Kannatellen I hanke. Ulkoinen arviointi Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - EKSOTE. Atso Juote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannatellen I hanke. Ulkoinen arviointi 21.8.2012. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - EKSOTE. Atso Juote"

Transkriptio

1 Kannatellen I hanke Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - EKSOTE Ulkoinen arviointi Atso Juote 1

2 Sisältö 1. Kannatellen-hanke ja sen taustaa... 3 Kannatellen hankkeen toteutus... 3 Arvioinnin tavoitteet ja toteutus... 4 Arvioinnin työvaiheet ja aineistot Hankkeen toimenpiteiden onnistuminen... 6 Henkilöstökartoituksen onnistuminen... 7 Nuorten ja huoltajien kuuleminen... 8 Interventiot, kehittäminen... 9 Kannetellen I hankkeen toimenpiteet projektiryhmän kokemana Tulosten merkittävyys Asiakastulokset Palveluketjuun liittyvät tulokset Organisaatiovaikutukset Eri tahojen yhteistyön kehittyminen hankkeen aikana Hankkeeseen liittyvä vastustus Hankkeen onnistuminen projektina Mihin jatkossa tulisi keskittyä Yhteenveto Kannatellen I hankkeen keskeisistä saavutuksista

3 1. Kannatellen-hanke ja sen taustaa Kannatellen I - hanke on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteishanke. Hankkeen johtoryhmätyöskentelyyn osallistuivat edellisten lisäksi myös Etelä - Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja perusopetuksen edustaja.hankkeelle on haettu ja saatu rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelman Mielen avain -teemakokonaisuudesta. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Mielen avain kehittämishankkeessa ( ) hankealueena ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Koko hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki. Mielen avain hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat olleet: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen (http://www.mielenavain.fi/) Kannatellen hankkeen toteutus Alun perin Kannatellen-hankkeen tarkoituksena on ollut laajalla ja eri hallinto- ja organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä kehittää vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluohjausta. Hankeen kohderyhmää laajennettiin vuotiaisiin nuoriin, koska havainnot toivat esille, että etenkin aikuissosiaalipuolella ja päihdekuntoutuksessa on nuoria, jotka oli otettava mukaan kohderyhmään. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään aikaisemmista hankkeista ja toiminnoista (esim. kopparitoiminta, kampa-hanke) saatuja kokemuksia ja tuloksia. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 0,6 miljoonaa euroa. Sen sisällöllisenä johtajana toimii EKSOTEn mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari ja käytännön toteutuksesta vastaa hankekoordinaattori Hannu Hakalisto Työnohjaus A. & H. Hakalisto Oy:sta. Hankkeen toiminta-aika oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Kannatellen -osahankkeen tavoitteena on: 1)Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen ja nuorten kanssa tehtävään työhön sopivan toimintamallin luominen ja kokeileminen 2)Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten osaamisen lisääminen 3)Sektori- ja hallintokuntarajat ylittävien asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen Kannatellen osahankkeen strategia tukee EKSOTEn strategian lähtökohtia tehokkaan potilasohjauksen sekä sujuvien palveluprosessin aikaansaamiseksi. Hanke on ollut Kaste-ohjelman tavoitteiden mukainen. Hankkeella tavoiteltiin mm. seuraavia vaikutuksia: 1) Asiakasvaikutukset: a. Nuorten avun saamisen mahdollisuudet paranevat. 3

4 b. Nuoret kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin, jolloin nuorten mahdollinen syrjäytymisen riski pienenee. c. Nuorten osallistuminen ja aktiivisuus oman elämänsä suunnitteluun sekä vastuunotto itsestä ja omasta toiminnasta lisääntyy 2) Palvelurakennevaikutukset: a. Sektorit ja hallintokuntarajat ylittävät asiakaslähtöiset palveluprosessit kehittyvät. 3) Organisaatiovaikutukset: a. Tuotetaan havainto- ja kehittämismateriaalia osaksi muutosorganisaation prosesseja Kannatellen hanketyön painopistealueena ja prosesseina ovat: 1) nuorisopsykiatrian ja päihdeklinikan hoito- ja palveluprosessit, 2) Työvoiman Palvelukeskus/nuorten palveluohjaus 3) lastensuojelu/lasten- ja nuorten vastaanottokoti Tarulan tupa 4) lastensuojelu/nuorten avopalvelut 5) koulut/yläkouluikäisten nuorten palveluohjaus Toimintamuotoina ovat olleet palveluketjujen toiminnan havainnointi, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvät nykytilan tutkimukset ja interventiot. Tutkimuksissa em. prosessien työntekijät (N=72) kuvasivat nykyisiä EKSOTEn nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja, työntekijöiden välistä yhteistyötä, palvelurakenteeseen liittyviä solmukohtia ja tekivät kehittämisehdotuksia. Nuorten ja huoltajien osallisuus toteutuu haastattelujen avulla (N=52 marraskuun 24. päivä 2011 tavoitteena n. 70 haastattelua). Nuoret ja huoltajat kertoivat haastatteluissa omia kokemuksiaan kohtaamisistaan palveluketjujen kanssa. Kannatellen hanke on edennyt vaiheittain. 1. Vaiheessa toteutettiin laaja työntekijäkartoitus EKSOTEn alueen nuoriin kohdistuvasta mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenteesta (tiedonkulku, yhteistyö, palvelupolut, kokonaisvastuu, uusia auttamiskeinoja, päihdekatko, jalkautuva työ). 2. Vaiheessa mahdollistettiin Nuorten ja huoltajien kuuleminen/osallisuus (huoltajien/nuorten kohtaaminen ja kuuleminen kuulluksi tuleminen, tiedon kulku, pompottelu jossain tapauksissa). Kolmannessa vaiheessa toteutettiin intervehtioita kehitettäviin prosesseihin ( alkaen). Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Arvioinnin tarkoituksen on ollut: 1. Hankkeen toteuttamisprosessin arviointi: miten ovat toteutuneet seuraavat toimenpiteet? - riskiryhmään kuuluvien nuorten identifioiminen - hoito ja palveluohjauksen solmukohtien tunnistaminen - uusien toimintamallien luominen - nuorten ja heidän huoltajiensa kuuleminen 4

5 - työntekijöiden kuuleminen - yhteenvetojen tuottaminen - toimenpide-ehdotusten ja mallien tuottaminen - niiden liittäminen osaksi EKSOTEn mielenterveyspalvelujen uudistusta 2. Hankkeen vaikutusten arviointi: asiakasvaikutukset, palvelurakennevaikutukset ja organisaatiovaikutukset: - millä tavalla hanke on onnistunut kehittämään nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita? - millä tavalla hanke on onnistunut nuorten kanssa tehtävään työhön sopivien toimintamallien luomisessa ja kehittämisessä? - miten hanke on onnistunut mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten osaamisen lisäämisessä? - miten hanke on onnistunut sektori- ja hallintokuntarajat ylittävässä asiakaslähtöisen palveluprosessin kehittämisessä? Arvioinnin työvaiheet ja aineistot 1. Aloitusverstas ja aineistoihin tutustuminen Prosessin itsearviointeihin ja muuhun aineistoon perehtyminen. Hanke on tuottanut mm. : - Projektipäiväkirjoja ja itsearviointiaineistoja - dokumentteja työntekijäkartoituksesta ja nuorten ja heidän huoltajiensa haastatteluista. - Verstaan yhteydessä toteutui työntekijöiden ryhmähaastattelu aineistojen hyödynnettävyydestä. 2. Prosessiarviointiverstas projektin toimijoiden ja valittujen sidosryhmäedustajien yhteinen arviointi hankkeen prosessin toteutumisesta. 3. Sidosryhmäinformanttien haastattelu kesäkuussa puhelinhaastattelut n. 10 kpl (esim. sidosryhmien avaintoimijoita). - sähköinen kysely sidosryhmille, n. 45, vastausprosentti 62 % 4. Arviointiverstas alustavien havaintojen esittely - prosessi- ja tulosarviointi esitetyn pohjalta - hanketta koskevien johtopäätösten tekeminen yhdessä projektiryhmän kanssa - projektiryhmän itsearviointi 5

6 2. Hankkeen toimenpiteiden onnistuminen Kerätyn palautteen perusteella Kannatellen I hanke onnistui työntekijäkartoituksen toteuttamisessa, nuorten ja huoltajien kuulemisessa sekä interventioissa Tarulan tuvan vastaanottokotiin ja pilottiyläkoulujen oppilashuoltoryhmiin. Hankkeen merkittävin saavutus näyttää olleen kerätyn tiedon kytkeminen osaksi EKSOTEn päätöksentekoa. Hanke on toiminut toimialajohdolle perusteluna tehdyille rakenteellisille muutoksille ja nopeuttanut niitä. Hankkeesta myönteisimmät kokemukset on niille, jotka ovat tehtyjen interventioiden kautta olleet osallisena oman toiminnan kehittämiseen. Kriittisesti ja vähättelevästi hankkeeseen suhtautuvat arvioivat, että muutokset olisivat toteutuneet joka tapauksessa. Kannatellen I-hanke keskittyi tiedonkeruuseen. Hankkeen puitteissa toteutettiin mm. henkilöstölle tehty kartoitus palveluketjujen toimivuudesta, nuorten ja heidän huoltajiensa haastattelut sekä Tarulan tuvan vastaanottokotiin ja pilottikoulujen oppilashuoltoryhmiin tehdyt kehittävät interventiot. Prosessien toteutumista arviointiin sidosryhmäverstaassa , avaintiedottajien haastatteluissa (N=10, 6/2012) ja sähköisessä kyselyssä (N=45, vastausprosentti 62%) sekä projektiryhmän itsearviontiverstaassa Hankkeen toimenpiteiden onnistuminen sidosryhmien kokemana Sidosryhmäkysely (6/2012,N=45), Miten hankkeen toimenpiteet ovat mielestäsi onnistuneet? (1 = ei lainkaan onnistunut, 5 = erittäin onnistunut).) Haastatteluissa suhtautuminen hankkeen toteutukseen vaihteli. Omassa työssään hyötyneet näkivät hankkeen aikaan saaneen muutoksia sekä työprosesseissa, palveluissa että organisaatiossa. Arviointia toteutettaessa kaikille osallisille ei oltu kerrottu yhteenvetoa kerätystä tiedosta. 6

7 Oikeasti on tullut konkreettisia muutoksia on ollut, ne voin allekirjoittaa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Tietoja saatu melko kattavasti (valitettavasti kaikki eivät ole halunneet vastata kyselyyn) ja ne jotka ovat osallistuneet kehitystyöhön, työ on edennyt suunnitellusti. Hanketyöntkeijät ovat olleet aktiivisia. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Kun yhteistyö on tullut näkyväksi, siihen on kiinnitetty huomiota. Tarviimme saaattaen vaihtamista, koska on nuoria, jotka eivät tunnu kuuluvan kenellekään. Siinä on hankkeelle hyvää annettavaa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Muutenkin, kun tietoa kerättiin.. kun luki mitä kukin on vastannut, tietoisuus siitä, miten toimijat ajattelevat asioista ja mitä ne pitää tärkeänä. Sitä se on kasvattanut. Kaikilla on varmaan yhteinen käsitys, että yhteistyötä tarvitaan, miten se käytännössä toteutuu. Sitä ei vielä tullut näkyväksi. Me tunnemme vähän paremmin psykiatrisen osaston toimintaa ja edellytyksiä. Käytännön seurauksia on vaikea tunnistaa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Neutraalisti suhtautuvat eivät huomanneet oman työnsä muuttuneet eivätkä olleet sellaisessa asemassa, että olisivat tunnistaneet palveluihin tai organisaatioon liittyneitä muutoksia. En pysty tästä toimipisteestä käsin arvioimaan ym. toimenpiteitä, vaikka meiltä joitakin nuoria käyty haastattelemassa ja hanketta on käyty esittelemässä meillä. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Hankkeeseen kriittisesti suhtautuvat pitivät hankkeen vaikutuksia liioiteltuina. Organisaatiomuutokset olisivat toteutuneet joka tapauksessa, moniammatillista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty hankkeesta huolimatta jne. En löydä organisaatiovaikutuksia. Yhteistyökuvio, mikä on ollut, olisi ollut joka tapauksessa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Nuorten ja huoltajien haastatteluiden toteuttaminen on ollut erikoista, ohjeistus on vaihtunut, kuka kysyy ja mitä kysyy -asetelma on ollut erikoinen. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Yhteistyö oli 'ohutta'. Yläkouluikäiset eivät ilmeisesti olleet painopistealueena. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Henkilöstökartoituksen onnistuminen Hankkeen alussa ( ) toteutettiin laaja työntekijäkartoitus EKSOTEn alueen nuoriin kohdistuvasta mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenteesta (tiedonkulku, yhteistyö, palvelupolut, kokonaisvastuu, uusia auttamiskeinoja, päihdekatko, jalkautuva työ). Henkilöstökartoituksen osalta myönteisenä pidettiin kohderyhmien tavoittamista, jalkautumista työntekijöiden luokse ja sitä, että ylipäätään on kysytty prosessien 7

8 toteutumisesta. Kerrankin, joku kysyy Henkilöstökartoitus herätteli ja tutustutti hankkeeseen (Sidosryhmäverstas ). Kartoituksen puutteina mainittiin seurakunnan toiminnan sivuuttamisen. Lisäksi epäiltiin hankkeen hukkuvan muiden hankkeiden joukkoon. Ylipäätään useat tahot arvioinnin eri vaiheissa ovat ilmaisseet väsymystä hankkeisiin. Jotkut kokivat kartoituksen toteutustavan syyllistäväksi. Kyselyn tavoitteet eivät hahmottuneet kaikille toimijoille riittävän selvästi. Arviointiaineiston keruuvaiheessa osa toimijoista ei ollut saanut palautetta kyselystä. Nuorten ja huoltajien kuuleminen Hankkeen toisessa vaiheessa ( ) mahdollistettiin Nuorten ja huoltajien kuuleminen ja osallistuminen. Haastattelujen ja lomakekyselyiden teemana olivat huoltajien/nuorten kohtaaminen ja kuuleminen kuulluksi tuleminen, tiedon kulku ja koettu pompottelu jossain tapauksissa. Asiakkaiden kuulemisen osalta myönteisenä pidettiin itse kuulemista. Parhaimmillaan haastatteluun osallistuminen on ollut asiakkaille merkityksellistä: Meiltä tuli aika paljon asiakkaita haastatteluun. Heille syntyi osallistava ja voimaannuttava kokemus. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Hanketyöntekijän mukanaolo haastattelutilanteissa koettiin myönteiseksi. Osalle toimijoista haastateltavien kohderyhmä oli hieman epäselvä. Kysymykset olivat laajoja ja niitä piti avata. Haastateltavia oli joissakin tilanteissa vaikea saada. Jotkut asiakkaat näyttivät tarvitsevan enemmän aikaa sen sulatteluun osallistuvatko haastatteluun. Termi syrjäytynyt ja kyselyssä käytetyt kategoriat olivat projektin tuottamia eivätkä välttämättä vastanneet toimijoiden tai asiakkaiden itse käyttämiä määrittelyitä. Haastattelujen toteuttamista haittasi joissakin tapauksissa esimerkiksi päihdeongelmaan liittyvä häpeä. Asiakastietojen käyttöön liittyvien lupien saaminen näyttää joissakin tilanteissa olleen haasteellista. Osallisuuden toteuttaminen nuoria ja heidän huoltajiaan kuulemalla on ollut haastavaa varsinkin lastensuojelun asiakkaiden osalta. Lastensuojelussa ei toteutunut toivotulla tavalla. Lomakkeita ei palautunut, vaikka niitä on annettu. Ne joko jäi kulkemaan perheiden laukkuihin. Tai lomakkeissa puhuttiin päihdeongelmasta, herätti, ei ole vielä päihdeongelmaa Hanke ei katsonut, että olisi tarkoituksenmukaista toimia toisella tavalla. Projektiryhmän edustajat totesivat, että eivät onnistuneet sopimaa lastensuojelun työntekijöiden kanssa toisenlaisista käytännöistä, esimerkiksi kasvokkain tapahtuvista haastatteluista. Itse huomasin, että nuoria on vaikea saada haastateltaviksi. Minun asiakkailla ei vielä ole kauheasti kokemusta palvelujärjestelmästä. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012) 8

9 Interventiot, kehittäminen Hankkeen aikana pyrittiin saadun palautteen ja tehtyjen havaintojen pohjalta kehittämään palveluketjujen toimintaa. Tällaisia kehittäviä interventioita toteutettiin Tarulan vastaanottokodissa sekä pilottiyläasteiden oppilashuoltoryhmissä. Tarulan vastaanottokodissa hanketyöntekijät olivat tiiviisti mukana Tarulan työyhteisössä, mikä mahdollisti tiimin näkemään itsensä ja kehittämään toimintaansa. Mehän on käytetty projektityöntekijää miettimään osaston työtä ja hän on ollut mun tukena ja tiimityön kehittämisen tukea. Oppilashuoltoryhmien osalta kartoitus koettiin kattavaksi. Oppilashuollon henkilöstölle oli tärkeää tulla kuulluksi. Interventio laittoi oppilashuollon toimijat pilottikouluissa pohtimaan omaa toimintaansa. Sidosryhmäverstaassa ( ) pohdittiin, voisiko interventioiden tekeminen ja osallistuminen toimintaa hankkeen tulosten jalkauttamisen malli? Interventioiden toteuttaminen ei onnistunut lastensuojelun avohuollossa. Kehittämistyössä kohdataan itsestäänselvyyksiä, joiden kanssa toimijat ovat tottuneet elämään. Näiden esille nostaminen kehittämisessä koetaan väsyttäväksi. Lisäksi sidosryhmäverstaassa todettiin hankeen edennee verkkaisesti. Tämä kuvannee osallistujien tarvetta päästä muuttamaan omaa työtään ja korjaaman koettuja epäkohtia. Kannetellen I hankkeen toimenpiteet projektiryhmän kokemana Kannatellen hankkeen projektiryhmä ja hankkeen johto ovat olleet tyytyväisiä hankkeen toimenpiteiden onnistumiseen. Päätös pitäytyä tiedonkeruussa ja toteuttaa hanke tutkimus- ja havainnointihankkeena sekä pidättäytyä käytäntöjen kehittämisestä syntyi 2:n ensimmäisen kuukauden aikana. Kartoitusten osalta tavoitteet ylittyivät N- lukujen osalta. Hanke perusteli haastattelujen määriä ulkoisen uskottavuuden tavoittelulla. Palveluketjujen arvioinnin näkökulmasta aineisto kyllääntyi n. 20 nuoren ja 20 huoltajan kohdalla. Samoin henkilökunnan osalta vähäisempikin vastaajamäärä olisi tuottanut samat tiedot kuin laaja tiedon keruu. Hankkeen itse kuvaamat tulokset ja kertomukset siitä, miten kerätty tieto on ollut osa päätöksentekoon liittyvää keskustelua ja nopeuttanut päätöksentekoa antaa vahvaa viitettä siitä, että valittu työtapa on ollut tarkoituksenmukainen. On huomattava, että hankkeelta on pitkin matkaa toivottu konkreettisia toimia. Pitäytyminen tiedonkeruussa näyttää kuitenkin mahdollistaneen EKSOTEn rakenteiden muuttamisen, joka on taas edellytys paremmin toimiville päihde- ja mielenterveystyön palveluketjuille. Tiedonkeruun tuloksena syntyi projektiryhmälle käsitys palvelujen ja asiakkaiden kohtaamisesta ja kohtaamisten haasteista. Aineiston perusteella pystyttiin kuvaamaan kymmenen muuttujaa, joiden toteutuminen on ehto luottamuksen syntymiseen ja palveluihin kiinnittymiseen. Tiedon keruun seurauksena yhteistyön merkitys on korostunut ja on syntynyt oikeutus kehittää yhteistyön tapoja. Toteutuneet interventiot ja niiden yhteydessä tehdyt Single case studies toivat syvempää tietoa palveluprosessien toteutumisesta. Projektiryhmän näkökulmasta on ollut yllättävää, miten hankkeessa kerätty tietoa on sekä kytkeytynyt toimialajohdon kautta suoraan 9

10 päätöksentekoon, että toimijoiden kautta käytäntöihin: Konkretian syntyminen tiedon ympärille on ollut hämmentävää. Tietoa on hankkeessa kytkeytynyt suoraan päätöksentekoon. (Itsearviointiverstas ). 10

11 3. Tulosten merkittävyys Sidosryhmien kannalta hanke on hanke on saavuttanut lukuisia merkittävänä pidettyjä tuloksia: - Hanke vaikutti kahden nuorten päihdetyöntekijän rekrytoimiseen sekä näiden tehtäväkuvien muotoutumiseen. - Neuropsykiatrisesti oireileville nuorille luotiin oma tutkimus- ja hoitolinja. Aiemmin nämä nuoret jäivät helposti palvelujen ulkopuolelle. - Sidosryhmät kokivat varhaisen puuttumisen tärkeyden korostuneen. - Hankkeen myötä on korostunut palveluketjun toimijoiden vastuu nuorten kohtaamisista ja myönteisten kohtaamisten merkitys luottamuksen syntymisessä ja kiinnittymisessä palveluihin. - Tarve selkeyttää hoitoketjuja on tullut näkyväksi. Projektiryhmän näkökulmasta tulosten arvostus on korkea. Hankkeen tunnistamat tulokset antavat selvät suuntaviivat kakkosvaiheelle. Tiedon keruu on ladannut paljon odotuksia hankkeen seuraavalle vaiheelle. Hanke tiedotti tuloksista varovaisesti pyrkien huomioimaan kentän tulehtuneisuuden ja palautteen, jonka mukaan hanke syyllisti tarpeettomasti joitakin toimijoita. Tämän kaltaista keskustelua on arviointiaineistossa löydettävissä liittyen nuorisopsykiatriaan ja vaikkapa lastensuojeluun. Projektiryhmän näkökulmasta eri kartoitusten tulosten julkistaminen ja tuloksista keskustelu pienillä foorumeilla voisi olla osa hankkeen jalkautumista. Sidosryhmien arvioit loivat projektiryhmässä uskoa tulevaan: Meidän ei tarvitse jäädä historiamme vangiksi, voimme luoda uudestaan omaa työtapaamme. (Itsearvioinverstas ) Esimerkiksi kartoitusten tuloksista käydyn keskustelun seurauksena nuorisopsykiatria on mukana hankkeessa, vaikka se alussa jäikin hankkeen ulkopuolelle. Miten merkittävänä pidät Kannatellen hankkeen nimeämiä tuloksia? 11

12 Sidosryhmäkysely (6/2012,N=45) Hankkeen keräämän tiedon pohjalta on toteutettu useita muutoksia. Miten merkittäviä ovat Kannatellen I hankkeen aikaansaamat muutokset ja tulokset? (1 = ei lainkaan merkittävä, 5 erittäin merkittävä, jos et osaa arvioida, jätä kohta tyhjäksi) Asiakastulokset Asiakasvaikutusten tunnistaminen oli sidosryhmille haastavaa. Osa ei tunnistanut mitään vaikutuksia. Haastattelujen perusteella henkilöstön keskinäinen ymmärrys toistensa töistä, hoitoketjuista ja nuorten elämästä on lisääntynyt. Siellä, missä nuorten ja heidän huoltajiensa haastattelut ovat toteutuneet, on esimerkkejä haastateltujen voimaantumisesta ja merkityksellisyyden kokemuksista. Ykköshanke oli sellainen, että kasattiin tietoa kaikilta puolilta. Nyt on olemassa tietoa ja näkemystä eri puolilla. Kun oon kuullut muita, missä tehty haastatteluja. Saan tietoa tänne, miten me työskennellään ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Asiakasvaikutukset liittyvät heidän kuulemiseensa. Kun on haastateltu nuoria, on saatu nuorilta tietoa, miten he ovat kokeneet palveluohjauksen. Miten nuoret itse kokevat palvelun. Esim. Typissä. Asiakkaisiin liittyen opimme nuorten elämää: päihteet, mielenterveys, neuropsykologiset ongelmat, asperger, adhd, heikkolahjaiset. Meidän asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja olleet enemmän osana kehittämisessä. He ovat olleet ylpeitä, että heiltä on kysytty ja heillä on ollut mahdollisuus antaa palautetta ja omia kokemuksia. Asiakkaiden pitäisi ohjata työtä. 12

13 Palveluketjuun liittyvät tulokset Merkittävimpänä palvelujen muuttumiseen liittyvänä asiana pidettiin kahden päihdetyöntekijän palkkaamista. Nuorten päihdetyöntekijöiden tulo on selkeyttänyt hoitopolku ja yksinkertaistaneet yhteydenpitoa. Neurologisesti oireilevien nuorten hoidon järjestämistä pidettiin erittäin tarpeellisena. Haastatteluissa mainittiin myös mielenterveyspalveluiden ja päihdetyön yhdistyminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä tulossa oleva nuorisopsykiatrian jalkautuminen. Nämä muutokset olisivat toteutuneet ilman hankettakin. Hanke on kuitenkin toiminut virikkeiden antajana ja vauhdittajana tulossa oleville muutoksille. Tieto uusista palveluista ei ole vielä saavuttanut kaikkia tahoja. Neuropsykiatristen palveluitten odotetaan kehittyvän ja tulevan esim. kouluissa näkyväksi Kannatellen IIhankkeen myötä. Esimerkiksi päihdetyöntekijöihin liittyvät mahdollisuudet ovat jääneet osalle kouluja vieraiksi. meiltä pääsi peruskoulusta poika, joka oli erityisen tuen oppilas. Hänellä on päihdeongelma. Hänelle ei ole savitaipaleella osattu kertoa, mistä hoitoa päihdeongelmaan 17 v. pojalle. Sähköisen työkalun kehittäminen on tärkeää, vaikka onkin vielä kesken. Pahimpia ovat olleet ne kokemukset, että nuori on mennyt pisteeseen ja kuullut, että ei kuulu sinne ja sitten on mennyt toisaalle ja kuullut, että ei kuulu sinnekään. Haastatteluissa pohdittiin mahdollisuutta kytkeä kehitteillä oleva työkalu sosiaalitoimen Efficaan tai koulujen Vilmaan. Ei ole liipannut.. Lastensuojelu on sellainen oma saarekkeensa. Valtio valtiossa. Hanke on ollut hyvä ensimmäinen askel. Lastensuojelun tulisi löytää paljon muitakin yhteistyökumppaneita. Tämmöisessä ennaltaehkäisevässä työssä voisi tehdä paljon. Suurilta osilta vaikutukset näkyvät päihde ja mielenterveyspalveluiden alueelle. Hanke on ollut tukena siinä muutoksessa, joka on ollut menossa ja käynnistänyt prosesseja. Toki on heijastunut meillekin. Ehkä sillä tavalla, että on ainakin joitakin asioita joita on painotettu. Palveluohjauksen korostaminen ja näkyväksi tekeminen. Nuorten palveluita on ollut paljon ja hajallaan. Hanke on tehnyt toimijoita näkyväksi ja rakentanut siltoja. Hankkeen kautta tuli näkyväksi, että samat ihmiset pyörivät eri paikoissa ja hoidon tulisi olla integroitua. Mikä toki oli EKSOTEn omakin tavoite. Asiakkaaksi tulon kynnykset ovat madaltuneet. Voi sanoa, että yhteyden saanti on helpottunut, kontaktin otto jne. Ilman muuta. Kyllä hankkeella on ollut portteja avaamassa. Tarulan tuvan yhteistyö psykiatrisen osaston kanssa on lähtenyt liikkeelle. Olemme jakaneet tietoa siitä mitä teemme. Olemme käyneet tutustumassa puolin ja toisin 13

14 psykiatrisen osaston toimintaan. Kahden nuorten päihdetyöntekijän tulolla on erittäin iso merkitys. Heidät on kyllä huomattu. Nuorten työntekijöille on hirveä määrä työtä. Nyt on voitu ohjata nuoria päihdetyöntekijöille. Neuropsykiatrisesti oireilevien palveluiden kehittäminen on ollut tosi merkittävää. On näkynyt aikaisemmin, että sellaista palvelua ei ole ollut saatavissa. On saattanut olla 9 luokkalaisia, joille ei ole saatu tukea. Yhteistyö on nyt selkiytynyt Kun aiemmin ruvettiin ottamaan yhteyttä sosiaalipuolelle, siellä oli epäselvää, miten toimii. Aiemmin jouduttiin paljon nykimään narua, että saadaan apua. Kun huomataan, että asiakas on poissa tai väkivaltainen. Oli hakuammuntaa, mitä tehdään. Saattoi olla puolikin vuotta, että oppilas oli heitteillä. Puoli vuotta on pitkä aika koulussa. On tullut uusia palveluita, esim. perhetyö Siitä on ollut meidän yhteisölle suurta hyötyä. Nyt kuraattorin työ on mennyt kauemmas. Kun aiemmin pystyin seuraamaan työaikoja. Nyt on yllättävän paljon koulutuksia ja poissa oloja. Enemmän olisin toivonut oppilaiden kanssa tapahtuvaa työtä. Palvelujärjestelmässä on ongelmakohtia, joita on haluttu nostaa esiin haastatteluissa: Iso aukko on nuorten katkaisu ja kuntoutus. Tapahtuu aina muualla kuin Lappeenrannassa. Nyt on yksityisiä palveluntuottajia. Se, et pitää lähteä Lappeenrannasta pois, on ongelmallista nuorille Koulunkäynti... On korkeampi kynnys. Typin näkökulmasta lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Tukiperusteet on niin tiukat Typin toiminta on sinällään virittänyt muutostarvetta. Nythän ammatillisen kuntoutuksen tuen myöntämisen perusteet on niin tiukat, että sairaus on aiheuttanut jo paljon tuhoa ennen kuin tukea saa. Ei ole ennaltaehkäisevää tukea. Että päästäis aikaisemmassa vaiheessa kuntoutustuen piiriin. Koko ajan kehitellään toimintaa, että miten saatais ammatilliseen kuntoutuksen toimenpiteet ja nuorisopsykiatria toimimaan, että tulisi yhtenäinen kuntoutuspolku. Nytkin oli asiakas, joka jouduttiin toimittamaan psykiatrisella osastolle arviointijaksolle. Ehkä ymmärrys itsellä on lisääntynyt, että jos tarkkailujaksolla ei todeta mitään, hyvin äkkiä se sieltä tulee takaisin. He ovat keskittyneet psyykkisten sairauksien hoitamiseen. Meillä nuoret oireilevat psyykkisesti, mutta eivät ole sairaita. Joskus oireilu on niin voimakasta, että joudumme kysymään apua. Asiantuntija joutuu arvioimaan, tarvitseeko psyykkistä hoitoa. Meidän ajatus joskus on, että tarvii apua, mutta asiantuntijan arvioi on, että ei tarvitse psyykkistä hoitoa. Mihin kuuluu, jos käyttää päihteitä ja on ihan sekaisin, mutta ei kuulu hoitoon. Minne kuuluu.. tähän ei varmaan ole tullut muutosta. Tää on varmaan ikuisuuskysymys. Vielä ei ole yhteistä tapaa hoitaa näitä vahvasti oireilevia lapsia. 14

15 Organisaatiovaikutukset Suurilta osilta organisatoriset vaikutukset näkyvät päihde ja mielenterveyspalveluiden alueella. Haastattelujen mukaan suurimmalla osalla vaikeahoitoisiksi koetuista nuorista on mielenterveys- ja päihdeongelma yhdessä. Tähän mennessä pallottelu eri tahojen välillä on koettu joissakin tilanteissa räikeäksi. Syksyllä 2011 palkattiin EKSOTEen kaksi nuorten päihdetyöntekijää. Neuropsykiatrisesti oireileville nuorille tarkoitetun hoitolinjan luominen näyttäytyy näiden nuorten kanssa toimiville merkittävänä. Tähän asti vastaavia palveluita on ollut vain alle 12-vuotiaille ja murrosikäiset ovat jääneet palveluitten väliinputoajiksi. Nuorisopsykiatrian näkökulmasta neuropsykiatrisesti oireilevien hoitopolun luominen on ollut sekoittavaa. On syntynyt kaksi eri hoitopolkua ja erilaiset kiireellisyysluokitukset. Haastattelujen mukaan hanke on ollut tukena meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden organisoitumisen muutoksessa. Hanke on tuottamansa informaation kautta ollut virikkeenä ja vauhdittajana meneillään olevalle kehitykselle. Haastattelujen mukaan päihdetyöntekijöiden palkkauksesta oli päätetty jo aiemmin. Päihdetyö kuuluu kaikille periaate on ollut esim. Lappeenrannassa periaatteena jo ennen Esotea. Haastatteluissa myös todettiin, että periaate ei ole jalkautunut vielä kaikkialle. Haastatteluissa kuvattiin tarvetta edelleen kehittää organisatorista yhteistyötä. Lastensuojelu ja nuorisopsykiatrian osasto kuvattiin paikoin tällaisiksi muille vieraiksi ja sulkeutuneiksi toimijoiksi. Haastattelujen mukaan esim. lastensuojelun avohuollon ja nuorisopsykiatrian välillä on tarvetta hioa yhteistyötä. Kun valittiin kaksi päihdetyöntekijää, heidän toimenkuviaan on kehitelty ja samat henkilöt ovat olleet mukana hankkeessa. Ei oo vaikuttanut organisaatioon. Sitä kautta on saanut vaikutteita Samaa asiaa on prosessoitu muutakin kautta. Päihde ja mielenterveyspalvelut ovat olleet yhdistymässä koko ajan. Mikä on hankkeen vaikutusta, ei voi mitata. Varmaan on tukenut yhdistymistä. Päihde ja mielenterveyspalveluiden välillä ei ole ollut iso pulmaa, olemme olleet vaan niin etäällä toisistamme. Eri tahojen yhteistyön kehittyminen hankkeen aikana Kuvaukset yhteistyön kehittymisestä jakaantuvat kolmeen. Yhteistyön kerrotaan muotoutuvan ja kehittyvän luontaisesti ilman hanketta. Aineistossa on esimerkkejä tämän suuntaisesta toiminnasta esimerkiksi nuorisopsykiatrian tai sosiaalitoimen perhetyön osalta. Näin on erityisesti puhuttaessa kahdenvälisistä suhteista kuten nuorisopsykiatrian ja Tarulan tuvan vastaanottokodin välisestä yhteistyöstä. Toisaalta kerrotaan hankkeen tuottamien kartoitusaineistojen avanneen ja tehneen tutuksi eri toimijoiden ajattelua ja toimintatapoja. Kolmanneksi aineistossa on kuvauksia yhteistyön syventymisestä ja muuttumisesta erityisesti hankkeen toteuttamien interventioiden seurauksena. Jotkut haastateltavat puhuvat kulttuurin muutoksesta: kahden välisen hoitosuhteen sijasta asiakkaan kanssa tarkastellaan koko verkostoa. Näitä kuvauksia on Tarulan tuvasta ja koulujen oppilashuoltoryhmistä. Vastaavia 15

16 kokemuksia on nuorille suunnatusta päihdetyöstä. Pilottikouluja laajemmin tarkasteltaessa koulun ja EKSOTEn välisen yhteistyön kehittymisen arvellaan vaativan aikaa. Hankkeen yhteistyö näyttää jääneen kehittymättä suhteessa lastensuojelun avohuoltoon ja aikuissosiaalityöhön. Luultavasti EKSOTEn kaikki toimijat eivät vielä ymmärrä lastensuojelun tai aikuissosiaalityön tarpeita, esimerkiksi tarvetta tutkimuksille ja arvioinneille. Toimialat ja erilaiset asiat ovat uudelleen organisoituneet. Mutta mikään ei ole alkanut eikä päätykään tähän hankkeeseen. Yhteistyömuotojen kehittäminen on yksittäisten yksiköiden ansiota ja pitää lähteä yksiöistä itsestään. Sosiaalipuolen kanssa pitäisi saada enemmän yhteistyötä. Yhteisiä kokouksia ja foorumeita. Ymmärrys toisten kanssa on lisääntynyt. Että heidät saisi nopeammin paikalle ja tavoitettavaksi. Että sieltä saisi jonkun heti mukaan. Ja jatkot suunniteltua. Nuorten kohdalla nimenomaan päihdetyön kanssa on selkiytynyt. Nuorisopsykiatrian kanssa on mennyt eteenpäin ilman hankettakin. En osaa sanoa. Onko hankkeen aikana yhteistyä mitenkään kehittynyt. Sosiaalipuolella on lähtökohtana, meidän pitää verkostoitua. Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut ovat alkaneet avautua, mutta en osaa sitä linkittää hankkeeseen. Meistä vaan ajatellaan, meillä hoidetaan raha-asiat. Täällähän näkyy, mitä muutakin pitää hoitaa. Meidät ohitetaan, vaikka meidän pitäisi olla tietoisia mitä muuta tapahtuu. Meidän pitäisi seurata, etenevätkö mielenterveyspuolellla tai työvoimapuolella. Aikuissosiaalityön roolina olisi aika luonnollista olla koordinoivassa roolissa. Myö nähdään, et nyt päihdeongelma, siellä katkesi asiakkuus. Sitten ohjataan mielenterveyspalveluihin, asiakas ei käy. Sitten työvoimapalvelua. Tämä ei varmaan näyttäydy muille toimijoille. Näyttäytyy vaan rahan kautta. Siinä sivussa tehdään sitä työtä, että kävitkö siellä, mitä ne sano. Me näemme, kun asiakas tippuu palvelusta.. Teemme moniammatillista yhteistyötä täällä. Mutta esim. MTPA, että ilman lähetettä ja aikavarausta pääsee hoitoon. Se on iso asia. Että voi sanoa nuorelle, mene. Ei tarvii isoa koneistoa käynnistää Jotta nuorta voi auttaa pitää ottaa seuloja. Nuori ei voi lähteä kuntouttavaan työtoimintaan, jollei ole päihteetön. Tämä on helpottunut hankkeen aikana. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012) Tällä hetkellä menee rahaa siihen, että ostamme tutkimuksia ulkoa. Sijoitusajat vastaanottokodissa pitenevät, koska ei ole riittävää tietoa, minkälaista tukea tarvittaisiin. Esim. kehitysvamma epäily, joka on johtanut vuoden sijoitukseen vastaanottokotiin. Yksikin väärä sijoitus haittaa nuorta. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012) Hankkeeseen liittyvä vastustus Hankkeen työntekijät kuvasivat eri tilanteissa hankaluuksia, joita liittyi hankkeen 16

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä { Markku Salo, YTT, toiminnanjohtaja, Mielenterveys- ja päihdepäivät, Helsinki, 9.10.2013 Säätiö omistamisen

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot