyttö oli perusteltua. Riskienhallintatyöryhmä käsitteli kaikki tarjouspyyntöön liittyvät seikat ja ehdot ennen kuin tarjous laitettiin liikkeelle. Vakuutusmeklariliike teki tarvittavat yhteenvedot, jonka perusteella sitten työryhmä teki esityksensä vakuutusten ottamisesta seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Riskienhallintatyöryhmän ja vakuutusmeklarin yhteistyöllä saavutettiin hyvä tulos vakuutusturvan ja kustannusten suhteessa. Tässä pitää muistaa ehdottomasti se, että hallintokunnilla on entistä suurempi vastuu omasta toiminnastaan, sillä vakuutusmaksut ovat suurelta osin riippuvaisia myös vahinkokehityksestä. Lyhyesti, mitä vähemmän syntyy korvattavia vahinkoja, sen pienemmät kustannukset Riskienhallintaa voisi lyhyesti kuvata kaikkina toimenpiteinä, jotka johtavat riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen. Tähän liittyy tietoiset, Luennoitsijat tulevat hyvissä ajoin paikalle ja heidän kanssaan tarkistetaan luennon tekninen toteutus. Useimmiten luentomateriaali on PowerPointesityksenä cd-levyllä. Nykyään luennoitsijat eivät enää kulje kannettava tietokone kainalossaan. Asioiden sujuminen helpottuu, kun voidaan käyttää talon omia koneita. Jotkut lähettävät luentonsa sähköpostilla etukäteen, jolloin esityksen toiminta voidaan testata etukäteen. Kokouksen järjestäjä saattaa olla aloittelija ja järjestämässä elämänsä ensimmäistä suurta tilaisuutta. Silloin talon henkilökunnan tehtävänä on tukea järjestäjää ja ottaa tilanne haltuun. Kokenut järjestäjä taas tietää, mitä hän haluaa ja osaa kysyä esim. kuinka nopea on langaton netti, mikä on videotykin resoluutio ja valoteho jne. Olli-Pekan mielestä ei voi sanoa, ovatko miehet vai naiset järjestelykykyisempiä kokousjärjestäjänä. Kiinnostavan työn vastapainona vapaa-ajan harrastukset Asiakaspalautetta tulee suomalaiseen tapaan vähän, negatiivista tuskin ollenkaan. Kiitoksia asiakkaat lähettävät onnistuneen tilaisuuden jälkeen, mikä aina lämmittää mieltä. Olli-Pekan toivomus on, että Promenadikeskusta kehitetään vuosittain, niin että sen hyvä maine suunnitelmalliset ja järjestelmälliset toimenpiteet käytännössä ja terveen järjen käyttö. säilyy. Artistit tulevat mielellään Porin Promenadikeskukseen, koska porilaiset yleensä täyttävät salin. Kokouksia on paljon ja Olli-Pekankin ilonaihe on Porin sijoittuminen neljänneksi Suomessa kotimaisten kokousten järjestäjäpaikkakuntana viime vuonna Työn hyvinä puolina Olli-Pekka pitää työn monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja asiakkaista tulee tuttuja. Työn kohokohtia on vaativan tilaisuuden läpivienti onnistuneesti. Työssä oppii uutta joka päivä ja on myös pysyttävä ajan hermolla. Huonona puolena hän suostui tiukkaamisen jälkeen myöntämään välillä ylipitkät työpäivät. Hankalia asiakkaita ei ole OP:n mielestä olekaan, vaan hän kokee vaikean tilanteen haasteeksi. Työn vastapainona Olli-Pekka Tontti kalastaa mielellään ja moottoripyöräilee Suomessa ja ulkomailla. Kevät on tulossa, ja asvaltti kutsuu moottoripyöräilijää. Silloin unohtuvat konsertit, kokoukset ja niiden järjestelyt. Ritva Hellman Matkailutoimisto Tärkein asia on puhdas juomavesi Porissa tehtiin aikanaan riskienhallinnasta laaja selvitys, miten kunkin hallintokunnan palvelutuotannolla on riippuvuussuhteita toinen toisiinsa. Tässä lähes kaikki hallintokunnat olivat mukana. Tulosten perusteella voitiin selvästi havaita, mitkä palvelutuotantohaarat kuntakonsernissa olivat selvästi sellaisia, joiden toimista riippui mm. ihmisten hengissä pysyminen. Tärkein asia on puhdas juomavesi ja muut palvelut tulevat sitten perässä. Riippuvuuksien tarkastelun lähtökohta on aina ihmisen hengen turvaavat toimet ja vasta sen jälkeen omaisuuteen liittyvät seikat. Tästä on suoraan johdettavissa varautumiseen liittyvä suunnittelu kaupungin eri hallintokunnissa. Olemme aina perinteisesti miettineet ja kehittäneet vain nykyhetken toimintaa, mutta varautumisen suunnittelu on osa kaikkien hallintokuntien normaalitehtäviä, eikä niitä voi antaa kenenkään ulkopuolisen tehtäväksi. Lähtökohtana on se, että jokainen hallintokunta ylläpitää kaikessa toimialaansa kuuluvassa suunnittelussa ja kehittämisessä palvelutuotantoa kaikissa olosuhteissa. Riskienhallintatyö on tämän vuoksi kaiken toiminnan kattavaa. Siihen liittyy selkeästi kaupungin luottamusmiesjohdon, keskushallinnon virkamiesjohdon ja kaikkien hallintokuntien johdon sitoutuminen turvallisuusjohtamisen periaatteisiin. Johdon on osaltaan siirrettävä riskienhallintatyö hallintokuntien turvallisuuskulttuuriksi ja edelleen turvallisiksi työmenetelmiksi työpisteissä. Riskienhallinta kuuluu siis jokaisen tehtäviin. Jokaisen on otettava vastuuta oman työnsä riskienhallinnasta ja miksi ei myös työkaverin. Vastuuta ei voi kantaa, ellei siihen anneta keinoja. Riskienhallinta edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja sovittuja pelisääntöjä työpaikalla. Kalervo Laaksonen Porin riskienhallintatyöryhmän puheenjohtaja

7 12 13 Porin kaupunginvaltuusto valitsi luottamushenkilöt - KH:n henkilöstöjaostoon neljä jäsentä Kaupunginhallituksen jäsenet Ympäristöpäällikkö Ahti Salmi, pj SDP Rak.ins., opettaja Ari Westerlund, vj SDP Toiminnanjohtaja Esa J. Wahlman SDP Sairaanhoitaja Rauno Vesivalo, vj SDP Päätoimittaja Ulla Turkki SDP Yritysneuvoja Ilona Wessman, vj SDP Erikoislääkäri Pentti Kilkku, I vpj KOK KM, tutkija Juha Vasama, vj KOK KM, rehtori Elina Ahlsten KOK Erikoislääkäri Reetta Uusitalo, vj KOK Yhteyspäällikkö Bia Kaski KOK Yritysneuvoja Antti Kokkila, vj KOK Osastonjohtaja Pekka Träskelin, II vpj VAS Ahtaaja Jari Pajukoski, vj VAS Pankkineuvoja Eija Hakala VAS Sihteeri Oili Heino, vj VAS Lehtori Simo Korpela KRIST Lääket. lisensiaatti., työterv.lääkäri Mia Fagerlund, vj VIHR Kh:n henkilöstöjaosto: Pankkineuvoja pj Eija Hakala (Osastonjohtaja Pekka Träskelin) Yhteyspäällikkö Bia Kaski (Yritysneuvoja Antti Kokkila) Toiminnanjohtaja vpj Esa J. Wahlman (Päätoimittaja Ulla Turkki) Lehtori Simo Korpela (Työterveyslääkäri Mia Fagerlund) Joukkoliikennetoimikunta: Yritysneuvoja Ilona Wessman Erikoislääkäri Pentti Kilkku Yrittäjä Pekka Välimäk Lehtori Simo Korpela Toimittaja Marjaana Perttula Keskusvaalilautakunta Yrittäjä Marjatta Landgren, pj PPP Palkkakirjanpit. Helena Rantanen, vpj SDP Koneenhoitaja Jorma Vuorinen VAS Varatuomari, majuri Ahti Kinnunen KOK Maanviljelijä Antti Linnainmaa KESK Erik.sair.hoitaja Tarja Linnanketo, vj VIHR Projektijohtaja Irma Roininen, vj KD Vartiopäällikkö Tapani Eriksson, vj PS Autom.asent. Matti Vuorenpää, vj SKP Insinööri Tapio Rosnell, vj SDP Kirjastolautakunta Perushoitaja Eeva Kangasniemi, pj VAS Sairaala-apulainen Liisa Granholm, vj VAS Toimittaja Pekka Ruissalo VAS Opiskelija Mirko Niittumäki, vj VAS HuK, opettaja Ritva Kivimäki, vpj KOK Apul.osastonhoitaja Eija Vaajakari, vj KOK TtM, terv.huollon leht. Airi Westergård KOK Atk-tukih., sair.hoit. Marju Sjösten, vj KOK Suunnitteluinsinööri Lari Iso-Anttila KOK Toimitusjohtaja Jari Uoti, vj KOK Puhelinasentaja Jouko Salo SDP Pakkaaja Hannu Salo, vj SDP Toimistosihteeri Soili Ovaska SDP Myyjä Irma Rosengren, vj SDP Koneteknikko Pasi Järvinen SDP Asentaja Rauno Laitinen, vj SDP Erit.last.tarhanopett., kasv.tiet.kand. Pauliina Raatesalmi VIHR Farmaseutti Marika Hiltunen, vj VIHR Koulutuslautakunta Yritysneuvoja Antti Kokkila, pj KOK Juha Pentsinen, vj KOK Ohjelmistosuunnittelija Eerik Heijari KOK Opiskelija Ville Pääkkönen, vj KOK Vs. sos.työntekijä Merja Härmäläinen KOK FM, lehtori Liisa Vitikkala, vj KOK Projektivastaava Aki Nummelin, vpj VAS Järjestötyöntekijä Ville Vettenranta, vj VAS Kansanedustajan avustaja Niina Siitonen VAS Neuropsykologi Leena Niskanen, vj VAS Opettaja Vesa Turvanen SDP Projektityöntekijä Riku Luomanen, vj SDP Tiehöylänkuljettaja Martti Lundén SDP Autonkuljettaja Juha Salo, vj SDP KTM Diana Bergroth-Lampinen SDP Tradenomi Maiju Salonen, vj SDP Sosiaalityöntekijä Merja Hynnä PPP Yrittäjä Marjatta Landgren, vj PPP Kulttuurilautakunta Perheas.neuv.kesk. joht. Marjatta Kaartinen, pj KOK Rehtori Pirjo Häti, vj KOK Opiskelija Jussi Kuusiniemi KOK Opettaja, pastori Pertti Hannus, vj KOK Peruskoulun opett. Arja-Kaarina Kunttu KOK Erityisopettaja Terhi Rantasila, vj KOK Erikoislaborantti Heli Latvala, vpj SDP FM Evgenia Hildén-Järvenperä, vj SDP Toimistosihteeri Ulla Nordman SDP Pakkaaja Minna Teeri, vj SDP Suunnittelija Esa Vironen SDP Kansanedust. avust. Seppo Harinen, vj SDP Opiskelija Jarno Valtonen VAS Opiskelija Samu Honkanen, vj VAS Perushoitaja Mirjam Kuusinen VAS Nuorisosihteeri Terttu Saarinen, vj VAS Toimitusjohtaja Esko Salonen KRIST KTM Hannu Kankaanpää, vj KRIST Palmgren-konservatorion johtokunta Järjestelymestari Leo Viljanen, pj SDP Merkonomi, taiteilija Juha Ahlgren, vj SDP Henkilöstösihteeri Sirkka-Liisa Liuksiala SDP Musiikinopettaja Julia Hautaoja, vj SDP Toimistosihteeri Marjatta Lehtimäki SDP Dipl.kuvataiteilija Marika Dolidze, vj SDP Kanttori, mus. maist. Marja-Liisa Rautelo KOK Kasv.tiet.maist. Raakel Koskenkorva, vj KOK Sairaanhoidon opettaja Arja Laine KOK Ratsuttaja, yrittäjä Inari Valli, vj KOK Majuri, tietokirjailija Antti Pekola KOK Opettaja, pastori Pertti Hannus, vj KOK Myymälätyöntek. Pirjo Murola-Mäkinen VAS Tulkki Marina Miasnikova, vj VAS Muusikko Turo Sinkkonen VAS Heikki Ruusunen, vj VAS Maisematutkimuksen opiskelija Mikael Lähteenmäki, vpj VIHR Opiskelija Janne Sjöholm, vj VIHR Pori Energian hallitus Vs. erityisopettaja Antti Vuolanne, pj SDP Insinööri Ville-Matti Lehtimäki, vj SDP Tal.hall. lehtori Eeva Pihlajamäki-Smith SDP Insinööri, opettaja Arja Latva, vj SDP Kunnossapitokoordinaattori Esko Ahola SDP Laitosmies Simo Raita, vj SDP Pääluottamusmies Reijo Hirvonen VAS Sähköasentaja Jarmo Koskinen, vj VAS ATK-virkailija Anna-Liisa Jussila VAS Perushoitaja Hannele Vesa, vj VAS Insinööri, yrittäjä Jouko Kairtamo, vpj KOK Projektipäällikkö Jyrki Lönnblad, vj KOK Yrittäjä, toimitusjohtaja Erkki Mäkinen KOK Opettaja, ins. Matti Ylä-Outinen, vj KOK FM, lehtori Liisa Vitikkala KOK Opiskelija Johanna Hakamäki, vj KOK Hammaslääkäri Helena Rinta-Jouppi VIHR Farmaseutti Marika Hiltunen, vj VIHR Porin ammattiopistolautakunta Fil.lis., kansanedustaja Mikko Elo, pj SDP Kirvesmies Juha Vehkaoja, vj SDP Hitsaaja Sandra Vuorisalo SDP Perushoitaja Henna Tuomikoski, vj SDP Perushoitaja Helena Heljakka SDP Kodinhoitaja Leila Vallinen, vj SDP Autonkuljettaja Tero Savala SDP Lehtori Reima Laine, vj SDP Pääluottamusmies Jyrki Levonen, vpj VAS Prosessiasentaja Juha Grönmark, vj VAS Taloussihteeri Liisa Salmi VAS Opiskelija Kirsi Lahtinen, vj VAS KM, opettaja Anttivesa Knuuttila KOK Kaupunginhallitus valitsi henkilöstöjaoston. Kuvassa varsinaiset jäsenet Bia Kaski, Esa J. Wahlman (vpj), Eija Hakala (pj) ja Simo Korpela. TkT, kehityspääll. Rauno Luoma, vj KOK TtM, sair.hoidon opett. Marja-Leena Hellesuo KOK Tekn. yo. yritt. Mikko Pakkasela, vj KOK Projektipäällikkö Jyrki Lönnblad KOK Rouva Paula Kangas, vj KOK Valt.tiet. maist., dipl.ekon. Lena Wiksten PPP Anneli Mettälä, vj PPP Kirjanpitäjä Regina Wittsberg KESK FM, toimittaja Marjaana Perttula, vj KESK Porin Jätehuollon hallitus Rehtori Esa J. Anttila, pj SDP Autonkuljettaja Teuvo Sihvonen, vj SDP Aluesihteeri Raija Kuoppala, vpj KRIST Pankkitoimihenkilö Viena Turja, vj KRIST Maanviljelijä, yrittäjä Harri Kesti KOK Toimitusjohtaja Jari Uoti, vj KOK Osastosiht., pääluott.mies Eeva Uksjärvi VAS Opiskelija Kirsi Lahtinen, vj VAS Maanviljelijä Mikko Setälä Toim.joht. Aimo Hurri, vj Paavo Tuulensuu Sari Vuorela, vj Silja-Riitta Suonpää Vs. kunnaninsinööri Sami Nummi, vj Porin sataman hallitus Ahtaaja Jari Pajukoski, pj VAS Työläinen Harri Pitkänen, vj VAS Tuotannonsuunnittelija Maarit Lepomäki VAS Siistijä Maaret Virtanen, vj VAS Mittausetumies Jarmo O. Koskela, vpj SDP Linja-autonkuljettaja Jouni Nylund, vj SDP Lastenhoitaja Marja-Liisa Salmi SDP Palkkakirjanpitäjä Sanna Männistö, vj SDP Ohjelmajohtaja Toni Sulameri SDP Mittamies Jalo Turunen, vj SDP Kehityspäällikkö Pertti Kaiponen KOK Yritt., hammastekn. Jussi Karttunen, vj KOK Rahoituspäällikkö Heikki Salonoja KOK KTM, MBA Jukka Piisi, vj KOK Sosiaalineuvos Lea Peltomäki KOK DI, laatupääll. Riitta Liukkonen, vj KOK Perushoit., merkon. Ulla-Maija Tommila VIHR Lotta Korpela, vj VIHR Porin Veden hallitus Yrittäjä Antti Laakso, pj SDP Sorvaaja Esa Yli-Kesti, vj SDP Pysäköinnintarkastaja Sisko Mäkinen SDP Myyntipääll. Sirkku Mukka-Jakobsson, vj SDP Koneasentaja Mikko Javanainen SDP Työsuoj.tark. Olli-Pekka Johansson, vj SDP Rouva Tarja Turunen KOK Opiskelija Anu Salo, vj KOK Lastentarhanopettaja Hanna Kesti KOK Offset-painaja Voitto Lehtinen, vj KOK DI, kehittämispäällikkö Raimo Soukki KOK Aluepäällikkö Raino Wasama, vj KOK Tekn. yo Petra Erkkilä VAS Erik.sairaanhoitaja Virpi Nieminen, vj VAS Työnjohtaja Kalevi Mäkelä, vpj VAS Sami Maakivi, vj VAS DI Teemu Kuusinen VIHR FM, lehtori Pirkko Lilja, vj VIHR Rakennuslautakunta Rak.ins., opettaja Ari Westerlund, pj SDP Kenttämies Kari Koskenvaara, vj SDP Työnopastaja Anne Jakonen SDP Suunnittelija. Sanna Virolainen, vj SDP Sosiaaliohjaaja Nina Wilenius SDP Kanslisti Marja-Liisa Vehkaoja, vj SDP DI, yrittäjä Juha Sinerjoki, vpj KOK Markku Neiramaa, vj KOK Henkilöstökonsultti Hannele Seppä KOK Kiint.väl. LKV, myyntineuv. Terhi Niekka, vj KOK Toimistosihteeri Marja Oja KOK Atk-tukihenk., sair.hoit. Marju Sjösten, vj KOK Yrittäjä Maaret Anoschkin VAS Kaupunginvaltuustoa johtaa Sampsa Kataja. Kaupunginhallitusta johtaa Ahti Salmi Muurari Markku Iltanen, vj VAS Opettaja Veli-Pekka Virtanen VAS Nosturinkuljettaja Sakari Salmi, vj VAS Automaatioasentaja Arne Kaattari KRIST Petteri Kulmala, vj KRIST Satakunnan ammattikorkeakoulun lautakunta Varatuomari Jouni Lehtimäki, pj KOK KM opettaja Anttivesa Knuuttila, vj KOK Tilitoimistoyrittäjä Maija Wallin KOK VTM lehtori, Britta Raitala, vj KOK Ent. kansaned. Timo Laaksonen VAS Kultt.tuottajaopisk. Tuomas Urho, vj VAS KM, erityisopettaja Sonja Myllykoski, vpj SDP Kanslisti Raija Kukkakorpi, vj SDP Valtiot. lis., projektipääll. Timo Forsten SDP Insinööri Kalle Konttinen, vj SDP Lähihoitaja Marja-Leena Kukkasmäki SDP YTM, kehityspääll. Tuula Telin, vj SDP Vastaava sairaanhoitaja Aija Rajala Sähköautom.pääll. Pertti Sihvonen, vj Projektipäällikkö Aarno Korpela Maanviljelijä Pertti Nurminen, vj FM Pentti Luodetlahti, vj Virpi Uusiperhe-Rämö Jukka Heinonen, vj Mauri Ahro Opettaja Jari Virtanen, vj Satakunnan oppisopimuslautakunta Suunnittelupäällikkö Harri Peltoniemi Apulaisrehtori Juha Pentsinen, vj KOK Tarkastuslautakunta Liikkeenharjoittaja Sakari Halme, pj PPP Kotiapulainen Pirjo Meritähti, vj PPP Ylipostimies Pekka Hakala, vpj VAS Sähköasentaja Antti Koskinen, vj VAS YTM, kehityspäällikkö Tuula Telin VAS Kirjanpitäjä Tarja Hakanen, vj VAS Lehtori Aila Linnanketo-Anttoora KOK Apul.osast.hoitaja Eija Vaajakari, vj KOK Projektipäällikkö Kristiina Viljanen KOK Satu Linnainmaa, vj KOK KTM, MBA Jukka Piisi KOK Juha Niinikoski, vj KOK Vakuutussihteeri Raija Parkkali SDP Järjestösihteeri Soile Rautalammi, vj SDP Tradenomi Teemu Hyöky SDP Liikennesuunnittelija Pekka Lehtilä, vj SDP Insinööri Kalle Konttinen SDP Työnsuunnittelija Juhani Aalto, vj SDP Tekninen lautakunta Muurari Risto Jokisuo, pj VAS Ylipostimies Pekka Hakala, vj VAS Lähihoitaja Marja-Leena Kukkasmäki VAS Siistijä Leila Koskinen, vj VAS Pääluottamusmies Tommi Raunela, vpj SDP Teknikko Jukka Myllykoski, vj SDP Maakuntaneuvos Altti Lammi SDP Teknikko Taisto Koskinen, vj SDP Osastonhoitaja Maija Nummelin SDP Myymäläpäällikkö Hilkka Kurppa, vj SDP Varatuomari Eero Laurila KOK Teknikko Jukka Vuorio, vj KOK Yrittäjä Maija Alamäki KOK Huolintaoperaattori Maaria Steiner, vj KOK Tekn. yo, yrittäjä Mikko Pakkasela KOK Matti Luhtanen, vj KOK FM, lehtori Pirkko Lilja VIHR Hammaslääk.Helena Rinta-Jouppi, vj VIHR Terveyslautakunta Sairaanhoitaja Rauno Vesivalo, pj SDP Lähihoitaja Sami Slutbäck, vj SDP Lastenhoitaja Annikki Järvinen SDP Sairaala-apul. Eija Koskenvaara, vj SDP Suunnittelija Krista Kiuru SDP Tietoliikenneasentaja Erkki Kallio, vj SDP Prosessinhoitaja Reijo Pöntinen VAS Valimotyöntekijä Jari Huuhka, vj VAS Sairaanhoitaja Liisa Virtanen VAS Sairaanhoitaja Sari Patosalmi, vj VAS Erikoislääkäri Reetta Uusitalo, vpj KOK Vastaava hoit. Marjukka Lönnblad, vj KOK Tulosaluejohtaja Juha Sjövall KOK Offset-painaja Voitto Lehtinen, vj KOK Sairaanhoitaja Heidi Neittamo KOK TtM, sairaanhoidon opett. Marja-Leena Hellesuo, vj KOK Lehtori Simo Korpela KRIST Opettaja, RKM Ari Lagerbom, vj VIHR Vapaa-aikalautakunta Markkinointipäällikkö Tomi Haula, pj KOK Rehtori Timo Helavuori, vj KOK Osastonsihteeri Aulikki Harju KOK Opiskelija Johanna Hakamäki, vj KOK Opettaja, yrittäjä Tommi Mäkinen KOK Opettaja Jukka Suuriniemi, vj KOK Kuntohoitaja Heli Vannemaa, vpj SDP Lastenhoitaja Pia Pokkinen, vj SDP Markkinointimerkonomi Toni Wahlman SDP Yrittäjä Jukka Hakala, vj SDP Opiskelija Markus Soini SDP Levyseppä Juha Södergård, vj SDP Työsuojeluvaltuutettu Antero Kivelä VAS Pääluottamusmies Jari Koivukorpi, vj VAS Koulutussihteeri Kirsi Hakulinen VAS Sairaanhoitaja Katri Ranne, vj VAS Opiskelija Mari Ahvenjärvi KRIST Lääk.tiet.tri Marketta Juntunen, vj KRIST Ympäristölautakunta Rouva Paula Kangas, pj KOK DI, laatupääll. Riitta Liukkonen, vj KOK Yrittäjä Leena Astala KOK Myyntipäällikkö Arma Lintula, vj KOK Yrittäjä Veikko Suominen KOK Isännöitsijä Ilkka Holmlund, vj KOK Insinööri, jäteneuvoja Anne Silver vpj VAS Opiskelija Kirsi Lahtinen, vj VAS Linja-autonkuljettaja Antti Kivilähde VAS Fil.maist. yrittäjä Joop Wassenaar, vj VAS Kelloseppä Pasi Grönman SDP Paloesimies Tapio Kumpulainen, vj SDP Apulaispalopäällikkö Tuomo Soraloma SDP Automaatioasentaja Marko Tattari, vj SDP Ompelija Kirsi Sandberg SDP Hallinnon sihteeri Tarja Holmström, vj SDP Kultt.tuot. opiskelija Sanna Grönmark VIHR Rakennusinsinööri Tapio Meri, vj VIHR Reposaaren lastentarhan johtokunta Huolitsija Johanna Hemmilä VAS Rouva Paula Kangas KOK Palkkakirjanpitäjä Sanna Männistö SDP Tarkastaja Riitta Sulameri, vj SDP Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymän liittovaltuusto Tiehöylänkuljettaja Martti Lundén SDP Mittausesimies Jarmo O. Koskela, vj SDP Perushoitaja Helena Heljakka SDP Kuntohoitaja Heli Vannemaa, vj SDP Sosiaalineuvos Lea Peltomäki KOK Yrittäjä Leena Astala, vj KOK Työnjohtaja Pentti Keskimäki VAS Ylipostimies Pekka Hakala, vj VAS Mari Koski oppisopimuksella Sataman monitoiminaiseksi Mari Koski on aina ollut kiinnostunut teknisistä pikkutarkoista töistä ja siksi hän suoritti peruskoulun jälkeen Porin Tekniikkaopistossa kolmevuotisen sähköalan koulutuksen. Kouluaikana hän oli useaan otteeseen Hacklinilla tilapäisenä työntekijänä mm. ahtaajana ja näin sai kokemusta miehisistä työtehtävistä, joten monitoimimiehen työstä muodostui selkeä kuva. Silloin Nurmijärvellä asuva neitokainen näki Satakunnan Kansassa hakuilmoituksen Porin Sataman monitoimimiehen paikasta ja laittoi hakemuksen koulutukseen. Onni suosi tyttöstä ja yhdessä Tero Laakson kanssa he saivat paikan monitoimimiehen oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutusta on satamassa järjestetty jo 1980-luvun loppupuolelta saakka. Nyt oppisopimuskouluttajana oleva Harry Nore on itsekin tullut sataman palvelukseen oppisopimuskoulutuksen kautta. Marin oppisopimuskoulutus alkoi heinäkuussa 2004 ja loppuu heinäkuussa 2005, joten vuoden kestävä koulutus tulee antamaan tarvittavat käytännön tiedot monitoimimiehen työtehtävistä. Koulutus muodostuu teoriajaksosta, käytännön työharjoittelusta ja päättökokeesta. nut heiltä. Kuitenkin ihmiset muistuttavat edelleen, että Porin murre kuuluu puheessani. En missään tapauksessa halua karsia murretta puheestani pois. Pitäkää kiinni murteestanne, varsinkin kun suomen kieli englannistuu kovaa vauhtia. Mukavaa, että porilaisuus paistaa vielä Dingon ja Yönkin jäsenten puheesta. Hyvelästä maailmalle Mari Rantasila asui neljä ensimmäistä vuottaan Pohjoispuistossa, josta tie vei Hyvelän kylään. Kylässä varttuminen on merkannut hänelle paljon, sillä omien sanojensa mukaan hän ei vieläkään suostuisi asumaan keskellä kaupunkia. Hyvelästä muistuu maisemat ja ihmiset. Kyläilin paljon ja vietin aikaa naapureiden kanssa. En kulkenut nuorisojengeissä, vaan minulla oli paljon sekä lapsia että aikuisia ystävinä. Se näkyy persoonassani vieläkin. Rantasilan äiti ja yksi veljistä perheineen asuvat Porissa edelleen, mutta suuri osa ystävistä ja sukulaisista on muuttanut pois. Paras ystäväni, Porista hänkin, muutti pääkaupun- Kotkan ammatillisesta koulutuskeskuksesta tulee ulkopuolinen henkilö suorittamaan päättökokeen, jossa suoritetaan nosturin kanssa ajokoe. Ajokokeen selvittäneelle myönnetään satamanosturinkäyttäjän ajokortti. Monitoiminaisen tehtävät Koulutuksen aikana Mari työskentelee työtehtävien mukaan eri henkilöiden kanssa ja harjoittelee kaikki työvaiheet pääsääntöisesti päivävuorossa. Hänellä on 40 miestä työkavereina. Työtehtävät käsittelevät huollot, korjaukset ja kunnossapitotyöt sekä laivojen irrotuksen ja kiinnityksen. Tahkoluodossa Jouko Forsten, Aimo Nordström ja Ilkka Leino saavat ohjeita Marilta miten hommat tehdään. Oikealla palvelusvuosilla mitattuna Porin Sataman vanhin työntekijä Lasse Salo seuranaan Mari Koski. hihnakuljettimien käytön ja valvonnan. Nosturinajo m:n korkeudessa ei ole joka pojan hommaa ja se tuli kokeiltua heti ensimmäisellä koulutusviikolla, joten korkeanpaikan kammoa Marilla ei ole. Sitten on vielä lukuisia oheistoimintoja eri tehtävien puitteissa, joten mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä riittää. Marin mielestä työ on mielenkiintoista ja hän toivookin koulutuksen loputtua saavansa vakituisen työpaikan. Ulla-Maija Tommila Tekninen Palvelukeskus Pitäkää murteestanne kiinni kehottaa Hyvelän kasvatti näyttelijä Mari Rantasila. Kuva: On kulunut 24 vuotta siitä, kun Mari Rantasila jätti Porin pölyt; on kulunut vajaa kaksikymmentä vuotta siitä, kun hän valmistui teatteritieteen maisteriksi. Samaan aikaan ilmestyi hänen ensimmäinen levynsä. Vuonna 2000 hän juhli vuoden naissolistin Emman voittajana. Silloin hänen ensimmäinen lyhytelokuvansa Greippi saalisti jaetun ykkössijan italialaisella Videodonna-festivaalilla. Tänään laulaja, näyttelijä ja ohjaaja Rantasila on vienyt tyttärensä esikouluun. Ennen hiihtolenkkiä hän ehtii istahtaa toviksi pohtimaan porilaisia juuriaan ja sitä, mihin ne ovat hänet vieneet. Porilaisuus tulee aina näkymään tekemisissäni. Taiteilija ammentaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan, tiivistää Porissa 18 ensimmäistä vuotta kasvanut Mari Rantasila. Erityisen tärkeänä hän kokee Porin teatterinuoret, joiden toiminnassa hän oli aktiivisesti mukana nelisen vuotta. Porin murre on toinen hyvin vahva side taiteilijan lapsuuden maille. Vanhempani eivät ole paljasjalkaisia porilaisia, joten murre ei tarttukiseudulle samoihin aikoihin kuin minä. Nyt olemme toistemme lasten kummeja. Rantasila halusi näyttelijäksi aivan lapsesta saakka kuten moni muukin pikkutyttö. Teatterimaailma on kiehtonut minua aivan lapsesta. Kun peruskoulu oli lopuillaan, oli teatterikorkeakoulu minulle selkeä päämäärä. Ensimmäisellä tai kymmenennellä kerralla sisään. Kolmannella kerralla minua onnisti. Kiinnostus näyttämöille on taiteilijan mukaan saanut alkunsa ja voimansa lapsuuden teatteriharrastuksesta. Lasse Salo ollut Satamassa 34 vuotta Lasse Salo on tullut Porin Kaupungin satamalaitoksen nyk. Porin Sataman palvelukseen , joten palveluvuosia on 34. Olen Porin Sataman vanhin työntekijä juuri palvelusvuosilla mitattuna. Vuosien varrella laivakoot ovat kasvaneet ja sen myötä kiire lisääntynyt. Ennen tehtiin töitä vain 8 tuntia päivässä ja ylitöitä enintään 4 tuntia. Nykyisin ei meinaa 25 tunnin työpäivä riittää, koska tehdään ruokatunnit ja kaikki muutkin ajat nonstoppina. 2-vuorotyön alku Vuonna 1972 satamassa alkoi 2-vuorotyö kovien vääntöjen jälkeen. Tahkoluodon syväsataman valmistuttua työt tehtiin aluksi ylitöinä iltavuoron perään, parhaat jaksot viisi vuorokautta peräkanaa. Oltiin niin väsyneitä, että käveltiin päin seiniä. Tämän huomasi silloinen satamajohtaja Hermonen, joka kutsui luottamusmiehet neuvotteluun. He alkoivat keksiä työvuorojärjestelmää, jossa yövuorot tehtäisiin vuorotyönä nopein järjestelyin työvoimaa lisäämättä. Silloin päädyttiin monitoimisopimukseen, jossa kaikki tekevät kaikkia laitoksen vaatimia töitä, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Monitoimimalliin siirryttiin myös siksi, että silloin oli myös hiljaisia aikoja, jolloin ei nosturinajoa riittänyt edes kahteen vuoroon, joten Hermosen sanoja lainatakseni: Jätkät tarvitsee saada tekemään töitä eikä koko iltaa pelata korttia. Nyt tarvittaisiin monitoimihenkilöitä lisää Siihen aikaan olimme n. 3 miljoonan tonnin satama, nykyisin n. 6 miljoonan. Joten töitä tehdään usein 3-vuorotyössä ja työtekijöitä tarvitaan lisää, koska vanhat on käytetty loppuun, kuten työpaikallamme sanonta kuuluu. Porin Satama on jo vuosia ottanut uudet monitoimimiehet oppisopimuskoulutuksen kautta, aivan kuten Marinkin. Mari on ensimmäinen naispuolinen, joten ilmeisesti ammattinimike tarvitsisi muuttaa monitoimimiehestä monitoimihenkilöksi. Keikoilla ja opettamisella näkkileipärahaa Mari Rantasila julkaisi viime vuoden lopulla kokoelma-albumin Aikamatka, joka kattaa hänen koko pitkän musiikillisen uransa. Musiikinteon ohessa hän kertoo näytelleensä naissivuosan ensi-iltaan tulevassa elokuvassa Eläville ja kuolleille. Ensi syksynä ilmestyvässä kymmenosaisessa tv-sarjassa hänellä on isompi rooli. Tällä hetkellä työelämässäni on raivostuttava vaihe. Nyt odottelen, mikä neljästä ohjaushankkeesta lähtee vetämään. Hanke tulee tuotantoon aikaisintaan ensi vuonna. Odottelu on äärimmäisen raskasta ja turhauttavaa. Näkkileipärahani saan keikoista ja opettamisesta. Rantasila onkin keikkaillut ahkerasti kokoelmalevyn ilmestymisen jälkeen. Hän kertoo opettavansa elokuvanäyttelemistä nuorille vuotiaille. Olen opettanut niin harrastelijoita kuin ammattilaisiakin. Nyt opetan näin nuoria ensimmäistä kertaa, mikä on jännittävää ja haastavaa. Kurssi on ikään kuin tutkimusmatka itsellenikin. Sitä kautta pääsen pois freelancerin harmaasta arjesta. Tasapainoilu musiikin, ohjaamisen ja näyttelemisen välillä luontuu Rantasilalta kuin itsestään. Paneudun kuhunkin työhön periodeittain. Nyt kun ohjelmassa ei ole näyttelemistä eikä ohjaamista, teen mielelläni paljon keikkoja. Kun teen levyä, en vastaavasti voi ohjata. Ison elokuvan tai tv-sarjan aikana en ehdi keikkailla ollenkaan. Aikataulutus on kova sana. Kaisu Vaalto, tiedotusharjoittelija

8 14 HENKILÖSTÖUUTISIA 15 KTV perustaa Poriin sairauskassan Jäsenhankinta alkamassa Kunta-alan ammattiliitto KTV:n toteuttama työyhteisöneuvojakoulutuksen tutkivan toiminnan opinnäytetyö oli lähtölaukaus sairauskassahankkeen tutkimiseen ja myöhemmin myös hankkeen toteuttamiseen. Lähtökohtana on ollut KTV:läisten jäsenten edunvalvonnan laajentaminen perinteisestä edunvalvonnasta jäsenten laajempaan hyvinvointiin. Hanke on nyt käytännön järjestelyjä ja käyttöönottoa vailla valmis. Porin kunnantyöntekijäin ammattiyhdistys KTV:n puheenjohtaja Heli Koskela ja sihteeri Anne Granroth ovat sitä mieltä, että sairauskassatoiminta sopii hyvin perinteisen ammattiyhdistystoiminnan piiriin. - Siksi me lähdimme selvittämään sairauskassahankkeen toteuttamista. Samalla totesimme, että hanke sopi hyvin kaikille porilaisille KTV:n yhdistyksille. Lisäksi Koskela ja Granroth toteavat, Terveyttä edistettiin Toejoen koululla Terveysteemapäivä järjestettiin Toejoen koulun, kouluterveydenhuollon ja hammashuollon yhteistyönä 20. tammikuuta. Neljässä juhlasaliin järjestetyssä pisteessä esittelijöinä toimivat terveydenhoitajat, sairaanhoidon opiskelija ja hammashoitajat. Kouluterveydenhoitajien aiheiksi oli valittu kalsium, sokeri ja rasvat. Hammashuollon pöydissä esiteltiin hampaiden pesua ja puhdistusvälineitä sekä ohjattiin ksylitolin käyttöä. Ammattilaisten tekemien julisteiden lisäksi oli seinillä oppilaiden piiruksia terveysteemoista iskulauseineen. Esimerkit näyttelyissä olivat käytännönläheisiä ja oppilaiden helposti omaksuttavissa. Päivän ateriarytmi on kasvavalle koululaiset tärkeä ja antaa puhtia koulupäivään. Viisaita, mutta osittain vaikeita vinkkejä löytyi ruokaympyrästä ja lautasmallista. Oppilaat tutustuivat luokittain näyttelyyn opettajansa johdolla. Kalsiumin päivittäiseen saantiin riittää kolme lasia maitoa tai piimää rasvattomana, juusto 2-3 siivua Isossa virvoitusjuomapullossa on sokeria valtaisa keko eli 54 palaa. Leivälle laitettavan rasvan laadulla ja määrällä sekä päälisillä on todellakin väliä. Rasvan lisäksi leikkeleistä voi saada nyt piilorasvaa, joten kurkku ja tomaatti ovat hyviä vaihtoehtoja. Terveet tavat puhdas suu Lasten hampaat reikiintyvät entistä enemmän, eikä se ole ihme, kun monen koululaisen välipalat sisältävät paljon sokeria. Hampaiden harjaus kerran päivässä ei riitä vakuuttivat hammashoi- Ikäihmisten suuhanke etenee Koska monesta eri tietolähteestä tuleva tieto kertoo vakuuttavasti, että ikäihmisen huono suun kunto kaipaa asiaan puuttumista on hammashuollossa päädytty hankkeeseen, jonka keskeisenä tavoitteena on suun valtasairauksien ehkäisevän toiminnan tehostaminen. Tavoitteena on koulutuksen, ohjauksen ja perehdytyksen järjestäminen palveluketjun koko henkilöstölle ja ehkäisevän hoidon käytännöistä sopiminen sekä toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen. Samalla on tarpeen myös tuoreuttaa ja laajentaa suun terveydenhuollon henkilöstön taitotietoa ikäihmisen hammashoidossa. Hankkeen toteuttavat Porin terveys- että kassatoiminta antaa lisäarvoa KTV:n edunvalvontaan. Näillä perusteilla asiaa käsiteltiin Porin kunta-alan yhteisjärjestö KTV:n hallituksessa, joka perusti toimikunnan selvittämään hanketta. Hanke on koko selvityksen ajan saanut hyvää vastakaikua. Tämä on ollut omalta osaltaan kannustavana tekijänä työryhmälle monimutkaisen ja vaikeahkon asian selvittämisessä. Toimintapiiri rajautuu aluksi Porin kaupungin vakinaiseen ja osin määräaikaiseen KTV:n jäseninä olevaan henkilöstöön. Toimintapiiriin eivät kuulu tilapäiset ja lyhytaikaiset työntekijät. Tarkempi rajaaminen näiden osalta muodostuu myöhemmin. On keskusteltu myös muiden Satakunnan kuntien KTV:läisten työntekijöiden mukaantulosta, mutta toiminta aloitetaan nykyisin rajauksin. toimi ja Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä vuosina Länsi-Suomen lääninhallitus on myöntänyt valtionavustuksen hankkeeseen, jonka kokonaiskustannus on euroa. Hankkeen toimintatapana on moniammatilliseen yhteistyöhön tukeutuen synnyttää ja vakiinnuttaa toimiva yhteistyömalli ikäihmisen suunhoidon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hanke toteutetaan Porissa ja Rauman seudulla terveyskeskuksen vuodeosastoilla, vanhainkodeissa, kotipalvelussa ja kotisairaanhoidossa, joissa ikäihmisten parissa työskentelee yhteensä n henkeä. Keskeistä hankkeessa on erityyppisten koulutustapahtumien sekä Myönteinen vastaanotto Sairauskassajärjestelmä on oma sisäinen sosiaalivakuutusjärjestelmänsä, jossa rahoitus tapahtuu terveenä ja rahastus sairauden sattuessa. Kassalla voi olla menoja vain tulojen verran ja sitä valvotaan julkisen vallan toimesta. Asian käsittelyn yhteydessä on monesti tullut esiin sairauskassajärjestelmän hyvät puolet. Omat kalliiksi muodostuneet sairastamisen kustannukset voi jakaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitsee. - Koskela ja Granroth katsovat, että kysymys ei ole vain taloudellisesta tuesta vaan kokonaisvaltaisesta elintasoon ja perheisiin vaikuttavasta hyödystä, joka mahdollistaa paremman terveyden ja sairaustapausten hoidon. Tällä perusteella hankkeesta hyötyy myös työnantaja, jonka suhtautuminen onkin ollut myönteistä. tajat oppilaille ja hampaiden pesun saloihin perehdyttiin perusteellisesti. Lähes kaikkien käsi nousi, kun kysyttiin hampaiden aamupesusta. Tavallisen harjauksen ja sähköhammasharjan käytön ero pohdittiin yhdessä. Ksylitolin käytön ja hampaiden pesun tärkeys kahdesti päivässä oli oppilaiden tiedossa. Siinä oli oivat aseet reikiä vastaan. Teemapäivän kokemuksia hyödynnetään jatkossa, kun samanlaisia teemapäiviä järjestetään muissa kouluissa. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö työpaikoilla tapahtuvan opastuksen ja neuvonnan avulla parantaa henkilökunnan osaamista ja vahvistaa asenteita suun päivittäisen puhtaanapidon tärkeydestä. Tehdyn kyselykartoituksen ja selvitysten jälkeen on aloitettu vilkas koulutustoiminta. Lisäksi hoito- ja neuvontatyössä tarvittavan aineiston kerääminen, täydentäminen ja kehittäminen on myös menossa. Hankkeen vastuulliset toteuttajat ovat Porin ja Rauman seudun terveyskeskusten hammashuollot. Ilpo Pietilä Johtava hammaslääkäri, hankkeen vastuuhenkilö Yhden luukun kassa Eläkeilta imaisi salit täyteen Kuntien eläkevakuutus järjesti Porissa 25.1 tiedotustilaisuuden juuri voimaan astuneesta eläkeuudistuksesta. Kiinnostusta asiaan riitti, sillä Lyseon juhlasali pullisteli vuosina syntyneistä. Tämä oli Kuntien eläkevakuutuksen 53. tilaisuus tästä asiasta koko Suomessa. Muutos on kunnallisen eläkejärjestelmän mittavin koko sen yli 40-vuotisen historian aikana. Eläkeuudistuksen myötä työntekijä voi jäädä joustavasti eläkkeelle joko henkilökohtaisessa eläkeiässään tai 63 ja 68 ikävuoden välillä. Eläkettä karttuu sitä enemmän, mitä kauemmin työelämässä viihtyy. Uudistuksen tavoitteena on keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen. Toiset eläkeiltaan osallistuneista aikovat jäädä uudistuksen myötä suunniteltua aikaisemmin eläkkeelle. Kaupungin sosiaalityöntekijä Eeva Laine on noteerannut uudistuksen tuomat mahdollisuudet jatkaa työssä, mutta hän odottaa kuitenkin eläkepäivien tuomaa monipuolista yksityisyyttä ja vapaa-aikaa enemmän. Vaikka töissä näenkin hyväkuntoisia iäkkäitä ihmisiä, ei kenenkään olisi syytä paiskia töitä viimeiseen hengenvetoon, Laine pohtii. Koivulan terveysasemalla työskentelevä Paula Jeskanen aikoo jäädä pois Eeva Laineelle (oik.) eläkkeelle siirtyminen ei ihan vielä ole ajankohtaista. Veikko Kotomäellä ja hänen vaimollaan on ollut yhteinen työpaikka jo 30 vuotta. ku on tehtävä elo- syyskuun aikana. Työryhmä, johon ovat kuuluneet Koskelan ja Granrothin lisäksi Toini Liukkonen, Ulla Pynnä, Antero Kivelä, Timo Pukkila, Antti Kivelä ja Elisa Anttila, uskoo, että tehty työ johtaa alkukankeuksien jälkeen toivottuun tulokseen - jäsenten elämänlaadun paranemiseen. Työryhmän mielestä myöskin kohtuullisen tiukka aikataulu jäsenhaun suhteen on perusteltu, on vain huolehdittava tiedottamisesta. Tämän jälkeen tulleita hakemuksia ei voida ottaa vastaan. Harri Siitonen pääluottamusmies Porin Kunta-alan Yhteisjärjestö KTV ry Hankkeen valmistelussa edettiin syksyllä merkittävästi perustettavan kassan saatua tulkinnan siitä, että se voi toimia myös sairausvakuutuslain mukaisten KELAN:n etuuksien myöntävänä toimipisteenä. Tämä päätös tarkoittaa jäsenelle sitä, että kassan jäsenenä hän tulee saamaan palautteensa samalta luukulta. Lisäksi näin voidaan samalla varmistaa jäsenen korvaushakemusten oikeellisuus yhdessä paikassa. Kassan perustava kokous on pidetty tammikuussa. KTV:n jäsenille asiasta tiedotetaan tarkemmin yhdistysten tilaisuuksissa ja kirjeissä. Lähtökohtana on, että kassan jäsenmääräksi muodostuu vähintään 300 jäsentä, ilmoittautumisaika alkaa toukokuussa ja varsinainen jäsenhatyöelämästä vajaan vuoden henkilökohtaista eläkeikää aikaisemmin. Häntä houkuttelee runsas vapaa-aika lasten ja perheen parissa. Työskentely miltei seitsemänkymppisenä ei houkuttele, työni kun on raskasta ja ruumiillista, Jeskanen sanoo. Toiset taas aikovat jatkaa pitempään lähinnä mielekkään työn innoittamana. Kukaan ei ole kuitenkaan luvannut tehdä töitä 