Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset"

Transkriptio

1 AALTO YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN LAITOS SOTERA INSTITUUTTI Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset Visio uudistuvasta terveyskeskuksesta - Case Rovaniemen kaupunki Matti Anttila, Hannu Huttunen, Reijo Kekäläinen, Hennu Kjisik, Erkki Vauramo

2 Esipuhe Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Sotera- instituutin sekä kolmen sairaanhoitopiirin (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ja Rovaniemen kaupungin kesken on käynnistetty konseptuaalinen Tekes-projekti nimeltään Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset. Näistä jokaisella osapuolella on ollut omat erilliset kohteet, jotka yhdessä muodostavat kattavan katsauksen ikääntyvän yhteiskunnan tarvitsemien rakennusten kehittämiseen. Projekti kesti 13 kk alkaen ja päättyen Rovaniemen kaupungin osalta keskitytään keskussairaalan ja kaupungin perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämiseen sekä tiettyjen perustason akuuttitoimintojen keskittämiseen keskussairaalaan. Projektin odotetaan edistävän uuden integroidun toimintamallin muodostumista Rovaniemen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kartoittavan muutoksen asettamat vaatimukset rakennusten ja ympäristön kehittämisessä. Seuraava raportti on osaltaan tarkoitettu täyttämään tämä tavoite. Projektin yhteyshenkilö oli sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen ja hänen siirryttyään toisiin tehtäviin ylilääkäri Markku Oinaala. Lapin sairaanhoitopiirissä yhteyshenkilönä on ollut sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela. Aalto-yliopiston Sotera instituutti voi kehittää konsepteja, mutta ei suunnitella. Siksi projektia päädyttiin jatkamaan teettämällä kolme diplomityötä, joiden nykyvaiheet ovat raportin lopussa liitteenä. Tekijät haluavat kiittää Rovaniemen kaupungin ja Lapin sairaanhoitopiirin henkilökuntaa miellyttävästä yhteistyöstä ja ratkaisevasta avusta työn aikana. Syyskuussa 2011 Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Sotera-instituutti Matti Anttila Hannu Huttunen Reijo Kekäläinen Hennu Kjisik Erkki Vauramo 2

3 1 Tausta 1.1 Väestö Tilastokeskuksen väestöennuste (9/2009) vuosille on taulukossa 1. Taulukkoon on lisäksi laskettu yli 75-vuotiaiden kasvukerroin, veronmaksukyky ja resurssi suhteutettuna yli 75-vuotiaiden määrään. Veronmaksukyvyn muutos on karkeasti arvioitu olettamalla, että yli 65-vuotias eläkkeellä oleva väestö maksaa vain puolet aikuisväestön maksamasta verosta. Kun veronmaksukyvyn muutos jaetaan yli 75 -vuotiaiden määrällä, saadaan resurssi yhtä vanhusta kohti. Väestön ikärakenne vanhenee. Vanheneminen aiheuttaa sekä veronmaksukyvyn laskemista että lisääntyvää palvelutarvetta, kuten seuraavasta taulukosta näkyy. Veronmaksukyvyn muutos merkitsee sitä, että koko sosiaali- ja terveyssektorin on varauduttava pelkästään ikärakenteen muutoksen vuoksi 5-vuosittain vuoteen 2025 asti noin 2 % tehostumistarpeeseen. Taulukko 1. Lapin sairaanhoitopiirin ja Rovaniemen kaupungin väestöennusteet vuosille Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Lapin SHP - Lapplands SVD kerroin 1 1,10 1,36 1,59 1,79 1, väestöstä 3 % väestöstä 1 % Rovaniemi kerroin 1 1,12 1,42 1,71 1,99 2, väestöstä 3 % väestöstä 1 % Väestöennuste näin tarkasteltuna merkitsee Rovaniemellä vanhusmäärän muuta sairaanhoitopiiriä nopeampaa kasvua. 3

4 Jos ajattelemme, että Ikähoiva-työryhmä (STM, 2010:28, s. 24) on todennut terveyskeskussairaalan tarpeen koskevan vain 1 % yli 75-vuotiaiden määrästä, merkitsee tämä noin 50 paikkaa Rovaniemellä. Paikkoja on 197. Suuri luku selittyy osin sillä, että kaupungista puuttuvat vanhainkotipaikat. 1.2 Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiirin väestöpohja on vähän alle henkilöä ja se muodostuu 15 kunnan kuntayhtymästä. Sairaanhoitopiirissä on työntekijöitä ja sairaansijoja 383. Lapin sairaanhoitopiiri tuottaa palveluita Lapin keskussairaalassa sekä nuorisopsykiatrian poliklinikka ja osasto Lähteessä. Lapin Päihdeklinikka toimii Totonvaarassa sekä aikuispsykiatrian klinikka Muurolan sairaalassa. Sairaanhoitopiirin pinta-ala on ylivoimaisesti maamme suurin km 2, koko maan pinta-alasta 28,3 %, ja pitkät etäisyydet Lapin keskussairaalaan (Utsjoelta 450 km) sekä matala väestöntiheys yhdistettynä sosiaalisiin ja kulttuurillisiin erityispiirteisiin asettavat omat reunaehdot sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Lapin sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien sosiaali-, kehitysvamma- ja terveyspalvelut ovat erillisiä organisaatioita. Uusi integroitu organisaatio tarjoaisi paremmat mahdollisuudet kehittää alueelle toimiva malli. Lapin sairaanhoitopiiri kuuluu Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Rovaniemeltä on Ouluun matkaa 224 km maanteitse. Ympärivuorokautista päivystystä on Lapin keskussairaalan lisäksi Kemijärven sairaala Lapponiassa sekä Ivalon (Inari) ja Sodankylän terveyskeskuksissa. Kittilän, Kolarin ja Muonion terveyskeskusten välillä toimii vuoropäivystysalue. Pellon kunta on järjestänyt yö- ja viikonloppupäivystyksen yhdessä Övertorneån kanssa. Katso kuva 1. Perusterveydenhuollon sairaansijoja Lapin sairaanhoitopiirin alueella on vuodeosastoja seuraavissa kunnissa: Ivalossa 38 ss, Kemijärvellä 88 ss, Kittilässä 32 ss, Kolarissa 33 ss, Muoniossa 20 ss, Posiolla 39 ss, Ranualla 32 ss, Pelkosenniemellä 25 ss, Sallassa 34 ss, Sodankylässä 40 ss, Utsjoella 14 ss, sekä Rovaniemellä Sairaalakadun ja Pulkamontien yksiköissä yhteensä 197 sairaansijaa. Rovaniemi on sairaanhoitopiirin keskus. Sen asukasluku on yli puolet koko piirin asukasluvusta. Kaupungilla on myös vahva oma terveydenhuolto. Terveydenhuoltolaki edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisääntyvää yhteistyötä. Kuntauudistuskeskustelussa on esiintynyt myös isäntäkuntavaihtoehto. Kaikki tämä viittaa siihen, että keskussairaala ja Rovaniemen terveyskeskus muodostavat lähitulevaisuudessa koko Lappia palvelevan toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä on seuraavan tarkastelun lähtökohta. 4

5 1.3 Rovaniemen terveyskeskus Rovaniemen terveyskeskus sijaitsee joen varrella erittäin edustavassa paikassa. Rakennus on lähivuosina peruskorjattava. Pitkäaikaissairaiden hoito vuodeosastolla tulee tulevaisuudessa radikaalisti vähenemään tai loppumaan. Tämä merkitsee toimintojen uudelleenjärjestelyä, korjauksen ajaksi väistötilojen hankintaa ja vaihtoehtoisesti väestötilojen asemasta pysyvää uudelleen järjestelyä. Lähtökohdat Rovaniemellä kuten koko maassa ovat seuraavat: Ikärakenteen muutos ja verokertymän vähentyminen edellyttävät toiminnan tehostamista, sitä on vaikea toteuttaa nykyisissä tiloissa. Laitostavan vanhushoidon purkaminen (kuten muuallakin Suomessa). Sairaalan on pidettävä kilpailukyky yllä tilanteessa, jossa potilas liikkuu vapaasti. Henkilöstön saatavuus edellyttää hyvää työympäristöä, uutta prosessia ja usein rakennuksen korjausta. Lainsäädännön uudistuminen jatkuu. Siksi yleissuunnitelmaa on vaikea tehdä. Tulevaisuudessa on kuitenkin pyrkimys siihen, että vanhukset entistä enemmän itsenäisesti rollaattoriin tukeutuen pyrkisivät elämään ja huolehtimaan omista tarpeistaan. Tämä merkitsee riittävää liikkumista ja palveluja rollaattori-etäisyydellä, joka on noin metriä. Koska nykyinen terveyskeskus sijaitsee virastoalueella ja lisäksi kaikki lähitoiminnat ovat terveyskeskuksesta ylämäkeen, ei tämä sijoituspaikka ole vanhusten kannalta mielekäs. Paikka tulee sulkemaan heidän aktiviteettinsa lähinnä tontille ja sen lähiympäristöön. Vanhojen sairaalarakennusten korjaaminen uudelleen sairaalatarkoitukseen on useissa yhteyksissä nyt myös Suomessa todettu siinä määrin kalliiksi, että on helpompaa rakentaa sairaalatoiminnalle uusia tiloja ja käyttää rakennukset uuteen tarkoitukseen tai purkaa. Viimeisin esimerkki on Puolarmetsän sairaala, joka alun perin suunniteltiin säilytettäväksi Espoon vanhustenkeskustan osana, mutta myöhempi tilanne on osoittanut, että rakentaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin uusi rakennus ja näin ollen rakennus puretaan pois ja rakennetaan uudelleen. Rovaniemen kaupungin nykyisen terveyskeskussairaalan huono kunto ja sen edessä oleva peruskorjaus pakottavat miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, tavoitteena on myös uusia palvelurakenne. 5

6 1.4 Rovaniemen vanhushuolto Nykytilaa kuvaa THL:n potilas- ja asiakaslaskennan taulukko Taulukkoon on merkitty seuraavat rajat punaisella. Useissa Euroopan maissa on rajoitettu vuodeosastolla olo lakisääteisesti 30 vuorokauteen, koska pidempiaikainen oleskelu ahtaassa osastossa huonontaa potilaan kuntoa. Lisäksi EU:n tavoitteena on rajoittaa palvelujärjestelmissä olo korkeintaan kahteen vuoteen. Taulukko 2. Potilas- ja asiakaslaskenta 2010, lukumäärät, Rovaniemi. Kesto vrk jakson alusta TKsair V.koti Tehost Palv.as Yhteensä % , , , , , , , , Yhteensä Palvelumitoituksen tavoitteeksi tai ainakin vertailuarvoksi pitäisi siis ottaa terveyskeskuksen vuodeosastolle rajaksi 30 vuorokautta ja enintään kahden vuoden aika palveluasunnossa. Nämä rajat on merkitty punaisella. Terveyskeskuksen osalta taulukossa 2 on selviä akuuttipotilaita 39 ja lisäksi 24 alle kuukauden ollutta henkilöä. Akuuttipotilaat on suunniteltu hoidettavaksi keskussairaalassa ja pääosa pidempiaikaisista on tarkoitus kuntouttaa palveluasuntokelpoisiksi. Kun THL:n laskennan tuloksia tarkastellaan, nähdään, että 329 potilasta tai asukasta eli 47 % oli näiden rajojen ulkopuolella. 6

7 Taulukko 3. Potilas- ja asiakaslaskenta 2010, hoitopäivät, Rovaniemi. Kesto TK-sair V.koti Tehost Palv.as Yhteensä % , , , , , , , , ,2 Yhteensä Kustannukset yhteensä M 16,9 37,9 14,0 68,7 Jos punaisella merkitään vastaavasti hoitopäivät, nähdään, että hoitopäivistä 87 % on punaisella alueella. Tuntemalla hoitopäivine määrä ja ja käyttämällä maan hoitopäivien keskihintaa, voidaan likimain arvioida keskeneräisen hoidonkokonaiskustannus. Laskentahetkellä keskeneräisen hoidon arvo oli noin 68, 7 M. Kustannuksista pääosa 59,5 M oli kertynyt punaiselta alueelta. 1.5 Kuntoutuksen asemaa on parannettava Kuntouttava lähisairaala tulee olemaan Euroopassa vanhustenhuollon perusta. Osasta erikoissairaanhoitoa ja osasta terveyskeskussairaaloita kehittyy uusi Community Hospital -tyyppinen sairaala, joka keskittyy geriatriaan, kuntoutukseen, kroonisten tautitilojen kriisien hoitamiseen kuten esimerkiksi valmiiksi diagnostisoidut sydäntaudit, eräät syöpätaudit, artroosit, osteoporoosi, diabetes, liikalihavuus. Yksikössä on kuntoutuksen, fysiatrian, geriatrian, kardiologian ja psykogeriatrian erikoisaloja. Siellä voi olla myös elektiivistä kirurgiaa kuten ortopediaa tai päiväkirurgiaa. Tämän sairaalan tehtävänä on hoitaa valmiiksi diagnostisoitujen vanhusten kriisitilanteita. Sairaala on tässä mielessä päivystävä, joskaan sillä ei ole päivystysvastaanottoa. Useimmat hoitojaksot ovat kuitenkin etukäteen suunniteltuja. Göteborgin kaupunki totesi vuonna 2008, että kaupungin veroäyriä on nostettava % ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Tätä ei pidetty mahdollisena ja siksi lähdettiin käymään läpi vanhustenhuoltoa. Havaittiin, että vanhus pelkäsi kotiin palaamista ja tottui nopeasti palveluihin. Samalla todettiin, että systemaattinen kuntoutus puuttui. Kuntoutusta oli kyllä, mutta se oli yleistä eikä vanhuksen spesifiseen ongelmaan kohdistuvaa määrätietoista toimintaa. 7

8 Kuva 1. Göteborgin kuntoutussairaalassa ei ole pakkomakuuta. Göteborgin kaupunginhallitus päätti ryhtyä nopeisiin toimiin seuraavasti. Vanhukset siirretään akuutin kriisin jälkeen kuntoutussairaalaan, jossa kuntoutusjakso on 7-30vuorokautta. Kuntoutus on sekä fyysistä että psyykkistä. Rinnan kuntoutuksen kanssa korjataan asunnon puutteet ja varustetaan asunto sopivalla tekniikalla. Lisäksi päätetään kotiin annettavan avun määrästä. Vanhukselle annetaan apua kotiin keskimäärin 5 tuntia viikossa. Nykytilanteelle olennaista on, että kuntoutuksen sanotaan olevan joka paikassa ja kaikkien vastuulla. Käytännössä se ei ole kenenkään vastuulla. Keskitetyn kuntoutuksen ja lähisairaalan tehtävänä on tuottaa sairaanhoitopiirille kuntoutus ja vastata sen laadusta. Arviot sairaalan tarpeesta ovat suuruusluokkaa noin yksi sairaansija asukasta kohti. Sairaala on helposti muokattavissa olemassa olevista aluesairaaloista ja terveyskeskussairaaloista. Kokemukset Göteborgin mallista ovat osoittaneet, että 80 % henkilöistä, jotka aikaisemmin sijoittuvat palveluasuntoihin, palaavat tuettuna kotiin noin 2-3 vuodeksi. Loppuvaiheen hoitojaksot palveluasunnoissa ovat vain muutamia kuukausia. Järjestelmä toimii niin hyvin, että palveluasuntoja on jouduttu tarpeettomina sulkemaan. Kuntoutuksen kokonaiskoordinointi Lapin sairaanhoitopiirissä on kesken. Arvioitavana on viedäänkö kuntoutuspalvelut kotiin ja kotikuntaan vai järjestetäänkö kuntoutus keskitetysti Rovaniemelle. 2 Rovaniemen uusi toimintamalli 2.1 Rovaniemen kaupungin omat suunnitelmat Rovaniemellä on ryhdytty aktiivisesti tutkimaan nykyisen terveyskeskusrakennuksen käyttöä uuteen tarkoitukseen. Terveyskeskukselle ja vuodeosastotoiminnalle tarvitaan 8

9 uudet tilat. Siksi on tutkittava, miten asemakaavasta löydetään ne alueet, jonne voitaisiin saada sijoitettua terveyskeskus ja siihen liittyen vanhusten palveluasunto. Samassa yhteydessä on ratkaistava kuntoutuksen ongelmat. Rovaniemen kaupungin ajatus on seuraava: 1. Tarvittava laitoshoito tuotetaan keskussairaalassa. 2. Kuntoutus tuotetaan Sotainvalidien veljeskodissa ja Invalidiliiton kuntoutuslaitoksessa. 3. Avovastaanotot keskitetään keskustassa uusiin tiloihin. 4. Palveluasumista ja tuettua asumista lisätään. Rovaniemen terveyskeskuksen uudet tilat Kuntoutus 2 km. Kuva 2. Rovaniemen terveyskeskus sijoittuu uusiin sijainteihin 9

10 2.2 Avohoito Linja-autoaseman toiminnot siirtyvät Matkakeskuksen rakentamisen myötä aseman yhteyteen. Näin ollen koko alue vapautuu. Vanha linja-autoasema on korkeatasoisena arkkitehtuurisena rakennuksena suojeltu. Linja-autoaseman muuntamista palvelurakennukseksi (esim. terveysaseman osa) kannattaa tutkia. Tontille voidaan sijoittaa merkittävästi lisärakentamista lisää. Sijainniltaan joukkoliikenteen keskittymän yhteydessä alue on luonteeltaan looginen terveyskeskuksen paikka. Terveyskeskussairaalan vastaanottotoiminnat voitaisiin sijoittaa linja-auton läheisyydessä olevalle tontille. Tontille siirtyy seitsemän työryhmää, joissa kussakin on noin kymmenen henkeä, yhteensä 70 henkeä. Lisäksi siirtyy muita toimintoja noin 20 hengen verran. Yhteensä siirtyviä on 90 henkeä. Keskimäärin työntekijää kohti tarvitaan m 2. Rakennettavan rakennuksen pinta-ala on siis noin m 2. Rakennus sijoittuu siten, että nykyisestä linja-autoasemasta käytetään noin m 2 ja sen läheisyyteen rakennetaan uusi rakennus kooltaan noin m 2. Keskimääräinen hinta on noin euroa/m 2. Projektin kokonaishinta on noin 6 miljoonaa euroa. 2.3 Vuodeosastot Seuraavassa on lähdetty siitä ajatuksesta, että nykyisen terveyskeskuksen toiminnat sijoitetaan väestötilojen asemasta pysyvästi uusiin tiloihin ja terveyskeskuksen alueen käyttötarkoitus muutetaan ja rakennus korjataan uuteen tarkoitukseen lähinnä asumiseen. Nykyisessä terveyskeskussairaalassa on kaksi noin 30 hengen vuodeosastoa, yhteensä 60 sairaansijaa. Nykyiset vuodeosastot ovat siinä määrin ahtaat, ettei niissä vanhus voi ylläpitää kuntoaan. Päivähuoneet ovat varastokäytössä ja pienet. Seurauksena on, että vanhus on pakkomakuutilanteessa. Jos kuntoutusta annetaan puolesta tunnista tuntiin päivässä ja muun ajan potilas joutuu makaamaan sängyssä, ei kuntoutus ole riittävä kumoamaan vuoteessa makuun aiheuttaman lihaskadon. Terveyskeskuksen akuuttipotilaat on tarkoitus hoitaa keskussairaalassa osana Lapin keskussairaalan toimintaa. Kuntoutuksen rooli kasvaa. Osa vanhuksista, jotka nyt ovat vuodeosastoilla, hoidetaan tuettuna asunnoissa tai palveluasunnoissa. 10

11 Vuodeosaston vaikeasti sairaat potilaat on tarkoitus sijoittaa sotainvalidien veljeskotiin siellä olevan kapasiteetin vapautuessa. Sijoittumisvaihtoehtoja tarkasteltiin ja tehtiin seuraavat havainnot. Häly Hälytyskeskuksen tontti sijaitsee lähellä keskustaa. Kortteli rajoittuu asuntoalueeseen. Saman korttelin toisella puolella on kivijalkakauppoja. Nämä eivät kuitenkaan edusta esimerkiksi päivittäistavaroita tai kahvilaa. Tontin rakennusoikeus on vapaata tilaa noin km 2. Rakennusoikeutta voidaan lisätä. Alakerrassa on hälytyskeskus, joka siirtyy muualle. Näin ollen kellarikerroksen tilat ovat käytettävissä esimerkiksi uima-allas- tai jumppasalitoimintaan. Tontille sopii kivijalkakauppatoimintaa. Toiminnan on oltava ehkä enemmän palveluluontoista tai erikoiskauppaa. Saman korttelin toisella puolella oleva liiketoiminta ulottuu osittain välikadulle ja sen aktivointi on mahdollista. Tontti sopii vanhusten palvelutaloksi, mutta terveyskeskuksen toimintaan se on ahdas lähinnä pysäköintitilojen puutteen vuoksi. Linja-autoaseman tontti Linja-autoaseman toiminnot siirtyvät Matkakeskuksen rakentamisen myötä aseman yhteyteen. Näin ollen koko alue vapautuu. Vanha linja-autoasema on korkeana arkkitehtuurisena rakennuksena suojeltu. Tontille voidaan rakentaa lisää. Se on luonteeltaan looginen terveyskeskuksen vastaanottojen paikka. Tontti ei sovi vanhusten palveluasumiseen. Stadionin vieressä oleva tontti Tontti on mahdollinen, mutta ympäristö kehittymätön. Ainonkatu Tontti on kauppakadun päässä, mutta kauempana asustuksesta. Etäisyys keskustan palveluihin tekee tontin mahdolliseksi vanhusten palveluasuntoina. 2.4 Hälykeskuksen uusiokäyttö Edellä olevin perusteluin päädyttiin tutkimaan ns. Hälykeskuksen tonttia tavoitteena ottaa tontti vanhusten palveluasumisen käyttöön ja rakentaa siihen monipuolinen palvelukeskus myös kaikille lähikorttelien asukkaille. 11

12 Yksikön tulisi toimia samalla keskustakortteleiden olohuoneena tarjoten edellytyksiä monipuoliseen kansalaistoimintaan. Hälykeskuksen konseptina voisi olla vanhusten asumista joko omistus- tai vuokra-asuntopohjalla. Sen lisäksi sen liikekerrokseen voisi ajatella seuraavia toimintoja: Ruokapalvelu, joka toimii pitopalveluna, valmistaa ruokaa kotiin vietäväksi ja huolehtii joistakin vanhusten ateriavienneistä tai lämpimistä aterioista ruokasalityyppisesti. Erilaisten yhdistysten kokoontumistiloina kyseeseen tulisivat varsinaiset senioriyhdistykset, Punainen Risti, Marttaliitto jne. Tätä varten tarvitaan kokoontumistilat ja kahvi- ym. palvelut. Korttelissa voisi toimia vanhusten palveluihin erikoistuneita liikkeitä, kuten vaatetusliikkeitä, kotipalveluja ja laitekorjausta tarjoava yksikkö, pikku remontteja tekevät ammattimiehet jne. Tehtävä on sikäli mielenkiintoinen, että siihen liittyy noin m 2 maanalainen tila, jonka käyttö harrastustoimintaan, nuoriso-orkesterin harjoitustilana, kuoroharjoitteluun tai kuntoutustoimintaan uimahallina, muodostaa pikantin suunnitteluelementin. 3 Lapin keskussairaala ja laajentumistarpeet 3.1 Keskussairaala ikääntyy Sairaalan toimenpidekerros on mitoitettu 1970-luvun lopun ajattelun mukaan. Kuluneen 30 vuoden aikana tekninen kehitys on ollut valtava. Sairaalaa on laajennettu lisärakennuksella. Sairaalarakennus vaatii korjaustoimenpiteitä ja uudelleenajattelua. Keskeiset ongelmat ovat seuraavat: Päivystysalue on alimitoitettu ja epäselvä. Vuodeosastot on mitoitetut 1970 ajattelumallilla.. Logistiikka ei toimi hyvin, liikennejärjestelyt sekavat. Keskusaula puuttuu, liikenne kulkee osastojen läpi. Pysäköinnin riittämättömyys on tiedostettu Tukipalvelut tarvitsevat uutta tekniikkaa ja uutta tilaa Osa rakennuksesta on teknisen elinkaaren päässä. Korjaus- ja laajentamisrakentamisen yleissuunnitelma (Master-plan) puuttuu Sairaalan ensimmäinen kerros on edelleen erittäin ahdas. Keskikäytävälle hissien eteen tulevat yhtäältä päivystyspotilaat, toisaalta vuodeosaston potilaat röntgeniin mennessä ja kaikki leikkauspotilaat. Tämä järjestelmä vaatii toimivuuden parantamista. Ratkaisua on tutkittu lähinnä hakemalla tilaa uudelle päivystysalueelle sairaalan pääsisäänkäynnin vasemmalta puolelta. Tällöin vapautuu tilaa muitten ahtaiden toimintojen järjestelyyn ensimmäisessä kerroksessa. 12

13 3.2 Psykiatria Selvitysten jälkeen Lapin sairaanhoitopiiri on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että Muurolan sairaalan psykiatrinen toiminta siirretään keskussairaalan yhteyteen. Tavoitteena on, että nykyisen rakennuksen keskiosasta tai muusta sopivasta kohdasta avataan yhteys uudelle psykiatrian osastolle, joka sijoitetaan keskussairaalan ja Invalidien kuntoutuskeskuksen väliin. Kyseessä on noin m 2 rakennus, jonka kustannusarvio on noin euroa/m 2, yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. 3.3 Rovaniemen terveyskeskuksen toimintojen tulo Keskussairaalalla on tiedossa Rovaniemen kaupungin ajatukset yhdistää akuutti vuodeosastohoito, noin 40 ss ja kuntoutusyksikön tarve noin 24 ss keskussairaalan toimintaan ja keskittää mahdollisesti perusterveydenhuollon päiväaikainen päivystys keskussairaalan päivystykseen. 3.4 Varautuminen uuteen väestöpohjaan Kuntauudistus tulee todennäköisesti muuttamaan sairaanhoitopiirien rajoja. On oletettavissa, että Lapin keskussairaala säilyy, ja sille annetaan lisää vastuuta. Väestöpohja voi kasvaa noin asukkaalla, mikäli siihen liitetään osia Länsipohjan ja Kainuun sairaanhoitopiireistä. Mahdollinen väestöpohjan laajennus esimerkiksi asukkaalla merkitsee noin 25 % kasvua. Kaavamaisesti laskien tämä merkitsee 2 ss/1 000 asukasta ja noin m 2 /ss eli noin m 2 lisärakentamistarvetta. Tarve realisoituu sairaanhoitopiirin realisoituessa. Edellä kuvattu kehitys lisää paineita lääkinnällisiin tukipalveluihin. Etenkin kuvantamisen suhteen on laajennuspaineita. Merkitseekö tämä koko yksikön sijoitusta uuteen paikkaan vai löytyykö ratkaisu löytämällä lisää tilaa nykyisen alueen yhteydestä, jää nähtäväksi. 3.5 Tukipalvelut Tukipalvelut, kuten varastot ja apteekki, vaativat omia lisätilaratkaisuja. Syynä on mm. uudet tekniset vaatimukset lääkkeiden käsittelyssä. Näistä on sairaalassa valmistunut erillinen ohjelma. 4 Uusi innovatiivinen malli: kolme sairaalaa ja lähipalveluverkko Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projektissa on mietitty keskitettyjen ja lähipalvelujen rakennetta. Tässä innoittajana on ollut 13

14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja siellä kehitetty lastensairaalan uusi malli. Seuraava rakenne on syntynyt tässä projektissa lähinnä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Eksoten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Se edellyttää palvelujen jakautumista keskitettyihin palveluihin ja lähipalveluihin. Rakenteen suuri etu on se, että malli uudistaa palvelut, mutta on kuntarakenteesta riippumaton. Toimintaan keskittyvä suunnittelu on myös rahoitusmallista riippumaton. Lähtökohtana ovat sairaat ihmiset ja heidän palvelutarpeensa. Alueen palveluiden suunnittelu tehdään tietenkin aina paikallisesti. Projektin keskeinen innovaatio on uusi nelitasoinen palvelurakenne, jossa palvelut pystytään jakamaan neljään kokonaisuuteen seuraavasti: raskaasti rakennettu 24h/7d ydinsairaala (kuuma sairaala), elektiivinen sairaala, kuntoutussairaala ja lähipalveluverkko. Tämä on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Uusi alueellisten palvelujen tuotantoverkko: kriisien keskitys ja pysyvän hoitosuhteen hajautettu tuotanto. Tämä rakenne on hallinnollisesta rakenteesta riippumaton. Nykyisten organisaatioiden sisällä voidaan sopia uudesta toiminnan sisällöstä. Keskussairaala voidaan omin päätöksin jäsentää kahteen osaan: 24/7 ja elektiiviseen sairaalaan. Sairaalaan voidaan luoda osaamiskeskusjärjestelmä ja siihen liittyvän palveluverkon alueellistaminen. Aluesairaaloista tai isommista terveyskeskuksista voidaan kehittää kuntouttava lähisairaala. Lähipalveluita kunnat voivat kehittää vapaasti omin päätöksin.. 14

15 Kolme sairaalaa ja lähipalvelut 1. Päivystävä ydinsairaala Päivystys 24/7 Tehot Leikkaus Kuvantaminen 2. Elektiivinen sairaala Sisätaudit Kirurgia Neurologia muut erikoisalat Lääketieteelliset osaamiskeskukset Diagnostiikka Toimenpide Tukipalvelut Tulehdukset Vatsan alue Syöpätaudit Neurokeskus Sydänkeskus Lastentaudit jne. 3. Kuntoutussairaala Kuntoutus Kotisairaala Kriisinhallinta 4. Lähipalvelut Avopalvelut Perhepalvelut Työterveys Vammaisten palvelut Päihdepalvelut Vanhusten palvelut Opiskelijoiden th jne. Kuva 4. Keskussairaala on alueen palveluverkon keskiössä. 4.1 Päivystävä ydinsairaala Ydinsairaala käsittää päivystysalueen, teho-osastot, leikkaussalit ja kuvantamisdiagnostiikan. Tämä yksikkö toimii 24 tuntia päivässä, seitsemänä päivänä viikossa. Nämä muodostavat noin kolmanneksen kaikista tiloista. Nopea kategoria sisältää akuuttisairaalan kriittisen vaiheen toiminnat. Siihen kuuluvat päivystyksen tarkkailuosaston hoitopaikat, tehohoitopaikat ja kriittisen potilaan osasto. Akuuttipotilaiden osuus kaikista sairaalapotilaista on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Tulevaisuudessa oletetaan, että 70 % kaikista tapauksista on akuuttipotilaita ja 30 % potilaista suunniteltuja. Tällä tulee olemaan ratkaiseva vaikutus sairaalarakennuksen suunnitteluun ja sisäiseen logistiikkaan. Päivystysratkaisun merkitys sairaalan logistiikalle on keskeinen. Päivystysosaston suunnittelu toimivaksi tulee muuttamaan monen sairaalarakennuksen kokonaislogistiikkaa korjaus- ja täydentämisrakentamisen yhteydessä. Erityisesti sairaaloiden korjausrakentamiselle ratkaisu tulee asettamaan haasteita. 4.2 Elektiivinen sairaala Elektiiviset hoitopaikat ovat erikoisalattomia, mutta hoitotyössä tietyillä osastoilla on erikoistuneita tiimejä. Nykyisen käsityksen mukaan 80% hoitotyöstä on yleistä, ja 20% osaamisesta liittyy erikoisalaan. Erikoistuneiden 15

16 tiimien olemassaolo on välttämätöntä, koska on osoittautunut, että näillä pystytään parantamaan prosessia ja hoidon laatua. Vuodeosastot on perinteisesti jaettu erikoisalojen mukaan. Tämä kehitys on nyt tullut tiensä päähän. Taustalla on kaksi tekijää. Yhtäältä erikoisalakohtaiset vuodeosastot ovat epätasaisesti kuormitettuja ja siten kalliita ja toisaalta kaikilla erikoisaloilla ei ole enää kovin suurta intoa ottaa vastuulleen vuodeosastolla olevia potilaita. Potilaan ongelmat vuodeosastolla liittyvät tavallisesti sydämeen, keuhkoihin tai munuaisiin siis sisätauti- tai yleislääkärin toimialueeseen liittyviin ongelmiin. Kirurgian erikoisalat, korvat ja silmät, ovat luonnollisesti enemmän kiinnostuneita omasta erikoisalastaan, joka yleensä vaatii lääkärin täyden työpanoksen. Näin ollen heidän työskentelynsä vuodeosastolla keskeisten elintoimintojen valvojana on vaikeaa. Tämän ovat erikoisalat itse todenneet Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito integroituvat Pääprojektin kaikissa kolmessa sairaanhoitopiirissä on tarkoituksena järjestää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken toimivampi yhteys. Eksoten alueella Lappeenrannan terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanottotoiminta olisi halukas tulemaan keskussairaalan tiloihin. Keski-Suomessa Jyväskylän perusterveydenhuolto pyrkii syvälliseen integraatioon erikoissairaanhoidon kanssa. Rovaniemellä osa perusterveydenhuollon toiminnoista pyritään tuottamaan Lapin sairaanhoitopiirin tontille rakennettavassa tilassa, mutta vastaanottotoiminnalle haetaan paikkaa keskustassa lähinnä linjaautoaseman alueella. Kun terveydenhuoltoa suunnitellaan, suunnittelun täytyy olla alueellinen. Meillä ei ole enää varaa pitää päällekkäistä kapasiteettia ja alueen sisäistä kilpailua. Tällä hetkellä on kuitenkin jo selvää, että terveyskeskusjärjestelmä tulee keskittymään. Pienin itsenäinen yksikkö voinee olla noin asukkaan väestöpohjalla. Tätä pienemmät yksiköt joutuvat joka tapauksessa turvautumaan muualta saataviin lisäpalveluihin. On olemassa useita mahdollisuuksia miten erikoissairaanhoito ja perushoito integroituvat: 1. Perusterveydenhuolto tulee erikoissairaanhoidon kanssa samoihin tiloihin itsenäisenä (Kotka). 2. Perusterveydenhuolto tulee osaksi erikoissairaanhoidon osaamiskeskustoimintaa. 3. Erikoissairaanhoito integroituu perusterveydenhuollon rakennukseen kaupunginsairaalaksi (Kouvola). 4. Erikoissairaanhoito konsultoi lähipalveluja (tavallinen malli). 5. Erikoissairaanhoito ottaa suoran vastuun osasta potilasryhmiä (Varsinais- Suomen uusi malli). 16

17 Uusi luonnollinen organisaatio? Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispotilaat Lapsiperheet Opiskelijat Vammaiset Työterveyshuolto Päihdepotilaat Vanhukset Kuolevat potilaat Päivystys 24h/7d Tk-24 h/7d Kuntoutus Chronic Disease Management Kotipalvelut Kriisinhallinta Terveydenhuollon muut yksiköt Kuva 5. Järjestelmä voitaisiin organisoida tehokkaammaksi. Alustavissa keskusteluissa on nähty terveyskeskuksen toiminta alueella itsenäisenä yksikkönä ja mahdollisesti omana talonaan. Suurempi kustannusten säästö on saavutettavissa, mikäli palvelut integroidaan yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. 4.4 Avohoitokeskus Terveyskeskus etenkin suurissa kaupungeissa on jo erikoistunut ongelmakeskeisesti. Kun vastaavilla tautiryhmillä on erikoissairaanhoidossa jo omat rinnakkaiset tiimit, yhdistetäänkö toiminta, ja jos näin tehdään, mikä on sitten perushoitoa? Tietotekniikan tulo sairaalaan kaikkialle saavutettavaksi merkitsee uudistusta toimintatavoissa. Lääkäri voin hoitaa potilasta paikasta riippumatta, koska päätteelle saadaan potilaan tiedot päätteen sijainnista riippumatta. 17

18 Avohoidossa on päällekkäisyyttä Suuret kansansairaudet Sydän ja verekiertoelimet Diabetes Tuki- ja liikuntaelinvaivat Psyyken sairaudet Aivoverenkiertohäiriöt Krooniset keuhkosairaudet Reuma- ja sidekudossairaude Syöpäsairaudet Merkittävät sairausryhmät Infektiot Vammat ja myrkytykset Mahavaivat Suun terveydenhoito Ihosairaudet Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Gynekologiset sairaudet Urologiset sairaudet Dementia Silmäsairaudet Muut neurologiset sairaudet Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispotilaat Lapsiperheet Opiskelijat Vammaiset Työterveyshuolto Päihdepotilaat Vanhukset Kuolevat potilaat Kuva 6. Avohoitojärjestelmässä on havaittavissa päällekkäisyyksiä. (Jarmo Koski, Jyväskylä) Vastaava prosessi vietynä sairaalan avohoitoyksikköön merkitsee sitä, että potilas tulee vastaanottohuoneeseen ja jää sinne. Potilaan sisäänotosta huolehtii vastaanottoapulainen, sinne tulee sairaanhoitaja ja lääkäri, siellä tehdään mahdollisesti pienet toimenpiteet ja lopuksi vastaanottoapulainen sopii jatkokäyntien ajat. Tämä merkitsee sitä, että lääkäreiden ja sairaanhoitajien varsinainen työtila on maisemakonttorityyppisesti ratkaistu alue, jossa on tietokonepohjaisia työpisteitä. Tyypillistä tälle järjestelmälle on, että se ei tunne erikoisaloja tai lääkäreiden omia huoneita. Lääkärit tekevät työnsä uudella tavalla, ja hoitotiimi tapaa toisensa takakäytävällä. Lääkäreiden kansliat on sijoitettu joko siten, että henkilökohtaisia kanslioita ei ole tai siten, että kullakin lääkärillä on oma työpaikkansa. Luultavasti jälkimmäinen työtapa on parempi. Kansliat on sijoitettu joko leveässä rakennusrungossa vastaanottoyksikön kanssa samaan tasoon tai kapeammassa rungossa kerrosta ylemmäksi. Käytännössä tämä merkitsee hoitohenkilökunnan keskittämistä päiväsairaalaan ja erikoisalakohtaisten hoitotoimenpiteiden siirtämistä yhtenäiseen, sille varattuun tilaan. Tässä poliklinikassa pystytään erottamaan myös hoitokeskus, jossa potilaat saavat lääkitystä, huonokuntoisia valvotaan, ja jossa otetaan ekg:t tai muut yksinkertaiset näytteet ilman erityistä ajanvarausta. Tietotekniikan mahdollistama potilaskeskeisyyden periaate on muuttamassa vastaanottoyksikköjen rakennetta. Aikaisemmin potilas tuotiin lääkärin huoneeseen, tämä vaati päivystysyksikössä paarilla olevan potilaan sisääntuontimahdollisuutta. Uudessa järjestelmässä potilaat ovat 18

19 vastaanottotilassa ja hoitohenkilökunta tekee hoitoprosessin vaatimat toimenpiteet siirtämättä potilasta. Toiminnoilla on tarvittaessa oma erikoisalaorientoitunut alue. 4.5 Kuntouttava lähisairaala Taudin kroonisen vaiheen hallinta edellyttää uutta järjestelyä.. Jäljellä oleva lähisairaala vaatii uuden konseptin. Ajatuksena on uudistaa hoitoprosessia siten, että akuutin vaiheen jälkeen potilas menee joko kotiin tai kuntoutussairaalan, jona toimii lähisairaala. Lähisairaala muodostetaan olemassa olevista resursseista seuraavan kaavion mukaisella tavalla. Terveyskeskusten osalta paikkamäärä pienennetään noudattamaan Ikäihmisten laatusuosituksen mitoitusta. Alueellisesti koordinoitu kuntoutus - tärkein laitosjaksojen lyhentäjä 7 30 vrk Hoiva-osasto perushoiva Hoito arviointi kuntoutus sijoitus Palveluasunto Koti Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa heti akuutin hoidon jälkeen ja lopullinen sijoitus tehdään kuntoutusjakson tulosten perusteella Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta Todennäköisesti suurin osa voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim. Göteborgissa 80 %) Kuka haluaisi kohdalleen vuosien laitosjaksoa? Kuva 7. Kuntoutuksen uusi toimintamalli. Keskussairaalan yhteydessä oleva kroonisen vaiheen osaamiskeskus muodostetaan hoitamaan taudin kroonista vaihetta. Tähän ryhmään liittyy pitkäaikainen psykiatria, vaikeat kuntoutustapaukset, kroonista tautia sairastavien henkilöiden äkilliset kriisit sekä kuntoutuksen jälkeinen sijoitus mahdollisesti pysyvään uuteen hoitopaikkaan ja siihen liittyvä arviointityö. Kroonisen vaiheen hoidon tulee olla lähihoitoa, jolloin siihen liittyy osastoja sekä keskussairaalassa että lähipalveluina terveyskeskuksissa. Lähisairaala tulee keskittymään taudin krooniseen vaiheeseen, kuntoutukseen ja kunnon ylläpitoon sekä valmiiksi diagnostisoitujen potilaiden kriisien hoitamiseen. Käsitteen sisältö vaatii vielä täsmennystä. Kuntoutusyksikkö on 19

20 sinänsä mieluummin osaamiskeskus kuin sairaala. Hyvin toimivia kuntoutusyksiköitä on terveyskeskuksissa. 5 Lapin keskussairaalan uusi rakenne 5.1 Yhteenveto tarpeesta Seuraavat tarpeet ovat olleet esillä, mutta selvää ohjelmaa ei ole tehty. Sairaalan oma laajeneminen Logistiikka, keskusvarasto ja apteekki, O-kerroksen väljentäminen ja uudelleen sijoittaminen ja päivystyksen uusi tila ja tarkkailuosasto yhteensä noin m 2 Psykiatrian uudet tilat yhteensä noin m 2 Terveyskeskuksen tulo Uusi 50-paikkainen vuodeosasto noin m 2 Väestöpohjan laajeneminen Sairaanhoitopiirin väestöpohja voi muuttua ja aiheuttaa painetta Lapin keskussairaalan toimintaan. Siksi tontin laajentamismahdollisuuksia ei saa käyttää loppuun. 5.2 Uusi ohjelma on edessä Yleensä vaikeassa tilanteessa on mietittävä kaikki ratkaisut. Lapin keskussairaalan uudistaminen osuu ajankohtaan, jossa sairaalat yleensä ovat isojen muutosten edessä. Erikoisalaan perustuva tuotantomalli on perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteena. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito yhtyvät. Kaikki tämä merkitsee ongelmia, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Seuraavassa tulee esille voimakkaasti vaihtoehto, jossa uudisrakennus rakennettaisiin raskaasti ja vanhoihin tiloihin sijoitettaisiin kevyempää toimintaa. Tätä mallia noudattaa esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalan uusi hyvinvointipuistomalli Uusi ydinsairaala Keskussairaaloita on Suomessa toistaiseksi johdettu erikoisalavetoisesti. Kokonaisuuden parempi hallinta on monissa sairaanhoitopiireissä tavoitteena. Eräs mahdollisuus olisi, että sairaala organisoitaisiin ns. kuumaan sairaalaan (ydinsairaalaan), elektiiviseen sairaalaan ja kuntoutussairaalaan. Tämä malli on mahdollinen. Tällöin rakennetaan uusi ydinsairaala ja sijoitetaan vanhaan sairaalaan psykiatria ja terveyskeskuksen 20

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Tähän tarvittaessa otsikko vaihtoehtojen pohjalta Kunnanvaltuuston kokous 9.2.2015 Liite Perusturvajohtaja Liisa Ståhle Eri vaihtoehtojen

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu

Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet. Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Lapin keskussairaalan tilat ja tilatarpeet Tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelman valmistelu Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Valtuustoseminaari 19.6.2012 Jari Jokela / Valtuustoseminaari

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT

PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020

Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Päivystyssairaala toiminnallinen suunnittelu kohti vuotta 2020 Tavoite Päivystävä sairaala suunnittelun keskiössä Samalla uudistetaan laajasti muu toiminta Poliklinikkatoiminta Osastotoiminnat Päiväsairaala/hoitokeskus

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen? Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Terveydenhuolto ja perusturva (lääkäri, hammaslääkäri, kuntoutus, neuvolat, kouluterveydenhuolto, sairaalapalvelut, mielenterveystyö, päihdehoito, lapsiperhepalvelut,

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot