Tiedotus ja markkinointi

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 2 E D U N VA LV O N TA 3 T I E D O T U S J A M A R K K I N O I N T I 5 M U S E O A L A N T Ä Y D E N N Y S KO U L U T U S 7 PA LV E L U T J A Y H T E I S T Y Ö P R O J E K T I T 8 K A N S A I N V Ä L I N E N T O I M I N TA 8 J Ä S E N I S T Ö 9 H A L L I N T O 1 2 TA L O U S 1 9 S U O M E N M U S E O L I I T O N J Ä S E N E T 1

2 Edunvalvonta Museoliiton toiminnan painopiste on edunvalvonnan, koulutuksen, tiedotuksen sekä palvelujen vastuullinen ja hyvä hoitaminen. Edunvalvontaan liittyviä toimia ovat kuluneella toimikaudella vilkastuttaneet useat valtionhallinnon taholla tapahtuneet museoita koskettavat uudistukset. Museolain 1 :n ja 2 :n muutokset hyväksyttiin eduskunnassa lokakuussa. Asetus valmistui vuoden lopussa. Pääsihteeri osallistui asiantuntijana lain valmistelutyöhön. Laki- ja asetusuudistuksen tavoitteena on museotoiminnan laadun parantaminen, ammatillisen osaamisen korostaminen sekä museotoiminnan tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen. Asetuksella tarkennetaan museoiden valtionosuuden saamisen edellytyksiä mm. henkilökunnan ammatillisen pätevyyden osalta. Museoliiton hallitus antoi lakiuudistuksesta eduskunnan Sivistysvaliokunnalle myönteisen lausunnon. Tekijänoikeuslain muutokset digitaalisen ympäristön ja verkkoympäristön osalta hyväksyttiin eduskunnassa myös lokakuussa. Laki tulee edellyttämään museoilta valokuvien ja taideteosten digitoinnin sopimuslisensiointia silloin kun kyseessä ei ole säilymis-, konservointi- tai hallintakäyttö. Laki astui voimaan , mutta opetusministeriö valmistelee vielä sopimuskäytäntöjä, joita päästään soveltamaan vasta vuonna Museoliiton mielestä laki ei turvaa museoille saman kaltaisia oikeuksia perustehtävien hoitoon kuin kirjastoille ja arkistoille. Tämä useaan otteeseen esitetty kannanotto ei kuitenkaan saanut muutosta aikaan lainvalmistelutyössä. Eduskunta kuitenkin edellytti, että hallitus selvittää vanhojen ja historiallisiksi katsottujen valokuvien tekijänoikeussuojaa koskevat määrittelyt ja tulkintaongelmat ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. Veikkausvoittovarojen jakoperusteista ja tulevasta käytöstä neuvoteltiin yhdessä muiden kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen kanssa sekä kulttuuriministerin että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistysjaoston puheenjohtajan kanssa. Asia tuli ajankohtaiseksi kun eduskunta päätti ennakoivasti siirtää kirjastomäärärahoja budjettirahoitteiseksi. Tähän oltiin myös osaltaan vaikuttamassa. Joulukuussa hyväksyttiin uusi kuntien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki, joka ottaa paremmin huomioon kulttuurilaitosten todelliset kustannukset, mm. kiinteistömenot. Uudistus tulee lisäämään museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuutta portaittain vuosina yhteensä noin 30 milj. eurolla, mistä museoiden osuus on noin 13 milj. euroa nykyisen 17,8 milj. euron lisäksi. Lisäys on sovittu otettavaksi valtion budjetista eikä veikkausvoittovaroista. Museoliiton lausunnot eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja hallintovaliokunnalle olivat erittäin myönteisiä, mutta muistutettiin myös siitä, ettei uudistus saa johtaa siihen, että kunnat tulevat vastaavasti vähentämään omaa rahoitustaan ja että valtion budjetista todella löytyvät tarvittavat määrärahat. Kulttuurisetelin selvitystyö käynnistettiin yhteistyössä Teatteriliiton, Suomen sinfoniaorkesterit ry:n ja Finland Festivalsin kanssa opetusministeriöltä saadun tuen turvin. Tarkoitus oli selvittää, miten työnantajat ja palvelun tarjoajat suhtautuvat seteliin, miten maksuliikenne on tarkoituksenmukaista hoitaa ja onko markkinoilla mahdollisuus synnyttää kilpailua. Selvityksen teki asiamies Ralf Sund. Kulttuuriseteli, uhka vai mahdollisuus -selvitys luovutettiin kulttuuriministerille huhtikuun lopulla. Keskeisimmäksi kysymykseksi nousi verotuskäytäntö, johon verohallinto myöhemmin syksyllä otti kantaa todeten setelin verolliseksi eduksi. Järjestöt tapasivat kesäkuussa myös valtiovarainministeri Wideroosin ja esittivät, että hallitus valmistelisi verotuskäytännön muutoksen vastaamaan liikuntasetelin verovapautta. Opetusministeriölle annettiin edellä mainittujen lisäksi lausuntoja ja kommentteja mm. Kulttuuripolitiikan strategiatalkoista - museoalan näkemyksiä kulttuuripolitiikan tavoitteista, pai- 2

3 nopisteistä, vaikuttavuutta, määrää ja laatua kuvaavista indikaattoreista sekä arviointiin ja kehittämiseen liittyvistä odotuksista, Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden toimenpideohjelman luonnoksesta sekä Reilu kulttuuri, kulttuuripolitiikan etiikan valmisteluasiakirjasta. Kulttuuriministerille, opetusministerille ja ympäristöministerille lähetettiin Luonnontieteellisten museopäivien aloite luonnontieteellisten museoiden kehittämisestä ja kulttuuriministerin huomiota kiinnitettiin myös Kajaanin kaupungin kulttuurilaitosten tasapuoliseen kohteluun opetusministeriön myöntäessä tarkoitukseen lisätukea. Kuntaliiton kanssa neuvoteltiin mm. museoiden asiantuntemuksen käytöstä kaavoituksessa sekä järjestettiin museoille tilaisuus uudesta kunnallistalouden tilaaja-tuottajamallista. Museoliiton jouluvastaanotolla mukana menossa Susanna Pettersson Valtion taidemuseosta ja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta. Tiedotus ja markkinointi Suomen museoliiton tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on edistää ja kehittää museoalan sisäistä tiedonvälitystä sekä tuoda esiin museoiden merkitystä julkisuudessa. Ulkoisen tiedotuksen ja markkinoinnin tavoitteena on parantaa museokuvaa yhteiskunnassa sekä lisätä museoalaa koskevan tiedon saatavuutta. Vuonna 2005 uudistettiin näyttelytiedotuksen tietojen keruu ja Museovuosi-julkaisu, Julius-lehden ulkoasu sekä Museoviikon visuaalinen ilme. Lisäksi käynnistettiin Museoliiton verkkosivujen uudistaminen. Museoiden osanotto sekä näyttelytiedotukseen että Museoviikkoon oli vilkkaampaa kuin edellisvuonna. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota julkaisutoiminnan laatuun ja verkkotiedotuksen kehittämiseen. Toiminta-alueesta on vastannut tiedottaja Kalle Kallio saakka ja uudeksi tiedottajaksi valittu Janne Saavalainen alkaen. M U S E O A L A N S I S Ä I N E N V I E S T I N T Ä Museoliiton sisäisen viestinnän välineitä ovat www-sivut ja Museoposti sekä Julius -jäsenlehti, joka ilmestyi vuoden aikana 11 kertaa. Erityisenä teemanumerona julkaistiin Valtakunnallisten museopäivien puheenvuoroja (6/2005). Juliuksen pääpaino on museoalan koulutustilaisuuksista tiedottamisessa ja alan ajankohtaisissa uutisissa. Juliuksen ulkoasu uudistettiin vuoden 2005 alussa. Ulkoasun suunnitteli graafikko Pekka Neuvonen. Suomen museoliiton kotisivuja ( päivitettiin säännöllisesti. Liiton sivuilla kerrotaan muun muassa Museoliiton toiminnasta, koulutuksesta, alan ajankohtaisista uutisista sekä vapaista työpaikoista. Syksyllä 2005 aloitettiin Museoliiton verkkosivujen uudistaminen. Uusitut sivut avataan kevään 2006 aikana. Museoposti-sähköpostilistalla oli vuoden lopussa 1995 rekisteröitynyttä käyttäjää. Käyttäjämäärä kasvoi edellisvuodesta 395:llä. Listan ylläpitäjä on taloussihteeri Marja Rissanen. Museoliitto on huolehtinut myös eurooppalaisen museoverkoston NEMO:n verkkosivujen www. ne-mo.org päivittämisestä. Sivuilla on EU-uutisten, maakohtaisten tietojen ja NEMOn toimintaan liittyvien tietojen lisäksi myös partnerihakumahdollisuus EU:n hankeohjelmia varten. Sivujen ylläpidosta vastasi NEMO:n sihteeri Jaana Rytkönen. 3

4 Museoviikon julisteen suunnitteli graafikko Kirmo Kivelä. U L KO I N E N V I E S T I N T Ä Museoiden vuoden 2005 näyttelytarjonnasta järjestettiin tiedotustilaisuus Hakasalmen huvilassa Tiedotusvälineiden käyttöön jaettiin Museovuosi julkaisu, joka esitteli museoiden näyttelytiedot ja tapahtumat kuukausittain ja museoittain jaoteltuina. Luettelon tiedot kerättiin museoilta ensimmäinen kerran tietokantaan, mikä mahdollisti julkaisun saatavuuden myös sähköisessä muodossa liiton verkkosivuilta. Tiedotus kattoi yli 800 näyttelyä ja tapahtumaa lähes 200 museossa. Kahdeksatta valtakunnallista Museoviikkoa vietettiin Mukana oli 128 museota. Teemana oli Kulttuurien kohtaaminen, ICOM:in Kansainvälisen museopäivän teemaa Museums Bridging Cultures mukaillen. Museoviikon visuaalinen ilme uudistettiin Alfred Kordelinin säätiön tuella. Verkkosivujen ja julisteen visuaalisen ilmeen suunnitteli graafikko Kirmo Kivelä. Markkinoinnin tehostamiseksi otettiin käyttöön uusi verkko-osoite Verkkosivuille tuotettiin yhteenveto museoiden järjestämästä ohjelmasta, johon saattoi tutustua päiväkohtaisesti, museoittain ja paikkakunnittain. Museoliitto tiedotti viikosta valtakunnallisesti ja osallistuvat museot paikallisesti. Museoviikko -juliste jaettiin mukana olleille museoille sekä kaikille kunnallisille kirjastoille. Museoviikon ja näyttelytiedotuksen käytännön järjestelyjä hoiti Jaana Rytkönen. Museoliitto osallistui sekä Turun Kirjamessuille että Helsingin Kirjamessuille Turussa osastolla olivat mukana Turun museot, Satakunnan museo ja Salon taidemuseo ja Helsingissä Salon taidemuseo, Suomen lasimuseo, Suomen urheilumuseo, Tampereen museot ja Turun maakuntamuseo. Turussa kävijöitä kolmen päivän aikana oli ja Helsingissä neljänä päivänä ja englanninkielistä -portaalia päivitettiin säännöllisesti. Suomenmuseot.net esittelee muun muassa museoiden kokoelmia, opetus- ja verkkopalveluita, tutkimusta ja konservointia. Sieltä voi myös hakea tuhannen museon yhteystiedot. Museums.fi koostuu museoita esittelevistä teemapoluista ja Suomen museot kattavasta hakukoneesta. Suomenmuseot.net tullaan uudistamaan samaan aikaan Museoliiton kotisivujen kanssa ja nimi muuttuu osoitteeksi Vuoden 2005 aikana toteutettiin sivustojen suunnittelu ja aloitettiin tekninen toteutus. Molempien sivustojen osalta siirrytään html-koodatuista sivuista julkaisujärjestelmään, mikä tulee helpottamaan sivujen päivittämistä ratkaisevasti. Julkaisujärjestelmän toteuttaa Slap Media Oy ja ulkoasun suunnittelee Kirmo Kivelä. Museoliitto osallistui edelleen kulttuurijärjestöjen -hankkeeseen, jonka yhteistyö Mix Median tuottaman kulttuuri.tv -portaalin kanssa tiivistyi. Museoliiton jäsenmuseot ovat voineet toimittaa näyttelytietojaan veloituksetta portaalien sivuille. Näyttelyposti-sähköpostilistalla oli vuoden lopussa 260 rekisteröitynyttä käyttäjää. Käyttäjämäärä kasvoi edellisvuodesta 50:llä. Listan tarkoituksena on tarjota kanava museoiden näyttely- ja tapahtumatiedotukselle. Museoliiton toiminnasta tiedotettiin medialle säännöllisesti. Museoliiton tiedottaja toimii myös toimittajien tietopalveluna näiden museoalaa koskevissa kysymyksissä. J U L K A I S U T Museo-lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Lehden teemoja olivat Rahoitus (n:o 1), Eurooppalai- 4

5 suus (2), Elävä museo (3) ja Kokoelmat (4). Ensimmäinen ja kolmas numero (32 s.) suunnattiin museoalan ammattilaisille, toinen ja neljäs museokävijöille. MuseoKesä-lehden (48 s.) painosmäärä oli kpl ja MuseoTalvi-lehden (40 s.) kpl. Suuret painosmäärät rahoitettiin museoiden ilmoituksilla ja museot saivat lehteä omaan käyttöönsä ilmoituskokoa vastaavan määrän. Numeroiden 1 ja 3 painosmäärät olivat kpl. Museo-lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri ja toimitussihteerinä tiedottaja. Toimituskunnan puheenjohtajana oli Minna Sartes 5.9. saakka, jonka jälkeen puheenjohtajana toimi Juhani Kostet sekä jäseninä Kalle Kallio, Kari Kotilainen, Laura Luostarinen ja Susanna Pettersson 5.9. alkaen. Toimituskunta kokoontui kaksi kertaa. Lehden taittajina ovat olleet graafikot Kirmo Kivelä ja Inari Savola. Ilmoitusmyynnistä on vastannut toimistosihteeri Helena Piipponen. MuseoKesä- ja MuseoTalvi-lehtien markkinointia tehostettiin osallistumalla Postin Postia Sinulle -lehden palveluun, joka esitteli maksuttomasti tilattavia esitteitä, kuvastoja ja lehtiä. Posti Sinulle -lehden kautta tilattiin yhteensä kpl MuseoTalvi-lehteä, mutta painoksen loputtua kesken lehti voitiin toimittaa vain kiinnostuneelle tilaajalle. MuseoKesä-lehti saatiin jakoon Helsingissä Aralis-kirjastokeskukseen, Lasipalatsin kohtaamispaikkaan ja Pääpostitalossa sijaitsevaan Kirjasto 10:een, joista sen toivottiin tavoittavan mm. kisayleisön Helsingin MM-kisojen aikana. Toimintavuonna toimitettiin julkaisuvalmiiksi Soimu 2006 Museoalan puhelinmuistio (88 s.) sekä Patu 2006, Museoalan tuote- ja palveluhakemisto (32 s.), joka kustannettiin ilmoitustuloilla ja jaettiin jäsenmuseoille ilmaiseksi. Patun ja Soimun toimituksesta on vastannut Helena Piipponen. Soimu ja Patu ilmestyivät tammikuussa Museoalan täydennyskoulutus Koulutustoiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille ajankohtaista tietoa ja valmiuksia käytännön työhön sekä syventää museoammatillisen henkilökunnan ammattitaitoa. Koulutusohjelma suunniteltiin puolivuosittain. Koulutustyöryhmän puheenjohtajana oli Marianne Koskimies- Envall ja jäseninä Ulla Aartomaa asti, Juhani Kostet, Timo Kukko, Kimmo Levä ja museologian opetuksen edustajana yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö. Täydennyskoulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 19, koulutuspäiviä oli 30. Osanottajia oli 997, joista tietostrategiakoulutukseen osallistuneita 89. Vuonna 2005 jatkui Museoliiton laatutyöhön liittyvä koulutus. Edellisenä vuonna alkaneesta Museotyön prosessien kuvaaminen ja kehittäminen koulutuksesta järjestettiin kaksi tilaisuutta. Museolehtoripäivät kokosi Jyväskylään 51 museoiden opetustoiminnasta vastaavaa kuulemaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista. Päivien pääpuhujaksi oli kutsuttu USA:n suurlähetystön tuella yhdysvaltalainen museoopetuksen pitkän linjan ammattilainen professori emeritus George Hein. Muita tilaisuuksia olivat mm. Suomen kotiseutuliiton ja Lahden kaupunginmuseon kanssa yhteistyössä järjestetty Paikal- Luonnontieteellisten museopäivien osanottajat retkeilivät Leivonmäen kansallispuistossa. 5

6 lismuseoiden tiekartta sekä Tiedottajien ja markkinoijien seminaari, joka järjestettiin yhteistyössä Finland Festivalsin, Suomen sinfoniaorkesterit ry:n ja Suomen Teatteriliiton kanssa. Valtakunnalliset museopäivät järjestettiin Oulussa yhteistyössä Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan museon ja Oulun taidemuseon kanssa. Päivien teemana oli Tulevaisuuden työmallit. Toisena päivänä käsiteltiin kokoelmien tulevaisuutta, josta pääpuhujaksi oli kutsuttu johtaja Nima Poovaya Smith Isosta-Britanniasta, ja kokoelmien liikkuvuutta, josta alusti kansainvälisten asioiden neuvoja Astrid Weij Alankomaiden opetusministeriön kulttuuriosastosta. Ensimmäiset Suomalais-venäläiset museopäivät järjestettiin Imatralla Päivien teemana oli Suomi-Pietari, yhteinen historia kulttuurimatkailun ja museoiden voimavarana. Museopäivien järjestäjinä olivat Imatran kaupunki, Lappeenrannan museotoimi, Venäjän museoiden liitto. Pietarin museoammattilaisten liitto ja Suomen museoliitto. Jyväskylässä järjestetyillä XIV Valtakunnallisilla luonnontieteellisillä museopäivillä käsiteltiin luonnontieteellisten museoiden yhteiskuntasuhdetta sekä tutkimuksen että kasvatuksen näkökulmasta. Päivillä tehtiin esitys luonnontieteellisten museoiden kehittämiseksi, joka osoitettiin opetus-, kulttuuri- ja ympäristöministereille. Seminaarit ja kurssit (osanottajamäärät sulkeissa) 2.2. Turvallisuus asiakaspalvelussa, Helsinki (47) Museotyön prosessien kuvaaminen ja kehittäminen (II jakso), Helsinki (10) Paikallismuseoiden tiekartta, Lahti (84) 2.2. Museoiden uudet haasteet, Helsinki (18) 7.4. Museotyön prosessien kuvaaminen ja kehittäminen (III jakso), Helsinki (6) 4.4. Rohmut ja riesat kuriin, Helsinki (33) Valtakunnalliset museopäivät, Oulu (272) Suomalais-venäläiset museopäivät, Imatra, Lappeenranta, Viipuri (96) XIV Luonnontieteelliset museopäivät, Jyväskylä (51) Laatua verkkoon, Helsinki (12) Museolehtoripäivät, Jyväskylä (51) Tiedottajien ja markkinoijien seminaari, Helsinki (82) Museon siivous, Lahti (30) Tietopäivä, Helsinki (78 ilmoittautunutta) T I E T O S T R AT E G I A KO U L U T U S Vuonna 2005 tarjottiin jäsenistölle opetusministeriön avustuksen turvin digitaalisen sisältötuotannon kehittämiseen ja kulttuuriperinnön digitointiin liittyviä koulutustilaisuuksia subventoituun hintaan. Museologia-verkkokurssi Verson pilottivaihe käynnistyi syksyllä Opetusministeriön tuen turvin tuotettu kurssi vastaa yliopiston museologian perusopintoja 10 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena. Ensimmäiselle Verso-kurssille osallistui 20 alan ammattilaista ja opintoja vetivät FM Minna Mäkinen Jyväskylän yliopistosta sekä FL Susanna Pettersson Valtion taidemuseosta. Museologian verkkokurssin suunnittelija FM Pauliina Kinanaen (oikealla) ja tutor FM Minna Mäkinen (keskellä) Verson lähiopetuspäivänä elokuussa. 6

7 Kurssit (osanottajamäärät sulkeissa) Tunnista riskit, turvaa kokoelmat verkkokurssi, EVTEK Muotoiluinstituutti, Vantaa (10) Onnistuneita kuvia digikameralla, Tampere (16) Verso museologian verkkokurssi, Helsinki (20) PhotoShop peruskurssi, Mikkeli (10) PhotoShop jatkokurssi, Mikkeli (11) Onnistuneita kuvia digikameralla, Tampere (22) Palvelut ja yhteistyöprojektit Museoliitto osallistuu museoalan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja projektien vetäjänä ja yhteistyökumppanina. Oman jäsenkunnan lisäksi etsitään museoalalle uusia ajatuksia luovia yhteistyötahoja. Museoliitto kerää museoalaan liittyvää tietoa ja parhaita käytäntöjä tarjoten museoille sekä muille alasta kiinnostuneille tahoille asiantuntijapalveluja ja aineistoja tarpeen mukaan. Kuluneena vuonna käynnistettiin Valtakunnallinen museohistoriaprojekti. Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen suomalaista museohistoriaa käsittelevä ja ajan tasalla pidettävä tietokanta. Museoliiton lisäksi Museohistoriaprojektin suunnittelutyöryhmässä ovat edustettuina Museovirasto, Luonnontieteellinen keskusmuseo sekä Kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys Valtion taidemuseosta yhteistyössä Helsingin, Jyväskylän ja Turun museologian oppiaineiden kanssa. Tietokanta on Museoliiton sivuilla osoitteessa Tietokannasta on löydettävissä museohistoria-aiheisia julkaisuja, tutkimuksia, haastatteluita ja tutkimusideoita. Museohistorian aineistokartoituksen rinnalla toteutetaan henkilöhaastattelukartoitus, jonka tarkoituksena on listata henkilöt, jotka ovat museoalan historian kannalta avainasemassa. Aineiston kartoituksen ja keruun jälkeen on tarkoitus käynnistää museoalan historian kirjoitustyö. Tietokantaa hoitaa projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo. M U S E O A L A N L A AT U PA L K I N T O Museoalan laatuajattelun kehittämisessä pääpaino vuonna 2005 oli koulutuksessa. Työn prosessien hallinta oli keskeisenä teemana. EFQM Laatupalkintohanketta ei ole jatkettu, koska Museovirasto käynnisti museoalan arviointimallin Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa suunnittelun, jonka työryhmissä ja ohjausryhmissä on ollut mukana liiton hallituksen jäseniä sekä museoasiainsihteeri ja pääsihteeri. K I R J A S T O J A A R K I S T O Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Liitto kartuttaa kirjastoaan myös jäsenmuseoittensa julkaisuilla. Museologisen kirjastokokoelman laajuus on 1341 nidettä. Kokoelma karttui 39 niteellä. Käsikirjasto ja tietopalvelut ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Tietopalvelusta vastasi museoasiainsihteeri Marja-Liisa Pohjanvirta. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien jatkuvasti karttuva aineisto. 7

8 Kansainvälinen toiminta Euroopan museoliittojen verkoston, NEMO:n, Network of European Museum Organisations, puheenjohtajana oli pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen ja sihteerinä Jaana Rytkönen. NEMO:n hallitus kokoontui Brysselissä, jossa neuvoteltiin Euroopan Parlamentin Kulttuuri ja koulutus -valiokunnan puheenjohtajan Nikolaos Sifunakisin, kulttuuriyksikön johtajan Etienne Boumansin sekä Kulttuuri ohjelman raportoijan Vasco Graca Mouran kanssa. Hallitus keskusteli myös komissiota edustavan kulttuuriperintöasioista vastaavan Ellen Schraudolphin kanssa. Vuosikokous järjestettiin Manchesterissä , jolloin julkaistiin ensimmäinen raportti NEMO:n museoiden lainasopimusmalli-kartoituksesta. Kokoukseen osallistuivat Anja-Tuulikki Huovinen ja Jaana Rytkönen. NEMO:n puheenjohtajuus siirtyi vuosikokouksessa Saksaan. Anja-Tuulikki Huovinen jatkaa NEMO:n hallituksen jäsenenä. Anja-Tuulikki Huovinen osallistui myös Manchesterissa järjestettyyn Ison-Britannian EU-puheenjohtajakauden kokoelmien liikkuvuutta käsitelleeseen konferenssiin. Museonjohtaja Jarno Peltonen välitettiin museoalan asiantuntijaksi EU:n Visitor Centerin museonäyttelysuunnitelmaan Brysseliin. Hallituksen jäsen Minna Sartes osallistui liiton edustajana Stavangerissa Museumsfestivalin tulevaisuutta pohtineeseen kokoukseen. Kokous esitti, että festivaali pidettäisiin joka kolmas vuosi ja jokainen Pohjoismaa osallistuisi järjestelykustannuksiin Nkr:n panoksella. Ehdotus ei ole saanut vastakaikua muissa maissa. Laura Luostarinen osallistui liiton edustajana Kööpenhaminassa pohjoismaista kielipolitiikkaa käsittelevään Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämään seminaariin. Tarkoitus oli miettiä keinoja pohjoismaisten kielten vahvistamiseksi. Museoasiainsihteeri osallistui Venäjän museoiden liiton kutsusta Moskovassa pidetyille museoalan messuille kolmen muun Euroopan maan edustajien kanssa. Marja-Liisa Pohjanvirta on ICOM-Suomen komitean hallituksen jäsen, ICAMT:in sihteeri ja European Museum Forumin Suomen kirjeenvaihtajajäsen osallistuen EMYA:n kokoukseen Brysselissä Museoliitto hoitaa ICOM-Suomen komitean toimistotehtäviä ja tarjoaa kokoustilan Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osastolle. Museoliitto on yhteistyökumppanina Sokrates/Grundtvig-hankkeessa, jonka aiheena on Visuaalisen lukutaidon lisääminen. Kunstschule Lichtenstein on hankkeen vetäjänä. Muut jäsenmaat ovat Suomen ohella Irlanti, Itävalta, Norja ja Ruotsi. Museoasiainsihteeri osallistui hankkeen valmistelevaan kokoukseen Letzehofissa, Itävallassa. Edelleen osallistuttiin asiantuntijoina EU rahoitteisiin Bricks ja Calimera -hankkeisiin, joiden tarkoituksena on kehittää integroituja järjestelmiä ja edistää museoiden, kirjastojen ja arkistojen verkkotiedonvälitystä. Jäsenistö Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden lopussa 193 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 360 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 42, II luokassa 47 ja III luokassa 78. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 26. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Poliisikoulu/Poliisimuseo, UPM Kymmene Oyj/Verlan tehdasmuseo ja Suomen maatalousmuseosäätiö/suomen maatalousmuseo Sarka, jonka jäsenyys tuli voimaan vuoden 2006 alusta lukien. Jäsenyydestä erosi vuoden aikana Hackman Pro Design -säätiö, joka sulautui Taideteollisuusmuse- 8

9 on säätiöön. Kuluneen vuoden aikana Kristiinankaupungin jäsenluokka muutettiin kannattavasta yhteisöjäsenluokasta III liittojäsenluokkaan. Henkilöjäsenten lukumäärä oli 36. Näistä ainaisjäseniä 28, joista äänioikeuden omaavia 27 sekä kannattavia henkilöjäseniä 8, joista äänioikeuden omaavia 3. Liiton kunniajäsenet ovat fil.tri C. J. Gardberg, professori Unto Salo ja opetusneuvos Matti Rossi, joka kutsuttiin kunniajäseneksi Valtakunnallisilla museopäivillä Oulussa. Hallinto V U O S I KO KO U S Liiton 82. vuosikokous järjestettiin Oulussa Kokoukseen osallistui 125 liittojäsenten edustajaa, yksi äänioikeutettu henkilöjäsen sekä yksi puheoikeuden omaava kannattava yhteisöjäsen ja yksi puheoikeuden omaava henkilöjäsen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Risto Vuoria ja sihteerinä pääsihteeri. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä euroon päätyvän talousarvion vuodelle Jäsenmaksut vuodelle 2006 pysytettiin ennallaan: liittojäsenet I luokassa 900 euroa, II luokassa 600 ja III luokassa 300 sekä kannattavat yhteisöt 160 euroa. Kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Heikki Talvitie. Hallituksen jäsenistä olivat erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtaja Tarmo Jomppanen ja museonjohtaja Soili Sinisalo sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen amanuenssi Ulla Aartomaa ja yliintendentti Juhani Terhivuo, joka valittiin hallitukseen uudelleen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin museonjohtajat Kimmo Levä, Laura Luostarinen ja Tiina Merisalo. H A L L I T U S puheenjohtaja: suurlähettiläs Heikki Talvitie (kokousosallistuminen 6/6) varapuheenjohtaja: museotoimenjohtaja Pirjo Julkunen, Mikkelin museot (5/6) muut jäsenet: amanuenssi Ulla Aartomaa, Lahden taidemuseo (3/3) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta(5/6) museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen, Tampereen museot (4/6) museonjohtaja Tarmo Jomppanen, Saamelaismuseo Siida, Inari (2/3) museonjohtaja Marianne Koskimies-Envall, Pohjanmaan museo, Vaasa (6/6) museotoimenjohtaja Juhani Kostet, Turun maakuntamuseo (6/6) museonjohtaja Kari Kotilainen, Saarijärven museo (6/6) museonjohtaja Timo Kukko, Lusto Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus (4/6) museonjohtaja Kimmo Levä, Mobilia (2/3) museonjohtaja Laura Luostarinen, Salon taidemuseo (3/3) museonjohtaja Tiina Merisalo, Helsingin kaupunginmuseo (2/3) museonjohtaja Minna Sartes, Aboa Vetus & Ars Nova museo, Turku (1/6) museonjohtaja Soili Sinisalo, Ateneumin taidemuseo, Helsinki (2/3) yli-intendentti Juhani Terhivuo, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, Helsinki (6/6) 9

10 Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Heikki Talvitie ja jäseninä Ulla Aartomaa (18.5. asti), Tiina Merisalo (5.9. alkaen) ja Juhani Terhivuo. Hallituksen jäsenet osallistuivat myös Museolehden toimituskunnan ja koulutustyöryhmän työskentelyyn. T I L I N TA R K A S TA J AT Ekonomi, KHT Lasse Holopainen, ekonomi, HTM Reijo Salonen, varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. H E N K I L Ö S T Ö pääsihteeri: FK Anja-Tuulikki Huovinen museoasiainsihteeri: FL Marja-Liisa Pohjanvirta koulutussuunnittelija: LuK Outi Nummi tiedottaja: FM Kalle Kallio, saakka, FM Janne Saavalainen 1.6. alkaen taloussihteeri: yo. merkonomi Marja Rissanen toimistosihteeri: merkonomi Helena Piipponen projektisuunnittelija: FK Eeva-Liisa Taivassalo projektisuunnittelija: FM Jaana Rytkönen projektisihteeri: FM Pauliina Kinanen sekä projektityöntekijä: konservaattoriopiskelija Elina Torvinen Henkilökunta tutustui Espoon taidemuseon WeeGee-taloon tuleviin tiloihin Tapiolassa ja vieraili Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseossa sekä Villa Gyllenbergissä. L I I T O N E D U S TA J AT H A L L I N T O E L I M I S S Ä J A T Y Ö RY H M I S S Ä Finsk-norsk kulturinstitutt, hallitus: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Anja-Tuulikki Huovinen Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö, edustajisto: Matti Rossi, varajäsen Jari Karhu Kansallinen NRG-työryhmä (National Representatives Group), opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen Kirkon museoasian neuvottelukunta, kirkkohallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta, Museovirasto: Anja-Tuulikki Huovinen Museoviraston ja opetusministeriön hanke Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa ohjausryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen ja pysyvänä asinatuntijana Tiedon ja osaamisen välittäminen työryhmässä Marja-Liisa Pohjanvirta Network of European Museum Organisations, NEMO: puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen Nordisk festivalråd, Stavanger: Minna Sartes Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston johtokunta: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Benelux -instituutin säätiön neuvottelukunta: Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Suomen Tammi+, johtoryhmä ja projektiryhmä, opetushallitus, Museovirasto ja ympäristöministeriö: Marja-Liisa Pohjanvirta Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Olli Immonen, varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen 1 0

11 Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Jari Karhu Turun kirjamessut, päätoimikunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Viestintäkasvatuksen neuvottelukunta, opetushallitus: Marja-Liisa Pohjanvirta Museoliiton ehdotuksesta on seuraaviin toimikuntiin valittu museoalan edustajina: Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta: varajäsen vs. museonjohtaja Esko Nummelin, Porin taidemuseo Metsämuseosäätiön hallitus: museonjohtaja Jari Karhu, Postimuseo Tekijänoikeusneuvosto, opetusministeriö: lakimies Tuula Hämäläinen, Valtion taidemuseo Valokuvataidetoimikunta: puheenjohtaja, museonjohtaja Asko Mäkelä, Suomen valokuvataiteen museo Valtion muotoilutoimikunta: puheenjohtaja, hallintojohtaja Pekka Saarela, Taideteollisen korkeakoulu Valtion rakennustaidetoimikunta: museonjohtaja Anna Nurmi-Nielsen, Rauman museo Museopäivillä palkittiin ansioituneita museoalan ammattilaisia ja museotimintaa harjoittaneita yhteisöjä. K U N N I A N O S O I T U K S E T Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä museotoimenjohtaja Anja Ollikaiselle, museoamanuenssi Virpi Nurmelle, intendentti Hindrik Strandbergille, toimitusjohtaja Kauko Launoselle sekä Terveydenhuollon museotoimikunnalle ja Hintan Martoille. Liiton hopeinen merkki annettiin erovuoroiselle hallituksen jäsenille Ulla Aartomaalle, Tarmo Jomppaselle ja Soili Sinisalolle sekä vuosikokouksen puheenjohtajalle Risto Vuorialle. Kultainen ansiomerkki 30 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin rouva Karin Kullberg- Vilhiölle Mannerheim-museosta, intendentti Heli Halste-Korpelalle Helsingin kaupunginmuseosta, museonjohtaja Henri Nordbergille Tornionlaakson maakuntamuseosta sekä intendentti Leena Ahtola- Moorhouselle, intendentti Heikki Malmelle, apulaismuseonjohtaja, intendentti Helmiriitta Sariolalle ja museoassistentti Raija Vuoriselle Ateneumin taidemuseosta. Hopeinen ansiomerkki 20 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin konservaattori Seppo Poikoselle ja tekstiilikonservaattori Erja Valtaselle Emil Cedercreutzin museosta. Kuva Mika Friman, Oulun taidemuseo S T I P E N D I R A H A S T O T Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahasto (1986). Museoliitolla on lisäksi myös museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993). Stipendirahastoja kartuttamaan teetetyn adressin myyntitulot olivat 130 euroa. Rahastosta jaetaan apurahoja seuraavan kerran vuonna Lisäksi hallitus perusti vuosikokouksen hyväksynnän mukaisen viestintärahaston, jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. 1 1

12 1.000 euroa euroa Talous Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli euroa, mikä sisältää myös tuen ICOM Suomen osaston toimistotehtävien hoitoa varten. Projektiavustukset olivat ,74 euroa, jäsenmaksujen tuotto ,55 euroa ja muun toiminnan tuotto ,80 euroa. Projektiavustukset sisälsivät EU:lta saadun NEMO:n toiminta-avustuksen euroa. Varauksia oli vuoden alussa ,96 euroa, joita ei purettu. Kulujen kokonaismäärä oli ,38 euroa, joten ylijäämäksi muodostui 2.092,71 euroa. Taloutta ja kirjanpitoa hoitaa Marja Rissanen, joka toimii myös toimiston atk-tukihenkilönä. Helsingissä Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry Heikki Talvitie puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen pääsihteeri S U O M E N M U S E O L I I T O N T U L O T Valtionavustus Jäsenmaksut Projektiavustukset Muu varainhankinta Tulot yhteensä S U O M E N M U S E O L I I T O N M E N O T Henkilöstö Hallinto ja yhteiskulut Edunvalvonta, projektit ja kv. toiminta Tiedotus ja julkaisutoiminta Koulutus Menot yhteensä 1 2

13 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY VARSINAINEN TOIMINTA T U L O S L A S K E L M A ASIANTUNTEMUS JA EDUNVALVONTA Kulut -851, ,85 Asiantuntemus ja edunvalvonta yhteensä -851, ,85 PALVELUT JA PROJEKTIT Tuotot Avustukset 5 882,66 0,00 Muut tuotot 8 970, ,00 Tuotot yhteensä , ,00 Kulut Henkilöstökulut 0,00 0,00 Muut kulut , ,60 Kulut yhteensä , ,60 Palvelut ja projektit yhteensä , ,40 KOULUTUS Tuotot Avustukset , ,12 Muut tuotot , ,10 Tuotot yhteensä , ,22 Kulut Henkilöstökulut , ,57 Muut kulut , ,77 Kulut yhteensä , ,34 Koulutus yhteensä , ,88 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tuotot Avustukset 0, ,00 Muut tuotot 2 080, ,50 Tuotot yhteensä 2 080, ,50 Kulut Henkilöstökulut 0, ,22 Muut kulut , ,25 Kulut yhteensä , ,47 Tiedotus ja markkinointi yhteensä , ,97 MUSEO-LEHTI Tuotot , ,80 Kulut , ,79 Museo-lehti yhteensä 8 568, ,01 JULKAISUT Tuotot Avustukset 0, ,00 Muut tuotot , ,78 Tuotot yhteensä , ,78 Kulut Henkilöstökulut 0,00 0,00 Muut kulut , ,08 Kulut yhteensä , ,08 Julkaisut yhteensä , ,30 1 3

14 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tuotot Avustukset , ,00 Muut tuotot 5 000, ,00 Tuotot yhteensä , ,00 Kulut Henkilöstökulut , ,82 Muut kulut , ,75 Kulut yhteensä , ,57 Kansainvälinen toiminta yhteensä , ,57 YHTEISKULUT Hallinto , ,65 Henkilöstö , ,21 Huoneistokulut ja vuokrat , ,86 Toimistokulut , ,95 Poistot , ,23 Muut yhteiskulut , ,11 Yhteiskulut yhteensä , ,01 Tuotto-/kulujäämä , ,41 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut , ,00 Muu varainhankinta 1 185,00 997,40 Varainhankinta yhteensä , ,40 Tuotto-/kulujäämä , ,01 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 6 319, ,82 Kulut , ,14 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 4 684, ,68 Tuotto-/kulujäämä , ,33 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,67 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOS Varausten lisäys -/vähennys + 0,00 0,00 RAHASTOT Tuotot 1 720, ,34 Kulut 0,00 Siirrot rahastoihin , ,34 Siirto/Viestintärahasto ,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 092, ,67 1 4

15 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY TA S E VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ** 1 671, ,28 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ** 3 916, ,42 Sijoitusrahasto-osuudet ** , ,14 Pysyvät vastaavat yhteensä *** , ,84 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Jäsenmaksusaamiset * 0,00 100,45 Myyntisaamiset * 1 659, ,10 Siirtosaamiset * , ,35 Saamiset yhteensä ** , ,90 Rahoitusarvopaperit ** , ,00 Rahat ja pankkisaamiset ** , ,87 Vaihtuvat vastaavat yhteensä *** , ,77 Vastaavaa yhteensä **** , ,61 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastopääoma R. ja J. Heinosen rahasto * , ,04 Julius Ailion rahasto * , ,62 C.J. Gardbergin rahasto * , ,32 Historiankirjoitusrahasto * 8 745, ,77 Viestintärahasto * ,00 0,00 Rahastopääoma yhteensä ** , ,75 Toimintapääoma ** , ,04 Tilikauden yli-/alijäämä ** 2 092, ,67 Oma pääoma yhteensä *** , ,46 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset *** , ,96 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat * , ,91 Siirtovelat * , ,42 Muut lyhytaikaiset velat * , ,86 Vieras pääoma yhteensä *** , ,19 Vastattavaa yhteensä **** , ,61 1 5

16 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY L I I T E T I E D O T HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: vakituiset 7 7 määräaikaiset 2 2 yhteensä 9 9 Henkilöstökulut: Palkat , ,84 Eläkekulut , ,09 Lakisääteiset sosiaalikulut , , , ,31 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 8 871, ,51 Yhteensä , ,82 Luontoisetujen verotusarvo 240,00 240,00 PALKKIOT HALLITUKSEN JÄSENILLE 4 334, ,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy rahastoille hyvitettyä laskennallista korkoa 1.590,06 euroa. OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto ,04 Tuotot/laskennallinen korko ja adressit 589, ,49 Julius Ailion rahasto ,62 Tuotot/laskennallinen korko ja adressit 519, ,87 C. J. Gardbergin rahasto ,32 Tuotot/laskennallinen korko ja adressit 611, ,68 Historiankirjoitusrahasto ,77 Historiankirjoitusrahasto ,77 Viestintärahasto ,00 Lisäys ,00 Viestintärahasto ,00 Rahastopääoma yhteensä ,81 Toimintapääoma ,04 Tilikauden 2004 ylijäämä 1 213,67 Toimintapääoma ,71 Tilikauden ylijäämä 2 092,71 Oma pääoma yhteensä ,23 1 6

17 KONEET JA KALUSTO Koneista ja kalustosta on tehty 25 %:n tasapoisto. Pienhankinnat ja käyttöajaltaan alle kolmen vuoden käyttöomaisuus on kirjattu kokonaan hankintavuoden kuluksi. OSAKKEET JA OSUUDET Julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli 3.916,42 euroa ja vastaava markkina-arvo oli ,41 euroa. LEASINGVASTUUT Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Tilikaudella 2006 maksettavat 4 271,28 Myöhemmin maksettavat 6 255,96 TILINTARKASTUSMERKINTÄ Vuoden 2005 tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Erillinen tilintarkastuskertomus on annettu. Helsingissä Lasse Holopainen KHT Reijo Salonen HTM 1 7

18 1 8

19 Suomen museoliiton jäsenet I LIITTOJÄSENLUOKKA äänioikeus 3 ääntä Alajärven kaupunki Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginmuseo: Hakasalmen huvila Koulumuseo Lastenmuseo Raitiotieliikennemuseo Ruiskumestarin talo Sederholmin talo Tuomarinkylän museo Työväen asuntomuseo Voimalamuseo Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahti Tennispalatsi Kluuvin galleria Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo: Eläinmuseo Kasvimuseo Luonnontieteellinen museo Geologian museo Helsingin yliopistomuseo Arppeanum Helsingin yliopiston maatalousmuseo K.E. Kivirikon lintu- ja nisäkäskokoelma Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Vankilamuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan museo Joensuun taidemuseo Jyväskylän kaupunki Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Heiskan taiteilijakoti Jyväskylän lyseon museo Kunnallistekniikan museo Pienmäen talomuseo, Hankasalmi Suomen käsityön museo Kajaanin kaupungin museotoimi Kainuun museo Kajaanin taidemuseo Kemin kaupunki Kemin taidemuseo Kemin kulttuurihistoriallinen museo Kemin työläismuseo Suomen kähertäjämuseo Suomen värimuseo Kotkan kaupunki Kymenlaakson maakuntamuseo Ahtausmuseo Museoalukset (Tarmo, vartiomoottorivene 11, pelastusvene Haapasaari) Työläiskotimuseo Näkin mökki Kuopion kaupunki Kuopion kulttuurihistoriallinen museo J.V. Snellmanin kotimuseo Kuopion korttelimuseo Kuopion luonnontieteellinen museo Kuopion taidemuseo Lahden kaupunki Lahden kaupunginmuseo: Lahden historiallinen museo Lahden hiihtomuseo Lahden taidemuseo ja Julistemuseo Radio- ja TV-museo Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan museo Laura Korpikaivo-Tammisen käsityömuseo Nuijamaan museo Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungin museot: Mikkelin taidemuseo/etelä-savon aluetaidemuseo Kivisakasti Päämajamuseo Suur-Savon museo Mobilia säätiö, Kangasala Mobilia Suomen sotilas- ja erikoisajoneuvomuseo 1 9 Vehoniemen automuseo Tiemuseo Oulun kaupunki Oulun taidemuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Merimiehenkotimuseo Pateniemen sahamuseo Turkansaaren ulkomuseo Porin kaupunki Satakunnan museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Rosenlew-museo Porin taidemuseo Porvoon museoyhdistys Edelfelt-Vallgren museo Porvoon museo Puolustusvoimat, Helsinki Sotamuseo Maneesi Rannikkotykistömuseo Museosukellusvene Vesikko Rautatiemuseon Säätiö s.r., Hyvinkää Suomen Rautatiemuseo Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunginmuseo Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Rovaniemen kaupunki Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo Sami Museua - Saamelaismuseosäätiö, Inari Sami Museua Savonlinnan kaupunki Savonlinnan maakuntamuseo Koti Linnankadulla Nukkekoti Suruton Putkinotko Savonlinnan taidemuseo Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjnmaan maakuntamuseo Seinäjoen luontomuseo Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo Suomen Ilmailumuseosäätiö, Vantaa Suomen ilmailumuseo

20 Suomen Metsämuseosäätiö, Punkaharju Lusto - Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Suomen Posti Oy, Helsinki Postimuseo Suomen rakennustaiteen museosäätiö, Helsinki Suomen rakennustaiteen museo Suomen urheilumuseosäätiö, Helsinki Suomen Urheilumuseo Suomen valokuvataiteen museon säätiö, Helsinki Suomen valokuvataiteen museo Taideteollisuusmuseon säätiö, Helsinki Designmuseo Arabian museo Iittalan lasitehtaan museo Nuutajärven lasimuseo Tammisaaren kaupunki Tammisaaren museo-länsi-uudenmaan maakuntamuseo Snappertunan talomuseo Tampereen kaupunki Tampereen museot: Amurin työläismuseokortteli Mediamuseo Rubriikki Nukke- ja pukumuseo Suomen Jääkiekkomuseo Tampereen Kivimuseo Vapriikki Sara Hildénin taidemuseo Tampereen nykytaiteen museo Tampereen taidemuseo-pirkanmaan aluetaidemuseo Muumilaakso Teatterimuseon säätiö, Helsinki Teatterimuseo Tekniikan museon säätiö, Helsinki Tekniikan museo Tiedekeskussäätiö, Vantaa Heureka - Suomalainen tiedekeskus Tornion kaupunki Aineen taidemuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Turun kaupunki Turun maakuntamuseo: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Kuralan Kylämäki Luostarinmäen käsityöläismuseo Paattisten kotiseutumuseo Turun biologinen museo Turun linna ja historiallinen museo Wäinö Aaltosen museo Turun taideyhdistys Turun taidemuseo Työväen keskusmuseoyhdistys ry, Tampere Työväen keskusmuseo Werstas Vaasan kaupunki/pohjanmaan museo Pohjanmaan museo Nelin-Conströmin taidekoti Vaasan taidehalli Vanhan Vaasan museo Tikanojan taidekoti Sundomin kotiseutumuseo Valtion taidemuseo, Helsinki Valtion taidemuseo: Ateneumin taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo II LIITTOJÄSENLUOKKA äänioikeus 2 ääntä Akseli Gallen-Kallelan museosäätiö, Espoo Gallen-Kallelan museo Alvar Aalto -säätiö, Jyväskylä Alvar Aalto -museo Alvar Aalto -arkisto Emil Cedercreutzin säätiö, Harjavalta Emil Cedercreutzin museo Espoon kaupunki Espoon kaupunginmuseo Glims talomuseo Lagstadin koulumuseo Espoon taidemuseosäätiö Espoon taidemuseo Forum Marinum -säätiö, Turku Forum Marinum Föreningen konstsamfundet, Helsinki Amos Andersonin taidemuseo Söderlångvikin kartano Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä Gösta Serlachiuksen taidemuseo G.A. Serlachius -museo 2 0 Hangon kaupunki Hangon museo Linnoitusmuseo Heinolan kaupunki Heinolan kaupunginmuseo Heinolan taidemuseo Lääninkivalteri Aschanin talo Heinolan kotiseutumuseo Lusi Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, Espoo Helinä Rautavaaran museo Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö, Helsinki Hotelli- ja ravintolamuseo Imatran kaupunki Imatran kulttuurihistoriallinen kaupunginmuseo Karjalainen kotitalo Teollisuustyöväen asuntomuseo Imatran taidemuseo Jyväskylän yliopiston museo Kulttuurihistoriallinen osasto Keski-Suomen luontomuseo Keravan kaupunki Keravan museo Keuruun museosäätiö Keuruun museo Kokkolan kaupunki K.H.Renlundin museo Historiallinen museo ja näyttelyhalli Luonnonhistoriallinen museo KIEPPI Taidemuseo Kaarlelan kotiseutumuseo Kouvolan kaupunki Kouvolan taidemuseo Kouvolan apteekkimuseo Puolakan talomuseo Rautatieläiskotimuseo Kustaa Hiekan säätiö, Tampere Hiekan taidemuseo Kuusankosken kaupunki Työväenasuntomuseo ja kotiseututalo Palomuseo Liedon Vanhalinna -säätiö Liedon Vanhalinna Lieksan kaupunki Pielisen museo Lohjan kaupunki Lohjan museo Marie Louise ja Gunnar Didrichsenin taidesäätiö, Helsinki Didrichsenin taidemuseo Matti Koivurinnan säätiö, Turku Aboa Vetus Ars Nova museo