67-vuotiaaksi asti. Henkilökohtaisen eläkeikänsä ohittanut kokemäkeläinen opettaja Veikko Kotomäki on päättänyt jäädä töihin pidempään osaaikaisesti. Uudistus oli varsinainen onnenpotku, sillä minulla on mukava työ ja työpaikalla hyvä ilmapiiri. Onneksi töistä ei tarvinnut vielä jäädä kokonaan pois, iloitsee Kotomäki. Kaisu Vaalto, tiedotusharjoittelija Kuvat: Kaisu Vaalto Asuntolautakunnan päätöstilaisuus Erkki Mäkiselle luovutettiin hopeinen ansiomerkki ja Pertti Salo piti kiitospuheen merkinsaajien puolesta. Yli 30 vuotta toimineen asuntolautakunnan päätöstilaisuutta vietettiin Raatihuoneella. Tilaisuudessa jaettiin Kuntaliiton ansiomerkit kolmelle lautakunnan jäsenelle. Kultainen ansiomerkki luovutettiin isännöitsijä Pertti Salolle. Insinööri Matti Haavisto ja toimitusjohtaja Erkki Mäkinen saivat hopeisen ansiomerkin. Tasavallan Presidentti myönsi 7 kunniamitalia Kaupungintalolla jaettiin 7.2 Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamitalit Porin kaupungin työntekijöille ja virkamiehille. Kunniamerkit myönnettiin seuraaville henkilöille: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: oppisopimusjohtaja Kalevi Haanpää ja sosiaalineuvos Lea Peltomäki Suomen Leijonan ritarimerkki: projektilakimies Paavo Immonen Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: rehtori Olavi Nieminen Suomen Valkoisen Ruusun mitali kultaristein: yritysneuvoja Antti Kokkila Suomen Valkoisen Ruusun mitali: lastenhoitaja Raila Laakso Huoltokeskuksesta eläkkeelle Huoltokeskuksesta jäivät eläkkeelle monitoimimies Juha-Pekka Kivimäki sekä levyseppä Erkki Lahdenperä Valtakirja hyväntekeväisyyteen Aasian katastrofin jälkitilanteessa on noussut esiin kysymys, voiko kaupungin henkilökuntaan kuuluva osoittaa määräämänsä summan palkastaan jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle? Vastaus on: kyllä, sanoo vs. henkilöstöjohtaja Helena Metsälä. Henkilön tulee toimittaa asianmukainen valtakirja rahatoimistoon. Valtakirjasta tulee ilmetä haluttu kuukausittainen summa, mahdollinen aikaraja, hyväntekeväísyysjärjestön nimi ja tilitiedot. Valtakirja tulee allekirjoittaa henkilökohtaisesti. Virastojen Vimpledon 4-pelissä Jussi Lymy TPK:sta järjesti jälleen perinteiset Porin Veden ja Teknisen palvelukeskuksen tenniksen nelinpelit, jotka pelattiin Porin Vesi voitti kiertopalkinnon itselleen vuodeksi tuloksella 4-2. Voittajajoukkueessa pelasivat: Marja Luntamo Juhani Luntamo Matti Lahtinen Janne Puputti Veikko Eskola Pekka Virtanen Teknisen palvelukeskuksen joukkuetta verottivat sairastumiset ja mukana oli vain kaksi paria: Erkki Rajala Arto Vitikka Olavi Mäkelä Heikki Anjala. Peli-ilo ja uurastus kentällä oli upeaa, kaikille tuli saunahiki ja päätös perinteen jatkamisesta voimistui. Kuvassa ylhäältä vasemmalta: Erkki Rajala, Veikko Eskola, Janne Puputti, Arto Vitikka, Heikki Anjala. Alarivissä: Pekka Virtanen, Marja Luntamo, Matti Lahtinen ja Juhani Luntamo. Kuvasta puuttuu Olavi Mäkelä. Marja Luntamo antoi tasoitusta miehille pelaamalla vasemmalla kädellä. VAATII VASTAUKSEN Kulttuuritoimenjohtaja Birgit Jaakola Miksi raketit jätettiin ampumatta Porissa vuoden vaihtuessa? Aasian hyökyaalto, maanjäristyksen jälkeinen tsunami aiheutti suuren katastrofin Katastrofin mukanaan tuoma suru järkytti ihmisiä kaikkialla maailmassa, ihmishenkiä menetettiin lähes Tuhoalueella oli tapahtumahetkellä paikallisten asukkaiden lisäksi paljon turisteja monesta maasta, myös Suomesta ja Poristakin. Tässä tilanteessa Porin kaupunki ja sen kulttuuritoimisto päättivät kieltäytyä vuoden vaihteen ilotulituksista. Säästyvät rahat, 2000 euroa annettiin Suomen Punaisen Ristin Aasian katastrofirahastoon. Missä raketit nyt ovat, kenen hallussa ja miten varastoituna? Raketit ovat Lohjan Ilotulitus Oy:n / Tähtiraketit yhtiön hallussa asianmukaisesti varastoituna. Koska ne ammutaan? Tarkkaa päivää ei vielä tiedetä, mutta toivon, että Pori Folk festivaalin 5-vuotisen taipaleen juhlistamiseksi ne voitaisiin ampua syyskesällä. Ehkä ajankohta olisi Pori Folk festivaalin aikana, ehkä jo festivaalin avajaispäivänä Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Valtionavustusta terveysviraston tyky-projektiin Työministeriön Työelämän kehittämisohjelma on myöntänyt Porin terveysvirastolle valtionavustusta käytettäväksi Porin terveystoimen työhyvinvoinnin perusanalyysiin. Hankkeen tavoitteena on selvittää työyhteisön nykytila yhdessä Työterveyslaitoksen psykologian osaston tuella. Työhyvinvointi, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen edellyttävät työyhteisön nykytilan selvittämistä ja kehittämistarpeita. Analyysista saatavien tulosten perusteella käynnistetään ensi vuoden aikana kehittämishanke, jolle haetaan työministeriön jatkorahoitusta. Terveysviraston henkilökunnan työtyytyväisyyttä selvitetään kyselyllä ja kohderyhmänä on Porin terveysviraston koko henkilökunta. Kartoituksen pohjana käytetään Työterveyslaitoken Työilmapiiri- ja hyvinvointibarometria (THB), jossa selvitetään työyhteisön ilmapiiriä, voimavaroja ja kehittämisalueita. Tutkimusta vertaillaan Työterveyslaitoksen vastaavissa kartoituksissa saamiin tuloksiin. Kysely toteutettiin Lomakkeet toimitettiin yksikkökohtaises- Kunnat kilpailevat osaavasta työvoimasta Kuntia uhkaa lähivuosina kova työvoimapula ja kilpailu osaavasta työvoimasta muiden työnantajien kanssa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alalle tarvitaan uutta ammattitaitoista työntekijää yksinomaan korvaamaan eläkkeelle lähtevää henkilöstöä. Kunta-alan työtehtävien kirjo on valtava erilaisia ammattinimikkeitä kunta-alalla on yli Kunnat työllistävät terveydenhuollon ja sosiaalityön, kasvatuksen ja opetuksen, tekniikan ja luonnontieteen sekä kulttuurin ja taiteen ammattilaisia. Työtä on tarjolla niin johtamisesta ja kehittämistehtävistä kuin taloushallinnosta tai käytännön töistäkin kiinnostuneille. Suurimpia kunta-ammattiryhmiä ovat opettajat, hoitajat ja lääkärit, päivähoidon henkilöstö sekä kodinhoitajat ja siivoojat. Lisähenkilöstöä kunnat tarvitsevat lähivuosina erityisesti terveydenhuoltoon, sosiaalialalle ja opetuksen ammattitehtäviin. Kuntatyö 2010 projekti on Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteinen toimenpideohjelma, joka pyrkii lisäämään kuntien kilpailukykyä tulevassa työvoimakilpailussa. Kampanjan ensisijaisena kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat, lukiolaiset ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Kampanjamateriaalit soveltuvat myös ammattikorkeakouluissa ja muissa korkeakouluissa opiskeleville. Kuka teki päätöksen hallinnossa ja kenen esityksestä? Me kulttuuritoimessa teimme päätöksen keskusteltuamme ensin kaupunginjohtajan kanssa. Päätös tehtiin ennen kuin Kuntaliitto ehti antaa yleisen suosituksen ilotulituksista pidättäytymisestä Suomen kunnille. Porin päätös julkistettiin valtakunnallisissa uutisissa ja olimme asiassa edelläkävijän asemassa. Paljonko Pori joutuu maksamaan ilotulituksen peruuttamisesta ja kenelle. Miten ilotulitusfirma suhtautui päätökseen, ottiko riemuiten vastaan vai protestoiko? Tähtiraketit suhtautuivat asiaan hyvin ymmärtäväisesti. Tarkoituksena ei alun perinkään ollut syödä päätöksellä yrittäjän leipää, vaan siirtää ihmisten huomio tärkeään asiaan ja auttaa katastrofin uhreja. Me emme tulita tänä vuonna 2000 eurolla niin kuin vuoden vaihteessa oli tarkoitus. Mutta me tulitamme kumminkin pienemmällä summalla. Joten niin tähtiraketit kuin Porin kaupunki ovat olleet hyväntekeväisyyden asialla ja auttaneet Aasian katastrofin uhreja. Ilotulituksen peruuntumisesta vain kahta päivää ennen vuoden vaihdetta aiheutti Lohjan Ilotulitus Oy:lle/ Tähtiraketille ylimääräisiä kuluja. Niiden korvaamisesta on sovittu yrityksen ja Porin kaupungin kulttuuritoimiston välillä. Oliko tehty päätös oikea ja onnistunut jälkeenpäin ajatellen, kulttuuritoimenjohtaja Birgit Jaakola? Kyllä oli. Siinä tilanteessa ilotulitusta ei katsottu soveliaaksi juhlatavaksi suuren surun keskellä. Porin uhreista ei vielä tiedetty mitään varmaa, mutta se tiedettiin, että maakuntaan oli tulossa suruviestejä mm Raumalle. Lopulta kukaan alueella ollut porilainen ei menehtynyt luonnon katastrofissa. Porin kaupungin juhlaohjelmaa muutettiin jättämällä ilotulitus väliin. Uudenvuoden juhlinta hiljentyi kolmen minuutin ajaksi kuuntelemaan Keski-Porin kirkon kuolinkelloja klo alkaen. Kuolinkellojen soiton loputtua ei ollut todellakaan sopivaa kaupungin ryhtyä ampumaan raketteja. Seppo Purhonen Kuva: Seppo Purhonen ti ja palautetiin suoraan Työterveyslaitokselle. Kyselyn tulokset julkaistaan helmi-maaliskuussa. Tällöin järjestetään Työterveyslaitoksen tutkijan pitämä palautetilaisuus, jonka jälkeen käynnistyy jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Lisätietoja asiasta antaa Terveydenhoitaja Pirjo Pursiheimo puh Talouspäällikkö Marjukka Palin puh Kuntatyö 2010 projektin sivustot löytyvät osoitteesta Kesätyökampanja käynnistyi Kuntien yhteinen kesätyökampanja käynnistyi tammikuun lopulla. Kunnat tarjoavat kesätyöpaikan vuosittain noin :lle pääasiassa vuotiaalle nuorelle. Yhteisellä rekrytointikampanjalla koetetaan saada mahdollisimman suuri valtakunnallinen julkisuus.

9 16 Vinkki tähän juttuun tuli yhdestä irrallisesta, sattumalta kuullusta lauseesta. Se meni vapaasti lainaten näin: Tekniikkaopiston poikien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin harjoittelupaikka on vesilaitoksen varasto. Hätäisemmät tietysti ajattelevat, että pojat haluavat varastoon velttoilemaan. Varastomiehen voisi ajatella työskentelevän samaan tyyliin kuin rautakaupan myyjä Speden klassisessa sketsissä. Täällä asiakas on aina väärässä Ei, eivät ammattikoulun pojat laiskottelua etsi, vaan mukavaa työyhteisöä. Uskaltaisiko sanoa työssä viihtymistä? Porin Veden varastossa on sitä tunnelmaa, sitä, jota laulu väittää olevan mm. linja-autossa. Jonkun mielestä ilman muuta vähän vanhanaikaista, mutta kännykkäajan ihmisen psyykkeelle ehdottamasti tarpeellista. Hyväntahtoinen huumori on harvinaista herkkua näinä aikoina. Werneri-arvonnan herkkä hetki Porin Vedessä. Asian vakavuus paistaa virallisen valvojan Juha-Matti Rosendahlin (vas.), direktoraatti Matti Lahtisen ja avustaja Mate Krögerin kasvoilta. Werneri pääosassa Kun pölähtää yhtenä perjantaiaamuna Porin Veden kahvilaan, alkaa saada juonesta kiinni. Pöydälle nostetaan kummallisen näköinen saviruukku, jolla on oikein nimikin: Werneri. Sen sisällä on puisia arpakuutioita. Pöydän takana vanhempi varastotyöntekijä Matti Lahtinen tavoittelee jonkinlaista virallista ilmettä - onhan hän arvonnan pääjärjestäjä ja ideoija. Pari henkilöä käy kuhisemassa harmistustaan, toinen varaston ja arvonnan päätähti Matti Malin on sairaslomalla akillesjäänteen leikkauksen vuoksi. Onneksi Mate Kröger - samasta Pyrinnön viestijoukkueesta, on paikalla ja arvonnan avustajana. Ilmassa väreilevät kaikki komiikan lajit, Speden lisäksi mieleen tulee Chaplinin leffat. Vakavat ilmeet ovat silkkaa petosta, kaikki ovat purskahtamaisillaan nauruun, joku purskahtaakin. Lahtisen porilaisaksetti kaikuu salissa: Taison, Ressu Redford, Tussukoski.... Nimen kuuluttaminen jo alkuvaiheessa merkitsee voiton mahdollisuuksien vähenemistä. Kevyitä kommentteja sinkoilee kahvilassa. Tämä ei ole mikään lotto, jossa seitsemän ensimmäistä palloa ratkaisevat. Wernerissä vasta kolme viimeistä arpakuutiota voittavat. Mitä voittavat, sitä ei vieraalle kerrota. Tärkeintä on, että viikonlopun aattona tunnelma on korkealla. Jokainen työpäivä päättyy Ilta-Sanomien kymmeneen kysymykseen. Myös se on hyvin virallinen tilaisuus. On direktoraatti ja otila, ja kaikki tarpeellinen väärien tulkintojen torjumiseksi. Ei tarvitseolla kulmat kurtussa Werneri-arvonta järjestettiin tuona talviaamuna kerran! Ihan totta, joka perjantai. Jos tuossa pitkässä johdannossa on opetus tai edes viesti, se lienee selvä: työpaikalla voivat asiat sujua, vaikka ei ollakaan kulmat kurtussa. Täällä asiakas on aina väärässä, kiteyttää Lahtinen varaston henkisen haastamisen atmosfäärin. Asiakas kyllä saa palvelunsa, mutta hänen on varauduttava pieneen väittelyyn, huulenheittoon tai vitsin kuunteluun. Mikään varastosta noudettu tavara ei ole ilmainen. Matti Lahtisen uran alkuvaiheessa hänen työpaikkansa oli kulttuurihistoriallisesti arvokas Vesitorni. Siellä toisessa kerroksessa oli vesilaitoksen varasto. Muutos niistä ajoista on melkoinen. Annetut tavarat merkittiin ruutulehtiöön, sivu repäistiin irti ja vietiin varastöpäällikön pöydälle. Sen jälkeen hän hoisi loput kirjalliset tehtävät. Nyt Lahtinenkin on pöydällään olevan myllyn armoilla, niinkuin monet meistä. Kaikkia huulluksia keksittiin, muistelee Lahtinen Vesitornin aikoja ja kuvailee tuon ajan värikästä väkeä. Tähtisen Kosti seppä Isojoenrannalta, linja-asentaja Niittymaan Topi...nuoren miehen silmin erikoisia persoonia, luettelee Lahtinen. Ehkä heidän ja monen muun Lahtisen mainitseman persoonan peruja on hän itsekin, varastokaveri Malin, laatuluokan vitsinvääntäjä Kröger ja varmaan moni muukin. Monen porilaisen tunteman Pappa Haapaniemen Lahtinen luokittelee paikallisella terminologialla: alkuperäinen. Aika aikaa kutakin. Toivottavasti näiden herrojen eläköitymisen jälkeinen polvi pystyy nimeämään keskuudestaan suuria persoonia. Liikunnalla vahva asema Jokaisella modernilla työpaikalla liikunta on yksi yhteistyön muoto. Porin Vedessä asiat taitavat olla paremmalla kantilla kuin monessa muussa työpaikassa. Matti Lahtinen on ollut mukana alusta asti, vuonna 1977 perustetun urheilukerhon rahastonhoitaja seuraavasta vuodesta lähtien. Omaa osuuttaan hän täkäläiseen tyyliin vähättelee, vaikka mies tunnetaan menestyneenä jalkapallovalmentajana ja kunnianhimoisena lenkkipolkujen viilettäjänä. Kaikkea mahdollista on tehty näiden vuosien aikana, pyöräretkiä, hiihtoa, tennistä, sulkapalloa ja montaa muuta. Tyvikummun hölkkä juostiin ensimmäisen kerran 9. elokuuta Meillä on ollut johtaja hyvin juonessa mukana, kiittelee Lahtinen yhtä tärkeää tekijää. Porin Veden juoksuvoimasta kertoo sekin, että Raumalta Poriin juostavaan Karhu-viestiin on osallistuttu joka kerta. Väen ikääntyminen ja myös Varastossa on monenlaista tilpehööriä. Näitä hattuja käytetään poikakalenteria tehtäessä, ei venttiilin vaihdossa. vetäytyminen yksityiselämään ovat vähentäneet aktiivisuutta. Tosiasia on, että nyt ihmisten mukaan saaminen on vaikeampaa kuin 25 vuotta sitten, harmittelee vanhempi varastotyöntekijä. Keski-ikä hirvittää Kuntaliitto ja sen yhteistyökumppanit ovat aloittaneet kampanjoinnin kuntatöiden markkinoiseksi nuorille. Sille kampanjalle on iso tilaus. Moni nuorista ei ehkä ymmärrä, että hyvän juomaveden heille takaavat Porin Vesi ja Porin kaupunki. Vai onko käsitys liian pessimistinen? Porin Vedessä keski-ikä on 47 vuotta, varaston kaksi Mattia ovat palvelleet Porin kaupunkia 80 vuotta. Se on varma, että kukaan yksityinen ei halua ottaa paskaisia putkitöitä itselleen. Tai jos ottaa, veden hinta nousee sellaiseksi, että ihmiset palaavat kaivoaikaan, pohdiskelee Matti Lahtinen ja kaipaa lisää nuoria työntekijöitä myös omalle työpaikalleen. Otan yhden esimerkin, venttiilit. Ne eivät ole helppo juttu kenellekään. Niihin liittyvät niksit oppii vain tässä työssä. Porin Veden varastossa puhutaan siis vakavistakin asioista. Ne eivät ole ristiriidassa huumorin kanssa. Sillä pidetään työpaikan henki korkealla. Kunnan hommissa voi olla myös mukavaa. Tapio Furuholm Kuvat: Kaisu Vaalto

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (TS-05) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (TS-05) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 (TS-05) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-05) toteutetaan

Lisätiedot

SATAOSAA työhönvalmennus

SATAOSAA työhönvalmennus SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ 28.3.2019 Työsuorituksen arviointi 1 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävän vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työsuorituksen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).

Sovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1). 1 (3) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN ALAN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIOITA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA 2000 Aika 13.12.2000 Paikka Kunnallinen työmarkkinalaitos, Toinen linja 14, Helsinki 1 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1

KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1 KT YLEISKIRJEEN 1/2003 LIITE 1 13.11.2002 1 (5) KUNNALLISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ VUOSINA 2003 2007 1 Lähtökohdat Sopijaosapuolet ovat todenneet vuonna 2000 virka- ja työehtosopimusneuvottelujen

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Palkkausluvun 10 :ssä tarkoitettua henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.

Palkkausluvun 10 :ssä tarkoitettua henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla. 1 YLEISKIRJEEN 20/2002 LIITE 2 KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

KT YLEISKIRJEEN 3/2007 LIITE 1

KT YLEISKIRJEEN 3/2007 LIITE 1 KT YLEISKIRJEEN 3/2007 LIITE 1 1 (5) VOIMAAN TULEVA KUNNALLINEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS (OVTES) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuksessa on sovittu kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteitä

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen

Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa alkaen Yhteistyötoimikunta 15 28.09.2016 Yhdistymishallitus 102 05.10.2016 Liukuvan työajan käyttö ja työajanseurantajärjestelmä Eurajoen ja Luvian kunnanvirastoissa 1.1.2017 alkaen 280/01.01.03/2016 Yhttmk 15

Lisätiedot

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,4 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 1 588,24 euroa kuukaudessa

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,4 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on vähintään 1 588,24 euroa kuukaudessa 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2007 2009 ALLEKIRJOITUS 1 Sopimuksen voimassaoloaika 2 Palkantarkistukset Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.10.2007

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020 neuvottelutulos 13.2.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.2.2018 Riitta Rautiainen Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työhyvinvointia yhdessä Pori Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

KVTES LIITE 12:n neuvottelutulos

KVTES LIITE 12:n neuvottelutulos KVTES LIITE 12:n neuvottelutulos 08.02.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.02.2018 Marja Lehtonen/Riitta Rautiainen KVTES Liite 12 Palkan korotukset Sopimusta sovelletaan omassa kodissa työskenteleviin

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos 8.2.2018 JHL:n edustajisto 15.2.2018 Hannu Moilanen/Marja Lehtonen KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS Sopimuksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

OPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT

OPPISOPIMUS ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus www.oppisopimus.fi 21.11.2018 ESEDU / Oppisopimuspalvelut / AT 1 Mitä oppisopimuskoulutus on? Oppisopimuskoulutus on työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta, jota

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TE-toimiston palvelut

TE-toimiston palvelut TE-toimiston palvelut Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 TE-toimiston palvelut työllistymisen edistämiseksi Työllistymisen tueksi: Työkokeilu Palkkatuki Kurssit ja valmennukset: Uravalmennus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot