SUOMEN. Munantuotanto taas nousu-uralle. Kalkkunan kulutus reippaassa. kasvussa... s s. 3

Transkriptio

1 SUOMEN Suomen Siipikarjaliitto ry - Finlands Fjäderfäförbund rf 4/00 s. 3 Lattiakanalassa tuotantotulokset helposti alhaisemmat kuin häkkihoidossa... s. 8 Munantuotanto taas nousu-uralle Kalkkunan kulutus reippaassa kasvussa... s. 14 Tommi Saksala, Itikka: Hintakilpailukyky suomalaisen siipikarjanlihan heikoin kohta... s. 30

2 Siipikarjaliiton toiminta pohjautui aikaisemmin alueelliselle konsulenttiorganisaatiolle, jossa jokaisella tuottajalla oli oma yhteyshenkilönsä, jonka avulla omaa yritystoimintaa vietiin eteenpäin. Konsulentti oli arvostettu vieras ja varmasti myös hyvä ystävä, joka tiesi alan viimeisimmät tutkimustulokset ja omasi myös käytännön tietotaidon jokapäiväisen hoitotyön nikseistä. Niin paljon hyviä asioita kun järjestelmässä olikin, ei siihen enää ole paluuta. Tiedon hankinta on yrittäjien omalla vastuulla, tarjonnasta ei ole pulaa. Tietotulvan koordinointi on yksi Siipikarjaliiton tehtävistä. Tiedonvälityksen päivän sana on Internet ja maatalousyrittäjät ovat yksi aktiivisimmista sähköisen tiedonvälityksen hyödyntäjistä. Vaikka Internetin merkitystä varmasti liioitellaan, on se kiistattomasti hyödyllinen työkalu neuvonnalle. Millä muulla välineellä voidaan tavoittaa yhtä helposti koska tahansa ja lähes kaikki siipikarjayrittäjät? Tästä syystä olemmekin panostamassa myös Siipikarjaliiton kotisivukokonaisuuteen; itse asiassa se uudistuu kokonaan. Uusi osoite tulee olemaan ja sen takaa löytyvät sekä kananmunan- että broilerin- ja kalkkunatuotannon omat asiakokonaisuudet. Kotisivujen kunnianhimoisena tavoitteena on toimia koko siipikarjasektorin yhteisenä tiedotus-, neuvonta- ja keskustelukanavana, jossa on myös alan ammatinharjoittajien sisäisen tiedotuksen ja keskustelun tarpeita palvelevat salasanapohjaiset sivut. Kantavana ajatuksena on, että Siipikarja-lehti tarvitsee rinnalleen enemmän jokapäiväistä, julkaisupäivään ja formaattiin sitoutumatonta tapaa välittää ja kerätä tietoa. Erityisesti odotamme sen palvelevan tuottajia alaan liittyvissä erityisongelmissa, joihin joku toinen tuottaja on jo kenties keksinyt ratkaisun. Kokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Siipikarjaliiton kalkkunajaoston sekä Broileryhdistyksen kanssa ja työtä sen tiimoilta on paljon. Toivommekin, että otatte sen aktiiviseen käyttöön ja mikä tärkeintä, annatte palautetta ja osallistutte omalla asiantuntemuksellanne keskusteluun. Sivusto tullaan avaamaan lähiaikoina. Tämän lehden ilmestyessä ovat jouluvalmistelut kiireisimmillään. Omista aikaisemmista työtehtävistä ovat erityisellä lämmöllä jääneet mieleen joulun alla kotieläintiloille tehdyt tilakäynnit. On aiheena ollut sitten joulutervehdyksen vienti tai oikea työtehtävä, aina vastaanotto on ollut lämminhenkinen. Kaikista ihmisistä löytyy jouluna piirteitä, joita ei työhön liittyvässä kanssakäymisessä tule esiin ja toisaalta silloin on myös lupa avata itseään lähes vieraalle ihmiselle. Näitä tunteita, tuoksuja, valoja ja varjoja ei netistä, sähköpostista tai tekstiviestistä löydä. Haluan näin omasta ja koko Siipikarjaliiton henkilöstön puolesta toivottaa kaikille yhteistyökumppaneillemme RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYSTÄ UUDELLE VUODELLE 2001! Siitamassa Ilkka Raukola toiminnanjohtaja 3

3 SUOMEN Suomen Siipikarjaliitto ry/finlands Fjäderfäförbund Luottamusjohto: Hallintoneuvoston puheenjohtaja Maanviljelijä Ilkka Niinistö Osoite: Tapiolantie 1109, Vaskio Puh. (02) Hallituksen puheenjohtaja Maanviljelijä, agronomi Timo Kaunisto Osoite: Haukantie 228, LAITILA Puh. (02) , fax (02) , GSM Suomen Siipikarjaliiton toimisto: Keskuskatu 21, JOKIOINEN Vaihde (03) , telefax (03) Toiminnanjohtaja Ilkka Raukola GSM: Toimistopäällikkö Juha Stolt Sähköposti: Siipikarja-agronomi Päivi Heikkilä Sähköposti: Toimistosihteeri Anneli Raitanen Sähköposti: Siipikarjaliiton kotisivu: Kehitämme Internetpalvelujamme. Sen vuoksi tallennamme jäsenistömme sähköpostiosoitteita. Ilmoita yhteystietosi sähköpostitse kotisivujemme palautuslomakkeella tai Suomen Siipikarja Suomen Siipikarjaliiton julkaisu ISSN vuosikerta Päätoimittaja: Ilkka Raukola Ilmoitukset: Anneli Raitanen Toimituksen osoite: Suomen Siipikarjaliitto, Keskuskatu 21, Jokioinen. Puh. (03) Toimitus ja taitto: Oy Viestintä-Perkkiö Puh. (09) , , fax (09) , Sähköposti: sirpa.perkkio@kolumbus.fi Painopaikka: Painotalo Auranen Oy, Forssa Sisältö 4/2000: s. 3 Ilkka Raukola, Suomen Siipikarjaliitto: Pohjoismaisessa ajattelussa korostuvat tuoteturvallisuus, eläin- ja ympäristöystävälliset toimintatavat... s. 6 Jari Pärkö: Lattiakanalassa tuotantotulokset helposti alhaisemmat kuin häkkihoidossa... s. 8 Neu Ulrichsteinin lattiakokeen tuloksia... s. 9 Christer Gustafsson, ES hanke: Haluatko laatua tilan talouteen ja elämäänkin?... s. 10 Munantuotanto taas nousu-uralle Kalkkunan kulutus reippaassa kasvussa... s. 14 Laila Rossow, EELA: Siipikarjan terveydentila Suomessa vuonna s. 16 Ruotsalaisten kokemuksia kanojen terveydestä ja tuotannosta virikehäkeissä... s. 18 Sinikka Saikkonen, Kotimaiset Kananmunat: Matkalla Arizonassa: IEC:n konferenssi USA:n Tucsonissa... s. 26 Farmimuna Oy ennakkoluulottomasti jatkojalostukseen: Keitettyjä munia, paistettuja munia, munamassa, munarouhetta s. 28 Tommi Saksala, Itikka osuuskunta: Hintakilpailukyky on suomalaisen siipikarjanlihan heikoin kohta... s. 30 Virpi Norja, Itikka osuuskunta: Kun kalkkuna sairastuu... s. 32 Matti Veikkolainen, Berner Osakeyhtiö: Miten eroon kanalakuoriaisesta?... s. 35 Luettelo poikastoimittajista... s. 38 Kansikuva: Munakunta 4

4 Jari Pärkö: Lattiakanalassa tuotantotulokset helposti alhaisemmat kuin häkkihoidossa L sa Lattiakanaloita on rakennettu viime vuosina jatkuvasti lisää, mutta niiden määrä on edelleen melko pieni. Kokonaiskanamäärästä selvästi alle 10 prosenttia on tällä hetkellä lattialla. Kun EU:n alueella uusien perinteisten häkkien käyttöönotto kielletään vuoden 2003 alusta, on todennäköistä, että lattiakanala nähdään entistä merkittävämpänä vaihtoehtona ns. varustellulle häkille. Uudenmallisista lattiakanaloista on jo sen verran kokemuksia, että johtopäätöksiin alkaa olla jonkinlaisia eväitä. Näyttää siltä, että lattiahoidossa tuotantotulokset jäävät helposti alle sen, mihin on totuttu häkkikanaloissa. Hyvien tulosten saavuttaminen vaatii tarkkaa hoitoa ja kunnossa olevia olosuhteita. Suomessa häkkikanalat yleistyivät pääasiassa 1970-luvulla. Tätä ennen kanat pidettiin lattiahoidossa, joten lattiakanala ei ole mikään uusi keksintö, vaikka niiden määrä välillä kutistuikin käytännössä lähes olemattomaksi ja sitä tietä lattiakanalois- esiintyneet ongelmat ovat unohtuneet. Kanalarakennukset ja laitteet ovat muuttuneet nykyvaatimuksia vastaaviksi, mutta eivät perusratkaisuiltaan välttämättä niin paljon kuin luulisi. Suurin muutos on tapahtunut kanojen määrässä. Lisäksi ritilät ovat muuttuneet omatekoisista verkkoritilöistä tehdasvalmisteisiin muoviritilöihin, pesät ovat muuttuneet koneellisella munahihnalla varustettuihin automaattipesiin, ilmanvaihto luonnollisesta ilmankierrosta koneelliseen ilmastointiin ja lämmitys kestopehkusta keskuslämmitykseen. Kiloja vähemmän Tuotantotulokset näyttävät olevan lattiakanaloissa selvästi heikommat kuin häkkikanaloissa. Pakkaamolle toimitettujen munien määrän perusteella kanaerien ja kanaloiden välillä on lisäksi suuria eroja tuotostasossa. Vuoden pituisen tuotantojakson aikana saatu munamäärä on vaihdellut 13:sta yli 18:aan kiloon, kun häkkikanaloiden tuotos on Lattiakanalassa hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää huolellista hoitoa ja kunnossa olevia olosuhteita; tarkkaa silmää tuottajalta ja kanan tuntemusta. Kuva Rehuraisio Oy. noin 19 kiloa. Vaikka otanta onkin suppeahko ja joissain kohdin epätarkka, suuret erot kertovat, että tuotannon määrässä on selvää vaihtelua. Myös tanskalaiset tarkkailutulokset näyttävät, että tuotostaso jää lattiakanaloissa häkkikanaloita alemmaksi. Rehua kuluu enemmän Tuotannon kannattavuutta ajatellen toinen merkittävä ero lattia- ja häkkikanaloiden välillä on rehunkulutuksessa. Tuottajien esittämien arvioiden perusteella, joita tanskalaiset tarkkailutulokset vahvistavat, lattiakanaloiden rehunkulutus on 0,3-0,5 kiloa munakiloa kohti suurempi kuin häkeissä pidetyillä kanoilla. Kun myös lattiamunien kuluttajahinta on tavallisia häkkimunia korkeampi, maksetaan tuottajille ns. lattialisää. Tämä lisähinta kuitenkin hupenee helposti korkeampien tuotantokustannusten kattamiseen. Herääkin kysymys kuinka voitaisiin parantaa lattiakanaloiden tuotantotuloksia siten, että lattiakanaloissa tuotetuille munille kuluttajan maksama lisähinta antaisi paremman tuloksen myös tuottajille. Tämä johtaa kysymykseen, miksi lattiakanalasta saadaan vähemmän munia kuin häkissä, vaikka käytettävissä ovat samat eläimet 8

5 ja rehut. Toisaalta on kanaeriä, joilta saadaan lähes sama tuotos kuin häkkikanoiltakin. Tämä viittaa siihen, että lattiakanoilla on mahdollisuus päästä nykyistä keskitasoa parempaan tulokseen. Samaan suuntaan osoittaa esim. kanojen pitosysteemin vertailukoe, jonka mukaan eri pitotapojen väliset tuotantoerot olivat selvästi pienemmät kuin käytännön olosuhteissa (Kiiskinen & Sillantaka, Siipikarja 2/97 s.38-39). Tuotantotulosten parantamiseen tähtäävä tutkimus joko käytännön kanaloissa tai koekanalassa lieneekin tarpeen. Tyypillisiä ongelmia Lattiakanaloissa esiintyy joukko ongelmia, jotka ainakin osittain selittävät häkkikanaloita alhaisemman tuotostason. Näitä tekijöitä ovat korkea kuolleisuus, kasaantuminen (tukehtuminen), nokinta (kannibalismi), kokkidioosi, muut loiset, munien laatu (lattiamunat, rikkinäiset munat), pohjan kostuminen ja ilman laatu. Yleensä ongelmat eivät johdu yhdestä epäkohdasta, vaan monet tekijät ovat riippuvaisia toisistaan ja yksi ongelma on seurausta toisesta. Ilmastointi tärkeä Eräs keskeinen tekijä hyvään tulokseen pääsemiseksi lattiakanalassa on tasainen ja riittävä ilmastointi, joka on tavalla tai toisella osallisena kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin. Hyvä ilma on myös eläinten hoitajan kannalta välttämätön antamaan kanojen ja laitteiden toiminnan tarkkailuun sekä sitä kautta puutteiden ja vikojen korjaamiseen hyvät edellytykset. Lattiakanalassa, toisin kuin häkkikanaloissa on totuttu, riittävä ilmanvaihto vaatii talvisaikaan huomattavaa lisälämmitystä. Lannan kertyminen ritilän alle lisää ilmanvaihdolle asetettavia vaatimuksia. Lantakaasujen johtaminen ritilän alta suoraan ulos tai lannanpoisto esimerkiksi raapoilla ovat asioita, joiden aiheuttama rakennuksen lisäkustannus ja toisaalta saatava hyöty mahdollisesta lämmitystarpeen pienenemisestä ja ilman laadun aiheuttamien haittojen vähenemisestä olisi varmaan selvityksen arvoinen. Loisten esiintyminen on lattiakanaloissa paljon todennäköisempää kuin häkkikanaloissa. Jos kanat pääsevät ulos (luomutuotanto), riski kasvaa vielä huomattavasti suuremmaksi. Loisten ehkäisyssä on tärkeää pitää pehku kuivana hyvällä ilmastoinnilla ja estämällä vesivuodot sekä erien välillä tapahtuva kanalan ja laitteiden huolellinen puhdistus. Jos kokkidioosi on ongelmana, kannattaa harkita rokotteen käyttämistä, vaikka sen aiheuttama kustannus onkin melko korkea. Lattiakanaloissa on mahdollisuus munien häviämiseen ennen kuin ne saadaan talteen. Munat voivat rikkoutua ja joutua ritilän alle, osa voi hautautua pehkuun, jotkut kanat voivat rikkoa ja syödä munia. Tähän ja yleensä munien laatuongelmiin (pore, lika, pilaantunut) pystytään vaikuttamaan, kun saadaan kanat munimaan pesiin. Myös rehu voi joskus vaikuttaa munien likaantumiseen samoin kuin huono ilmanvaihto, jolloin lanta tarttuu linnun jalkoihin kulkeutuen pesiin ja siitä munien pinnalle. Estä kannibalismi Nokintaa esiintyy herkästi enemmän tai vähemmän kanaparvessa, kun kaikki asiat eivät ole kunnossa. Kannibalismin ehkäisyssä on tärkeää, että ruokinta- ja juomalaitteet ja pesät on sijoitettu niin, että kaikilla kanoilla on riittävästi tilaa ja vaivaton pääsy eri kohteisiin. Kanojen häiriötön käyttäytyminen edellyttää, että koostumukseltaan tasapainoista rehua ja vettä on riittävästi saatavilla sekä myös muut olosuhteet kuten valaistus, kuivike ja ennen kaikkea ilmastointi ovat kunnossa. Nokkimisen alkamiseen on harvoin jokin yksi erityinen syy, vaan taustalla on eri tekijöiden yhteisvaikutus. Siksi sitä onkin vaikea saada loppumaan, kun se kerran on alkanut. Epänormaaliin käyttäytymiseen voivat johtaa myös muut stressitekijät kuin sen hetkiset olosuhteet kuten esim. eläinten siirto, muninnan alkaminen, loiset ja muut sairaudet. Kanatalouden kannattavuuteen vaikuttavat munien ja tuotantotarvikkeiden hintojen lisäksi tuotostaso ja sen saavuttamiseen tarvittavien tuotantopanosten määrä. Häkkikanaloissa kanojen tuotantokapasiteetin hyväksikäyttö on opittu ja se on pitkälti riippuvainen tekniikan toimivuudesta. Lattiakanaloissa hoitajan osuus on merkittävä tuloksen muodostumisessa, kun on osattava tekniikan lisäksi tulkita eläinten käyttäytymistä ja tehdä sen perusteella kulloinkin oikeat ratkaisut. Viime vuosina alan mielenkiinto on kohdistunut taloudellisten kysymysten lisäksi pääasiassa erilaisiin laiteratkaisuihin ja niiden kehityksen seuraamiseen kanojen hoidon ja biologisten kysymysten jäädessä vähemmälle. Kannattavuuden kannalta on tärkeää, että kanojen perinnöllinen tuottokyky pystytään käyttämään tehokkaasti hyväksi myös lattiatuotannossa. Tässä on tutkimuksella ja neuvonnalla työsarkaa tuleviksi vuosiksi. Neu Ulrichsteinin -lattiakokeen tuloksia Taulukko: Tuottavuus, tehokkuus, elävyys Saksalaisella Neu Ulrichsteinin koeasemalla on tehty v kaksi tuotantoseurantakoetta lattiahoidossa olevilla ruskeilla kanoilla. Suraavassa on julkaistu näiden kahden kokeen keskiarvot keskeisten tuotannon taloudellisuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta. Jaloste Munia/ alk. Munan- Munamas- Rehuhyöty- Kuolleisuus kana kpl paino g satuotos kg suhde % LB ,3 17,40 2,23 17,5 MeisterH* ,3 18,49 2,24 5,0 Isabrown ,6 18,34 2,29 7,1 Tetra ,9 18,66 2,42 5,0 *= Tunnetaan nykyisin nimellä Lohmann Tradition Neu Ulrichsteinin testissä oli mitattu ja arvioitu myös em. hybridien kuoren lujuutta kuoren väriä. Vaihtelu oli varsin suurta samallakin hybridillä näissä kahdessa eri kokeessa. Yhteenvetona se, että ulkoiset ympäristö- ja hoitotekijät vaikuttavat perimää enemmän kuoren väriin. Tarkat tulokset tutkimusmenetelmätietoineen saa Neu Ulrichsteinin koeasemalta Mr. Klaus Langelta, puh fax