Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012"

Transkriptio

1 Dnro 7562/000/2007 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Helsinki Marraskuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Eviran toimenpiteet toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Koko virastoa koskevat tavoitteet...13 a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys...13 b) Tuotokset sekä niiden kehitys...15 c) Laadunhallinta sekä sen kehitys...15 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys...16 e) Tietovarantojen ja -tekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Merkittävät prosessi- ja tulosaluetasoiset tavoitteet ja tehtävät Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Toiminnan rahoitus...22 LIITTEET Liite 1 (1) Tuloksellisuuden tunnusluvut Liite 1 (2) Taloudelliset voimavarat Liite 1 (3) Toiminnallinen jaottelu Liite 2 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v

3 JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti. Suunnitelma on valmisteltu yhdessä viraston ja yksiköiden johdon sekä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti henkilöstön kanssa. Johtoryhmä on käsitellyt suunnitelman kokouksessaan Helsingissä 1. päivänä marraskuuta 2007 Pääjohtaja Jaana Husu-Kallio - 3 -

4 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTON (EVIRA) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Kansainvälisen kaupan lisääntyminen ja ilmastonmuutokset lisäävät edelleen eläin- ja kasvitautien leviämiseen sekä elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä riskejä. Riskin kasvu johtuu maallemme uusien eläin- ja kasvitautien leviämisestä EU:n ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden alueilla, kotimaisen tuotannon korvaamisesta osittain ulkomaisilla tuotteilla sekä maatalouden tuotantotarvikkeiden, elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden tuonnin lisääntymisestä. Myös eläinten tuonti laajenee ja kasvattaa tautiriskiä, käsittäen myös uudet Suomelle eksoottiset taudit. Tautiriskiä lisää myös matkailun laajeneminen entisestään. Suunnitellut vientitullien korotukset vaikuttavat merkittävästi Venäjältä tuotavan havuraakapuun tuontiin. Maatalouden rakennemuutos vähentää maatilojen määrää ja kasvattaa edelleen tilakokoa. Yksittäiset tuotantoyksiköt ja rakentamishankkeet laajenevat. Osa-aikaistuminen, sopimus- ja yhtiömuotoinen tuotanto ja vaihtoehtoiset tuotantomuodot lisääntyvät. Tuotantoeläinsektorilla riskinhallinnan painopiste siirtyy tarttuvista eläintaudeista entistä enemmän tuotantoeläinsairauksien ennaltaehkäisemiseen sekä eläinten terveydenhuoltoon ja hyvinvointiin, mikä johtuu erityisesti yksikkökoon kasvusta ja eri kasvatusvaiheiden eriyttämisestä. Tämä lisää ammattitaito- ja osaamisvaatimuksia maatiloilla, mutta myös koko elintarvikeketjussa, erityisesti neuvonta- ja valvontatyössä. Riskienhallinta ja viestintä asettavat myös lisävaatimuksia eri toimijoiden yhteistyölle. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistukseen sisältyvät tukipolitiikan muutokset vauhdittavat edelleen rakennemuutosta ja tiukentavat tuotannon taloudellisia edellytyksiä. Kilpailun kiristyessä ja kannattavuusvaatimusten kasvaessa haasteena tulee myös kotimaisessa tuotannossa olemaan laatu- ja turvallisuusnäkökohtien riittävä huomioiminen tehokkuusvaatimusten rinnalla. Toisaalta CAP-uudistuksen tavoitteisiin sisältyy keskeisesti elintarviketurvallisuuden ja laadun varmistaminen, ympäristönäkökohtien korostaminen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä maatalouden monivaikutteisuuden edistäminen. Elintarviketeollisuus kansainvälistyy ja muuttuu rakenteeltaan polarisoidummaksi. Samaan aikaan suurteollisuus keskittyy edelleen ja pieniä yrityksiä syntyy lisää. Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Itämeren alueelle ja Venäjälle jatkuu. Tuonnin kasvu jatkuu ja tuonti monipuolistuu. Viennin kasvuun on mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos ja ravitsemuskysymykset ohjaavat - 4 -

5 yritysten toimintaa markkinoilla. Lähellä tuotetun ruoan merkitys korostuu myös ympäristösyistä Vähittäiskaupan ketjumainen toimintatapa vahvistuu edelleen. Ketjuihin kuuluvien myymälöiden valikoimista päätetään suurelta osin keskitetysti ja toimintatavat perustuvat entistä enemmän ketjujen ohjeisiin. Osa myymäketjuista perustaa kilpailukykynsä yhä vahvemmin hintaan, jolloin valikoimassa pidetään suhteellisen pientä määrää nopeasti kiertäviä valmiiksi pakattuja tuotteita. Palvelua korostavissa ketjuissa tarjotaan paljon myös pakkaamattomia elintarvikkeita sekä myymälässä valmistettua ruokaa. Kansainvälisen hankintayhteistyön merkitys pysyy suurena. Eviran toiminnan lähtökohtana ovat yhteiskunnan ja kuluttajien tarpeet ja asiakaslähtöisyys. Ruoan laatuun liittyvissä asioissa kuluttajat arvostavat turvallisuus-, eettisyys- ja ympäristönäkökohtien rinnalla yhä enemmän ruoan makuun, nautinnollisuuteen ja elämyksellisyyteen liittyviä asioita ja ovat kiinnostuneita ruokakulttuurista ja ravinnon ja terveyden suhteesta. Osto- ja ruokailutottumukset ja valintaperusteet muuttuvat ja eriytyvät ja tiedonsaannin merkitys kasvaa. Kaikkiaan voidaan suomalaisen kuluttajan vaatimusten elintarvikkeita ostettaessa arvioida lisääntyvän. Kuluttajat odottavat valinnanmahdollisuuksia mm. luonnonmukaisen, tavanomaisesti tuotetun ja muuntogeenisen ruoan suhteen sekä uusia tuotteita ja palvelumuotoja. Nämä odotukset asettavat vaatimuksia ja kehittämistarpeita myös valvonnalle ja tutkimustoiminnalle. Ravinnon terveellisyyteen ja ruokatottumuksiin vaikuttamiseksi tarvitaan eri hallinnonalojen ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä Yhteisölainsäädännön tavoitteiden mukaisesti toimialan valvonnassa vahvistetaan valvonnan strategista ja pitkän aikavälin suunnittelua ja toiminnan laadun varmistamista. Suurin osa EU:n komission vuonna 2000 julkaisemaan elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan lainsäädäntöohjelmaan sisältyneistä lainsäädäntöhankkeista on toteutettu. Osittain säädöksiä ja järjestelmiä vielä täydennetään, mutta pääasiallisesti suunnittelukauden tehtävät painottuvat uusien säädösten täytäntöönpanoon ja valvonnan vakiinnuttamiseen. Tämä merkitsee valvonnan kansainvälistymistä, EU-rajavalvonnan tiukentumista ja laajaa jäljitettävyyden vaatimusta. Naapurimaiden vastaavien viranomaisten yhteystiedoista olisi tällöin hyötyä. Kansallisella tasolla erityisesti eläintautilain ja eläinlääkintähuoltolain uudistuksilla tulee olemaan huomattava vaikutus tehtäväalueen toimintaympäristöön ja toimijoiden työnjakoon. Vastaavia vaikutuksia on myös terveysväiteasetuksen velvoitteiden täytäntöönpanolla. Komission eläintautistrategia vuosille tulee vaikuttamaan myös hallinnonalan toimintaan lähitulevaisuudessa, mutta aikataulu hankkeen eri osille on vielä avoin. Strategian puitteissa on tarkoitus mm. arvioida biologisia ja kemiallisia riskejä ja priorisoida riskinhallintainterventioita kustannustehokkuus huomioon ottaen, luoda horisontaalinen kehyslainsäädäntö eläinten terveyden alueelle kansainvälisen eläintautijärjestön OIE:n ja CODEXin standardeihin nojautuen, tehostaa eläintautien ennaltaehkäisyä ja kriisivalmiutta sekä vahvistaa ja koordinoida tieteellistä riskinarviointia ja tutkimusta

6 Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tuotantoeläinten hyvinvointistrategian (2006) mukaisesti eläinten hyvinvoinnin tulee olla luonteva osa suomalaisen elintarviketuotannon läpinäkyvää laatuketjua. Myös komission eläinten hyvinvointistrategia hankkeineen vuosille korostaa pyrkimyksiä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä edellyttää myös kansallista valmistautumista yhteistyöhön mm. suunnitellun eurooppalaisen eläinten hyvinvoinnin osaamiskeskuksen kanssa. Tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy entisestään. Tähän vaikuttavat myös sektoritutkimuksen alueella vireillä olevat uudistukset. Tutkimustyöhön liittyvä verkottuminen tulee entisestään lisääntymään, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyön alueella. Riskinarvioinnin ja siihen liittyvien taloudellisten vaikutusten arvioinnin merkitys yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteena lisääntyy. Valvonta on kohdistettava riskin suuruuden mukaan terveydelliset, taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät riskit huomioiden. Riskinarviointia tarvitaan lainsäädännön valmistelussa, valvontatoimenpiteiden perusteena ja niiden kohdentamisessa sekä valittaessa seurannan ja tutkimuksen painopisteitä. Viestinnässä avoimuus ja reaaliaikaisen viestinnän vaatimukset korostuvat entisestään suunnittelukaudella. Tämä edellyttää erityisesti elintarvikeketjun riski- ja kriisitilanteisiin liittyvässä viestinnässä ennalta varautumista ja yhteisistä menettelytavoista sopimista koko ketjussa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä viestintävalmiuksien, erityisesti verkkoviestinnän edelleen kehittämistä. Elintarvikeketjun toiminnasta etääntyneille kuluttajille on tuotettava ja kohdistettava kuluttajainformaatiota, joka perustuu luotettavaan asiantuntijatietoon. Kuluttajien valistuneiden valintojen edistämiseksi on informaatiota tuotettava tuotteista ja niiden alkuperästä sekä tuotantoketjun toiminnasta yhteistyössä eri toimijoiden ja neuvontajärjestöjen kanssa. Tiedon tarve myös valvonnan toiminnasta eri tasoilla kasvaa edelleen. Tehtäväalueen toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävästi myös alue- ja paikallishallinnon sekä laboratorio- ja tutkimuskentän rakenteessa ja työnjaossa tapahtuvat muutokset. Verkostoituminen ja erikoistuminen jatkuvat ja yhteistyön merkitys eri toimijoiden kesken kasvaa edelleen. Teknologinen kehitys erityisesti verkkovälitteisen tiedonsiirron ja sähköisen asioinnin alueella vaatii panostusta teknologiaan, osaamiseen ja prosesseihin. Eviran tehtäväalueella kasvavien tietojärjestelmätarpeiden hallinta ja toiminnan tuottavuusvaatimukset edellyttävät strategisia linjauksia ja kehittämishankkeiden priorisointia tiedonhallinnan tehostamiseksi. MMM:n hallinnonalan toimintaa kehitetään valtionhallinnon toiminnan kehittämistä koskevien yleisten strategioiden ja kehittämishankkeiden mukaisesti. Hallitusohjelmasta toimialan kannalta keskeisiä hankkeita ovat erityisesti - 6 -

7 suomalaisen ruuan edistämisohjelma, valtion tuottavuusohjelma ja alueiden kehittäminen. Erityistä huomiota Evirassa on kiinnitettävä henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen varmistamiseen uuden organisaation kehittämistilanteessa ja kilpailun kiristyessä osaavasta henkilöstöstä Eviran toimenpiteet toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevan tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteena on MMM:n hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) mukaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan tehtäväalueen vaikuttavuustavoitteena on: - eläinten ja kasvien terveyden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun säilyminen edelleen hyvänä; - eläinten hyvinvoinnin paraneminen; - elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien tautitapausten väheneminen sekä elintarvikkeissa esiintyvien vieraiden aineiden tason pysyminen edelleen nykyisellä hyvällä tasolla; sekä - alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuus sekä muuntogeenisten tuotteiden hallittu käyttöönotto. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira: - johtaa, ohjaa ja kehittää elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasolla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan; - rakentaa elintarviketurvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja kasvinterveyttä varmistavia turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmiä yhdessä toimialansa viranomaisten, neuvonnan sekä tuottajien, teollisuuden ja kaupan kanssa; - suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja ja tekee seurantatutkimuksia; sekä - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä. Huomiota kiinnitetään erityisesti vaarallisten kasvi- ja eläintautien ehkäisemiseen ja varhaiseen havaitsemiseen, elintarvikevälitteisten ja eläinten ja ihmisten välillä leviävien taudinaiheuttajien vähentämiseen, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden sisältämien vieraiden tai haitallisten aineiden valvontaan, tuotteiden alkuperää ja luonnonmukaista tuotantoa koskevien vaatimusten valvontaan sekä muuntogeenisten maatalouden tuotantopanos

8 ten ja elintarvikkeiden valvonnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi päämääränä on edistää kuluttajien valinnanmahdollisuuksia, varmistaa, etteivät markkinoilla olevat elintarvikkeet johda kuluttajaa harhaan, antaa riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta sekä parantaa eläin- ja kasvitauteja ja elintarvikkeita koskevaa kriisivalmiutta yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Alkutuotannon ja elintarvikeketjun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toteutetaan Suomen elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja zoonoosistrategiaa, varmistetaan eläinlääkkeiden hallittu käyttö, seurataan lääkeresistenssin kehitystä, kehitetään riskinarviointiin perustuen lihantarkastustoimintaa, toteutetaan kylvösiemenalan toimintaohjelmaa, kasvinsuojelustrategiaa, viljastrategiaa, rehustrategiaa ja eläinjätestrategiaa sekä huomioidaan luomustrategiaan, geenitekniikkastrategiaan, ympäristöministeriön johdolla valmisteltuun biojätestrategiaan ja EU:n maaperäsuojelustrategiaan sisältyvät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Koti- ja tuotantoeläinten terveydentilan ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja sairauksien vähentämiseksi toteutetaan kansallista eläintautistrategiaa, kalatautistrategiaa, ja eläinten hyvinvointistrategiaa yhdessä toimialan viranomaisten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden kanssa. Vaikuttavuustoimenpiteissä painotetaan erityisesti tuotantoeläinsairauksien ennaltaehkäisemiseen ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon kattavuutta ja järjestelmän tuottamien tietojen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä. Tähän liittyen vahvistetaan osaamista ja ammattitaitoa koko tuotantoketjun ja valvonnan toiminnassa sekä tiivistetään eri toimijoiden yhteistyötä. Tehokkaiden riskinhallintatoimenpiteiden ansiosta TSE-tautien riski Suomessa ja muissa EUmaissa on vähentynyt. Tämän johdosta seurantatutkimuksia voidaan tulevaisuudessa vähentää. Ympäristönsuojelutavoitteisiin Evira vaikuttaa mm. maatalouden tuotantopanosten, erityisesti kasvinsuojeluaineiden ja rehu- ja lannoitevalmisteiden ennakollisilla hyväksymismenettelyillä sekä laadun ja käytön valvonnalla, muuntogeenisten tuotteiden valvonnalla, eläinten ja eläinperäisten jätteiden käsittelyn valvonnalla eläintuotannossa ja teurastamotoiminnassa sekä kaupan jätteiden käsittelyn valvonnalla elintarvikevalvonnassa. Kasvinterveyden ja kasvien lisäysaineistojen laadun valvonta vähentää osaltaan kasvinsuojeluaineiden käytön tarvetta. Ympäristönäkökohdat korostuvat suunnittelukaudella erityisesti lannoitevalmisteiden valvonnassa (mm. biojätteiden, teollisuuden sivutuotteiden sekä eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittely ja käyttö lannoitevalmisteina) sekä raskasmetallien seurannassa epäorgaanisissa lannoitteissa. Jäljitettävyyden parantamiseksi edellytetään toimijoilta jäljitettävyyssuunnitelmaa osana omavalvontaa, sisällytetään jäljitettävyyden valvonta keskeisiin valvontaprojekteihin sekä kehitetään eläinlääkinnällisten rajatarkastusasemien ja Traces-ohjelman toimintaa. Alkuperä- ja tuotantotapamerkintöjen luotettavuuden varmistamiseksi osallistutaan valtakunnalliseen valmisteluun, jatke

9 taan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinoinnissa annettujen tietojen oikeellisuuden valvontaa sekä valvotaan merkintöjä ja väitteitä osana valvontajärjestelmiin sisältyvää jäljitettävyyden valvontaa. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönoton hallinnan varmistamiseksi Evira seuraa yhdessä muiden toimijoiden kanssa muuntogeenisten rehujen ja elintarvikkeiden markkinoille tuloa ja valvoo erityisesti maahantuotavien kylvösiementen, rehujen, elintarvikkeiden ja elintarvikeraaka-aineiden muuntogeenisiä aineksia, jäljitettävyyttä ja merkintöjä. Valvonnan vaikuttavuuden ja laadun varmistamiseksi tavoitteena on aikaansaada Eviran toimialalla keskus-, alue- ja paikallishallinnossa valtakunnallisesti hyvin toimiva, tehokas ja yhtenäinen valvontaketju. Valvontaa kohdennetaan riskiperusteisesti ja valvonnan edellyttämät tehokkaat laboratoriopalvelut, tiedonhallinta, hyvä valvontaosaaminen ja luotettava valvontaviestintä varmistetaan. Toiminnassa painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen hyvää laatua - 9 -

10 Koko valvontaketjun strategisina painopisteinä suunnittelukaudella: - vahvistetaan valvonnan suunnitelmallisuutta, ohjausta ja ohjeistusta; - yhtenäistetään ja tehostetaan valvonnan prosesseja ja sovitetaan toiminta muuttuvaan valvontakenttään alue- ja paikallishallinnossa; - painotetaan riskiperusteisuutta valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa; - toteutetaan toiminnan auditoinnit kattavasti kaikilla valvonnan tehtäväalueilla; - varmistetaan suunnitelmallisella koulutuksella ja viestinnällä valvontahenkilöstön osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen; - edistetään omavalvonnan toimivuutta ja tehokkuutta kaikilla valvonnan tehtäväalueilla; - tehostetaan valvontaan liittyvää toimijoiden ohjausta, opastusta ja neuvontaa; sekä - tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta, -hallintaa ja raportointia. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eläin- ja kasvitautiriskien hallitsemiseksi ja elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää taata luotettavat menetelmät analyysien tekemiseksi sekä riittävät valmiudet diagnosoida nopeasti ja luotettavasti myös maassamme uudet taudit. Tehokkuuden ja kustannusvastaavuuden varmistamiseksi tietyistä diagnostisista palveluista sovitaan kansallisten ja kansainvälisten yhteistyölaboratorioiden kanssa. Eviran laboratoriotoiminnan strategisina painopisteinä suunnittelukaudella: - kehitetään vertailulaboratoriotoimintaa; - kehitetään laboratorion toimintaprosesseja, poistetaan mahdollisia päällekkäisyyksiä ja hyödynnetään laboratorioautomatiikkaa; - jatketaan yhteistyön kehittämistä yli organisaatiorajojen ja hyödynnetään hallinnonalan virtuaalista osaamiskeskusta (Virlab); sekä - kehitetään tietojärjestelmäkokonaisuutta ja järjestelmien yhteensopivuutta siten, että uusien järjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon koko hallinnonalan tarpeet ja huolehditaan järjestelmien yhteensopivuudesta tarvittavassa laajuudessa. Tutkimusyhteistyön tehostamiseksi ja tuloksellisuuden lisäämiseksi tavoitteena on erityisesti vahvistaa tutkimuksen strategista suunnittelua sekä lisätä yhteishankkeita ja saavuttaa sitä kautta verkosto- ja synergiaetuja. Yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa koko maassa tiivistetään. Tavoitteena on luoda tutkimuksen eri sektoreille yhtenäiset kansalliset tutkimusstrategiat ja edistää tutkimuksen alueellisten painopisteiden muodostumista

11 sekä valtakunnallisen että alueellisen hyödyn näkökulmasta. Lisäksi osallistutaan entistä aktiivisemmin suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin konsortioihin pohjautuen kansallisesti sovittuihin tutkimusstrategioihin. Tieteellisen tutkimuksen strategisina painopisteinä suunnittelukaudella: - varmistetaan menestyminen sektoritutkimushankkeissa; - laaditaan yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä kansallisen tason tutkimusstrategioita; - tehostetaan tieteellisiin tutkimushankkeisiin liittyvää viestintää; sekä - valmistaudutaan tieteellisen työn ulkoiseen arviointiin viiden vuoden välein. Eläinten ja kasvien terveyteen ja elintarvikeketjun turvallisuuteen liittyvää riskinarviointia suunnataan strategisia tavoitteita tukeviin riskinarviointikohteisiin. Riskinarviointi toteutetaan siten, että yhteiskunnallinen päätöksenteko on suunnattu ja mitoitettu arvioidun riskin suuruuden mukaan ja mahdolliset uudet riskit on ennakoitu. Evira osallistuu toimialalla käytävään riskeihin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kuluttajat, tuottajat ja elinkeino saavat objektiivista, oikeaa ja ajantasaista tietoa toimintaansa kohdistuvista riskeistä. Elintarvikeketjun riskiviestinnässä painotetaan ennakoivuutta, suunnitelmallisuutta ja varautumista sekä toimintaa yhteistyössä Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kanssa. Elintarvikkeisiin, eläintauteihin ja kasvinterveyteen liittyviin kriiseihin varaudutaan laatimalla ja päivittämällä yhteisiä valmiussuunnitelmia ja sopimalla yhteisistä menettelytavoista koko tuotantoketjussa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Eviran toiminnan ja tehtävien järjestämisessä vahvistetaan alueellisia toimintoja ja toimipaikkoja ja hyödynnetään niiden tarjoamia mahdollisuuksia toimintojen johtamisessa sekä tehtävien ja henkilöstön sijoittumisessa. Johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa painotetaan myös alueellisten toimipaikkojen ja toimintojen erityispiirteitä ja tarpeita Toiminnalliset linjaukset Eviran toiminta-ajatus, visio, arvot ja keskeiset päämäärät on vahvistettu viraston strategiassa seuraavasti: Toiminta-ajatus Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Visio Olemme asiakaslähtöinen, laajasti arvostettu tutkimuksen ja valvonnan edelläkävijä ja vaikuttaja

12 Arvot Arvomme ovat asiantuntijuus, palveluhenkisyys, eettisyys ja innovatiivisuus Päämäärät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ovat huippuluokkaa maailmassa, kun Valvonta toimii esimerkillisesti: Valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja kohdistettu riskiperusteisesti. Tiedonhallinta palvelee tehokkaasti valvontaa. Muut vertaavat toimintaansa meihin. Laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun: Käytössä ovat ajanmukaiset menetelmät sekä yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat. Olemme erinomaisena mallina muille. Tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista sekä verkostoitunutta: Tutkimuksemme palvelee kansallisia tarpeita. Olemme haluttu yhteistyökumppani kotimaassa ja ulkomailla. Tiedonvälitys on luotettavaa, tehokasta ja ennakoivaa: Olemme avoin ja aktiivinen viestijä. Välitämme tietoa oikea-aikaisesti ja nopeasti. Lisäämme yhteistyökumppaneidemme ja kansalaisten mahdollisuuksia vuoropuheluun ja osallistumiseen. Osaamisen korkeaa tasoa ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti: Asiantuntijuutemme varmistetaan työnjaolla sekä onnistuneilla henkilövalinnoilla ja kohdennetulla koulutuksella. Toimintamme on asiakaslähtöistä ja palvelumme ovat laadukkaita: Järjestämme palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti. Hyödynnämme uusinta tieto- ja viestintäteknologiaa tuottavuutta parantaen

13 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko virastoa koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnan vaikuttavuutta koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1) ja 1 (3). Toiminnallinen tehokkuus - Päivitetään viraston tuottavuussuunnitelmaa ja toteutetaan sen edellyttämät muutokset. - Kehitetään edelleen laskentatointa sekä toiminto- ja kustannuslaskentaa sekä päivitetään se vastaamaan vahvistettua strategiaa ja toiminnassa tapahtuvia muutoksia. - Jatketaan toimenpiteitä maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuden saattamiseksi kaikkien tehtäväalueiden osalta maksusäädösten edellyttämälle tasolle nostamalla työn tuottavuutta, alentamalla toiminnan kustannuksia ja tarkistamalla hintoja. - Jatketaan tukitoimintojen kehittämistä Kaiku-prosessien ja palvelukeskusmallin perusteella. Osallistutaan palvelukeskushankkeeseen liittyvään valmistelu- ja toteutustyöhön. Taloudellisuus Kokonaistuottavuuteen eli taloudellisuuteen vaikuttavia tekijöitä suunnittelukaudella ovat erityisesti: - Virka- ja työehtosopimuksen perusteella palkkakustannukset kasvavat 11,5 %:lla. Lisäksi palkkakustannusten kasvua aiheuttaa Eviran uusi palkkausjärjestelmä ja hallittu palkkarakenteen kehittäminen. - Palveluiden, vuokrien, aineiden ja tarvikkeiden sekä muiden menojen kasvu on vuosittain 2-3 %:n luokkaa. Näiden kustannuserien muutoksia kuvaa julkisten menojen hintaindeksi (tavarat ja palvelut) ja elinkustannusindeksi (vuokrat). - Tuottavuusohjelma alentaa viraston kustannustasoa suunnittelukauden lopulla 2,25 milj. eurolla. ICT-kehittämishankkeiden toteuttaminen puolestaan kasvattaa viraston kustannustasoa. - Eläkevakuutusmaksujen taso kasvaa virastolle epäedullisen maksuosien hillitsemisen takia. Toteutuvat työkyvyttömyydet voivat aiheuttaa merkittäviä kustannustason muutoksia. Maksuluokkaperusteen käyttöön siirtyminen voi edelleen aiheuttaa muutoksia eläkevakuutusmaksujen tasossa

14 - Inflaation vaikutukset deflatoidaan kokonaistuottavuuden mittauksessa julkisten menojen hintaindeksillä ja lisäksi laskennassa otetaan huomioon vertailukelvottomat erät. Toiminnan taloudellisuutta koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden eli taloudellisuuden tunnuslukujen muodostamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen laskentamallia. Poikkeuksena varsinaiseen laskentamalliin, hallinnonalalla kustannusten, henkilötyövuosien ja tuotosten muutosta rajataan laskelmalla muutos kolmen vuoden keskiarvona. Koska Eviran tuottavuus- ja taloudellisuuslaskennan tuottavuusindeksin perusteena olevien suoritteiden määrittelytyö on kesken, tuotosindeksi on vakioitu. Tuotosindeksissä käytettävät suoritteet tulevat jatkossa koostumaan perinteisten suoritteiden lisäksi sijaismittareista, kuten asiakasmääristä ja hintakorjatuista tuloista. Työn tuottavuus Eviran tuottavuussuunnitelmaa ja toimenpiteitä vuosina on kuvattu kohdassa 2.2. sekä liitteessä 2. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tulokseen ja kannattavuuteen vaikuttavat suunnittelukaudella lukuisat muutokset viraston toimintaympäristössä ja toiminnassa. Niistä keskeisimpiä ovat seuraavat: - Venäjän asettamat ja suunnittelemat vientitullien korotukset vaikuttavat merkittävästi sieltä tuotavan havupuun tuontiin. Pahimmillaan tuonti loppuisi tullien vuoksi kokonaan, mikä vähentäisi tarkastustuloja liki 1,0 milj. eurolla. - Rokotemyynnistä luopuminen ydintoimintoja korostaen strategian mukaisesti toteutetaan jo vuonna 2007 vuoden 2010 asemesta. Muutoksen vaikutukset viraston bruttomenoissa ja -tuloissa ovat noin 1,2 milj. euroa. - Ensisaapumispaikkavalvonnan valtiollistaminen lisää menoja vuodesta 2008 arviolta 0,5 milj. eurolla. Kustannukset on tarkoitus rahoittaa toiminnasta saatavilla tuloilla. - Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen kasvinsuojeluainelain mukaisten hakemusten määräksi on arvioitu 15 hakemusta vuodesta 2008 alkaen. Kun maksut jakaantuvat kahdelle vuodelle, tulokertymän arvioidaan vakiintuvan vuodesta 2009 alkaen 0,25 milj. euron tasolle. Virasto esittää, että noin 5,7 milj. euron lihantarkastustoiminta siirretään vuoden 2009 alusta Eviran toimintamenomomentille Muutoksella pyritään siihen, että kaikki viraston ydintehtäviin kuuluva maksullinen toiminta olisi kattavasti samalla nettobudjetoidulla momentilla. Muutos tulee helpottamaan ja tehostamaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa

15 Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan ja lisätään sähköistä laskutusta. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti ja selvitetään mm. eläintautidiagnostiikan maksullisuutta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteista toimintaa koskevia keskeisiä tunnuslukuja ja tavoitteita on esitetty liitteessä 1 (1). Yhteisrahoitteisen toiminnan taso pidetään ennallaan. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Liitteessä 1 (1) on arvioitu eräiden Eviran suoritteiden (analyysit, tarkastukset, päätökset) määrän kehitystä v Eviran suoritteet jaetaan maksuttomiin ja maksullisiin suoritteisiin. Maksuttomia suoritteita ovat valtion maksuperustelain mukaisesti ns. kollektiivisuoritteet, kuten toimeentuloa turvaavan etuuden antaminen sekä neuvot, ohjeet, opastus ja tiedottaminen ja eräät poikkeukset, joissa maksuttomuudelle on perusteltu säädöksiin kirjattu syy (mm. valvonnan suunnittelu ja seuranta, markkinavalvonta, interventiovalvontaan liittyvät tarkastukset ja analyysit). Maksullisia suoritteita ovat mm. luvat ja päätökset, osa valvontasuoritteista, tiedontuotanto ja tietovarantojen hyödyntäminen, tutkimus- ja asiantuntijapalvelut, tilojen ja laitteiden käyttö sekä muut tavarat ja palvelut (mm. toiminnanharjoittajan hyväksyminen ja rekisteröinti, maahantuonti- ja muut luvat, tarkastus ja seuranta, tuonti- ja vientitarkastukset, viljelystarkastukset, liiketaloudelliset analyysipalvelut). Toiminnan tehostamiseksi, mutta maan tautitilanteen arviointia vaarantamatta, eläintautien seurantaohjelmia on arvioitu uudelleen ja niihin liittyvien analyysien määrää vähennetään vuoden 2007 alusta lähtien. Työtä jatketaan. Merkittävä vuoden 2008 aikana mahdollisesti voimaan tuleva muutos olisi terveiden teurastettujen nautojen testausikärajan nostaminen ja sen seurauksena BSEanalyysien väheneminen. Jos vuoden 2008 aikana EU-tasolla päätetään, että vain yli 42 kk:n ikäiset naudat testataan BSE:n varalta, laskee testattavien nautojen lukumäärä nautapopulaation koosta ja teurasiästä riippuen vuosittain noin analyysillä vuodessa. Perusta tulevien vuosien näytteenotolle on kuitenkin vielä avoinna EU-tasolla käytävässä keskustelussa. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Laadunhallinta tarkoittaa hyvän hallinnon periaatteiden toteuttamista toiminnan johtamisessa

16 Toiminnan laatu varmistetaan tehokkaalla ja yhtenäisellä toiminnan suunnittelulla, ohjauksella ja täytäntöönpanolla. Riittävä ohjeistus, koulutus, toiminnan auditointi sekä arviointi- ja seurantajärjestelmä edistävät tavoitteen saavuttamista. Palvelukyky - Kehitetään asiakaspalvelua asiakaspalvelustrategian ja asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaisesti. - Toiminnan perustana on Eviran arvojen mukaan palveluhenkisyys: luottamuksellinen, pitkäkestoinen kehittämiskumppanuus, joka syntyy asiakaslähtöisyyden vaatimusten täyttämisestä. Toimintaa kehitetään asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, odotusten ja vaatimusten mukaisesti. - Asiakkaita palvellaan kustannustehokkaimmilla prosesseilla ja välineillä, joilla asiakkaiden palvelutarpeet pystytään täyttämään. - Kehittämisen erityisenä painoalueena ovat sähköinen asiointi ja Internet-palvelut. Toiminnan laadun kehittäminen ja varmistaminen - Jatketaan viraston johtamisen, prosessien, osaamisen sekä toiminta- ja laatujärjestelmien kehittämistä virastolle vahvistetun laatupolitiikan mukaisesti. - Otetaan laatupalkintomalli itsearviointityökaluna koko organisaation käyttöön. - Laaditaan kansainvälisten standardien vaatimukset täyttävä valvonnan toimintajärjestelmä sekä toteutetaan valvonnan monivuotista kansallista auditointi- ja raportointisuunnitelmaa. - Laboratorio- ja tutkimustoiminnassa tulosten luotettavuus ja toiminnan laatu varmistetaan kolmannen osapuolen arvioinneilla ja akkreditoinnin jatkumisella. d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä sen kehitys Eviran henkilöstövoimavarojen kehittäminen perustuu Eviran strategiaan ja henkilöstöstrategiaan vuosille sekä valtion virka- ja työehtosopimukseen kaudelle Henkilöstövoimavarojen aktiivinen suunnittelu (henkilöstön määrä, laatu ja rakenne), seuranta ja tulevaisuuspainotteinen strateginen johtaminen vakiinnutetaan osaksi Eviran johtamisjärjestelmää ja toiminnanohjausta kuluvalla suunnittelukaudella. Samalla päätetään ohjausta koskevista tunnusluvuista ja työkaluista, kehitetään henkilöstötoimeen liittyviä toimintaprosesseja sekä parannetaan toiminnan tuloksellisuutta. Henkisten voimavarojen hallinnan tietopohjaa vahvistetaan, samoin siihen liittyvää henkilöstön ja johdon välistä yhteistyötä ja koulutusta

17 Eviran henkilöstöstrategiassa kriittisiksi menestystekijöiksi on vahvistettu strateginen kyvykkyys, osaamisen kehittäminen ja työnilo. Johtamisen kehittäminen. Strategisen kyvykkyyden kehittämistä tuetaan johtamisen toimenpideohjelmalla, johon kuuluu johtamisen ja esimiestyön sekä johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen, vuosittaiset kehityskeskustelut ja esimiesarvioinnit sekä pitkäjänteinen strategiasta lähtevä henkilöstösuunnittelu, jolla vastataan toimintaympäristön ja painopistealueiden muutoksiin. Evirassa vuoden 2008 alusta toteutettavan organisaatiouudistuksen ja käyttöönotettavan yhteisen palkkausjärjestelmän osana henkilöstön vastuut, tehtävät ja nimikkeet tarkistetaan. Samalla kartoitetaan esiin nousevat tasaarvokysymykset, laaditaan Eviran tasa-arvosuunnitelma ja edistetään sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Osaamisen kehittäminen. Evira on asiantuntijaorganisaatio, jossa asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa. Koulutus- ja osaamisen kehittämistoiminta on käynnistynyt kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella määritellään laajemmin tarvittavat ydinosaamiset ja selvitetään olemassa olevat osaamisvajeet, sovitaan henkilökohtaisista kehittymisohjelmista, toteutetaan henkilökiertoa sekä pyritään osaamisen suunnitelmalliseen siirtoon. Rekrytoinneilla tuetaan parhaan osaamisen hankintaa. Lisäksi kehitetään jo palveluksessa olevan henkilöstön perehdyttämistä. Työhyvinvointi ja palkitseminen. Uuden yhtenäisen palkkausjärjestelmän myötä luodaan kannustava ja oikeudenmukainen palkkaus sekä kehitetään muita palkitsemisen muotoja. Vuosittain toteutetaan työtyytyväisyyskysely, jonka pohjalta päätetään vuosittaiset kehittämistoimenpiteet. Työhyvinvoinnille ja tyky-toiminnalle laaditaan ja toteutetaan omat toimenpideohjelmat. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitetään ja toteutetaan aktiivisesti varhaisen puuttumisen malleja. Työn määrää ja työajan käyttöä seurataan säännöllisesti sekä hyödynnetään liukuvan työajan, osa-aikatyön, etätyön, saldovapaiden ja lomarahavapaan käyttöä. Työturvallisuusriskit minimoidaan, toteutetaan aktiivisesti riskien arviointeja työpaikoilla ja tehdään työpaikkaselvityksiä Liitteessä 1 (1) on kuvattu henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukujen kehitystä vuosina e) Tietovarantojen ja -tekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämistä jatketaan tietohallinto- ja tietoturvastrategioiden linjausten mukaisesti. - Priorisoidaan tietojärjestelmien kehittämishankkeita ja selkeytetään ja eheytetään tietojärjestelmäkokonaisuutta Eviralle vahvistetun tietohallintostrategian linjausten perusteella. - Parannetaan tuotteiden ja tuotantoketjun jäljitettävyyttä tietojärjestelmien avulla yhdessä muiden elintarvikeketjun toimijoiden kanssa

18 Suunnittelukaudella toteutetaan rekistereitä, laboratoriojärjestelmiä ja eri valvontajärjestelmiä koskevien tietohallintohankkeiden uudelleen järjestäminen ja uusiminen tarvittavilta osin. Kehittämistyössä huomioidaan ValtIT:n ja hallinnonalan linjaukset ja hyödynnetään yhteisiä ratkaisuja Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuussuunnitelmassa on esitetty Eviran tehtävät ja voimavarat, toimenpiteet tuottavuuden lisäämiseksi ja tuottavuusohjelman mukaisten säästötavoitteiden toteuttamiseksi sekä tavoitteiden mukainen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelman mukaan suunnittelukauden henkilötyövuosivähennys tulee olemaan yhteensä 45 henkilötyövuotta. Viraston määrärahakehys pienenee tuottavuusohjelman mukaisesti suunnittelukauden aikana 2,25 milj. eurolla. Budjettirahoitteiseen toimintaan välittömästi kohdistuvien tuottavuustoimenpiteiden vaikutus nettomenoissa on noin 1,25 miljoonaa euroa. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat budjettirahoitteisen toiminnan ohella myös maksulliseen toimintaan ja ulkoistuksiin, joiden toteuttaminen ei vähennä viraston nettomäärärahan tarvetta. Tällöin tuottavuusohjelmaan sitoutuminen tarkoittaa virastolle tuottavuustoimenpiteiden toteuttamisen lisäksi sitoutumista noin 1,0 milj. euron nettomäärärahasäästöihin. Tuottavuussuunnitelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet ja vähennykset on otettu huomioon toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja kohdennettu toimenpiteet ja vähennykset aikatauluineen eri tehtäväalueille (liite 2). Toimintaympäristö- ja säädösmuutosten johdosta viraston tehtävät lisääntyvät suunnittelukaudella. Näistä tehtävistä arvioidaan voitavan hoitaa tuottavuutta parantaen mm. seuraavat lisätehtävät: - CAP- täydentävien ehtojen valvontaan liittyvät lisätehtävät; - rehu- ja lannoitevalvonnan lisätehtävät; sekä - elintarvikelain edellyttämät uudet tehtävät (näytteenotto, laboratorioiden hyväksyntä, salmonellavalvonta, vaativat valvonta- ja laboratoriotehtävät). Kaikkia tehtävälisäyksiä virasto ei kuitenkaan voi kattaa tuottavuuskehityksellään, vaan ne on toimintaedellytysten turvaamiseksi huomioitava viraston kehyksessä. Virastolle on lisäksi uusien säädösten perusteella tulossa lisätehtäviä, joiden vaikutuksia henkilöstö- ja määrärahatarpeisiin ei voida vielä tässä vaiheessa arvioida. Näitä tehtäviä ovat erityisesti: - eläintautilain uudistamisen ja sen perusteella annettavien säädösten vaikutukset valvontaan ja laboratoriotoimintaan; ja

19 - uuden rinnakkaiselolainsäädännön voimaantulosta johtuvat uudet lainsäädännön täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvät tehtävät. Virasto tulee arvioimaan näitä tehtäviä koskevan toiminnan järjestämisen ja voimavaratarpeet myöhemmin suunnittelukauden aikana. Merkittävät tietojärjestelmien kehittämishankkeet valitaan tietohallintostrategian perusteella. Tietohallinnon kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää viraston toimintamenojen ja siihen liittyvän siirtomäärärahan lisäksi rahoitusta MMM:n tietohallinnon kehittämisrahoista, Tietopalvelukeskuksen toimintamenoista ja tuottavuutta tukevien hankkeiden erillismäärärahasta. Sähköisten palveluiden kehittämisessä tukeudutaan hallinnonalan ja koko valtiohallinnon yhteisiin ratkaisuihin Merkittävät prosessi- ja tulosaluetasoiset tavoitteet ja tehtävät Eviran ydinprosesseja koskevat tavoitteet: Eläinten terveys ja hyvinvointi - Varmistetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia. - Tunnetaan ja hallitaan eläintauti- ja eläinten hyvinvoinnin tila. Elintarviketurvallisuus - Varmistetaan elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuutta ja laatua. - Elintarviketurvallisuusriskit ovat hallinnassa. Kasvintuotanto - Varmistetaan kasvintuotannon edellytyksiä ja kasvinterveyttä. - Tunnetaan ja hallitaan kasvitautitilanne. Merkittävät tulosaluetasoiset tavoitteet: Tehokas, yhtenäinen, riskiperusteinen valvonta Toteutetaan Eviran toimialan valvontastrategiaa sekä elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa. Erityisesti vahvistetaan valvonnan kehittämistä, suunnitelmallisuutta ja ohjausta, yhtenäistetään ja tehostetaan prosesseja, parannetaan ohjeistusta, lisätään valvonnan riskiperusteisuutta, edistetään omavalvontaa sekä tehostetaan valvonnan koulutusta, auditointia, raportointia, tiedonkeruuta ja hallintaa sekä valmiussuunnittelua. Toteutetaan EU-missioiden toimenpidesuositukset Eviran toimialueella. Tehokas ja yhdenmukainen laboratoriotoiminta Toteutetaan Eviran toimialan laboratoriotoimintastrategiaa. Erityisesti varmistetaan laboratoriopalvelujen toimivuus ja toiminnan laatu, ajanmukaiset mene

20 telmät ja yhdenmukaiset ja parhaat menettelytavat sekä varmistutaan siitä, että laboratoriotoiminta kestää kansainvälisen vertailun. Kansallisesti kohdistettu tieteellinen tutkimus Toteutetaan Eviran tieteellisen tutkimuksen strategiaa ja riskinarviointistrategiaa. Erityisesti varmistetaan tutkimuksen jatkuvuus sekä se, että tutkimustyö on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja verkostoitunutta ja palvelee kansallisia tarpeita. Merkittävät tulosalueiden yhteiset tavoitteet: - Tunnetaan ja hallitaan zoonoositilanne. - Parannetaan tuotantoeläinten terveydenhuollon kattavuutta sekä tietojen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä. - Varmistetaan, että toimiala ja päättäjät saavat korkeatasoista, toimintaansa hyödyttävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tutkimus- ja asiantuntijatietoa ja riskinarviointeja. - Varmistetaan kuluttajan luottamus toimialan valvontaan ja tuotteiden turvallisuuteen, laatuun ja aitouteen Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Valtion talousarvion momentilta (Eläinlääkintähuolto) maksetaan korvauksia eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista (mm. eläinsuojelujärjestöille myönnettävät valtionavut), koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalkkioista, ostopalveluista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä. Tutkimusapurahoja voidaan myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittäviin tutkimuksiin sekä kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Korvauksilla ja apurahoilla edistetään eläinten hyvinvointityötä sekä varmistetaan Suomen poikkeuksellisen hyvä eläintautitilanne. Valtion talousarvion momentilta (Eräät korvaukset) maksetaan korvauksia kasvinterveyden suojelusta annetun lain nojalla vaarallisten kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteistä viljelijöille aiheutuvista kustannuksista ja vahingoista. Torjuntatoimenpiteiden kustannukset ja vahingot voivat muodostua yksittäisen viljelijän kannalta kohtuuttoman suuriksi ja jopa uhata elinkeinon harjoittamista. Korvausmenettelyn ansiosta toimijat eivät ainakaan taloudellisten menetysten pelosta jätä ilmoittamatta havaitsemiaan kasvintuhoojia ja torjuntatoimenpiteet voidaan käynnistää nopeasti. Kun lisäksi torjuntatoimenpiteet tulevat korvausten ansiosta tehdyksi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, edistetään korvauksilla hyvän kasvinterveystilanteen säilymistä maassamme. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä mahdollistaa kasvinjalostusmaksujen keräämisen siemenerien tarkastuttajilta ns. vanhoista viljelykasvilajik

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Kupiainen Niina 13.5.2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Tavoitteena laadukas ja tasapuolinen ympäristöterveydenhuollon valvonta valtakunnallisesti

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Talousarvioesitys 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoista sekä eläin- ja kasvitautien vastustamisesta

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 285

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 Työ ja elinkeinoministeriön ja Kuluttajaviraston välinen tulossopimus vuodelle 2009 TEM 3646/040/2008 1. Yleistä 1.1. Toimintaajatus, visio ja arvot Kuluttajaviraston tehtävänä on kuluttajan aseman turvaaminen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot