FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 TALOUSARVIO 2015"

Transkriptio

1 0 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015 Yhtymäkokous

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taloudelliset reunaehdot vuoden 2015 suunnittelussa Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sote-uudistus Kuntayhtymän alue ja toimipisteet Kuntayhtymän toiminnan painopisteitä vuonna Strategisen suunnitelman laadinta Prosessimainen toimintatapa Johdon ja esimiesten kouluttaminen Johtoryhmän ja muiden kuntayhtymän ryhmien toiminnan arviointi ja kehittäminen Koulutus- ja tutkimusyhteistyön mahdollisuudet Forssan seudulla Muut painopisteet Kuntayhtymän nykyinen strategia Arvot Perustehtävä (toiminta-ajatus) Tavoite (visio) Menestystekijät Strategian toteuttaminen Palvelualuekohtaiset suunnitelmat vuonna Aikuissosiaalityön palvelualue Erikoissairaanhoidon palvelualue Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualue Perhepalvelujen palvelualue Perusterveydenhuollon palvelualue Vanhuspalvelujen palvelualue Yhtymähallinto Rahoitus Sopimusohjauksen ja sosiaalipalveluiden suoritesuunnitteet Talousarvion yleisperustelut Laskelmat Taloussuunnitelma Investointisuunnitelma Tuloslaskelma Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän investointimenot ja tulot vuonna Rahoitusosa Kuntien osuudet kuntamaksuihin vuonna 2014 ja Liite. Palvelualueiden ja kuntayhtymän riskit ja niihin varautuminen

3 1 1. Johdanto Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui 13 toimintavuoden jälkeen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi. Hyvinvointikuntayhtymä järjestää jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan sairaalan tuottamat erikoissairaanhoitopalvelut. Lisäksi hyvinvointikuntayhtymä hankkii muut tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut Someron kaupungille. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen oli ollut vireillä jo pitkään, koska kokemukset terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnasta olivat hyvät. Seudullinen palvelutuotanto pystyttiin järjestämään kattavasti, palveluiden saatavuus oli hyvä ja kustannukset kansallisessa vertailussa kilpailukykyiset. Todellinen ponnistus toiminnan organisoimiseksi käynnistyi, kun vuoden 2013 syksyllä valmisteilla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistus edellytti tiettyjä väestöpohjakriteerejä, joiden valossa oli ilmeistä, että ainoastaan terveydenhuoltoon rajoittuvalla palveluiden organisoinnilla ei pystytä jatkossa takaamaan seudullisen palvelutuotannon jatkuvuutta ja toisaalta omaa päätäntävaltaa. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen nähtiin ratkaisuna tähän ongelmaan, koska lainsäädäntövalmistelussa todettiin, että alueellisesti voidaan poiketa lakiin määritetyistä väestöpohjakriteereistä, mikäli seutukunnalla on näyttöä toimivasta sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen ja toiminnan käynnistäminen voidaankin kiteyttää kahteen asiaan, jotka ovat väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden läheisen saatavuuden sekä paikallisen päätöksenteon säilyttäminen. Perustettavan hyvinvointikuntayhtymän toimintaa valmisteltiin lukuisissa koordinaatioryhmissä, joissa hahmoteltiin toiminnan rakenteita ja palveluiden käytännön organisointia. Taustamateriaalina oli seudulla jo aikaisemmin toteutettu hyvinvointikuntayhtymän perustamiseen liittyvä selvitys, jossa oli mm. suunniteltu perustettavien palvelualueiden rakennetta ja toiminnan yleistä organisointia. Toiminta päätettiin järjestää kuudelle palvelualueelle, jotka olivat aikuissosiaalityön, erikoissairaanhoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, perhepalveluiden, perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden palvelualueet. Toimintaa tukevat palvelut organisoitiin tukipalveluiden palvelualueelle, jossa toimivat tekniset palvelut ja materiaalihallinto. Yhtymähallinto vastaa lisäksi mm. henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja tietohallintoon liittyvien palveluiden tuottamisesta palvelualueiden toiminnan tueksi. Kulunut vuosi on ollut vilkkaan ja kiireisen toiminnan aikaa. Eri kunnissa vallinneita toimintatapa- ja maksukäytänteitä on yhdenmukaistettu, yhtymähallitus organisoitu ja monia arjessa havaittuja avoimia kysymyksiä ratkottu yksi kerrallaan. Toimintaa on leimannut vahva innostuneisuus ja sitoutuminen, jotka ovat auttaneet kaikkia hykyläisiä arjen toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tärkeintä on ollut, että asiakkaat ovat saaneet palvelut entiseen tapaan katkeamattomasti eivätkä sisäisen organisoitumisen ja arkisten ongelmien ratkaisujen etsiminen ole heijastuneet asiakasrajapintaan huonona palveluna, palveluiden saatavuuden viipeinä tai muina asiakastyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä.

4 Taloudelliset reunaehdot vuoden 2015 suunnittelussa Omistajakuntien taloudellinen tilanne on tulevina vuosina uhkaavasti heikentymässä mm. valtionosuusjärjestelmäuudistuksen myötä, joten hyvinvointikuntayhtymän tulee pystyä vastaavalla tavalla mukautumaan ja sopeuttamaan toimintojaan sekä pitämään kustannuskehityksensä hyväksyttävällä tasolla. Sopeutuminen kuntatalouden muutoksiin merkitsee myös sitä, että palvelutarjoomaa ja henkilöstömitoituksia tarkastellaan kriittisesti, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio tarjoaa monissa palveluissa mahdollisuuksia purkaa päällekkäisyyksiä ja osaoptimointia. Tavoitteena on, että hyvinvointikuntayhtymän kuntakohtaiset ikä- ja tarvevakioidut kustannukset pysyvät alle maan keskiarvon ja että hyvinvointikuntayhtymän tuottavuutta voidaan parantaa vuosittain. Hyvinvointikuntayhtymän perustamisen taloudelliset hyödyt tulevat näkymään vasta useiden vuosien kuluessa ja niiden toteutuminen edellyttää määrätietoista työskentelyä organisaation eri tasoilla, johtavien viranhaltijoiden ja tulosyksikköjohtajien ja esimiesten johtamisosaamisen täysimittaista hyödyntämistä ja kehittämistä sekä omistajakuntien ja luottamushenkilöiden vankkumatonta tukea. Tarkasteltaessa hyvinvointikuntayhtymän sopeuttamistarpeita vuodelle 2015 on lisäksi pidettävä tärkeänä mielessä se, että lyhytnäköisillä päätöksillä ei tulisi rapauttaa hyvinvointikuntayhtymän palvelutarjooman kilpailukykyä ja samalla vaarantaa sen uskottavuutta toimia sote-lain mukaisena tuotantoyksikkönä, kun uusi sote-laki astuu voimaan THL on julkaissut sote-lain vaikutusarvioinnin, jossa se toteaa tiivistetysti, että - taloudellisten vaikutusten arviointiin on esitettävä runsaasti varaumia - Suomesta tehtyjen harvojen arviointien perusteella sote-integraatio hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvuvauhtia maltillisesti, arviolta 0-1 tai 0-2,4 prosenttia - uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua, vaan edellyttää päätöksentekijöiltä ja johtajilta kykyä ja taitoa hyödyntää lakiesityksen mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiorakenteen mahdollisuudet - kustannuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti valtakunnalliset poliittiset päätökset kuntien tehtävistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatosta sekä se, miten taloudellisilla kannusteilla hillitään kustannuskehitystä. Vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Terveydenhuollon palvelutuotannon suunnittelu nojaa entiseen tapaan vakiintuneeseen sopimusohjausmenettelyyn, sosiaalihuollon palvelutuotanto puolestaan vuoden 2014 aikana toteutettuun sosiaalipalveluiden tuotteistukseen ja kuntien kanssa sovittuihin laskutusperusteisiin. Terveydenhuollon palvelutuotannossa kunnan maksuosuus määrittyy 2,5 vuoden käytön perusteella, sosiaalihuollon palvelutuotannossa puolestaan tuotteistettujen palveluiden käyttöön, joista kertynyt yli- tai alijäämä kertyy kunnalle maksutuottona tai lisämaksuina. Terveydenhuollon suoritesuunnitteet sisältyvät aikaisempien vuosien mukaisesti toiminta ja taloussuunnitelmaan. Sosiaalipalveluiden suoritesuunnitteet ja kuntakohtaiset laskelmat ovat palvelusopimuksen liitteenä. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat euroa (3,20 %) verrattuna vuoden 2014 ennustettuun toteumaan ja (3,77 %) euroa verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Sopimusohjauksen oman toiminnan osalta maksut nousevat 0,39 prosenttia, sairaanhoitopiirin kuntamaksut nousevat 5,25 prosenttia ja oman ulkopuolisen laitoshoidon osalta maksut pysyvät entisellään. Sosiaalipalvelujen ennakkolasku-

5 3 tuksen pohjana käytettävät maksut nousevat 4,98 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden toteumaennusteeseen. Sopimusohjauksen ja sosiaalipalvelujen maksujen määräytymisessä merkittävää on se, että yleiskustannuksia vyörytetään kumpaankin kokonaisuuteen toisin kuin vuonna 2014, jolloin vyörytykset kohdistuvat ainoastaan sopimusohjauksen palvelukokonaisuuteen. Palkkojen nousuksi on arvioitu ensi vuodelle 0,3 prosenttia. Tämän lisäksi ensi vuodelle on varattu euroa käytettäväksi palkkaharmonisointiin, joka toteutetaan siirtosopimuksessa sovitulla tavalla vuosien aikana. Henkilöstökulujen osuus on noin 54 miljoonaa euroa, mikä on noin euroa vähemmän kuin vuonna Vähennys on seurausta kirjanpidollisista muutoksista, sillä sijaismäärärahoja on siirretty henkilöstökuluista palvelujen ostoihin. Investoinneista merkittävin on osaamiskeskuksen muutostyöt, johon on varattu euroa vuodelle Toinen merkittävä investointi on natiivikuvauslaitteisto, johon on varattu euroa. Investointimenot ovat yhteensä euroa, mikä alittaa poistojen määrän ja näin mahdollistaa lainojen lyhentämisen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat kuntalain säädökset ovat tulleet voimaan vuoden 2014 alusta ja ne koskevat myös kuntayhtymiä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 :ssä säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää, joista kuntayhtymässä vastaa yhtymähallitus. Kuntalain mukaan kuntayhtymän yhtymäkokouksen tulee päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteissa kerrotaan mikä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus, mitkä ovat siihen liittyvät tehtävät ja vastuut, kuinka toiminta toteutetaan ja kuinka toimintaa arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan. Perusteet ovat valmistelun alla ja ne tuodaan yhtymähallitukseen käsiteltäväksi ja yhtymäkokouksen vahvistettavaksi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta valmistellaan omat suunnitelmansa, joiden pohjalta toimintaa käytännössä toteutetaan. Kuluvan vuoden ajan sisäistä valvontaa on toteutettu FSTKY:n aikana annettujen määräysten mukaisesti, mutta sisäisen valvonnan suunnitelma on kuitenkin tarpeen päivittää uuteen organisaatioon soveltuvaksi. FSHKY:n sisäisen valvonnan suunnitelma on valmistelun alla ja se tuodaan käsiteltäväksi yhtymähallituksen joulukuun kokoukseen. Palvelualueiden ja koko kuntayhtymän osalta on tehty riskiarviot, jotka ovat talousarvion liitteenä. Kuntayhtymän uuden riskienhallintasuunnitelman valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2014 ja suunnitelma valmistuu kevään 2015 aikana Sote-uudistus Parlamentaarinen ohjausryhmä on sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Lakiesitystä on täsmennetty siten, että palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät, joita voi olla enintään 19. Lisäksi on määritelty kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Hallituksen lakiesitys annetaan eduskunnalle Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat pal-

6 4 velut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää seuraavasti: Eteläinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Itäinen sosiaali- ja terveysalue, 4 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Keskinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Läntinen sosiaali- ja terveysalue, 3 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Pohjoinen sosiaali- ja terveysalue, 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Sosiaali- ja terveysalueisiin kuuluvat kunnat määrätään lailla uudistuksen tullessa voimaan. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää ja kohdentaa henkilöstö palveluissa yhdenvertaisesti. Syksyn lausuntokierroksella saatiin paljon arvokasta palautetta lakiluonnoksesta. Lausuntoja hyödynnettiin hallituksen esityksen viimeistelyssä monipuolisesti. Lausuntoja annettiin 526. Lausuntokierroksella kuntia kuultiin erikseen niiden sijoittumisesta alueisiin. Kuntien kuulemisten perusteella Jämijärvi, Karvia ja Punkalaidun kuuluvat Keskiseen sosiaalija terveysalueeseen. Lisäksi kaikki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat Eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen. Muilta osin sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin kuuluvista kunnista. Kuntien sijoittumisessa alueisiin on otettu huomioon myös kunnan sijoittumisen vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen. Tämä vuoksi Keuruu, Uurainen ja useat Päijät-Hämeen kunnat sijoittuvat lakiesityksessä eri sote-alueelle kuin ne itse esittivät lausunnoissaan. Päijät-Hämeen kuntien liittäminen eteläiseen sosiaali- ja terveysalueeseen muuttaa sekä Eteläisen että Keskisen sote-alueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien enimmäismäärää. Aikaisemmasta tiedosta poiketen Keskiselle sote-alueelle voi muodostua enintään kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Vastaavasti Eteläiselle sote-alueelle voi muodostua enintään neljä tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Järjestämislaki luo kunnalliselle sosiaali- ja terveydenhuollolle uudenlaisen palvelurakenteen. Parlamentaarinen ohjausryhmä on ottanut huomioon rakenteeseen liittyvät perustuslaista aiheutuvat epävarmuustekijät. Ne koskevat perustuslaissa säädettyä kunnan asukkaiden itsehallintoa. Ohjausryhmän käsityksen mukaan lakiesitys voidaan käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Esityksen perustuslainmukaisuuteen liittyvien kysymysten vuoksi on kuitenkin tärkeää, että eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee esityksen ja ottaa kantaa sen suhteesta perustuslakiin. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas.

7 5 Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset. Kustannusten tasoittaminen siirtymäaikana antaa mahdollisuuden tarvittaessa tehdä korjaavia toimia, jotta kuntakohtaiset kustannukset eivät tule kohtuuttomiksi. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen isommille alueille antaa mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua. Tarkka kustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta, koska näin laajamittaista uudistusta ei ole tehty aiemmin. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi vahvistamalla peruspalveluja, kokoamalla voimavaroja yhteen, tekemällä isoja yhteishankintoja tarvikkeissa sekä lääketieteellisissä ja muissa tukipalveluissa ja sijoittamalla henkilöstö tarkoituksenmukaisesti palveluihin. Myös tietohallinto voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin isommilla alueilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen sujuviksi hoito- ja palveluketjuiksi voi tuoda pitkällä aikavälillä tehokkuutta resurssien käyttöön. Hyvinvointikuntayhtymässä on jo toteutettu uuden sote-lain mukainen palveluien yhteensovittaminen eli integraatio. Toiminnan tuloksellisuudesta on saatu jo runsaasti näyttöä toiminnallisten parannusten kautta, taloudellisten hyötyjen aikaansaamisen viive on kuitenkin kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan pidempi, arviolta 3-6 vuotta. Forssan malli on jo perustamisestaan vuodesta 2001 lähtien toiminut valtakunnallisena referenssiä, jollaisena se toimii tälläkin hetkellä, kun kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut on yhdistetty yhden organisaation ja johdon alaisuuteen. Nyt esitetty sote-ratkaisu on hyvinvointikuntayhtymän osalta joiltakin osin ongelmallinen. Esitys sisältää kuitenkin niin paljon ilmeisiä ratkaisemattomia kysymyksiä (esim. perustuslailliset ongelmat), että lakiesityksen jatkovalmistelua, eduskuntakäsittelyn tuloksia ja lopullisia päätöksiä on vaikea ennakoida. Lähtökohtaisesti Hämeen liitto on jo aiemmassa lausunnossaan linjannut, että Hämeen maakunnassa tulee jatkossakin toimia kolmea tuottajayksikköä, jotka ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut.

8 6 2. Kuntayhtymän alue ja toimipisteet + Somero (ympäristöterveydenhuolto) Kuntayhtymän palveluja annetaan seuraavissa yksiköissä: FORSSA HUMPPILA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema Terveysasema/Korkeavaha Palvelukeskus Mäntyrinne Ympäristöterveysasema Kunnanvirasto A-klinikka - sosiaalihuollon palvelut Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema JOKIOINEN Sairaala Terveysasema - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) Asumispalvelukeskus Intalankartano - poliklinikat ja osastot Virastotalo - radiologia - sosiaalihuollon palvelut - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus TAMMELA Niittyvilla Terveysasema Lastenkoti Kaarisilta Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Tuki- ja turva-asunnot Ruisluodon palvelukeskus Tyykihovi Kunnantalo Rimpikoto - sosiaalihuollon palvelut Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo YPÄJÄ - sosiaalihuollon palvelut Terveysasema Palvelukeskus SOMERO Kunnanvirasto Ympäristöterveydenhuolto - sosiaalihuollon palvelut

9 7

10 8 3. Kuntayhtymän toiminnan painopisteitä vuonna Strategisen suunnitelman laadinta Kuntayhtymän toiminnan painopisteet määritellään vuoden 2015 keväällä vahvistettavassa strategisessa suunnitelmassa. Kuntayhtymän strategian laatiminen aloitettiin syksyllä, jolloin toteutettiin sidosryhmien luotaaminen niiden tilanteen ja odotusten ymmärtämiseksi, toimintaympäristöanalyysi ja henkilöstön osallistaminen. Henkilöstön osallistaminen toteutettiin avoimella verkkohaastattelulla, jotta kaikilla työntekijöillä olisi varmasti mahdollisuus osallistua. Verkkohaastattelu nähtiin lisäksi ainoaksi mahdolliseksi tavaksi 1100 hengen organisaatiossa henkilöstön osallistamiseksi. Strategian valmistelu jatkuu vuoden 2015 keväällä, jossa toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet sekä niihin liittyvät kriittiset menestystekijät formuloidaan sanalliseen muotoon. Vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta poiketen ei kuluneena toimintavuonna ollut käytännön mahdollisuuksia koko strategiaprosessin läpivientiin hyvinvointikuntayhtymän perustamiseen liittyvien monenlaisten arkisten ongelmien ratkaisemisen johdolla. Keväällä myös yhtymäjohtaja vaihtui, kun tehtävää pitkään ja ansiokkaasti hoitanut Forssan mallin luoja Markku Puro jäi eläkkeelle. Vuosi 2015 on siten suunniteltu aiemman strategian pohjalle kuitenkin siten, että tuloskorteissa on täsmennetty ja terävöitetty sosiaalihuoltoon liittyvien palveluiden tavoitteita ja menestystekijöitä. Voimassa olevassa strategisessa suunnitelmassa on lueteltu ne asiakastarpeet, jotka pysynevät hyvin pitkälti samanlaisina myös tulevina vuosina. Kuvio 1. Strategiaprosessin toteutus hyvinvointikuntahtymässä 3.2. Prosessimainen toimintatapa Valmistelussa oleva sote-laki perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saumattomaan integraatioon. Hyvinvointikuntayhtymä toimii tässä edelläkävijänä, sillä se on jo omilla päätöksillään itsenäisesti päätynyt hallinnolliseen kokonaisuuteen, joka täyttää lain asettamat vaatimukset. Sen sijaan toimintojen varsinainen integraatio ja saumattomien palveluketjujen luominen edellyttävät aivan uudenlaisia toimintatapoja, joissa toimintaprosessit määritellään yli palvelualueiden rajapintojen asiakastarpeen asettamilla ehdoilla. Prosessimaisissa toimintatavoissa korostuvat em. rajapintojen ylittämisen lisäksi toiminnan aito suunnittelu asiakastarpeeseen perustuen, moniammatillinen yhteistyö, kokonaisuuksien ymmärtäminen ja oman roolin hahmottaminen yhteisen asiakastarpeesta lähtevän tavoitteen saavuttamisessa. Prosessimaisessa toimintatavassa kukin hykyläinen ymmärtää oman keskeisen roolinsa osana saumatonta palveluketjua sekä sen, että onnistuneen ja ainutlaatuisen asiakaskokemuksen

11 9 tuottamisen onnistumiseksi vaaditaan kaikkien ammattiryhmien yhteistyön onnistumista. Prosessimaisen toimintatavan edut korostuvat erityisesti silloin, kun puhutaan niistä asiakasryhmistä, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita. Tällaisia asiakasryhmiä ovat mm. moniongelmaiset lapset ja nuoret sekä lapsiperheet, joiden vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia sekä toisaalta vanhukset, joiden kokonaisvaltainen tilanteen haltuunotto vaatii yli totuttujen organisaatioyksiköiden ylittävää saumatonta yhteistyötä. Prosessimaisen toimintatavan luominen aloitettiin vuoden 2014 syksyllä, jolloin ryhdyttiin tunnistamaan ja määrittämään koko organisaation prosessikarttaa, joka kuvaa tapahtumien keskeisen sisällön suhteessa asiakastarpeeseen. Prosessikartasta tunnistetaan palvelualueittain ydinprosessit, joille määritellään omistajat ja kehitysryhmät, jonka jälkeen on valmius edetä palvelualuekohtaiseen prosessityöhön. Prosessien määrittely johtaa prosessikuvausten sanalliseen ja graafiseen luomiseen, joiden vakiinnuttaminen ja käytäntöön soveltaminen on useita vuosia kestävä pitkäjänteinen työponnistus. Tällä lähestymistavalla pystytään kuitenkin vähentämään päällekkäisyyksiä, tehostamaan toimintaa, parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan aidosti asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli. Prosessimaisen työskentelytavan omaksuminen on aivan keskeisessä asemassa, kun hyvinvointikuntayhtymän toimintaa arvioidaan ja sen olemassaolon oikeutusta perustellaan ulkopuolisille sidosryhmille. Pelkillä hallinnollisilla päätöksillä organisaatioiden yhdistämisestä ei tähän päästä, mutta prosessit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää toimintaa joustavaan ja asiakaslähtöiseen suuntaan, jossa jokainen työntekijä kokee oman roolinsa merkitykselliseksi osana kokonaistavoitteiden saavuttamista Johdon ja esimiesten kouluttaminen Hyvinvointikuntayhtymän menestyminen riippuu osaavien hykyläisten asiantuntijoiden sitoutuneesta ja motivoituneesta työsuorituksesta, jota tukee osaava johtamis- ja esimiestyö. Onnistuneella esimiestyöllä varmistetaan, että kullakin työntekijällä on kirkkaana mielessään perustehtävä ja että esimiestyö tukee tämän perustehtävän toteuttamisen onnistumista. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy johtamisen ja esimiestyön kehittämisen perustua koko kuntayhtymän tasolla yhtenäiseen käsitteistöön ja toimintatapoihin, joiden luomiseksi on saatava yhteisesti jaettu tietopohja esimiestyön keskeisistä osatekijöistä, esimiehen rooliin kohdistuvista odotuksista ja vaatimuksista sekä esimiestyöhön vaadittavasta henkilökohtaisesta sitoutumisesta. Esimiestyön painopistettä siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ominaisesta ohjeita antavasta esimiestyöskentelystä kohti valmentavaa esimiehisyyttä, jossa esimiehen tehtävä muuttuu valmentajaksi, jonka tehtävänä on tukea työntekijää perustehtävän häiriöttömän toteuttamisen onnistumisessa sekä vapauttaa oikeilla kysymyksillä ja henkilökohtaisen huomion suuntaamisella alaiseen hänessä piilevä potentiaali alaisen itsensä sekä laajemmin koko työyhteisön käyttöön. Esimiehelle asetettavia tärkeimpiä odotuksia ovat arjen sujuvuuden varmistaminen sekä henkilökohtaisen huomion turvaaminen kullekin alaiselle, jotta tämä voi hyödyntää kykyjään ja kehittää osaamistaan organisaation tavoitteiden suunnassa. Johdon ja esimiesten dialogi ja säännöllinen yhteydenpito sekä ryhmäytyminen aloitettiin jo vuoden 2014 keväällä, jolloin sovittiin säännöllisistä esimiesfoorumeista. Näitä tukee talousarviossa vahvistettujen määrärahojen sallimissa rajoissa toteutettava erilliskoulutus, jonka suunnitelma laaditaan vuoden 2015 syksyyn mennessä. Koulutus totutettaneen yksittäisinä yhden tai kahden päivän pituisina moduuleina, joiden toteuttamiseksi valitaan

12 10 ulkopuolinen yhteistyökumppani sekä käytetään toisaalta organisaatiossa työskentelevien henkilöiden (mm. ylin johto) omaa koulutuksellista osaamista Johtoryhmän ja muiden kuntayhtymän ryhmien toiminnan arviointi ja kehittäminen Hyvinvointikuntayhtymässä toimii 1100 henkilöä, joiden työajan käyttö ja sen oikea kohdentaminen perustehtävää vastaavaksi on yksi tulevaisuuden menestymisen kulmakivistä. Tämän vuoksi päätöksentekojärjestelmää pyritään kehittämään joustavammaksi ja ns. hallinnollista byrokratiaa vähentämään. Samalla kuitenkin pidetään mielessä se, että kuntayhtymä käyttää toiminnassaan jäsenkuntien ja viime kädessä veronmaksajien rahoja, joten sen päätöksentekoprosessit noudattavat suurelta osin määriteltyjä virallisia valmistelu- ja päätöskäytäntöjä. Tällä voidaan taata mm. päätöksenteon läpinäkyvyys ja tasapuolisuus. Vuoden 2014 syksyllä aloitettu johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen ulotetaan myös palvelualue- ja tulosyksikkötasolle, joissa kaikissa otetaan johtavaksi teemaksi vallitsevien kokouskäytäntöjen kriittinen arviointi. Kriittisessä arvioinnissa pohditaan mm. kokousten järjestämisen sijaan asioiden hoitamista vapaamuotoisemmilla menettelyillä sekä kokousten osallistujamäärän rajaamista. Tämä kaikki perustuu siihen, että kokouksiin käytetty aika on pois perustehtävän mukaisesta toiminnasta. Kriittisellä tarkastelulla pyritään taloudellisempaan, tehokkaampaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan parempaan toimintaan, joka heijastuu parempana asiakkaiden palveluna ja kilpailukykynä kansallisissa vertailuissa Koulutus- ja tutkimusyhteistyön mahdollisuudet Forssan seudulla Seudun ikääntyvän väestön määrällinen kasvu, odotettu eliniänkasvu yhdistettynä FSHKYn henkilökunnan ikääntymiseen aiheuttaa haasteita määrälliseen ja laadulliseen uuden henkilökunnan rekrytointiin ja osaavan työvoiman turvaamiseen. Toisaalta uuden teknologian kehittyminen ja hintojen sekä saatavuuden parantaminen luo mahdollisuuksia hyvinvointiprosessien uudistamiselle, palvelutason nostolle ja kustannustehokkuudelle. Teollisen internetin kehittyminen tulee antamaan paljon uusia mahdollisuuksia tehokkuuden kehittämiseksi. Haasteeksi uuden teknologian hyödyntämiselle on muodostunut uuden teknologian käyttöönotto ja prosessien uudelleen suunnittelu, ei niinkään itse tekniikka. Tämä omalta osaltaan tuo uusia osaamistarpeita ja toimintatapa- ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen liittyviä haasteita. FSHKY on ollut perinteisesti Suomen tehokkaimpia ja innovatiivisempia terveydenhoidon kuntayhtymiä. FSHKY haluaa jatkossakin säilyttää johtavan asemansa tällä sektorilla, jotta kustannusrakennetta voidaan uudistaa ja palvelutaso voidaan säilyttää. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) hoitotyön koulutusohjelma ja Forssan ammatti-instituutin (FAI) lähihoitajakoulutus siirtyy samoihin tiloihin ja käyttämään samoja resursseja Kehräämölle. Näin muodostuu ainutlaatuinen kokonaisuus AMKin ja 2. asteen koulutuksen kokonaisuudesta/yhteistyöstä Suomessa. Ylemmän AMK:n Masterkoulutusohjelmat sosiaali- ja terveysteknologian alueella jalkautetaan myös tukemaan aluekehitystä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän strategista kehitystä. Tähän kokonaisuuteen FSHKY tuo soveltuvin osin omaa koulutus- sekä tutkimus ja innovaatiotoimintaansa, siltä osin kuin se kokonaisuuden kannalta tuo lisäarvoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ypäjän hevosopisto ja Eerikkilän urheiluopiston osaamista ja resurssit tukevat tätä kokonaisuutta.

13 11 Tähän kokonaisuuteen HAMKin Digitaalisuus ja palvelut -tutkimuskeskus yhdessä FSHKY:n kanssa kehittää soveltavan tutkimuksen innovaatio ja tutkimuskeskuksen, jonka fokus-alueena on digitaalisten palveluiden kehittäminen, käyttöönotto, ja siihen liittyvien hyvinvointipalveluiden prosessien uudistaminen. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tarkastella koko seudullista hyvinvointipalveluiden ekosysteemiä (sairaalakuntoutus- ja kotihoito) resurssiviisauden ja teollisten symbioosien näkökulmasta, sekä luoda uutta yrittäjyyttä hyvinvointisektorille. Rahoitus tämän soveltavaan tutkimukseen haetaan EU:n EAKR ja ESR rahoitusinstrumenteista (lähinnä aluevaikutukseen liittyvät kokonaisuudet, esim. pilottitoteutukset). Tutkimushankkeisiin rahoitusta haetaan TEKESin, Sitran ja EUn ohjelmista. Edellä kuvattujen kokonaisuuksien kautta Forssaan/Kehräämölle muodostuu Koulutuksen, innovaatioiden ja soveltavan tutkimuksen keskus, jonka erityisenä mielenkiinnon kohteena on hyvinvoinnin digitaalisten palveluiden käyttöönotto ja systeeminen uudistaminen Muut painopisteet Muun toiminnan tasolla tärkeimpiä painopisteitä ovat laadunhallintasuunnitelman toteuttaminen ja siihen liittyvien käytänteiden ulottaminen myös sosiaalihuollon palvelutuotantoon, säännöllisesti toteutettavat asiakastyytyväisyyskyselyt, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasraatien toiminta ja asiakkaiden osallistumisen edistäminen sekä potilasturvallisuuden ylläpito ja parantaminen. Näitä painopisteitä on käsitelty erikseen tarvittavassa laajuudessa palvelualuekohtaisissa suunnitelmissa. Vuonna 2015 aloitettaneen investointisuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksen uudistamishanke, joka on yksittäisenä investointina merkittävin. Investoinnit ja niiden yhteenveto käsitellään talousarviossa erillisessä luvussa.

14 12 4. Kuntayhtymän nykyinen strategia 4.1. Arvot Hyvinvointikuntayhtymän strategian laadinta perustuu FSTKY:n vahvistettuun strategiaan, jonka keskeiset elementit on esitetty seuraavassa: - Asukkaiden terveys ja sosiaalinen hyvinvointi - Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Oppiva ja tehokas organisaatio Sitoudumme hyvinvointikuntayhtymänä siihen, että teemme kaikkemme väestön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ymmärrämme, että tämän tavoitteen toteutumisen kannalta aivan keskeisessä roolissa on hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö. Arvoihin liitetään seuraavat toimintaa ohjaavat periaatteet - Palveluissa kuntalaiset ovat tasa-arvoisia - Työn laatua kehitetään asiakaslähtöisesti ja sitä arvioidaan jatkuvasti - Toiminta vastaa väestön todellisia sosiaalisia ja terveydellisiä tarpeita - Organisaatiossa luodaan puitteet henkilöstön suoriutumiselle - Henkilöstöpolitiikka on oikeudenmukaista - Vaitiolovelvollisuus on toiminnan kulmakivi - Työyhteisöjen toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja aitoon yhteiseen työhön 4.2. Perustehtävä (toiminta-ajatus) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perustehtävänä on sen toiminta-alueen asukkaiden ja ympäristön terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin/toimintakyvyn edistäminen ja sairauksien ja sosiaalisten ongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus joko palvelut itse tuottamalla tai niitä ostamalla Tavoite (visio) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on omalla toimialueellaan laadukas ja tehokas sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaja ja edelläkävijä sekä maakunnallisesti joustava erikoissairaanhoidon tuottaja. Kuntayhtymällä on Forssan seudulla johtava ja koordinoiva rooli ympäristön ja väestön sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä, ja se käyttää sille annetut resurssit kansalaisten hyvinvoinnin kannalta vaikuttavasti. Palvelut tuotetaan lakisääteisissä määräajoissa laadukkaasti, tasavertaisesti ja kustannustehokkaasti Menestystekijät Keskeiset menestystekijät ovat terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiminen kaikessa poliittisessa päätöksenteossa, terveellinen ja turvallinen ympäristö, terveysja sosiaalierojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, mielenterveyden edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen väestön tarpeisiin perustuen.

15 Strategian toteuttaminen Strategia toteutetaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa, joissa määritellään kuntayhtymätason strategiasta johdetut palvelualuekohtaiset tavoitteet sekä konkretioidaan toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä on pyritty selkeyttämään sekä tavoitteiden määrää vähentämään sekä muuttamaan niitä helpommin seurattavissa olevaan muotoon. Vahvistettua strategiaa toteutetaan myös erillishankkeissa, jotka ovat joko hyvinvointikuntayhtymän itsensä käynnistämiä tai kumppanuushankkeita muiden tahojen (esim. THL) kanssa. Kehittämishankkeista on kirjattu toimintasuunnitelmaan oma osionsa. Strategian toteuttamisen painopisteet määrittyvät hyvin pitkälti aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Keskeistä on pystyä hoitamaan lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä lastensuojelun tarpeet mahdollisimman pitkälle avohoitopainotteisesti ja siten, että raskaimmilta toimenpiteiltä vältyttäisiin vähentää ja estää päihde- ja mielenterveysongelmien syntymistä sekä rationalisoida niiden hoitoa ja kuntoutusta huolehtia kroonisista kansansairauksista ja erityisesti pitkäaikaissairaanhoidosta terveyshyötymallin mukaisesti pyrkiä vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi sekä aktivoida pitkäaikaistyöttömiä parantaa ja kehittää vanhustenhuoltoa ja vähentää laitosmaisuutta sekä edistää kansalaisten arjessa pärjäämistä. Strategiasta johdetut palvelualuekohtaiset tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelmat sekä aikataulut on esitetty toimintasuunnitelman palvelualuekohtaisissa osioissa.

16 14 5. Palvelualuekohtaiset suunnitelmat vuonna Aikuissosiaalityön palvelualue Aikuissosiaalityön palvelualueelle kuuluvat aikuisten sosiaalityön palvelut, terveydenhuollon sosiaalityön palvelut, talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu sekä vammaispalvelut sisältäen asumispalvelut, päivätoimintapalvelut ja muut vammaispalvelut. Aikuisten sosiaalityö sisältää muun muassa neuvontaa, ohjausta, aktivointisuunnitelmien tekemistä, työllistämis- tai koulutustoimenpiteisiin ohjaamista sekä toimeentulotuen käsittelyä ja välitystilien hoitamista. Aikuissosiaalityöntekijät pyrkivät tekemään tiivistä yhteistyötä kuntien työllistämispalvelujen kanssa. Aikuissosiaalityön tulosyksikön keskeinen painopiste on työttömyyden vähentämiseen liittyvien palvelujen kehittäminen. Kuntien vastuu työmarkkinatuen kustannuksista kasvaa ensi vuoden alusta. Nyt kunnat ovat maksaneet puolet työmarkkinatuesta yli 500 päivää työttöminä olleiden osalta ja ensi vuoden alusta alkaen rahoitusosuus on 70 % yli 1000 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatukikustannuksista. Lisäksi kuntien vastuulle tulee osa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kustannuksista. Rahoitusmuutos liittyy työvoiman palvelukeskuksen laajentamisen lakimuutokseen ja se edellyttää kunnilta panostusta työllistymistä edistävien palvelujen kehittämiseen. Aikuissosiaalityön ja TEtoimiston yhteistyönä tehtävien aktivointisuunnitelmien kautta työttömät ohjautuvat koulutukseen, työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten työllistymiseen ja sitä tukeviin palveluihin on kiinnitetty huomioita ja esimerkiksi aikuissosiaalityöhön sisältyvät nuorisoneuvojan palvelut sisältävät kokonaisvaltaista nuoren tukemista niin työllistymisasioissa kuin muissakin arkipäivän asioissa. Forssan kaupunki on aloittelemassa nuorten palvelukeskustoimintaa Viltteriä ja aikuissosiaalityöstä mukana on sosiaaliohjaaja ja nuorisoneuvoja muutamana päivänä viikossa. Tarkoitus on, että palvelukeskuksesta nuori saa tarvitsemansa työllistymispalvelut ja sosiaalitoimen palvelut samanaikaisesti ja mahdollisimman joustavasti. Lakiuudistuksen myötä myös toimeentulotukimenot todennäköisesti kasvavat. Mahdollisesti ensi vuonna alkava sosiaalisen kuntoutuksen hanke osaltaan kehittää seudulla muun muassa pitkäaikaistyöttömille suunnattuja palveluja. Talous- ja velkaneuvonnan sekä terveydenhuollon sosiaalityön palvelut hoidetaan keskitetysti kuten tähänkin asti. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimaa palvelua ja sovittelun ohjaajat toimivat koko Kanta-Hämeen alueella. Vapaaehtoisia sovittelijoita koulutetaan tarpeen mukaan ja vuodelle 2015 on suunniteltu uusien sovittelijoiden koulutussarja. Kehitysvammahuollossa on omia asumisyksiköitä Forssassa, Tammelassa ja Ypäjällä ja lisäksi ostetaan asumispalveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Päivätoimintapalveluja on kaikkien muiden kuntien alueella paitsi Jokioisilla. Päivätoimintapalveluissa olisi toiminnan kannalta järkevää yhdistää pieniä yksiköitä, jolloin esimerkiksi henkilökunnan sijaistukset olisi helpompi organisoida. Tätä selvitellään kuntien kanssa yhteistyössä neuvotellen. Kuntien näkemykset kartoitetaan ja kunnille annetaan tietoa mahdollisista päivätoimintapalvelujen kävijämäärän muutoksia viiden vuoden säteellä. Toisaalta valmistelussa oleva vammaislainsäädännön uudistus sisältää tarkennuksia päivätoiminnan järjestämisvelvollisuuteen, joka osaltaan lisää päivätoimintapalvelujen järjestämistarvetta. Kehitysvammahuollossa tavoitteena on kehitysvammaneuvolapalvelujen saaminen kuntayhtymän alaisuuteen, jolloin ostettuja konsultointi- ja tutkimusjaksoja voitaisiin vähentää. Näiden palvelujen kehittämiseen tarvitaan läheistä yhteistyötä terveydenhuollon palvelujen kanssa. Lisäksi seudulle tarvitaan sekä ohjatun että tehostetun asumisen palveluja. Kehitysvammahuollossa on lisäksi tehty laskelmia lasten tila-

17 15 päishoidon järjestelyjen muuttamiseksi. Tällä hetkellä tilapäishoito järjestetään Niittyvillassa ja sitä käyttävät lähinnä forssalaiset perheet. Tilapäishoitoa olisi mahdollista laajentaa myös muiden kuntien perheiden käyttöön, jos se järjestettäisiin Niittyvillan viereisessä kerrostaloasunnossa, Teuvolassa. Tällöin lastenpaikka Niittyvillasta voitaisiin ottaa täysi-ikäisten paikaksi. Näitä kaikkia kehittämiskohteita selvitetään tarkemmin vuoden 2015 aikana ja laaditaan toimintasuunnitelmat asioiden toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. Kehitysvammahuollon palveluohjauksen prosessien kehittäminen palvelualueella on tulevina vuosina keskeistä. Toimivalla palveluohjauksella varmistetaan asiakkaiden mahdollisimman tarpeenmukaiset palvelut. Tällä hetkellä palvelualueella on kolme kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista palveluohjaajaa. Saumaton yhteistyö vanhuspalvelualueen palveluohjauksen kanssa on keskeistä ja yhteistyötä kehitetään palvelualueen koordinaatioryhmässä. Aikuissosiaalityön palvelualue on mukana SOSII-hankeessa, jossa kehitetään aikuissosiaalityön palveluja erityisesti asiakasnäkökulmasta. Hankkeen yhteydessä käynnistetään koko sosiaalihuollon yhteinen säännöllisesti kokoontuva asiakasraati. Lisäksi hankkeessa selvitellään vuonna 2017 tapahtuvan perustoimeentulotuen Kelaan siirtymisen vaikutuksia aikuissosiaalityöhön. Lisäksi palvelualue on mukana KiTihankkeessa, jossa kehitetään kirjauskäytäntöjä ja luokituksia kansallisten tietomäärityksen mukaisiksi yhteistyössä THL:n ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen on keskeinen asia koko kuntayhtymässä ja virkistystoimintakäytännöt ovat koko henkilökunnalle samanlaiset. Henkilökunnan riittävä ja tarpeenmukainen resurssointi on keskeinen työssä jaksamisen edellytys. Haasteena on muodollisen pätevyyden omaavien työntekijöiden rekrytointi varsinkin sosiaalityöntekijän tehtäviin. Rekrytointiprosessia kehitetään yhteistyössä perhepalvelujen kanssa ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistetään. Palvelualueiden viranhaltijat muun muassa jalkautuvat oppilaitoksiin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tekevät kuntayhtymää tutuksi opiskelijoille. Käyttötalousosa (ulkoiset) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelualueen strategiset tavoitteet Palvelujen kehittäminen huomioiden palvelurakenteissa tapahtuvat uudistukset ja muutokset Toimivat palveluketjut ja joustava yhteistyö kuntayhtymän eri palvelualueiden sekä muiden toimijoiden kanssa Palvelualueen kriittiset menestystekijät Ammattitaitoisen, motivoituneen ja kehitysmyönteisen henkilökunnan rekrytointi Asiakaslähtöisten ja tarpeenmukaisten palvelujen tarjoaminen oikea-aikaisesti

18 16 Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyvyn ylläpito ja parantaminen) 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (palvelujärjestelmän ja prosessien toimivuus) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen) 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarojen kohdentaminen, resurssien käyttö ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen) Asia / Tavoite Asiakkaiden aktivoiminen ja asiakasnäkökulman huomioiminen palveluja kehitettäessä Koko sosiaalipalvelujen yhteinen asiakasraatitoiminta vakiinnutetaan säännölliseksi toiminnaksi Asiakasraati kokoontuu kerran keväällä ja kerran syksyllä Asiakasraatikerrat / 2 krt / vuosi Kehitysvammahuollossa uuden tehostetun asumispalveluyksikön erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen kartoittaminen Kartoitetaan eri vaihtoehdot asumisyksikön toteuttamiselle Vuoden 2015 aikana Vuoden 2015 lopussa selvitys toteutettu ja tämän perusteella laadittu suunnitelma toteuttamisesta Pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittäminen ja työttömyysjaksojen pituuteen vaikuttaminen Aktivointisuunnitelmia tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työttömyyden alkaessa ja pyritään löytämään asiakkaan työllistymistä tukevia vaihtoehtoja Koko vuosi 2015, seurataan osavuosikatsauksittain Aktivointisuunnitelmien määrä 1050 (arvio aktivointisuunnitelmien määristä on 900 kappaletta v. 2014) Henkilöstön osaamisesta huolehditaan Koulutussuunnitelman mukaiseen koulutustarjontaan osallistuminen mahdollistetaan joustavin työjärjestelyin sekä riittävillä koulutusmäärärahojen varauksella. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain ja koulutuspäivien määrää tarkastellaan osavuosikatsauksittain Koulutuspäiviä/työntekijä vähintään 3 päivää vuodessa Palvelualueen henkilöstö on hyvinvoivaa ja motivoitunutta Työvälineiden ja työolosuhteiden asianmukaisuudesta huolehditaan riittävien resurssien varaamisella ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti työpaikkapalavereissa. Lisäksi tykypäiviä pidetään säännöllisesti. Koko vuosi 2015 Tulosyksiköittäin tykypäiviä pidetään vähintään kerran vuodessa Henkilöstöresurssit ovat riittävät ja rekrytoinnissa onnistutaan Aktiivinen toiminta henkilöstöä rekrytoidessa ja uusien rekrytointikeinojen etsiminen Koko vuosi 2015 Kaikkiin avoinna oleviin virkoihin ja työsopimussuhteisiin saadaan rekrytoitua henkilö 3 kk:n kuluessa työpaikan aukitulemisesta? Palvelut tuotetaan talousarvion puitteissa ja toiminta on avointa Talousarvion toteutumista seurataan jatkuvasti ja annetaan muille toimijoille sekä henkilökunnalle tietoa talousarvion toteutumisesta säännöllisissä palavereissa. Tulosyksiköiden tilanne ja muutokset käydään palvelualueen johtotiimissä kuukausittain läpi ja laajemmat raportit annetaan vähintään osavuosikatsauksittain Palvelualueen talousarviossa ei tule ylityksiä

19 Erikoissairaanhoidon palvelualue Vuonna 2015 hyvinvointikuntayhtymä aloittaa toisen toimintavuotensa. Erikoissairaanhoidossa johtava lääkäri tulee vaihtumaan ja tätä kirjoitettaessa hakuprosessi on käynnissä. Lisäksi SOTE-lainsäädäntö on muuttumassa ja se asettaa kehykset toiminnan suunnitteluun. Tulevan vuoden osalta ehdottoman on tärkeää pysyä kilpailukykyisenä palveluiden tarjonnassa, mikä merkitsee mm. hoitotakuussa määriteltyjen aikarajojen toteutumista täydellisesti. Hoitoketjujen tulee toimia sujuvasti ja hoidon on oltava laadukasta. Vuoden 2014 lopulla nykyinen reumatologimme jättää paikkansa ja käynnissä ovat järjestelyt reumatautien hoitamisesta jatkossa. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen ja yhteisen viran perustaminen Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa siten, että reumatologilla on kahtena päivänä viikossa vastaanotto Forssan sairaalassa. Sama koskee urologiaa, jossa tavoitteena on yhteisviran perustaminen ja urologin tehtävien hoitaminen kahtena päivänä viikossa Forssassa. Lisäksi selvitellään mahdollisuuksia hankkia nefrologian palvelut Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä. Valtakunnallisten suositusten mukaan raskauden aikaiset seulontatutkimukset tulee järjestää paikassa, jossa tehdään vähintään 400 seulontatutkimusta vuodessa. Tämä edellyttää, että jatkossa seulontatutkimukset tehdään yhdessä KHSHP:n kanssa. Tarkoituksena on perustaa yhteinen kätilön vakanssi, johon kuuluisi myös seulontatutkimukset kuntalaisille Forssan sairaalassa. Onkologiassa toiminta on vakiintunut ja siitä on saatu erinomaista palautetta. Eläköitymisen johdosta yksikkö menettää kokeneen hoitajan ja uuden sairaanhoitajan etsintä on jo alkanut. Lisäksi ensi vuoden ajaksi täytetään ylilääkärin virka osa-aikaisena, jolloin toimintaa voidaan laajentaa kolmelle päivälle viikossa. Merkittävin projekti ensi vuonna on päivystyspalveluiden kehittäminen STM:n päivystysasetuksen mukaisesti. Asetus tulee aiheuttamaan isoja muutoksia. Kuntayhtymän päivystys on jo aiemmin ulkoistettu ja ensi vuotta koskeva sopimus on periaatteellisesti jo hyväksytty. Päivystysasetuksen mukaan emme voi jatkossa hoitaa psykiatrisia potilaita tahdosta riippumatta, joten M1-lähetteen vaativat tarkkailuhoitoa edellyttävät potilaan lähetetään Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Virka-apupyynnöistä päättää edelleen sairaalan virkalääkäri. Merkittävin päivystysasetuksen aiheuttama muutos on kirurgiassa. Forssan sairaalaa koskee asetuksen kohta, jonka mukaan paikoissa, missä tehdään pääasiassa päiväkirurgiaa ja lyhytkirurgiaa tai otetaan kirurginen potilas osastolle seurantaan, tulee olla kirurginen päivystys. Tämä merkitsee, että kirurgia tulee voida välittömästi konsultoida ja tarvittaessa kirurgin on saavuttava sairaalaan kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän toteuttaminen nykyisillä resursseilla ei tule onnistumaan, joten lisäresursointi on välttämätöntä. Päivystyspotilaiden ohjausta ja neuvontaa tehostetaan ja huolehditaan siitä, että potilas saa ohjauksen terveydenhuollon ammattilaiselta. Myös kirjalliset ohjeet päivitetään ja otetaan käyttöön paikalliset olosuhteet huomioiva potilaiden kiireellisyysjärjestykseen asettaminen (ns. triage). Vuoden 2014 kesällä oli ensimmäistä kertaa kaksi osastoa, sisätautien osasto 3 sekä psykiatrian akuuttiosasto, suljettuina loma-aikaan. Taustalla oli se, että yleensä osastojen kuormitukset ovat loma-aikoina alhaisia ja sijaisia on vaikea saada, joten toiminta muodostuu tehottomaksi. Toisaalta poliklinikoille ja erityisesti ensiapuun on saatava osaavaa sijaishenkilökuntaa, mikä on yleensä mahdollista vain käyttämällä osastojen henkilökuntaa apuna. Osastoilta siirtyikin henkilöstöä suunnitelmien mukaan ja

20 18 osastot pystyivät hankkimaan tarvittavat sijaiset Seuturekryn kautta. Kokemukset olivat tästä uudesta käytännöstä erinomaiset ja sitä on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 kesällä. Vuoden 2015 aikana kehitetään edelleen varahenkilöjärjestelmän ja kiertohoitajien käytön tehokkuutta. Osastolla 3 sairaanhoitajan vakanssi muutetaan apulaisosastonhoitajan vakanssiksi osastoon kuuluvan dialyysi yksikön lisääntyneen käytön ja toiminnan koordinoimiseksi. Vuosi 2015 on taloudellisesti hyvin tiukka. Sairaanhoitopiirin kustannukset nousevat 1,1 Me, mikä tarkoittaa sitä, että hyvinvointikuntayhtymän erikoissairaanhoidossa ei ole kustannusten kasvumahdollisuuksia. Aiemmin mainitut virkajärjestelyt ovat kuitenkin kustannusneutraaleja, joten ne voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Käyttötalousosa (ulkoiset) (1000 ) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelualueen strategiset tavoitteet Turvata erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus joko itse tuottamalla tai hankkimalla palvelut ostopalveluina Turvata laadukkaat ja järkevät erikoissairaanhoidon lähipalvelut Palvelualueen kriittiset menestystekijät Riittävä ja osaava henkilöstö Hyvät ja joustavat sairaanhoidolliset tukipalvelut Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyvyn ylläpito ja parantaminen) 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (palvelujärjestelmän ja prosessien toimivuus) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen) 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarojen kohdentaminen, resurssien käyttö ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen) Asia / Tavoite Palveluiden kilpailukyvyn säilyttäminen Kiinnitetään huomiota potilaan sujuvaan kulkuun hoitoketjussa - korostamalla sisäisten konsultaatioiden merkitystä - seuraamalla ostopalveluiden lähetteiden käsittelyä - rohkaistaan sairaalalääkäreitä konsultoimaan erikoislääkäriä jo hoidon varhaisessa vaiheessa Seurataan hoitotakuun toteutumista kuukausittain Asetetaan vuoden 2015 aikana lähetteiden käsittelylle määräajat ja seurataan niiden toteutumista Hoitotakuu toteutuu 100 % Toteutunut 12/2015 mennessä Kaikki em. tapahtuu säännöllisesti lääkärimeetingeissä Siirrytään rakenteiseen hoitotyön kirjaamiseen Vuoden 2015 alusta Toteutuu kaikissa yksiköissä

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet DRG-käyttäjäpäivät Vaasa 4. - Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Järjestämislain keskeinen sisältö ja toimeenpano Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen

ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen ICT rakenteiden ja toiminnan muutoksen mahdollistajana Maritta Korhonen Esityksen rakenne Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-ICTn tilanne Kansallisen ja alueellisen tietohallinnon ohjaus ja järjestäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta Hämeenlinnan ikäihmisten raati 9 3 2016 Hämeen parasta kehittämistä! Painopisteet 2016-2018 2016 2017 2018 Osallisuuden edistäminen Prosessien ja palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja, ESSOTE, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 25.8.2016 1 Heinävesi Pieksämäki

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori Kirsi Varhila Ylijohtaja

Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori Kirsi Varhila Ylijohtaja Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori 31.10.2014 Kirsi Varhila Ylijohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot