Betonimurske. Betonimurskeen jalostus maarakennuskäyttöön (SFS 5884)
|
|
- Lasse Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Betonimurske Enerkon Ympäristöpalvelut Oy valmistaa uusiokäyttöön soveltuvaa betonimursketta. Betonimurskeella tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista tai uudisrakentamisen ja betoniteollisuuden betonijätteistä, murskaamalla enintään 150 millimetrin kappalekokoon. Murskattu betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. SFS mukaisen betonimurskeen koko on 0 45 mm ja tiiltä 0 10 p - %. Tämä ero on huomioitava valmistuksessa. Betonimurskeen tulee lisäksi täyttää sille asetetut laatuvaatimukset (SFS 5884, VNa 403/2009, VNa 591/2006). Betonimurskeen jalostus maarakennuskäyttöön (SFS 5884) Tavoitteet: Vaatimukset: Tavoitteena on jalostaa betonijätteestä jätelain ja kestävä kehityksen tavoitteiden mukaista, ympäristölle ja ihmisen terveydelle turvallista uusiotuotetta (betonimurske) maarakennuskäyttöön standardin SFS 5884 (Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä) mukaisesti. Standardi määrittelee, miten betoniteollisuudessa tai rakennusten lajiteltavassa purussa syntyvä betonijäte jalostetaan maarakentamisen asettamat tekniset ja ympäristövaatimukset täyttäväksi betonimurskeeksi. Jalostusprosessin päävaiheet ovat 1. betonijätteen talteenotto 2. kuljetukset 3. jätteen vastaanotto 4. välivarastointi 5. betonimurskeen valmistus 6. murskeen välivarastointi ja 7. toimitus käyttäjälle. Jalostajan laadunhallintajärjestelmä kattaa toimintavaiheet jätteen vastaanotosta toimitukseen käyttäjille. Jalostajan on osoitettava järjestelmä varmistamaan, valvomaan ja todentamaan, että valmistettava betonimurske täyttää standardissa SFS 5884 betonimurskeen tuotannolle asetetut vaatimukset sekä laatuluokalle asetetut raja-arvot. Jalostajan on määriteltävä henkilö, joka vastaa siitä, että toiminta on tämän standardin mukaista. Tehtäviin on määriteltävä vastuuhenkilöt ja varmistettava, että henkilöstö perehdytetään riittävästi vastuualueelleen. Laadunhallintajärjestelmän toimivuus ja soveltuvuus on arvioitava säännöllisin väliajoin.
2 Betonimurskeen laatuluokitus: Betonimurskeen laatuluokka määräytyy Standardin SFS 5884 liitteessä A esitettävien laatuluokituksen mukaisesti kolmeen luokkaan: betonimurske I (BeM I), betonimurske II (BeM II) ja betonimurske III (BeM III). Jalostajan on laadittava tuotteelle tuoteseloste, joka toimitetaan betonimurskeen tilaajille. Jalostajan on myös varmistettava, että materiaalille soveltuvat suunnittelu ja rakentamisohjeet ovat tarvittaessa käyttäjän saatavissa. Tuoteselosteessa esitetään uusiotuotteen käyttötarkoitus, laatuluokka, tekniset ja ympäristöominaisuudet, jalostaja ja alkuperä. Betonijätteen vastaanotto ja varastointi: Jalostajan on määriteltävä vastaanottoehdoilla tai betonijätteen toimittajan kanssa tehtävällä sopimuksella vastaanotettavalle betonijätteelle asetetut vaatimukset, jotta siitä voidaan tuottaa määritellyn laatuluokan vaatimukset täyttävää betonimurskaa. Jalostajan on: 1. laadittava ohjeet raaka-aineen vastaanottotarkastuksesta 2. määritettävä vastuuhenkilöt 3. huolehdittava näiden koulutuksesta. Vastaanottokirjanpitoon on kirjattava kuorman: 1. vastaanottoaika 2. syntypaikka 3. tuottaja 4. paino 5. laatu 6. vastaanottohyväksyntä. Hylätyistä kuormista on kirjattava: 1. päivämäärä 2. jätteen syntypaikka 3. tuottaja 4. hylkäysperuste 5. arvio määrästä. Betonin vastaanottotarkastuslomake
3 Betonijätteen tuottajan ja betonimurskeen jalostajan on varmistettava, että: 1. raaka-aineet eivät kuljetuksen ja varastoinnin aikana pääse sekoittumaan keskenään 2. raaka-aineisiin ei pääse epäpuhtauksia kuljetusten ja varastoinnin aikana 3. raaka-aineista ei kuljetusten ja varastoinnin yhteydessä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jos raaka-aineen epäillään sisältävän haitta-aineita (Standardi SFS 5884, liite G), on tuottajan osoitettava raaka-aineen haitattomuus. Vastaanottotarkastuksessa materiaalin puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Jalostajan on tarkastusohjeessa määriteltävä sallittujen epäpuhtauksien määrät kussakin materiaaliluokassa, määriteltävä haitallisia aineita sisältävät materiaalit, joita jätteessä ei saa olla (Standardi SFS 5884, liite G) sekä annettava ohjeet epäpuhtauksien tunnistamisesta ja niiden määrän arvioimisesta. Materiaalin laatua on seurattava aistinvaraisesti myös käsittelyvaiheessa ja havaitut epäpuhtaudet poistettava. Betonimurskeen valmistus: Jalostajan on laadittava selkeät ohjeet käytettävien laitteiden käytöstä, mahdollisista seossuhteista ja muista jalostusprosessin aikaisista toiminnoista. Tuotteen laatua on seurattava ottamalla säännöllisin väliajoin näytteitä tuotteen teknisen laadun ja ympäristökelpoisuuden määrittämiseksi. Näytteet otetaan standardin SFS-EN mukaisesti. Täydentäviä ohjeita on standardin SFS 5884 liitteessä B. Jalostajan on huolehdittava, että mittaus- ja testausvälineitä käytetään oikein, että ne kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti ja että pidetään laitekohtaista kalibrointipäiväkirjaa. Tuotteesta on tehtävä seuraavat määritykset standardin SFS 5884 mukaisesti: 1. rakeisuus (SFS-EN 933-1) 2. routivuus (SFS 5884, liite C) 3. maksimikuivatilavuuspaino ja optimivesipitoisuus (pren , tai IC-tester) 4. puristuslujuus (SFS 4474) 5. puhtaus (NEN 5942) 6. ympäristökelpoisuus (SFS 5884, liite B)
4 Betonimurskeen toimitus ja käyttöönotto: Betonimurske on varastoitava ja kuljetettava ympäristö- ja työturvallisuusmääräysten mukaisesti ja varmistettava, että laatuominaisuudet pysyvät laatuluokan vaatimusten mukaisina. Jalostaja vastaa, että betonimurske on tuoteselosteen mukaista. Jalostajan on varmistettava, että materiaalille soveltuvat suunnittelu- ja rakentamisohjeet ovat tarvittaessa käyttäjän saatavissa. Seuranta ja raportointi: Jalostajan on pidettävä kirjaa seuraavista tiedoista: 1. raaka-aineena käytettävän betonijätteen syntypaikka, tuottaja, toimitusaika sekä vastaanotetun betonijätteen määrä ja laatu 2. hylättyjen betonijätteiden syntypaikka, tuottaja, toimitusaika ja hylkäysperuste 3. poistettujen epäpuhtauksien määrä, käsittelytapa ja toimituskohde 4. tuotteen laadunvalvontapöytäkirja (näytteenotto ja tutkimukset) 5. tuotetun betonimurskeen määrät, laatu ja toimituskohteet 6. havaitut laatupoikkeamat 7. poikkeamien johdosta tehdyt toimenpiteet Dokumentteja on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Poikkeamien käsittely: Jalostajan on määriteltävä korjaavat toimet, joihin ryhdytään laatupoikkeamien sattuessa sekä laadittava ohjeet asiakasvalitusten käsittelystä. Laatupoikkeamien tasosta riippuen tuotteen käyttömahdollisuuksia voidaan arvioida standardin SFS 5884 kohdan 4.7 mukaisesti. Betonijätteen epäpuhtaudet: Betonin seassa olevat materiaalit, kuten tiili, puu, muovi, kumi, metallit ja eristevillat lasketaan epäpuhtauksiksi. Niiden määrä tulee ilmoittaa tuoteselosteessa, sekä määrittelevät betonimurskeen luokan. Betonijätteen jalostusketjun laadunhallinta: Laadunhallintajärjestelmässä pitää todentaa SFS 5884 mukaan betonijalostusketju ja sen aikainen laadunhallinta. Betonin hallintakaari yrityksen hallussa tulee kuvata. Betonijätteen katsotaan olen Enerkonin hallussa, kun se otetaan vastaan (tai otetaan Enerkonin toimesta talteen). Hallintaoikeus päättyy Enerkonin osalta kun jalostettu tuote on toimitettu asiakkaalle.
5 Betonijätteen talteenotto: Betonijätteen talteenotolla tarkoitetaan työ- tai purkutyömaalla tapahtuvaa jätteen syntypaikka lajittelua. Betonijäte siirtyy Enerkonin hallintaan, kun Enerkon tai sen alihankkia suorittaa purkutoimenpiteitä ja/tai kun betonijäte on siirretty (hylätty) Enerkonin omistamalle tai vuokraamalle kuormalavalle. Hallinnassa olevista jätteistä täytyy pitää kirjaa ja ne tulee ohjata asianmukaiseen käsittelyyn. Betonijätteen kuljetus: Hallintaan otetun betonijätteen saa kuljettaa vain Enerkon tai sen alihankkija, jolla on asianmukaiset luvat sekä kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kuljetuksissa noudatetaan määräyksiä ja asetuksia, eikä niistä poiketa. Betonijätteen vastaanotto: Betonijätteen vastaanottoehdoissa luokitellaan vastaanotettava betonijäte kahteen luokkaan: 1. puhdas betonijäte, palakoko < 150 mm (ei saa sisältää mitään epäpuhtauksia) 2. terästä sisältävä betoni, palakoko > 150 mm Kuorman vastaanoton yhteydessä määritellään betonijätteen luokka ja tehdään vastaanottotarkastus sekä selvitetään alkuperä. Mikäli mahdollista eritellään uudisrakentamisesta ja purkumailta tulevat betonit eri kasoihin kokoluokittain. Vastaanottotarkastusohje: Vastaanottotarkastus tehdään jokaiselle vastaanotettavalle kuormalle. Tarkastus tehdään, jotta varmistutaan betonijätteen laadusta ja alkuperästä sekä voidaan ohjata jäte oikeaan purkupaikkaan. Vastaanottotarkastuksen tekee erikseen nimetty työntekijä, joka on saanut tehtävään perehdytyksen. Vastaanottotarkastuksessa kuorma tarkastetaan aistinvaraisesti ja selvitetään kuorman alkuperä. Mikäli on syytä epäillä jätteen sisältävän epäpuhtauksia, on jätteen tuottajan osoitettava sen haitattomuus. Epäselvissä tilanteissa on otettava yhteys esimieheen. Betonijäte ei saa sisältää esimerkiksi seuraavia materiaaleja: Betonielementtien saumausmassat Maalattu betoni (vanha, vahamainen) Vesieristeet Mineriitti- ja lujalevy Ohutrappauslaastit Julkisivu rappauslaastit PCB PCB kreosootti asbesti asbesti asbesti
6 Seinäkaakeleiden kiinnityslaastit asbesti Elementtimaalit asbesti Öljyiset betonit öljyt, MTBE, TAME Vihreäksi tai siniseksi läpivärjätty betoni kupari (Cu), koboltti (Co) Valurautaputkien saumausmassat lyijy Kipsilevyt sulfaatti Kyllästetty puu kreosootti, arseeni (As), kromi (Cr), kupari (Cu). Välivarastointi: Tarkastettu kuorma ohjataan ennalta määritetylle alueelle, jotta erilaatuiset betonijätteet eivät missään tilanteessa sekoitu keskenään. Käsittelyhenkilökunnan on pidettävä huolta, että betonijätteeseen ei joudu epäpuhtauksia varastoinnin aikana. Havaitut epäpuhtaudet on poistettava välittömästi. Betonimurskeen valmistus: Betonimurske valmistetaan pulveroimalla (0 45 mm kokoluokka SFS 5884, < 150 mm VNa 403/2009, VNa 591/2006). Betonijätteen sisältämät isokokoiset kappaleet tulee esipaloitella ennen pulverointia. Pulveroinnin jälkeen poistetaan havaitut metallit ja muut vapautuneet/havaitut epäpuhtaudet. Magneettiset metallit ja ei-magneettiset metallit kerätään omille lavoilleen. Betonimurske seulotaan tarvittaessa tasalaatuisen tuotteen saavuttamiseksi (esim mm) sekä homogenisoidaan lajittumisen ehkäisemiseksi. Tekninen laadunvarmistus ja ympäristökelpoisuuden varmistus tehdään jäljempänä esitetyn ohjeen mukaan. Sekoitukset (betoni tiili) valmistetaan vain tarpeen mukaan ja annettujen ohjeiden mukaan, koska alentavat betonimurskeen laatuluokkaa betonimurske I betonimurske II. Polttoaineen (purkupuu) valmistuksekseen soveltuvat materiaalit (puu, muovi, kumi) ohjataan polttoaineen valmistukseen. Polttoaineen valmistukseen soveltumattomat materiaalit lajitellaan jätejakeensa mukaan. Orgaaninen materia poistettava, koska alentavat betonimurskeen laatuluokkaa betonimurske I betonimurske II. Betonimurskeen välivarastointi ja toimitus käyttäjälle: Jalostettu betonimurske on välivarastoitava ja kuljetettava ympäristö- ja työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Välivarastoinnissa on pidettävä huolta, että eri laatuluokat eivät sekoitu keskenään ja että betonimurskeeseen ei pääse epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet alentavat betonimurskeen laatuluokkaa betonimurske I betonimurske II.
7 Työturvallisuus: Kaikissa työvaiheissa noudatetaan hyviä tuotantotapoja (GMP) sekä työturvallisuuslakia ja asetusta. Määrättyjä suojaimia on käytettävä betonimurskeen valmistuksessa. Betoninmurskauksessa käytettään tarvittaessa vettä, estämään pölyän muodostuminen. Syntynyt betoniliete on käsiteltävä, esim. murskattava kuivuneena. Betonimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa (VNa 591/2006) Ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitukset: Ympäristönsuojelulain mukaan jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa on tehtävä ilmoitus ympäristölupaviranomaiselle tai valvontaviranomaiselle. Enerkon ympäristöpalvelut Oy voi tarpeen mukaan tehdä ilmoituksen asiakkaan puolesta. Ilmoituksen tekeminen Eräiden jätteiden hyödyntämistä koskevan ilmoituksen jättämiselle ei ole säädetty aikarajaa. Hyödyntäminen voidaan kuitenkin aloittaa vasta, kun ilmoitus on tallennettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Käsittely aika riippuu kohteesta ja tuotteesta (muutamasta tunnista 18 kuukauteen). Jos betonijätettä hyödynnetään maarakentamisessa yksittäisessä kohteessa enintään 500 t (alle 300 m 3 ), kyseessä ei tällöin ole jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämisestä. Silloin ei tarvitse hakea ympäristölupaa tai tehdä MARA-ilmoitusta. Hyödyntämismahdollisuuden ko. kohteeseen hyväksyvät kunnan ympäristövalvojat. Viranomaisen on aina tehtävä tapauskohtainen harkinta; määrä ei vapauta automaattisesti lupamenettelystä. Ilmoitukset jätteen hyödyntämisestä Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa.pdf Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa pyritään edistämään lainsäädännön avulla (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli ns. MARA-asetus 591/2006). Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle.
8 Betonimurskeen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen on asetuksen mukaan mahdollista seuraavissa maarakentamiskohteissa: yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet; pysäköintialueet; urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit; ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet. Jätteen hyödyntämistä koskevat vaatimukset: Jätteen hyödyntämisessä on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa (1072/1993) sekä niiden nojalla säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) jätteen haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus määritettynä liitteen 2 mukaisesti eivät ylitä liitteessä 1 säädettyjä raja-arvoja eikä jäte sisällä epäpuhtauksina muitakaan haitallisia aineita siten, että sen hyödyntämisestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 2) Sekoitettaessa teknisten ominaisuuksien parantamiseksi liitteessä 1 tarkoitettuja jätteitä keskenään tai lisättäessä jätteeseen kalkkia, sementtiä tai vastaavia sideaineita haitallisten aineiden liukeneminen ja muut ympäristölle tai terveydelle haitalliset päästöt jätteestä eivät sekoittamisen seurauksena lisäänny; 3) Käytetään vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä jätettä kuitenkin niin, että jätettä sisältävän rakenteen paksuus on enintään 150 cm 4) Jätettä sisältävä rakenne ei joudu kosketuksiin vesilain (264/1961) 1 luvun 4 :ssä tarkoitetun pohjaveden kanssa 5) Jätettä sisältävän rakenteen etäisyys talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä on vähintään 30 m 6) Jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään 7) Jätteen väliaikainen varastointi ja muu toiminta hyödyntämispaikalla järjestetään siten, että jätteen joutuminen ympäristöön estyy eikä toiminnasta aiheudu muutakaan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 8) Jätteen varastointi hyödyntämispaikalla aloitetaan aikaisintaan neljä viikkoa tai, jos jäte varastoidaan suojattuna, kymmenen kuukautta ennen hyödyntämistä.
9 Hyödyntämispaikan haltijan on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnan merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään lomakkeella. Jätteen luovuttaminen ja hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvonta- ja kuormitustietolomakkeet - VAHTI Lomake toiminnan ilmoittamisesta ympäristönsuojelu tietojärjestelmään Selvitys perustutkimus- ja/tai laadunvalvontatuloksista: Jätteen laatu on selvitettävä perus- ja laadunvalvontatutkimuksin. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä ympäristönsuojelulain 108 :n mukaisesti pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Perustutkimuksilla osoitetaan jätteen kuuluvan asetuksen soveltamisalaan. Perustutkimuksissa on vakioiduin analyysi- ja testausmenetelmin selvitettävä ainakin jätteen koostumus ja haitallisten aineiden liukoisuus. Vähintään viiden vuoden väliajoin tai, jos jätettä tuottavassa toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa jätteen laatuun, on tehtävä riittävät lisätutkimukset sen varmistamiseksi, että jäte edelleen vastaa perustutkimuksia. Samalla on tarkistettava ja tarvittaessa uusittava laadunvarmistusjärjestelmä. Jätteen laatua on seurattava laadunvalvontatutkimuksin riittävän pitkän ajan laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Vähimmäisvaatimuksena pidetään viittä peräkkäistä näytteenottosuunnitelman mukaista tutkimuskertaa. Jos jätteen laatua ei ole seurattu riittävän pitkältä ajalta, voidaan jätteen hyväksyvyyttä asetuksen mukaiseen käyttöön arvioida jäteerittäin tehtävien perustutkimusten perusteella. Laadunvalvonnan tuloksissa voidaan hyväksyä enintään 30 prosentin raja-arvon ylitys, jos viimeisten kahden vuoden aikana tehtyjen määritysten keskiarvo ei ylitä asetettua raja-arvoa. Jos jätteestä ei ole käytettävissä laadunvalvonnan tuloksia viimeisten kahden vuoden ajalta, lasketaan keskiarvo laadunvalvonnan kestoajalta, kuitenkin vähintään viideltä peräkkäiseltä tutkimuskerralta. Asetuksen (591/2006) mukaan standardin ja standardiluonnoksen mukaisista näytteenottovaatimuksista voidaan poiketa, jos niiden mukainen näytteenotto ei jätteen laadun vuoksi ole teknisesti tai taloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. Näytteenotto: Näytteenotto ja näytteiden valmistus on tehtävä standardien SFS-EN ja SFS-EN sekä standardiluonnoksen pren mukaisesti.
10 Määritysmenetelmät: Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Näytteet on otettava ensisijaisesti jatkuvasta jätevirrasta. Näytteenottajalla tulee olla tehtävän edellyttämä riittävä pätevyys. Standardin ja standardiluonnoksen mukaisista näytteenottovaatimuksista voidaan poiketa, jos niiden mukainen näytteenotto ei jätteen laadun vuoksi ole teknisesti tai taloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. Jätteen sisältämien ja siitä liukenevien haitta-aineiden määrityksissä on käytettävä ensisijaisesti standardoituja ja toissijaisesti muita määritysherkkyydeltään, tarkkuudeltaan ja toistettavuudeltaan riittäviksi todettuja muita menetelmiä. Näytteenotto ympäristökelpoisuustutkimuksia varten: Näytteet ympäristökelpoisuustutkimuksia varten otetaan ja esikäsitellään standardin SFS 5884 liitteen B ohjeen mukaan seuraavasti: 1. Näytteet otetaan näytteenottimella, josta se kaadetaan säilytysastiaan. Jos näyte otetaan murskekasalta, kasa täytyy katkaista kuormaajalla, jolloin syntyvästä tasaisesta pinnasta otetaan näytteenottolapiolla sattumanvaraisesti niin monta lapiollista, että saadaan tarvittava määrä kiviainesta. Kasaa katkaistaessa on otettava huomioon kasan tekotapa, jotta voidaan välttää mahdolliset lajittumakohdat. (SFS-EN 932-1, 7) 2. Näytteiden koon tulee olla vähintään á 30 kg 3. Otetaan 3 erillistä rinnakkaisnäytettä 4. Näytteisiin merkitään materiaalitieto, näytteenottoaika ja paikka sekä näytteenottaja 5. Pakatut näytteet varastoidaan 6. Laadunvalvontanäyte valitaan rinnakkaisnäytteistä satunnaisesti 7. Laadunvalvontanäyte lähetetään laboratoriotutkimuksiin viimeistään kahden viikon sisällä näytteenottoajankohdasta. Muut näytteet varastoidaan mahdollisia jatkotutkimuksia varten tai kunnes laadunvalvontanäytteen tulos on hyväksyttävä. Ympäristökelpoisuus: Ympäristökelpoisuustutkimus on tehtävä laboratoriossa standardiohjeiden mukaisesti. Ympäristökelpoisuustutkimuksen tulokset ovat hyväksyttäviä, jos ne alittavat materiaalille määritetyt sijoituskohteen mukaiset pitoisuusja liukoisuusraja-arvot. Jos materiaalia ei sijoiteta pohjavesialueelle, sallitaan yksi korkeintaan kahden haitta-aineen tai kaksi korkeintaan yhden haitta-aineen hyväksyttävän arvon ylitystä kymmentä peräkkäistä näytteenottokertaa kohti. Jos pitoisuus- tai liukoisuusarvot ylittävät hyväksyttävät arvot yli 50 prosentilla tai jos ylityksiä on enemmän kuin yksi kymmentä perättäistä näytettä kohti, tutkitaan kyseisellä näytteenotto kerralla otetut rinnakkaisnäytteet.
11 Jos myös rinnakkaisnäytteissä todetaan hyväksyttävien arvojen ylityksiä, materiaali on luokiteltava alempaan ympäristökelpoisuusluokkaan. käyttö muissa kohteissa on mahdollista ainoastaan viranomaisten luvalla. Pohjavesialueelle sijoitettavalle materiaalille ei sallita raja-arvojen ylityksiä. Haitallisten aineiden pitoisuus jätteessä: Näytteen esikäsittelyssä metallien määritystä varten on käytettävä standardin SFS-EN mukaista happouuttoa ja mikroaaltohajoitusta tai standardin SFS-EN mukaista aqua regia uuttoa. Metallien määrityksessä on käytettävä standardoituja menetelmiä (ICP- MS, ICP- AES tai AAS). Niiden sijasta voidaan käyttää muita menetelmiä, jos tulosten vastaavuus mainittujen menetelmien tulosten kanssa tunnetaan. Orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) määrityksessä on käytettävä standardin SFS-EN mukaista menetelmää. Polykloorattujen bifenyylien (PCB) määrityksessä on käytettävä standardiluonnoksen pren mukaista menetelmää. Haitallisten aineiden liukoisuus jätteestä: Haitallisten aineiden liukoisuuden määrityksessä on käytettävä standardiluonnoksen prcen/ts mukaista läpivirtaustestiä. Laadunvalvonnassa voidaan myös käyttää standardin SFS-EN mukaista kaksivaiheista ravistelutestiä. Haitallisten aineiden pitoisuus uuttoliuoksissa on määritettävä standardien SFS-EN (ph, As, Ba, Cd, Cl -, Co, Cr, CrVI, Cu, Mo, Ni, NO 2 -, Pb, kokonais-s, SO 4 2-,V ja Zn) ja SFS -EN (ammonium, AOX, sähkön johtavuus, Hg, fenoli-indeksi, TOC, helposti vapautuva CN - ja F - ) mukaisesti. Betonimurskeen laatuluokan määritys: Liitteessä I on määritelty betonimurskeen laatuluokkien arvot rakeisuudelle, routivuudelle, maksimikuivatilavuus ja optimivesipitoisuudelle, puristuslujuudelle ja puhtaudelle.
12 Rakeisuus: Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Rakeisuusmäärityksiä tehdään yksi määritys jokaista alkavaa tuotetonnia kohti tai vähintään kaksi määritystä viikossa. Materiaalien rakeisuuden oltava 0/45 rakeisuus alueella (SFS-EN 933-1; Seulontamenetelmä). Ympäristöluvan mukainen tuotantomäärä on t/a, joten koe tehdään neljä (4) kertaa vuodessa. Rakeisuuskäyrä katsotaan ohjealueelta poikkeavaksi, jos jonkin ohjeseulan läpäisyprosentti on ohjealueen alarajaa pienempi tai ylärajaa suurempi. Sisemmältä ohjealueelta saa poiketa korkeintaan 35 % ja ulommalta ohjealueelta korkeintaan 10 % toimituserästä tutkituista rakeisuuskäyristä. Työn aikana on syytä epäillä systemaattista rakeisuuspoikkeamaa ja ryhtyä korjaaviin toimiin viimeistään silloin, kun kaksi peräkkäistä rakeisuustulosta poikkeaa ulommalta ohjealueelta tai neljä peräkkäistä tutkimustulosta sisemmältä ohjealueelta. Routivuus: Jos materiaalien rakeisuus ei täytä vaatimuksia hienoainespitoisuuden osalta materiaalin routimattomuus on tarkistettava. 0,02 mm seulan läpäisy-% määritetään hydrometrikokeella vain, jos hienoainespitoisuus eli 0,063 mm:n seulan läpäisy on 5 9 paino-%. Maksimikuivatilavuus ja optimivesipitoisuus: Määrityksessä voidaan käyttää parannettua Proctor-koetta (pren ) tai IC-testeriä, jossa työpaineena 4,0 bar ja kierroslukuna 160. Puristuslujuus: Puristuslujuus määritys tehdään laatuluokien betonimurske I ja betonimurske II tuotteille IC-testerillä yksi (1) seitsemän (7) kappaleen näytesarja t kohti tai yksi näytesarja murskauserää kohti. Työpaineena 4,0 bar ja kierroslukuna 160. Puristaminen tehdään SFS 4474 mukaisesti. Kolme koekappaletta puristetaan 7 vrk ja kolme 28 vrk ikäisinä. Seitsemäs koepala on varakappale, joka puristetaan tarvittaessa. Koekappaleet säilytetään + 20 C lämpötilassa muovikelmulla peitettynä. Koesarjan puristuslujuus on hyväksyttävä silloin, kun vaatimusten (liite A, SFS 5884) mukainen puristuslujuuden vaatimustaso täyttyy standardiohjeen mukaisesti tehtyjen ja puristettujen koekappaleiden (28 d) keskiarvon osalta. Yksikään koekappale (28 d) ei saa kuitenkaan alittaa vaatimustasoa yli 20 prosentilla. Korkeintaan 20 % betonimurske-erästä otetuista koesarjoista saa alittaa vaatimustason. Jos vaatimukset eivät täyt, on betonimurskeen laatuluokkaa laskettava puristusvaatimusta vastaavalle tasolle.
13 Puhtaus: Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Orgaanisten, sallittujen epäpuhtauksien (puu, muovi, ym.) määrä ja tiilipitoisuus (# 8 mm seulalle jääneestä kuivatusta näytteestä) määritetään t kohti tai vähintään yksi määritys murskauserää kohti. Määritys tehdään standardin NEN 5942 mukaisesti seuraavin tarkennuksin: - Yli 8 mm rakeet jaetaan aistinvaraisesti kolmeen ryhmään: betoni, tiili ja muut. Tiileksi lasketaan lujuudeltaan tiiltä vastaavat mineraalipohjaiset materiaalit, kuten poltetut tiilet, kalkkihiekkatiilet, keraamiset laatat, kevytbetonit, muurauslaastit, ym. - Kunkin materiaalin paino-osuudet (painoprosenttia) lasketaan # 8 mm seulalle jääneestä kokonaismassasta. Murskaimeen menevän betonijätteen ja murskeen laatua (tiilipitoisuus ja keveiden eristemateriaalien pitoisuus ym.) seurataan jatkuvasti aistinvaraisesti. Näytteen puhtaus on hyväksyttävä, jos tiilipitoisuus ylittää vaatimusten (liite A, SFS 5884) mukaisen vaatimustason enintään 10 % prosentilla tai muiden sallittujen epäpuhtauksien määrä enintään 20 prosentilla. Vaatimusten (liite A, SFS 5884) mukainen tiilipitoisuus tai muiden sallittujen epäpuhtauksien määrä saa ylittyä korkeintaan 20 prosentissa näytteistä. Jos suurempi osuus näytteistä ei täytä asetettuja puhtausvaatimuksia, betonimurskeen laatuluokkaa on laskettava puhtausvaatimusta vastaavalle tasolle. Jos näyte ei täytä laatuvaatimuksia, on kyseessä oleva betonimurske-erä käsiteltävä uudelleen siten, että se täyttää vähintään IIIluokan puhtausvaatimukset.
14 Liite I Betonimurskeen laatuluokitus (SFS 5884) Betonimurskeen ympäristökelpoisuusluokkien laatuvaatimukset (SFS 5884)
15 Liite II Haitta-ainepitoisuudet (VNa 591/2006 ja VNa 403/2009) Mineraaliöljyt: Perustutkimukset: Pitoisuus 500 mg/kg ka. Sulfaatti: Perustutkimukset: Liukoisuus, Päällystetty rakenne mg/kg ka mg/kg ka. Sulfaatti: Laadunvalvontatutkimukset: Liukoisuus, Päällystetty rakenne mg/kg ka mg/kg ka. Muutokset: (VNa 591/2006 VNa 403/2009)
16 Liite III Rakeisuusohjealueet ja routivuuden arviointi (SFS 5884)
17 Routivuustaulukko Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Liite IV
18 Tuoteseloste (SFS 5884) Toimintajärjestelmä Tuotteet/Betonimurske Liite V
Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne
3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotKivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä
Kivipohjaisten jätteiden laadunvarmistusjärjestelmä Sisällysluettelo 1 Tarkoitus, laajuus ja määritelmät... 1 2 Laadunvalvontatutkimukset... 1 2.1 Näytteenotto... 1 2.2 Näytteiden valmistus ja analysointi...
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2006 N:o 586 591 SISÄLLYS N:o Sivu 586 Laki yliopistolain muuttamisesta... 1749 587 Laki kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta...
LisätiedotLuonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE
Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin
LisätiedotMARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy
MARA-ASETUS Jätehuoltopäivät 3. - 4.10.2018 Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS, VNA 843/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA; Tavoitteena on lisätä
LisätiedotIlmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje
Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotN:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 403 406 SISÄLLYS N:o Sivu 403 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvostonasetuksenliitteidenmuuttamisesta...
LisätiedotMASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Lähtökohdat Valmisteltu yhdessä MARAn kanssa Sama taustatyö/-selvitys
LisätiedotSiltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019
Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotMARA-asetuksen soveltamisohje
MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa
LisätiedotPurkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa
6.10.2017 Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa on jaettu kahteen lomakkeeseen. Lomake
LisätiedotMARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE
MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotEräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018 MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston
LisätiedotLAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET
LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava
LisätiedotUUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA
UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA
UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston
LisätiedotREKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA
REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1A. HYÖDYNTÄMISPAIKAN HALTIJA Haltijan nimi Laskutusosoite
LisätiedotMARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki
MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus Else Peuranen, ympäristöministeriö 25.9.2017, Rakennusteollisuus RT, Helsinki Esityksen sisältö MARA-sisältöä Jätteen ympäristökelpoisuus ja laadunhallinta MARAn
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotMARA-asetuksen tilannepäivitys
MARA-asetuksen tilannepäivitys ja parhaat käytännöt sen soveltamisessa SVY:n opintopäivät 1.2.2018 Tampere Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Ajankohtaista Asetuksen 2. ennakkonotifiointi
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA
UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen
LisätiedotJätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika
Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte
LisätiedotMurskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet
Tielaitos Murskaustäiden yleiset arvonmuutosperusteet Urakka-asiakirjat Helsinki 1991 v Tiehallitus TieIa itos Tleha;fltuksen kfrjasto DOkflrc: '///t1 Nider,,a; 7//3/) Murskaustöiden yleiset arvonmuutosperusteet
LisätiedotSUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO RY. FÖRBUNDET FÖR VATTENSKYDDSFÖRENINGARNA I FINLAND RF.
Ympäristöministeriö Kirjaamo@ym.fi LAUSUNTO 8.12.2016 Asia LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA (YM14/400/2016) Lausunto Ympäristöministeriö
LisätiedotEhdotus VNA maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa MASA-asetus
Ehdotus VNA maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa MASA-asetus Esittely- ja keskustelutilaisuus 14.12.2018 Kaija Järvinen MASA-asetuksen tarkoitus Pääsääntö: maa-ainesjätteen ammattimainen
LisätiedotValtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä
1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
LisätiedotKISSANMAAN VALINTATALO PURKUJÄTESELVITYS
Vastaanottaja NCC Rakennus Oy Asuminen Päivämäärä 14.10.2013 KISSANMAAN VALINTATALO PURKUJÄTESELVITYS VALINTATALO PURKUJÄTESELVITYS Tarkastus 11.10.2013 Laatija Salla Sillanpää Tarkastaja Jenni Haapaniemi
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotAsfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos
Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa 2017. Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos sekä sähköisenä että paperiversiona. Seuraavilla sivuilla
LisätiedotMARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki
MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa
LisätiedotROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA
ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen
LisätiedotKiertotie Oy
1 Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo: 1 Tarkoitus, laajuus ja määritelmät... 1 2 Vastaanotettavat jätteet... 2 3 Toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi...
LisätiedotPurkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa
Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
Lisätiedot28/16/Aku (9)
VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotPUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA
PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)
LisätiedotUuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy
Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan
LisätiedotMASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus
MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 10 :n ja 32 :n 2 momentin sekä jätelain (646/2011)
LisätiedotEnsimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset
Asfalttinormit 2017 korjaukset 1 (9) Ensimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset Korjaukset 4.3.2019 Sivu 18 kaavan alapuolella oleva teksti
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 10 :n, 32 :n 2 momentin ja 117 :n sekä jätelain
LisätiedotMARA-ilmoituksen laatiminen ja käsittely
MARA-ilmoituksen laatiminen ja käsittely Uusiomaarakentamisen erikoisopintojakso 10.4.2018, Pirkanmaan ELY-keskus Esityksen rakenne MARA-asetuksen soveltamisala MARA-ilmoitusmenettelyn vaiheet Ilmoituksen
LisätiedotRakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten
Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha
LisätiedotFRESH-PROJEKTI (Forwarding Regional Sustainable Environmental Hierarchies) Construction map
FRESH-PROJEKTI (Forwarding Regional Sustainable Environmental Hierarchies) Construction map 1. Rakennusprojektin kulku, yleistasoinen esitystapa Hanke idea Suunnittelu Toteutus Käyttöönotto - tarpeiden
LisätiedotSuihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet
Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja:
LisätiedotBETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta
LisätiedotJätteiden kaatopaikkakelpoisuus
Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,
LisätiedotKaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely
Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Lähde: Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015 14.11.2016 Maa-ainesten jäteluonteen arvioinnin yleiset periaatteet Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa
LisätiedotJÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT
JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT KOKOEKO Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus, Kuopio 03.10.2007 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lainsäädännöllistä taustaa Kelpoisuuden
LisätiedotMARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki
MARA- asetuksen uudistus Else Peuranen, ympäristöministeriö 26.10.2017, UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki Esityksen sisältö EU:n jätedirektiivin säännöksiä luvanvaraisuudesta MARA-sisältöä Jätteen
LisätiedotSuihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet
Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi
LisätiedotUudistuva MARA-asetus
Uudistuva MARA-asetus Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus Suomen ympäristökeskus Life-Foundrysand -seminaari 27.4.2017 Tampere Kuva: Riku Lumiaro Esityksen sisältö Yleistä MARA-asetuksesta ja
LisätiedotMARA-kysymyksiä. Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus Pankkisali, ympäristöministeriö
MARA-kysymyksiä Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus 27.3.2018 Pankkisali, ympäristöministeriö Toiminnan ammattimaisuus tai laitosmaisuus Ammattimaiselle tai laitosmaiselle jätteenkäsittelytoiminnalle
LisätiedotToivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 7.10.2016 Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy 1 TAUSTA Toivosen Sora Oy suunnittelee muualta tuotavan kalliokiviaineksen murskausta sekä
LisätiedotMARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere
MARA- asetuksen uudistaminen Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät 7.10.2015, Tampere MARA- asetuksen (591/2006) ilmoitusmene:ely Sovelletaan Hetyissä käy3ökohteissa
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
Lisätiedot31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK
1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotRakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet
Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen MAAMERKKI OY Toimialat Pohjarakentamiseen liittyvät: q Maarakennus q Louhinta q Tukiseinät q Betonointi q Paalutus q Ympäristörakentaminen
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset
Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Else Peuranen, ympäristöministeriö Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 7.6.2017, Lahti Esityksen sisältö Jätteen ympäristökelpoisuus
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN
LisätiedotSiilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi
Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet
LisätiedotBETONIJÄTTEEN KÄYTTÖ MAARAKENNUKSESSA
BETONIJÄTTEEN KÄYTTÖ MAARAKENNUKSESSA Lohja Rudus Oy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Ympäristötekniikka Opinnäytetyö Syksy 2010 Joni Vainio Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos Ympäristöteknologia
LisätiedotBETONI- JA TIILIRAKENTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖTUTKIMUKSET
BETONI- JA TIILIRAKENTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖTUTKIMUKSET Lukiontie 3 43100 Helsinki Hanke WO-00335636 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotOMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE
Esittelijä Torniainen Sivu/sivut 1 / 5 OMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE 1 Mitä on omavalvonta Omavalvonta on toimijan omaa toimintaa, jolla varmistetaan markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotKansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari
Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari 27.4.2016, Turku Esityksen runko Jätelain etusijajärjestys Jätteiden
LisätiedotBetonimurskeen käyttö
KÄSIKIRJA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) Betonimurskeen käyttö Ida Smedlund Toukokuu 2019 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 Miksi betonimurske?... 2 Milloin
LisätiedotBetoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012
Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus
LisätiedotARVONMUUTOSPERUSTEET Murskaustyöt.
MUU OHJAUS 15.1.1999 41/99/20/KH/1 Tiepiirit ASIARYHMÄ 21.30 SÄÄDÖSPERUSTA KORVAA Asetus 126/90 3 Julkaisun TIEL 2240002-95 Murskaustyöt KOHDISTUVUUS Tielaitos VOIMASSA Toistaiseksi ASIASANAT TIENRAKENNUS,
LisätiedotKIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN
KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN 28.11.2017 INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Rakennusten purkutöistä kierrätysmateriaaleja - ohjeita tekijöille ja teettäjille INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Betonimurske
LisätiedotLiite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l
Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori
LisätiedotEi saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti.
1. YLEISTÄ ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y-126-111 sekä Espoossa Juvanmalmin siirtokuormausasemalla
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotA-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-
HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H
HAKIJA As. Oy Kyläsepänkatu 9 Kyläsepänkatu 9 33270 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-207-1124-12-H VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 10.5.2010
LisätiedotUusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.
Uusi MARA- asetus Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.2018, Kemi MARA-asetus (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän
LisätiedotMASA-asetusluonnos UUMA2-vuosiseminaari, , Kuntatalo, Helsinki Jussi Reinikainen, SYKE
MASA-asetusluonnos UUMA2-vuosiseminaari, 26.10.2017, Kuntatalo, Helsinki Jussi Reinikainen, SYKE jussi.reinikainen@ymparisto.fi Kuva: Anna Niemelä Asetusluonnos Rakenne ja pykäläperusta suurelta osin sama
LisätiedotKaatopaikalle sijoittaminen
Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotBetonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen
Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta Betonitutkimusseminaari 1.11.2017 1 (22) Mittausmenetelmät Käytännössä rakenteesta voidaan määrittää lujuus suoralla tai epäsuoralla menetelmällä: Epäsuorista
LisätiedotLautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.
Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
Lisätiedot