Kannatellen I hanke. Ulkoinen arviointi Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - EKSOTE. Atso Juote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannatellen I hanke. Ulkoinen arviointi 21.8.2012. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - EKSOTE. Atso Juote"

Transkriptio

1 Kannatellen I hanke Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - EKSOTE Ulkoinen arviointi Atso Juote 1

2 Sisältö 1. Kannatellen-hanke ja sen taustaa... 3 Kannatellen hankkeen toteutus... 3 Arvioinnin tavoitteet ja toteutus... 4 Arvioinnin työvaiheet ja aineistot Hankkeen toimenpiteiden onnistuminen... 6 Henkilöstökartoituksen onnistuminen... 7 Nuorten ja huoltajien kuuleminen... 8 Interventiot, kehittäminen... 9 Kannetellen I hankkeen toimenpiteet projektiryhmän kokemana Tulosten merkittävyys Asiakastulokset Palveluketjuun liittyvät tulokset Organisaatiovaikutukset Eri tahojen yhteistyön kehittyminen hankkeen aikana Hankkeeseen liittyvä vastustus Hankkeen onnistuminen projektina Mihin jatkossa tulisi keskittyä Yhteenveto Kannatellen I hankkeen keskeisistä saavutuksista

3 1. Kannatellen-hanke ja sen taustaa Kannatellen I - hanke on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteishanke. Hankkeen johtoryhmätyöskentelyyn osallistuivat edellisten lisäksi myös Etelä - Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja perusopetuksen edustaja.hankkeelle on haettu ja saatu rahoitus sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelman Mielen avain -teemakokonaisuudesta. Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Mielen avain kehittämishankkeessa ( ) hankealueena ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Koko hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki. Mielen avain hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat olleet: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen (http://www.mielenavain.fi/) Kannatellen hankkeen toteutus Alun perin Kannatellen-hankkeen tarkoituksena on ollut laajalla ja eri hallinto- ja organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä kehittää vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluohjausta. Hankeen kohderyhmää laajennettiin vuotiaisiin nuoriin, koska havainnot toivat esille, että etenkin aikuissosiaalipuolella ja päihdekuntoutuksessa on nuoria, jotka oli otettava mukaan kohderyhmään. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään aikaisemmista hankkeista ja toiminnoista (esim. kopparitoiminta, kampa-hanke) saatuja kokemuksia ja tuloksia. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 0,6 miljoonaa euroa. Sen sisällöllisenä johtajana toimii EKSOTEn mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari ja käytännön toteutuksesta vastaa hankekoordinaattori Hannu Hakalisto Työnohjaus A. & H. Hakalisto Oy:sta. Hankkeen toiminta-aika oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Kannatellen -osahankkeen tavoitteena on: 1)Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen ja nuorten kanssa tehtävään työhön sopivan toimintamallin luominen ja kokeileminen 2)Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten osaamisen lisääminen 3)Sektori- ja hallintokuntarajat ylittävien asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen Kannatellen osahankkeen strategia tukee EKSOTEn strategian lähtökohtia tehokkaan potilasohjauksen sekä sujuvien palveluprosessin aikaansaamiseksi. Hanke on ollut Kaste-ohjelman tavoitteiden mukainen. Hankkeella tavoiteltiin mm. seuraavia vaikutuksia: 1) Asiakasvaikutukset: a. Nuorten avun saamisen mahdollisuudet paranevat. 3

4 b. Nuoret kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin, jolloin nuorten mahdollinen syrjäytymisen riski pienenee. c. Nuorten osallistuminen ja aktiivisuus oman elämänsä suunnitteluun sekä vastuunotto itsestä ja omasta toiminnasta lisääntyy 2) Palvelurakennevaikutukset: a. Sektorit ja hallintokuntarajat ylittävät asiakaslähtöiset palveluprosessit kehittyvät. 3) Organisaatiovaikutukset: a. Tuotetaan havainto- ja kehittämismateriaalia osaksi muutosorganisaation prosesseja Kannatellen hanketyön painopistealueena ja prosesseina ovat: 1) nuorisopsykiatrian ja päihdeklinikan hoito- ja palveluprosessit, 2) Työvoiman Palvelukeskus/nuorten palveluohjaus 3) lastensuojelu/lasten- ja nuorten vastaanottokoti Tarulan tupa 4) lastensuojelu/nuorten avopalvelut 5) koulut/yläkouluikäisten nuorten palveluohjaus Toimintamuotoina ovat olleet palveluketjujen toiminnan havainnointi, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvät nykytilan tutkimukset ja interventiot. Tutkimuksissa em. prosessien työntekijät (N=72) kuvasivat nykyisiä EKSOTEn nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja, työntekijöiden välistä yhteistyötä, palvelurakenteeseen liittyviä solmukohtia ja tekivät kehittämisehdotuksia. Nuorten ja huoltajien osallisuus toteutuu haastattelujen avulla (N=52 marraskuun 24. päivä 2011 tavoitteena n. 70 haastattelua). Nuoret ja huoltajat kertoivat haastatteluissa omia kokemuksiaan kohtaamisistaan palveluketjujen kanssa. Kannatellen hanke on edennyt vaiheittain. 1. Vaiheessa toteutettiin laaja työntekijäkartoitus EKSOTEn alueen nuoriin kohdistuvasta mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenteesta (tiedonkulku, yhteistyö, palvelupolut, kokonaisvastuu, uusia auttamiskeinoja, päihdekatko, jalkautuva työ). 2. Vaiheessa mahdollistettiin Nuorten ja huoltajien kuuleminen/osallisuus (huoltajien/nuorten kohtaaminen ja kuuleminen kuulluksi tuleminen, tiedon kulku, pompottelu jossain tapauksissa). Kolmannessa vaiheessa toteutettiin intervehtioita kehitettäviin prosesseihin ( alkaen). Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Arvioinnin tarkoituksen on ollut: 1. Hankkeen toteuttamisprosessin arviointi: miten ovat toteutuneet seuraavat toimenpiteet? - riskiryhmään kuuluvien nuorten identifioiminen - hoito ja palveluohjauksen solmukohtien tunnistaminen - uusien toimintamallien luominen - nuorten ja heidän huoltajiensa kuuleminen 4

5 - työntekijöiden kuuleminen - yhteenvetojen tuottaminen - toimenpide-ehdotusten ja mallien tuottaminen - niiden liittäminen osaksi EKSOTEn mielenterveyspalvelujen uudistusta 2. Hankkeen vaikutusten arviointi: asiakasvaikutukset, palvelurakennevaikutukset ja organisaatiovaikutukset: - millä tavalla hanke on onnistunut kehittämään nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita? - millä tavalla hanke on onnistunut nuorten kanssa tehtävään työhön sopivien toimintamallien luomisessa ja kehittämisessä? - miten hanke on onnistunut mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten osaamisen lisäämisessä? - miten hanke on onnistunut sektori- ja hallintokuntarajat ylittävässä asiakaslähtöisen palveluprosessin kehittämisessä? Arvioinnin työvaiheet ja aineistot 1. Aloitusverstas ja aineistoihin tutustuminen Prosessin itsearviointeihin ja muuhun aineistoon perehtyminen. Hanke on tuottanut mm. : - Projektipäiväkirjoja ja itsearviointiaineistoja - dokumentteja työntekijäkartoituksesta ja nuorten ja heidän huoltajiensa haastatteluista. - Verstaan yhteydessä toteutui työntekijöiden ryhmähaastattelu aineistojen hyödynnettävyydestä. 2. Prosessiarviointiverstas projektin toimijoiden ja valittujen sidosryhmäedustajien yhteinen arviointi hankkeen prosessin toteutumisesta. 3. Sidosryhmäinformanttien haastattelu kesäkuussa puhelinhaastattelut n. 10 kpl (esim. sidosryhmien avaintoimijoita). - sähköinen kysely sidosryhmille, n. 45, vastausprosentti 62 % 4. Arviointiverstas alustavien havaintojen esittely - prosessi- ja tulosarviointi esitetyn pohjalta - hanketta koskevien johtopäätösten tekeminen yhdessä projektiryhmän kanssa - projektiryhmän itsearviointi 5

6 2. Hankkeen toimenpiteiden onnistuminen Kerätyn palautteen perusteella Kannatellen I hanke onnistui työntekijäkartoituksen toteuttamisessa, nuorten ja huoltajien kuulemisessa sekä interventioissa Tarulan tuvan vastaanottokotiin ja pilottiyläkoulujen oppilashuoltoryhmiin. Hankkeen merkittävin saavutus näyttää olleen kerätyn tiedon kytkeminen osaksi EKSOTEn päätöksentekoa. Hanke on toiminut toimialajohdolle perusteluna tehdyille rakenteellisille muutoksille ja nopeuttanut niitä. Hankkeesta myönteisimmät kokemukset on niille, jotka ovat tehtyjen interventioiden kautta olleet osallisena oman toiminnan kehittämiseen. Kriittisesti ja vähättelevästi hankkeeseen suhtautuvat arvioivat, että muutokset olisivat toteutuneet joka tapauksessa. Kannatellen I-hanke keskittyi tiedonkeruuseen. Hankkeen puitteissa toteutettiin mm. henkilöstölle tehty kartoitus palveluketjujen toimivuudesta, nuorten ja heidän huoltajiensa haastattelut sekä Tarulan tuvan vastaanottokotiin ja pilottikoulujen oppilashuoltoryhmiin tehdyt kehittävät interventiot. Prosessien toteutumista arviointiin sidosryhmäverstaassa , avaintiedottajien haastatteluissa (N=10, 6/2012) ja sähköisessä kyselyssä (N=45, vastausprosentti 62%) sekä projektiryhmän itsearviontiverstaassa Hankkeen toimenpiteiden onnistuminen sidosryhmien kokemana Sidosryhmäkysely (6/2012,N=45), Miten hankkeen toimenpiteet ovat mielestäsi onnistuneet? (1 = ei lainkaan onnistunut, 5 = erittäin onnistunut).) Haastatteluissa suhtautuminen hankkeen toteutukseen vaihteli. Omassa työssään hyötyneet näkivät hankkeen aikaan saaneen muutoksia sekä työprosesseissa, palveluissa että organisaatiossa. Arviointia toteutettaessa kaikille osallisille ei oltu kerrottu yhteenvetoa kerätystä tiedosta. 6

7 Oikeasti on tullut konkreettisia muutoksia on ollut, ne voin allekirjoittaa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Tietoja saatu melko kattavasti (valitettavasti kaikki eivät ole halunneet vastata kyselyyn) ja ne jotka ovat osallistuneet kehitystyöhön, työ on edennyt suunnitellusti. Hanketyöntkeijät ovat olleet aktiivisia. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Kun yhteistyö on tullut näkyväksi, siihen on kiinnitetty huomiota. Tarviimme saaattaen vaihtamista, koska on nuoria, jotka eivät tunnu kuuluvan kenellekään. Siinä on hankkeelle hyvää annettavaa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Muutenkin, kun tietoa kerättiin.. kun luki mitä kukin on vastannut, tietoisuus siitä, miten toimijat ajattelevat asioista ja mitä ne pitää tärkeänä. Sitä se on kasvattanut. Kaikilla on varmaan yhteinen käsitys, että yhteistyötä tarvitaan, miten se käytännössä toteutuu. Sitä ei vielä tullut näkyväksi. Me tunnemme vähän paremmin psykiatrisen osaston toimintaa ja edellytyksiä. Käytännön seurauksia on vaikea tunnistaa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Neutraalisti suhtautuvat eivät huomanneet oman työnsä muuttuneet eivätkä olleet sellaisessa asemassa, että olisivat tunnistaneet palveluihin tai organisaatioon liittyneitä muutoksia. En pysty tästä toimipisteestä käsin arvioimaan ym. toimenpiteitä, vaikka meiltä joitakin nuoria käyty haastattelemassa ja hanketta on käyty esittelemässä meillä. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Hankkeeseen kriittisesti suhtautuvat pitivät hankkeen vaikutuksia liioiteltuina. Organisaatiomuutokset olisivat toteutuneet joka tapauksessa, moniammatillista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty hankkeesta huolimatta jne. En löydä organisaatiovaikutuksia. Yhteistyökuvio, mikä on ollut, olisi ollut joka tapauksessa. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Nuorten ja huoltajien haastatteluiden toteuttaminen on ollut erikoista, ohjeistus on vaihtunut, kuka kysyy ja mitä kysyy -asetelma on ollut erikoinen. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Yhteistyö oli 'ohutta'. Yläkouluikäiset eivät ilmeisesti olleet painopistealueena. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Henkilöstökartoituksen onnistuminen Hankkeen alussa ( ) toteutettiin laaja työntekijäkartoitus EKSOTEn alueen nuoriin kohdistuvasta mielenterveys- ja päihdepalvelujen rakenteesta (tiedonkulku, yhteistyö, palvelupolut, kokonaisvastuu, uusia auttamiskeinoja, päihdekatko, jalkautuva työ). Henkilöstökartoituksen osalta myönteisenä pidettiin kohderyhmien tavoittamista, jalkautumista työntekijöiden luokse ja sitä, että ylipäätään on kysytty prosessien 7

8 toteutumisesta. Kerrankin, joku kysyy Henkilöstökartoitus herätteli ja tutustutti hankkeeseen (Sidosryhmäverstas ). Kartoituksen puutteina mainittiin seurakunnan toiminnan sivuuttamisen. Lisäksi epäiltiin hankkeen hukkuvan muiden hankkeiden joukkoon. Ylipäätään useat tahot arvioinnin eri vaiheissa ovat ilmaisseet väsymystä hankkeisiin. Jotkut kokivat kartoituksen toteutustavan syyllistäväksi. Kyselyn tavoitteet eivät hahmottuneet kaikille toimijoille riittävän selvästi. Arviointiaineiston keruuvaiheessa osa toimijoista ei ollut saanut palautetta kyselystä. Nuorten ja huoltajien kuuleminen Hankkeen toisessa vaiheessa ( ) mahdollistettiin Nuorten ja huoltajien kuuleminen ja osallistuminen. Haastattelujen ja lomakekyselyiden teemana olivat huoltajien/nuorten kohtaaminen ja kuuleminen kuulluksi tuleminen, tiedon kulku ja koettu pompottelu jossain tapauksissa. Asiakkaiden kuulemisen osalta myönteisenä pidettiin itse kuulemista. Parhaimmillaan haastatteluun osallistuminen on ollut asiakkaille merkityksellistä: Meiltä tuli aika paljon asiakkaita haastatteluun. Heille syntyi osallistava ja voimaannuttava kokemus. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012 ) Hanketyöntekijän mukanaolo haastattelutilanteissa koettiin myönteiseksi. Osalle toimijoista haastateltavien kohderyhmä oli hieman epäselvä. Kysymykset olivat laajoja ja niitä piti avata. Haastateltavia oli joissakin tilanteissa vaikea saada. Jotkut asiakkaat näyttivät tarvitsevan enemmän aikaa sen sulatteluun osallistuvatko haastatteluun. Termi syrjäytynyt ja kyselyssä käytetyt kategoriat olivat projektin tuottamia eivätkä välttämättä vastanneet toimijoiden tai asiakkaiden itse käyttämiä määrittelyitä. Haastattelujen toteuttamista haittasi joissakin tapauksissa esimerkiksi päihdeongelmaan liittyvä häpeä. Asiakastietojen käyttöön liittyvien lupien saaminen näyttää joissakin tilanteissa olleen haasteellista. Osallisuuden toteuttaminen nuoria ja heidän huoltajiaan kuulemalla on ollut haastavaa varsinkin lastensuojelun asiakkaiden osalta. Lastensuojelussa ei toteutunut toivotulla tavalla. Lomakkeita ei palautunut, vaikka niitä on annettu. Ne joko jäi kulkemaan perheiden laukkuihin. Tai lomakkeissa puhuttiin päihdeongelmasta, herätti, ei ole vielä päihdeongelmaa Hanke ei katsonut, että olisi tarkoituksenmukaista toimia toisella tavalla. Projektiryhmän edustajat totesivat, että eivät onnistuneet sopimaa lastensuojelun työntekijöiden kanssa toisenlaisista käytännöistä, esimerkiksi kasvokkain tapahtuvista haastatteluista. Itse huomasin, että nuoria on vaikea saada haastateltaviksi. Minun asiakkailla ei vielä ole kauheasti kokemusta palvelujärjestelmästä. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012) 8

9 Interventiot, kehittäminen Hankkeen aikana pyrittiin saadun palautteen ja tehtyjen havaintojen pohjalta kehittämään palveluketjujen toimintaa. Tällaisia kehittäviä interventioita toteutettiin Tarulan vastaanottokodissa sekä pilottiyläasteiden oppilashuoltoryhmissä. Tarulan vastaanottokodissa hanketyöntekijät olivat tiiviisti mukana Tarulan työyhteisössä, mikä mahdollisti tiimin näkemään itsensä ja kehittämään toimintaansa. Mehän on käytetty projektityöntekijää miettimään osaston työtä ja hän on ollut mun tukena ja tiimityön kehittämisen tukea. Oppilashuoltoryhmien osalta kartoitus koettiin kattavaksi. Oppilashuollon henkilöstölle oli tärkeää tulla kuulluksi. Interventio laittoi oppilashuollon toimijat pilottikouluissa pohtimaan omaa toimintaansa. Sidosryhmäverstaassa ( ) pohdittiin, voisiko interventioiden tekeminen ja osallistuminen toimintaa hankkeen tulosten jalkauttamisen malli? Interventioiden toteuttaminen ei onnistunut lastensuojelun avohuollossa. Kehittämistyössä kohdataan itsestäänselvyyksiä, joiden kanssa toimijat ovat tottuneet elämään. Näiden esille nostaminen kehittämisessä koetaan väsyttäväksi. Lisäksi sidosryhmäverstaassa todettiin hankeen edennee verkkaisesti. Tämä kuvannee osallistujien tarvetta päästä muuttamaan omaa työtään ja korjaaman koettuja epäkohtia. Kannetellen I hankkeen toimenpiteet projektiryhmän kokemana Kannatellen hankkeen projektiryhmä ja hankkeen johto ovat olleet tyytyväisiä hankkeen toimenpiteiden onnistumiseen. Päätös pitäytyä tiedonkeruussa ja toteuttaa hanke tutkimus- ja havainnointihankkeena sekä pidättäytyä käytäntöjen kehittämisestä syntyi 2:n ensimmäisen kuukauden aikana. Kartoitusten osalta tavoitteet ylittyivät N- lukujen osalta. Hanke perusteli haastattelujen määriä ulkoisen uskottavuuden tavoittelulla. Palveluketjujen arvioinnin näkökulmasta aineisto kyllääntyi n. 20 nuoren ja 20 huoltajan kohdalla. Samoin henkilökunnan osalta vähäisempikin vastaajamäärä olisi tuottanut samat tiedot kuin laaja tiedon keruu. Hankkeen itse kuvaamat tulokset ja kertomukset siitä, miten kerätty tieto on ollut osa päätöksentekoon liittyvää keskustelua ja nopeuttanut päätöksentekoa antaa vahvaa viitettä siitä, että valittu työtapa on ollut tarkoituksenmukainen. On huomattava, että hankkeelta on pitkin matkaa toivottu konkreettisia toimia. Pitäytyminen tiedonkeruussa näyttää kuitenkin mahdollistaneen EKSOTEn rakenteiden muuttamisen, joka on taas edellytys paremmin toimiville päihde- ja mielenterveystyön palveluketjuille. Tiedonkeruun tuloksena syntyi projektiryhmälle käsitys palvelujen ja asiakkaiden kohtaamisesta ja kohtaamisten haasteista. Aineiston perusteella pystyttiin kuvaamaan kymmenen muuttujaa, joiden toteutuminen on ehto luottamuksen syntymiseen ja palveluihin kiinnittymiseen. Tiedon keruun seurauksena yhteistyön merkitys on korostunut ja on syntynyt oikeutus kehittää yhteistyön tapoja. Toteutuneet interventiot ja niiden yhteydessä tehdyt Single case studies toivat syvempää tietoa palveluprosessien toteutumisesta. Projektiryhmän näkökulmasta on ollut yllättävää, miten hankkeessa kerätty tietoa on sekä kytkeytynyt toimialajohdon kautta suoraan 9

10 päätöksentekoon, että toimijoiden kautta käytäntöihin: Konkretian syntyminen tiedon ympärille on ollut hämmentävää. Tietoa on hankkeessa kytkeytynyt suoraan päätöksentekoon. (Itsearviointiverstas ). 10

11 3. Tulosten merkittävyys Sidosryhmien kannalta hanke on hanke on saavuttanut lukuisia merkittävänä pidettyjä tuloksia: - Hanke vaikutti kahden nuorten päihdetyöntekijän rekrytoimiseen sekä näiden tehtäväkuvien muotoutumiseen. - Neuropsykiatrisesti oireileville nuorille luotiin oma tutkimus- ja hoitolinja. Aiemmin nämä nuoret jäivät helposti palvelujen ulkopuolelle. - Sidosryhmät kokivat varhaisen puuttumisen tärkeyden korostuneen. - Hankkeen myötä on korostunut palveluketjun toimijoiden vastuu nuorten kohtaamisista ja myönteisten kohtaamisten merkitys luottamuksen syntymisessä ja kiinnittymisessä palveluihin. - Tarve selkeyttää hoitoketjuja on tullut näkyväksi. Projektiryhmän näkökulmasta tulosten arvostus on korkea. Hankkeen tunnistamat tulokset antavat selvät suuntaviivat kakkosvaiheelle. Tiedon keruu on ladannut paljon odotuksia hankkeen seuraavalle vaiheelle. Hanke tiedotti tuloksista varovaisesti pyrkien huomioimaan kentän tulehtuneisuuden ja palautteen, jonka mukaan hanke syyllisti tarpeettomasti joitakin toimijoita. Tämän kaltaista keskustelua on arviointiaineistossa löydettävissä liittyen nuorisopsykiatriaan ja vaikkapa lastensuojeluun. Projektiryhmän näkökulmasta eri kartoitusten tulosten julkistaminen ja tuloksista keskustelu pienillä foorumeilla voisi olla osa hankkeen jalkautumista. Sidosryhmien arvioit loivat projektiryhmässä uskoa tulevaan: Meidän ei tarvitse jäädä historiamme vangiksi, voimme luoda uudestaan omaa työtapaamme. (Itsearvioinverstas ) Esimerkiksi kartoitusten tuloksista käydyn keskustelun seurauksena nuorisopsykiatria on mukana hankkeessa, vaikka se alussa jäikin hankkeen ulkopuolelle. Miten merkittävänä pidät Kannatellen hankkeen nimeämiä tuloksia? 11

12 Sidosryhmäkysely (6/2012,N=45) Hankkeen keräämän tiedon pohjalta on toteutettu useita muutoksia. Miten merkittäviä ovat Kannatellen I hankkeen aikaansaamat muutokset ja tulokset? (1 = ei lainkaan merkittävä, 5 erittäin merkittävä, jos et osaa arvioida, jätä kohta tyhjäksi) Asiakastulokset Asiakasvaikutusten tunnistaminen oli sidosryhmille haastavaa. Osa ei tunnistanut mitään vaikutuksia. Haastattelujen perusteella henkilöstön keskinäinen ymmärrys toistensa töistä, hoitoketjuista ja nuorten elämästä on lisääntynyt. Siellä, missä nuorten ja heidän huoltajiensa haastattelut ovat toteutuneet, on esimerkkejä haastateltujen voimaantumisesta ja merkityksellisyyden kokemuksista. Ykköshanke oli sellainen, että kasattiin tietoa kaikilta puolilta. Nyt on olemassa tietoa ja näkemystä eri puolilla. Kun oon kuullut muita, missä tehty haastatteluja. Saan tietoa tänne, miten me työskennellään ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Asiakasvaikutukset liittyvät heidän kuulemiseensa. Kun on haastateltu nuoria, on saatu nuorilta tietoa, miten he ovat kokeneet palveluohjauksen. Miten nuoret itse kokevat palvelun. Esim. Typissä. Asiakkaisiin liittyen opimme nuorten elämää: päihteet, mielenterveys, neuropsykologiset ongelmat, asperger, adhd, heikkolahjaiset. Meidän asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja olleet enemmän osana kehittämisessä. He ovat olleet ylpeitä, että heiltä on kysytty ja heillä on ollut mahdollisuus antaa palautetta ja omia kokemuksia. Asiakkaiden pitäisi ohjata työtä. 12

13 Palveluketjuun liittyvät tulokset Merkittävimpänä palvelujen muuttumiseen liittyvänä asiana pidettiin kahden päihdetyöntekijän palkkaamista. Nuorten päihdetyöntekijöiden tulo on selkeyttänyt hoitopolku ja yksinkertaistaneet yhteydenpitoa. Neurologisesti oireilevien nuorten hoidon järjestämistä pidettiin erittäin tarpeellisena. Haastatteluissa mainittiin myös mielenterveyspalveluiden ja päihdetyön yhdistyminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä tulossa oleva nuorisopsykiatrian jalkautuminen. Nämä muutokset olisivat toteutuneet ilman hankettakin. Hanke on kuitenkin toiminut virikkeiden antajana ja vauhdittajana tulossa oleville muutoksille. Tieto uusista palveluista ei ole vielä saavuttanut kaikkia tahoja. Neuropsykiatristen palveluitten odotetaan kehittyvän ja tulevan esim. kouluissa näkyväksi Kannatellen IIhankkeen myötä. Esimerkiksi päihdetyöntekijöihin liittyvät mahdollisuudet ovat jääneet osalle kouluja vieraiksi. meiltä pääsi peruskoulusta poika, joka oli erityisen tuen oppilas. Hänellä on päihdeongelma. Hänelle ei ole savitaipaleella osattu kertoa, mistä hoitoa päihdeongelmaan 17 v. pojalle. Sähköisen työkalun kehittäminen on tärkeää, vaikka onkin vielä kesken. Pahimpia ovat olleet ne kokemukset, että nuori on mennyt pisteeseen ja kuullut, että ei kuulu sinne ja sitten on mennyt toisaalle ja kuullut, että ei kuulu sinnekään. Haastatteluissa pohdittiin mahdollisuutta kytkeä kehitteillä oleva työkalu sosiaalitoimen Efficaan tai koulujen Vilmaan. Ei ole liipannut.. Lastensuojelu on sellainen oma saarekkeensa. Valtio valtiossa. Hanke on ollut hyvä ensimmäinen askel. Lastensuojelun tulisi löytää paljon muitakin yhteistyökumppaneita. Tämmöisessä ennaltaehkäisevässä työssä voisi tehdä paljon. Suurilta osilta vaikutukset näkyvät päihde ja mielenterveyspalveluiden alueelle. Hanke on ollut tukena siinä muutoksessa, joka on ollut menossa ja käynnistänyt prosesseja. Toki on heijastunut meillekin. Ehkä sillä tavalla, että on ainakin joitakin asioita joita on painotettu. Palveluohjauksen korostaminen ja näkyväksi tekeminen. Nuorten palveluita on ollut paljon ja hajallaan. Hanke on tehnyt toimijoita näkyväksi ja rakentanut siltoja. Hankkeen kautta tuli näkyväksi, että samat ihmiset pyörivät eri paikoissa ja hoidon tulisi olla integroitua. Mikä toki oli EKSOTEn omakin tavoite. Asiakkaaksi tulon kynnykset ovat madaltuneet. Voi sanoa, että yhteyden saanti on helpottunut, kontaktin otto jne. Ilman muuta. Kyllä hankkeella on ollut portteja avaamassa. Tarulan tuvan yhteistyö psykiatrisen osaston kanssa on lähtenyt liikkeelle. Olemme jakaneet tietoa siitä mitä teemme. Olemme käyneet tutustumassa puolin ja toisin 13

14 psykiatrisen osaston toimintaan. Kahden nuorten päihdetyöntekijän tulolla on erittäin iso merkitys. Heidät on kyllä huomattu. Nuorten työntekijöille on hirveä määrä työtä. Nyt on voitu ohjata nuoria päihdetyöntekijöille. Neuropsykiatrisesti oireilevien palveluiden kehittäminen on ollut tosi merkittävää. On näkynyt aikaisemmin, että sellaista palvelua ei ole ollut saatavissa. On saattanut olla 9 luokkalaisia, joille ei ole saatu tukea. Yhteistyö on nyt selkiytynyt Kun aiemmin ruvettiin ottamaan yhteyttä sosiaalipuolelle, siellä oli epäselvää, miten toimii. Aiemmin jouduttiin paljon nykimään narua, että saadaan apua. Kun huomataan, että asiakas on poissa tai väkivaltainen. Oli hakuammuntaa, mitä tehdään. Saattoi olla puolikin vuotta, että oppilas oli heitteillä. Puoli vuotta on pitkä aika koulussa. On tullut uusia palveluita, esim. perhetyö Siitä on ollut meidän yhteisölle suurta hyötyä. Nyt kuraattorin työ on mennyt kauemmas. Kun aiemmin pystyin seuraamaan työaikoja. Nyt on yllättävän paljon koulutuksia ja poissa oloja. Enemmän olisin toivonut oppilaiden kanssa tapahtuvaa työtä. Palvelujärjestelmässä on ongelmakohtia, joita on haluttu nostaa esiin haastatteluissa: Iso aukko on nuorten katkaisu ja kuntoutus. Tapahtuu aina muualla kuin Lappeenrannassa. Nyt on yksityisiä palveluntuottajia. Se, et pitää lähteä Lappeenrannasta pois, on ongelmallista nuorille Koulunkäynti... On korkeampi kynnys. Typin näkökulmasta lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Tukiperusteet on niin tiukat Typin toiminta on sinällään virittänyt muutostarvetta. Nythän ammatillisen kuntoutuksen tuen myöntämisen perusteet on niin tiukat, että sairaus on aiheuttanut jo paljon tuhoa ennen kuin tukea saa. Ei ole ennaltaehkäisevää tukea. Että päästäis aikaisemmassa vaiheessa kuntoutustuen piiriin. Koko ajan kehitellään toimintaa, että miten saatais ammatilliseen kuntoutuksen toimenpiteet ja nuorisopsykiatria toimimaan, että tulisi yhtenäinen kuntoutuspolku. Nytkin oli asiakas, joka jouduttiin toimittamaan psykiatrisella osastolle arviointijaksolle. Ehkä ymmärrys itsellä on lisääntynyt, että jos tarkkailujaksolla ei todeta mitään, hyvin äkkiä se sieltä tulee takaisin. He ovat keskittyneet psyykkisten sairauksien hoitamiseen. Meillä nuoret oireilevat psyykkisesti, mutta eivät ole sairaita. Joskus oireilu on niin voimakasta, että joudumme kysymään apua. Asiantuntija joutuu arvioimaan, tarvitseeko psyykkistä hoitoa. Meidän ajatus joskus on, että tarvii apua, mutta asiantuntijan arvioi on, että ei tarvitse psyykkistä hoitoa. Mihin kuuluu, jos käyttää päihteitä ja on ihan sekaisin, mutta ei kuulu hoitoon. Minne kuuluu.. tähän ei varmaan ole tullut muutosta. Tää on varmaan ikuisuuskysymys. Vielä ei ole yhteistä tapaa hoitaa näitä vahvasti oireilevia lapsia. 14

15 Organisaatiovaikutukset Suurilta osilta organisatoriset vaikutukset näkyvät päihde ja mielenterveyspalveluiden alueella. Haastattelujen mukaan suurimmalla osalla vaikeahoitoisiksi koetuista nuorista on mielenterveys- ja päihdeongelma yhdessä. Tähän mennessä pallottelu eri tahojen välillä on koettu joissakin tilanteissa räikeäksi. Syksyllä 2011 palkattiin EKSOTEen kaksi nuorten päihdetyöntekijää. Neuropsykiatrisesti oireileville nuorille tarkoitetun hoitolinjan luominen näyttäytyy näiden nuorten kanssa toimiville merkittävänä. Tähän asti vastaavia palveluita on ollut vain alle 12-vuotiaille ja murrosikäiset ovat jääneet palveluitten väliinputoajiksi. Nuorisopsykiatrian näkökulmasta neuropsykiatrisesti oireilevien hoitopolun luominen on ollut sekoittavaa. On syntynyt kaksi eri hoitopolkua ja erilaiset kiireellisyysluokitukset. Haastattelujen mukaan hanke on ollut tukena meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden organisoitumisen muutoksessa. Hanke on tuottamansa informaation kautta ollut virikkeenä ja vauhdittajana meneillään olevalle kehitykselle. Haastattelujen mukaan päihdetyöntekijöiden palkkauksesta oli päätetty jo aiemmin. Päihdetyö kuuluu kaikille periaate on ollut esim. Lappeenrannassa periaatteena jo ennen Esotea. Haastatteluissa myös todettiin, että periaate ei ole jalkautunut vielä kaikkialle. Haastatteluissa kuvattiin tarvetta edelleen kehittää organisatorista yhteistyötä. Lastensuojelu ja nuorisopsykiatrian osasto kuvattiin paikoin tällaisiksi muille vieraiksi ja sulkeutuneiksi toimijoiksi. Haastattelujen mukaan esim. lastensuojelun avohuollon ja nuorisopsykiatrian välillä on tarvetta hioa yhteistyötä. Kun valittiin kaksi päihdetyöntekijää, heidän toimenkuviaan on kehitelty ja samat henkilöt ovat olleet mukana hankkeessa. Ei oo vaikuttanut organisaatioon. Sitä kautta on saanut vaikutteita Samaa asiaa on prosessoitu muutakin kautta. Päihde ja mielenterveyspalvelut ovat olleet yhdistymässä koko ajan. Mikä on hankkeen vaikutusta, ei voi mitata. Varmaan on tukenut yhdistymistä. Päihde ja mielenterveyspalveluiden välillä ei ole ollut iso pulmaa, olemme olleet vaan niin etäällä toisistamme. Eri tahojen yhteistyön kehittyminen hankkeen aikana Kuvaukset yhteistyön kehittymisestä jakaantuvat kolmeen. Yhteistyön kerrotaan muotoutuvan ja kehittyvän luontaisesti ilman hanketta. Aineistossa on esimerkkejä tämän suuntaisesta toiminnasta esimerkiksi nuorisopsykiatrian tai sosiaalitoimen perhetyön osalta. Näin on erityisesti puhuttaessa kahdenvälisistä suhteista kuten nuorisopsykiatrian ja Tarulan tuvan vastaanottokodin välisestä yhteistyöstä. Toisaalta kerrotaan hankkeen tuottamien kartoitusaineistojen avanneen ja tehneen tutuksi eri toimijoiden ajattelua ja toimintatapoja. Kolmanneksi aineistossa on kuvauksia yhteistyön syventymisestä ja muuttumisesta erityisesti hankkeen toteuttamien interventioiden seurauksena. Jotkut haastateltavat puhuvat kulttuurin muutoksesta: kahden välisen hoitosuhteen sijasta asiakkaan kanssa tarkastellaan koko verkostoa. Näitä kuvauksia on Tarulan tuvasta ja koulujen oppilashuoltoryhmistä. Vastaavia 15

16 kokemuksia on nuorille suunnatusta päihdetyöstä. Pilottikouluja laajemmin tarkasteltaessa koulun ja EKSOTEn välisen yhteistyön kehittymisen arvellaan vaativan aikaa. Hankkeen yhteistyö näyttää jääneen kehittymättä suhteessa lastensuojelun avohuoltoon ja aikuissosiaalityöhön. Luultavasti EKSOTEn kaikki toimijat eivät vielä ymmärrä lastensuojelun tai aikuissosiaalityön tarpeita, esimerkiksi tarvetta tutkimuksille ja arvioinneille. Toimialat ja erilaiset asiat ovat uudelleen organisoituneet. Mutta mikään ei ole alkanut eikä päätykään tähän hankkeeseen. Yhteistyömuotojen kehittäminen on yksittäisten yksiköiden ansiota ja pitää lähteä yksiöistä itsestään. Sosiaalipuolen kanssa pitäisi saada enemmän yhteistyötä. Yhteisiä kokouksia ja foorumeita. Ymmärrys toisten kanssa on lisääntynyt. Että heidät saisi nopeammin paikalle ja tavoitettavaksi. Että sieltä saisi jonkun heti mukaan. Ja jatkot suunniteltua. Nuorten kohdalla nimenomaan päihdetyön kanssa on selkiytynyt. Nuorisopsykiatrian kanssa on mennyt eteenpäin ilman hankettakin. En osaa sanoa. Onko hankkeen aikana yhteistyä mitenkään kehittynyt. Sosiaalipuolella on lähtökohtana, meidän pitää verkostoitua. Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut ovat alkaneet avautua, mutta en osaa sitä linkittää hankkeeseen. Meistä vaan ajatellaan, meillä hoidetaan raha-asiat. Täällähän näkyy, mitä muutakin pitää hoitaa. Meidät ohitetaan, vaikka meidän pitäisi olla tietoisia mitä muuta tapahtuu. Meidän pitäisi seurata, etenevätkö mielenterveyspuolellla tai työvoimapuolella. Aikuissosiaalityön roolina olisi aika luonnollista olla koordinoivassa roolissa. Myö nähdään, et nyt päihdeongelma, siellä katkesi asiakkuus. Sitten ohjataan mielenterveyspalveluihin, asiakas ei käy. Sitten työvoimapalvelua. Tämä ei varmaan näyttäydy muille toimijoille. Näyttäytyy vaan rahan kautta. Siinä sivussa tehdään sitä työtä, että kävitkö siellä, mitä ne sano. Me näemme, kun asiakas tippuu palvelusta.. Teemme moniammatillista yhteistyötä täällä. Mutta esim. MTPA, että ilman lähetettä ja aikavarausta pääsee hoitoon. Se on iso asia. Että voi sanoa nuorelle, mene. Ei tarvii isoa koneistoa käynnistää Jotta nuorta voi auttaa pitää ottaa seuloja. Nuori ei voi lähteä kuntouttavaan työtoimintaan, jollei ole päihteetön. Tämä on helpottunut hankkeen aikana. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012) Tällä hetkellä menee rahaa siihen, että ostamme tutkimuksia ulkoa. Sijoitusajat vastaanottokodissa pitenevät, koska ei ole riittävää tietoa, minkälaista tukea tarvittaisiin. Esim. kehitysvamma epäily, joka on johtanut vuoden sijoitukseen vastaanottokotiin. Yksikin väärä sijoitus haittaa nuorta. (Sidosryhmähaastattelut 6/2012) Hankkeeseen liittyvä vastustus Hankkeen työntekijät kuvasivat eri tilanteissa hankaluuksia, joita liittyi hankkeen 16

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa

Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa Mihinkään ei voi kuitenkaan vaikuttaa Vai voiko sittenkin? Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet palvelujen kehittämisessä Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Kuopiossa

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä.

TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä. TE- hallinnon ja projektien yhteistyön kehittämispäivä 28.9.2010 Uudenmaan ELY: ssä. Ryhmä I. Mitä tehdään asiakkaille, jotka eivät pääse eteenpäin projektista? Asiakkaalle laaditaan projektin aikana/

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot