OSAAMINEN JA SIVISTYS Opetushallituksen strategia

Transkriptio

1 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025 Opetushallituksen strategia

2 Sisällys Esipuhe...3 Vaikuttavuusnäkökulma Osaamisen vahvistuminen ja oppimis kulttuurin uudistuminen Koulutuksen johtamisen vahvistaminen...7 Asiakasnäkökulma Palveluiden ja kehittämishankkeiden vaikuttavuus Sähköinen asiointi Tietoperustaisuus...10 Prosessien ja rakenteiden näkökulma Prosessien ja palveluiden tehostaminen Sähköisten toimintamallien hyödyntäminen...12 Henkilöstönäkökulma Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi Tuloksellinen johtaminen...15 Talousnäkökulma Talous tasapainossa Maksullisten palveluiden kannattavuus...17 OSAAMINEN JA SIVISTYS

3 Esipuhe Suomalaisen yhteiskunnan ja sen globaalin toimintaympäristön murros muovaa myös koulutuksen ja oppimisen toimintaympäristöä. Opetushallituksen uusitussa strategiassa luodaan katse keskusviraston keskeisimpiin strategisiin haasteisiin seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Nyt käsillä oleva strategia merkitsee Opetushallituksessa uuden strategisen johtamis- ja seurantajärjestelmän käyttöönottoa. Balanced Scorecard -mallin myötä on tarkoitus tehostaa strategisten tavoitteiden toteutumista ja nopeuttaa havaittuihin ongelmiin reagoimista. Uskon, että ulkopuoliselle lukijalle strategia antaa kiteytetyn kuvan Opetushallituksesta sekä sen keskeisimmistä tehtävistä nyt ja lähitulevaisuudessa. Uskon myös, että Opetushallituksen henkilöstö kokee omakseen strategian, joka on valmisteltu hyvässä yhteistyössä sen kanssa. Osaaminen ja sivistys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Meidän on lunastettava menestyksemme yhä uudelleen. Tässä työssä Opetushallitus on keskeinen toimija myös matkalla kohti vuotta Aulis Pitkälä pääjohtaja OSAAMINEN JA SIVISTYS

4 VISIO Opetushallitus on arvostettu koulutuksen kehittäjä, joka vahvistaa vuorovaikutteisella ja kestävällä tavalla sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. MISSIO Asiantuntijakeskusvirastona kehitämme, ohjaamme ja seuraamme koulutusta, opetusta ja oppimista sekä edistämme hyvinvointia. 4 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

5 VAIKUTTAVUUS Osaamisen vahvistuminen ja oppimiskulttuurin uudistuminen Koulutuksen johtamisen vahvistaminen ASIAKKAAT Palveluiden ja kehittämishankkeiden vaikuttavuus Sähköinen asiointi Tietoperustaisuus PROSESSIT JA RAKENTEET Prosessien ja palveluiden tehostaminen Sähköisten toimintamallien hyödyntäminen HENKILÖSTÖ Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi Tuloksellinen johtaminen TALOUS Talous tasapainossa Maksullisten palveluiden kannattavuus OSAAMINEN JA SIVISTYS

6 VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA 1. Osaamisen vahvistuminen ja oppimiskulttuurin uudistuminen Opetushallitus laatii opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet lainsäädännön mukaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskusvirasto vaikuttaa toiminnallaan osaamisen, oppimistuloksien, oppimismotivaation ja kouluviihtyvyyden myönteiseen kehittymiseen. Edistetään koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Keskusvirasto edistää tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön vahvistumista sekä rakentaa osaltaan kansallista kumppanuutta, jossa opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, yrityselämä ja yhteisöt yhdessä etsivät keinoja nopeuttaa digitaalisten infrastruktuurien ja oppimisympäristöjen toteutumista sekä niiden opetuskäyttöä. Opetushallitus edistää aktiivisesti oppijoiden sekä opetusalan henkilöstön kestävää hyvinvointia. Kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä opiskeluhuoltopalveluja sekä edistetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käytännön toteutumista. Tuetaan opiskelumotivaatiota edistävien ja syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen kehittämistä. Kodin, oppilaitosten, työelämän sekä muiden toimijoiden välistä yhteistyötä edistetään kumppanuuden suuntaan. Opetussuunnitelmien perusteiden laatiminen Tutkintojen perusteiden laatiminen Informaatio-ohjaus ja yhteistyö Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön edistäminen Kestävän hyvinvoinnin vahvistamiseen liittyvät toimet 6 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

7 2. Koulutuksen johtamisen vahvistaminen Kansallisen osaamispääoman lisääminen edellyttää opettajien ja opetustoimen johdon osaamisen vahvistamista. Opetushallitus lisää yhteistyötä opettajankoulutuksen (perus- ja täydennyskoulutus) kanssa. Opetushallitus pyrkii lisäämään opetustoimen henkilöstökoulutuksen vaikuttavuutta. Erityinen painopiste on opetustoimen johtajien ja rehtorien hallinnollisen sekä pedagogisen johtamistaidon kehittämisessä. Henkilöstökoulutus, mukaan lukien opetushallinnon tutkinto, tukee valtakunnallisesti keskeisten koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista. Opetushallitus tukee KuntaKesu- ja AmKesu-mallien avulla koulutuksen järjestäjien strategista suunnittelua kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaa vahvistetaan liittämällä KuntaKesu- ja AmKesu-mallit osaksi valtionavustusprosessia. Opetushallitus vahvistaa työelämäyhteistyötä keskeisten toimijoiden ja verkostojen avulla. Opetushallitus hallinnoi ja tukee työelämää ja koulutuksen kehittämistä palvelevien tutkintotoimikuntien sekä koulutustoimikuntien työtä ja verkostoitumista. KuntaKesu ja AmKesu Opetustoimen henkilöstökoulutus OSAAMINEN JA SIVISTYS

8 ASIAKASNÄKÖKULMA 3. Palveluiden ja kehittämishankkeiden vaikuttavuus Opetushallitus vahvistaa viranomaistoimintansa sekä muiden palveluidensa asiakaslähtöisyyttä. Keskusviraston merkittävä tehtävä on tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteiden laatiminen sekä toimeenpanon ohjaus, tuki ja seuranta. Valtionavustustoiminnan ja kehittämishankkeiden vaikuttavuutta parannetaan. Keskeinen kohde on myös opiskelijavalintapalveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen. Valtion yleissivistävät erityiskoulut muodostavat erityisen tuen valtakunnallisen asiantuntija- ja palveluverkoston, joka edistää lähikouluperiaatteen toteutumista. Kehittämishankkeiden kautta Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen järjestäjien sekä oppilaitosverkoston sopeutumista suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Keskusvirasto kohdistaa omaa sekä rahoittamaansa kehittämistoimintaa entistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä selkiyttää ja sähköistää samalla haku- ja arviointiprosesseja. Myös valtionavustusten jakoperusteita ja arviointikriteereitä kehitetään, sekä edistetään koulutuksen hyvien käytänteiden tunnistamista ja leviämistä. Opetushallitus ylläpitää kehittämiskouluverkostoa, jonka tarkoituksena on tukea alueellista opetuksen ja koulutuksen järjestäjien verkostoitumista. Se myös kehittää koulutusta ja osaamista luomalla ja levittämällä uusia innovaatioita. Perusteiden toimeenpanon tuki, koordinointi ja ohjaus sekä niiden kehittäminen Valtionavustustoiminnan ja muun kehittämistoiminnan vaikuttavuuden parantaminen Kehittämiskouluverkosto Valtion oppilaitosten kehittäminen valtakunnallisena asiantuntija- ja palveluverkostona 8 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

9 4. Sähköinen asiointi Opetushallitus tarjoaa entistä useammat palvelunsa kokonaan sähköisessä muodossa. Sähköisten palveluiden käyttöastetta nostetaan, ja kiinnitetään huomiota kyseisten palveluiden käytön joustavuuteen ja nopeuteen. Sähköisten palveluiden asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Keskeisimpiä sähköisiä prosesseja ovat opiskelijavalintapalveluiden hakuprosessit, perusteprosessit, valtionavustusprosessi sekä Opetushallituksen koulutustiedotus. Ylläpidetään ja kehitetään kansallista koulutuksen verkkopalvelua (Opintopolku). Opetushallituksen yhteydessä toimivien toimikuntien ja muiden toimielimien työtä pyritään sähköistämään mahdollisimman laajasti. Uusia digitaalisia tieto- ja tiedonkeruujärjestelmiä kehitetään ja luodaan tarpeen mukaan. Perusteprosessien sähköistäminen Opintopolku.fi:n kehittäminen Opetushallituksen sähköisen verkkoviestinnän kehittäminen Toimikuntien ja muiden toimielimien sähköisen asioinnin kehittäminen OSAAMINEN JA SIVISTYS

10 5. Tietoperustaisuus Opetushallitus vahvistaa toiminnallaan tietoperustaisuutta opetuksessa, opetushallinnossa ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Koulutuksen järjestäjille suunnattu ohjaus ja tuki perustuvat kansalliseen ja kansainväliseen vertailu- ja tutkimustietoon. Kansainvälistä sekä kansallista arviointi-, tutkimus-, ennakointi- ja seurantatietoa hyödynnetään tehokkaasti yhteiskunnan ja työelämän tarpeiden tunnistamisessa sekä koulutuksen kehittämisessä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Seuranta-, palaute- ja indikaattorijärjestelmiä kehitetään entistä avoimemmiksi ja yhteiskunnallisia haasteita ennakoivammiksi. Opetushallitus harjoittaa aktiivista kansallista ja kansainvälistä tiedonvaihtoa, asiantuntijuuden jakamista sekä poikkihallinnollista yhteistyötä. Myös yhteistyötä lisätään tutkimuslaitosten, opettajankoulutuksen sekä muun tiedeyhteisön kanssa sekä tuotetaan tilannekatsauksia koulutuksen kehittämisen tueksi. Tulevaisuuteen suuntautuneen Opetushallituksen tulee myös tunnistaa ja ennakoida työelämän tarpeet. Seuranta- ja tietotuotanto Tutkimusyhteistyö Tiedon hyödyntäminen Selvitykset ja raportit 10 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

11 PROSESSIEN JA RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA 6. Prosessien ja palveluiden tehostaminen Opetushallitus kehittää toimintojaan ja organisaatiotaan vahvistaakseen tuloksellisuutta. Tämä edellyttää asiakaspalveluprosessien sekä talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhdenmukaistamista. Keskusvirastolle säädettyjen tehtävien suorittaminen edellyttää jatkossa entistä enemmän ulkopuolisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä. Keskusviraston tietojärjestelmille muodostetaan ja vakiinnutetaan kokonaishallintamalli. Opetushallituksen viestintä tukee keskusviraston toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä myönteistä palvelu- ja viranomaiskuvaa. Keskusvirasto tukee koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toiminnan kehittämistä sekä tarjoaa neuvontapalveluja. Kansainvälisyys on osa Opetushallituksen asiantuntijuutta, johon kuuluu tiivis vuorovaikutus sekä tiedonvaihto ja -jakaminen. Opetushallitus tukee oppilaitosten kansainvälistymistä. Opetushallitus toimii aktiivisesti yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa, ja ne pyrkivät selkiyttämään työnjakoa. Tavoitteena on, että koulutuksen keskeiset kehittämistoiminnot kootaan Opetushallitukseen. Toiminnan ja organisaation kehittäminen Asiakaspalveluprosessien yhdenmukaistaminen ja tehostaminen Tietojärjestelmien kokonaishallintamallin käytön vakiinnuttaminen Ulkopuolisen asiantuntijuuden hyödyntäminen Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välisen työnjaon selkiyttäminen Kestävän kehityksen näkökulman ja sen osaamisen vahvistaminen OSAAMINEN JA SIVISTYS

12 7. Sähköisten toimintamallien hyödyntäminen Opetushallitus edistää sekä sisäisessä että ulkoisessa toiminnassaan sähköisiä toimintamalleja. Sisäisistä tietojärjestelmistä pyritään kehittämään helppokäyttöisempiä ja hajautuneita toimintoja integroidaan. Sähköinen asianhallinta otetaan käyttöön ja kehitetään sen toiminnallisuutta saadun palautteen pohjalta. Keskusvirastossa lisätään sähköisten kokousten, alustojen ja koulutusten käyttöä. Etäyhteydellä tapahtuvaa luennointia lisätään ja henkilöstön etätyömahdollisuuksia parannetaan. Opetushallituksen julkaisuista tehdään pääsääntöisesti sähköisiä. Tuottamalla digitaalisia oppimateriaaleja Opetushallitus vahvistaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Sähköinen asianhallinta Sähköinen valtionavustusprosessi Verkkokokousten, -alustojen ja -koulutusten hyödyntäminen Julkaisuprosessin kehittäminen 12 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

13 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Osaamisen kehittäminen Opetushallituksen henkilöstön asiantuntijuus ja osaaminen perustuvat laajaan tietoperusteisuuteen, verkostoitumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Opetushallituksen sisäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä lisätään. Keskusviraston ydinosaamistarpeet määritellään säännöllisesti samoin kuin henkilöstön valmiudet vastata niihin toimintaympäristön muuttuessa. Jokaiselle Opetushallituksen työntekijälle laaditaan säännöllisesti henkilökohtainen kehittymis- ja koulutussuunnitelma. Opetushallitus on osaamisyhteisö, jossa vahvistetaan tiimi- ja verkostotyöskentelyä sekä mentorointia. Tällä kehitetään tehokkaasti osaamista ja sen jakamista sekä etsitään uusia ja tehokkaampia tapoja jakaa asiantuntijuutta ja tietoa. Viraston ydinosaamismäärittely Henkilökohtaisten osaamisten määrittely ydinosaamisten perusteella Henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat Tiimi- ja verkostotyöskentelyn kehittymissuunnitelmat Mentorointi, osaamisen jakaminen ja muu asiantuntijatyöhön perehdyttäminen OSAAMINEN JA SIVISTYS

14 9. Työhyvinvointi Opetushallituksen toiminnan keskeisiä arvoja ovat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja luottamus. Henkilöstön hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden rakentumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opetushallitus on luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, viranomainen sekä työnantaja. Kaikessa toiminnassa korostuvat henkilöstön keskinäinen lojaalisuus, toisten ammattitaidon arvostaminen, sosiaalinen tuki sekä toisista huolehtiminen ja välittäminen. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi tukevat työssä jaksamista ja työssä suoriutumista. Opetushallituksen toimintakulttuuria pyritään muuttamaan yksin tekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseksi. Työhyvinvointia edistetään ottamalla huomioon työntekijöiden ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Samoin seurataan säännöllisesti henkilöstön työtyytyväisyyttä, lähiesimiesten johtamistyön onnistumista ja palkkausjärjestelmän toimivuutta. VMBaron tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä vahvistetaan, joten havaittuihin työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin voidaan helpommin reagoida. Henkilöstön jaksamiseen liittyvät toimenpiteet VMBaron tulosten käsittely ja hyödyntäminen Ennaltaehkäisevä toiminta Toimintakulttuurin kehittäminen 14 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

15 10. Tuloksellinen johtaminen Keskusviraston strategian ja vuositavoitteiden välisen toiminnan yhteyteen ja konkreettisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Johtoryhmätyöskentelyä sekä johdon raportointia kehitetään tukemaan toimintojen oikea-aikaisuutta ja päätöksentekoa. Esimieskoulutusta vahvistetaan. Varmistetaan henkilöstön osallistuminen viraston sisäiseen kehittämiseen ja päätösten valmisteluun sekä huolehditaan sisäisen tiedonkulun sujuvuudesta. Yksikköjen toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja asiantuntijoiden työnkuvia laajennetaan. Strateginen johtaminen (BSC) Kehitetään yksikköjen toimintaa Johdon raportointi Johtamisen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Esimieskoulutus ja siihen sitoutuminen Työnkuvien laajentaminen OSAAMINEN JA SIVISTYS

16 TALOUSNÄKÖKULMA 11. Talous tasapainossa Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välistä tulosohjausta kehitetään. Talouden tasapainottamiseksi tehdään sopeuttamissuunnitelma ydintoimintoja vaarantamatta. Toimintojen taloudellisuutta ja tuottavuutta parannetaan ja niiden seurantaa kehitetään. Opetushallitus vaikuttaa perustoimintansa rahoituksen vahvistamiseen paitsi sisäisellä työllään, myös aktiivisesti monilla eri tasoilla. Opetushallitus laatii toimitilastrategian. Tulosohjauksen kehittäminen Tehdään sopeuttamissuunnitelma talouden tasapainottamiseksi Toimintojen taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen Toimitilastrategian tekeminen 16 OSAAMINEN JA SIVISTYS 2025

17 12. Maksullisten palveluiden kannattavuus Opetushallitus tarjoaa maksullisia asiantuntijapalveluja ja kehittää uusia palvelukonsepteja kysyntälähtöisesti opetusalan sekä alueellisen ja paikallisen kehittämisen tueksi. Se lisää myös verkkokoulutusten tuottamista ja käyttöä ja tuottaa vähälevikkisiä oppimateriaaleja. Maksullisen toiminnan kannattavuutta seurataan yleisesti ja tuotteittain. Opetushallitus pyrkii varmistamaan, että julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvo ja perittyjen tulojen välinen tasapaino säilyvät. Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kannattavuuden seuranta Uusien maksullisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja tuottaminen Varmistetaan julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvon ja perittyjen tulojen välisen tasapainon säilyminen Lisätään maksullisten verkkokoulutusten tuottamista ja käyttöä OSAAMINEN JA SIVISTYS

18 Opetushallitus PL Helsinki Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Informaatioaineistot 2015:1 I Kuvat: Hanna Anttila ja Olli Häkämies I Taitto: Grano Oy