FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIO 2015"

Transkriptio

1 0 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015 Yhtymäkokous

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taloudelliset reunaehdot vuoden 2015 suunnittelussa Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sote-uudistus Kuntayhtymän alue ja toimipisteet Kuntayhtymän toiminnan painopisteitä vuonna Strategisen suunnitelman laadinta Prosessimainen toimintatapa Johdon ja esimiesten kouluttaminen Johtoryhmän ja muiden kuntayhtymän ryhmien toiminnan arviointi ja kehittäminen Koulutus- ja tutkimusyhteistyön mahdollisuudet Forssan seudulla Muut painopisteet Kuntayhtymän nykyinen strategia Arvot Perustehtävä (toiminta-ajatus) Tavoite (visio) Menestystekijät Strategian toteuttaminen Palvelualuekohtaiset suunnitelmat vuonna Aikuissosiaalityön palvelualue Erikoissairaanhoidon palvelualue Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualue Perhepalvelujen palvelualue Perusterveydenhuollon palvelualue Vanhuspalvelujen palvelualue Yhtymähallinto Rahoitus Sopimusohjauksen ja sosiaalipalveluiden suoritesuunnitteet Talousarvion yleisperustelut Laskelmat Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Tuloslaskelma Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän investointimenot ja tulot vuonna Rahoitusosa Kuntien osuudet kuntamaksuihin vuonna 2014 ja Liite. Palvelualueiden ja kuntayhtymän riskit ja niihin varautuminen

3 1 1. Johdanto Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui 13 toimintavuoden jälkeen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi. Hyvinvointikuntayhtymä järjestää jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan sairaalan tuottamat erikoissairaanhoitopalvelut. Lisäksi hyvinvointikuntayhtymä hankkii muut tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut Someron kaupungille. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen oli ollut vireillä jo pitkään, koska kokemukset terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnasta olivat hyvät. Seudullinen palvelutuotanto pystyttiin järjestämään kattavasti, palveluiden saatavuus oli hyvä ja kustannukset kansallisessa vertailussa kilpailukykyiset. Todellinen ponnistus toiminnan organisoimiseksi käynnistyi, kun vuoden 2013 syksyllä valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistus edellytti tiettyjä väestöpohjakriteerejä, joiden valossa oli ilmeistä, että ainoastaan terveydenhuoltoon rajoittuvalla palveluiden organisoinnilla ei pystytä jatkossa takaamaan seudullisen palvelutuotannon jatkuvuutta ja toisaalta omaa päätäntävaltaa. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen nähtiin ratkaisuna tähän ongelmaan, koska lainsäädäntövalmistelussa todettiin, että alueellisesti voidaan poiketa lakiin määritetyistä väestöpohjakriteereistä, mikäli seutukunnalla on näyttöä toimivasta sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen ja toiminnan käynnistäminen voidaankin kiteyttää kahteen asiaan, jotka ovat väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden läheisen saatavuuden sekä paikallisen päätöksenteon säilyttäminen. Perustettavan hyvinvointikuntayhtymän toimintaa valmisteltiin lukuisissa koordinaatioryhmissä, joissa hahmoteltiin toiminnan rakenteita ja palveluiden käytännön organisointia. Taustamateriaalina oli seudulla jo aikaisemmin toteutettu hyvinvointikuntayhtymän perustamiseen liittyvä selvitys, jossa oli mm. suunniteltu perustettavien palvelualueiden rakennetta ja toiminnan yleistä organisointia. Toiminta päätettiin järjestää kuudelle palvelualueelle, jotka olivat aikuissosiaalityön, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, perhepalveluiden, perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden palvelualueet. Toimintaa tukevat palvelut organisoitiin tukipalveluiden palvelualueelle, jossa toimivat tekniset palvelut ja materiaalihallinto. Yhtymähallinto vastaa lisäksi mm. henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja tietohallintoon liittyvien palveluiden tuottamisesta palvelualueiden toiminnan tueksi. Kulunut vuosi on ollut vilkkaan ja kiireisen toiminnan aikaa. Eri kunnissa vallinneita toimintatapa- ja maksukäytänteitä on yhdenmukaistettu, yhtymähallitus organisoitu ja monia arjessa havaittuja avoimia kysymyksiä ratkottu yksi kerrallaan. Toimintaa on leimannut vahva innostuneisuus ja sitoutuminen, jotka ovat auttaneet kaikkia hykyläisiä arjen toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tärkeintä on ollut, että asiakkaat ovat saaneet palvelut entiseen tapaan katkeamattomasti eivätkä sisäisen organisoitumisen ja arkisten ongelmien ratkaisujen etsiminen ole heijastuneet asiakasrajapintaan huonona palveluna, palveluiden saatavuuden viipeinä tai muina asiakastyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä.

4 Taloudelliset reunaehdot vuoden 2015 suunnittelussa Omistajakuntien taloudellinen tilanne on tulevina vuosina uhkaavasti heikentymässä mm. valtionosuusjärjestelmäuudistuksen myötä, joten hyvinvointikuntayhtymän tulee pystyä vastaavalla tavalla mukautumaan ja sopeuttamaan toimintojaan sekä pitämään kustannuskehityksensä hyväksyttävällä tasolla. Sopeutuminen kuntatalouden muutoksiin merkitsee myös sitä, että palvelutarjoomaa ja henkilöstömitoituksia tarkastellaan kriittisesti, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio tarjoaa monissa palveluissa mahdollisuuksia purkaa päällekkäisyyksiä ja osaoptimointia. Tavoitteena on, että hyvinvointikuntayhtymän kuntakohtaiset ikä- ja tarvevakioidut kustannukset pysyvät alle maan keskiarvon ja että hyvinvointikuntayhtymän tuottavuutta voidaan parantaa vuosittain. Hyvinvointikuntayhtymän perustamisen taloudelliset hyödyt tulevat näkymään vasta useiden vuosien kuluessa ja niiden toteutuminen edellyttää määrätietoista työskentelyä organisaation eri tasoilla, johtavien viranhaltijoiden ja tulosyksikköjohtajien ja esimiesten johtamisosaamisen täysimittaista hyödyntämistä ja kehittämistä sekä omistajakuntien ja luottamushenkilöiden vankkumatonta tukea. Tarkasteltaessa hyvinvointikuntayhtymän sopeuttamistarpeita vuodelle 2015 on lisäksi pidettävä tärkeänä mielessä se, että lyhytnäköisillä päätöksillä ei tulisi rapauttaa hyvinvointikuntayhtymän palvelutarjooman kilpailukykyä ja samalla vaarantaa sen uskottavuutta toimia sote-lain mukaisena tuotantoyksikkönä, kun uusi sote-laki astuu voimaan THL on julkaissut sote-lain vaikutusarvioinnin, jossa se toteaa tiivistetysti, että - taloudellisten vaikutusten arviointiin on esitettävä runsaasti varaumia - Suomesta tehtyjen harvojen arviointien perusteella sote-integraatio hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvuvauhtia maltillisesti, arviolta 0-1 tai 0-2,4 prosenttia - uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua, vaan edellyttää päätöksentekijöiltä ja johtajilta kykyä ja taitoa hyödyntää lakiesityksen mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiorakenteen mahdollisuudet - kustannuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti valtakunnalliset poliittiset päätökset kuntien tehtävistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatosta sekä se, miten taloudellisilla kannusteilla hillitään kustannuskehitystä. Vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Terveydenhuollon palvelutuotannon suunnittelu nojaa entiseen tapaan vakiintuneeseen sopimusohjausmenettelyyn, sosiaalihuollon palvelutuotanto puolestaan vuoden 2014 aikana toteutettuun sosiaalipalveluiden tuotteistukseen ja kuntien kanssa sovittuihin laskutusperusteisiin. Terveydenhuollon palvelutuotannossa kunnan maksuosuus määrittyy 2,5 vuoden käytön perusteella, sosiaalihuollon palvelutuotannossa puolestaan tuotteistettujen palveluiden käyttöön, joista kertynyt yli- tai alijäämä kertyy kunnalle maksutuottona tai lisämaksuina. Terveydenhuollon suoritesuunnitteet sisältyvät aikaisempien vuosien mukaisesti toiminta ja taloussuunnitelmaan. Sosiaalipalveluiden suoritesuunnitteet ja kuntakohtaiset laskelmat ovat palvelusopimuksen liitteenä. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat euroa (3,20 %) verrattuna vuoden 2014 ennustettuun toteumaan ja (3,77 %) euroa verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Sopimusohjauksen oman toiminnan osalta maksut nousevat 0,39 prosenttia, sairaanhoitopiirin kuntamaksut nousevat 5,25 prosenttia ja oman ulkopuolisen laitoshoidon osalta maksut pysyvät entisellään. Sosiaalipalvelujen ennakkolasku-

5 3 tuksen pohjana käytettävät maksut nousevat 4,98 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden toteumaennusteeseen. Sopimusohjauksen ja sosiaalipalvelujen maksujen määräytymisessä merkittävää on se, että yleiskustannuksia vyörytetään kumpaankin kokonaisuuteen toisin kuin vuonna 2014, jolloin vyörytykset kohdistuvat ainoastaan sopimusohjauksen palvelukokonaisuuteen. Palkkojen nousuksi on arvioitu ensi vuodelle 0,3 prosenttia. Tämän lisäksi ensi vuodelle on varattu euroa käytettäväksi palkkaharmonisointiin, joka toteutetaan siirtosopimuksessa sovitulla tavalla vuosien aikana. Henkilöstökulujen osuus on noin 54 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa vähemmän kuin vuonna Vähennys on seurausta kirjanpidollisista muutoksista, sillä sijaismäärärahoja on siirretty henkilöstökuluista palvelujen ostoihin. Investoinneista merkittävin on osaamiskeskuksen muutostyöt, johon on varattu euroa vuodelle Toinen merkittävä investointi on natiivikuvauslaitteisto, johon on varattu euroa. Investointimenot ovat yhteensä euroa, mikä alittaa poistojen määrän ja näin mahdollistaa lainojen lyhentämisen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat kuntalain säädökset ovat tulleet voimaan vuoden 2014 alusta ja ne koskevat myös kuntayhtymiä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 :ssä säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää, joista kuntayhtymässä vastaa yhtymähallitus. Kuntalain mukaan kuntayhtymän yhtymäkokouksen tulee päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteissa kerrotaan mikä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus, mitkä ovat siihen liittyvät tehtävät ja vastuut, kuinka toiminta toteutetaan ja kuinka toimintaa arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan. Perusteet ovat valmistelun alla ja ne tuodaan yhtymähallitukseen käsiteltäväksi ja yhtymäkokouksen vahvistettavaksi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta valmistellaan omat suunnitelmansa, joiden pohjalta toimintaa käytännössä toteutetaan. Kuluvan vuoden ajan sisäistä valvontaa on toteutettu FSTKY:n aikana annettujen määräysten mukaisesti, mutta sisäisen valvonnan suunnitelma on kuitenkin tarpeen päivittää uuteen organisaatioon soveltuvaksi. FSHKY:n sisäisen valvonnan suunnitelma on valmistelun alla ja se tuodaan käsiteltäväksi yhtymähallituksen joulukuun kokoukseen. Palvelualueiden ja koko kuntayhtymän osalta on tehty riskiarviot, jotka ovat talousarvion liitteenä. Kuntayhtymän uuden riskienhallintasuunnitelman valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2014 ja suunnitelma valmistuu kevään 2015 aikana Sote-uudistus Parlamentaarinen ohjausryhmä on sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Lakiesitystä on täsmennetty siten, että palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät, joita voi olla enintään 19. Lisäksi on määritelty kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Hallituksen lakiesitys annetaan eduskunnalle Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat pal-

6 4 velut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää seuraavasti: Eteläinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Itäinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Keskinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Läntinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Pohjoinen sosiaali- ja terveysalue, 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla uudistuksen tullessa voimaan. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluissa yhdenvertaisesti. Syksyn lausuntokierroksella saatiin paljon arvokasta palautetta lakiluonnoksesta. Lausuntoja hyödynnettiin hallituksen esityksen viimeistelyssä monipuolisesti. Lausuntoja annettiin 526. Lausuntokierroksella kuntia kuultiin erikseen niiden sijoittumisesta alueisiin. Kuntien kuulemisten perusteella Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sosiaalija terveysalueeseen. Lisäksi kaikki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat Eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Muilta osin sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin kuuluvista kunnista. Kuntien sijoittumisessa alueisiin on otettu huomioon myös kunnan sijoittumisen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen. Tämä vuoksi Keuruu, Uurainen ja useat Päijät-Hämeen kunnat sijoittuvat lakiesityksessä eri sote-alueelle kuin ne itse esittivät lausunnoissaan. Päijät-Hämeen kuntien liittäminen eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen muuttaa sekä Eteläisen että Keskisen sote-alueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien enimmäismäärää. Aikaisemmasta tiedosta poiketen Keskiselle sote-alueelle voi muodostua enintään kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Vastaavasti Eteläiselle sote-alueelle voi muodostua enintään neljä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Järjestämislaki luo kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle uudenlaisen palvelurakenteen. Parlamentaarinen ohjausryhmä on ottanut huomioon rakenteeseen liittyvät perustuslaista aiheutuvat epävarmuustekijät. Ne koskevat perustuslaissa säädettyä kunnan asukkaiden itsehallintoa. Ohjausryhmän käsityksen mukaan lakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Esityksen perustuslainmukaisuuteen liittyvien kysymysten vuoksi on kuitenkin tärkeää, että eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee esityksen ja ottaa kantaa sen suhteesta perustuslakiin. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas.

7 5 Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia, jotta kuntakohtaiset kustannukset eivät tule kohtuuttomiksi. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen isommille alueille antaa mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua. Tarkka kustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta, koska näin laajamittaista uudistusta ei ole tehty aiemmin. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja, kokoamalla voimavaroja yhteen, tekemällä isoja yhteishankintoja tarvikkeissa sekä lääketieteellisissä ja muissa tukipalveluissa ja sijoittamalla henkilöstö tarkoituksenmukaisesti palveluihin. Myös tietohallinto voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen sujuviksi hoito- ja palveluketjuiksi voi tuoda pitkällä aikavälillä tehokkuutta resurssien käyttöön. Hyvinvointikuntayhtymässä on jo toteutettu uuden sote-lain mukainen palveluien yhteensovittaminen eli integraatio. Toiminnan tuloksellisuudesta on saatu jo runsaasti näyttöä toiminnallisten parannusten kautta, taloudellisten hyötyjen aikaansaamisen viive on kuitenkin kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan pidempi, arviolta 3-6 vuotta. Forssan malli on jo perustamisestaan vuodesta 2001 lähtien toiminut valtakunnallisena referenssiä, jollaisena se toimii tälläkin hetkellä, kun kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut on yhdistetty yhden organisaation ja johdon alaisuuteen. Nyt esitetty sote-ratkaisu on hyvinvointikuntayhtymän osalta joiltakin osin ongelmallinen. Esitys sisältää kuitenkin niin paljon ilmeisiä ratkaisemattomia kysymyksiä (esim. perustuslailliset ongelmat), että lakiesityksen jatkovalmistelua, eduskuntakäsittelyn tuloksia ja lopullisia päätöksiä on vaikea ennakoida. Lähtökohtaisesti Hämeen liitto on jo aiemmassa lausunnossaan linjannut, että Hämeen maakunnassa tulee jatkossakin toimia kolmea tuottajayksikköä, jotka ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut.

8 6 2. Kuntayhtymän alue ja toimipisteet + Somero (ympäristöterveydenhuolto) Kuntayhtymän palveluja annetaan seuraavissa yksiköissä: FORSSA HUMPPILA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema Terveysasema/Korkeavaha Palvelukeskus Mäntyrinne Ympäristöterveysasema Kunnanvirasto A-klinikka - sosiaalihuollon palvelut Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema JOKIOINEN Sairaala Terveysasema - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) Asumispalvelukeskus Intalankartano - poliklinikat ja osastot Virastotalo - radiologia - sosiaalihuollon palvelut - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus TAMMELA Niittyvilla Terveysasema Lastenkoti Kaarisilta Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Tuki- ja turva-asunnot Ruisluodon palvelukeskus Tyykihovi Kunnantalo Rimpikoto - sosiaalihuollon palvelut Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo YPÄJÄ - sosiaalihuollon palvelut Terveysasema Palvelukeskus SOMERO Kunnanvirasto Ympäristöterveydenhuolto - sosiaalihuollon palvelut

9 7

10 8 3. Kuntayhtymän toiminnan painopisteitä vuonna Strategisen suunnitelman laadinta Kuntayhtymän toiminnan painopisteet määritellään vuoden 2015 keväällä vahvistettavassa strategisessa suunnitelmassa. Kuntayhtymän strategian laatiminen aloitettiin syksyllä, jolloin toteutettiin sidosryhmien luotaaminen niiden tilanteen ja odotusten ymmärtämiseksi, toimintaympäristöanalyysi ja henkilöstön osallistaminen. Henkilöstön osallistaminen toteutettiin avoimella verkkohaastattelulla, jotta kaikilla työntekijöillä olisi varmasti mahdollisuus osallistua. Verkkohaastattelu nähtiin lisäksi ainoaksi mahdolliseksi tavaksi 1100 hengen organisaatiossa henkilöstön osallistamiseksi. Strategian valmistelu jatkuu vuoden 2015 keväällä, jossa toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet sekä niihin liittyvät kriittiset menestystekijät formuloidaan sanalliseen muotoon. Vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta poiketen ei kuluneena toimintavuonna ollut käytännön mahdollisuuksia koko strategiaprosessin läpivientiin hyvinvointikuntayhtymän perustamiseen liittyvien monenlaisten arkisten ongelmien ratkaisemisen johdolla. Keväällä myös yhtymäjohtaja vaihtui, kun tehtävää pitkään ja ansiokkaasti hoitanut Forssan mallin luoja Markku Puro jäi eläkkeelle. Vuosi 2015 on siten suunniteltu aiemman strategian pohjalle kuitenkin siten, että tuloskorteissa on täsmennetty ja terävöitetty sosiaalihuoltoon liittyvien palveluiden tavoitteita ja menestystekijöitä. Voimassa olevassa strategisessa suunnitelmassa on lueteltu ne asiakastarpeet, jotka pysynevät hyvin pitkälti samanlaisina myös tulevina vuosina. Kuvio 1. Strategiaprosessin toteutus hyvinvointikuntahtymässä 3.2. Prosessimainen toimintatapa Valmistelussa oleva sote-laki perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saumattomaan integraatioon. Hyvinvointikuntayhtymä toimii tässä edelläkävijänä, sillä se on jo omilla päätöksillään itsenäisesti päätynyt hallinnolliseen kokonaisuuteen, joka täyttää lain asettamat vaatimukset. Sen sijaan toimintojen varsinainen integraatio ja saumattomien palveluketjujen luominen edellyttävät aivan uudenlaisia toimintatapoja, joissa toimintaprosessit määritellään yli palvelualueiden rajapintojen asiakastarpeen asettamilla ehdoilla. Prosessimaisissa toimintatavoissa korostuvat em. rajapintojen ylittämisen lisäksi toiminnan aito suunnittelu asiakastarpeeseen perustuen, moniammatillinen yhteistyö, kokonaisuuksien ymmärtäminen ja oman roolin hahmottaminen yhteisen asiakastarpeesta lähtevän tavoitteen saavuttamisessa. Prosessimaisessa toimintatavassa kukin hykyläinen ymmärtää oman keskeisen roolinsa osana saumatonta palveluketjua sekä sen, että onnistuneen ja ainutlaatuisen asiakaskokemuksen

11 9 tuottamisen onnistumiseksi vaaditaan kaikkien ammattiryhmien yhteistyön onnistumista. Prosessimaisen toimintatavan edut korostuvat erityisesti silloin, kun puhutaan niistä asiakasryhmistä, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita. Tällaisia asiakasryhmiä ovat mm. moniongelmaiset lapset ja nuoret sekä lapsiperheet, joiden vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia sekä toisaalta vanhukset, joiden kokonaisvaltainen tilanteen haltuunotto vaatii yli totuttujen organisaatioyksiköiden ylittävää saumatonta yhteistyötä. Prosessimaisen toimintatavan luominen aloitettiin vuoden 2014 syksyllä, jolloin ryhdyttiin tunnistamaan ja määrittämään koko organisaation prosessikarttaa, joka kuvaa tapahtumien keskeisen sisällön suhteessa asiakastarpeeseen. Prosessikartasta tunnistetaan palvelualueittain ydinprosessit, joille määritellään omistajat ja kehitysryhmät, jonka jälkeen on valmius edetä palvelualuekohtaiseen prosessityöhön. Prosessien määrittely johtaa prosessikuvausten sanalliseen ja graafiseen luomiseen, joiden vakiinnuttaminen ja käytäntöön soveltaminen on useita vuosia kestävä pitkäjänteinen työponnistus. Tällä lähestymistavalla pystytään kuitenkin vähentämään päällekkäisyyksiä, tehostamaan toimintaa, parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan aidosti asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli. Prosessimaisen työskentelytavan omaksuminen on aivan keskeisessä asemassa, kun hyvinvointikuntayhtymän toimintaa arvioidaan ja sen olemassaolon oikeutusta perustellaan ulkopuolisille sidosryhmille. Pelkillä hallinnollisilla päätöksillä organisaatioiden yhdistämisestä ei tähän päästä, mutta prosessit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää toimintaa joustavaan ja asiakaslähtöiseen suuntaan, jossa jokainen työntekijä kokee oman roolinsa merkitykselliseksi osana kokonaistavoitteiden saavuttamista Johdon ja esimiesten kouluttaminen Hyvinvointikuntayhtymän menestyminen riippuu osaavien hykyläisten asiantuntijoiden sitoutuneesta ja motivoituneesta työsuorituksesta, jota tukee osaava johtamis- ja esimiestyö. Onnistuneella esimiestyöllä varmistetaan, että kullakin työntekijällä on kirkkaana mielessään perustehtävä ja että esimiestyö tukee tämän perustehtävän toteuttamisen onnistumista. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy johtamisen ja esimiestyön kehittämisen perustua koko kuntayhtymän tasolla yhtenäiseen käsitteistöön ja toimintatapoihin, joiden luomiseksi on saatava yhteisesti jaettu tietopohja esimiestyön keskeisistä osatekijöistä, esimiehen rooliin kohdistuvista odotuksista ja vaatimuksista sekä esimiestyöhön vaadittavasta henkilökohtaisesta sitoutumisesta. Esimiestyön painopistettä siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ominaisesta ohjeita antavasta esimiestyöskentelystä kohti valmentavaa esimiehisyyttä, jossa esimiehen tehtävä muuttuu valmentajaksi, jonka tehtävänä on tukea työntekijää perustehtävän häiriöttömän toteuttamisen onnistumisessa sekä vapauttaa oikeilla kysymyksillä ja henkilökohtaisen huomion suuntaamisella alaiseen hänessä piilevä potentiaali alaisen itsensä sekä laajemmin koko työyhteisön käyttöön. Esimiehelle asetettavia tärkeimpiä odotuksia ovat arjen sujuvuuden varmistaminen sekä henkilökohtaisen huomion turvaaminen kullekin alaiselle, jotta tämä voi hyödyntää kykyjään ja kehittää osaamistaan organisaation tavoitteiden suunnassa. Johdon ja esimiesten dialogi ja säännöllinen yhteydenpito sekä ryhmäytyminen aloitettiin jo vuoden 2014 keväällä, jolloin sovittiin säännöllisistä esimiesfoorumeista. Näitä tukee talousarviossa vahvistettujen määrärahojen sallimissa rajoissa toteutettava erilliskoulutus, jonka suunnitelma laaditaan vuoden 2015 syksyyn mennessä. Koulutus totutettaneen yksittäisinä yhden tai kahden päivän pituisina moduuleina, joiden toteuttamiseksi valitaan

12 10 ulkopuolinen yhteistyökumppani sekä käytetään toisaalta organisaatiossa työskentelevien henkilöiden (mm. ylin johto) omaa koulutuksellista osaamista Johtoryhmän ja muiden kuntayhtymän ryhmien toiminnan arviointi ja kehittäminen Hyvinvointikuntayhtymässä toimii 1100 henkilöä, joiden työajan käyttö ja sen oikea kohdentaminen perustehtävää vastaavaksi on yksi tulevaisuuden menestymisen kulmakivistä. Tämän vuoksi päätöksentekojärjestelmää pyritään kehittämään joustavammaksi ja ns. hallinnollista byrokratiaa vähentämään. Samalla kuitenkin pidetään mielessä se, että kuntayhtymä käyttää toiminnassaan jäsenkuntien ja viime kädessä veronmaksajien rahoja, joten sen päätöksentekoprosessit noudattavat suurelta osin määriteltyjä virallisia valmistelu- ja päätöskäytäntöjä. Tällä voidaan taata mm. päätöksenteon läpinäkyvyys ja tasapuolisuus. Vuoden 2014 syksyllä aloitettu johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ulotetaan myös palvelualue- ja tulosyksikkötasolle, joissa kaikissa otetaan johtavaksi teemaksi vallitsevien kokouskäytäntöjen kriittinen arviointi. Kriittisessä arvioinnissa pohditaan mm. kokousten järjestämisen sijaan asioiden hoitamista vapaamuotoisemmilla menettelyillä sekä kokousten osallistujamäärän rajaamista. Tämä kaikki perustuu siihen, että kokouksiin käytetty aika on pois perustehtävän mukaisesta toiminnasta. Kriittisellä tarkastelulla pyritään taloudellisempaan, tehokkaampaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan parempaan toimintaan, joka heijastuu parempana asiakkaiden palveluna ja kilpailukykynä kansallisissa vertailuissa Koulutus- ja tutkimusyhteistyön mahdollisuudet Forssan seudulla Seudun ikääntyvän väestön määrällinen kasvu, odotettu eliniänkasvu yhdistettynä FSHKYn henkilökunnan ikääntymiseen aiheuttaa haasteita määrälliseen ja laadulliseen uuden henkilökunnan rekrytointiin ja osaavan työvoiman turvaamiseen. Toisaalta uuden teknologian kehittyminen ja hintojen sekä saatavuuden parantaminen luo mahdollisuuksia hyvinvointiprosessien uudistamiselle, palvelutason nostolle ja kustannustehokkuudelle. Teollisen internetin kehittyminen tulee antamaan paljon uusia mahdollisuuksia tehokkuuden kehittämiseksi. Haasteeksi uuden teknologian hyödyntämiselle on muodostunut uuden teknologian käyttöönotto ja prosessien uudelleen suunnittelu, ei niinkään itse tekniikka. Tämä omalta osaltaan tuo uusia osaamistarpeita ja toimintatapa- ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen liittyviä haasteita. FSHKY on ollut perinteisesti Suomen tehokkaimpia ja innovatiivisempia terveydenhoidon kuntayhtymiä. FSHKY haluaa jatkossakin säilyttää johtavan asemansa tällä sektorilla, jotta kustannusrakennetta voidaan uudistaa ja palvelutaso voidaan säilyttää. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) hoitotyön koulutusohjelma ja Forssan ammatti-instituutin (FAI) lähihoitajakoulutus siirtyy samoihin tiloihin ja käyttämään samoja resursseja Kehräämölle. Näin muodostuu ainutlaatuinen kokonaisuus AMKin ja 2. asteen koulutuksen kokonaisuudesta/yhteistyöstä Suomessa. Ylemmän AMK:n Masterkoulutusohjelmat sosiaali- ja terveysteknologian alueella jalkautetaan myös tukemaan aluekehitystä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän strategista kehitystä. Tähän kokonaisuuteen FSHKY tuo soveltuvin osin omaa koulutus- sekä tutkimus ja innovaatiotoimintaansa, siltä osin kuin se kokonaisuuden kannalta tuo lisäarvoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ypäjän hevosopisto ja Eerikkilän urheiluopiston osaamista ja resurssit tukevat tätä kokonaisuutta.

13 11 Tähän kokonaisuuteen HAMKin Digitaalisuus ja palvelut -tutkimuskeskus yhdessä FSHKY:n kanssa kehittää soveltavan tutkimuksen innovaatio ja tutkimuskeskuksen, jonka fokus-alueena on digitaalisten palveluiden kehittäminen, käyttöönotto, ja siihen liittyvien hyvinvointipalveluiden prosessien uudistaminen. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tarkastella koko seudullista hyvinvointipalveluiden ekosysteemiä (sairaalakuntoutus- ja kotihoito) resurssiviisauden ja teollisten symbioosien näkökulmasta, sekä luoda uutta yrittäjyyttä hyvinvointisektorille. Rahoitus tämän soveltavaan tutkimukseen haetaan EU:n EAKR ja ESR rahoitusinstrumenteista (lähinnä aluevaikutukseen liittyvät kokonaisuudet, esim. pilottitoteutukset). Tutkimushankkeisiin rahoitusta haetaan TEKESin, Sitran ja EUn ohjelmista. Edellä kuvattujen kokonaisuuksien kautta Forssaan/Kehräämölle muodostuu Koulutuksen, innovaatioiden ja soveltavan tutkimuksen keskus, jonka erityisenä mielenkiinnon kohteena on hyvinvoinnin digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja systeeminen uudistaminen Muut painopisteet Muun toiminnan tasolla tärkeimpiä painopisteitä ovat laadunhallintasuunnitelman toteuttaminen ja siihen liittyvien käytänteiden ulottaminen myös sosiaalihuollon palvelutuotantoon, säännöllisesti toteutettavat asiakastyytyväisyyskyselyt, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasraatien toiminta ja asiakkaiden osallistumisen edistäminen sekä potilasturvallisuuden ylläpito ja parantaminen. Näitä painopisteitä on käsitelty erikseen tarvittavassa laajuudessa palvelualuekohtaisissa suunnitelmissa. Vuonna 2015 aloitettaneen investointisuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksen uudistamishanke, joka on yksittäisenä investointina merkittävin. Investoinnit ja niiden yhteenveto käsitellään talousarviossa erillisessä luvussa.

14 12 4. Kuntayhtymän nykyinen strategia 4.1. Arvot Hyvinvointikuntayhtymän strategian laadinta perustuu FSTKY:n vahvistettuun strategiaan, jonka keskeiset elementit on esitetty seuraavassa: - Asukkaiden terveys ja sosiaalinen hyvinvointi - Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Oppiva ja tehokas organisaatio Sitoudumme hyvinvointikuntayhtymänä siihen, että teemme kaikkemme väestön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ymmärrämme, että tämän tavoitteen toteutumisen kannalta aivan keskeisessä roolissa on hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö. Arvoihin liitetään seuraavat toimintaa ohjaavat periaatteet - Palveluissa kuntalaiset ovat tasa-arvoisia - Työn laatua kehitetään asiakaslähtöisesti ja sitä arvioidaan jatkuvasti - Toiminta vastaa väestön todellisia sosiaalisia ja terveydellisiä tarpeita - Organisaatiossa luodaan puitteet henkilöstön suoriutumiselle - Henkilöstöpolitiikka on oikeudenmukaista - Vaitiolovelvollisuus on toiminnan kulmakivi - Työyhteisöjen toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja aitoon yhteiseen työhön 4.2. Perustehtävä (toiminta-ajatus) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perustehtävänä on sen toiminta-alueen asukkaiden ja ympäristön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin/toimintakyvyn edistäminen ja sairauksien ja sosiaalisten ongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus joko palvelut itse tuottamalla tai niitä ostamalla Tavoite (visio) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on omalla toimialueellaan laadukas ja tehokas sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaja ja edelläkävijä sekä maakunnallisesti joustava erikoissairaanhoidon tuottaja. Kuntayhtymällä on Forssan seudulla johtava ja koordinoiva rooli ympäristön ja väestön sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä, ja se käyttää sille annetut resurssit kansalaisten hyvinvoinnin kannalta vaikuttavasti. Palvelut tuotetaan lakisääteisissä määräajoissa laadukkaasti, tasavertaisesti ja kustannustehokkaasti Menestystekijät Keskeiset menestystekijät ovat terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiminen kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, terveellinen ja turvallinen ympäristö, terveysja sosiaalierojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, mielenterveyden edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen väestön tarpeisiin perustuen.

15 Strategian toteuttaminen Strategia toteutetaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa, joissa määritellään kuntayhtymätason strategiasta johdetut palvelualuekohtaiset tavoitteet sekä konkretioidaan toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä on pyritty selkeyttämään sekä tavoitteiden määrää vähentämään sekä muuttamaan niitä helpommin seurattavissa olevaan muotoon. Vahvistettua strategiaa toteutetaan myös erillishankkeissa, jotka ovat joko hyvinvointikuntayhtymän itsensä käynnistämiä tai kumppanuushankkeita muiden tahojen (esim. THL) kanssa. Kehittämishankkeista on kirjattu toimintasuunnitelmaan oma osionsa. Strategian toteuttamisen painopisteet määrittyvät hyvin pitkälti aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Keskeistä on pystyä hoitamaan lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä lastensuojelun tarpeet mahdollisimman pitkälle avohoitopainotteisesti ja siten, että raskaimmilta toimenpiteiltä vältyttäisiin vähentää ja estää päihde- ja mielenterveysongelmien syntymistä sekä rationalisoida niiden hoitoa ja kuntoutusta huolehtia kroonisista kansansairauksista ja erityisesti pitkäaikaissairaanhoidosta terveyshyötymallin mukaisesti pyrkiä vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi sekä aktivoida pitkäaikaistyöttömiä parantaa ja kehittää vanhustenhuoltoa ja vähentää laitosmaisuutta sekä edistää kansalaisten arjessa pärjäämistä. Strategiasta johdetut palvelualuekohtaiset tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelmat sekä aikataulut on esitetty toimintasuunnitelman palvelualuekohtaisissa osioissa.

16 14 5. Palvelualuekohtaiset suunnitelmat vuonna Aikuissosiaalityön palvelualue Aikuissosiaalityön palvelualueelle kuuluvat aikuisten sosiaalityön palvelut, terveydenhuollon sosiaalityön palvelut, talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu sekä vammaispalvelut sisältäen asumispalvelut, päivätoimintapalvelut ja muut vammaispalvelut. Aikuisten sosiaalityö sisältää muun muassa neuvontaa, ohjausta, aktivointisuunnitelmien tekemistä, työllistämis- tai koulutustoimenpiteisiin ohjaamista sekä toimeentulotuen käsittelyä ja välitystilien hoitamista. Aikuissosiaalityöntekijät pyrkivät tekemään tiivistä yhteistyötä kuntien työllistämispalvelujen kanssa. Aikuissosiaalityön tulosyksikön keskeinen painopiste on työttömyyden vähentämiseen liittyvien palvelujen kehittäminen. Kuntien vastuu työmarkkinatuen kustannuksista kasvaa ensi vuoden alusta. Nyt kunnat ovat maksaneet puolet työmarkkinatuesta yli 500 päivää työttöminä olleiden osalta ja ensi vuoden alusta alkaen rahoitusosuus on 70 % yli 1000 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatukikustannuksista. Lisäksi kuntien vastuulle tulee osa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kustannuksista. Rahoitusmuutos liittyy työvoiman palvelukeskuksen laajentamisen lakimuutokseen ja se edellyttää kunnilta panostusta työllistymistä edistävien palvelujen kehittämiseen. Aikuissosiaalityön ja TEtoimiston yhteistyönä tehtävien aktivointisuunnitelmien kautta työttömät ohjautuvat koulutukseen, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten työllistymiseen ja sitä tukeviin palveluihin on kiinnitetty huomioita ja esimerkiksi aikuissosiaalityöhön sisältyvät nuorisoneuvojan palvelut sisältävät kokonaisvaltaista nuoren tukemista niin työllistymisasioissa kuin muissakin arkipäivän asioissa. Forssan kaupunki on aloittelemassa nuorten palvelukeskustoimintaa Viltteriä ja aikuissosiaalityöstä mukana on sosiaaliohjaaja ja nuorisoneuvoja muutamana päivänä viikossa. Tarkoitus on, että palvelukeskuksesta nuori saa tarvitsemansa työllistymispalvelut ja sosiaalitoimen palvelut samanaikaisesti ja mahdollisimman joustavasti. Lakiuudistuksen myötä myös toimeentulotukimenot todennäköisesti kasvavat. Mahdollisesti ensi vuonna alkava sosiaalisen kuntoutuksen hanke osaltaan kehittää seudulla muun muassa pitkäaikaistyöttömille suunnattuja palveluja. Talous- ja velkaneuvonnan sekä terveydenhuollon sosiaalityön palvelut hoidetaan keskitetysti kuten tähänkin asti. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimaa palvelua ja sovittelun ohjaajat toimivat koko Kanta-Hämeen alueella. Vapaaehtoisia sovittelijoita koulutetaan tarpeen mukaan ja vuodelle 2015 on suunniteltu uusien sovittelijoiden koulutussarja. Kehitysvammahuollossa on omia asumisyksiköitä Forssassa, Tammelassa ja Ypäjällä ja lisäksi ostetaan asumispalveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Päivätoimintapalveluja on kaikkien muiden kuntien alueella paitsi Jokioisilla. Päivätoimintapalveluissa olisi toiminnan kannalta järkevää yhdistää pieniä yksiköitä, jolloin esimerkiksi henkilökunnan sijaistukset olisi helpompi organisoida. Tätä selvitellään kuntien kanssa yhteistyössä neuvotellen. Kuntien näkemykset kartoitetaan ja kunnille annetaan tietoa mahdollisista päivätoimintapalvelujen kävijämäärän muutoksia viiden vuoden säteellä. Toisaalta valmistelussa oleva vammaislainsäädännön uudistus sisältää tarkennuksia päivätoiminnan järjestämisvelvollisuuteen, joka osaltaan lisää päivätoimintapalvelujen järjestämistarvetta. Kehitysvammahuollossa tavoitteena on kehitysvammaneuvolapalvelujen saaminen kuntayhtymän alaisuuteen, jolloin ostettuja konsultointi- ja tutkimusjaksoja voitaisiin vähentää. Näiden palvelujen kehittämiseen tarvitaan läheistä yhteistyötä terveydenhuollon palvelujen kanssa. Lisäksi seudulle tarvitaan sekä ohjatun että tehostetun asumisen palveluja. Kehitysvammahuollossa on lisäksi tehty laskelmia lasten tila-

17 15 päishoidon järjestelyjen muuttamiseksi. Tällä hetkellä tilapäishoito järjestetään Niittyvillassa ja sitä käyttävät lähinnä forssalaiset perheet. Tilapäishoitoa olisi mahdollista laajentaa myös muiden kuntien perheiden käyttöön, jos se järjestettäisiin Niittyvillan viereisessä kerrostaloasunnossa, Teuvolassa. Tällöin lastenpaikka Niittyvillasta voitaisiin ottaa täysi-ikäisten paikaksi. Näitä kaikkia kehittämiskohteita selvitetään tarkemmin vuoden 2015 aikana ja laaditaan toimintasuunnitelmat asioiden toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. Kehitysvammahuollon palveluohjauksen prosessien kehittäminen palvelualueella on tulevina vuosina keskeistä. Toimivalla palveluohjauksella varmistetaan asiakkaiden mahdollisimman tarpeenmukaiset palvelut. Tällä hetkellä palvelualueella on kolme kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista palveluohjaajaa. Saumaton yhteistyö vanhuspalvelualueen palveluohjauksen kanssa on keskeistä ja yhteistyötä kehitetään palvelualueen koordinaatioryhmässä. Aikuissosiaalityön palvelualue on mukana SOSII-hankeessa, jossa kehitetään aikuissosiaalityön palveluja erityisesti asiakasnäkökulmasta. Hankkeen yhteydessä käynnistetään koko sosiaalihuollon yhteinen säännöllisesti kokoontuva asiakasraati. Lisäksi hankkeessa selvitellään vuonna 2017 tapahtuvan perustoimeentulotuen Kelaan siirtymisen vaikutuksia aikuissosiaalityöhön. Lisäksi palvelualue on mukana KiTihankkeessa, jossa kehitetään kirjauskäytäntöjä ja luokituksia kansallisten tietomäärityksen mukaisiksi yhteistyössä THL:n ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen on keskeinen asia koko kuntayhtymässä ja virkistystoimintakäytännöt ovat koko henkilökunnalle samanlaiset. Henkilökunnan riittävä ja tarpeenmukainen resurssointi on keskeinen työssä jaksamisen edellytys. Haasteena on muodollisen pätevyyden omaavien työntekijöiden rekrytointi varsinkin sosiaalityöntekijän tehtäviin. Rekrytointiprosessia kehitetään yhteistyössä perhepalvelujen kanssa ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistetään. Palvelualueiden viranhaltijat muun muassa jalkautuvat oppilaitoksiin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tekevät kuntayhtymää tutuksi opiskelijoille. Käyttötalousosa (ulkoiset) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelualueen strategiset tavoitteet Palvelujen kehittäminen huomioiden palvelurakenteissa tapahtuvat uudistukset ja muutokset Toimivat palveluketjut ja joustava yhteistyö kuntayhtymän eri palvelualueiden sekä muiden toimijoiden kanssa Palvelualueen kriittiset menestystekijät Ammattitaitoisen, motivoituneen ja kehitysmyönteisen henkilökunnan rekrytointi Asiakaslähtöisten ja tarpeenmukaisten palvelujen tarjoaminen oikea-aikaisesti

18 16 Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyvyn ylläpito ja parantaminen) 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (palvelujärjestelmän ja prosessien toimivuus) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen) 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarojen kohdentaminen, resurssien käyttö ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen) Asia / Tavoite Asiakkaiden aktivoiminen ja asiakasnäkökulman huomioiminen palveluja kehitettäessä Koko sosiaalipalvelujen yhteinen asiakasraatitoiminta vakiinnutetaan säännölliseksi toiminnaksi Asiakasraati kokoontuu kerran keväällä ja kerran syksyllä Asiakasraatikerrat / 2 krt / vuosi Kehitysvammahuollossa uuden tehostetun asumispalveluyksikön erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen kartoittaminen Kartoitetaan eri vaihtoehdot asumisyksikön toteuttamiselle Vuoden 2015 aikana Vuoden 2015 lopussa selvitys toteutettu ja tämän perusteella laadittu suunnitelma toteuttamisesta Pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittäminen ja työttömyysjaksojen pituuteen vaikuttaminen Aktivointisuunnitelmia tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työttömyyden alkaessa ja pyritään löytämään asiakkaan työllistymistä tukevia vaihtoehtoja Koko vuosi 2015, seurataan osavuosikatsauksittain Aktivointisuunnitelmien määrä 1050 (arvio aktivointisuunnitelmien määristä on 900 kappaletta v. 2014) Henkilöstön osaamisesta huolehditaan Koulutussuunnitelman mukaiseen koulutustarjontaan osallistuminen mahdollistetaan joustavin työjärjestelyin sekä riittävillä koulutusmäärärahojen varauksella. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain ja koulutuspäivien määrää tarkastellaan osavuosikatsauksittain Koulutuspäiviä/työntekijä vähintään 3 päivää vuodessa Palvelualueen henkilöstö on hyvinvoivaa ja motivoitunutta Työvälineiden ja työolosuhteiden asianmukaisuudesta huolehditaan riittävien resurssien varaamisella ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti työpaikkapalavereissa. Lisäksi tykypäiviä pidetään säännöllisesti. Koko vuosi 2015 Tulosyksiköittäin tykypäiviä pidetään vähintään kerran vuodessa Henkilöstöresurssit ovat riittävät ja rekrytoinnissa onnistutaan Aktiivinen toiminta henkilöstöä rekrytoidessa ja uusien rekrytointikeinojen etsiminen Koko vuosi 2015 Kaikkiin avoinna oleviin virkoihin ja työsopimussuhteisiin saadaan rekrytoitua henkilö 3 kk:n kuluessa työpaikan aukitulemisesta? Palvelut tuotetaan talousarvion puitteissa ja toiminta on avointa Talousarvion toteutumista seurataan jatkuvasti ja annetaan muille toimijoille sekä henkilökunnalle tietoa talousarvion toteutumisesta säännöllisissä palavereissa. Tulosyksiköiden tilanne ja muutokset käydään palvelualueen johtotiimissä kuukausittain läpi ja laajemmat raportit annetaan vähintään osavuosikatsauksittain Palvelualueen talousarviossa ei tule ylityksiä

19 Erikoissairaanhoidon palvelualue Vuonna 2015 hyvinvointikuntayhtymä aloittaa toisen toimintavuotensa. Erikoissairaanhoidossa johtava lääkäri tulee vaihtumaan ja tätä kirjoitettaessa hakuprosessi on käynnissä. Lisäksi SOTE-lainsäädäntö on muuttumassa ja se asettaa kehykset toiminnan suunnitteluun. Tulevan vuoden osalta ehdottoman on tärkeää pysyä kilpailukykyisenä palveluiden tarjonnassa, mikä merkitsee mm. hoitotakuussa määriteltyjen aikarajojen toteutumista täydellisesti. Hoitoketjujen tulee toimia sujuvasti ja hoidon on oltava laadukasta. Vuoden 2014 lopulla nykyinen reumatologimme jättää paikkansa ja käynnissä ovat järjestelyt reumatautien hoitamisesta jatkossa. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen ja yhteisen viran perustaminen Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa siten, että reumatologilla on kahtena päivänä viikossa vastaanotto Forssan sairaalassa. Sama koskee urologiaa, jossa tavoitteena on yhteisviran perustaminen ja urologin tehtävien hoitaminen kahtena päivänä viikossa Forssassa. Lisäksi selvitellään mahdollisuuksia hankkia nefrologian palvelut Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä. Valtakunnallisten suositusten mukaan raskauden aikaiset seulontatutkimukset tulee järjestää paikassa, jossa tehdään vähintään 400 seulontatutkimusta vuodessa. Tämä edellyttää, että jatkossa seulontatutkimukset tehdään yhdessä KHSHP:n kanssa. Tarkoituksena on perustaa yhteinen kätilön vakanssi, johon kuuluisi myös seulontatutkimukset kuntalaisille Forssan sairaalassa. Onkologiassa toiminta on vakiintunut ja siitä on saatu erinomaista palautetta. Eläköitymisen johdosta yksikkö menettää kokeneen hoitajan ja uuden sairaanhoitajan etsintä on jo alkanut. Lisäksi ensi vuoden ajaksi täytetään ylilääkärin virka osa-aikaisena, jolloin toimintaa voidaan laajentaa kolmelle päivälle viikossa. Merkittävin projekti ensi vuonna on päivystyspalveluiden kehittäminen STM:n päivystysasetuksen mukaisesti. Asetus tulee aiheuttamaan isoja muutoksia. Kuntayhtymän päivystys on jo aiemmin ulkoistettu ja ensi vuotta koskeva sopimus on periaatteellisesti jo hyväksytty. Päivystysasetuksen mukaan emme voi jatkossa hoitaa psykiatrisia potilaita tahdosta riippumatta, joten M1-lähetteen vaativat tarkkailuhoitoa edellyttävät potilaan lähetetään Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Virka-apupyynnöistä päättää edelleen sairaalan virkalääkäri. Merkittävin päivystysasetuksen aiheuttama muutos on kirurgiassa. Forssan sairaalaa koskee asetuksen kohta, jonka mukaan paikoissa, missä tehdään pääasiassa päiväkirurgiaa ja lyhytkirurgiaa tai otetaan kirurginen potilas osastolle seurantaan, tulee olla kirurginen päivystys. Tämä merkitsee, että kirurgia tulee voida välittömästi konsultoida ja tarvittaessa kirurgin on saavuttava sairaalaan kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän toteuttaminen nykyisillä resursseilla ei tule onnistumaan, joten lisäresursointi on välttämätöntä. Päivystyspotilaiden ohjausta ja neuvontaa tehostetaan ja huolehditaan siitä, että potilas saa ohjauksen terveydenhuollon ammattilaiselta. Myös kirjalliset ohjeet päivitetään ja otetaan käyttöön paikalliset olosuhteet huomioiva potilaiden kiireellisyysjärjestykseen asettaminen (ns. triage). Vuoden 2014 kesällä oli ensimmäistä kertaa kaksi osastoa, sisätautien osasto 3 sekä psykiatrian akuuttiosasto, suljettuina loma-aikaan. Taustalla oli se, että yleensä osastojen kuormitukset ovat loma-aikoina alhaisia ja sijaisia on vaikea saada, joten toiminta muodostuu tehottomaksi. Toisaalta poliklinikoille ja erityisesti ensiapuun on saatava osaavaa sijaishenkilökuntaa, mikä on yleensä mahdollista vain käyttämällä osastojen henkilökuntaa apuna. Osastoilta siirtyikin henkilöstöä suunnitelmien mukaan ja

20 18 osastot pystyivät hankkimaan tarvittavat sijaiset Seuturekryn kautta. Kokemukset olivat tästä uudesta käytännöstä erinomaiset ja sitä on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 kesällä. Vuoden 2015 aikana kehitetään edelleen varahenkilöjärjestelmän ja kiertohoitajien käytön tehokkuutta. Osastolla 3 sairaanhoitajan vakanssi muutetaan apulaisosastonhoitajan vakanssiksi osastoon kuuluvan dialyysi yksikön lisääntyneen käytön ja toiminnan koordinoimiseksi. Vuosi 2015 on taloudellisesti hyvin tiukka. Sairaanhoitopiirin kustannukset nousevat 1,1 Me, mikä tarkoittaa sitä, että hyvinvointikuntayhtymän erikoissairaanhoidossa ei ole kustannusten kasvumahdollisuuksia. Aiemmin mainitut virkajärjestelyt ovat kuitenkin kustannusneutraaleja, joten ne voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Käyttötalousosa (ulkoiset) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelualueen strategiset tavoitteet Turvata erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus joko itse tuottamalla tai hankkimalla palvelut ostopalveluina Turvata laadukkaat ja järkevät erikoissairaanhoidon lähipalvelut Palvelualueen kriittiset menestystekijät Riittävä ja osaava henkilöstö Hyvät ja joustavat sairaanhoidolliset tukipalvelut Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyvyn ylläpito ja parantaminen) 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (palvelujärjestelmän ja prosessien toimivuus) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen) 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarojen kohdentaminen, resurssien käyttö ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen) Asia / Tavoite Palveluiden kilpailukyvyn säilyttäminen Kiinnitetään huomiota potilaan sujuvaan kulkuun hoitoketjussa - korostamalla sisäisten konsultaatioiden merkitystä - seuraamalla ostopalveluiden lähetteiden käsittelyä - rohkaistaan sairaalalääkäreitä konsultoimaan erikoislääkäriä jo hoidon varhaisessa vaiheessa Seurataan hoitotakuun toteutumista kuukausittain Asetetaan vuoden 2015 aikana lähetteiden käsittelylle määräajat ja seurataan niiden toteutumista Hoitotakuu toteutuu 100 % Toteutunut 12/2015 mennessä Kaikki em. tapahtuu säännöllisesti lääkärimeetingeissä Siirrytään rakenteiseen hoitotyön kirjaamiseen Vuoden 2015 alusta Toteutuu kaikissa yksiköissä

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-järjestämislain tilanne 3.2.2015 Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTOALUE 14.11.2014 ratkaisu SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

26.2.2015 YKSIPORTAISEN KUNTAYHTYMÄMALLIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

26.2.2015 YKSIPORTAISEN KUNTAYHTYMÄMALLIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio 26.2.2015 YKSIPORTAISEN KUNTAYHTYMÄMALLIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavaksi laiksi

Lisätiedot

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-uudistuksen tavoitteet Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla Ihmisten sosiaali-

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sote-uudistus mahdollistaa järjestelmän perinpohjaisen uudistamisen

Sote-uudistus mahdollistaa järjestelmän perinpohjaisen uudistamisen artikkeli markku pekurinen Vs. ylijohtaja Terveyden ja hyvintoinnin laitos thl markku.pekurinen@thl.fi Kuvat maarit kytöharju Sote-uudistus mahdollistaa järjestelmän perinpohjaisen uudistamisen uudistuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1 Yhtymäjohtajan katsaus... 1 1.2 Kuntayhtymän alue, annettavat palvelut

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot